SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
|
|
- Irma Aaltonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Johanna Ahola Opinnäytetyö Toukokuu 2016 Rakennustekniikan koulutusohjelma Kiinteistönpitotekniikka
2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Kiinteistönpitotekniikka Johanna Ahola: Sisäisten vuokrien määritys Tampereen ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyö 40 sivua, joista liitteitä 2 sivua Toukokuu 2016 Tilojen ylläpidosta ja pääomasta aiheutuu TAMK:lle kustannuksia päivittäin. Olisi tärkeää, että osa näistä kustannuksista jaettaisiin käyttäjien kesken. Näin tilojen käyttöä tehostetaan. Tässä työssä käytiin läpi sisäisiin vuokriin vaikuttavia tekijöitä ja sitä miten niitä määritetään. Tampereen ammattikorkeakoulu on aloittamassa Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa yhteistyötä, jossa halutaan rakentaa korkeakoulurajoja ylittäviä tutkinto-ohjelmia. Yhdessä aiotaan rakentaa monialaista ja globaalisti vetovoimaista uutta yliopistoa. Tampereen ammattikorkeakoululla ei ole käytössä sisäisten vuokrien järjestelmää Tampereen yliopistolla ja Tampereen teknillisellä yliopistolla on sisäiset vuokrat käytössä. Ennen tätä suunniteltua yhdistymistä on korkeakoulujen kuitenkin yhtenäistettävä toimintojaan. Sisäiset vuokrat on yksi näistä. Tutkimuksen lopputuloksena saatiin Tampereen ammattikorkeakoululle sisäisten vuokrien ylläpitovuokralle painotuskertoimet sekä ohjeistus sisäisten vuokrien määrittämistä varten. Ohjeistuksessa pääomavuokra lasketaan kiinteänä neliövuokrana kaikille tiloille samoin ja ylläpitovuokra painotuskertoimien avulla. Painotuskertoimet määritettiin neljälle eri tilaluokalle, jotka ovat: 1. luentosali 2. tietotekniikkaluokka 3. ryhmäopetustila 4. laboratorio Asiasanat: sisäiset vuokrat, ylläpitovuokra, pääomavuokra
3 ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Degree Programme in Construction Engineering Facility Engineering Johanna Ahola Internal Rents at Tampere University of Applied Sciences Bachelor's thesis 40 pages, appendices 2 pages May 2016 Maintenance and capital of facilities cause expenses to the Tampere University of Applied Sciences (TAMK) on a daily basis. It would be important that some of these costs would be shared between users. That way the use of facilities becomes more efficient. The main goal of this study was to explore factors which affect internal rents and the way they are determined. TAMK, University of Tampere and Tampere University of Technology want to build cooperation which breaks the boundaries and combines the institutions into an attractive new university. University of Tampere and Tampere University of Technology use internal rent, but TAMK does not. Before the aforementioned cooperation the universities must harmonize their operations. Internal rent is one of these. The study outcome was a manual or preparing an internal rents system at TAMK. Absolute net rent shall be distributed equally to each of the teaching facilities, together with a maintenance rent based on the various maintenance costs of each teaching facility. The maintenance price will be calculated per square meter and multiplied by price weighting factor. This results in a set of price categories for all types of teaching facilities. Price categories are: 1. lecture hall 2. computer class 3. teamwork class 4. laboratory Key words: internal rent, absolute net rent, maintenance rent,
4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Työn tavoitteet Tutkimusmenetelmät Työn rajaus Raportin sisältö Sisäiset vuokrat korkeakouluilla Tampereen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto VUOKRAN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEITA Brutto- eli kokonaisvuokra Netto- eli pääomavuokra Jaettu vuokra Pääomakustannukset Poisto Korko Maavuokra Ylläpitokustannukset Ylläpitopalvelut Käyttöpalvelut Käyttäjäpalvelut SISÄISTEN VUOKRIEN YLEISET PERIAATTEET Sisäisten vuokrien määritys Markkinalähtöinen sisäinen vuokra Kustannusperusteinen sisäinen vuokra Sisäisen vuokran tekijät Tekninen arvo Jälleenhankinta-arvo Tilayksikön tehtävät SISÄINEN VUOKRA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Pääomavuokra Ylläpitovuokra Tilojen painotuskertoimet Luentosali Tietotekniikkaluokka Ryhmäopetustila Laboratorio... 36
5 5 5.4 Vuokrien perintä POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. TAMK pääkampus Liite 2. TAMK:n opetustilat pinta-aloineen
6 6 ERITYISSANASTO TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu op opintopiste Kiinteistönhoito Kiinteistön ylläpitoon kuuluva säännöllinen toiminta, jolla kiinteistön olosuhteet pidetään halutulla tasolla. Kiinteistönhoitoa ovat mm. kiinteistön teknisten järjestelmien hoito, kiinteistönhuolto, siivous, ulkoalueiden hoito sekä kiinteistön jätehuolto. Kiinteistönhuolto Kiinteistönhoitoa, jonka tarkoitus on torjua vikojen ilmaantuminen ja pitää rakennus käyttö- ja toimintakunnossa. Kiinteistön ylläpito Säännöllistä toimintaa, jolla pidetään kiinteistön kunto, arvo ja ominaisuudet. Kiinteistön ylläpitoon kuuluvia toimintoja ovat mm. kiinteistönhoito ja kunnossapito. Kunnossapito Kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, jossa rakennuksen ominaisuudet säilytetään uusimalla ja korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen suhteellinen laatutaso olennaisesti muuttuu. Painotuskerroin Kerroinjärjestelmä, jolla rakennuksesta vuosittain syntyneet ylläpito- ja pääomakustannukset jyvitetään eri tilaluokille samassa suhteessa niiden muodostumisen kanssa. Poisto Kirjanpitolain mukaisen poiston tekemisellä on ensisijaisesti käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenon jaksottamistehtävä.
7 7 Pääomakustannukset Kiinteistöön sidotun pääoman kustannukset, jotka koostuvat koroista ja laskennallisista poistoista. Korkotekijä koostuu sidotulle pääomalle asetetusta tuottovaatimuksesta. Pääomakustannuksiin kuuluvat kiinteistön hankintaan ja omistamiseen liittyvät kustannukset sekä rasitteisiin tai lakisääteisiin velvoitteisiin liittyvät kustannukset. Sisäinen vuokra Sisäisellä vuokralla tarkoitetaan organisaation sisällä tapahtuvaa vuokran-maksua tiloista ja niiden ylläpidosta. Sisäinen vuokra maksetaan organisaatio yksiköltä organisaatiolle Ylläpitokustannukset Kaikki kiinteistön ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Ylläpitokustannuksia ovat kiinteistönhoidosta ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset, esimerkiksi kaikki kiinteistön huolto-, sähkö-, lämmitys-, vedenkulutus- ja jätehuolto-kustannukset. (Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, 2012), (Kiinteistötalouden instituutti 2007), ( Ympäristö.fi)
8 8 1 JOHDANTO Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK on yksi Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista. Ammattikorkeakoulun päätehtäväksi on tarjota opetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Lisäksi ammattikorkeakoulun pitää harjoittaa tutkimus ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. TAMK:ssa on opiskelijoita seitsemällä eri alalla. Henkilöstöä työskentelee 720 ja vuosibudjetti on 66 miljoonaa euroa. TAMKin pääkampus sijaitsee Tampereella Kaupissa. Muut kampukset ovat Mediapolis, Musiikkiakatemia ja Proakatemia. TAMK:lla on toimipisteitä myös Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla. ( KUVA 1. Tampereen ammattikorkeakoulu ( TAMK:n omistaa suurimmaksi osin Tampereen kaupunki ja sen lisäksi pienempiä osia Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Ikaalisten kaupunki, Ylöjärven kaupunki, Tampereen Musiikkiopiston Säätiö ja Tampereen Talouskouluyhdistys ry. TAMK:n organisaatio koostuu viidestä eri tehtäväalueesta ( koulutus ja TKI-toiminta liiketoiminta kehittäminen henkilöstöpalvelut korkeakoulupalvelut
9 9 Kaaviossa 1. on esitetty TAMK:n organisaatiokaavio. KAAVIO 1. Tampereen ammattikorkeakoulun organisaatiokaavio ( TAMK:lla ei ole käytössä sisäisiä vuokria. Kokonaisuudessaan sisäisten vuokrien periminen on uutta julkisella puolella. Vasta 1990-luvulla kiinteistövarallisuutta ajateltiin pääomana ja samalla otettiin käyttöön sisäiset vuokrat. (Isoniemi 2002, 7) Sisäisten vuokrien käyttöönoton yksi tekijä on Tampere3 hanke, jossa TAMK:n, Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston olisi tarkoitus yhdistyä. Tampereella halutaan rakentaa korkeakoulurajoja ylittäviä tutkinto-ohjelmia kaikille korkeakoulujen koulutusaloille ja vahvistaa tieteellistä tutkimusta. ( Tampere3:n ajatuksena on tarjota koulutusta tohtori- ja maisteriopiskelijoille sekä alempaa korkeakoulututkintoa opiskeleville. Tarkoituksena on, että kandidaattitutkinnot täyttävät kaikki muodolliset kelpoisuusvaatimukset, jotka tällä hetkellä saavutetaan AMKtutkinnoissa. Kandidaattitutkinnon suorittanut opiskelija voisi tulevaisuudessa hakeutua suoraan maisteriopintoihin. (
10 10 Tampere3-hankkeen valmistelu etenee vauhdilla. Tampere3-yhteistyön tilannetta esiteltiin tammikuun 2016 lopulla kaikkien kolmen korkeakoulun hallituksille. Päätöksiä yhteistyöstä tehdään toukokuussa 2016 valmistuvan selvityksen perusteella. Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle viimeistään helmikuussa ( 1.1 Työn tavoitteet Tämän työn tavoitteena on kehittää TAMK:lle ohjeistus, jonka pohjalta koulun opetustiloista voidaan periä käyttäjiltä sisäistä vuokraa. Vuokraan vaikuttaa tilan luokitus sekä ajankohta jolloin tilaa käytetään. Tulevalla vuokrausjärjestelmällä tehostetaan tilojen käyttöä ja saadaan se tasapuolisemmaksi kaikille käyttäjille. 1.2 Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen teoriaosan aineistona käytettiin alan julkaisuja sekä internetlähteitä. Muut tutkimuksen tiedot saatiin haastattelemalla eri oppilaitosten henkilökuntaa. Tutkimuksessa olevien tilojen suhteellisia vuokranlaskennan kertoimia laskettiin Haahtelan Kustannustieto ohjelmalla TAKU. Kustannustieto Taku-ohjelma on tarkoitettu rakennushankkeiden tavoitehinnan laskentaan ja taloudenohjaukseen sekä rakennuskustannusten arviointiin. Taku sisältää tavoitehintamenettelyn, jolla voidaan laskea uudis- tai korjaushankkeen tavoitekustannuksia tarveselvityksen ja hankesuunnittelun vaiheissa, arvioida hankkeen tai olemassa olevan rakennuksen laskennallisia ylläpitokustannuksia tai arvioida olemassa olevan tai vahingoittuneen rakennuksen uudis- ja nykyhintaa. ( 1.3 Työn rajaus Tässä työssä keskitytään kehittämään TAMK:lle pohja sisäisten vuokrien määritykseen. Työssä käydään myös läpi huomioon otettavat seikat teoreettisella tasolla. Haahtelan kustannustieto TAKU ohjelmalla suhteutettiin tilojen vuokranlaskennan kertoimet.
