Eavaintoja Pyhäjärven alueen kallioperasta Pieksämaen maalaiskunnassa.
|
|
- Ari-Matti Parviainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eavaintoja Pyhäjärven alueen kallioperasta Pieksämaen maalaiskunnassa. Paljastumasuhteet. Paljastumia on yleensä suhteellisen viihän ja usein ne ovat kooltaan pieniä. Sensijaan lohkareita, joiden 3 koko vaihtelee ~nonesti 1-3 m, on paikoin hyvin runsaasti. IIainitun laista maastoa on varsinkin Pyhäjiirven E- puolen 8-osissa Lamustenpohjan, Hakolammen ja Lamusteen maastossa seka naista W-suuntaan, järvelle päin. Mm Kakkaravuori on kauttaaltaan l/2-3nif lohkareiden peittiimii. Runsaimmin on paljastumia alueen pohjoisosissa Vanajajarven, Kivisen Ja Kaukilampien valisessii maastossa, vaikkakin myös siellä - etenkin Kaukasen Ii?/-puolella on e.m. lobkaremaastoa. Runsaasti paljastumia on sa,moin Venetekemajiirven keski- ja eteliiosissa. Paljastumaköyhinta aluetta on EieksamZen-Jyvaskyliix tien ja Venetmiien pysakilta sille johtavien teiden valinen kolmio, joka etupäassii on harjw ja suoinaastoa. Kivila jit. Vallitsevin kivilaji alueella on gneissi-graniitti. Sen ohella tavataan graniittia ja plagioklaasiporfyriittia seka tummina Xivilajeina kiilleliusketta, gabroa ja peridotiittia. Aluella on lisäksi runsaasti pegmatiittijuonia. Gneissi-graniitti on yleensii keskirakeinen, jonkinverran suuntautmut, harmahtava kivilaji. Kaekoossa saattaa esiintyä pieniä vaihteluita keskirakeisesta karkeaan. Samoin suuntaus ja siihen liittyvä kerroksellisuus t.s. noin 1-20 cm paksujen kiille- ja ms-kv-rikkaiden osuuksien vuorotteluna. Yäm2 on aika yleis8ä. Selvemmillaiin se on havaittavissa Venetmiien pysakilta n. 2 km E rautatien leikkauksessa missii lisäksi voiaaan havaita kauniita pienoiapoim~ja.(kts piirros) Paikoin tavataan ;neis:i-graniitissa e.m. kiillerikkaita kerroksia ikiiankkin budinoituneina(kts piirros 2). 7,7;. 1~"din on laita esim. Biihimäem talosta n. 1 km S olevas-
2 sa paljastumassa ja samoin - vaikkakin heikommin - Akkolammin S-pään paljastumissa. Kiilleliuske on keskirakeinen, liuskeinen, mustanharmaa kivilaji. Mineraalien keskinäisessä suhteessa saattaa esiintyä jonkin verran vaihtelua. Täten kiillettä saattaa paikoin olla hyvin runsaastikin muiden mineraa- Piirros 1. lien miiärän vastaavasti pienetessä. Kiilleliuske esiintyy useinmiten edellä kuvatun laisina kerroksina gneissi-graniitissa mutta myös pelkkiä kiilleliuske paljastumia tavataan. Ne o- vat pienehköjä 2-10 m2 laajuisia ja paljastumakyöhyyden takia on vaikea määritellä kiilleliuskeen alueellista laajuutta, - mutta - päätellen suhteellisen Piirros 2. suuresta maasälpä ja kvartsi määrästä on kyseessä tällöinkin vain gneissigraniittiin kuuluva leveämpi kerrös. Kyseessä voi olla myös vaihettumisvyöhyke t.s. Gabron uloin reunassa. gneissi-graniittia vastaan, kuten on x pd x laita Särkilammen 3-puolella tien varx n < ressa olevassa kiilleliuskepaljastumassa, jonka toisella puolen on sarvi- Piirros 3. välke-gabro- ja toisella gneissi-graniittipaljastuma. Gabro on karkeahko, usein suuntautumaton, vihertävän musta kivilaji. Paikoin siinä on suuria sarvivalke ja plagioklaasihajarakeita, joten se vaikuttaa porfyyriselta. Gabroa on tavattu alueella viidestä eri kohdasta, jotka tuskin lienevät alueellisesti yhteydessä toisiinsa. Niillä on jonkin verran kokomuseroja niin että varsinkin suuntautuneita muunnoksia voitaneen kutsua sarvivälkegneissiksi. Puhtaissa gabrokivissa tavataan vain harvoin leikkaavia pegmatiitti tai kvartsijuonia. Sensijaan esim. Sarkilammen E-puolella maantien varrella olevassa sarviväl-
