Sairaalainvestoinnin toteutusvaihtoehtojen kannattavuuden selvitys

Transkriptio

1 Sairaalainvestoinnin toteutusvaihtoehtojen kannattavuuden selvitys EKSOTE, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri LUONNOS

2 Yhteenveto 1. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) tilat ovat merkittävien perusparannusinvestointien edessä. Eksote on arvioinut, että seuraavan viiden vuoden aikana peruskorjausinvestoinnit olisivat ainakin 50 MEUR Etelä-Karjalan keskussairaalassa (EKKS) ja Armilan sairaalassa Lappeenrannassa sekä useilla terveysasemilla ja ensihoidon tiloissa Eksoten toiminta-alueella. Mietittäessä uudelleen palveluverkkovaihtoehtoja, Eksotessa on alettu selvittämään olisiko peruskorjausinvestointien (ns. 0-vaihtoehto) sijaan kustannustehokkaampaa keskittää toimintaa joko osittain (1-vaihtoehto) tai edetä kohti yhden keskussairaalan mallia (2-vaihtoehto). Keskittämisvaihtoehdoissa pyritään löytämään tasapaino kustannustehokkuudelle sekä palveluiden laadulle Eksoten toiminta-alueella. 2. Investointien vaihtoehtoisilla toteutusmalleilla haetaan toiminnallisia säästöjä Eksoten toimintaan. Investointikustannukseltaan keskittämisvaihtoehdot ovat kalliimpia kuin peruskorjausvaihtoehto, sillä ne vaativat merkittäviä uudisinvestointeja vanhojen tilojen peruskorjauksien lisäksi. Toimintaa uudelleen organisoimalla Eksoten johto on kuitenkin arvioinut, että keskittämisellä pystytään saavuttamaan merkittäviä vuotuisia säästöjä tulevaisuudessa. 3. Toteutusmallien kannattavuusvertailussa on oleellista tarkastella, kuinka paljon toiminnan tulisi tehostua, jotta keskittäminen kannattaisi. Mikäli vain peruskorjausinvestoinnit toteutetaan, toiminnallisia säästöjä ei odoteta syntyvän. Mikäli tarvittavat investoinnit keskittämistä varten tehtäisiin, tulee tarkastella, kuinka suuret niiden myötä toteutuvien toiminnallisten säästöjen tulisi olla, jotta vaihtoehtoiset toteutusmallit olisivat kannattavampia kuin peruskorjausvaihtoehto. 4. Kannattavuusvertailuun vaikuttaa lisäksi, onko näkökulma pelkästään Eksoten vai laajemmin omistajakuntien. Pelkästään Eksoten näkökulmasta keskittäminen tuo pitkällä tähtäimellä hyvinkin merkittäviä säästöjä vapautuvien tilojen vuokrakulujen muodossa. Kuntien näkökulmasta nämä tilat tulee saada jälleenvuokrattua, jotta tuotonmenetyksiä ei kerry

