GTK. Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 :

Transkriptio

1 Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : Kallioperakarttojen selitykset Lehti 2331 ja 2332 Explanation to the maps of Sheet 2331 and 2332 Pre-Quaternary rocks Markus Vaarma ja Fredrik Pipping Kyyjarvi - Perho kartta-alueen kalliopera Geologiantutkimuskeskus Espoo 2003 GTK

2 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : Kallioperakarttojen selitykset, lehdet 2331 ja 2332 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, sheets 2331 and 2332 Marku Vaarma ja Fredrik Pipping Kyyjarvi - Perho kartta-alueen kalliopera Geologian tutkimuskeskus - Espoo 2003 Geological Survey of Finland

3 Vaarma, Markus and Pipping, Fredrik 2003 Kyyjarven ja Perhon kartta-alueiden kalliopera Summary : Pre-Quaternary rocks of the Kyyjarvi and Perho map-sheet areas Geological map of Finland 1 : Explanation to the Maps of Pre-Quaternary Rocks, sheets 2331 Kyyjdrvi and 2332 Perho 54 pages, 15 figures, 6 tables The bedrock of the Kyyjarvi and Perho map-sheets in western Finland are part of the Paleoproterozoic arc complex of western Finland The western parts of the map areas belong to the Pohjanmaa Belt and consist of supracrustal rocks (greywackes, pelites and mafic to felsic metavolcanic rocks) that are intruded by pegmatites The metavolcanic rocks, associated with carbonate rock bodies, form a north-south striking eastern border zone of the Pohjanmaa Belt and are intruded by the plutonic rocks of the Central Finland Granitoid Complex (CFGC) that comprises the central and eastern map areas In these areas, medium- to coarse-grained tonalites and granodiorites predominate and grade in places to granite, quartz diorite, and diorite Some minor metagabbro intrusions seem to be the oldest plutonic rocks Coarse-porphyritic granodiorites and granites, occupying wide areas, crosscut the tonalites and granodiorites Two large metavolcanite areas, Salamajarvi and Saunakyla, are located within the CFGC The Salamajarvi area in the center of the Perho map area consists of mafic to intermediate and minor felsic metavolcanic rocks, predominantly of pyroclastic origin The quartz porphyry-like metarhyolite from the western margin of the Salamajarvi area yielded a U-Pb/zircon radiometric age of 1886 ±10 Ma The Saunakyla area in the eastern part of the Kyyjarvi map area consists predominantly of plagioclase phyric mafic to intermediate rocks showing rather homogeneous subvolcanic nature in places and containing a few intercalations of coarse fragmentic tuff breccia and volcanic conglomerate Two other ragged areas of supracrustal rocks, south of Salamajarvi and west of Saunakyla, are composed of micaceous and felsic schists, but the areas have been tectonized and migmatized by the surrounding CFGC plutonic rocks to the extent that their origin has become unrecognizable Metamorphism of the supracrustal rocks took place under amphibolite facies conditions Close to the eastern border of the Pohjanmaa Belt, well preserved staurolite and garnet porphyroblasts are found in metapelite, as well as some kyanite in a quartz porphyry-like schist In the eastern border zone of the Salamajarvi metavolcanite area, pelitic layers in the metavolcanites contain variably andalusite and fibroblastic sillimanite The supracrustal rocks underwent at least four deformation events The strongest fabric, the transverse schistosity (S), penetrates not only the supracrustal rocks but also at least the oldest plutonic phases (gabbros, tonalites and granodiorites) of the CFGC The pegmatites of the western areas, resembling the typical and widespread pegmatites of the Pohjanmaa Belt, were emplaced during the younger deformation phases The text is in Finnish, with figure and table captions and summary in English Key words (GeoRef Thesaurus, AGI) : areal geology, explanatory text, bedrock, plutonic rocks, metamorphic rocks, structural geology, physical properties, absolute age, Proterozoic, Kyyjarvi, Perho, Finland Markus Vaarma, Geological Survey of Finland PO Box 96, FIN ESPOO, FINLAND Fredrik Pipping, Cariskog FIN SIUNTIO, FINLAND E -mail : markus vaarma@gsffi ISBN

4 Vaarma, Markus ja Pipping, Fredrik 2003 Kyyjarven ja Perhon kartta-alueiden kalliopera Summary : Pre-Quaternary rocks of Kyyjarvi and Perho map-sheet areas Geological map of Finland 1 : Explanation to the Maps of Pre-Quaternary Rocks, sheets 2331 Kyyjarvi and 2332 Perho 54 sivua, 15 kuvaa ja 6 taulukkoa Kyyjarven (2331) ja Perhon (2332) kartta-alueet sijaitsevat Etela- ja Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntien raja-alueilla Lansi-Suomen laanissa Alueiden kalliopera koostuu varhaisproterotsooisista kivilajeista Lantiset osat koostuvat Pohjanmaan vyohykkeen pintasyntyisista kivilajeista, joita ovat metagrauvakat ja kiilleliuskeet seka kulultaan pohjois-etelainen vyohykkeen itareunan muodostava metavulkaniittijakso Tama jakso koostuu enimmakseen mafisista ja intermediaarisista metavulkaniiteista, mutta sisaltaa jonkin verran myos felsisia metavulkaniitteja seka taloudellisesti merkittavan kalkkikivimuodostuman Valtaosa kartta-alueen kallioperasta koostuu granodioriittisista ja tonaliittisista syvakivista Ne kuuluvat laajaan Keski-Suomen granitoidikompleksiin, samoin kuin itaosien laaja-alaiset karkeaporfyyriset granodioriititkin Syvakivialueella on lisaksi muutamia pienia gabro-, dioriitti- ja kvartsidioriitti-intruusioita seka joitakin graniittialueita Lisaksi syvakivien ymparoimina ovat Salamajarven ja Saunakylan mafiset-intermedaariset metavulkaniittialueet seka pari pienempaa syvakivien migmatisoimaa liuskealuetta (Kettukangas ja Noposenaho), jotka koostuvat enimmakseen happamista metavulkaniiteista ja/tai kiillegneisseista Salamajarven metavulkaniittialueen lansireunan felsisen metavulkaniitin zirkonista mitattu radiometrinen ika on 1886 ±10 Ma Keski-Suomen granitoidikompleksin syvakivien suhde naihin liuske- ja metavulkaniittialueisiin, samoin kuin Pohjanmaan vyohykkeeseenkin, on intrusiivinen Pintasyntyisten kivilajien metamorfoosi on tapahtunut amfiboliittifasieksen oloissa Pohjanmaan vyohykkeen itareunan tuntumassa metapeliittien porfyroblasteina on hyvin sailynytta stauroliittia ja granaattia Vyohykken itareunan metavulkaniittijakson blastokvartsiporfyyrisessa liuskeessa on paikoin kyaniittia Salamajarven metavulkaniittialueen itaosissa on metavulkaniitin peliittisissa valiosueissa tavattu andalusiittia ja fibroblastista sillimaniittia Alueen pintasyntyiset kivilajit ovat kokeneet monivaiheisen deformaation Pohjanmaan vyohykkeella havaittu voimakkain tektoninen piirre, lapikotainen transverssiliuskeisuus, lavistaa myos Keski-Suomen granitoidikompleksiin kuuluvista kivilajeista ainakin granodioriittia ja tonaliittia Lantisten alueiden pegmatiitit ja pegmatiittiset graniitit kuuluvat Pohjanmaan vyohykkeeseen ja ovat samaa tyyppia kuin lannempana vyohykkeella yleisesti ja laaja-alaisesti esiintyvat pegmatiitit Niiden intrudoituminen liittyy alueellisesti vallitsevaa liuskeisuutta nuorempiin deformaatiovaiheisiin Teksti on suomen kielella Tiivistelman, kuvien, taulukoiden ja yhteenvedon teksti on mybs englanniksi Asiasanat (Fingeo-sanasto, GTK) : aluegeologia, karttaselitykset, kalliopera, metamorfiset kivet, syvakivet, fysikaaliset ominaisuudet, rakennegeologia, ruhjeet, absoluuttinen ika, proterotsooinen, Kyyjarvi, Perho, Suomi Markus Vaarma, Geologian tutkimuskeskus PL 96, ESPOO Fredrik Pipping, Carlskog SIUNTIO E -mail : markus vaarma@gsffi