3 ke~gabropaljastumassa on kvartsi-maasalpajuoni, joka breksioi sarviviilke-gabroa. Peridotiitti on gabron suuntautumaton ja maasälpä köyhä muunnos, mitä tavataan Venetekemajärven S-päästä n. 150 m E olevassa raytatie leikkauksessa, jossa on havaittavissa jyrkkä kontakhi gneissi-graniitin kanssa. Kontakti kohdassa on n.50 cm paksu kiilleliuske kerros. Graniitti on suuntautumaton, keskirakeinen, punertava kivilaji. Se voinnee kuulua gneissi-graniitti alueeseen mutta lienee todennäköisesti nuorempi juoni tai pahkumuodostuma. Graniittia tavataan laajimmin Ukonkallionniemella sekä kapeina juonina siellä täällä alueella. Karkearakeista plagioklaasi-porfyriittiä, joka usein muistuttaa rakenteeltaan rapakiveä, tavataan kahdessa kohden kyseenalaisina paljastumina, mutta hyvin runsaasti lohkareina. Alueen pegmatiitti on karkearakeinen, usein kvartsirikas, vaaleahko juonikivilaji. Sitä tavataan gneissi-graniitissa yleisesti kautta koko alueen. Tektoniikka. Gneissi-graniitti on suuntautunut ja vaikka suuntaus vaihteleekin voitaneen katsoa yleissuuntauksen noudattelevan koillis-lounais-linjaa, paitsi Pyhäjärven S-osassa, missa se on n. NS - N30W. Suuntausta noudattavat myös e.m. kerrokset, joiden kaade vaihtelee. Rautatieleikkauksessa Venetekemajärven S-päästä E taipuvat nämä kerrokset peridotiitin yli, mistä voitaneen päätellä v.m.:n olevan sekundaarisen gneissi-graniittiin verrattuna ja kentie pahkun.(kts piirros 3) Kiisut. Aluegn kivilajeigsa tavatagin ~@$$~$@.,,yulji@8!~@~$8k%n -, Pek, Cuk ja Sk. Eniten on kiisuja gabro- ja peridotiittipaljasturnissa. Useinmiten ne esiintyvät pirotteena, kuten on laita rautatieleikkauksen peridotiitissa ja Kaukosen lammen W-puolen gabrossa. Enemmän kiisuja on sensijaan Selkäsaarien gabropaljastu~nissa. S-puoleisen saaren N-kärjessä on suhteellisen hyvä rnalmipuhkeama, missa tavataan Pek ja Cuk liiskimalmina. Paikoin voidaan myös gneissi-graniitissa havaita
4 Sk ja Fek pir useinmiten rakopinnoilla. Lohkareet. Lohkareisto muodostuu etupäässä gneissi-graniitista, jossa on satunnaisesti Sk tai Fek rakopinnoilla(lamustanmaki) Gabrolohkareissa on sensijaan enemmän kiisuja(fek ja Cuk). Parhaimmat lohkareet on tavattu Pyhajärven SE-rannalla Ja Me tsäniemen metsätien varrella. Alueen N-osissa tavatuissa ~arkearakeisissagabrolohkareissa on kiisuja vain vähän (Fek). KiilSeliuskelohkareissa on yleensä vain hiukan Fek.. Paitsi aiemmin mainittujen kivilajien lohkareita tavataan alueella lisäksi paikoin runsaastikin uraliittiporfyriittia. Paikoin taas esiintyy kvartsiittia ja granaattirikasta kvartsiittia seka konglomeraattia. Mainituissa lohkareissa ei ole tavattu kiisuja.
5 Havaintoja Pieksämäen m1k:n PYHAJJ-RVXN ALUEEN KALLIOPERASTA Tutkimukset. Pyhajiirven alueella on kesällä välisenä aikana suoritettu kallioperäkartoitusta ja lohkare-etsintää. Töitä on johtanut maist. E.Viluksela ja ovat niihin osallistuneet yo:t Heikki Kauppinen, $:artti Kääriäinen ja Viljo Räsänen sekä Pentti Tlirvonen ja Matti Putkonen. Ryhmänjohtajana on toiminut!'iart ti Kokkola. Paljastumasuhteet. Paljastumia on suhteellisen vähän ja usein ne ovat kooltaan pieniii. Runsaimmin on paljastumia alueen pohjoisosissa Vanajajiirven ja Levasen välisessä maastossa sekä Venetekena järven etelärannoilla ja sen saarissa. Samoin on laita Pyhajarven etelä- ja lounaisrantojen suhteen. Paljastumien vähyyteen vaikuttanee maaperän moreeni- ja sorapitoisuus, joka suhteellisen suuristakin korkeuseroista huolimatta tekee maaston loivapiirteiseksi. Kivilajit. Alueen pääkivilaji lienee gneissi-graniitti, mutta sen ohella tavataan niin runsaasti kiille-gneissiä, että aluetta voitaneen pitää kiille-gneissi-ja gneissi-graniittialueena. Vaaleina kivilajaina esiintyy lisäksi graniittia ja pegmatiittia seka tummina gabroa ja peridotiittia, joista e.m. tavataan monia eri variaatioita. Paljastumasuhteista johtuen on eri kivilajien alueellista levinneisyyttii vaikea riiiiaratä, mutta kuitenkin voitaneen- kuten edellä mainittiin - pitiia aluetta kiille-gneissi- ja gneissigraniittialueena, jossa eri muotoisina ja kokoisina pahkuina tavataan sekä gabroa ja peridotiittia että graniittia. Pegmatiitti esiintyy tavallisesti juonina.
