GEOLOGICAL MAP OF FINLAND

Transkriptio

1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : LEHTI-SHEET-2334 KINNULA KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT-BY OSMO NYKANEN HELSINKI 1963

2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : L E H T I - S H E E T KINNULA KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT-BY OSMO NYKANEN HELSINKI 1963

3 ll, ~ IM)lfl A() AllSx'll(t \'ISMA,,]Hll X,,lll'V'JlAlN (I KV "')[Nol~)"4d, "I'MI)OH WN S, I H, Ml -',~ I (I\AI A11 1, ()A, : AlllvMV-1sl I I 1APINIVVYIVVYISAASMAO&LIA111 VP AOINHIVIEVIVA [ AN,1,1111d J,"IS'I'VINAIVAM NT NAlAINYAAS, LIJ,11-KVMi) 11,111, 1 In 01(lo-Kvu!) 1, (11 S,LH ~ A "I Mt fl N t) N -4 NIV Al N N ','X- Vd- I J LLTI I (I 1A,1111HOM Vl* LOHHV~) AN A I At VA V-' L',1'41111 I, I X PWIIVHIAV11C NAMANS'Al, f I 5 vi AT LA if MSA V] V x -()?IM X A I 1'\"l I A I N VI' N, M N I I X O'I'M "LL "Lif "Ll"Cl I I'l Sfill A Nt-Hil (I () l'i'l V N VI, TAPHIVARAIVITIOU, q,i o) I r I V S, I

4 TUTKIMUSV'AIHEET Kinnulan kallioperakartan alue sijaitsee Suomenselalla Keski-Suomen pohjoisosissa Siihen kuuluu osia Kinnulan, Kivijarven, Pihtiputaaii ja Viitasaaren pitiijista Keski-Suoinen laanistii seka osia Vaasan liianin Lestijarven ja Perhon pitajista Kiunulan kallioperakartta vastaa Ilaamnittaushallituksen kantakartaston 1 : kaavan lehtea vikaisemmin on alue sisaltvnvt Suomen Ueologisen toimikunnan julkaisemaan 1 : kaavaiseen Kuopion kivilajikarttaan C3 (W NA' Wilkman v 1935) Kentti tutkimuksia suorittivat Eero I\lakinen v 1912 ja v 1915 Kinnulassa Kivijarvella Lest ijarvella ja Pihtiputaalla seka \V' AV' W'ilkman Viitasaarella v 1926 Kinnulan kallioperakartta liittyy Geologisen tutkimuslaitoksen jarjestelrn illiseen 1 : kaavaiseen kallioperakartoitustyohon ja sijoittuu vi littomasti Ilmari Sailin kartoittaman Reisjarven lehden etelapuolelle Tamara selityksen kirjoittaja Osmo Nvkiinen on suorittanut kenttakartoituksen vv (;1 Kesaapulaisina ovat olleet vlioppilaat Ilkka Isotalo v 1959 Pertti Lahermo ja Heikki `Vegelius v 1960 sekh Olli Valtavaara ja MIartti `"orne v 1961 Eri tutkijoiden kenttatyoosuudet kiivvat selville oheisesta karttaluonnoksesta (kuva 1) Lisaksi on alueella toiminut: malmi- C)'eologi Aatto Laitakari antanut tutkimusaineistoa selitvksen kirjoittajalle Kenttakarttoina on kartoitustvossa kiivtetty Ilaanmittaushallituksen topografikunnan ilmakuvakarttojaa joista on laadittu 1 : kaavainen karttapohja kallioperakarttaaa varten Kallioperakartan pulitaaksipiirtiiminen on ollut rouva Kvllikki Konkolan kiisissa h;nglanninkielisen vhteenvedon on fil maisteri Toini Ilikkola kiiiin-tiinvt UEOMORFOLOUI a JA P alj ASTUI\I ASU HTEET Kinnulan karttalehden alue kuuluu rnaisematyvpiltiian Keski-Pohjanmaan jokimaan ja Jarvi-Suomen viilimuotoon karuuu Suomenselan vedenjakajaseutuun Kalliopera on siellii hvvin epatasaisesti paljastunut Laajoilla seuduilla on vain muutamia matalia paljastumia kun tans toisin paikoin pistaytvv esiin pitkanomaisia ja suhteellisen korkeita (vniparistoaan m korkeampia) kalliosetanteitii (kuva 2) l 7 r ( S

5 fj 0 5, 0wm Kuva 1 Eri tutkijoiden kartoittamat Kinnulan karttalehdemi osiuidet 1 llkka Isotalo, Pertti Lahermo Osmo :\vkanen, Olli Valtavaara, Alartti Vorne, lieikki We elius, DO Fig 1 :trees in the K eouta map,hr t )napped by different inuestigedors Kuva 2 Kallioselaiiro anortosiittista _abr I'ihtipndas, 1liintvnuiki 1)'idge of nttorthositic 90/hro

6 Alueen kaakkoisnurkka Kivijarven itarannalta Viitasaaren Komuj<irvelle saakka on erittain hyvin paljastunutta maki- ja vuorimaata ; taalla ovat alueen suurimmat korkeuserot Kivijarv en lansipuolinen metsainen alue on tvvdvttavasti paljastunut samoin kuin rameseutu Pihtiputaan Selantauksesta Kinnulan LJrpilaan Kovin niukasti paljastunutt on karttalehden luoteisosa Lestikankaan harjujakson seuduilla ja Iaajalti tuitii ympariirvassn ramemaastossa Kinnulan kirkonkylan etelapuolelle saakka Nun ikaan karttalehden poh,joisosassa laajalla H vrkonnevalla sekii Alvajarven pohjoispuolisessa harju- ja kangasmaastossa on i ahan kalliopaljastunria Mind niukasti paljastuneet seudut ovat kuitenkin erittain louhikkoisia joten siella on voitu lohkarehavaintoja ksvttiia hyvaksi kallioperiin kartoituksessa AIyos aeromagneettiset kayrakartat ovat olleet apurra geologiaa selvitettaessa niukasti paljastuneilla alueilla Liuskekivilajit magneettikiisupitoisuutensa vuoksi nakyvat saerokartoiltas pitkinomaisina hairiovvohykkeina samoin kuin useatt emiiksiset syvakivipa,hkut pyoreahkoina anomaliamaksimeina KALLIOPER AN VLEISPIIR'I'EE'1', TEKTONIIKKA JA KIV'ILAJIEN KRONOLOGIA Kinnulan karttalehden kalliopera kuuluu laajaan Keski-Suomen syvakivikompleksiin, jota sanotaan skeskusmassiiviksi» tai myos Keski-Suomen»graniitiksis Keski-Suomen» graniittis sisaltyi Sederholmin klassisen luokittelun mukaan ll :n ryhman graniitteihin eli postbotnialaisiin eruptiiveihin Tutkitun alueen kivista ovat kvartsi- ja granodioriitit - nun kuin yleensakin Keski-Suomen svvakivialueella -- runsaimmin edusteilla : muita svvakivia ja liuskeita on verrattain vahan Eri kivilajir vhmien vleisyys Kinnulan kallioperakartan alueella on arvioitu seuraavasti : liuskeita ti ` emaksisiui svvakivia kvartsi- ja granodioriitteja 85 0% graniitteja 7,o 10O " Liuskekivilajit ovat osaksi voimakkaasti tnuuttuneita kivilajeja suonigneisseja jc migmatiitteja --- osaksi kuitenkin primaiirirakenteiltaan paremmin sailyneitil