5 SISALTO - CONTENTS KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET JA PALJASTUNEISUUS KIVILAJIKUVAUKSET PINTAKIVILAJIT Grauvakkaliuskeet, kiilleliuskeet ja kiillegneissit Mafiset ja intermediaariset metavulkaniitit Felsiset metavulkaniitit Kvartsiitti ja mustaliuske Karbonaattikivet ja karsikivet SYVAKIVILAJIT Pegmatiitti ja pegmatiittinen graniitti Porfyyrinen graniitti ja granodioriitti Tonaliitti, granodioriitti ja graniitti Gabro, dioriitti ja kvartsidioriitti KIVILAJIEN PETROFYSIKAALISET OMINAISUUDET KIVILAJIEN IANMAARITYS METAMORFOOSI JA RAKENNEGEOLOGIA RUHJETULKINTA TALOUDELLISIA AI EITA Karbonaattikivi Liuskekivi Granitoidit Fe-, Mo-Cu-, Ni-Cu- ja Zn-Pb-Au-mineralisaatiot Kansannaytteet GEOLOGISIA TUTU STUMISKO TEITA SUMMARY : Pre-Quaternary rocks of the Kyyjirvi and Perho map-sheet areas Introduction Lithologies Petrophysical properties Age determinations Metamorphism and deformation Shear zones Economic occurrences and possibilities Carbonate rocks Slates Granitoids Fe-, Mo-Cu, Ni-Cu, and Zn-Pb-Au mineralizations Layman's samples KIRJALLISUUSVIITTEET - REFERENCES

6 Suomen gcologinen kartta Kallioperakarttojen sclitykset , lehdet 2331 ja 2332 Kyyjarvi - Perho kartta-alueen kalliopera JO DANTO Kyyjarven (2331) ja Perhon (2332) kartta-alueet sijaitsevat Lansi-Suomen 1aanissa kolmen maakunnan : Eteld-Pohjanmaan Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suornen alueilla Kyyjarven kartta-alue kattaa osia Vimpelin, Perhon, Soinin, Lehtimaen, Kyyjarven ja Kivijarven kuntien seka Alajarven ja Karstulan kaupunkien alueista Perhon kartta-alue koostuu paaosin Vimpelin Vetelin, alsuan, Perhon ja Lestijarven kuntien alueista seka sisaltaa pienet osat Kinnulan ja Kivijarven kuntien lantisistd alueista ja lisaksi pienen alueen, joka kuuluu Kokkolan kaupunkiin Suomen kallioperakartalla ( 1 : ; Korsman et al 1997) kartta-alueet sisaltyvat kokonaan Keski- ja Lansi-Suomen kaarikornpleksiin ja litologis-maantieteellisessd jaottelussa (Nironen et a] 2002) kartta-alueiden lantiset osat kuuluvat Pohjanmaan vyohykkeeseen ja itdiset osat Keski-Suomen granitoidikompleksiin Kyyjarven ja Perhon kartta-alueiden lansiosat sisaltyvat Sakselan (1934) tekemaan 1 : mittakaavaiseen Vaasan kivilajikarttaan (lehti B3) Saksela (1935) kasittelee myos alueen yleista geologiaa Vaasan kivilajikartan selityksen on koonnut A Laitakari (1942) Itdosiltaan Kyyjarven ja Perhon kartta-alueet sisaltyvat Wilkmanin (1935) tekemaan 1 : mittakaavaiseen Kuopion kivilajikarttaan (lehti C3), jonka selityksen Wilkman (1938) on myos tehnyt Kallioperakartoituksen maastotyot on tehty Perhon kartta-alueella Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kallioperaosaston geologin FL Fredrik Pippingin johdolla paaasiallisesti kesind 1965, 1966 sekd 1970, ja niihin osallistuivat kausiapulaiset Erkki Lehto, Risto Piispanen, Rolf Sandbacka, Risto Puranen Tauno Tirronen, Kari Kojonen ja Ragnar Tdrnroos Lisdksi osalla aluetta on hyodynnetty GTK :n malmiosaston kartoituksia ja naytteenottoa, joita Kauko Laajoki teki vuoden 1964 tnaastotyokaudella ja Niilo Karkkainen vuosien aikana Kyyjarven kartta-alueen maastotyot on myos tehty geologi Fredrik Pippingin johdolla Ne tehtiin karttalehden lansiosissa vuosina 1971, 1972 sekd 1973, ja niihin osallistuivat kausiapulaiset Ragnar Tornroos ja Nils olmgren Kauko Laajoki vuoden 1964 kesalla ja Kirsti Ruskeenierni vuoden 1981 kesalla tekivdt lisaksi osan alueen kartoituksesta toimiessaan GTK :n malmiosaston kausiapulaisina Kesalld 1981 maastotoita jatkoi Markus Vaarma ja 1986 kausiapulaiset Ahti Viluksela ja Jyrki Leppinen sekd tutkimusassistentti Markus Torssonen Karttalehden itaosien alueilla maastotyot tchtiin kesalla 1987 Niihin osallistuivat kausiapulaisina Markus Vaarma Ari Luukkonen Lassi Pakkanen sekd Maija Pennanen Lisdksi Nordkalk Oy :n geologi Ritva arinen on antanut geologista opastusta ja kartan piirtamistd helpottavaa informaatiota Ryytimaan ja Vesterbackan kaivospiirien alueilta Molempien kartta-alueiden lansiosista on GTK :n aerogeofysiikan osaston tuottarnat aerogeofysikaaliset matalalentokartat, ja niista erityisesti magneettiset kartat ovat olleet hyodyllisia kivilajijaksojen rajaamisessa ja ruhjetulkinnassa Kalliope- 7