6 Gneissi-graniitti on yleensa keskirakeinen, jonkin verran suuntautunut, harnahtava kivilaji, jonka mineraalikokoomuksessa esiintyy vaihteluita kiilteen ja toisaalta kvartsin ja maasiilvan valillii. Melko yleisesti tavataan kivessä nyös hieman sa.rviviilkettk, mikä paikoin kuten esim. Akkolammen 1ansipui:lelia esiintyy pieninä n. 1/2x2 mm suuruisina kasaumina. Venetekemiijärven saarissa olevissa paljastumissa tavataan paikoin runsaastikin granaatteja. Paikoin on gneissi-graniitissa karkearakeisia, melkein yksinomaan kiilteesta ja maasalvasta koostuvia osueita. Kiille-gneissi on keskirakeinen, usein heikosti liuskeinen, tummanharmaa kivilaji. Ilineraalien keskinäisessä suhteessa esiirltyy paikoin huomattaviakin vaihteluita varsinkin kiilteen esiintymisen suhteen. Joskus siinä on myös runsaasti maasiilpaä. Kiille-gneissi esiintyy juovina tai raitoina gneissi-graniitlssa. Naiden raitojen leveys vaihtelee 1 cm:sta useihin kymmeniin metreihin. Paikoin ovat nämä raidat katkeilleet ja kiille-gneissi esiintyy gneissi-graniitissa ikäänkuin sulkeumina, jotka esiintyvät jonomaisina ryhminii ja usein ovat reur-oiltaan pyöristyneet mutta paikoin myös teräväsarmaisia.!,yös gabropahkujen reunaosissa esiintyy hyvin kiillerikkaita osuuksia, jotka kuitenkin olennaisesti liittynevat e.m. pahkuihin ja eroavat siten kiille-gneissistä. Graniitti on keski- tai hienorakeinen, lähes apliittinen suuntautumaton, punertava kivilaji. Se liennee gneissi-graniittia nuorempi juoni- tai pahkumuodostuma ja esiintymisalaltaan Graniitteihin liittynee vain parissa paikassa tavattu porfygri-graniitti. Siinii on suuria, n.1-3 cm maasalparakeita muuten keskirakeisessa perusmassassa. Kivi on usein heikosti suuntautunut, mutta myös tiiysin suuntautumattonla tyyppejii tavataan(1ohkarehzvaintoja). Alueen pegniatiitti or: karkearakeinen, useiri kvartsi ja saasalpa rikas, vaaleahko juonikivilaji. Sitä tavataan yleisesti kautta koko alueen. Cablaoa tavataan useita eri tyyppejii. Ne voidaan jakaa ensinnii kahkeen piiiiryhmaiin ns. llvaaleaan" eli maasalparikkaaseen ja "tummaannpkiiiasiassa sarviviilkkeestii koostuvaan muunnokseeri. Raekoko samoinkuin metamorfoosiaste näissä kivissa vaihtelevat mellcoisesti. Yleensii gabrot ovat keski- tai karkearakeisia, suuntautumattomia, vihertävän mustia kivi%.?abr%jjen lahempi tarkas-
7 telu on esitetty mikroskooppisen kuvauksen yhteydessä. Alueellisesti gabrot lienevät suhteellisen pienialaisia pahkuja ja luultavasti niita on alueella huomattavasti enenman kuin mitä paljastumahavaintojen perusteella on todettu nihin olettamukseen viittaa gabrolohkareiden esiintyminen alueella missä paljastumia ei ole havaittu. Peridotiitti on karkearakeinen, suuntauturnaton, vihreänmusta kivilaji, jota paljastumana on tavattu ainoastaan Venetekemajärven S-päästä n. 150 m itään olevassa kallioleikkauksessa,missä se on n. 40 m leveäna pahkuna. Kontakti gneissi-graniittia vastaan on jyrkka ja siinä tavataan n. 50 cm paksu kiillerikas kerros. Tektoniikka. Gneissi-graniitti ja samoin kiille-gneissi on suuntautunut ja yleensä suuntaus vaihtelee NS - N40E. Kaade on tavallisesti melko jyrkka. Rakoilu noudattaa usein suuntausta mutta myös N30Vl- suunta on selvä. Kiisut. Alueen kivilajeissa tavataal; paikoin Fek, Cuk ja Sk. Tavallisesti kiisut esiintyviit hyvin heikkona pirotteena gabro ja peridotiittipaljastumissa tai näiden kivien muissa kivilajeissa esiintyvissa sulkeuniissa. Ainoa havaittu varsinainen malnipuhkeama on eteläisimmän Selkäsaaren pohjoiskärjessa oleva esiintymä, missä tavataan Fek ja Cuk laskimalmiiia. Puhkeaman laajuutta on vaikea määritellä koska se on n. 0,5 m syvyisessa vedessä, mutta ainakin saarien maanpaalisissa paljastumissa ei kiisuja tavata kuin pirotteena. Paikoin voidaan myös gneissi-graniitissa ja kiille-gneississa havaita hyvin heikkoa Sk ja Vek pirotetta ja esiintyviit mainitut kiisut usein rakopinnoilla.