11 Raportin sisältö Raportissa on käyty läpi sisäisten vuokrien määräytymisperusteet, sisäisten vuokrien yleiset periaatteet sekä laadittu ohjeistusta Tampereen ammattikorkeakoululle sisäisten vuokrien määritykseen. Tuloksena saatiin pistekertoimet TAMK:n pääkampuksen opetustiloille, jotka jaettiin neljään eri tilaluokkaan. Tilaluokat ovat luentosali, tietotekniikkaluokka, ryhmäopetustila sekä laboratorio.
12 12 2 Sisäiset vuokrat korkeakouluilla Tutkimustyön aikana haastateltiin eri yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kiinteistöistä vastaavia henkilöitä, jotta saatiin näkemys, kuinka paljon sisäisiä vuokria on käytössä oppilaitoksissa. Haastatteluja tehtiin kahdeksaan eri oppilaitokseen. Alla olevassa taulukossa 1.on esitelty haastatellut oppilaitokset ja niissä käytössä olevat sisäisen vuokran järjestelmät. TAULUKKO 1. Oppilaitosten sisäisten vuokrien järjestelmät Oppilaitos Sisäisten vuokrien järjestelmä Tampereen yliopisto Rapal Optimaze Tampereen teknillinen yliopisto Pythagoras Space Manager Aalto-yliopisto Ramboll kiinteistötietojärjestelmä Saimaan ammattikorkeakoulu ei käytössä Hämeen ammattikorkeakoulu ei käytössä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Excel Metropolia ammattikorkeakoulu ei käytössä Lapin ammattikorkeakoulu Excel Sisäiset vuokrat ovat käytössä haastatelluilla yliopistoilla, mutta ammattikorkeakouluilla sisäiset vuokrt eivät ole vielä laajalti käytössä. Luvuissa 2.1. ja 2.2. on esitetty tarkemmin Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston toimitilajärjestelmät. 2.1 Tampereen yliopisto Tampereen yliopistolla on käytössä Rapal Oy:n Optimaze ohjelma. Optimaze on toimitilajohtamisen järjestelmä. Optimaze ohjelmalla hallitaan tilankäyttö- ja vuokrasopimuksia, tilakustannuksia ja käyttäjätietoja. Lisäksi järjestelmä voidaan liittää taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja ulkoisen laskutuksen tietojärjestelmiin. Seuraavalla sivulla kuvassa 2. on esitetty otos Optimaze ohjelmasta. (
13 13 KUVA 2. Optimaze toimitilajohtamisen järjestelmä ( 2.2 Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen teknillisellä yliopistolla on käytössä Pythagoras Space Manager järjestelmä. Järjestelmään kuuluu huoneiden luokittelu, käyttäjämäärä, varustelu sekä pintaala, joiden perusteella saadaan eri raportteja. Space Manager on ollut käytössä vajaan vuoden. Järjestelmän etuja ei voida vielä määrittää. Sisäisen vuokran piiriin eivät kuulu yliopiston opetustilat. Tällä pyritään siihen, että kullekin käyttäjälle saadaan sopivimmat tilat huolimatta tilan hinnasta. Sisäistä vuokraa sen sijaan peritään esimerkiksi tutkimuskäytössä olevista tiloista sekä toimistoista. Seuraavalla sivulla kuvassa 3. on esitetty otos Space manager ohjelmasta.
14 KUVA 3. Space manager ( 14
15 15 3 VUOKRAN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEITA Vuokran määräytymisperusteita on erilaisia. Vuokra voidaan määrittää kolmella eri tavalla brutto- eli kokonaisvuokrana, netto- eli pääomavuokrana tai jaettuna vuokrana. Määräytymisperusteet ovat esitetty kaaviossa 2 ja selostettu luvuissa 3.1, 3.2 ja 3.3. KAAVIO 2. Toimitilan vuokran muodostus (Kiinteistötalouden instituutti 2007, 21) 3.1 Brutto- eli kokonaisvuokra Bruttovuokra on tilasta maksettava kokonaisvuokra, joka sisältää kustannukset sijoitetulle pääomalle sekä ylläpidon kustannuksille. Bruttovuokra voi myös sisältää käyttö- ja käyttäjäpalvelumaksuja. Jos vuokra maksetaan bruttovuokrana, niin tilan ylläpidon vastuu jää pääosin vuokranantajalle. Tällöin riski kustannusten noususta jää kokonaisuudessaan vuokranantajalle. Jos ylläpidon kustannukset nousevat, niin vuokranantajan tuotto pienenee. Riskiä voidaan pienentää sitomalla vuokrankorotus esimerkiksi ylläpitokustannusindeksiin. (Kuhanen, Asikainen, Kanerva 2015, 12-13) 3.2 Netto- eli pääomavuokra Nettovuokraan kuuluvat pääomakustannukset ja yleensä myös pääoman erilliskustannukset kuten verot ja vakuutukset. Ylläpito ja ylläpidon kustannukset jäävät vuokralaisen
16 16 maksettaviksi. Nettovuokraa sovittaessa on sovittava ylläpitovastuun jäämisestä vuokralaiselle. Tällöin ylläpitokustannusten muutokset kohdentuvat vuokralaiselle. Vuokranantajan riskiksi jää se, että huolehtiiko vuokralainen tälle kuuluvan ylläpidon. Riskiä voidaan vähentää kunnossapito-ohjelmalla, jonka mukaisesti vuokralainen sitoutuu hoitamaan kunnossapidon ja jossa sovitaan vuokranantajan valvontamahdollisuus. (Kuhanen, Asikainen, Kanerva 2015, 13) 3.3 Jaettu vuokra Jaetussa vuokrassa perittävästä pääoma- ja yläpitovuokrasta sovitaan erikseen. Vuokranantaja vastaa kohteen ylläpidosta, mutta kulut siirretään vuokralaisen maksettaviksi. Erillinen ylläpitovuokra kiinnittää vuokralaisen huomion toimintansa aiheuttamiin kustannuksiin. Kustannustietoisuuden merkitys lisääntyy, kun kiinteistöjen energiatehokas käyttö on yleistyy. (Kuhanen, Asikainen, Kanerva 2015, 12-13) Ylläpitovuokran sisältyvistä ylläpitokustannuksista ei ole yleisesti määritelmää, joten nämä kustannukset määritellään erikseen vuokrasopimuksessa. Näitä kuluja ovat henkilöstökulut, hallintokulut, käyttö- ja huoltokulut sekä ulkoalueiden hoidosta ja siivouksesta aiheutuvat kulut. Ylläpitovuokra perustuu kiinteistön kuluista laadittuun talousarvioon. (Kuhanen, Asikainen, Kanerva 2015, 12-13) 3.4 Pääomakustannukset Pääomakustannukset ovat kiinteistöissä sidottuna oleva pääoma, joka koostuu koroista ja poistoista. Korkotekijä on sidotun pääomalle asetettu tuottovaatimus. Pääomakustannuksia ovat kiinteistön hankinnasta johtuvat kustannukset sekä lainmukaisiin velvollisuuksiin ja rasitteisiin liittyvät kustannukset. ( Pääomavuokralla katetaan käytetyn pääoman kustannukset, joita riittävällä vuokraosuudella katetaan. Kustannukset määritellään siitä, kuinka paljon omaisuutta on rakennuksissa ja kuinka paljon on korjausvelkaa ja korjausvastuuta. (Isoniemi 2009, 29)
17 17 Korkokustannusta lasketaan pääomavuokran ja korkotuottovaatimuksen kautta. Rakennusten kuluminen sekä korjausvelka vaikuttavat korjausvastikkeen suuruuteen eli miten paljon rakennusksiin investoidaan, jotta ajan myötä kuluminen sekä korjausvelka saadaan katettua. (Isoniemi 2009, 29) Sisäiseen vuokraan kuuluvat pääomakustannukset muodostuvat kolmesta tekijästä: 1. Poisto/korjausvastike 2. Korko 3. Maavuokra Kaaviossa 3. on esitetty pääomavuokran osat sekä se, mitä ne pitävät sisällään. KAAVIO 3. Pääomavuokra (Isoniemi 2009, 29) Poisto Poisto kuvaa omaisuuden kulumisesta aiheutuvia kustannuksia. Poisto on kirjanpidossa käytettävä termi, joka jaksottaa hankintamenot hyödykkeen pidon ajalle. Rakennusten taloudellinen pitoaika vaihtelee rakennustyypistä riippuen vuoteen. Korjausvastike on taas kiinteistönpidossa käytettävä termi. (Isoniemi 2014, 11) Rakennuksia täytyy ajoittain peruskorjata, jotta niitä voidaan jatkossakin käyttää. Korjausvastikkeella on tarkoitus korjata tai uusia rakennuksia ja täten säilyttää sen käyttökelpoisuus pitkällä tähtäimellä. Korjausvastike on omaisuudesta aiheutunutta elinkaarivastuuta omistajalle ja sisäisen vuokran osana sen tehtävä on rahoittaa rakennusten tulevia peruskorjauksia.