7 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen sclitykset I : Ichdet 2331 ja 2332 Maiku, lraanna ja fredrik Pippimr, ;' rakarttoja laadittaessa matalalentomittaukset puuttuivat molempien karttojen itaosista, joten siella on apuna kaytetty vanhempaa aeromagneettista korkealentomittausaineistoa Maastotoiden yhteydessa karttalehtien alueilta keratyista naytteista tehdyt petrofysikaaliset mittaukset, ohuthieet ja mineralogiset analyysit on tehty GTK :n lahoratorioissa Otaniernessa Ohuthietutkimuksia ja pistelaskuihin perustuvia modaalikoostumusmaarityksia ovat tehneet Lassi Pakkanen, Tuomo Turunen, Arto Kataikko ja Tapio annila Perhon Salamajarven metavulkaniittialueen lansiosan happaman metavulkaniitin ianmaaritys on tehty GTK :n isotooppilaboratoriossa FT annu uhman johdolla Geologian ja mineralogian alaan kuuluvia akateemisia opinnaytteita kartoitusalueilta on tehty kaikkiaan nelja Kauko Laajoen pro gradu -tutkielma vuodelta 1966 kasittelee Vimpelin allapuron alueen petrologiaa ja sijoittuu alueellisesti Kyyjarven ja Perhon karttalehtien lansosiin (peruskarttalehtineljannekset D 06B ja 2332 O I C, 01 D) Ragnar Tornroosin pro gradu -tutkielna vuodelta 1974 kasittelee Vimpelin - Alajarven alueen geolo(, iaa Tutkimusalue sijoittuu Kyyjarven karttalehden osalta aivan sen lansiosaan kasittaen peruskarttalehdet ja 03 seka jatkuu lanteen Alajarven karttalehden (Pipping 1979) puolelle Rolf Sandbackan (1971) pro gradu -tutkielma kasittelee Perhon kartta-alueen keskiosissa olevan Salamajarven metavulkaniittialueen petrografiaa ja rakennetta ja kattaa peruskarttalehtineljdnnekset BD, 08ABCD, 09ABCD, 1013, 1 1AB ja 12AB Kirsti Ruskeeniemen (1984) pro gradu -tutkielma kasittelee Perhon Pamiarinnevan magnetiittihreksian geologiaa Tutkimusalue sijoittuu paaosin Kyyjarven karttalehden pohjoi,- reunan tuntumaan ja kattaa peruskarttalehtineljanneksen D seka osia neljanneksista A, 09B ja C Perhon kallioperakartta (Pipping 1976) on julkaistu vuonna 1976 ja Kyyjarven kallioperakartta (Pipping & Vaarma 1993) vuonna 1993 Vuosina kirjoittajat ovat viela tehneet joitakin tarkistuksia ja lisanaytteenottoa molempien karttalehtien alueilla Liisa Siren on piirtanyt puhtaaksi Perhon kartan ja digitoinut K\ y- jarven kartan Eira Kuosmanen ja Anneli Lindh ovat avustaneet digitaalisen kuvaaineiston muokkauksessa Selitystekstin suomen kielen tarkistuksen on tehnyt Matja Muittari-Kokkonen Englanninkieliset osat oval tarkistaneet ja osittain kaantaneet Sari Baer-Palmu ja Mikko Nironen Stiina Seppanen avusti sisallon viimeistelyssa Esitamme lampimat kiitokset kaikille edella nimelta mainituille ja myos muille nimelta mainitsematta jaaneille, jotka ovat antaneet osaavan panoksensa naiden karttojen valmistuksessa ja myos taman selityskirjan laadinnassa Espoossa joulukuussa 2003 Markus Vaarma ja Fredrik Pipping 8

8 : Suomen geologinen kartta Kallioperakarttojen selityksct lehdet 2331 ja 2332 Kyyjtirvi - Perho kartta-alueen kalliopera KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET JA PALJASTUNEISUUS Kyyjarven ja Perhon kartta-alueilla Keski-Suomen laaja syvikivialue kohtaa Pohjanmaan alavan liuskevyohykkeen Tama nakyy myos maaston y1eispiirteissa Alucen lansiosat ovat Pohjanmaalle tyypillista alavaa tasarnaata jonka korkeustaso on yleensa allc 130 m mpy ja jonka maaston muodot ovat hyvin loivia ja korkeuserot hyvin pienia Kallioperan paljastuneisuus on taalla yleensd erittain vahaista, mutta aivan syvikivial ueen kontaktin tuntumassa tilanne muuttuu ja paikoin liuskealueen reunan vulkaanissyntyiset kivilajit ovat kohtalaisesti paljastuneina Kartta-alueiden keskiosat ovat osa Suomenselan karua vedenjakaja-aluetta jolle on tyypillista erittain runsas soistuminen Korkeustasot oval nailld alueilla suunnilleen m mpy Maaston muodot oval nailidkin alueilla yleensa melko loivia, mutta paikalliset korkeuserot voivat olla kohtalaisia Tyypillista on vaihtelevan makimaaston, Iaakeiden kangasmaiden ja tasaisten suoalueiden eloisa vuorottelu Kallioperan paljastuneisuus on nailla alueilla vaihtelevaa Paikoin maakerros on kohtalaisen ohut ja paljastumia on runsaasti, ja toisaalla taas kalliopera on laaja-alaisesti paksujen maakerrosten peittama Esimerkiksi metavulkaniittialueet Kyyjarven itapuolella ja Salamajarven alueella oval paljastuncet vain pienina satunnaisina kallionnokkina Kyyjarven ja Perhon kartta-alueilla vallitsevat Keski-Suomen granitoidikompleksiin kuuluvat intermediaariset syvakivet, jotka ovat joko keski- tai karkearakeista, melko tasarakeista tyyppia tai karkearakeista, porfyyrista tyyppid Naista tasarakeiset tyypit ovat selvana enemmistona ja kattavat syvakivien osalta Perhon kartta-alueen lahes kokonaan ja Kyyjarvenkin kartta-alueen keskeiset osat Niiden koostumus vaihtelee melko suurissa rajoissa kvartsidioriiteista graniitteihin, mutta selvasti yleisimpia ovat granodioriittiset ja tonaliittiset koostumukset Perhon kallioperakartal- Ia (Pipping 1976) on naita kivilajeja kuvattu vain granodioriitin tunnusvarilla ja selvasti mafisemmat, kalimaasalpakoyhat tyypit on kuvattu kvartsidioriitin paallemerkinnalla ja muutamat graniittiset alueet on merkitty puolestaan omalla tunnusvarillaan Koostumukseltaan tonaliittista kivilajia esiintyy siten yleisesti seka granodioriitiksi etta kvartsidioriitiksi merkityilla alueilla Kyyjarven kallioperakartalla (Pipping & Vaarma 1993) tonaliitin erottaminen granodioriitista perustuu paaasiallisesti kiven kalimaasalpapitoisuuden silmamaaraiseen arvioon ja vain harvoissa tapauksissa tarkkoihin modaalikoostumuksen maarityksiin Siita syysta granodioriittista koostumusta esiintyy myos tonaliitiksi merkityilla alueilla ja painvastoin tonaliittisia koostumuksia granodioriitiksi merkityilla alueilla Kartan tavoitteena on kuitenkin antaa yleiskuva naiden kivityyppien alueellisesta jakauturnisesta Karkeaporfyyrista granodioriittia ja graniittia on yleisesti ja laaja-alaisesti vain Kyyjdrven kartta-alueen itaosissa seka yhtena isona alueena kartta-alueen lansiosassa Iiruunj irven ita- ja pohjoispuolisilla alueilla Perhon kartta-alueella naiden karkeaporfyyristen tyyppien esiintyminen on vahaista ja pienialaista Karttaan niita on merkitty porfyyrisen granodioriitin paallemerkinnalld ilman kivilajirajausta vain muutamalle pienelle alueelle lehden pohjoisosiin Gabroa ja dioriittia on pienina granodioriittien tai tonaliittien ymparoimina intruusioina molemmilla kartta-alueilla Suurialaisin niista on Vinnolinnevan dioriittialue Perhon kartta-alueen lounaisosassa Tahan alueeseen liittyy pieni molybdeenihohdemineralisaatio Samantapainen molybdeenihohdetta ja kuparikiisua sisaltava mineralisaatio liittyy myos pohjoisempaan alsuan Tienpaan kvartsidioriittialueescen 9

9 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : , lehdet 2331 ja 2332 Markus Vaarma ja Fredrik Pipping A T1/ T3128 AT113 A T3/27 A T3125 A T115 [l F2C A T4112 A T A 418 T4/l i A T416 T417 0F2B T4/10 5A 8A F13A F B 3 A T A T313 A T3127 T3/7 F5B AT211 ;f10a A T3115 A T3/8 F12A _ Fl IC A FIOC F T31 F68 A ;T21 A T213 T3/ 8 A T414 A T4/5 A- =72/10 A: T?111 F12B - F T3120 A Kuva 1 Kyyjarven (2331) ja Perhon (2332) kartta-alueet A : Kivilajikartta, johon on merkitty ikanaytepaikka (AGE), valokuvauspaikat (nelio ja kuvaviite: F ja kuvan numero) ja modaalianalyysien naytteenottopaikat (tumma kolmio ja taulukkoviite : T1-4/analyysin numero) ; B : Kyyjarven (2331) ja Perhon (2332) kartta-alueiden osittain lapinakyviksi prosessoitujen aeromagneet- 1 0