7 Liuskekivista lieneviit biotiitti-hlagioklaasigrreissit alkuaan p raasiassa rapautumissedirnentteja : suurimmaksi osaksi grauvakkamaisia osaksi hienommaksi lajittuneita sedinrentteja seka niiihin sekoittuneita pvroklastisia aineksia Biotiitti-plagioklaasigneississii on siella tiia1ki happainina valikerroksina punaharmaita blastoklastisia kvartsi-maasiilpagneisseja jotka lieneviit alkuaan arkoosihiekkakivia Edellisistii sedimenttisvntvisistii liuskeista eroavat svnnvltaan emaksiset ja intermediaariset vulkaniitit tai subvulkaniitit : uraliitti- ja plagioklaasiporfyriitit, amfiboliitit ja sarvivalkegneissit Paikoin niita on juonina tai v'ilikerroksina biotiitti-plagioklaasigneississa Valtaosa Kinnulan karttalehden svvakivista muodostaa vhtenaisen petrografisen sarjan hornblendiitista kaligraniittiin saakka Emaksisista svvakivista ovat vallitsevina sarvivalkegabro ja sen dioriittiset johdaruraiset Sarvivalkegabron ohella esiintvv mvos noriittista gabroa oliviinigabroa ja anortosiittista gabroa Kvartsi- ja granodioriiteissa on tasarakeisen kivilajin ohella varsin yleinen»pieniporfvvrinenn (plagioklaasiporfyyrinen) muunnos Edellisista rakenteellisesti selvimmin eroava on karkearakeinen porfvvrinen (kalimaasalpiiporfvvrinen) granodioriitti jonka erottaininen porfvvrisesta graniitista on paikoin vaikeaa Alueen kaligraniittisille kiville on luonteenomaista epahomogeenisuus ja sulkeumat (raniitti vaihtelee tasarakeisesta porfvvrisiin muunnoksiin Kaikkia muita kivia lavistaii verkkomaisesti rakoja tavttaen pienirakeinen apliittigraniitti T e k t o n i i k k a Vaikka Kinnulan karttalehden alueen kivet kuuluvat svvalta kuluneeseen peruskallion v v ohvkkeeseen jossa pin tasvntviset liuskeiset kivila,jit ovat suurimmaksi osaksi»hovlaytyneetu pois ja kallioperii kiisittaa paaasiassa suhteellisen karkearakeisia e ruptiiveja n e ovat usein selviisti suunnittuneita Liuskeisuuden (pilsteisvvden) kulku on vaihteleva : kaarimuodot ovat vleisiii Pvstvt tai jyrkat kaarteet ovat luonteenomaisia Poimuakseli kaatuu useimmiten kaakkoon 30'-bow Huomiotaherattavan selva murros- ja rakoilusuunta on \W tai N 50 \V joka ilmenee rotkojen jarvien ja kallioselanteiden pituussuunnista (kuva 3) Koissa svvvvksissi on mahdollisesti itse svvakivien intrudoitnmisellaollut huornattava nrerkitvs alueen rakenteellisten muotojen svntvvn Kalliopera on ikaan kuin jakaantunut elementteihin joissa pint:asvntviset liuskeet rajoittavat»kupolimaisia» svvakivipahkuja Nailla pahkuilla on vliispain paisuneet granodioriittiset rungot, joiden reunaosiin ovat sijoittuneet pitkaiiornaisett kvartsidioriittivvohvkkeet sekii gabro--dioriittiset trivet Paaosa kaligraniitista on tunkeutunut granodioriittipahkujen keskiosiin K r o n o l o g i a Xivilajien kontaktisuhteiden sekd vleistektoniikan perusteella on alueen vanhimmaksi inuodostumaksi katsottava

8 Kuva 3 Kivijii,rven rantaviivan sauntainen rotko i nodioriitissa Kinnula Saarensalmi I'iq Rnpturv in gomo lio r itr p unll c I to tho 00hurr line- of the K o iiiti i Lnl e sedimenttisvntviset kivet : grauvakkamaiset biotiitti-plagioklaasigneissit ja arkosiittiset kvartsi-maasalpagneissit Awiden kerrostumispohjaa ei ole tavattu A'oimakkaan migmatiittiutumisen johdosta on alkuperaisesta klastisesta rakenteesta sailvnvt vain osa Huomiotaherattavaa on, etta Kinnulan lehden arkosiititt ja grauvakat ovat petrografialtaan ja mikrorakenteeltaan hyvin samanlaisia kuin Keski-Pohjanmaan liuskeiden pohjavv ohvkkeet Vulkaaninen aines-emaksiset ja intermediaariset vulkaniitit navttaa l)urkautuneen pintaosiin paaasiassa mvohemmin tai inahdollisesti osaksi samoihin aikoihin kuin arkosiitit ja grauvakat kerrostuivat mutta komagmaattisesti emaksisten ja interinediaaristen syvakivien kanssa joihin vulkaniiteilla on asteittaiset vaihtumismuunnokset S vviikivien ikajarjestvksen miiaraajani on ollut kontaktihavaintojen oliella ' magmadil'1'erentiaatio Kvartsi- ja granodioriitit lii istiivat ja breksioivat goabro- dioriittiluokan kivia samoin kuin liuskeitakin Kaligraniitiila on kaikkia edellisiii kivia teikkaavia kontakteja Svviikivieu nuorinta intruusiovaihetta edustaa rakoihin tunkeutunut apliittigraniitti S lyviikivien d ifferentiaati o emlksisistii happamampiin kiviin ei Yleisesti katsoen ole jvrkka vaan asteittain vaihtuva Kinnulan l :arttalehden kivista on kaavailtu seuraavanlainen kronologinen jarjestvs :

9 10 Liu,kevt, N Na hlcoi tit, rirnrnat Apliittigraniitt i ( 'rraniitit Granodiori i t it 1~maksiset ja intermediaariset vulkaniitit Kvartsidioriitit Grauvakat (biotiitti-plagioklaasigneissit) ja Gabrot ja rlioriitit anhimrnat arkosiitit (kvartsi-maasiilpagneissit) Pohja tuntematon LIUSKEET Itl()TIITTI-PLIGIOKLAASI(-NEISSIT JA Kt'ARTSI-~I1 S LP ('\F :[S~l Alueen biotiitti-plagioklaasigneissi on harmaata juovaista paikoin kerroksellista, usein suonigneissimaista kivea Sita esiintyv mainittavimmin Pihtiputaan lounaisosissa Tervakankaan-M intvmen tienoilla M-Tuualla sita on vain vahaisina esiintti mina tai sulkeumina syvakivissa Suurimmat sulkeumat saattavat olla useita kvmmenia metreja pitkiii ja paikoin niita on niin taajassa, etta kivilaji on jo lahinnh migmatiittigneissiii Tallaista miginatiittia on varsin laajalla alueella Kivijarven koillispuolella Kinnulan Kuivaji rven vmparistossa Migmatisoivana aineksena on ollut vaihtelevasti kvartsi- ja granodioriittia porfvvrista granodioriittia, graniittisia kivia, apliittia ja pegmatiittia Syvakiviainesten tunkeutuminen kapeina kerrosmvotaisina juonina tai suonina biotiitti-plagioklaasigneissiin on antanut kivilajille suonigneissirakenteeii Svvakivijuonien ohetla on biotiitti-plagioklaasigneississi runsaasti uraliitti- ja plagioklaasiporfvriittisia diabaasiamfiboliittisia kerroksia seka arkosiittisia kvartsi-iiaasalptigneissikerroksia Biotiitti-plagioklaasigneissien mikrorakenine on parhaimmin sailyneissa osueissa btastoklastinen : paikoin on todettu moos pyroklastisia piirteitu Raesuuruus on vaihteleva kuitenkin vleensi verrattain pienirakeinen (0o t-2 o mni 4)) : laasti voi olla viehikin hienompaa ()huthieissa on yleisesti rapautumattomia, levvmaisizi plagioklaasirakeita joiden valeissii on granuloittmutta kvartsia ja kiillettii Kvartsia on myos suurempina rakeina, jopa kivilajipalloina Joissakin muunnoksissa antavat suurimmat rapautumattomat rakeet (_}--3 mm ()) kivelle eraanlaisen»pseudoporfvvrisen)> rakenteen Biotiitti-plagioklaasigneissien ptiaaineksina o\ - at plagioklaasi kvartsi ja biotiitti Plagioklaasia on selviisti enemman kuin kvartsia : biotiittia on vailitelevasti 10 ;1),, Vleistii on mvos vahainen sarviviilkepitoisuus Ha gioklaasi on tavallisesti normaalivviihvkke)stii : koostumus vaihtelee vleisimmin A)90_35 paikoin on jopa An 45 Rakenteellisesti hvvin siiilvneissa kerroksisaa ei jmn i the kalimaasiilpiiii ja missii situ o n s e nzivttiiii svntvneen