18 18 Korjausinvestoinneissa tulee erottaa peruskorjaukset sekä toiminnalliset muutokset. Peruskorjauksessa rakennusosien alkuperäinen taso muuttuu ja toiminnallisessa muutoksessa alkuperäinen taso nousee tai rakennukseen tehdään uusia rakennusosia. Sisäisten vuokrien korjausvastikkeella voidaan peruskorjata rakennusta ja korjausvastikkeet tulee kohdentaa rakennuksiin takaisin, jolloin säilytetään rakennusten käyttökelpoisuus pitkällä ajanjaksolla. (Isoniemi 2014, 12) Korko Korkokustannuksilla määritetään rakennuksiin sitoutuneen pääoman korko. Organisaatiossa johto päättää siitä, kuinka paljon rakennuskannan tulee tuottaa organisaatiolle rahaa. (Isoniemi 2002, 31) Teknisen arvon avulla määritetään pääomavuokran taso. Tällä arvolla kuvataan parhaiten rakennusten todellinen arvo sekä siihen sitoutunut raha. (Isoniemi 2009, 34) Kiinteistöinvestoinnin tuottovaatimus kuvaa sitä alinta sijoituspääoman tuottoa, jolla sijoitus halutaan tehdä. Tuottovaatimus voi olla joko nettotuottovaatimusta tai kokonaistuottovaatimusta. Nettotuottovaatimus tarkoittaa ensimmäisen vuoden nettotuottoa ilmaistuna prosentteina sijoitetusta pääomasta. Kokonaistuottovaatimus tarkoittaa kokonaisuudessaan sen sijoitusajan sisäistä korkokantaa, jolla diskontattuna sijoituksen hankintameno saadaan yhtä suureksi kuin sijoituksen nettotulojen nykyarvo. (Isoniemi 2002, 31) Tuottovaatimukset sekä käyttäjiltä perittävät korkokustannukset eivät voi muodostaa uhkaa itse palvelun tuotannolle. Jos korkokustannuksia ja tuottovaatimusta nostetaan liikaa, saattaa organisaation tavoitteet olla ristiriidassa keskenään. Määritettyjen tuottovaatimusten ja maksettavien korkokustannusten periminen ei saa tapahtua palvelutuotannon kustannuksella, vaikka rahat ohjattaisiin takaisin palvelutuotantoon. (Isoniemi 2002, 31) Lainarahalle tulee aina korkokustannus, jota voidaan käyttää käyttäjän maksaman korkokustannuksen sekä organisaation korkotuottovaatimuksen pohjana. Kyseistä korkoa on mahdollista käyttää organisaation investointien rahoituksen vaihtoehtoiskustannuksena. (Isoniemi 2009, 34)
19 19 Sisäisen vuokran korkokustannus ohjaa toimitilojen käyttöä ja on tärkeää tuntea sen vaikutus organisaation tuloihin ja menoihin. Jos korkotuottovaatimusta pienennetään, organisaation kiinteistöomaisuudesta saatavat tulot laskevat ja tämän myötä talousarviossa yksiköille annettavat määrärahat pienenevät. Sisäisten vuokrien ohjaava vaikutus tilojen käytölle pienenee ja yksiköiden toimitilakustannukset sekä palveluiden tuotannon tuotantokustannukset alenevat, kun korkokustannuksia lasketaan. (Isoniemi 2009, 37) Kiinteistöomaisuudesta saatavat tulot nousevat korkotuottovaatimusta nostettaessa. Myös organisaation toimintaan talousarviossa jaettava raha kasvaa sisäisten vuokrien myötä. Toisaalta tuotantokustannukset nousevat toimitilakustannusten noustessa. Sisäisten vuokrien ohjaavaa vaikutusta tilojen käyttöön sekä tilakustannusten tasoa voidaan säädellä korkotuottovaatimuksella. Tärkeää on tunnistaa organisaation talousarvioon heijastuvat korkotuottovaatimusten avulla tulevat tulot ja menot. (Isoniemi 2009, 37) Maavuokra Maanvuokralla korvataan maahan sitoutunut pääoma. Rakennuksen sijainti vaikuttaa maavuokran johdosta sisäisiin vuokriin. Keskustoissa maanarvo on korkeampaa kuin reuna-alueilla. Jos esimerkiksi rakennus sijaitsee kaupungin keskustaan alueella, sen maanvuokra on tavallisesti korkeampi kuin reuna-alueella. Toisaalta, jos rakennus on keskustan alueella, organisaatio voi menettää muualta saatavan tulon maan käytöstä. Rakennuksen sijaintiin vaikuttavat tekijät voidaan maavuokrassa laittaa käyttäjän toimintamenoksi. (Isoniemi 2014, 13) 3.5 Ylläpitokustannukset Ylläpitovuokrassa kohdistetaan juoksevat kulut omistajan ja käyttäjän välillä. Kulut ovat todennettavissa toteutuneiden ylläpitokustannusten kautta. Ylläpitovuokralla tilankäyttäjä saa toimitiloihin liittyvät palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti. Näin rakennuksen käyttö on mahdollisimman helppoa palvelutoiminnassa. Vuokranantajalle ylläpitovuokra tarkoittaa tuloa, jolla voidaan tuottaa tilojen käyttäjille tarvittavat palvelut. Ylläpitovuokra muodostuu ylläpitopalveluista, käyttöpalveluista sekä käyttäjäpalveluista ja se voidaan jakaa seuraavasti seuraavan kaavion 4. mukaan. (Isoniemi 2009, 45)
20 20 KAAVIO 4. Ylläpitovuokran sisältö (Isoniemi 2009, 45) Ylläpitopalvelut Ylläpitopalveluista aiheutuvat kiinteistön ylläpidon kustannukset. Ylläpitokustannuksia ovat muun muassa kiinteistönhoidosta aiheutuvat kustannukset esimerkiksi kiinteistön huolto-, sähkö-, lämmitys-, vedenkulutus- ja jätehuoltokustannukset. (Kiinteistöliiketoiminnan sanasto 2012, 22) Käyttöpalvelut Käyttäjäpalveluita ovat muun muassa sähkö, vesi ja lämmitys. Näistä kustannukset määräytyvät tarvittavien hyödykkeiden määrän ja laadun perusteella. Käyttöpalveluista aiheutuneet kustannukset voidaan periä vuokralaiselta vuokrasopimuksen mukaan esimerkiksi käyttö- tai erilliskorvauksina tai vuokralainen voi vastata näistä itse. (Kiinteistöliiketoiminnan sanasto 2012, 23)
21 Käyttäjäpalvelut Käyttäjäpalvelut koostuvat niistä palveluista, joita ei lueta ylläpito- tai käyttöpalveluihin. Käyttäjäpalveluita ovat muun muassa siivouksen kustannukset, turvallisuuden palvelut ja vahtimestaripalvelut. Käyttäjäpalvelut voivat olla osana sisäistä vuokraa tai erikseen sovittavia palvelueriä. (Isoniemi 2002, 42)
22 22 4 SISÄISTEN VUOKRIEN YLEISET PERIAATTEET Sisäisellä vuokralla organisaation kiinteistön käytöstä ja omistamisesta aiheutuvat kulut kohdennetaan tilojen käyttäjälle. Sisäisillä vuokrilla tiloista aiheutuneet kustannukset jakautuvat käyttäjille oikeudenmukaisesti ja tilojen käyttö tehostuu. Sisäisten vuokrien avulla myös peruskorjauksiin voidaan varautua paremmin. Sisäinen vuokra on hyvä työkalu tilojen käytön ja kiinteistöomaisuuden johtamiseen. (Isoniemi 2009, 5) Sisäiset vuokrat antavat organisaation yksiköille tilaisuuden vaikuttaa omiin tilakustannuksiinsa etenkin tilojen tehokkaan käytön kautta. Tilojen ollessa tarkoituksenmukaiset käyttäjien tarpeille, tilojen käyttö on tehokasta. Tilat voidaan nähdä myös vaihtoehtona muiden resurssien käyttöön. Tärkeintä on kuitenkin, että palvelutoiminta toimii käyttäjille sekä organisaatiolle tehokkaasti ja taloudellisesti ja että palvelut tuotetaan turvallisissa ja terveellisissä toimitiloissa. (Isoniemi 2009, 17) Kuvasta 4. nähdään, että kun sisäinen vuokra määritellään ja siihen sisällytetään kaikki tilankäytöstä aiheutuneet todelliset kustannukset, joutuu käyttäjä miettimään omaa tilankäyttöään suhteessa käytössä olevaan rahamäärään. Sisäisen vuokran noustessa pyritään tilojen käyttöä vähentämään. Tiloille osoitettu oikeanlainen hinta ohjaa organisaatiossa tilojen viisaaseen käyttöön. (Isoniemi 2002, 18) KUVA 4. Sisäisen vuokran ja tilankäytön yhteys (Isoniemi 2002, 18)
23 23 Toimiakseen sisäinen vuokra vaatii organisaation toimintaan ohjeistusta. Jos sisäisten vuokrien toimintajärjestelmän organisaation toimintaohjeita ei määritellä tarkasti, johtaa puutteellinen sisäisten vuokrien järjestelmä pahimmillaan tilanteeseen, jossa raha siirtyy organisaation sisällä tililtä toiselle vailla ohjausvaikutusta tilojen käyttöön sekä hallintaan ja tilojen käyttäjät kokevat sisäisen vuokran epäoikeudenmukaiseksi. (Isoniemi 2009, 18) Kuviossa 1. on kuvattu sisäisten vuokrien osapuolet. 1. Toimitilojen tavoitteiden määrittely TAMK 2. Sisäiset vuokrat osana käyttäjien toimintamenoja Kiinteistöpalvelut 3. Sisäisten vuokrien määrittely, valoitus ja palveluiden tuotanto Tilojen käyttäjät KUVIO 1. Sisäisen vuokrajärjestelmän osapuolet (Isoniemi 2009, 18) Sisäisellä vuokralla on useita tehtäviä organisaatiossa. Sisäistä vuokraa tuleekin tarkastella koko organisaation näkökannalta, ei pelkästään tilayksikön ja käyttäjän, ja tarkastelussa otetaan huomioon (Isoniemi 2002, 22): - organisaation johto, jolloin tarkastellaan koko organisaation taloutta - tilayksikkö, jolloin kiinnitetään huomiota rakennusten peruskorjauksiin ja ylläpitoon, sekä mahdollisiin käyttö- ja käyttäjäpalveluiden järjestämiseen - tilan käyttäjä eli vuokralainen, jolloin kiinnitetään huomiota tilaresurssien optimaaliseen käyttöön. Sisäinen vuokra vaatii oikein toimiakseen riittävillä toimintavaltuuksilla toimivan tilayksikön, joka organisaation sisällä toimii itsenäisenä yksikkönä, mutta minimissään nettobudjetoituna yksikkönä. Kiinteistöjohtamisen ja sisäisen vuokran tavoitteet eivät toteudu, mikäli tilayksiköllä ei ole riittäviä valtuuksia toimia organisaation hallinnossa ja mikäli tilankäyttöön liittyviä tavoitteita ei tunnisteta ja seurata koko organisaation tasolla. (Isoniemi 2014, 9)
24 24 Käyttöönottovaiheessa sisäisten vuokrien järjestelmä viedään organisaation talousarvioon ja toimintaan teknisenä muutoksena. Järjestelmä kasvattaa organisaation talousarviota huomattavasti sekä toiminnan menoja että myös tuloja. Jatkossa sisäiset vuokrat huomioidaan osana organisaation tuloja ja menoja, jolloin käytetyt toimitilat saadaan pääomana sekä palveluina hinnoiteltua osaksi palvelutoiminnan menoja. Tilahallinnan tulee sopia organisaation hallintoon ja pelisäännöt johdon ja tilojen käyttäjänä olevien yksiköiden välillä tulee määritellä kohtalaisen täsmällisesti, jotta kiinteistöjohtaminen ja sisäiset vuokrat toimivat ja palvelevat koko organisaatiota. (Isoniemi 2014, 9) 4.1 Sisäisten vuokrien määritys Sisäisiä vuokria käytetään etupäässä omistuksessa olevien tilojen vuokrien määrittämisessä. Useimmilla organisaatioilla on myös ulkoa vuokrattuja tiloja sekä omassa omistuksessa olevia osaketiloja sisäisessä käytössä. Nämäkin tilat voidaan liittää osaksi sisäisen vuokran järjestelmää. Osaketilojen hallinta tulee keskittää yksikölle, joka hallitsee toimitiloja ja sen toimimista myös vuokraajana kiinteistömarkkinoilla. (Isoniemi 2009, 50). Osaketilojen pääomavuokrien määritys voidaan tehdä samojen sääntöjen mukaan kuin suorassa omistuksessa oleville tiloille, mikäli organisaatio on velaton eikä osaketiloille ole määritelty yhtiön perimää pääomavastiketta. Alla olevassa kaaviossa 5. on esitetty osake- ja vuokratilojen vuokran määrityksen periaate. (Isoniemi 2009, 50). KAAVIO 5. Osake- ja vuokratilojen vuokra (Isoniemi 2009, 50).