10 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset , lehdet 2331 ja 2332 Kyyjarvi - Perho kartta-alueen kalliopera risen ja aerosahkoisen matalalentokartan ja kuvan IA kivilajikartan yhdistelma Fig 1 Kyyjarvi (2331) and Perho (2332) map-sheet areas A : Lithological map with sampling sites of age determination (AGE), photographs (open square with Fig number), and modal analyses (dark triangle with table and sample references : TI-4/nbr) 1 1

11 Suomen gcologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset I : , lehdet 2331 ja 2332 Ma,-X7, Vaarimi ja frrc/r/x Pipping Pegmatiittien esiintyminen rajoittuu paaasiallisesti Pohjanmaan vyohykkeelle kartta-alueiden lansiosissa Muualla niita on vain pienina juonina Kartta-alueiden suprakrustiset eli pintasyntyiset kivilajit ovat paaasiassa metasedimentteja, kuten kiilleliuskeita ja metagrauvakkoja, seka metavulkaniitteja, kuten metamorfoituneita laavoja ja pyroklastiitteja Kartta-alueiden lansiosien suprakrustiset kivilajit kuuluvat laajaan Pohjanmaan vyohykkeeseen, jonka itareunan ne muodostavat ja ovat Keski-Suomen granitoidikompleksiin kuuluvien syvakivien lavistamia Perhon kartta-alueen keskisissa osissa on laaja Salamajarven metavulkaniittialue jota Wilkman (1938) on kutsunut Perhon leptiittialueeksi Tama alue koostuu suurimmaksi osaksi mafisista ja intermediaarisista, alkuperaltaan pyroklastisista metavulkaniiteista, mutta sen lansiosissa vallitsevat felsiset metavulkaniitit Kyyjarven kartta-alueen itaosassa, Kyyjarven itapuolella on pohjois-etelasuuntainen Saunakylan metavulkaniittialue, jota Wilkman (1938) on kutsunut Kyyjarven porfyriittivyohykkeeksi Tally alueella vallitsevat intermediaariset metavulkaniitit Kyyjarven pohjoispuolella, Noposenahon ymparistossa, on epasaannollisen muotoinen, syvakivien pirstoma ja migmatisoima clue, jolla kivilajit ovat yleensii hienorakeisia ja voimakkaasti hiertyneita ja vaikuttavat paikoin myos vahvasti mvloniittisilta Muutokset ovat olleet useimmiten niin lapikotaisia, etta kivilajin alkuperaa on vaikeata taydella varmuudella todeta Alue nayttaa koostuvan suurimmaksi osaksi felsisista metavulkaniiteista Lisaksi alueella tavataan mafisia ja internediaarisia metavulkaniitteja seka kiilleliuskeita tai kiillegneisseja Perhon Salamajarven metavulkaniittialueen etelapuolella, Kettukankaan alueilla, on hiukan edellisen lailla epasaannollinen ja ympariston syvakivien intrudoima aloe, joka on merkitty kiilleliuskeen varilla Myos tally alueella kivilajivaihtclu on melkoisen huomattavaa ja kivilajien tektonisoituminen on ollut voimakasta ja hienorakeiset felsisia metavulkaniitteja muistuttavat myloniittimaiset liuskeet ovat yleisia KIVILAJIKUVAUKSET Pintakivilajit Grauvakkaliuskeet, kiilleliuskeet ja kiillegneissit Varsinaisten grauvakkaliuskeiden ja metapeliittisten kiilleliuskeiden esiintymjnen Kyyjarven ja Perhon kartta-alueilla rajoittuu oikeastaan vain lansiosiin, jotka kuuluvat Pohjanmaan liuskevyohykkeeseen Nama kivilajit ovat kartta-alueilla erittain huonosti paljastuneina Muutamat harvat kalliopaljastumat osoittavat kuitenkin, etta ne ovat melko hyvin sailyneita Suonittuminen ja migmatiittiutuminen jos niita lainkaan esiintyy, on perin vahaista Sellaisia piirteita on tavattu vain allapuron alueella pegmatiittien valittomassa laheisyydessa Primaariset sedimenttirakenteet, kuten kerroksellisuus ja kerrallisuus ovat monin paikoin hyvin sailyneita etenkin hietnan karkeammissa metagrauvakoissa Pyoreahkot, tai pitkulaisiksi deformoituneet, vydhykkeelliset kalkkisilikaattikonkreetiot oval jokseenkin yleisia 1 2

12 Suomen geologinen kartta Kallioperakarttojen selitykset Ichdet 2331 ja 2332 Kyyjarvi - perho kartta-alueen kalliopera (kuva 2a) Voimakkaimpana tektonisena rakennepiirteena on lapikotainen transverssiliuskeisuus ienorakeisemmat kiilleliuskeet ja metagrauvakan peliittiset valikerrokset ovat sita vastoin deformoituneet yleensa voimakkaammin (kuva 2b,c) Niissa primaariset sedimenttirakenteet ovat vain harvoin sailyneet ja voimakkaan Iapikotaisen liuskeisuuden lisaksi krenulaatiopoimutus on yleista Nama kivilajit ovat siis hyvin samanlaisia kuin Vaarma & Pipping ( 1997) ovat kuvanneet lannempaa Alajarven (2313) ja Evijarven (2314) kartta-alueilta Metamorfinen uudelleen kiteytyminen on myos ollut varsin lapikotaista, joten naiden kivien asu on granoblastislepidoblastinen, eika sedimenttisyntyinen klastisuus ole sailynyt edes karkeimmissakaan kerroksissa ienorakeisiin peliittisiin kiilleliuskeisiin on metamorfoosi saanut aikaan stauroliitti- ja granaattiporfyroblasteja Erityisen runsaasti stauroliittia on aivan liuskevyohykkeen itareunan tuntumassa olevissa metapeliiteissa, mm Kellokallion alueella Kokkolan valtatien varren paljastumissa Perhon kartta-alueen lansiosassa SielIj stauroliitti on kauniin omamuotoista ja esiintyy lahes muuttumattomina ristikaksostuneina kiteina (kuva 2c) ieman ldnnempana stauroliittia tavataan metagrauvakan peliittisissa valikerroksissa Siella kivi sisaltaa jonkin verran enemman muskoviittia ja muistuttaa Evijarven kartta-alueen itaosassa, Pulkkisen alueella olevaa hopeanhohtoista stauroliitti-granaattikiilleliusketta, jota paikallisesti on kutsuttu "kuulakiveksi" Metagrauvakoissa paamineraaleina ovat plagioklaasi (oligolaasi - andesiini) kvartsi ja biotiitti seka toisinaan myos muskoviitti, jonka maara yleensa on kuitenkin vahainen Sekundaarisina mineraaleina on yleensa hiukan kloriittia biotiitin yhteydessa ja serisiittia plagioklaasin yhteydessa Yleisimmat aksessoriset mineraalit ovat opaakki, apatiitti ja zirkoni Metapeliittien mineraalikoostumus on jokseenkin edellisen kaltainen mutta mineraalien maarien suhteissa on selvaa eroa Plagioklaasia on yleensa selvasti vahemman ja kiilteiden maara on suurempi Lisaksi niissa on paikoin stauroliittia ja granaattia porfyroblasteina seka pienirakeista turmaliinia yleisena aksessorisena mineraalina Idempana olevat kiillegneissia sisaltavat alueet, Noposenaho Kyyjarven pohjoispuolella ja Kettukangas Salamajarven etelapuolella, ovat Keski-Suomen granitoidikompleksiin kuuluvien granodioriittien ja tonaliittien ymparoimia ja osin migmatisoimia Nailla alueilla kivet ovat voimakkaasti tektonisoituneita ja uudelleen kiteytyneita eika primaarirakenteita ole sailynyt Siten kivien alkuperasta on nailla alueilla yleensa vaikea tehda varmoja maarityksia Kivet sisaltavat paikoin melko runsaasti biotiittia ja ovat voimakkaasti liuskeisia Paikoin kivet sisaltavat myos sarvivalketta, ja toisiraan on nakyvissa myos blastoporfyyrisyytta, mika viittaa vulkaaniseen alkuperaan Naiden alueiden kiillegneissit lienevatkin alkuperaltaiin suurelta osin uudelleen kerrostuneita tuffiittisia aineksia Asultaan nama kivet ovat hieno - keskirakeisia voimakkaasti hiertoliuskeisia, monin paikoin ryynimaisesti porfyroklastimaisia tai punertavajuovaisia gneisseja, joiden koostumus vaihtelee granodioriittisesta tonaliittiseen Mafiset ja intermediddriset metavulkaniitit Kartta-alueiden vulkaanissyntyiset kivilajit ovat keskittyneena paaasiallisesti kolmeksi erilliseksi metavulkaniittialueeksi Lantisin niista on pohjois-etelasuuntainen alsualta allapuron kautta etelaan jatkuva jakso Se kuuluu Pohjanmaan 1 3