10 sekundaarisesti migmatiittiutumisen ylhteydessa Biotiitti-plagioklaasigneissien yleisina hsaaineksina ovat muskoviitti kloriitti, titaniitti apatiitti epidootti magneettikiisu, zirkoni ja kalsiitti Turmaliinia granaattia, sillimaniittia ja andalusiittia on ohuthieissa todettu vain muutama rae Epidoottia on paikoin runsaasti --- varsinkin missh on tapahtunut myloniittiutumista - - kuten karttalehden lansiosan biotiitti-plagioklaasigneisseissa Biotiitti-plagioklaasigneissit lienevat geneettisesti rakenteellisten ja petrografisten ominaisuuksien perusteella paaasiassa grauvakkamaisia jatesedimentteja, joissa on melko runsaasti kemialliselta rapautumiselta sdastyneita aineksia On mahdollista, etta osa biotiitti-plagioklaasigneisseista on voimakkaasti muuttuneita tuffiitteja, kenties porf'yriittejakin Grauvakkasvntyisia gneisseja on paljastumissa vaikea erottaa vulkaanisperaisista biotiitti-plagioklaasigneisseista, silloin, kun molempien mineraalikoostumus on samanlainen, ja toiselta puolen pyroklastisia aineksia on ilmeisesti sekoittunut rapautumiselta syntyneeseen ainekseen K v a r t s i- m a a s a 1 p a g n e i s s i a on kerroksina biotiitti-plagioklaasigneississ i Se on punertavaa tai punaharmaata, alkuperaltaan arkoosihiekkakivea Parhaiten sailvneissa osueissa on mikrorakenne blastoklastinen»hiekkakivimainen» ja heikosti kerroksellinen Ta1Iaisen arkosiittisen Lvartsi-maasdlpagneissin raesuuruus on vleisirnmin o mm O, mutta rnv - s suurempia (2--3 mm O) rakeita on nahtavissa Pdamineraalit ovat plagioklaasi (An20-so), kalimaasalpa, kvartsi ja biotiitti (yleensli vahemman kuin 10 %) Maasalpia on huomattavasti runsaammin kuin kvartsia Plagioklaasia on yleensa enemman kuin kalimaasalpaii Lisaaineksina on sarviv5lketta kloriittia, titaniittia epidoottia apatiittia magneettikiisua karbonaattia ja zirkonia Pihtiputaan Ahintynevan huskeissa on pari paljastumaa hapauta liusketta, joka on kivilajiltaan serisiittikvartsiittiin aista n e i s s i a Kvartsi on siina valtamineraalina (50-70 o) plagioklaasia (An,,,) on vahan ja serisiittia n 30 ;o Tama hapan liuske on merkitty samalla paallemerkinnalla kuin kvartsi-maasiilpagneissi Mainittakoon ett i paljastumista u 3 km kaakkoon on tavattu konglomeraattilohkareita joiden pallot ovat enimmakseen hapanta liusketta [HA1 11TCI- JA PI, A( 1OKLAAsIPt)1tFl HIITI I' hinnulan karttalehden vulkaaniset kivet esiintvvat nun kuin muutkin pintasvntyiset liuskeet paaasiassa svviikivien kupolinraisteu osiers valisissa painanteissa Suurimmat vulkaniittiesiintymat ovat R- inuulan pitajan keshiosissa ja rriiyttaytyvat vahvoina anomaliamaksimeina aeroma neettisilla kartn~illa Aama vulkaaniset kornpleksit ovat osaksi uraliitti- ja plagio-

11 1 2 klaasiporfvriitteja, osaksi diabaasimaisia tai tuffiittisia amfiboliitteja ja sarvivalkegneisseja semi breksiaa Uraliitti- japlagioklaasiporfy-r1ittejaesiintyymvos enemrnan tai vahemmau inuuttuneina sulkeumajonoina kvartsi- ja granodioriitissa Uraliitti- ja plagioklaasiporfvriiteissa on paikoin todettu asteittaisia vaihtumismuunnoksia gabroihin ja dioriitteihin Varsin runsaasti on uraliitti- ja plagioklaasiporf'yriitteja valipatjoina biotiitti-plagioklaasigneississa Uraliitti- ja plagioklaasiporfvriitteihin on monin paikoin tunkeutunut kvartsidioriitti-, granodioriitti- ja graniittijuonia Uraliitti- ja plagioklaasiporfyriitit ovat tumman vihreita, pienirakeisia, enimmakseen liuskeisia, osaksi juoksurakenteisia, koostumukseltaan emaksisia tai intermediaarisia kivia Uraliitti- ja plagioklaasiporfvriittien mikrorakenne on porfyriittinen tai blastoporfvriittinen (1-3 mm U) ; perusmassa on hienorakeinen ( mm 0) Paamineraaleina ovat plagioklaasi ja sarvivalke ; kvartsia ja biotiittia on vaihtelevasti Hajarakeet ovat joko plagioklaasia tai sarvivalketta tai molempia P I a g i o k l a a s i p o r f y r i i- t e i s s a nayttaa plagioklaasia koko kivessa olevan selvasti runsaamnrin kuin sarvivalketta ja u r a 1 i i tt t i p o r f v r i i t e i s s a on suhde painvastainen Plagioklaasi on normaalivvohykkeista ja sen koostumus vaihtelet An 20-60' useimmin kuitenkin an30-45 Al vos sarvivalkkeella on vvohvke rakenne vleista Lisaaineksina on kloriittia titaniittia apatiittia, epidoottia inalmimineraaleja ja karbonaattia Uraliitti- ja piagioklaasiporfvriitit ovat geneettisesti osaksi laavanraisia pintapurkauksia osaksi subvulkauiittisia intruusioita ja juonia, joiden komagmaattisuus svvakivien subteen on ilmeinen :111 V1 HOL11T1'I' JA sahv"iv LKE(AE1S 1'I' nifiboliittien ja sarvivdikegneissien esiintvmistapa on samaulainen kuin uraliitti- ja plagioklaasiporf'vriittien Ne ovat tummanvihreita tai turnmanharmaita osaksi juovaisia tai kerroksellisia usein migmatiittiutuneita liuskeita Jlikroskooppitutkimuksissa on an1fiboliiteissa ja sarvivalkegneisscissii havaittu g-ranoblastisen rakenteen ohella rnyos metaofiittisia, blastoporfvriittisiii ja pvroklastisia rakenteita paikoin sedirnenttisiakin piirteita Paesuuruus vaihtelee (0 i -3 o mm O) 1 in f i b o I i i t t i e n piiiiaineksina ovat sarviviilke ja plagiol :ia ( in 30_ 50 ) kuitenkin niiu ettii sarvivillke on selvasti valta-ainekserna Sarviviilkkeesta on seka tunnmia ettii v-aaleita inuunnoksia a r v i v it I k e, ii e i s s e i s s a puolestaan on plagioklaasia (All ) euemman kuin sarviviilkettii ja niiideu ohella on kvartsia ja hiotnttia kohtalaisesti

12 --\mfiboliittien ja sarvivilkegneissien lisiiaineksiua on titaniittia epidoottia apatiittia kloriittia ja malmimineraaleja seka satunnaisesti diopsidoottia apatiittia, kloriittia ja malmimineraaleja sekii sate nnaisesti diopsidia BEEKSMITU E[ A LLIISKEvrA \ - iitasaaren - iinimiiessii on viihiiisessii uraliittiporfvriittiesiiuty-iniissa liuskeisuuden suunnassa muutaman m :n levvinen vvohvke emakiveii vaaleampia murtokappaleita Breksiat ovat kiilamaisia aina 10 em :iin asti pitkiii ja litistyneita \e sisi ltiivat plagioklaasia (A' 35_45 ) ja k -artsia huomattavasti runsaammin kuin emakivi liinnulassa eraassa Jciijoen rantakalliossa - on teravasarmaista porfvriitti- ja amfiboliittibreksiaa emaksisessa vulkaniitissa josses emakivessii nun ikaan on vaihdellen uraliittiporf vriittisia ja amfiboliittisia osueita Kinnulan Kontumaen ja hoirajarven valilla olevassa vulkaniittiesiintym tssi lossa kivilaji vaihtelee uraliittiporfvriitista kerrokselliseen amfiboliittiin, on etnakiveii happamampia elliptisiii kivipalloja, jotka voivat olla joko tulivuoren heitteleitli tai purkauksessa svntvnvtta breksiaa Pallojen koko vailitelee sormenpaan kokoisista nvrkin kokoisiin Eraan kalliosaareu etelarannalla lahella \lvajirven lounaisrantaa Pihtikeitaan talon luona on selvasti kerroksellisessa diopsidi-sarvivalkegneississ i paikoin hvvin taajassa kulmikkaita, pitkulaisia murskaleita ( cm (1) jotka lieneviit alkuaan runsaskalkkisia kerroksia tai mahdollisesti kalkkikonkreetioita, jotka oval liikunnoissa katkeilleet ja breksioituneet V'nlkaanisen aineksen ohella voi kivessa olla sedimenttisvntvistii ainesta K ~H BO\9a'I"I I PTTOItiL'L T CA LIFSKETSSA kinnulan pitiijassa par! kilometric Kivijiirven pohjoispiiiisui pohjoiseen um emiiksisessa vulkaniitissa useita kvmmeniii metrejii pitkii n m leveii sivukivea jlvrkasti leikkaava karsimainen runsaasti karbonaattia lsiiltcvi! juoni, johon kalsiitin ohella on epahomogeenisesti I itevtvnvt diopsidi- amfiboli-- epidootti- ja kvartsikasaumia _Juonessa on havaittu mnntama molvbdeenihohdesuomu Pihtiputaan 1-lirvimaessii on kiisupitoisessa biotiitti-plagioklaasi ineississii kapeita (muutamia cm :a) karhonaattijuovia ja -linssejii Kinnulan Pitkiijarven tienoilla pienen lammen etelarannalla heti Mustalaistien etelapuolella on useita kiisupitoisia kalkkikivilohkareita, joiden kiintokalliota ei tunneta