25 Markkinalähtöinen sisäinen vuokra Markkinalähtöinen sisäinen vuokra määräytyy vuokramarkkinoilta olevien vastaavanlaisten tilojen vuokrista. Vuokra määräytyy siis tilamarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan mukaan. (Isoniemi 2009, 50). Markkinalähtöisessä sisäisessä vuokrassa on tarkoituksena luoda aito markkinatilanne. Kuvassa 5 pystyakseli kuvaa vuokran määrää ja vaaka-akseli käytössä olevaa pinta-alaa. Tilakysyntää kuvataan käyrällä D. Mitä edullisempi vuokra, sitä enemmän käyttäjä on valmis vuokraamaan tilaa omaan toimintaansa. Käyrä S puolestaan kuvaa tilan tarjontaa. Mitä enemmän tiloista saadaan vuokraa, sitä kovemmin tiloja tarjotaan käyttäjälle. KUVA 5. Markkinavuokran määräytyminen (Isoniemi 2002, 46). Tilankäytön ohjaus tuodaan markkinalähtöisessä sisäisessä vuokrassa vuokramarkkinoilta. Mitä korkeampi maksettava vuokra on, niin sen suurempi sisäinen vuokra ja päinvastoin. Sisäiseen vuokraan vaikuttavat alueellinen tilojen kysyntä, vuokramarkkinoiden syklit sekä muut taloudelliset tapahtumat. (Isoniemi 2002, 48)
26 26 Vuokramarkkinoiden vuokrat ovat yleensä bruttovuokria. Niiden sisältö kuitenkin vaihtelee, joten vuokran sisältöä on hyvä tarkentaa. Sisäiseen vuokraan on mahdollista sisällyttää pääoman korvaus sekä hoitokulut ja lisäksi voidaan huomioida myös käyttö- ja käyttäjäpalvelut. (Isoniemi 2002, 48) Kustannusperusteinen sisäinen vuokra Kustannusperusteisessa sisäisessä vuokrassa yksittäisestä tilasta aiheutuvat kustannukset määritellään kustannustekijöiksi, jotka kohdistetaan tilan käyttäjälle sisäisenä vuokrana. Käyttäjä määrittelee haluamansa ylläpito-, käyttö- ja käyttäjäpalveluiden kustannukset. Tähän lisätään pääomakustannukset, jolloin päästään vaadittavaan sisäiseen vuokraan. (Isoniemi 2002, 47) Kustannusperusteisessa sisäisessä vuokrassa sisäinen vuokra lähtee kustannusosittain tehtävästä laskelmasta. Kustannusperusteisen sisäisen vuokran on kuitenkin tarkoitus jäljitellä markkinoita. Tällä saadaan tiloille oikea ja aito tilakustannus, joka ohjaa käyttäjää käyttämään tiloja järkevästi ja taloudellisesti. (Isoniemi 2002, 48) 4.2 Sisäisen vuokran tekijät Rakennuksiin investoidaan jatkuvasti, mutta uutta rakennettaessa harvemmin pohditaan sen vaikutusta sisäisiin vuokriin. (Isoniemi 2002, 36). Investointien aiheuttamat sisäisten vuokrien korotukset tulee laskea. Investointien käyttöä tulee harkita tarkkaan hyvissä ajoin ennen niihin ryhtymistä. Mikäli investointien vuokravaikutus hyväksytään, korjataan rakennuksen arvot toteutuneen investointikustannuksen mukaan investointien valmistuttua. Investointeja käyttöön otettaessa aloitetaan uuden pääomavuokran periminen. (Isoniemi 2009, 43.) Tekninen arvo Tekninen arvo on se rahamäärä, josta on vähennetty rakennuksen iän, käytön, kulumisen ja käyttökelpoisuuden alenemisen ja vanhanaikaisuuden johdosta tapahtunut arvon
27 alennus. Mitä alhaisempi on rakennuksen tekninen arvo, sitä huonokuntoisempi on rakennus. (Isoniemi 2009, 31) 27 Tekninen arvo voidaan määrittää usealla eri tapoja. Alla esimerkkejä (Isoniemi 2009, 35) : - Ns. Helsingin mallissa vuosittainen korjausvastuu eli kuluminen noudattaa toisen asteen yhtälömuotoa, jossa rakennuksesta 30 prosenttia on kulumatonta ja 70 prosenttia kuluu 35 vuodessa. Alussa rakennus kuluu hitaasti kulumisen kiihtyessä rakennuksen iän lisääntyessä ja loppuen 35 vuoden kohdalla. Helsingin mallissa rakennuksen kuluminen vaihtelee siis alun noin 0,06 prosentin ja viimeisten vuosien noin 4 prosentin välillä, keskimääräisen kulumisen ollessa 2,38 prosenttia vuodessa. - Haahtela Kehityksen tuottaman Haahtela-Kiinteistötiedon vuokrien määrittelyssä vuosittainen korjausvastuu lasketaan rakennusosien kautta, jolloin kuluminen vaihtelee rakennuksittain rakennuksen iästä, käyttötarkoituksesta sekä rakennusosista riippuen käytännössä noin 0,5 2,5 prosentin välillä. Toisin kuin Helsingin mallissa, rakennuksen kuluminen ei pysähdy 35 vuoteen, vaan jatkaa lopussa hidastuen. Haahtela-Kiinteistötiedon koko omaisuudelle laskettu keskimääräinen kuluminen on noin 1,5 2,0 prosenttia vuodessa. - Trellum Consulting Oy on omissa vuokrienmäärittelyprojekteissaan käyttänyt 1,75 prosentin lineaarista kulumista jälleenhankinta-arvosta laskien, jolloin kulumaton osuus on karkeasti 30 prosenttia ja kuluva osuus on 70 prosenttia. Kuluva osuus kuluu 40 vuodessa Jälleenhankinta-arvo Jälleenhankinta-arvo kuvaa rakennuksen sen hetkistä arvoa sillä varustuksella ja laadullisella tasolla kuin rakennus arviointi hetkellä on. Jälleenhankinta-arvo on se arvo, jolla vastaavanlainen rakennus rakennettaisiin samalle tontille. Uusissa rakennuksissa jälleenhankinta-arvo saadaan toteutuneen investoinnin kautta. Uusissa rakennuksissa tämä
28 28 on suoraan se summa, joka rakentamiseen on käytetty. Suhteellisen uusissa rakennuksissa < 10 vuotta jälleenhankinta-arvo voidaan määritellä investoinnin kautta muuttamalla alkuperäinen hankintahinta rakennuskustannusindeksillä.. (Isoniemi 2009, 30) Vanhojen rakennusten jälleenhankinta-arvo saadaan, kun määritetään ominaisuuksiltaan vastaavan rakennuksen rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Uusien ja uudehkojen rakennusten jälleenhankinta-arvon pohjalta voidaan arvioida vanhojen rakennusten jälleenhankinta-arvo huomioimalla rakennuksen ikä ja varustelutaso. (Isoniemi 2009, 30) 4.3 Tilayksikön tehtävät Tilayksikön tehtävä on hallita tilaomaisuutta, hoitaa vuokrausta ja pyrkiä palvelemaan käyttäjiä tiloihin liittyvissä asioissa. Tilayksikön keskeisin tehtävä sisäisen vuokrauksen järjestelmässä on pitää omistuksessa olevat tilat kunnossa. Jos palvelut tuotetaan itse, niin tästä perityt rahat jäävät tilayksikön omaan käyttöön. Jos nämä palvelut tilataan muualta, niin tilayksikkö maksaa näiden palveluiden tuottamisesta kumppaneilleen. (Isoniemi 2002, 59) Tilayksikön näkökulmasta sisäisen vuokran rahalliset erät ovat eriä, joilla käyttäjien ja toimitilojen palvelut voidaan tehdä. Kiinteistön hoidosta aiheutuu yleensä niin paljon kuluja kuin käyttäjä niitä tarvitsee. Tilayksikön kannalta tärkein tuloerä on kunnossapidosta ja peruskorjauksista perittävät rahat. Tämä raha voidaan kohdentaa takaisin tiloihin ja näin pitää tilat käyttöön vaadittavassa kunnossa niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Jos korjauksiin ei saada tarpeeksi rahaa niin tulevaisuudessa tämä voi kostautua ja tilakanta huononee. Tästä johtuen voidaan joutua tilanteeseen, jossa tilaa ei voida käyttää siihen tarkoitukseen, johon se on suunniteltu. On ensiarvoisen tärkeää, että tilat pidetään kunnossa ja näin turvataan käyttäjien toimintojen edellytykset ja niiden häiriötön jatkuminen. Organisaation tulee mahdollistaa tilayksikön toimivalta sisäisten vuokrien järjestelmässä. (Isoniemi 2002, 60)