13 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : , lehdet 2331 ja 2332 Markus Vaarma ja Fredrik Pipping Kuva 2 A : ienorakeista grauvakkatyyppista, kalkkisilikaattikonkreetioita sisaltavaa metasedimenttia ja siina olevaa fiuskeisuutta (S) leikkaava pegmatiittijuoni ja siita lahteva apofyysi Juoni ja apofyysi seka liuskeisuus ovat edelleen poimuttuneet (F 3 /F4) (Vesterbackan louhos N, Vimpeli ; B, x= , y= ; MAV-93-10) B : Poimuttunutta ohutkerroksellista kiilleliusketta ( allapuro, Vimpeli ; 2332 O1C, x= , y= ; MAV ) C Stauroliittikiilleliusketta (Kellokallio, Perho ; D, x= , y= ; 51-RT-70 ; Kompassin pituus on 12 cm, kolikon halkaisija on noin 2,5 cm) Fig 2 A : Fine-grained greywacke-like metasediment with calc silicate concretions, and schistosity (S) penetrated by a pegmatite dike with an apophyse further openly refolded B : Folded thin layered mica schist C : Staurolite mica schist (Length of compass 12 cm; Diameter of coin 2,5 cm ) 1 4

14 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : , lehdet 2331 ja 2332 Kyyjarvi - Perho kartta-alueen kalliopera vyohykkeeseen ja muodostaa sen itaisen reunan, joka on kontaktissa Keski-Suomen granitoidikompleksin granitoidien kanssa Kaksi muuta, pohjoisempi Salamajarven metavulkaniittialue ja etelaisempi Saunakylan metavulkaniittialue, ovat kokonaan Keski-Suomen granitoidikompleksin granitoidien ymparoimia Nailla alueilla mafiset ja intermediaariset metavulkaniitit vallitsevat, mutta ne sisaltavat myos felsisia metavulkaniitteja Naiden metavulkaniittialueiden valilla, Kyyjarven pohjoispuolella Noposenahon ymparistossa on lisaksi epamaaraisen muotoinen, repaleinen, Keski- Suomen granitoidikompleksin granitoidien intrudoima ja migmatisoima alue, jolla vallitsevat felsiset metavulkaniitit ja mafisia metavulkaniitteja on vain vahan Lisaksi Salamajarven metavulkaniittialueen itapuolelle on Perhon kivilajikartalle (Pipping 1976) merkitty pieni alue hapanta gneissia Se koostuu paikoin raitaisista tai ohutkerroksellisista, voimakkaasti liuskettuneista felsisista - intermediaarisista tuffiiteista Viela metavulkaniitteja esiintyy sulkeumina ja breksiakappaleina syvakivissa Kohtalaisen runsaasti sulkeumia on Kyyjarven kartta-alueen lounaisosien tonaliitissa, ja runsasfragmenttista breksiaa on Kurvinnevan alueella granodioriitin kontaktivyohykkeella ja tonaliitissa Kuusiston alueella Perhon gabron etelapuolella Myos Vinnolinevan ja Tienpaan molybdeenihohde-esiintymien yhteydessa on kohtalaisesti metavulkaniittisia fragmentteja Pohjanmaan vyohykkeen itareunan metavulkaniittijakso on kohtalaisesti paljastuneena vain Peltokankaan ja allapuron valisella alueella Siella myos primaariset sedimenttisyntyiset ja vulkanogeeniset rakenteet ovat monin paikoin hyvin sailyneet allapuron lansipuolella, Ryytimaan ja Vesterbackan kalkkikiviesiintymien ymparistossa paljastuneisuus on vahaista, joten naiden alueiden yhteys ja kalkkikivien stratigrafinen suhde varsinaiseen allapuron metavulkaniittialueeseen jaa tassa vaiheessa epaselvaksi Pohjanmaan vyohykkeen itareunan metavulkaniittijakso koostuu paaasiassa kahdentyyppisista metavulkaniiteista Jakson itareunan tuntumassa vallitsevat mafiset ja intermediaariset uraliitti- ja uraliitti-plagioklaasiporfyriittiset laavat ja karkeafragmenttiset pyroklastiitit Paikoin uraliittiporfyriittisessa tyypissa on tyynylaavarakennetta (kuva 3) Pyroklastiiteille on tyypillista fragmenttien melko suuri koko ja usein huokoinen rakenne uokoset ovat tayttyneet karbonaattipitoisilla aineksilla, mika nyt nakyy voimakkaana epidoottiutumisena Lantta kohti nama tyypit vaihtuvat akisti intermediaarisiksi plagioklaasiporfyriittisiksi vulkaniklastisiksi sedimenteiksi Naiden yhteydessa tavataan paikoin agglomeraatti- ja lapillituffirakenteita, mutta enimmakseen ne koostuvat kidetuffeista Lajittuminen ja uudelleen kerrostuminen on ollut kohtalaisen yleista Kaunis kerroksellisuus, kerrallisuus ja ristikerroksellisuus ovat yleisia sedimenttirakenteita taman tyypin yhteydessa, ja paikoin kivet antavat grauvakkamaisen vaikutelman ja sisaltavat grauvakan tapaan siella taalla myos karsikonkreetioita (kuva 4) Kohti lantta nama plagioklaasifyyriset vulkaniklastiset sedimentit vuorottelevat epasaannolliseti uraliittiporfyriittisten tyyppien kanssa kuitenkin siten, etta laavojen osuus lanteen pain tuntuu vahenevan Metavulkaniittijakson lansireunan tuntumassa vallitsevat lahes tasarakeiset, usein amfiboliittimaiset ja paikoin runsaammin kalsiumia sisaltavat hieman karsimaiset mafiset ja intermediaariset metavulkaniitit, joissa uraliitti- ja plagioklaasihajarakeiset tyypit ovat vahemmistona tai puuttuvat Taalla deformaatio on ollut voimakkaampaa eivatka primaarirakenteet juurikaan ole sailyneet, mutta paikoin voidaan nahda voimakkaasti venynytta fragmenttista ja lapillista rakennetta osoittamassa naidenkin kivien pyroklastista alkuperaa 15