13 I 1 4 LIUSKEIIE\ \IINEL 1LM IS ET JA KEMIALUSIYI' III 11{TRET I~innulau karttalehdeii vulkaauisperaisista liuskeista laavasvntviset ja hvpahvssiset kivet -- uraliitti- ja I)laooioklaasiporf"tivriitit seka diahaasirnaiset amfiholiitit - vastaavat Iietroarafialtaan vaihtelevasti svvakivien ~arxivalkehabroa dioriittia ja kvartsidioriittia Into,rraatioatral~ seistii (km a 4 uihd<iiin ettii vallitsevarta mineraali~htt - mzina on andesiiuineu i~l<ttii - klaasi-sarvivalke : pvvrokseeuimineraaleja vi ole todettii H uoiuiotaherattaivasti on lrlagioklaasin An-0' (y1eisimmilt selviisti alhaisempi An3O-45) kuiu alueen vastaavien svviikivien ja viittaa suhteellisen niukkakalkkisii) hurkauksiin (vrt kern anal, taulokko 1) 80 1 : r -_ Y1 7 A A 60'~ A AAA A A A - AA AA AA= A A A A A A A A A 50- A A A A ALAASSAA A A AAAAAAAAaA A A A A A 40 -AAAAAAAAAA- AA AA- - -_ IA A A AAA - AA A A A A A--- A- AAAAAAA A A -- :: 3 0 -I A A A A A ---- A-- AAAAAAAAAA - -AA- A A A A A- A- A A A A A A A A A - A- A A A A A A 20 HA A A AA A A A A -A -- - I A A A A A A - A - : - A A A A A A A s - _ - A A A A A A-- A A A 'IAAAAAAAAAAAA--AAA - -AAX - 0 A A A A A A- A - - A= A AA A& A- A A A A A A A A A AAA AAA A A A A A A - - A -- A A A A A A A A - A A ==- -' A- - A I El 80 HI 60 a C N O O Y O O O C, fima -l Iiiunulan karttaloluleu liuskeideu roiueraalikuostunndaia 1liiiiritette int zraatiohii dallii Fig 4 1l iiiem7ogical roiii7 ;ositdni,5 if thr III it, III thr IiiIUiNhi iiwp, hart 1)rtli'uititrd oii nii ;ot(iprttuu sfiiii

14 I5 I -- kvart-i --quartz 11 kalinrranalpa -- potash tcld spar IIL --- Illagioklaa-o plagioelccse IV = biutiitti-- Motif( A - - sarv - ivalke -hornblende V1 alcseasurit -!r'ee8801/pb I A'nlfaboiirttt /p/zibollte liinnula JazjOki 2 Anrfibuliitti - - -r0phibolite Pihtipudas 5e1 111aus_ 3 Lraliittii ofiriitti-- 1'ralite porphyritc liinnula, JaaJoki 4 L- raitiiti)iiyriitti - 1"ratite porphyril( Aiitasaari Xiinirnoki 5 Plagioktaasiprnf~-r0tti Plagioclase porph71rite Pihtipudas tlirvilnaki 6 Plagiolilaasiporfvriitti - 1'lugioclase porphyrite Kinnula, Kangaskv la are-n alke-biutiitti-plagioklaasigneissi - Hornblende-Motif(-plagioclase gneis Pil1- tipuilas Tervakangas s 1ars'iv- alke- plagioklaanigneissl ---Hornblen<le-plagioclase gneiss Pihtipudas Kurkilahti S1 i ar~- ivalke-bi ltiitti-plagaokiaasigneissi - - Hornblende-biutite-plagzoclase rpreiss l'illtipudas H it - irno k i IoI biotiitti-plagiuklaasigneissi --Biotite-plagioclase gneiss Pihtipudas Tervakangas 11 Vaalea rnuitokappale uraliitl iporfvriitlssa - _-1 light coloured frayinenl i0 uralite porphyrite A- iitasaari, - iininraa 12 Sarv walk(-biotiitti-plagioklaasigneissi -- Hornblende-b)otile-playiucluse gneiss Pillt ipudas Tervakangas 11 biotiitti-plagioklaasigneissi ---Biotite-plagioclase gneiss Pilitipudas, Hirvimaki 14 Sari- i\oiike-biotiitti-plagroklaasigneissi - Horn blende-biotite-plagioclase gneiss Pihtipudas, Hvrkonneva 15 13iotiitti-plagioklaasigneiasi - 13iotite-plagioclase gneiss Pihtipudas, Kurkiiahti 16 biotiitti-plagiokiaa ignei, si -- Biotite-plagioclase graerss Kiann la Hirvimaki 17 Iivartsi-ana,asalpigneissi --Ouartz-teldspar goe ss Pihtipudas, Hirvimdki IS Kvartsi maasalp agneissi - - Quartz-feldspar 90(158 Pihtipudas Tern akaalgas 19 Kvartsi-maasalpagnclnsI - Quartz-feldspar gneiss Pihtipudas l'ervakangas _'0 K\ artsi-mrasalpagneisni -- Quartz-feldspar ynr iss l'ihtipudan, Terv akangas haulukku I Kinnulan karttalehdell liuskckivicn kemiallisia anaiyasejii Tabb 1 Chemical analyses of the schists of the liinnula anip sheet area SiO I'iU 2 \1 2 I 2 ( )3 FeO JlnO SlId) 1r1,( h,o P,( ) s 11 2 ( ) 11 2 () ('r 2 0 ~ 1, 46 9 :L (; )2 0 9 :x, :,' , 3 :57 2, o 2 1/ 0 19 U Illij n, -1 94il, 0 9 :; / 3 m s : 3 so 0 1 : I9, :, ! : 0 1 s (Loo x I AIIdiboliitti -- dnaphibolite liinnula Jaajoki Anal Auli, Iieikkinen 2 Sfarvivalkepitoinen bic/t:iitti-pla-,iuklagioklaasi - Hornblende-bearing b;(,- tile-plagioclase g neiss Pihtipudas Tervakangas Anal Irja Huht a 3 Kvartsi-maasiiIpagneissi ---- Quart :- feldspar gneiss Pihtipudas Tervakangas Anal Irja Hulita

15 16 Sarvivalkepi eissit -- paiiasiassa tuffiittisia, osaksi grauvakkasyntyisia gneisseja, - eroavat mineraalikoostnmukseltaarl ja kemialtaan selvasti Iaavasyntvisista liuskeista Plagioklaa,si (An2o-4o) on vallitsevana mine-raalina vaikka va,paan kvartsin maara on jo huomattava Tummista mineraaleista ou vhtvmii sarvivalke-biotiitti tavanomainen (rauvakkasvntyisissa biotiitti-plagioklaasigneisseissii on vallitsevana mineraaliyhtyrnanii, plagioklaasi (An 20_ 35 ) - kvartsi-biotiitti ; plagioklaasi on kuitenkin selvasti ruusaimmin edustettuna Alueen intermediiiiiriset gneissit - sarvivalkegneissit ja biotiitti-plagioklaasigneissit --- ovat mineralogis-kemiallisesti It yvin liihella toisiaan Arkosiittisissa kvartsi-maasa1pagneisseissa on vallitsevana mineraaliseurueena plagioklaasi (An20-3o) -kalimaasalpii-kvartsi Kooostumus on liihella kaligraniittia paitsi etta vapaan kvartsin nraara on v ihaisempi (myos suhteellisen alhainen SiO 2 kem analvvsissii taul 1) Kolmiodiagrammissa A13C (kuva 5) on esitetty Kinnulan karttalehtialueen sedimenttisyntyisten liuskeiden koostumus integraatioanalyysien tnukaan Liuskeet ovat selviisti maasalpavaltaisiaa ja vaikuttaa siltd, etta seka kerniallinen rapautuminen (verrattain vahiin kvartsin) etta mekaauinen kulutus (hyvin siiilyneita maasalparakeita) on ollut suhteellisen viihiiinen Toiselta puolen uudelleenkiteytyminen ja syvakivien kontaktivaikutus (eritvisesti kaliruaasalvan esiintymisessa) on voinut vaikuttaa sekundiiiirisesti sedimenttisyntyisten liuskeiden petrografiaan A /~ a liuva o I innulan karttalehden sedimenttisvntvisten liuskeiden mineraalikoostunius irate raatioanalvvsieu uutkaau Fol ~ lloo, ollogical r-omtiosd iem u/ thr rdiu<<wtot root!, ochiots aeco iiq to integration auulz~scs kiillc kloriitti (sirelviilke vm )--wivo, chlorite, (hoobleiidc etc ) B -- nuuasillpk /eldstnr kvartsi-quart- I _ rauvakka -grayicaehe '? =arkosiittinen efleissi arkosutic gneiss 3 -- serisiitti-neissi-- sorirrti giii t ss