29 29 5 SISÄINEN VUOKRA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Tampereen ammattikorkeakoulussa ei ole käytössä sisäisen vuokran järjestelmää, mutta sellainen haluttaisiin ottaa käyttöön. Päämääränä on tehostaa tilojen käyttöä varsinkin kesäaikaan, alku- ja loppuviikosta sekä iltaisin ja poistaa tilojen turhia varauksia. Tässä työssä keskityttiin tutkimaan pääkampuksen (Liite 1.) rakennuksia Tampereella. Pääkampukseen kuuluvat Kuntokadun molemmin puolin sijaitsevat Tampereen ammattikorkeakoulun tilat. Kiinteistöpalveluilta saatujen tietojen perusteella arvioitiin opetustiloja olevan pääkampuksella vajaa m2. Tähän kuuluvat luentotilat, tietotekniikkaluokat, laboratoriotilat, pienryhmätilat, auditoriot sekä muut opetustilat. Yhteiset tilat sekä toimistotilat jätettiin työn ulkopuolelle. Liiteessä 2. on esitetty TAMK:n opetustilat tilaluokittain. 5.1 Pääomavuokra Pääomavuokraan kohdistuvat kustannukset jaetaan tasaiseen neliöhintaan tilasta riippumatta. Tämä hinta saadaan, kun jaetaan pääomavuokraan kohdennettava kustannus opetukseen käytettävillä neliöillä. Näin tiloille saadaan pääomavuokra /m2. Pääomavuokra = Pääomavuokraan kohdennettava saatava Opetukseen käytettävät neliöt m2 5.2 Ylläpitovuokra Sisäisen vuokran ylläpitovuokran osuus lasketaan työssä kehitettyjen laskelmien mukaan. TAMK:n ylläpitoon vaikuttavat kustannukset ovat jakautuneet kiinteistöpalveluille sekä tilapalveluille. Näiden budjeteista valitaan kustannukset, jotka vaikuttavat ylläpitovuokraan. Ylläpitovuokra = Tiloihin kohdistuvat ylläpitokustannukset painotuskerroin Opetukseen käytettävät neliöt m2
30 Taulukossa 2. ja 3. on esitetty TAMK:n kiinteistöpalveluiden ja tilapalveluiden budjetissa ylläpitovuokraan vaikuttavat osa-alueet. 30 TAULUKKO 2. TAMK:n budjetti, kiinteistöpalvelut (Ojala ) Kiinteistöpalvelut euroa Henkilöstökulut Muut kiinteistökulut Vartiointi- ja kulunvalvontakulut Jätehuolto Rakennusten ja alueiden huolto- ja kunnossapito Lämpö Sähkö Vesi Rakennusmateriaalin ostot Vakuutukset Kiinteistövero Rakennusten ja huoneistojen vuokrat Yht. TAULUKKO 3. TAMK:n budjetti, tilapalvelut (Ojala ) Tilapalvelut Henkilöstökulut Muut Tilapalvelukulut Siiv.&puhd.aineet, välineet,sanit.tarv. Viherkasvihuolto Posti- ja telepalvelut Yht. euroa Ylläpitovuokrasta päättävän tahon tulee päättää, mitkä budjetin kustannustekijät ja mikä osa tekijöistä otetaan huomioon opetustilojen sisäistä vuokraa määritettäessä. Kustannusperäinen vuokra katsotaan sopivammaksi vaihtoehdoksi.
31 31 Tässä työssä esitetään, että TAMK:n opetustilat jaetaan tilaluokkiin, joille määritetään laskentakertoimet. Näistä käytetään nimitystä painotuskertoimet. Näillä kertoimilla kerrotaan saatu opetustilan neliöhinta. Tilan neliöhinta saadaan siihen kohdistuvien kustannusten jakamisella opetustilan neliömäärällä. Tilaluokat on esitetty alla: 1. luentosali 2. tietotekniikkaluokka 3. ryhmäopetustila 4. laboratorio 5.3 Tilojen painotuskertoimet Tilojen painotuskertoimet voidaan laskea esimerkiksi Haahtelan Kustannustieto Taku ohjelmalla. Takusta saadaan tilojen ylläpitokustannukset, kun tilat ovat tyhjänä. Todellisemmat kertoimet saataisiin, jos käytössä olisi tilojen todelliset ylläpidon kustannukset. Taku ohjelmassa käytettiin tiloille luentosali, tietotekniikkaluokka sekä laboratorio samoja pinta-aloja, jotta kustannuksia voitiin verrata toisiinsa. Näitä kustannuksia käytettiin painokertoimien määrittämiseen. Kustannustiedon laskelman mukaan saadaan tilojen ylläpidolle /m2/vuosi kustannus. Keskihinnaksi saatiin 86 /m2/vuosi. Saaduista kustannuksista laskettiin painokertoimet tilaluokille 1-4. Seuraavalla sivulla taulukossa 4. on esitetty kaikkien tilaluokkien osalta tilojen ylläpitokustannukset.
32 32 TAULUKKO 4. Tilaluokkien ylläpitokustannukset. Painotuskertoimet voidaan laskea vertaamalla ylläpidon kustannuksia joko ylläpitokustannusten keskiarvoon tai esimerkiksi luentosalin ylläpidon kustannuksiin. Kerroin kasvaa suhteessa siihen, kuinka paljon tilan ylläpito maksaa. Painotuskerroin = luentosalin ylläpitokustannus m2 /vuosi tilojen ylläpitokustannuksen keskiarvo m2 /vuosi tai Painotuskerroin = (tietokoneluokan ylläpitokustannus luentosalin ylläpitokustannus) luentosalin ylläpitokustannus + painotuskerroin 1 Luvussa 5.4 on esitetty laskelmat näillä painotuskertoimilla muodostuvista vuokrista.
33 Luentosali Taku ottaa huomioon ylläpidon kustannuksissa tilaan kohdistuvan siivouksen, lämpöenergian, veden ja jäteveden, sähköenergian ja muut ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Luentosalissa siivouksen kustannukset ovat 18 /m2/vuosi, lämpöenergiaan kustannukset ovat 8 /m2/vuosi, veden ja jäteveden kustannukset ovat 5 /m2/vuosi, sähköenergian kustannukset ovat 9 /m2/vuosi ja muut ylläpidon kustannukset ovat 35 /m2/vuosi. Luentosalin ylläpidon kustannukset, jotka saatiin Taku ohjelmasta, on esitetty kuvassa 6. KUVA 6. Luentosalin ylläpidon kustannukset Tietotekniikkaluokka Tietotekniikkaluokan siivouksen kustannukset ovat 25 /m2/vuosi, lämpöenergiaan kustannukset ovat 7 /m2/vuosi, veden ja jäteveden kustannukset ovat 4 /m2/vuosi, sähköenergian kustannukset ovat 12 /m2/vuosi, jätehuollon kustannukset ovat 7 /m2/vuosi ja
34 muut ylläpidon kustannukset ovat 32 /m2/vuosi. Tietotekniikkaluokan ylläpidon kustannukset, jotka saatiin Taku ohjelmasta, ovat esitetty kuvassa KUVA 7. Tietotekniikkaluokan ylläpidon kustannukset.
35 Ryhmäopetustila Ryhmäopetustilan siivouksen kustannukset ovat 22 /m2/vuosi, lämpöenergiaan kustannukset ovat 9 /m2/vuosi, veden ja jäteveden kustannukset ovat 4 /m2/vuosi, sähköenergian kustannukset ovat 9 /m2/vuosi, jätehuollon kustannukset ovat 7 /m2/vuosi ja muut ylläpidon kustannukset ovat 39 /m2/vuosi. Ryhmäopetustilan ylläpidon kustannukset, jotka saatiin Taku ohjelmasta, ovat esitetty kuvassa 8. KUVA 8. Ryhmäopetustilan ylläpidon kustannukset.
36 Laboratorio Laboratorion siivouksen kustannukset ovat 25 /m2/vuosi, lämpöenergiaan kustannukset ovat 6 /m2/vuosi, veden ja jäteveden kustannukset ovat 4 /m2/vuosi, sähköenergian kustannukset ovat 10 /m2/vuosi, jätehuollon kustannukset ovat 7 /m2/vuosi ja muut ylläpidon kustannukset ovat 43 /m2/vuosi. Ryhmäopetustilan ylläpidon kustannukset, jotka saatiin Taku ohjelmasta, ovat esitetty kuvassa 9. KUVA 9. Laboratorion ylläpidon kustannukset.
