Epilepsia ja työkyky. Juhani Ruutiainen

Transkriptio

1 Epilepsia ja työkyky Juhani Ruutiainen

2 Sidonnaisuudet LKT, neurologian dosentti, TY Vastaava ylilääkäri, kuntoutusjohtaja, Suomen MSliitto ry Erikoislääkäri, Kelan kuntoutustutkimuskeskus , Kuntoutuskeskus Petrea Epilepsia ja työkyky

3 Epilepsia, työkyky, tilastot 8-10 % väestöstä saa elämän aikana vähintään yhden epileptisen kohtauksen ja 4-5 % epilepsian suomalaista sairastaa epilepsiaa Heistä on työikäisiä Suurin osa heistä on työelämän käytettävissä Vain 8 % on työkyvyttömyyseläkkeellä päädiagnoosilla epilepsia Noin 100 siirtyy vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle

4 Epilepsia, työkyky, tutkimukset Useimmissa maissa epilepsiaa sairastavien työttömyysaste on korkeampi kuin yleinen työttömyys Työttömyyden taustalla on monia syitä: ajoluparajoitukset, huono hoitovaste lääkitykselle, kognitiiviset oireet (0,9 % vs %), masennus (10 % vs. 17 %), työnantajien asenteet, sairauden stigma

5 Epilepsian aiheuttava sairaus on usein työkyvyttömyyden päädiagnoosi Aivovammat ja aivoinfarktit Aivokasvaimet ja aivoverisuonien epämuodostumat Aivojen kuorikerroksen synnynnäiset kehityshäiriöt Muut aivosairaudet, esim. MS-tauti

6 Työkyvyn käsitteestä Epilepsia ja työkyky

7 Työkykytalo (Ilmarinen, 1980)

8 Yksilön mahdollisuudet työmarkkinoilla Alentuneet Eivät alentuneet On työkyvyn alentumaa/ongelmia Ei ole työkyvyn alentumaa/ongelmia Tyypillinen liikuntaja tapaturmavakuutuksen, työeläkelaitoksen tai Kelan asiakas Tyypillinen työ- ja elinkeinohallinnon asiakas Henkilö, jonka osaaminen kompensoi työkyvyn ongelmia tai jonka osaamisesta on suurta kysyntää työmarkkinoilla Tavallinen työtön työnhakija

9 stigma sairaus vamma vaurio toiminnanvajavuus fyysisen tai psyykkisen toimintakyvyn rajoitukset sosiaalinen haitta vajaakuntoisuus ICIDH malli (WHO, 1980)

10

11 Työnantajien halukkuuteen palkata osatyökykyisiä vaikuttavat Yrityksen osaamistarpeet Asenteet Hyvät käytännöt Työhaastattelu meni hyvin siihen saakka, kun kerroin sairastavani epilepsiaa.

12 Työkykyasiain hallinta työpaikalla Työpaikkakohtainen strategia Yksilöllinen lähestymistapa Työpaikkakohtainen sopimus järjestelmästä, jolla työkykyasioita (myös sairaslomalta työhön paluun ongelmia) hoidetaan työpaikalla ehkäisevin ja päämääräorientoitunein periaattein Yksilöllisesti suunnitellut toimet työkyvyn edistämiseksi: esim. ohjaus ja tuki; hoitava ja valmentava toiminta; koulutus; työolosuhdemuutokset; työjärjestelyt; tehtävien muutokset, työn vaihto; eri osapuolten koordinointi Työkykyasiain hallinta työpaikalla (disability management): työpaikan strategia ja yksilöllinen toimintamalli (Verjansia ym. mukaillen, Järvikoski 2013)

13 Työntekijä Työ Työorganisaation tehtävät ja toimintaympäristö Fyysinen ja psyykkinen toimintakyky, kestävyys TYÖSSÄ JAKSAMINEN Työprosessin, työolosuhteiden fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus Toiminta-ajatus, työnjaolliset ratkaisut, työolosuhteet ja työprosessit organisaatiossa Ammatilliset valmiudet ja kompetenssi TYÖN HALLINTA Työprosessin tiedolliset ja taidolliset edellytykset, vaikutus-, oppimis- ja kehittymismahdollisuudet työssä Työroolit ja niiden tiedolliset ja taidolliset edellytykset, työn välineet, henkilöstön vaikutus-, oppimis- ja kehittymis-mahdollisuudet Yleiset työelämävalmiudet ja sosiaaliset taidot, työnhakuinto, intressit TYÖYHTEISÖÖN OSALLISUUS Työyhteisössä selviytymisen edellytykset, sosiaalisen osallisuuden mahdollisuudet, sosiaalinen tuki; työroolien vaihtelevuus Organisaation arvot ja asenteet (mm. erilaisuuden ja monikulttuurisuuden hyväksyminen), työyhteisön ilmapiiri; rekrytointia ja työuran edistämistä koskevat käytännöt Moniulotteinen työkykymalli (Järvikoski, Härkäpää, Mannila 2001)