15 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : , lehdet 2331 ja 2332 Markus Vaarma ja Fredrik Pipping Kuva 3 Keskirakeista uraliittiporfyriittista tyynylaavaa Tyynyjen koko vaihtelee, mutta enimmakseen ne ovat melko kookkaita, yleensa y1i 60 cm Laava sisaltaa jonkin verran kaasurakkuloita, joissa on nyt epidoottitayte Samoin tyynyjen valitilat ovat monin paikoin voimakkaasti epidoottiutuneet (Kompassin pituus on 12 cm ; Tunturimaa, Perho; B, x= , y= ; MAV-92-29) Fig 3 Medium-grained uralite-porphyritic pillow lava The size of the pillows varies considerably, although they are in general rather large, mostly over 60 cm in diameter The lava contains some amygdules filled with epidote Also the spaces between the pillows are strongly epidotized in places (Length of compass 12 cm ) Metavulkaniittijaksojen valittomassa laheisyydessa on lisaksi paikoin kaunista plagioklaasiporfyriittia, joka nayttaa esiintyvan subvulkaanisina juonina metasedimenttien joukossa ja epamaaraisina osueina syvakivien seassa (kuva 5) Parhaiten tata tyyppia on paljastuneena Ryytimaan kalkkikaivoksen pohjoispuolella, Sadinsaaressa, mutta sita tavataan hiukan myos Tunturimaan pohjoisosassa ja Perhon Salamajarven metavulkaniittialueen itakontaktin tuntumassa Plagioklaasi on siina juoksurakenteiseen tapaan suurehkoina vaaleina omamuotoisina liistakkeisina hajarakeina hienorakeisessa mafisessa perusmassassa Kaarmekallion alueella tata tyyppia on epamaaraisena osueena karkeaporfyyrisen granodioriitin ymparoimana Koostumus on siella lahes intermediaarista ja hajarakeiden maara on selvasti vahaisempi Perhon karttalehden koillisosassa, pienen Parraslammen itapuolella, on tummaa, hyvin hienorakeista metadiabaasia parissa paljastumassa alle metrin levyisena pystyna juonena, jonka kulku on noin 30 astetta Kivi koostuu valtaosaltaan amfibolista, jota on noin 60 % (suurimmaksi osaksi sarvivalketta ja vahemmassa maarin aktinoliittia), seka lahes labradoriittisesta plagioklaasista, jota on noin 20 % (Taulukko 4) Lisaksi on jonkin verran opaakkia, biotiittia ja kvartsia seka muuttumistuotteina hiukan kloriittia, karbonaattia ja serisiittia Diabaasille tyypillinen blastosuboffiittinen asu on viela sailynyt, vaikka kivi on hiukan suuntautunutta 16

16 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : , lehdet 2331 ja 2332 Kyyjarvi - Perho kartta-alueen kalliopera Kuva 4 A: Grauvakkatyyppista kerroksellista sedimenttia, joka koostuu uudelleen kerrostuneista vulkaniklastisista hiekoista, joiden lahtoaines on paaasiassa ollut kidetuffia Kerrallisuus, load cast ja scour and fill -rakenteet osoittavat kerrosten nuorentumissuunnan (kuvassa ylospain) ( allapuro, Vimpeli ; D, x= , y= ; MAV /10 ) B : Plagioklaasi-uraliittiporfyriittista vaaleafragmenttista lapillituffia ( allapuro, Vimpeli ; D, x= , y= ; MAV /28 ) C : Suurifragmenttista pyroklastista breksiaa, jossa on paikoin agglomeraattisia piirteita Muutamat fragmentit ovat melko pyoreita ja vyohykkeellisia ja sisaosistaan usein voimakkaasti epidoottiutuneita, mika viittaa hohkarakenteiseen alkuperaan Valimassa on keskirakeista uraliittiporfyriittista kidetuffia ( allapuro, Vimpeli ; D, x= , y= ; MAV ; Kompassin pituus on 12 cm) Fig 4 A : Greywacke-like layered sediment composed of reworked volcaniclastic sands originating mainly in crystal tuffs Grading, load cast, and scour and fill structures show the sedimentary younging direction being upward in the picture B: Plagioclase-uralite porphyritic lapilli tuff with light coloured lapillic fragments C : Large fragmentic pyroclastic breccia that shows agglomeratic features in places Some fragments are round and concentric, and often strongly epidotized in their innermost parts suggesting that the interior of the fragments has been pumiceous in its origin The ground mass is medium-grained uralite-phyric crystal tuff (Length of compass 12 cm ) 17

17 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : , lehdet 2331 ja 2332 Markus Vaarma ja Fredrik Pipping Kuva 5 A : Plagioklaasiliistakkeista mafista metavulkaniittia Esiintymistapa lienee juonimainen (Sadinsaari, allapuro,vimpeli ; B, x= , y= ; MAV-90-34D) B : arvakseltaan plagioklaasihajarakeista mafista metavulkaniittia muutamien neliometrien osueina karkeaporfyyrisessa granodioriitissa (Kaarmekalliot, metsaautotien paassa, Alajarvi ; B, x= , y= ;MAV-93-13B ; Kompassin pituus on 12 cm) Fig 5 A : Plagioclase-porphyritic mafic metavolcanic rock Mode of occurrence probably only as dikes B : Mafic metavolcanic rock with sparse plagioclase phenocrysts as a small occurrence surrounded by coarse porphyritic granodiorite (Length of compass 12 cm ) 18

18 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : , lehdet 2331 ja 2332 Kyyjarvi - Perho kartta-alueen kalliopera Taulukko 1 Kyyjarven ja Perhon kartta-alueiden metavulkaniittien mineraalikoostumuksia Naytteen sisaltamat pistelaskussa pois jaaneet mineraalit on esitetty +-merkilla Naytteenottopaikat on esitetty kuvassa 1 Table 1 Mineralogical compositions with nomenclaturic names of metavolcanic rocks of the Kyyjarvi and Perho map-sheet areas Constituents that are present but not recorded by point counting are indicated by the `+' symbol Sampling sites are shown in Fig Kvartsi - Quartz 10,2 27,0 25,0 35,2 18,0 21,0 36,4 51,8 33,4 42,2 Kalimaasalpa - Potassium felsdspar 20,0 14,0 5,6 6,4 21,4 Plagioklaasi - Plagioclase 4,2 31,2 20,9 13,5 37,4 41,1 28,8 38, (Anortiitti - Anorthite %) (10?) (17-34) 36,0 (25-45) (27-35) (35-50) (30-40) (35-45) (30-40) (<20) Biotiitti - Biotite 0,2 8,4 28,8 21,1 1,7 22,5 8,7 11,3 Sarvivalke - ornblende 2,8 31,8 10,8 5,5 Aktinoliitti - Actinolite 2,1 Muskoviitti/Serisiitti - Muscovite/Sericite 3,8 8,5 0,9 5,7 0,1 1,9 7,8 17,3 Saussuriitti - Saussurite 1,8 Kloriitti - Chlorite 5,6 2,4 0,1 + Opaakki - Opaque 9,0 0,2 3,9 3,3 9,6 2,7 0,3 2,8 3,5 0,1 Titaniitti - Sphene 0,8 1,3 0,3 0,4 Klinozoisiitti - Clinozoisite 21,3 Epidootti - Epidote 9,6 1,2 10,6 19,5 1,1 1,5 1,9 1,7 1,4 Apatiitti - Apatite 0,6 0,6 0,6 + 0,7 0,2 Zirkoni - Zircon 0,2 0,2 + Karbonaatti - Carbonate 0,9 1,7 + + Granaatti - Garnet + Perusmassa - Ground mass 61,8 1 Felsinen metavulkaniitti - Felsic metavolcanic rock, Kyyjarvi, Vuorijarvi, A, x= , y= , (7C-RJL-86) (MYL?) 2 Plagioklaasiporfyriitti - Plagioclase porphyrite, Kyyjarvi, Saunakyla, D, x= , y= , (120B-MAV-87) 3 Intermediaarinen metavulkaniitti - Intermediate metavolcanic rock, Perho, Tienpaa, A, x= , y= , (6C-TT-70) 4 Intermediaarinen metavulkaniitti - Intermediate metavolcanic rock, Perho, Salamajarvi, A, x= , y= , (15 A-RS-64) (Kide-lapillituffi - Crystal-lapilli tuff) 5 Plagioklaasiporfyriitti - Plagioclase porphyrite, Perho, Salamajarvi, C, x= , y= , (39 B-RPu-65) 6 Intermediaarinen metavulkaniitti - Intermediate metavolcanic rock, Perho, Salamajarvi, D, x= , y= , (37-RPu-65) 7 Intermediaarinen metatuffiitti - Intermediate metatuffite, Perho, Salamajarvi, C, x= , y= , (6B-RS-64) 8 Plagioklaasiporfyriitti - Plagioclase porphyrite, Perho, Salamajarvi, C, x= , y= , (12 1-RS-64) 9 Intermediaarinen metatuffiitti - Intermediate metatuffite, Perho, Salamajarvi, D, x= , y= , (5B-RS-64) 10 Intermediaarinen metatuffiitti - Intermediate metatuffite, Perho, Salamajarvi, D, x= , y= , (3B-RS-64) 1 9