8 Lohkareet. Lohkareisto muodostuu etupäässä gneissi-graniitista ja kiille-gneissistä, joissa on satunnaisesti Sk tai Fek pirotetta. fabrolohkareissa, joita tavataan melkein kautta koko alueen, on sensijaan useimmin Fek pirotetta ja niissäkin vain harvoissa sitä on enemmari. Tällaisia lohkareita on tavattu runsaammin Huutoniemeltii ja sinne johtavan tien varrelta, mitkä lohkareet lienevät perhisin Selkäsaaren puhkeanasta. 18ielenkiintoinen lohkare on löytynyt niyös Biäen talon pellolta. Se on kooltaan n. 50x60~70 cm, pyöristynyt ja on siinä Fek Buk ja Sk pirotetta ja muistuttaa kiisujen esiintyminen Selkäsaaren lohkareita. Hiisuja on kivessä kuitenkin vain toisella puolen muun osan ollessa melko kiisutonta. Nahdollisesti lohkare voi olla peräisin alueen pohjoispuolella olevasta gabroesiintymiistii, mikä kuitenkia lienee epätodennäköistä koska alueelta ei ole löydetty yhtaän muuta saman tyyppistä lohkaretta.!:uutamia muitakin kiisuja sisältävia lohkareita on alueelta tavattu, mutta niiden sijainti on hajanainen. Yleensä on ns. "vaaleissa" gabroissa enemmän kiisuja kuin tmissa. Peridotiittilohkareita on alueelta löytynyt vain muutamia. Niissii on heikosti Pek Ja Cuk. Sijainniltäan ne sattuvat kuljetassuuntaan nähden samalle linjalle ja on enin osa lohkareista Pyhajarven SW osassa. Alueella tavataan lisäksi muutania mustaliuskelohkareita joissa heikkona pirotteena on Sk. Samoin Sk esiintyy heikkona pirotteena kvartsi-maasälparikkaissa kivissä, joita alueelta on tavattu sen SW osissa.
9 Rautatieleikkaus Venetmaen asemalta 2 km E. T//-puoli on raitaista gneissi-graniittia, jossa paikoin esiintyy sarvivalkeporfyyreja (valokuva). Sen Jiilkeen kiille-gneissiraidat lisiiiintyvat niin, että kivi saa 1akiille-gneissimaisen asun. Noin paljastuman keskivaiheilla kiille-gnuissi ja gneissi-graniittiraidat ovat taipuilleet muodostaen pienoispoimuja (valokuva). Leikkauksessa on kaksi huomattavaa pegmatiittipahkua, joista E-puoleinen melkein yksinomaan kalimaasalpaa.
10
11 Rautatieleikkaus Venetekemajarven SE-puolella. W-puolella on raitaista gneissi-graniittia, joka on paikoin liuskeista. Raitaisuuden aiheuttaa kiille- ja kvartsi maasalpa-rikkaiden,kapeiden( 0,5-20 cm) osuuksien vuorottelu. Joukossa on joitakin pegmatiittijuonia ja yksi huomattavampi pegmatiittipahku. Gneissi-graniitin vaihettuessa peridotiitiksi seka liuskeisuuden kulku että kaade taipuvat. Kontaktikohdassa on n. 30 cm vahvuinen kiillerikas kerros, mikä lienee syntynyt tektoonisesti peridotiitista. Peridotiitti on homogeenista. W-puolella sitä kuitenkin rikkovat vaaleat pegnatiittijuonet ja yksi pegmatiittipahku. E-puolella on taas rakoilu voimakasta ja tyypillistä peridotiitille. Kivi on rakopinnoiltaan alkaen n. 3 cm vahvuudelta rapautunut ja tämä seikka yhdessä rakoilun kanssa antaa kivelle~muurilaastirakenteenflleiman (kts. piirros). Paikoin tavataan peridotiitissa heikkoa Fek-pirotetta. E-suuntaan peridotiitti vaihtuu gneissi-graniitiksi, mutta kontakti- - kohta ei ole havaittavissa leikkauksen kummassakaan seinamassa. Gneissi-graniitti on B-puolella samallaista kuin W-puolellakin.