37 Vuokrien perintä Sisäinen vuokranperintä tapahtuu kuukausittain. Tilayksikkö lähettää kirjanpitoon laskutustiedot, joiden mukaan sisäiset vuokrat peritään. Tämä tapahtuu automattisesti eikä vaadi manuaalisia toimenpiteitä. Kirjanpidossa yksiköiden menotileiltä siirtyy velotettavat summat tilayksikön tulotileille. Vuokrien perinnän vaiheita voidaan seurata jatkuvasti tilien kautta. Työn esimerkkilaskelmaan valittiin ylläpitovuokrasta saatavaksi summaksi Kun tämä rahasumma jaettiin opetustilojen neliöllä, saatiin tiloille neliöhinta 4,03 /m2/kk. Alla esitetty esimerkkilaskelmat, kun kustannuksia verrataan ylläpidon keskiarvokustannukseen ja luentosalin ylläpitokustannuksiin Taulukoissa 5. ja 6. on esitetty opetustiloista saatavat ylläpitovuokrat, kun laskennoissa on käytetty eri painotuskertoimia. TAULUKKO 5. Tilojen sisäiset vuokrat ylläpitovuokran osalta, jos ylläpitokustannuksia verrataan tilojen ylläpitokustannusten keskiarvoon. Tila kerroin /m2/kk Pinta-ala, m2 Vuokra kuukaudessa, luento 0,86 4, , ,99 atk 1,01 4, , ,69 ryhmä 1,05 4,03 784,5 3319,612 labra 1,1 4, , ,99 Vuokra yht ,28 TAULUKKO 6. Tilojen vuokrat, jos ylläpitokustannuksia verrataan luentosalin ylläpitokustannuksiin. Tila kerroin /m2/kk Pinta-ala, m2 Vuokra kuukaudessa, luento 1 4, , ,94 atk 1,18 4, , ,98 ryhmä 1,22 4,03 784,5 3857,073 labra 1,28 4, , ,58 Vuokra yht ,6
38 38 Jos painotuskertoimet lasketaan taulukon 5. mukaan, niin ylläpitovuokra jää alle tavoitellun Jos taas painotuskertoimet lasketaan taulukon 6. mukaan niin ylläpitovuokrasta saatu tulo ylittää tavoitellun Näiden laskelmien perusteella valitaan painotuskertoimille laskentatapa. Käyttäjän näkökulmasta taulukon 5. mukainen painotuskertoimen laskeminen olisi oikeudenmukaisempaa. Kuitenkin tiloista tulisi saada sisäisillä vuokrilla vaadittava Tämä saadaan, kun painotuskertoimia muokataan hiukan tai neliöhintaa nostetaan.
39 39 6 POHDINTA Tampereen ammattikorkeakoulun tilojen käytön tehostamisen kannalta olisi hyvin tärkeää saada jollain tasolla sisäiset vuokrat käyttöön. Tällä hetkellä tiloja varataan paljon päällekkäin. Esimerkiksi yhtä kurssia varten varataan laboratorio sekä luentotila samaan aikaa käyttöön. Pahimmassa tapauksessa toinen tila on kokonaan käyttämättä tämän varatun ajan. Jos tilojen käytöstä perittäisiin vuokraa, niin tilan käyttäjä miettisi tarkkaan tarvetta tilalle. Sisäisen vuokran avulla tilankäyttäjän kustannustietoisuus lisääntyy, koska sisäinen vuokra muodostaa tilalle tarkan hinnan. Tämän avulla käyttäjä näkee, mistä kustannukset muodostuvat. Näin käyttäjä määrittää tarvittavan tilamäärän ja tehostaa samalla toimitilan käyttöä. Tämän työn tavoitteena oli antaa alkusysäys TAMK:n sisäisten vuokrien perintään. Työssä saadut painotuskertoimet perustuivat Haahtelan Kustannustiedon antamaan ylläpitokustannukseen. Tämä kustannus on määritelty tyhjälle tilalle. Tämän vuoksi ylläpitokustannukset ovat suuntaa antavia, koska tiloissa olevat laitteet vaikuttavat tilan ylläpidon kustannuksiin. Painotuskertoimien määrittämisen jälkeen TAMK:n tulee määrittää tilan kalleusluokka vuodenajan, viikonpäivän sekä kellonajan mukaan. Esimerkiksi tilan käyttö voisi olla edullisempaa huhtikuun lopussa ja syyskuun alussa, perjantaista maanantaihin sekä iltapäivästä iltaan. Näinä aikoina tilalle määritetään alennusprosentti vuokraan. Alennusprosentti määritetään TAMK:n toimesta.
40 40 LÄHTEET Haahtela Oy. Ohjelmistot. Luettu Isoniemi H Sisäisten toimitilavuokrien määritys suurissa kunnissa. Tulostettu Isoniemi H Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä. Tulostettu Kiinteistöpäällikkö Petri Ojala Sähköposti. Luettu Kiinteistöliiketoiminnan sanasto Rakli Ry. Tulostettu Kiinteistötalouden instituutti Kiinteistötalouden ja kiinteistöjohtamisen keskeiset käsitteet. Tulostettu Kuhanen, Asikainen, Kanerva Ajankohtaista kiinteistöjuridiikasta. Tulostettu Pythagoras AB. Space Manager. Luettu Rapal Oy. Optimaze. Luettu Rapal Oy. Optimaze. Luettu TAMK Oy. Organisaatio. Luettu Tilastokeskus. Pääomakustannus. Luettu Ymparisto.fi. Luettu
41 41 LIITTEET Liite 1. TAMK pääkampus
42 42 Liite 2. TAMK:n opetustilat pinta-aloineen. Rakennuksen siipi A B C D E F G H I M P Tila luentosali 332,6 2464,5 923,2 599,7 362, ,5 1856, ,3 802,9 tietotekniikka 199,4 733,1 1001, , ,1 72 ryhmäopetus , ,2 laboratorio 1987,3 407,6 39, ,6 1635, ,8 2273, ,3 3652,2 2250,1 599,7 1057,3 2460, ,9 2343,8 3178,3 1082,1 R S FE IK Ma T V VI U L Yht. Osuus tiloista % 483, , , , ,8 40, , , , ,5 3 65,3 6, , , , ,2 412, ,
EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI KUNNAN JA MAAKUNNAN VÄLI- SEN VUOKRAN MÄÄRÄYTYMISESTÄ SIIRTYMÄKAUDEN AIKANA
LIITE 1(5) LUONNOS 17.5.2018 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI KUNNAN JA MAAKUNNAN VÄLI- SEN VUOKRAN MÄÄRÄYTYMISESTÄ SIIRTYMÄKAUDEN AIKANA 1. Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Asetuksella ehdotetaan säädettäväksi
LisätiedotHelsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus Tilakeskuksen tehtävät Ammattimainen Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta Tilojen osto, myynti ja kiinteistökehitys Vuokraus hallintokunnille ja ulkopuolisille
LisätiedotToimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis
Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013 Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta Nykyinen toimitilavuokra ja sen laskentaperiaatteet
LisätiedotJyväskylän perusopetuksen tuottavuusselvitys Vertikal Oy Juho Innanen Esko Sainio
Jyväskylän perusopetuksen tuottavuusselvitys 2017 1.9.2017 Vertikal Oy Juho Innanen Esko Sainio 1 Selvityksen tavoite Selvityksen lähtöoletuksena oli käsitys Jyväskylän perusopetuksen kalleudesta eli korkeasta
LisätiedotLAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA
HUS-Logistiikka johtokunta 32 22.10.2009 LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA LOGIS 32 HUS-Tilakeskus on pyytänyt lausuntoa sisäisen vuokran
LisätiedotKEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto
1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä
LisätiedotPARAISTEN KAUPUNKI SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS V. 2013
PARAISTEN KAUPUNKI SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS V. 2013 TkL VTM Harri Isoniemi 7.2.2013 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 1.1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA SISÄLTÖ... 3 1.2 SISÄINEN VUOKRA KUNNASSA... 4 2. TILAKUSTANNUSTEN
LisätiedotUusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa
Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Tulot asukkaita/hpv /as/hpv yht. /kk Asukkailta perittävät vuokrat 15 550 8 250 KELA:n enimmäisvuokra Asukkaiden sähkömaksut 15 20 300 voidaan
LisätiedotLiikelaitokset + konserni perehdyttämistilaisuus
Liikelaitokset + konserni perehdyttämistilaisuus 2.10.2017 Tilapalvelu-liikelaitoksen yleisesittely Esko Eriksson, kiinteistöjohtaja Jyväskylän kaupunki Tilapalvelu-liikelaitoksen toimintaorganisaatio
LisätiedotValtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja
Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...
LisätiedotMaakunnan ja kuntien yhteistyö ja sopimukset
Maakunnan ja kuntien yhteistyö ja sopimukset Kuntapäivä 8.5.2018 Jukka Mäkilä Yhteiset asiakkaat Maakunnan asukkaat ovat yhteisiä asiakkaita ja verojen kautta maksavat toiminnan kustannukset Maakunnan
LisätiedotSisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä
Sisäinen vuokra kunnassa ja kuntayhtymässä TEKIJÄ Harri Isoniemi ISBN 978-952-293-203-7 (pdf) ISBN 978-952-213-086-0 (nid.) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL 200 00101
LisätiedotElinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit
Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:
LisätiedotUusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa
Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Tulot asukkaita/hpv /as/hpv yht. /kk Asukkailta perittävät vuokrat 15 550 8 250 KELA:n enimmäisvuokra Asukkaiden sähkömaksut 15 20 300 voidaan
LisätiedotTilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta
Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta
LisätiedotPL 193, 40101 JYVÄSKYLÄ Y-tunnus: 0514515-3 Yhteyshenkilö: Juha-Pekka Manninen
LUONNOS 1(5) ESIVUOKRASOPIMUS Esivuokrasopimus on voimassa, kunnes varsinainen vuokrasopimus tehdään investointihankkeen taloudellisen loppuselvityksen perusteella. Tässä esisopimuksessa esitetään varsinaisen
LisätiedotVuokralais- / Talotoimikuntien koulutus. Kokonaisvuokran määräytyminen
Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus Kokonaisvuokran määräytyminen Sisältö Hoitojäämät/Jälkilaskelmat Budjetin rakentaminen Pääomavuokra Hoitovuokra Jälkilaskelmat 1 Hekan on laadittava tilikaudelta
LisätiedotTILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015
TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 215 TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA Käyttötalous ja rahoitus Vuoden 215 käyttösuunnitelmassa liikevaihto on 197,7 milj. euroa, talousarviossa
LisätiedotAsunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset
Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä
LisätiedotKiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset
Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)
LisätiedotIMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY
IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY 1. Toimiala Imatran Vuokra-asunnot Oy omistaa n. 1600 vuokra-, opiskelija- ja ryhmäkotiasuntoa. Yhtiö huolehtii asuntojen ylläpidosta, peruskorjauksesta ja tarvittaessa myös uudisrakentamisesta.
LisätiedotSISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN
SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 1.2.2016 TYÖRYHMÄ Tehtäväksianto - Valmistella vaihtoehtoja sisäisen vuokran järjestelmän kehittämiseksi nykyisen järjestelmän pohjalta tai kokonaan uusilla perusteilla
LisätiedotKIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi
KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN SSTY Hämeenlinna 8.2.2017 / Harri Isoniemi 1) Julkisen sektorin toimitilat 2) Korjausvelan laskennan lähtökohdat 3) Korjausvelan/teknisen arvon laskenta 4) Yhteenveto
LisätiedotALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN
ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 13.5.2015 ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) FCG KONSULTOINTI OY esko.korhonen@fcg.fi 050 361 1781 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate,
LisätiedotInarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta
Inarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta 4.7.2017 FCG KONSULTOINTI OY 4.7.2017 RAPORTTI 2 (6) Sisällys Sivu 1. Tausta ja tavoite... 3 2. Toimeksiannon sisältö ja toteutus... 3 3. Toimitilakannan
LisätiedotPorvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen
Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta
Lisätiedot1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9)
1 (4) ESIVUOKRASOPIMUS Sopimusosapuolet 1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9) Kihlakangas 13, 96800 Rovaniemi (jäljempänä vuokranantaja ) 2. Lapin pelastuslaitos (Y: 0937073-7) (jäljempänä
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän
Lisätiedot1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA. Luonnos tekninen ltk
1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA Luonnos 16.2.2017 tekninen ltk 2(5) 1. JOHDANTO Kiinteistöstrategialla tavoitellaan kunnan rakennetun kiinteistöomaisuuden ylläpidon pitkäjänteistä kehittämistä sekä
LisätiedotTerveys- ja talouspäivät Helsinki, Olavi Hiekka
Terveys- ja talouspäivät Helsinki, 23.8.2018 Olavi Hiekka TILAKESKUS PÄHKINÄNKUORESSA Yhtiö on perustettu 1/2017 Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöksi ja se siirtyy maakuntien omistukseen viim. vuonna 20121.
LisätiedotPalvelulupaus maakunnille
Palvelulupaus maakunnille 23.3.2017 KESKEISET EDUT TILAKESKUKSEN TOIMINNASTA Tilakeskus tarjoaa parhaan tiloihin liittyvän osaamisen ja sitä kautta parhaat toimintaympäristöt maakuntien toiminnoille Tilakeskus
LisätiedotMaakuntien tilakeskus Oy
Maakuntien tilakeskus Oy Valtakunnalliset palvelukeskusselvittäjät Turussa 24.1.2017 Maakuntien tilakeskuksen selvityshenkilö ja yhtiön toimitusjohtaja Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntien
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ
NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ Harri Isoniemi 30.5.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 1.1 NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. TILAKUSTANNUKSET...
LisätiedotAs.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys
As.oy Taavinmaja Tilinpäätökset ja graafinen esitys Taloyhtiön tuotot ja kulut 27 28 29 21 211 212 Hoitovastike /os/kk,42,42,46,55,58,58 Ullakkovastike 1 /m2/kk 1,84 1,84 1,977 2,364 2,364 2,364 Ullakkovastike
LisätiedotSOTEMAKU esiselvitysraportti
Esiselvitys SOTEMAKU esiselvitysraportti Talous / alatyöryhmä kiinteistöt: Jari Hakala, epshp pj Timo Hakala, Eskoo Jorma Hemminki, epshp Jussi Aittoniemi, Seinäjoen kaupunki Timo Ketola, Alajärvi Marko
LisätiedotNäytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma
8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön
LisätiedotSelvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)
Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään
LisätiedotTÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET
TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET Lomakkeella ilmoitetaan opintokeskusten vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen toiminnan järjestämisestä
LisätiedotHAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ
HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ Harri Isoniemi 26.4.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 1.1 HAILUODON KUNNAN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.2 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. TILAKUSTANNUKSET...
LisätiedotLAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä
LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotTiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:
TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,
LisätiedotHelsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6)
Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 59 Lausunto valtiovarainministeriölle valtioneuvoston asetusluonnoksesta kunnan ja maakunnan välisen siirtymäkauden vuokrasopimuksen vuokran määräytymisestä
Lisätiedot1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA tekninen ltk xx.xx.2017 kunnanhallitus xx.xx.2017 kunnanvaltuusto
1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA 2.11.2017 tekninen ltk xx.xx.2017 kunnanhallitus xx.xx.2017 kunnanvaltuusto 2(5) 1. JOHDANTO Kiinteistöstrategialla tavoitellaan kunnan rakennetun kiinteistöomaisuuden
LisätiedotArandur / Kaivomestarin hanke
7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut
LisätiedotLänsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi
Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014
LisätiedotKEMIN KAUPUNGIN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ 2013
KEMIN KAUPUNGIN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ 2013 Harri Isoniemi 20.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO......... 3 1.1 KEMIN KAUPUNGIN SISÄISEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5
LisätiedotKIINTEISTÖLIIKELAITOS
KIINTEISTÖLIIKELAITOS Kiinteistöliikelaitos vastaa koulutuskuntayhtymän kiinteistönpidosta Omistuksesta ja kiinteistökehityksestä Toimitilasuunnittelu Rakennuttaminen (suunnittelun ohjaus, rakentaminen)
LisätiedotKARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 2012 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI
KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 212 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI Harri Isoniemi 12.12.212 Sisällys 1. RAKENNUSTEN ARVOT JA
LisätiedotJukka Latvala Tilaisuus Sote- ja maakuntauudistuksen muutostukiklinikka: Toimitilat Pvm
Nimi Jukka Latvala Tilaisuus Sote- ja maakuntauudistuksen muutostukiklinikka: Toimitilat Pvm 14.9.2017 MAAKUNTAUUDISTUKSESSA KOLME PALVELUKESKUSTA Maakunnat Toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus
LisätiedotTilapalvelut. Tilapalvelujen kiinteistöt SVEBI-seminaari Maija Lehtinen Valmistelijat: Antti Mäntynen, Juha Iivanainen
Tilapalvelut 25.1.2017 SVEBI-seminaari Maija Lehtinen Valmistelijat: Antti Mäntynen, Juha Iivanainen Tilapalvelujen kiinteistöt Kiinteistöjä noin 4,0 milj.m 3 joissa 0,8 milj.hum 2 Kouluja n. 100 Päiväkoteja
LisätiedotKohde: Ns. entinen Satakunnan ammattiopiston lisätila Pakkalassa vuoktatlu).
1 VUOKRASOPIMUS 1. Osapuolet Vuokranantaja Kiinteistö Oy Nakkilan Kotiteollisuuskoulu Vuokralainen Nakkilan kunta 2. Vuokrakohde Kohde: Ns. entinen Satakunnan ammattiopiston lisätila Pakkalassa vuoktatlu).
LisätiedotAs Oy Taavinmaja. Tilinpäätös- ja kulutustiedot Markus Liimatainen
As Oy Taavinmaja Tilinpäätös- ja kulutustiedot Markus Liimatainen Taloyhtiön tuotot ja kulut 27 28 29 21 211 212 213 214 Hoitovastike /os/kk.42.42.46.55.58.58.58.58 Ullakkovastike 1 /m2/kk 1.84 1.84 1.977
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (5) 116 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle toimistotilojen vuokraamisesta rakennusviraston käyttöön, Elimäenkatu 5 HEL 2015-000791 T 10 01 04 Kiinteistökartta
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 185. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 16.06.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 185 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh. 09 816
LisätiedotTutkimuslaitosten HTH-tietojen analysointi ja hyödyntäminen
Tutkimuslaitosten HTH-tietojen analysointi ja hyödyntäminen Tutkimuslaitosseminaari 4.11.2013 1 Perustettu 1991 Henkilöstön omistama Liikevaihto v. 2012: 6,0 M Työntekijöitä: 65 Optimaze.net tarjoaa työkalut
LisätiedotKuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet
Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet
LisätiedotEmoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.
Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot
LisätiedotVasen = kuluva tilikausi; Oikea = Talousarvio TALGRAF
Kiinteistö - Määrätiedot - kuluseuranta, 4.2.2013 0811 KUM TOT. 0811 KUM BUD. Vasen = kuluva tilikausi; Oikea = Talousarvio KIINTEISTÖN KULUJEN SEURANTA - ELOKUU 2011 ELOKUU 2011 Tilikauden alusta ELOKUU
LisätiedotVuokranantaja NAANTALIN KAUPUNKI / TILALAITOS, y-tunnus Käsityöläiskatu 2, Naantali
VUOKRASOPIMUS 1 1 OSAPUOLET 1.1 Vuokranantaja NAANTALIN KAUPUNKI / TILALAITOS, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali 1.2 Vuokralainen NAANTALIN KAUPUNKI / SAARISTOLAUTAKUNTA Käsityöläiskatu
LisätiedotTilikausi
Kiinteistö Oy Kesänki II Sivu 1 Tilikausi 1.7.2014-30.6.2015 Yleistä yhtiöstä Yhtiökokous Yhtiökokous Yhtiön johto Kiinteistöyhtiön toimialana on hallita vuokrasopimuksen perusteella n. 1.250 m2 suuruista
LisätiedotOPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö Hakaniemenranta 6 00530 HELSINKI 040 348 7766. Puhelin. Sähköposti
KUSTANNUKSET, TULOT JA SUORITTEET VUONNA 2008 Musiikkioppilaitokset ja muun taiteenalan oppilaitokset OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö Hakaniemenranta 6 Faksi 00530 HELSINKI 040 348 7766 Taiteenala
LisätiedotVuokrasopimus. 1. Osapuolet. Vuokranantaja: Perustettava yhtiö omistajina Kinos Property Investment Oy tai määräämänsä ja Mikkelin kaupunki
1 Vuokrasopimus 1. Osapuolet Vuokranantaja: Perustettava yhtiö omistajina Kinos Property Investment Oy tai määräämänsä ja Mikkelin kaupunki Vuokralainen: 2. Vuokrattava kohde 3. Vuokra-aika Etelä-Savon
LisätiedotKIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS
1 KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1. Sopijaosapuolet Tikkamäen Palvelut Oy (jäljempänä vuokranantaja) ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, (jäljempänä vuokralainen) ovat sopineet
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1
Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,
LisätiedotVuokranantaja LIVONSAAREN KYLÄYHDISTYS RY, y-tunnus Kyläkonttori, Velkuantie 988, Livonsaari
VUOKRASOPIMUS 1 1 OSAPUOLET 1.1 Vuokranantaja LIVONSAAREN KYLÄYHDISTYS RY, y-tunnus 1868028-6 Kyläkonttori, Velkuantie 988, 21180 Livonsaari 1.2 Vuokralainen NAANTALIN KAUPUNKI/TILALAITOS, y-tunnus 0135457-2
LisätiedotKiinteistön ylläpidon kustannusindeksi ja sen kehittäminen. Eetu Toivanen Rakli
Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi ja sen kehittäminen Eetu Toivanen Rakli 10.4.2017 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi ja sen kehittäminen 1. Mikä on kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2.