3 Johtopäätökset 1. Toteuttamalla vain peruskorjausinvestoinnin (VE0), Eksote ei pysty tehostamaan toimintaansa ja näin saavuttamaan säästöjä. Vaihtoehto 0:n ei odoteta kerryttävän säästöjä tulevaisuudessa. Pikemminkin kustannusten odotetaan kasvavan, sillä toteuttamalla vain peruskorjausinvestoinnit toimintaa ei pystytä tehostamaan. Mikäli Eksote päättää toteuttaa peruskorjausinvestoinnit terveysasemilla ja Armilassa, tulee toimintaa jatkaa näissä yksiköissä seuraavien vuosikymmenien aikana. Vaihtoehto 0:n nettonykyarvo (joka huomioi inflaation ja rahan aika-arvon) on 94 MEUR negatiivinen. 2. Investoinnin nettonykyarvon perusteella 2-vaihtoehto (yhden keskussairaalan malli) on selkeästi kannattavin vaihtoehto. Vaihtoehtojen 1 ja 2 kautta kertyvät säästöt ylittävät investointien myötä toteutuvat pääoma-, kiinteistön ylläpito- ja toiminnalliset kustannukset käyttöjaksolla (30 vuotta). VE1:n nettonykyarvo on lievästi negatiivinen 31 MEUR ja VE2:n nettonykyarvo on positiivinen 19 MEUR. Molemmat vaihtoehdot ovat joka tapauksessa selkeästi kannattavampia kuin VE vaihtoehdon kannattavuus on 1-vaihtoehtoa herkempi säästöpotentiaalin toteutumiselle. VE2:n arvioiduista vuosittaisista toiminnallisista säästöistä tulisi toteutua vähintään 48 %, jotta investointi olisi yhtä kannattava kuin VE0. VE1:n vastaavista säästöistä tulisi toteutua minimissään 42 %. Investointipäätöksen tulisi perustua suhteelliseen kannattavuuteen verrattuna siihen, että toteutetaan vain välttämättömimmät (VE0). Sekä VE1 että VE2 tuottavat huomattavasti paremman kannattavuuden kuin VE0. 4. Päätös toteutusmallista tulisi tehdä ripeällä aikataululla, jotta vältyttäisiin päällekkäisyyksiltä peruskorjausinvestointien toteutuksessa. 2-vaihtoehdossa osa nykyisistä tiloista terveysasemilla ja Armilan sairaalassa jäisivät muuhun käyttöön, jolloin niihin 0-vaihtoehdossa suunniteltuja peruskorjaustarpeita ei tarvitsisi sellaisenaan toteuttaa. Mikäli päätöksenteko toteutusmallin valinnasta pitkittyy, joudutaan peruskorjausinvestoinnit kuitenkin todennäköisesti aloittamaan tilojen heikon kunnon vuoksi. Tällöin joidenkin tilojen käyttöä joudutaan miettiä uudestaan, mikäli lopulta päädyttäisiin keskittämisvaihtoehtoon. Tästä voi syntyä lisäkustannuksia, mikäli tilojen käyttötarkoitus muuttuu

4 Yhteenveto: Kannattavuuslaskelmien tulokset VE0: Välttämättömät peruskorjausinvestoinnit Investoinnin aiheuttamat kustannukset tarkastelujaksolla -225 MEUR Investoinnin mahdollistamat säästöt tarkastelujaksolla 0 MEUR Nettokassavirta koko tarkastelujaksolta -225 MEUR Investoinnin nettonykyarvo - 94 MEUR Eksoten sairaalainvestointi VE1: Osittainen keskittäminen Investoinnin aiheuttamat kustannukset tarkastelujaksolla -337 MEUR Investoinnin mahdollistamat säästöt tarkastelujaksolla 291 MEUR Nettokassavirta koko tarkastelujaksolta - 46 MEUR Investoinnin nettonykyarvo - 32 MEUR Vuotuisista toiminnallisista säästöistä tulisi toteutua vähintään 42 %, jotta VE1 = VE0 * VE2: Yhden keskussairaalan malli Investoinnin aiheuttamat kustannukset tarkastelujaksolla -498 MEUR Investoinnin mahdollistamat säästöt tarkastelujaksolla 614 MEUR Nettokassavirta koko tarkastelujaksolta 115 MEUR Investoinnin nettonykyarvo 19 MEUR Vuotuisista toiminnallisista säästöistä tulisi toteutua vähintään 48 %, jotta VE2 = VE0 * Tarkastelujaksolla tarkoitetaan investointijaksoa (5-6 vuotta) + käyttöjaksoa (30 vuotta investointijakson päättymisestä). Investoinnin aiheuttamat kustannukset pitävät sisällään pääomakustannukset, kiinteistön ylläpitokustannukset lisäneliöistä sekä Eksoten johdon määrittelemät lisäkustannukset vaihtoehdon toteuttamisesta. Toiminnalliset säästöt perustuvat Eksoten johdon arvioon. * Osuus vuotuisista toiminnallisista säästöistä, jolla investoinnin nettonykyarvo olisi yhtä suuri kuin VE0:n nettonykyarvo (-94 MEUR)