12
13
14
Havaintoja Kangasniemen pitäjän
Havaintoja Kangasniemen pitäjän 1 STRUALAN KYLLN KALLI OPS~STA. Tutkimukset. Istrualan kylässä on mv. Reino Kuitusen löytiimien kiisuuntumien perusteella suoritettu kallioperiikartoitusta ja lohkare-etsintä%
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotKivilaj ien kuvaukset
1 Xartoitusalueena karttale?!den 2014 09 A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
LisätiedotAlustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953
M/17/Yt-53/2 Ylitornio V. Yletyinen Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotM/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953
M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,
LisätiedotS elo s t u s Reisjärven Mäntyperällä ~3Y3tJ y v suoritetuista tutkimuksista
Outokumpu Oy Malminetsintäosasto Vihanti 1. Lähtökohta S elo s t u s Reisjärven Mäntyperällä ~3Y3tJ y v. 1957 suoritetuista tutkimuksista Aihe Reisjärven tutkimuksiin saatiin kevättalvella -57, jolloin
LisätiedotJoutsenon Lipiälän Ni-tutkimukset 1996 ja Markku Tiainen, Tuire Valjus ja Rauli Lempiäinen
Etelä-Suomen yksikkö M19/4112/2010/71 2.12.2010 Espoo Joutsenon Lipiälän Ni-tutkimukset 1996 ja 2007-2009 Markku Tiainen, Tuire Valjus ja Rauli Lempiäinen Ylätunnisteen tekstirivi 1 Ylätunnisteen tekstirivi
LisätiedotPyhäselkä. kiilleliuske + mustaliusketta
9 Pyhäselkä Pyhäselän kunnan alueella on suurin kallioperästä on kiilleliusketta ja osin myös kiisuliuskeita (Hammaslahti). Kenttämönniemen alueella on kallioalueita (Petäjikkökallio), joissa ei ole kiilleliusketta,
Lisätiedotv. 19~ ~ IC~{A, va, I-:Ii t:<..., /1h/3 10 I O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l ,21/./ 01 ft,(,fk" ~""~ a,1" c...
v. 19~ ~ /1h/3 10 I,21/./ 01 O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l IC~{A, va, I-:Ii t:
LisätiedotParhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"
O U T O K U M P U Oy Malminetsinta HAVAINTOJA KESAN 1974 Zn-OHJELMAN ALUEELLISISTA KOHTEISTA Mustasuon kvartsi-maasalpaliuske Hyvinkään gabron SE-reuna-alue Parhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"
Lisätiedotsuorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat
LisätiedotOUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982
9 020/2121, 2112/~~~/1982 J-P Perttula/PAL 8.6.1983 1 (6) Olen suorittanut kartoitustoita karttalehtien 2121 02C, 2121 10B, 2112 06A-D ja 2112 09A-D alueilla seuraavasti. 2121 02C -1ehdella Kiikoisissa
LisätiedotKvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar
Kartoitusalueen vallitsevina kivilajeina ovat kvartsi- dioriitit, kiillegneissit ja' im~iboli~neissit, jotka esiintyvat pitkina, kapeahkoina vyohykkeina. Luonnolli- sesti kooltaan epamaaraiset, raekooltaan
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Kallioper%kartoitus suoritettiin Teuvan ja Narpion kuntien rajamailla elokuussa 1982, Siella tehdyt havainnot ovat numerosarjaa 1-KPN - 85-KPN, Karttapohjana on kaytetty
LisätiedotOUTOKUMPU OY 015, 020/ , 05/MLP/1984 MALMINETSINTX
OUTOKUMPU OY 05, 020/424 04, 05/MLP/94 MALMINETSINTX Marjatta Parkkinen/LAP 2.2.94 ( 2).. ' '""\\ ~ ).J PARIKKALAN KINNARNIEMEN (424 04, 05) AU-KANSANNAYTEAIHEEN TUTKIMUKSET KESALLA 94. '"' - Sijainti
Lisätiedotnr 37 nr 45 Löyttipaikka pellon reunassa oleva kivikasa. Alueella nr 43 Kyseessa olevalta alueelta lähetettyjen kansannaytteiden
Malminetsintä I Haga/TIH Alue Ryhma Tehtävä Uurteet Lohkareet nr 35 nr 37 nr 39 Karttalehdet 1232 04-12 1231 05, 06, 08, 09 1241 03-12 1242 04, 07 Ingmar Haga (IEH), Sirpa Koponen (SAK) ja Gottfrid Pisto1
LisätiedotOUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~
9 OUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~ 0 K MALMINETSINTX Martti Yrjöla/LAH 23.9.1982 1(8) KIIHTELYSVAARAN, OSKOLANKOSKEN (4241 07) GEOLOGINEN KARTOITUS KESALLA 1982 Sivu 2 (0 7 Sijainti 1 : 400
LisätiedotM/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause
M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotKallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006
K21.42/2006/3 Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 Raporttiyhteenveto Espoo 29.05.2006 Pekka Sipilä Geologian tutkimuskeskus Sisällys 2 Yhteenveto toiminnasta... 3 Raportti alueelta 1...