16 1 7 SYVAKIVET (;ABBOT 1A DIORT1lILT Uabro -- dioriittiluokan kivia on Kinnulan karttalehden alueella vain viih<in, mutta erillisia esiintvmia on useita Ne muodostavat pieniii pviireahkoja, osaksi pitkulaisia rnassoja (1eomorlologisesti erottuvat gabroa -- dioriittipaljastumat ymparistoaan huomattavasti korkeampina kupumaisiua kalliokohoumina Ne ovat sijoittuneet granodioriittimassiivien reunoihiu niihin ketjumaisiin vv8hvkkeisiin joissa on kvartsidioriitteja Kinnulan lehden emaksisissa svvakivipahkuissa on voimakas paikallinen differentiaatio luonteenomaista Vallitsevana kivilajina on tumman vihrea sarviviilkegabro, joka vaihtelee dioriittisiin muunnoksiin Sarviv iikegabron ohella esiintvy samoissa pahkuissa tumman ruskeaa noriittista gabroa Kvartsigabro on puolestaan breksia- tai kontaktimuunnos, ja on usein amfiboliittimaiseksi deformoitunut Yleisiii ovat karkeat ultraemaksiset hornblendiittiset varhaiserkaumat DZvos anortosiittista gabroa ja oliviinigabroa on tavattu Paamineraalit eri muunnoksista ovat seuraavasti : (vrt kuvia (i ja 7) S a r v i v a I k e g a b r o : plagioklaasi (An40-70)' sarvivalke D i o r i i t t i : plagioklaasi (An 35_ 45 )' sarvivalke biotiitti K v a r t s i g a b r o : plagioklaasi (A 1)30-70)' sarvivalke, hiotiitti k vartsi N o r i i t t i n e n, a b r o : plagioklaasi (An 40_ 60 )' hvpersteeni diopsidi, sarvivalke 0 l i v i i n i g a b r o : plagioklaasi (An5O-60) sarvividke, oliviini Aii ortosiittiueii gabro : plagioklaasi sarvivalke HornbIendiitti : sarvivalke ( A n 70-80) vaalea Eri gabro --- diornttiesiintymista mainittakoon seuraavaa : Lestijarven Valkiaisenlammen luoteispuolella Lestiliarjun maastossa sekii Ojalan kvldssa on joitakin pienia gabroesiintvmiii sekii breksioitunutta gabroa kvartsidioriitissa Kivilaji on karkeahkoa (_'- -1; mm E)) puoliofiittista uraliittigabroa jossa on magnetiittihornblendiittisir, v arl ; iserkaumia EreLsioitunut gabro on pienirakeista amfiboliittimaista Kinnulan 4aajoen latvoiila liihei ii Lestrjiirvern rajaa on rnassaniaista lrornblendiittia (1- _' em )), jota lavistelee ristiiti rastiiukapeita (I -- ; eml vaaleita oligoklaasiaphittisia juonia (An io- : 0 ) Hornblendiitti vaihtun sarvivalkegabroksi jonka kontaktiuiuumlos porf;vvristii granodioriittia vasten sisiiltiiii kalirrraasiilpiihajarakeita

17 1 I," L-, II I A _ ; A A' A A A A `_ I _ 50 - ' I`, A A e - e 1 A- A : a i_ 40 e A w ~ I ' w w w ~ A A==A I A A A : -- w- f- w = w, w e l Ii,AAA w w, e Al I w w w, w, A A ' I A A A A A A A & IA AIA I A e w w A w A w, w', AAA I I A A A A A A A A A I w w, w, I w ' ' AI I w A w A _A A A A A A A A A w 'le,, O O w w, I ~ I w wl I w 101 w w A, A, A w - I oo 0 C3 A~A 11 A l l A ra A la oa Iv of I A San vi vckgc b roc K vartsigabroa tai dioriittiai * 1 I r 1 t A * A c Q o i t h-% iu tl i grlu,-t I I,ill i - ;v - aike --I r/able///le r,/s/r/l,tt~-k i/1!ersthei/r i IVIIA'a G IVIOillllan karttalehdell ahr/1jell ~a dioriitticn ninuhraalikoostunutksia Al iiiiii tottv inte~,' raatiupiiv drtii( F"/ 6 111(11,nlnr/ir,ll ro, l,lu,sdinl,v of fhr 'Jobbos nod diorifl's lo thr Aoowhl urnp-hrrf l7rfr,'l,ol,r/l 'm (Ii, iocq,'ilmil '411'p Kinnnlzi A - uerennlijki KIvIjarv - / Ttnnv - r/,}arvet 1, I'iIItilnu}a~ Kr,IIttajztrv I }~ - art i-sar - i -etdkr e1 ) /i O//r/rt -i,nrrblr/nle pc/bbro Kin/n/lii, li/aj(iki St T)ioriitti - - Uioritr KinnnIii, Aaarajarvi hlagirlklaari lrloyiorlnw III bi/rtiitti biolifr I V V diol idi diu]n ir(e' VI - envtatiitti-}1fner teeni V I1 - r11iv iini 0l/,v/,r VI I I ai sriiirit iv- a,ike%abrir hforablrrlrle galit -u Kinnule3 A - uoretrnriiki Oli -iini-rvarvi\ -81k gi0 rro ---Uliri/H-hor/d/len/le q//bhrr, I'ility,u,la- M itit'\110/kr Sill iv -aikerabrn flr,irlble/alr g//bllrn Kinrllila A - i m-oll niiki Hor/,l/II///lv grrbbro I'iht/l/ndar- H inkalaj in i I// Sill vlvidki'gahno Horn///rm/r ynhhro Kn i,li/r% i TVnnyri,larvet

18 1 1) 11 l) tiitti -- Diorvle Pilhtilmdas, Tervakangas 12 A iitasaari, Kalliujarv'i 13 Sarvivalkcgabru - - tlorotblertde grrbbro Kivijarvi, Kaijanvunri 14 I)inriitti-- Diorite Kinnula, Aaarajarv i 15 1~~ artsi-sari i alkel abru - Ourrrtu-horvibleirdr pabbro Lestija,rvi Saarisenkalbo,t Ifi Sere- i - a-lke abr ---Horrthlertde ynbbro Iii - ijri,r i, 1ynnyrijam- et I Kivijat -i, Kaijanjarvi is K - artai-sar 'icalke abru - Quurf:-horrtblewle grrbbro Kinnula, Naara,larv i 19 I)ioriitti-- Diorite Lestijarvi A-alkiainetr ' o A A = - 00,AA AA A A 40- o iaa ao rz--- A 0 A AA00AA A A 0 A = A ^- - AA,OO AA-- AA AA-i A 0 A A A- - i 3 0- A A O O A A A A' A A AA A A-_ A A A - 0 A A -- - A A 00 C] ;- A A O O A A A A A A A A a A 0 a A 0 A A A A 2 0-EWE AA00000 ur00aaaaaaaa'a :AAA O - O O- A A A A A A '~0 : - - oo OO AAAAAAAAAAAA O O O A A ~ A A A AAAA AAAAAA A ' A A A 10 ~ r 00- ' AA AA AA 0 A A A ~ AA Nonittista gabroa oanortosiittista gabroa g g o s 0 a 0 0 Inca i I'innitl<ni karttoit'll oleu nuriittistcn abrojtn pi mnurtusiittktt, n -rabrojen mincraalil :uustinnul ;sia \tiiiiri~,otty into trrastiup tviillit l i t 1Lt tr-rtlu rntl c(uq)oottorls o% tlt, torvlir jobbro, mr,i no r/ho ofi /1//H : rn l/t' /vtutor/ r ttrn rs}irrt I) / 1 0 nr / ut ; nu //f I/nthnN :fir t r,