5 Yhteenveto: Toiminnallisten säästöjen herkkyystarkastelu Toiminnallisten säästöjen realisoitumis-%, jolla vaihtoehdon nettonykyarvo on yhtä suuri kuin VE0:n nettonykyarvo TEUR 0-vaihtoehto 1-vaihtoehto 2-vaihtoehto Perusskenaario Pääomakustannukset (-) Lisäkustannus (-) kiinteistön ylläpidossa Toiminnalliset säästöt Toiminnalliset lisäkustannukset (-) Investoinnin nettonykyarvo, perusskenaario Herkkyystarkastelu Toiminnallisten säästöjen realisoitumis-%, jolla vaihtoehdon nettonykyarvo on yhtä suuri kuin VE0:n nettonykyarvo 42 % 48 % Pääomakustannukset (-) Lisäkustannus (-) kiinteistön ylläpidossa Realisoitumis-%:ia vastaavat säästöt Toiminnalliset lisäkustannukset (-) Investoinnin nettonykyarvo, herkkyystarkastelu Herkkyystarkastelussa on laskettu, kuinka monta prosenttia vuotuisista toiminnallisista säästöistä tulisi toteutua, jotta vaihtoehdon nettonykyarvo olisi yhtä suuri kuin 0-vaihtoehdon nettonykyarvon. 1-vaihtoehdossa vuotuisista toiminnallisista säästöistä pitäisi toteutua 42 %, jotta investointi olisi yhtä kannattava kuin 0-vaihtoehto. 2-vaihtoehdossa vuotuisista toiminnallisista säästöistä pitäisi toteutua 48 %, jotta investointi olisi yhtä kannattava kuin 0-vaihtoehto. 2-vaihtoehdon toteuttaminen VE0:aa kannattavammin edellyttää hieman suuremman osuuden toteutumista säästöpotentiaalista kuin VE1. Tämä johtuu suuremmasta investointikustannuksesta verrattuna VE1:seen

6 Sisältö Selvityksen sisältö Sivu Toimeksiannon tausta ja työn tarkoitus 7 Investointitarpeen ja -vaihtoehtojen kuvaus 9 Kannattavuuslaskelmien toteutustapa 18 Kannattavuuslaskelmien oletukset 21 Kannattavuuslaskelmien alustavat tulokset 33 Herkkyystarkastelu 38 Liitteet

7 TOIMEKSIANNON TAUSTA JA TYÖN TARKOITUS

8 Toimeksiannon tausta ja työn tarkoitus Inspira avustaa Eksotea sairaalainvestoinnin vaihtoehtoisten toteutusmallien vertailussa. Toimeksiannon tavoitteena on: Luoda selkeä kuva eri investointivaihtoehdoista ja niiden keskinäisistä eroista Esittää eri vaihtoehdoista syntyvät toiminnalliset säästöt ja lisäkustannukset selkeästi ja johdonmukaisesti Laatia kannattavuuslaskelmat eri vaihtoehdoista ottaen huomioon pääomakustannukset, toiminnalliset säästöt ja lisäkustannukset sekä muutokset kiinteistön ylläpitokustannuksissa Arvioida eri vaihtoehtojen keskinäistä kannattavuutta nimellisten nettokassavirtojen sekä nettonykyarvolaskennan perusteella Tarkastelussa on pyritty huomioimaan vain ne, erät jotka aiheutuisivat siitä että investointivaihtoehto toteutetaan. Säästöjä ja/tai lisäkustannuksia, jotka syntyisivät joka tapauksessa, ei ole huomioitu kannattavuuslaskennassa. Toimeksiannon toteutus koostuu seuraavista vaiheista: Lähtötietojen kerääminen ja niihin tutustuminen Investoinnin vaihtoehtojen kuvaaminen Investoinnin vaihtoehtoihin (3 kpl) liittyvien kustannusten sekä säästöjen tunnistaminen ja kuvaaminen Investoinnin vaihtoehtoisten kannattavuuslaskelmien laatiminen Esitysraportin laatiminen Esitysraporttiluonnoksen läpikäyntipalaveri Lappeenrannassa (tai puhelimitse) Valmiin esitysraportin esittely luottamushenkilöille Lappeenrannassa

9 INVESTOINTITARPEEN JA -VAIHTOEHTOJEN KUVAUS

10 Eksoten toiminta-alue Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) on kuntayhtymä, johon kuuluu yhdeksän kuntaa: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Imatra on mukana Eksotessa erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta. Asukkaita Eksoten alueella on noin Eksote sisältää Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin ja Etelä-Karjalan erityishuoltopiirin. Eksoten palveluihin kuuluvat avoterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, laboratorio- ja kuvantamispalvelut, lääkehuolto, kuntoutuskeskus, sairaalapalvelut, perhepalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut ja vammaispalvelut sekä väestön palvelutarpeeseen ja ikärakenteeseen mukautuvat vanhustenpalvelut. Lähde: Eksoteen kuuluu Etelä-Karjalan keskussairaala (EKKS) ja Armilan sairaala Lappeenrannassa, Parikkalan sairaala sekä kunnalliset terveyskeskukset Eksoten alueella