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
Lisätiedot- ilmakuvakartta 1:20-000, lehdet , , , I
Outokumpu Oy Malminetsintä Malminetsintä H Ost e rrnan/hims 22.11.1976 1(7) Raportti koskee lohkare-etsintää, kallioperakartoitusta sekä muuta- mien aeromagneettisten häiriöiden selvittämistä Suonenjoen
LisätiedotSelostus Äkäsjoen kalkkikivialueesta Kolarin pitäjässä.
M 17/Kol-51/1/84 Kolari Erkki Aurola 18.12.51. Selostus Äkäsjoen kalkkikivialueesta Kolarin pitäjässä. Erkki Aurola Liitteenä 1 kartta. Äkäsjoen kalkkikiviesiintymä Selostaessaan Muonio-Sodankylä-Tuntsajoen
LisätiedotRadioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.
M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
Lisätiedot1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotKallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä
Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta
LisätiedotPa3lcivilajeina alueella on e~ahomogeeniset kiille- qneissit, Jotka rnineraa1ikokoomuksensa r>uolesta Voidaan
HAUTAJRRVEN POHJOISPUOLET,LA ESIINTYVISTA KIVILAJEISTA Pa3lcivilajeina alueella on e~ahomogeeniset kiille- qneissit, Jotka rnineraa1ikokoomuksensa r>uolesta Voidaan ta ~orfprob~ast~,-ja (almanfliini, kordieriitti,ja
LisätiedotKivipolku Lappeenrannan linnoituksessa
Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee 3122 06 Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen 19.12.1988 LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
Lisätiedot0 Granii tit: KARTOITETUT ALUEET ALUEEN KIVILAJIT
Kenttätyöt Laukaan alueella suoritettiin ajalla 1.6.-29.8. Työ oli,pä3asiassa kallioperskartoitusta. Lisäksi teimme hiukan lohkare-etsintää sekä mittasime kartoitettuja alueita skinti~lometrillä. 28.7.-2.8.
Lisätiedot1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI
l 1 MALMINETSINTA l I ESITUTKIMUSRAPORTTI RAUTAR KK' OY Esitutkimukset Ranuan Kelan kylä%.o 7/77 alueella ja ympäristössä kesällä 1976 TUTKIMUSALUE Kelan kylä LAATIJA V. Makkonen JAKELU KUNTA RANIIA LAAT.PVM
LisätiedotKallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.9.2014 94/2014 Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.9.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
LisätiedotKENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA
O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
Lisätiedot/ b. biotiittiraitainen grgn, yleensa hyvin snt plagioklaasi ha jarakeinen grgn, yl.
' Outokumpu Oy Malminetsintä Viereman alueesta (3324-3342) yleisimmat 'c. tyypit \d. Alueen kivistä suurin osa kuuluu graniittigneisseihin. Niihin on tunkeutunut monenlaisia juonikiviä, joista "vanhimmat?"
LisätiedotKuva 1. Kairauskohteiden - 3 -
Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen
LisätiedotQ OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KENTTARAPORTTI. Kannus, Antinoja , 03, 05 ja 06. E Inkinen, A Isokoski, J Pitkajarvi/PHM 1.9.
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA E Inkinen, A Isokoski, J Pitkajarvi/PHM 1.9.1382 1 KENTTARAPORTTI Kannus, Antinoja 2342 02, 03, 05 ja 06 JOHDANTO T Porko lahetti kansannäytteena kesällä -81 Eskolasta,
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotKalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.
M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951
LisätiedotPegmatiittitutkimukset Kajaanin mlk :ssa ja Vuolijoen kunnan koillisosassa
A K1STOKA M19 Koskee : 3431 3432 Kajaani mlk R. Alviola 23. 2. -71 Pegmatiittitutkimukset Kajaanin mlk :ssa ja Vuolijoen kunnan koillisosassa 1.6. - 27.7. 1970 Kesällä 1970 Kajaanin mlk :ssa ja Vuolijoella
LisätiedotM 19/3213/-72/1/10 Koskee : Kan asniemi Hankasalmi Haukivuo r i L. Hyvärinen Kangasniemen ja sen ympäristökuntien malmitutkimukse
M 19/3213/-72/1/10 Koskee : 3213 3214 Kan asniemi Hankasalmi Haukivuo r i L. Hyvärinen 28.4. 1972 Kangasniemen ja sen ympäristökuntien malmitutkimukset vv. 1969-1972 r, JOHDANTO Karttalehtien 3213 (Kangasniemi)
LisätiedotTutkimusalue kasitti 1: peruskarttalehden kokonaan ja lehden ylaosan (B- ja D -1ehdet).