19 20 I kvartai -quartz 11 - plagiuklaasi ---- play ioclase III biotiittl IN - - sarvivalke - -- hornblende A- = diopsidi - rliohsidr VI -,-- hpperst( r ' h ; r- hersthene aksessorit - accessories 1 Nuriitti - - _Vorite Iiivijarvi, Tynnvrijarvet 2 Noriittinen sarvivalkegabro -- A'oritic hoi -nblende gabbro Pihtipudac K~)nrtaj ;ii v - i 3 Noriittinen gabro - V(,riti(- gabbro Pihtipudas, 1linkala,jarvi 4 Sarvivalkanoriitti-Hornblende norite Pihtipndas Hiukalajarvi 5 Sarvivalke-kvartsidioriitti -- Hornblende-quartz norite Ihivijarvi '1'y nnyrij ;ia v ( ; 6 Aoriittinen sarvivalkegabro - - Vorit c hornblende gabbro Kivijarc-i Tynnl-rij~irv - -'r T innriittinen gabro-- Voritic gabbro Kinnula, Naarajarvij S Noriittinen sarvivalkegabro - - \' oritie hornblende gabbro Kivijiia v i, Tynuynj> ;r 9 Sarvivalkenoriitti-Hornblende norite Kinnula Naarajarvi 10 Auriitti -- iorite Viitasaari Tynnyrijarvet 11 Anorsiittinen gabro--anorthositic gabbro Pilitilnuias Vlantymaki, Kinnulan \'uorenmaessa on laajalti paljastunut korkea kallioselannc Sill - vivalkegabroa osaksi hornblendiittimaista gabroa Se on epahomogeenistii kiveii, jossa raesuuruus vaihtelee keskirakeisesta (2--3 mm 0) karkeaan (2-3 cm O) Kivilaji vaihtuu itaanpain keskirakeiseksi dioriitiksi Karttaleliden lounaisosassa Kivijarven lansipuolella on joitakin palja,, tumia keskirakeista tai karkeahkoa sarvivalkegabroa Koirajarven itapu - lella vaihtuu gabro asteittain vulkaniitiksi Alvajiirven lansipuolella Hinkalajarven Porkanmaen seuduilla oil ruskehtavaa noriittista gabroa vaihdellen sarvivalkegabron kanssa Ne 4t vat puoliofiittisia, keskirakeisia kiviii, joissa pyrokseenipitoisuus on paikoin hvvinkin huomattava (40- :50 %) Naissa kivissa on jonkin verratt kvartsia Jlvi s tarna gabro vaihtuu asteittain vulkaniittisiksi liuskeiksi Kivijarvett ja Viitasaaren pitajie,n rajamailla Tvnnvrijarviett--Kalliojarven tienoilla on laaja gabrokalliorvkelma Gabro on voimakkaasti differeutioitunut eri nn iinnoksiksi Puoliofiittisen noriittisen gabron ja sarvivalkegabron ohella on vleisesti vaaleita anortosiittimaisia ja dioriittisia usueitx hornblendiittisia erkaumia paikoin gabroporfvriittia jopa gabropegnlatiittia Porf-viinen granodioriitti ja kaligraniitti ovat mouin paikoin tunkentuiieet juoniua gabroon C~ nnarijiirvien---kalliojarven ggabromassiivirn etelapuolella on i eikle ;i neliokilontetrien alueella breksioitunutta gal)roa Breksioivana nimwhuiii oil vleeusii kvartsidioriitti usein mvus <lranodioriitti Paikoin viela edellisia breksioi kaligraniitti 13reksiakappaleista oval sminnitnai lo i ; in t! Nivilaji on usein kvartsigabroa tai ntvos noriittimaista hiv(ii, fan sutapaint n inapt breksiavvuhvke on Kinnulan Naara,larven poirju,;l ; t ; ielln ja iivita viihiiisempia muualla karttalehdcn alueella

20 2 1 PIHTIPUi'AN' \IA\TYI\I 1 1 (IABRO Huomiota herattiiva on Pihtiputaan Jiantvmaen gabro jossa on nahtavasti gravitatiivisessa differentiaatiossa svntvnvt kolme vvohyketta : n 2011 in anortosiittista gabroa (tihevs 2 -,( ;) n 100 in oliviiiii-sal-vivakegabroa (tihevs 2 ~w) ;'a n IOU in hornblendiittia (tiheys 3 03) Kerrosten nvkvinen asento vaikuttaa melko jvrka1tii - _lnortosiittinen gabro on keskirakeista tai karkeahkoa (U :,-5 o mni O) ja paikoin heikosti suuntautunutta Se on vaaleanharmaata tai vaalean vihertavaa ja muistuttaa megaskooppisesti jonkin verran granodioriittia Paaaineksina ovat bytowniittinen plagioklaasi ( n 70-8o ) enemmistond (n 75 SO %) ja vaalea sarviva:lke (10-20,o) Kivilaji on paikoin verraten homogeenista inutta paikoin silly on anortosiiteille tvypillinen >lohkarerakenne», jossa sarviviilke muodostaa >>kovnndksia» tai juovia verkkomaisesti plagioklaasikasaumien ympiirille Kontakti vinparoivaan migmatiittiseen granodioriittiin on jvrkkaasentoisesti pilsteisvvtta mvotaileva Sivukivestii ldhtee leikkaava hienorakeinen porfyriittinen juoni anortosiittiseen gabroon - Anortosiittinen gabro muuttuu teravasti oliviini-sarvivalkegabroksi, joka on keskirakeista massamaista ja tasalaatuista, tummanvihreaa kivea Oliviini-sarvivalkegabrossa on tumrnia aineksia (Nari-indeksi 60-70) enemman kuin plagioklaasia (An5o-6o) 1lelko hyvin sailynvtta oliviinia on n 5 10 o ja jonkinverran enstatiittia - Hornblendiittinen kerros on enimmakseen hyvin karkearakeista (3-S em) massamaista ultraemiiksistii kivea, jossa valta-aineksena ovat polkkvmdiset sarvivalkerakeet joiden viileissa kiiltelee biotiitti- ja kloriittisuomuja Oliviini-sarvivalkegabroa vasten on hornblendiitilla hienorakeisempi, gabromaisempi muunnos Hornblendiitissa nakyy joitakin anortosiittisia plagioklaasikasaumia Kerrosten kemialliset eroavuudet nakvvat analvvseista (taulukko 111) ja diagrammista (kuva S) tiv- :ARTSIDiOHII't'['I' Kinnulan karttalehden kvartsidioriitit on kasitelty tassa selitvksessa omana lukuna koska ne eroavat magmatektoniselta sijoitukseltaan alueen granodioriiteista, joihin ne geneettisesti lahinn<i liittvviit Mvds kivilajina on kvartsidioriitti (27 :11 niivtteen vim-in(ieksicn keskiarvo 28) useimmiten jo kentaila v oitu erottaa granodioriitista (26 :n uavtteen vari-indeksin keskiarvu 17) Ivrkkiiii rajaa niiden valille ei voi kuitenkaan piirtaa Kvartsidioriitit muodostavat pitkulaisia ketjuja granodioriittien rernnoille Huomattavimmat kvartsidioriittiesiintvmat ovat Lestijarven Ojalan kvlan vnipiiristossa, edelleeii Pihtiputaan A1v-ajiirven liinsilniolelta hivijarveen ulottuvassa jaksussa sek~i Larttalehden etelaosissa laajalla gain - breksia~ vohvkkeeiia 4 c

21 kuv'a h Iyemiallinen cai1iteii ~_, ravrtat ivisessa differeutiaatiussa taulukon 11I analvvsien 1 '2 la 3 mukaan Yihtipudas, MIantymiilu Fiy b r'hoirre(ti tnriathol drugi1hh shuret10/ /1 r! ~- tntir - d+j/ervrztiatiniz ne(ordirnl to (Ioali/sr' / I rid j irr Tab/ III Pihtysrdirs, _1liir1tyma6 1 hornblendiitti -- horrrblr-1rditr (tihees - ('ns t!] 3,3 ) _ - oliviini-sarviciillierabru - oli i iv-hurublrn!b gabbro /resift/ 3 ial 3 nnnrtottinen _abrn mrorthu,eitir wtbbr), ((Ilieas ilvu d!f 2 Si 0 2 Iyvartsidioriiteilla on vahittiiisia vaihtunrisnnu nnoksia se ka gahr)- dioriitteihin etta vulkaanisiin kiviin, Toiselta puolen kvart:sidioriitit paikoin liivistelevat ja hreksioivat seka emaksisi t s\-vakivia etta vulkaniitteja i ivi s biotiitti-plagiolaaasigneissiin oil kvartsidioriitti tunkeutunut muodostaen 7/tlonigi1(issi(1 Alueen keartsidioriitti tut pienirakeisesta karkearakeiseen (() t-i a em ( 1 ) vaihtelevaa kivea, joka on osaksi suuntautunratont osaksi selviisti pilsteineu Jlikrorakenne on b1astohv-pidiomnorfineu I'eiamineraaleina ovat p1agi+ - klaasi (An,5-4,)' kvartsi sarvivalke ja biotiitti (kuva 9) Kalimaasiilpiia on n I--1O,, Plagioklaasilla on hvvia kidemuotoja, varsinkin silloin k u n se erottun /pieniporfi-`risina> rakeina perusnrassasta Sunrenlpien rakeiden viileissa on paikoin nrvrinekiittrsiii kvartsin ja plagioklaasin,vhteenkasvettumra Lisaaineksina on apatiittia kloriittia epidoottia ja zirkonia sekii eritvisesti titaniittia paikoin jopa, -3 K - artsidioriitilla on erilaisia rakenteellisia muunnoksia, mutta kaikkien unineraalikoostunnrs on knitenkin samaidaiuen -- Ensiksi on mainittava tasarakeinen k v a r t s i d i o r i i t t i (kuva H)), joka on vaihtelevasti keskirakeinen tai karkeahko harvemrnin pienirakeinen 'hasarakeinen kvartsidioriitti on vleensa suuntautrnmaton tai heikosti sill] ntautunut