19 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : , lehdet 2331 ja 2332 Markus Vaarma ja Fredrik Pipping Kuva 6 A : Matriksikannatteinen vulkaaninen konglomeraatti tai pyoreafragmenttinen tuffibreksia Valimassa on intermediaarista hieno-keskirakeista kidetuffia muistuttavaa vulkaniklastista hiekkaa,jossa paikoin on suunnaltaan vaihtelevaa laminaarisuutta sisaltavia hienorakeisia osueita Kookkaat kivipallot ovat yleensa hyvin pyoristyneita ja koostuvat felsisista ja intermediaarisista vulkaniiteista Yksi pallo kuvan vasemmassa laidassa on itsessaan rakenteeltaan fragmenttinen ja on siten ilmeisesti lahtoisin tuffibreksiasta Pienten fragmenttien muoto vaihtelee suuresti pyoreasta kulmikkaaseen Myos niiden koostumuksessa on suurta vaihtelua mafisesta felsiseen (Saunakyla, Saarisuonkyto-N, Kyyjarvi ; D, x= , y= ; MAV-87-21) B : Matriksikannatteinen vulkaaninen konglomeraatti Valimassa on intermediaarista hieno-keskirakeista ki- 20

20 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : , lehdet 2331 ja 2332 Kyyjarvi - Perho kartta-alueen kalliopera Perhon Salamajarven ja Kyyjarven Saunakylan metavulkaniittialueilla vallitsevat intermediaariset pyroklastiitit ja uudelleen kerrostuneet vulkaniklastiset sedimentit, mutta alueet sisaltavat jonkin verran myos laavasyntyisia ja paikoin puolipinnallisiakin metavulkaniitteja Koostumusvaihtelu on melko laajaa, basalttisesta lahes dasiittiseen Salamajarven alueella vulkaaniset primaarirakenteet ovat paikoin hyvin sailyneita, joskin kivet ovat aina ainakin jonkin verran suuntautuneet ja paikoin liuskettuneet melko voimakkaasti Pienifragmenttiset tuffibreksiat ja lapillituffit ovat kohtalaisen yleisia, mutta alueen itaosissa on kapeina valiosueina myos runsasalumiinisia kiilleliuskeita, jotka sisaltavat andalusiittia ja paikoin sillimaniittia porfyroblasteina (Vasti 1985) Alueen keskiosissa on myos runsaasti harmaata, jokseenkin tasarakeista, biotiittipitoista liusketta, joka lienee syntynyt uudelleen kerrostuneista ja lajittuneista, alkuperaltaan vulkaniklastisista sedimenteista ja niiden rapautumistuotteista Paikoin tavataan plagioklaasiporfyriittisia piirteita sisaltavia biotiittipitoista liusketta, jonka perusmassa on jokseenkin edellisen kaltaista Maaraltaan ja laajuudeltaan vaihteleva epidoottiutuminen on melko yleista Paikoin se on rajoittunut tiettyihin kerroksiin tai horisontteihin, ja paikoin kivi on epidoottiutunut laajoilla alueilla lapikotaisesti siten, etta sen maim vahenee asteittain epidoottiutuneen osueen reunoj a kohti Saunakylan alueella valtakivilajina on vaaleanharmaa plagioklaasiporfyriitti, joka laajoilla alueilla on jokseenkin homogeenista ja rakenteetonta ja sisaltaa yleisesti pienia sukkulamaisia sulkeumafragmentteja ja satunnaisesti myos epidoottiutuneita fragmentteja Kivi on yleensa keskirakeista, plagioklaasihajarakeista ja koostumukseltaan se vastaa kutakuinkin vaaleaa tonaliittia Paikoin tama kivilaji sisaltaa leveita valiosueita polymiktista konglomeraattia tai tuffibreksiaa, jossa fragmentit ovat kuitenkin kohtalaisen pyoreamuotoisia (kuva 6) Perusmassaa on noin 40 % kiven tilavuudesta, ja se on paaasiassa melko tummaa, intermediaarista, hieno - keskirakeista plagioklaasihajarakeista kidetuffia Fragmentteja on useaa eri tyyppia Niiden koko ja koostumus vaihtelevat suuresti Runsaimmin on hieno-keskirakeisia jokseenkin felsisia fragmentteja Lisaksi on hyvin hienorakeisia felsisia fragmentteja Mafisia fragmentteja on karkeasti jaoteltuna kolmea eri tyyppia : hienorakeisia, hieno - keskirakeisia seka keskirakeista plagioklaasia hajarakeina sisaltavia hienoperusmassaisia fragmentteja Vahemmistona on lisaksi jonkin verran voimakkaasti epidetuffia muistuttavaa vulkaniklastista hiekkaa, jossa paikoin on suunnaltaan vaihtelevaa laminaarisuutta sisaltavia hienorakeisia osueita Kookkaat kivipallot ovat yleensa hyvin pyoristyneita ja koostuvat felsisista ja intermediaarisista vulkaniiteista Pienten fragmenttien muoto vaihtelee sunresti pyoreasta kulmikkaaseen Myos niiden koostumuksessa on suurta vaihtelua mafisesta felsiseen (Saunakyla, Kyyjarvi ; D, x= , y= ; MAV ; Kompassin pitons on 12 cm) Fig 6 A : Matrix-supported volcanic conglomerate or round fragmentic tuff breccia The ground mass is intermediate crystal tuff-like fine- to medium-grained volcaniclastic sand including in places fine-grained laminated parts of varying orientation Large clasts are usually well rounded and consist of felsic and intermediate volcanics One clast on the left in the picture has a fragmentic framework of its own and consequently originates in some earlier tuff breccia Smaller fragments vary greatly both in shape from round to angular and in composition from mafic to felsic B : Matrix supported volcanic conglomerate The groundmass is intermediate crystal tuff-like fine- to mediumgrained volcaniclastic sand including occasionally fine-grained laminated parts of varying orientation Large clasts are usually well rounded and consist of felsic and intermediate volcanics Smaller fragments vary greatly both in shape from round to angular and in composition from mafic to felsic (Length of compass 12 cm ) 2 1