O U T O K U M P U Oy Malminetsinta KARTOITUSRAPORTTI Johdanto Tutkimusalue kasitti 1:20 000 peruskarttalehden 2121 03 kokonaan ja 2121 02 lehden ylaosan (B- ja D -1ehdet). Alueella on suoritettu aerogeofysikaalinen
LisätiedotGEOLOGINEN YLEISKARTTA
GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI D 4 NURMES VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT W. W. WILKMAN 40 KUVAA JA 5 KARTTAA HELSINKI 1921 GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotSELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ ==============================================
SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ 1954. ============================================== Outokumpu Oy:n Malminetsintäosaston johtajan määräyksestä suoritti allekirjoittanut 22. f.-6.~.54 välisenä
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotVaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi
Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42/2007/55 21.11.2007 Espoo Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.11.07 / Dnro
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotMobiilikapalon geologisen sisällön ohjeistus Perttu Mikkola Versio 2.1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geotietovarannon hallinta Kuopio 13.11.2015 Mobiilikapalon geologisen sisällön ohjeistus Perttu Mikkola Versio 2.1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13.11.20158 Sisällysluettelo 1 TAUSTAA
LisätiedotOEOLOOINEN YLEISKARITA
GEOLOOINEN TOIMISTO SUOMEN OEOLOOINEN YLEISKARITA LEHTI D 3 JOENSUU VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNEET BENJ. FROSTERUS JA W. W. WILKMAN 70 KUVAA. 4 KARTTAA JA 8 TAULUA HELSINKI 1920] VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
Lisätiedotkvartsidioriittia,vglimuoto kvartsidioriitin ja myloniitin
Y[eta&teknikko Sulo PUinen oli llhett-t Ahlaisten pitiju Lampin kylhsta Poriin radioaktiivisia a&ytteit&,joisaa todettiin olevan uraania,parhaaesa 0.14$. Keaglla 1957 V.O,pohjanlehto $a P,Lammi suorittivat
LisätiedotPolvijärvi. Sotkuman. kupoli Jyrkkävaara
47 Polvijärvi Polvijärvellä on 1990-luvulla tehty selvitys Horsmanahon kaivoksen sivukiven käyttömahdollisuuksista. Tämän sivukiven laatu oli kelvollista varsinkin sorateiden kunnostukseen. Suurin osa
Lisätiedot- KIISUISTA. Kvartsidioriittigneissit SELOSTUS LEHDEN D N-OSAN KARTOITUKSESTA. Havainnot ITH - 84 Työaika
.,., ;;'?*;i:. ',. ',.>. :.,..!..' ;.#::.* ;.",. ;-,* :" SELOSTUS LEHDEN 2114 04D N-OSAN KARTOITUKSESTA Havainnot 500-694 - ITH - 84 Työaika 6.6. - 13.7.1984 SYVAKIVET Gabrot Kvartsidioriitit, Graniitit
Lisätiedot. 1.. % m3 suu~isesta ta, josta. poramnalla
:.. 1.. % m3 suu~isesta ta, josta. poramnalla... estki löytyneiden kdi- -- :.,:?-'-den muun lohkareen pitoisuudet olivat Cu 7200 ja 2100 ppm..... Kun lohkareet olivat selvästi magneettisi.a varattiin tunnetun
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotSELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten
LisätiedotSELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976
M 19/3834/-78/3/10 Liittyy 3843 4812 4821 Inari, Nellimö Veikko Helppi 19.12.1978 SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976 Johdanto Geokemian osaston kenttäryhmä suoritti kesällä
LisätiedotM 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN
LisätiedotJänisvaara TUTKIMUSTIEDOT
Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski
LisätiedotYHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3132/-84/1/10 Savitaipale Boris Lindmark 16.02.1984 SCHEELIITTITUTKIMUKSET SAVITAIPALEELLA KESÄLLÄ 1982 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotJuuka. Pahkalanvaaran louhos. Kuva 19. Juuan alueen kalliokiviaineskohde 11. Kuvaan on merkitty myös Pahkalanvaaran toimiva louhos.