22 60 2 :3 A LO I~ma 1 Ivunulan harttalehtlhn koartsidiuriittit'n nuntraalil :uu,tunnth ia lliiaritetty intt~rraxtiupiivdaiia Fo/ U Moo vnlo'looi ('0,01 1, limos of tlrr goulrt Imritrs ilt t/l( ' th' [)rhnlrtlti>l nlm int iuttv/rntiul0 't00 /1' I I vztrt0i - lulnlz I1 kalltnaan Ilri - jiulrna(ll /(/)/spar I I I l1lagioklaa,i plrtyiorlase 1 V Iriotiitti l,iolilr- V - sarviviilk(~ / oio /olt>1ulr A l ak,o 11rit I Kvart,iolioritttI C)'oart : lhor,lc I'ihtilnulaoo, Knrki,larvI I'ilhtiputla " I" i1oan,larv i Kiv ljarvi, 1 (1okajnkl 4 Kivijarv i, 'IV- ttnvrijitrv - Ht V- iiia saeri Ka11iotarvi 1/ Ki1utttla A iolujiirx i Kn- i,jarci, r1 101V('t S Kaun1la, Kuiv ajiirv SI Lcctijarvi Valklalllt'il 1(r A'iitasa ari Kallil1jarvi 11 1AH(tijiirVi 7a2ijoki 1 ' Lo,tijtnvi Saaii1(~nkalIi,(t 1 :1 Viitasaari, 1'euralamln 14 Kinuulti, Aahkakalliot 15 Kivijzt-rvi,

23 24 lava 1 'Ca uakeirtea livartsidioriitti liiviji ~vi LeulajOki I-itl 10 I ''e>z-i i(i>(vd quint: diorite 19?I1 16 KrartSi (ltoriitti - (,hirrrh diorite Kiiunula Pirttikalhut 17 Kivijai v i "1'vunvrijarvet Is Kinnnla, Kutkatnieiai PilnilM las, Konttajarvi Pihtipudas Iiiemajai et _'1 liinnula, Naarajarei 22 \"iitasaari, t (ianrnaa _' :1 Viitasaari Aholanmaki ±4 Kinrntla, Saara;jarvi 25 Viitasaari, Ruuhilanunit li Pihtipudas Pihtikeidas 27 Viitasaari, Kontujarvi Toinen vleiuen nluunnos oil»p i e u i 1) o r f v v r i u e It klaasiporfvyiuen) kv-artsidioriittik >> ( p 1 it i 1> - joka vaihtelec Osueittajn tasarakeisett kvvartsidiorutiu kanssa varsinkin sellaisissa v- v - jthrkikcks<i joissa on runsaasti liuske- ja em iksisia sulkeninia sit en_ ett i sulke :uujen vtnparille on kitcvtvnvt etupat,ssa»pieniporfvprista> kvartsi(li(miiitjit ja valiosueihin tasarakeista kvartsidioriittia»pieiiil>oif;v, v -riselle Kart ;idiorjitille on tvvpillista pilsteisv-vs jopa juov-aisuns : seu»hajarak( f t jntkat ovat hvv- amuotoista plagioklaasia (_'--5 min 4)) riv - at korin suun, oti (, 0(,a perusmassan raesuurnudesta (u _ -A a nlnl) Kapautumispinnoiltit lu mnu to t

24 '>pieniporf;vyriset,> rakeet selvemmin kuiu isketvilth murtopinnoilta 'I'asarakeinen kvartsidioriitti ja»pieniporfyyrinen) muunnos ovat mineralogiselta ja kernialliselta koostumukseltaau sarnanlaisia eikii niit i ole kallioperiikartalla erotettu toisistaan Harvinaisempia ovat sellaiset osueet joissa plagioklaasihajarakeet ovat suaria jopa 2-5 em O ja perusmassa verrattaiu hienorakeinen rissa kvartsidioriittiporfyriittisissii muunnoksissa on jokuuen kvartsihajaraekin Nvartsidioriittiporfvriittisiii osueita on mnr Kinnulan \ielujarvella 3hvenlammen Kontumaen seuduilla ja Pihtiputaan Kurkijarvella Kvartsidioriitissa on paikoin yksittaisiii kalimaasiilpaliajaral :eita mutta \ar-~inaisesta kivilajinnnnmoksesta ei siina tapauksessa vol puhua 2 5 ( RAXOD1OIt11TIT (iranodioriitit muodostavat Kinnulan karttalehtialueen svvlikivikomp- Icksin rungon Ne esiintyviit suurina pyoreahkoina pahkuina_ joita reunustavat kvartsidioriitit gabro - - dioriittiset trivet Alueen granodioriitit ovatt harmaita, osaksi suuntautumattomia osaksi enemnran tai vahemmiin pilsteytyneita tai juoksurakenteisia Rakenteellisesti niitii on kolme eri muuruiosta Naistii t a s a r a k e i n e n g r a n o- dioriitti ja»pierriporfyyrinen> (plagioklaasipori v v r i n e n) g r a n o d i o r i i t t i liittyviit laheisesti toisiiusa, eikii niitii (de kartalla erotettu toisistaan Sen sijaan k a r k e a r a k e i n e n p o r- fyyrinen (kaliinaasa1piiporfvvrinen) granodioriitt i on saanut oman nierkintiinsa Tasarakeisen i2ranodioriitin mikrorakenne on blastohypidiomorfinen tai In et anwrfoituneimrnissa muunnoksissa granoblastinen Paiiaineksina ovat plagioklaasi (An,o_ 35), kvartsi kalimaasalpii ja biotiitti (kuva 11) Sarvivalketta on vaihtelevast i mutta vleensa selvasti vahemman kuiu kvartsidioriiteiksi luokitelluissa Plagioklaasilla on usein hvvia kidemuotoja ja erottnit paikoin»pieniporfvyrisina» rakeina perusmassasta Kalirnaasalpa oil usein svovvttanyt plagioklaasia varsinkin esiintyessiiiin suurina hajarakeina (0 5 2o em O) porf;vvrisessa granodioriitissa Ka,lirnaasalpaii on ranodioriiteissa huomattavasti enemman kuin kvartsidioriiteissa, joissa silly on lisaiaineksen aserna Ileisiii ovat kvartsin ja plagioklaasin myrulekiittiset vhteenkasvettumat Lisaaineksina on titaniittia kloriittia apatiittia ja epidoottia Tasarakeista granodioriittia on laajalti paljastune,illa alueilla varsinkin karttalehden etelareunalla edelleen Pihtiputaalla 1Tantvmiien itapuolella ja Hvrkonnevalla seka Nimiulan pitajan keskiosissa Tasarakeinen granodlo-

25 a` 9 b c ~ a o 8 0 hiiv;t 11 hiunit lan karttahchden ranudiuriitticn in incraalik(mstunmk ia Jlaaritert utc raatiopu'dalla Fol 11 l/irurnlutical r'on /oaitior o/ t/re rtr,moe1(r(t! < iu No' liimod(i umtr ;/n!t Urt'rraiH!'tl ai (Ii irttrgvntimr star I kvart,i - t/uarta II kalitnaa,alpa - - potash!eh/st rrr I I I plagioklaa,i plagioclase IV, = 1)1otiit -- biotite V,,arv - iv-itike - /raivrb/rnflt' A`I it k,rrorit acces8orirs 1 (lranodioriitti - ("l-toio,ti)r4r Kivtjeu v i 'I' nub n,litr et Pihtipudas II uori Kinnirla Koirajan i Pi litipudas rls - ajars- i 1 cstijiirri Jatkimjarvi Viita,aari Saukonjarv i Pihtipudas, 31ant1'rniiki Pihtipuda, Jokela Kivijarc- i Kuisanwnii Kinuula, Kinrurlanlaliti Pihtipudas Palulaxnpi Viitaaaari, Aipulahti hiv ij<irv - i, Kuiv'aniemi Kinnula, 1 emelt Kiv- ijiiro-i lout~cn la-t'~' Kinnula, Pitlrajiir~'i