21 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset I : , lehdet 2331 ja 2332 Afarkus Vaarma ja Fredrik Pipping doottiutuneita fragmentteja Tallaisten selvasti pintasyntyisten valiosueiden leveys voi parhaimmillaan olla muutama kymmenen metric Felsiset metavulkaniitit Pohjanmaan vyohykkeen itareunan metavulkaniittijakso sisaltaa jonkin verran myos felsisia metavulkaniitteja Niita on paaasiassa kahtena alueena seka jakson itaetta myos lansiosissa Perhon kartta-alueella, jossa niita on karttaan merkitty metadasiitin merkilla, samoin kuin Kyyjarvenkin kartta-alueen lounaisosassa, jossa on kaytetty yleista happaman metavulkaniitin merkkia Lisaksi niita on jonkin verran kapeina valiosueina tai mahdollisesti myos juonina mafisten ja intermedaaristen metavulkaniittien joukossa molemmilla kartta-alueilla Tata esiintymistapaa on kartoilla kuvattu kvartsi-maasalpaliuskekerrosten ja happaman metavulkaniitin valikerrosmerkeilla Pohjanmaan vyohykkeen itareunan metavulkaniittijakson felsiset metavulkaniitit ovat yleensa vaaleita, paikoin harmahtavia ja paikoin punertavia, yleensa hyvin hienorakeisia, melko vahcn kiilteita sisaltavia liuskeita Selvasti vulkaaniseen alkuperaan viittaavia rakennepiirteita, kuten porfyyrisyytta tai lapillirakennetta, on tavattu vain suhteellisen harvoissa paljastumissa Eraalla paljastumalla on kvartsiporfyyria muistuttavaa kivea, joka sisaltaa suurehkoja pyoreita kvartsihajarakeita, mutta kiven perusmassa on hiukan hienorakeista grauvakkaliusketta muistuttavaa Taman kivityypin valittomassa laheisyydessa on samanlaista kvartsiporfyyrimaista kivea, joka on hieman voimakkaammin muuttunutta ja sisaltaa lisaksi stauroliittia ja kyaniittia porfyroblasteina osoittamassa, etta tama kivityyppi on syntynyt alumiinin suhteen rikastuneesta rapautuneesta tai hydrotermisesti muuttuneesta aineksesta Lisaksi monin paikoin felsiset metavulkaniitit antavat hiukan grauvakkamaisen tai arkoosisen vaikutelman, joten kivilaji lienee enimmakseen uudelleen kerrostunutta ja lajittunutta hienorakeista vulkaniklastista ainesta Paikoin, varsinkin jakson lansiosissa, niilla on myos myloniittimaisia piirteita, ja talloin niiden yhteydessa on usein konformeja kvartsisuonia Tyypillisesti felsinen metavulkaniitti on rapautumispinnaltaan vaaleanpunertavaa, hyvin hienorakeista kivea, jossa paikoin on pienia kvartsin ja maasalvan hajarakeita antamassa porfyyrista asua Joissain paikoin kivi on ohutraitaista, laminaarista ja paikoin myos ohutkerroksellista Salamajarven metavulkaniittialueen lansiosaa hallitsevat felsiset metavulkaniitit Ne ovat enimmakseen vaalean harmaita ja monin paikoin vaalean punertavia, hienorakeisia, yleensa ohutkerroksellisia tai ohutraitaisia liuskeita Paikoin naiden yhteydessa on myos hieman karkeampia ja heterogeenisempia lapillituffimaisia tai tuffibreksiamaisia valiosueita Niissa perusmassa on yleensa lahes keskirakeista plagioklaasihajarakeista, hiukan serisiittiytynytta kidetuffia Fragmentit ovat pienehkoja, lapillikokoisia, usein epamaaraisen muotoisia, hienorakeisia, harmaita tai vaaleanpunertavia tuffikokkareita, joiden koostumus vaihtelee vastaavasti intermediaarisesta felsiseen Lieva epidoottiutuminen on myos melko yleista Koostumukseltaan nama felsiset metavulkaniitit ovat etupaassa dasiittisia Paamineraaleina on aina runsaimmin plagioklaasia ja kvartsia seka vahemmassa maarin biotiittia, muskoviittia ja vaihtelevasti vierasmuotoista epidoottia Plagioklaasi on koostumukseltaan yleensa andesiinista, ja se esiintyy omamuotoisina, usein vyohykkeellisina hajarakeina paikoin blastotrakyyttisesti seka vierasmuotoisena yhdessa kvartsin kanssa ja muodostaa paaosan kiven granoblastisesta perusmassasta, joka si- 22

22 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : , lehdet 2331 ja 2332 Kyyjarvi - Perho kartta-alueen kalliopera Kuva 7 yvin sailynyt plastovulkaaninen tekstuuri felsisessa metavulkaniitissa Perho, Salamajarven metavulkaniittialueen lansiosa, Penninkilammen lahelta (Nikolit + Kuva-alan leveys on noin 10 mm ; B, x= , y= ; MAV ) Fig 7 Well-preserved blasto-volcanic texture in felsic metavolcanite (Nicols + Length of the long side of the picture ca 10 mm ; r ef t o the age determination sample) saltaa paikoin lisaksi jonkin verran vierasmuotoista kalimaasalpaa Biotiitin kloriittiutuminen on yleista Opaakkia on yleensa melko runsaasti, jopa nun paljon, etta se yltaa paikoin maaraltaan paamineraaliksi asti Aksessorisina mineraaleina on titaniittia, apatiittia ja zirkonia seka uudelleen kerrostuneen vulkaniklastisen metasedimentin yhteydessa paikoin myos turmaliinia Sekundaarista karbonaattia on paikoin, ja plagioklaasin serisiittiytyminen ja saussuriittiutuminen on etenkin ruhjoutuneiden tyyppien yhteydessa melko voimakasta Koostumukseltaan ryoliittisen felsisen metavulkaniitin paamineraaleina ovat kalimaasalpa, plagioklaasi, kvartsi, seka vahemmassa maarin myos biotiitti ja muskoviitti Aksessorisina mineraaleina on opaakkia paikoin melko runsaastikin ja zirkonia Sekundaarisina mineraaleina on kloriittia, epidoottia ja karbonaattia Kivi on kauniin porfyyrista ajarakeina on kalimaasalpaa, plagioklaasia ja kvartsia Kalimaasalpa on ristikaksostunutta mikrokliinia, joka sisaltaa jonkin verran pertiittia epamaaraisen muotoisina laikkuina ja liekkimaisina suotaumina Plagioklaasihajarakeet (oligoklaasia - andesiinia) ovat enintaan heikosti vyohykkeellisia Ne sisaltavat melko runsaasti epamaaraisen muotoisia mikrokliiniosueita joko suotauma- tai syrjaytyskomponenttina Kvartsihajarakeet ovat erinomaisen hyvin sailyneita Niissa on runsaasti vulkaniiteille tyypillisia syopymaonteloita (kuva 7) Perusmassa on enim- 23

23 Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : , lehdet 2331 ja 2332 Markus Vaarma ja Fredrik Pipping A Kuva 8 A : Nakyma Ryytimaan karbonaattikivilouhokseen allapuron maantielta, etelasta ( allapuro, Vimpeli ; B, x= , y= ) B : Voimakkaasti liuskeista karbonaattikivea (Karttalaukun koko on noin 35 x 40 cm ; Vesterbackan louhos NE-paaty, allapuro, Vimpeli ; B, x= , y= ; MAV-93-9) Fig 8 A : An overview of the Ryytimaa carbonate rock open pit viewed from the south B: Strongly foliated carbonate stone in the Vesterbacka open pit, allapuro, Vimpeli (Size of the map case ca 35 x 40 cm ) 2 4