14 Hallintakäsitys Epilepsiaa sairastavilla on usein korkea ulkoinen hallintakäsitys. Korkean ulkoisen hallintakäsityksen omaavat uskovat esimerkiksi vaikutusvaltaisten ihmisten, kohtalon tai sattumanohjaavan elämäänsä Yksilöt, joiden sisäinen hallintakäsitys on korkea, uskovat voivansa ohjata tapahtumia ympärillään Epilepsia ja työkyky 14

15 Koettu stigma Stigmatisaatiosta voi tulla itseään ylläpitävä kehä, jossa epilepsiaa sairastava sisäistää ympäristön kielteiset asenteet Voi kehittyä itseluottamuksien ongelmia, alisuoriutuminen ja luovuttaminen Sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen on tärkeää Dian lainasta kiitän professori Reetta Kälviäistä Epilepsia ja työkyky 15

16 Valtaosa ammateista soveltuu Epilepsia ja työkyky

17 Ammatinvalinta Nuori tarvitsee ammatinvalinnanohjausta jo koulussa Jos epilepsia alkaa aikuisiällä, voivat kyseeseen tulla uudelleenjärjestelyt työpaikalla tai kouluttautuminen uudelle alalle

18 Ehdottomia rajoitteita Ammattimainen henkilöliikenteen kuljetus ja raskaiden ajoneuvojen kuljettaminen Ilmailu, merenkulku ja rautatieliikenne (koulutusvaatimukset) Palo-, pelastus- ja poliisitoimi (koulutusvaatimukset)

19 Huonosti sopivia Jos kohtaukset eivät pysy täysin poissa lääkityksellä, tehtävät joissa on riski vahingoittaa itseä tai muita eivät sovi nosturinkuljetus, prosessinhoito, valppautta vaativa valvonta, sähkötapaturma-alttiit ympäristöt, metsurin ja räjäytysainepanostajan ammatti jne. Riskialttiiseen ammattiin kouluttautumista kannattaa välttää vaikka kohtaustasapaino ammatinvalintatilanteessa olisi hyvä

20 Vuorotyö Noin neljännes vuorotyötä kokeilevista joutuu siirtymään päivätyöhön, vaikka heillä ei olisi sairautta Vuorotyö voi lisätä kohtausriskiä, osa on herkkiä univajeelle Yllättävän monet epilepsiaa sairastavat selviytyvät vuorotyöstä ongelmitta eikä se lisää heidän kohtausriskiään Vuorotyötä ei ole syytä kieltää kohtauksettomalta henkilöltä pelkän diagnoosin takia kokeilulle ei ole esteitä

21 Näyttöpäätetyö Sopii epilepsiaa sairastaville Välkevaloherkkä epilepsiakaan ei yleensä ole este Nykyajan tietokoneet eivät välky Asian voi varmistaa ottamalla EEG-nauhoitusta näyttöpäätteellä työskentelyn aikana

22 Epilepsia ja ajokyky Epilepsia ja työkyky

23 Kohtaukseton epilepsia ei ole este käyttää autoa työssä (R1 ajokuokka) Matkat työpaikan ja kodin välillä Työhön liittyvä ajaminen (esim. siirtyminen työpisteestä toiseen) Kuitenkin : Mitä enemmän R1 ajoluokan ajamista työhön sisältyy ja kuta suurempi on kohtauksen uusimisen riski, sen isompi on riski työn jatkuvuudelle (lähetti, kauppamatkustaja, kotisairaanhoitaja)

24 Täydellinen esteellisyys Jo yksikin epileptinen kohtaus aiheuttaa pysyvän esteen ammattimaisen henkilöliikenteen harjoittamiselle ja raskaiden ajoneuvojen kuljettamiselle. Ammattimaisella henkilöliikenteellä tarkoitetaan esimerkiksi taksinkuljettajia, joiden on hankittava AB-korttinsa lisäksi ammattiajolupa, jonka hakijan on täytettävä raskaan liikenteen ajokortin myöntämiselle asetetut terveysvaatimukset.