LisätiedotBL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta
BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle
LisätiedotVIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa
1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys
LisätiedotMYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ TAMPEREELTA SIJOITUSKOHDE
MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ TAMPEREELTA SIJOITUSKOHDE Hankkion teollisuusalueelta Hyllilänkatu 8 33730 TAMPERE Pirkan OP- Kiinteistökeskus Oy, Tampere, Y-tunnus 0247838-2 MYYTÄVÄ KOHDE Tampereella, Hankkion
LisätiedotMitä tilinpäätös kertoo?
Kati Leppälä 2018 Mitä tilinpäätös kertoo? Tilinpäätös on yrityksestäsi tilikaudelta eli vuosittain tehtävä laskelma, josta selviää yrityksesi tulos ja varallisuus. Tilinpäätös on osa yrityksen valvontajärjestelmää
LisätiedotRAHOITUS JA RISKINHALLINTA
RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne
LisätiedotTekninen lautakunta Toteutuminen
Tekninen lautakunta Toteutuminen 31.4.2016 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla on Tekninen lautakunta. Lautakunnan sitovuustalolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi
LisätiedotOstaja Lohjan Vuokra-asunnot Oy, Y-tunnus 0864408-9 Kauppakatu 6, 08100 Lohja
1 (4) Luonnos 7.8.2015 SL Liite 5/Tekla 18.8.2015 ASUINRIVITALOJEN KAUPPAKIRJA 1. Osapuolet Myyjä Lohjan kaupunki Karstuntie 4, 08100 Lohja Ostaja Lohjan Vuokra-asunnot Oy, Y-tunnus 0864408-9 Kauppakatu
LisätiedotKiinteistöjen ylläpito Talotekniikan kipupisteitä ja hyviä käytäntöjä
Kiinteistöjen ylläpito Talotekniikan kipupisteitä ja hyviä käytäntöjä Antti Alanko IV-asiantuntija Rakennusterveysasiantuntija (C-24269-26-18) Ylläpito Ylläpito on jonkin järjestelmän oikean toiminnan
LisätiedotKiinteistöasiamies..2016 297-
Kiinteistöasiamies..2016 297- V U O K R A S O P I M U S (luonnos 7.1.2016) Kuopion kaupunki vuokraa kenelle ( ) maanvuokralain 5. luvun mukaisena vuokrauksena Kuopion kaupungissa sijaitsevan kiinteistön
LisätiedotKuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b )
Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvontaseminaari Helsinki 15.11.2013,Kuntatalo Tero
LisätiedotJoutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA
1(6) VUOKRASOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1 VUOKRANANTAJA: Joutsan kunta Y-tunnus 0174108-9 Länsitie 5, PL 20, 19651 JOUTSA 1.2 VUOKRALAINEN Grundfos Environment Finland Oy Y-tunnus: 1599796-6 PL 1036 00101 HELSINKI
LisätiedotSOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi
SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN KYSYMYS Mahdollistaako esitetty järjestelmä tavoitteellisen johtamisen ja ohjauksen - toisaalta valtio/maakunta ja toisaalta maakunta/palveluntuottajat akselilla sekä siitä,
LisätiedotECB-PUBLIC EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2017/[XX*], annettu 24 päivänä huhtikuuta 2017, vuotuisten valvontamaksujen kokonaismäärästä vuonna 2017
FI ECB-PUBLIC EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2017/[XX*], annettu 24 päivänä huhtikuuta 2017, vuotuisten valvontamaksujen kokonaismäärästä vuonna 2017 (EKP/2017/11) EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, JOKA
LisätiedotTaloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin
Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton
Lisätiedot1. Kaupungilta / kiinteistövirastolta vuokratut koulurakennukset
SOPIMUSKOULUJEN TILAVUOKRIEN LASKENTAPERIAATTEET 1(5) Korvauksella, tarkoitetaan koulujen ja kaupungin välisen sopimuksen mukaista sopimuskorvauslaskentaa. Hyväksyttävän vuokran kokonaismäärällä tarkoitetaan
LisätiedotKORJAUSVELAN MÄÄRITYS. Helsinki Harri Isoniemi
KORJAUSVELAN MÄÄRITYS Helsinki 6.4.2011 Harri Isoniemi SISÄLTÖ Korjausvelka lähtökohta ja sisältö Korjausvelan määritysprosessi Korjausvelka esimerkki - Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä - Pohjois-Karjalan
LisätiedotTuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen
Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE 2 Kiinteistön elinkaari Kilpailu Hankkeen osapuolet Kiinteistön tuotemalli Mahdollisuudet VBE 2 1. Kiinteistön tuotemallin käyttömahdollisuudet 2. Kiinteistöalan
LisätiedotKiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa
Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely
LisätiedotSankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy
Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Aalto-korkeakoulusäätiön ja Suomen valtion yhdessä omistama osakeyhtiö, perustettu vuonna
LisätiedotKorjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas
Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö
LisätiedotTrellum Ek-sote vuokrasopimusluonnos /malli 11.8.2009
Trellum Ek-sote vuokrasopimusluonnos /malli 11.8.2009 1. VUKRANANTAJA Lappeenrannan Kaupunki Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 2. VUKRALAINEN Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (jatkossa
LisätiedotTulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala
LisätiedotJulkisen ja rakennetun kiinteistöomaisuuden hallinta Jyväskylässä Kunnallisvaaliehdokkaiden yhteinen tilaisuus 11.10.2012
Julkisen ja rakennetun kiinteistöomaisuuden hallinta Jyväskylässä Kunnallisvaaliehdokkaiden yhteinen tilaisuus 11.10.2012 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja, Kjs Jyväskylän Tilapalvelu Jyväskylällä on vahvan
LisätiedotTilaliikelaitoksen kehittämistoimenpiteet
Tilaliikelaitoksen kehittämistoimenpiteet 2015-2017 Tilaliikelaitos on kuntalain 9. luvun mukainen kunnallinen liikelaitos tehtävänä on tarjota toimivat, terveelliset ja turvalliset tilat kaupungin omia
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (5) 120 Sörnäistenkatu 1, toimistotilan vuokraaminen kiinteistöviraston käyttöön HEL 2016-003067 T 10 01 04 Päätös Käsittely päätti oikeuttaa kiinteistöviraston tilakeskuksen
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Somerolla
Maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Somerolla Sami Suikkanen, 7.3.2017 Yleistä uudistuksesta Uudistusta koskevat lait ovat tulossa keväällä eduskunnan käsittelyyn. Lakiluonnosten lähtökohtana
LisätiedotHANKE- JA YLEISUUNNITTELUN TOTEUTTAMISESTA JOENSUUN KONSER- VATORION LAAJENNUSOSAN RAKENTAMISESTA ITÄ-SUOMEN YLIOPIS- TON CARELIA RAKENNUKSEEN.
AIESOPIMUS HANKE- JA YLEISUUNNITTELUN TOTEUTTAMISESTA JOENSUUN KONSER- VATORION LAAJENNUSOSAN RAKENTAMISESTA ITÄ-SUOMEN YLIOPIS- TON CARELIA RAKENNUKSEEN. Osapuolet:... 1 Tavoite... 1 Aikataulu ja tehtävät...
LisätiedotKoulu muutti kunnostettuihin tiloihin elokuussa 2012.
SOPIMUSKOULUJEN TILAVUOKRIEN LASKENTAPERIAATTEET 1(5) Korvauksella, tarkoitetaan koulujen ja kaupungin välisen sopimuksen mukaista sopimuskorvauslaskentaa. Hyväksyttävän vuokran kokonaismäärällä tarkoitetaan
LisätiedotTaloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin
Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton
LisätiedotHulevesiviemäröinnistä vastaava taho
1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin
Lisätiedot1 (5) ASUINHUONEISTON VUOKRASOPIMUS. 1. Vuokranantaja/vuokranantajat. Nimi. - Osoite. Puhelinnumero Sähköpostisoite Yhteyshenkilö.
1 (5) ASUINHUONEISTON VUOKRASOPIMUS 1. Vuokranantaja/vuokranantajat Nimi Henkilötunnus tai Y-tunnus / _ Puhelinnumero Nimi Henkilötunnus tai Y-tunnus / Puhelinnumero 2. Vuokralainen/vuokralaiset Nimi Henkilötunnus
Lisätiedot1. Kaupungilta / kiinteistövirastolta vuokratut koulurakennukset
SOPIMUSKOULUJEN TILAVUOKRIEN LASKENTAPERIAATTEET 1(5) Korvauksella, tarkoitetaan koulujen ja kaupungin välisen sopimuksen mukaista sopimuskorvauslaskentaa. Hyväksyttävän vuokran kokonaismäärällä tarkoitetaan
LisätiedotETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 KUNTAYHTYMÄ
Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT KUNTAYHTYMÄ (aik. Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä) Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015
Lisätiedot