33 Juuka Juuan alueella on Vuokossa Pahkalanvaarassa on toimiva kivilouhos. Tämän esiintymän lounaispuolella Pahavaarassa on samaa graniittia, jota nykyisin louhitaan. Juuan eteläosassa Ahmovaaran kaakkoispuolella
LisätiedotJ. ).. Q.,G(.,,... c:, ~ k 0 &. ~ t+i\d) ~ 111/lc;. ~ Ö r a.; o r //,; 0'2.0 J ~ \ '2.'2.. il, 1..) L? ~ 02.. k, e, ~ ;_ lf;:, 1 '1 ~'
0'2.0 J ~ \ '2.'2.. il, 1..) L?.. 1 2 ~ 02.. l HAo/-1 J. ).. Q.,G(.,,... c:, ~ k 0 &. 1-(. 0 11:, 10... : ~ t+i\d) ~ 111/lc;. ~ Ö r a.; o r //,; k, e, ~ ;_ lf;:, 1 '1 ~' Kentt äty:.:jra:pojttt l kesältä
LisätiedotMincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT
Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n
LisätiedotMalmitutkimukset Enontekiöllä kesällä 1956
M 17/Et-56/1 Enontekiö, Lätäseno, Tenomuotka 12.12.1956 R. Lauerma ja E. Pehkonen Malmitutkimukset Enontekiöllä kesällä 1956 Aiheen tutkimuksiin antoi norjalaisilta saatu tieto, että Pohjois-Norjasta käsivarren
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI Jarmo Nikander
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI 31.01.2000 Jarmo Nikander POKA-KAIRAUKSET VIHANNIN KESKUSTAN LUOTEISPUOLELLA VIHANNIN, RUUKIN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotKalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla
Keski-Suomen liitto Regional Council of Central Finland Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Tekijä: Geologian tutkimuskeskus Kuopion yksikkö Kuopio
LisätiedotK Heinänen. nnukainen. olari. Ro k. Rs k. RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75
RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75 ' TUTKIMUSALUE nnukainen K Heinänen JAKELU Ro k olari KARTTALEHTI 2714 10 KOORDINAATIT VERTAA LIITEKARTAT JA -SELOSTEET
LisätiedotTampereen seutu, kallioperä Paljastumalomake
Tampereen seutu, kallioperä Paljastumalomake 7.4.2008 1 PAIKKATIEDOT: Pvm: Täydellinen: Tunnus: Karttal.: x: y: z: Kohteen nimi: Koko: * * m Kulku: Paljastuman tyyppi: 1 Palj 2 Tiel 3 Louh 4 Tunn Hav.ulott:
Lisätiedot0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu
LisätiedotMUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS
MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS Niittysmäki-Konkanmäki tuulipuiston osayleiskaava FT Samuel Vaneeckhout 23.5.2012 Perustiedot Kunta: Leppävirran kunta Kylä: Sahkarlahti Tila: Sorsanpelto 13:2 Tiili 5:35 Lehtokallio
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotSELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA
M 19/2623/-77/3/10 Pello, Naamijoki Veikko Helppi 20.12.1977 SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA PELLON NAAMIJOELLA Johdanto Geologisen tutkimuslaitoksen kansannäytetoimistoon Rovaniemelle saapui 26.7.1976
LisätiedotLöydöt: KM (kvartsia, keramiikkaa, palanutta luuta) Kuvat: G-f'- 3'i - tv fb.3<?
M Oravainen, Paljak, Fårmossen 2 Mj Kunta: Oravainen Kylä: ~ os.sa ~
Lisätiedot. desta. Rykyisin on alueella saatavissa seka peruskartta, etta aeromagneettinen kartta mittak. 1: (lehti ).
Outokumpu Oy Malminet sint a ROVrnIEMI Inar$n Lahessaaren Ri-aihe r P ' Yleista ------- Aiheella tarkoitetaan v. 1969 Etsinta- ja tutkimusohjelmassa, kohdassa 36 mainittua Kaijansaaren aihetta. Nimitys
Lisätiedotv. tyinen 18 1rrfi ja yhteytta si~~e haittaa Tengelion joes8a oleva huonokuntoinen 56/1 ista"
56/1 v. tyinen ista" Aiheen malmitutkimuksiin Ylitornion Kivilompolossa sai geologinen tutldmuslaitos rakennusmestari Ao Lemisen ja herra Mo Hautalan lahettamista molybdeenihohdepitoisista naytteista"
LisätiedotM/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948
M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola 3.2.49 Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948 Tutkimusten aihe Geologisen yleiskartoituksen yhteydessä oli maist. A. Enkovaara löytänyt Kuivaniemen Jokikylästä
LisätiedotMIKKELI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA VUORILAJIKARTAN GEOLOGINEN TOIMISTO SELITYS LEHTI C 2 BENJ. FROSTERUS HELSINKI 1903 ARVID PÖNNELIN TEHNYT
GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI C 2 MIKKELI VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT BENJ. FROSTERUS SUOMENTANUT ARVID PÖNNELIN 27 KUV. JA 2 TAULULLA HELSINKI 1903 KUOPIO 1903. K. MALMSTRÖM'IN
Lisätiedot