26 2 7 I i ( ;tanudn)rntti ls Kiv- I 'larvi I'tlralalllivlo I'ihtil>udas, I'\ Itiisalu Kn- ijiirvi Kuivaniemi Klviliirvi Kuivanierni V"iitasaari Niininiiiki Kivijzia v-i Knivaniemi viitayaari, ltuuliiiam!iu t viita ~aari, liiint_ joki viitasaat'i Kountvuori V"iita saari :ahulanmeiki riitti on enimmakseen karkeahkoa (0 s--l u cul ( )) ja tasaiaatuista : varhaiserkaumia ja sulkeurnia on vlecrsa harvassa 31ainittakoon, ettii eritwell Idenirakeinen tasarakeinen muunnos esiintvv hoirajarven itapu(lella -»Pieniporf~yvrinenr> (plagi)klaasiporfvvrinen) granodioriitti on suhteellisen harvinainen muunnosw ja situ on huomattavammin Pihtiputaan Mustalaistien ja Miintvmaentien ristevksen seuduilla- 'rasarakeinen granodioriitti ja npieniporfvvrinens granodioriitti ovat mineraalikoostumukseltaan samanlaiset Kalimaasalpaporfvvrista granodioriittia (kuva 12) on hyvin laajalla alueella karttalehden etekiosissa Kivijiirven molemmin puolin samoilla seuduilla, tnissii on moos porfvvrisen 2raniltin p iiiosa Rdelleen on por- Kuva 12 I'or1\-vriiien gran(ulioriitti Iyivijiirvi Iyattilaj,irvi 1'1'_' I'or)ltilidir (loo(odioiitr

27 2 8 fv, rista granodioriittia Jazijoen latvoilla Kinnulan pohjoisosissa Pilitiputaalla Tervakankaan itapuolella sekii AIvajarven poh,joispuolella Porfvyrinen granodioriitti on monin paikoin tunkeutunut juonina emaksisiin syvakiviin ja liuskeisiin Se on usein migmatiittinen ja sis<iltiia runsaasti I e0 - I 71 vanhempien kivilajien jaannoksia ja on graniittisten pegmatiittisten ja apliittisten juonien lavistamii l irnnulan lelidert karkearakeinen porfvvrinen granodioriitti (20--- :30 ('0 kalimaasalpaa) eroaa tasarakeisesta ja»pieniporf'yyrisesta» granodioriitista (5-20 % kalimaasafpaii) suuremman kaliumpitoisuutensa vuoksi (kuva 13) Porfvvrisen <granodioriitin koostumus lahenee usein porf'yyrista graniittia niiii etta niiden valille on paikoin vaikea vetaa rajaa % 20- b 6 a liuva 13 Iiinnulan karttaleliden poricvristii erxnodioriittien minerxalikoostumul;sr<t a Y Jlaaritetty integraatiopopdalla 0 LL Pig 13 11i-, ralogical compositions o/ the t- - p/iyritic qr-'oodiori 1, s in the Kin iula,crap- h, Ah,r,,, u t, on on wtegratiot slaq' I - ki aitsi - quartz II = kalitnaasiilp i -- potas/i /eldspur Ill -- plagioklaa"i i- giuclas 1 V biotiitti biotite V - sarviv/ilke - hornblende V I al se s<n it an es-9ori cs I I'i1r1,vV'rinen grauodioriitti - Porpli//ride graraodiortte Kinnula, Snarenkk 13 Kinnula, Leukajol:i 3 Kivijar~ i Kattilajiirv i 1 Kinnula, Rerncli Kinnula, Kontumiiki li Kinnula, Remeli Pilitipudas, Ah ajiirt i ti Kivijarvi, Kuivanieuii 9 I'ihtipuulas lv ajorvi

28 2 9 ( ;RAXIITLI' Kaligraniittien paaosa sijaitsee granodioriittimassiivien keskustoissa pitkanpyoreahkoina intruusioina karttalehden etelaosissa alkaen lannestii Kinuulan Koirajarven tienoilta lapi koko karttalehden Viitasaaren Niinimaelle saakka Pienet graniitti-intruusiot seka graniitti- apliitti- ja pegmatiittijuonet ovat vleisiii koko karttalehden alueella, ja ne ovat tunkeutuneet linskevvohykkeisiin ja granodioriittien reunaosiin rakennemyotaisesti Graniitti on paljastunut usein korkeina, paljaslakisina punertavina kallioselanteinii Kinnulan karttalehden graniitti (kuva 14) on epahomogeenista Kivilaji vaihtelee osueittain karkearakeisesta tasarakeisesta graniitista porfyyrisiin tai porfvvrimaisiin muunnoksiin Tasarakeisesta graniitista on karkearakeisen ohella mvos keskirakeisia ja pienirakeisia osueita Alueen graniitti sisaltaa runsaasti sulkeumia, tummien mineraalien kidekasaumia ja tummia juovia Liuskesulkeumien ohella on paikoin varsin taajassa teravasarmaisia syvikivimurtokappaleita 'Vlvos mikrorakennteessa on havaittavissa eraanlaisia»mikrobreksiamaisias piirteita On mahdollista, etta breksioitnneeseen ja paikoin hienoksi murskautuneeseen vanhempaan syvakiveen olisi murrosvyohykkeita pitkin tunkeutunut runsaasti graniittista ainesta jolloin olisi syntynyt epahomogeeninen ja hybridinen kivilaji : osaksi tasarakeinen, osaksi porfyyrinen sarvivalkepitoinen graniitti T a s a r a k e i s e t g r a n i i t t i osueet ovat koostumukseltaan lahinnii ideaaligraniittisia Paaaineksina ovat plagioklaasi (An 15_20 ), kalimaasalpa ja kvartsi Lisaaineksia - paaasiassa biotiittia kloriittia ja muskoviittia -- on it o llikrorakenne on granoblastinen P o r f 'x- v r i s e s s a g r a n i i t i s s a on edellisten mineraalien lisa ksi jonkin verran sarvivalketta ja titaniittia Tummat mineraalit sarvivalke hiotiitti, kloriitti ja titaniitti ovat keradintyneet suuremmiksi erillisiksi kasaumiksi Kvartsi muodostaa paikoin epamaaraisia kidesikeroj i Kivijdrven Kiertovuoren graniitti on osaksi tasarakeista b i o t i i t t i- g r a ii i i t t i a jossa on n 10-15,0 biotiittia Mvos tama graniitti on paikoin porf'vyrimaista Viitasaaren Niinimaeu grauiitista esiintvv vleisesti vaaleita o 1 i g 0 - klaasigraniittisia vaihettumia Karttalehden kaakkoisosissa Tynnyrijiirvien -- Hirvimaen-Komujarven seuduilla on varsin vleinen pienirakeinen ( Lo mm O) punertava a p l i i t t i g r a ii i i t t i joka muodostaa juoiiiverkostoja seka Iiuskeisiin etta svviikiviin (moos (Traniitteihin) Apliittigraniittia on III yos juinakin muutainia kvmulenia metrejii paksuina esiintymina esim Pilttiputaan Hirvitnaessa Kuniuvuoren laella on granodioriitissa apliittijuoniverkostua paikoin lilies puolet koko pieta-alasta Apliittigraniitti on runsaskalinen hivilaji jossa oil kalinlatsalpaa selvasti enetnmtiu huiu plagioklaasia tai I :vartsia Cummia 111ineraalija on ainoastaan 1--- :

29 I 0 ) I : I 0 80H / so , L- 4 f 0 4 * Al I~uvn 14 Kbmhn knama&n gm&m&n mwauhimmmilksia AWritetty integmatiopoy4b Pill 11 31iocl(do(lical comj (mitions ol thr yranitis in the, Eimodu neap-sjj(rt fkbrminrd wn an iotyratioo sblq,) I I I kvartsi -quadz 11 kalinmawria lomell jcldsp(l?- III plagiokjaa~l plog,oclase IN' biotijtti hint,, tv N, sarvivjlke V1 - akses,orji (ICCC880rics, 1 (fligoklaasigraiiiitti Ohqoclom ylflwl(, Kkjjarvi, Kattilajiirvi Viitas, aari, Njininiiiki i Porphyt-wic qr(w( Kinnitta, Alailwla 4 Kinnula, Mekkovuoij Vi inis,tari, Tynnyrijor\ei 6 Kinnula, Naarajdrvi 6'rio,tc porpbyr!/ Viilasaari, Kaltihajarvi S Hiotjittigraiiiiiii - Biotile granite Kivijiilvi Kiertovitori 9 T ;1sarakoill"ll 1", rcle - (p (l1twl r1r(lo, tc Nivijiuvi, Tylillyrijarvet Pilitiptulas Alvajiirvi l I Killillila, Xivililillpi