25 Ensimmäinen epileptinen kohtaus Sairasvakuutuslain mukaan työkykyä verrataan hakijan omaan työhön Työntekijän eläkelain mukaan työkykyä verrataan työhön, jonka suorittamista voidaan kohtuudella edellyttää ottaen huomioon aiempi toiminta, ikä ym. Linja-autonkuljettaja ei voi jatkaa työssään ja on oikeutettu sairaspäivärahaan, mutta ei työkyvyttömyyseläkkeeseen

26 Väliaikainen ajokielto Lääkäri antaa väliaikaisen ajokiellon 3-6 kuukaudeksi R1:n kuljettajan ensimmäisen kohtauksen jälkeen. Jos tutkimuksissa ei löydy muuta aivosairautta eikä EEG ole poikkeava, kiellon pituus on 3 kuukautta.

27 Jos todetaan alttius toistuviin epileptisiin kohtauksiin joko useamman kohtauksen perusteella tai siksi, että tutkimuksissa löytyi epilepsialle altistava taustasairaus (esim. aivovamma tai aivoverenkierron häiriö) on ajokiellon pituus yksi vuosi kohtauksetonta aikaa. Jos tutkimuksissa löytyy etenevä aivosairaus (esim. aivojen pahanlaatuinen kasvain tai dementia), voi kiellon pituus olla pitempikin kuin yksi vuosi.

28 Puolen vuoden ajokielto seuraa satunnaisesta kohtauksesta, kun edellisestä kohtauksesta on kulunut yli kolme vuotta. Kolmen kuukauden ajokielto seuraa, jos potilas saa kohtauksen lääkärin ohjeen mukaan toteutetun epilepsialääkityksen lopettamisen tai annosmuutoksen vuoksi.

29 Ryhmän 1 kuljettajien kohdalla epilepsia aiheuttaa harvoin pysyväisluonteisen esteen ajamiselle. Ilmoitusvelvollisuus tämän ryhmän kuljettajalla syntyy, kun kohtaukset ovat jatkuneet ja ajokyvyttömyys kestää hoidosta huolimatta vähintään kaksi vuotta. Ajoluvan voi jälleen palauttaa, jos henkilö tulee myöhemmin kohtauksettomaksi vähintään vuoden ajaksi.

30 Jos ryhmä 2:n kortin haltija saa yksittäisen epileptisen kohtauksen, hänelle on asetettava viiden vuoden ajokielto. Tämä on katsottava lain tarkoittamassa mielessä muuksi kuin tilapäiseksi, joten ilmoitusvelvollisuus poliisille syntyy. Jos kuljettaja on nämä viisi vuotta kohtaukseton ilman lääkitystä, täyttyvät ryhmä 2:n ajoterveysvaatimukset uudelleen.

31 Ajankohtaista epilepsiaa sairastavalle ei tule puoltaa uutta R2 ajokorttia. Jos henkilöllä diagnosoidaan epilepsia (joko kaksi tai useampia kohtauksia tai yhden kohtauksen jälkeen tutkimuksissa todettu epilepsialle altistava taustasairaus), ilmoitusvelvollisuus täyttyy, ja tässä tapauksessa hänen tulee olla kohtaukseton 10 vuotta ilman lääkitystä, ennen kuin R2 ajoterveysvaatimukset uudelleen täyttyvät.

32 Ohjeet koskevat kaikkia epileptisiä kohtauksia Unenaikaisia kohtauksia käsitellään samalla tavoin kuin valveaikaisia. Vaikkei tajunta kohtauksen aikana merkittävästi alentuisi, noudatetaan samoja ohjeita. Ainoa poikkeus tästä voi neurologin harkinnan mukaan olla vähäiset myokloniset oireet ilman tajunnan hämärtymistä.

33 Ohjeet koskevat myös provosoituja kohtauksia Vaikka kohtaus olisi päihteiden käytön, valvomisen tai syömättömyyden provosoima, noudatetaan ohjeita huolimatta siitä, että potilas ilmoittaisi korjanneensa elämäntapojaan tältä osin. Ajokieltoa lyhentävän seikkana otetaan kuitenkin huomioon, jos kohtaus on ollut kertaluonteisesti sellaisen kouristuskynnystä alentavan lääkeaineen provosoimana, jonka käyttö voidaan jatkossa välttää.

34 Direktiivissä ja asetuksessa on ryhmä 2:n ajo-oikeuden suhteen kirjattu, että yli 2 %:n vuotuinen laskennallinen kohtausriski on tietyissä tapauksissa ajokiellon peruste vaikkei yhtään kohtausta olisi ollut. Tällaisia tilanteita ovat mm. aivovammojen ja aivoleikkausten jälkitilat sekä esim. aivotulehdusten jälkitilat. Näissä tilanteessa neurologi tai neurokirurgi arvioi ajokiellon pituuden kokonaisuutena ottaen huomioon kohtausriskin ohella mm. mahdolliset kognitiiviset häiriöt.

35 Kiitos Epilepsia ja työkyky