11 Investointitarpeen kuvaus Eksoten tilat sen toiminta-alueella ovat merkittävien perusparannustarpeiden edessä. Eksote on toteuttanut aikaisemmin laajaa selvitystä tulevaisuuden palveluverkkovaihtoehtoista terveydenhuollossa. Näihin selvityksiin on ollut luonnollista liittää tarkastelu tulevien investointien suunnittelusta, ottaen huomioon peruskorjaustarpeet ja palveluverkkovaihtoehtojen tuomat tarpeet sairaalan modernisoinnille. Riippumatta siitä, kuinka toiminta jatkossa organisoidaan, Eksoten tilat ovat merkittävien perusparannustarpeiden edessä. Tässä selvityksessä on oletettu, että Eksote joko: Vaihtoehto 0: Jatkaa toimintaansa kuten tähänkin asti ja toteuttaa vain välttämättömimmät peruskorjausinvestoinnit Vaihtoehto 1: Keskittää päivystyksen EKKS:aan ja vastaanottotoiminnan Armilaan Vaihtoehto 2: Keskittää päivystyksen, osastonhoidon ja vastaanottotoiminnan EKKS:aan Keskittämisvaihtoehdoissa pyritään löytämään tasapaino kustannustehokkuudelle sekä palveluiden laadulle Eksoten toiminta-alueella. Vaihtoehto 0 tarkoittaa käytännössä sitä, että uusia palveluratkaisuja ja toiminnan tehostamispyrkimyksiä ei lähdetä hakemaan. Keskittämisvaihtoehtoehdot ovat investointikustannuksellaan kalliimpia, sillä ne vaativat merkittäviä uudisinvestointeja EKKS:an yhteyteen. Toisaalta ne toteuttamalla odotetaan merkittäviä toiminnallisia säästöjä tulevaisuudessa toimintoja uudelleen organisoimalla. Tässä selvityksessä on otettu huomioon kunkin vaihtoehdon investointikustannus, odotettavat toiminnalliset säästöt ja lisäkustannukset sekä muutokset kiinteistön ylläpitokustannuksissa kiinteistöjen pinta-alan myötä. Säästöjä tai lisäkustannuksia, jotka toteutuisivat joka tapauksessa, ei ole huomioitu

12 Investointivaihtoehtojen kuvaus Osien kuvaus tiivistettynä Vaihtoehto 0: Välttämättömimmät peruskorjausinvestoinnit Nykyisen vuodeosaston peruskorjaus EKKS:ssa Armilan sairaalan (Lappeenranta) peruskorjaus Kuntien terveysasemien peruskorjaus Ensihoidon tilojen peruskorjaus (kaksi pistettä Lappeenrannassa: Armilan paloasema ja Lepolankatu 11) Nykyisen vuodeosaston laajennus EKKS:ssa Nykyisen vuodeosaston paikkamäärä vähentyisi peruskorjauksen myötä. Jos paikkamäärä halutaan pitää samana, joudutaan rakentamaan kaksi uutta 30-paikkaista osastoa. EKKS:n peruskorjausinvestoinnit E- ja D-siipeen sekä muut peruskorjausinvestoinnit Vaihtoehto 1: Osittainen keskittäminen Lisäinvestoinnit suhteessa VE0:aan: Uusi päivystysrakennus EKKS:aan Päivystys ja hammashoito keskitetään terveyskeskuksista keskussairaalaan Materiaalinhallinnon ja logistiikan keskittämiseen liittyvät investoinnit VE0:sta eivät toteudu: Kuntien terveysasemien peruskorjaus Terveyskeskukset jäävät lähes tyhjilleen keskittämisen myötä Ensihoidon tilojen peruskorjaus Ensihoito järjestetään uuden päivystysrakennuksen yhteyteen ja vanhat tilat jäävät tyhjiksi Ajanvarausvastaanotto keskitetään VE1:ssä terveyskeskuksista Armilan sairaalaan. Tästä ei ole arvioitu synnyttävän lisäinvestointitarvetta. Vaihtoehto 2: Yhden keskussairaalan malli Lisäinvestoinnit suhteessa VE0:aan: Uusi päivystysrakennus EKKS:aan Päivystys (terveyskeskukset ja Honkaharjun sairaala) ja hammashoito (terveyskeskukset) keskitetään terveyskeskuksista keskussairaalaan 9-kerroksinen vuodeosasto EKKS:aan Osastonhoito keskitetään Armilasta ja Honkaharjulta sekä uudelleen organisoidaan keskussairaalaan Vastaanottotoiminnan keskittäminen EKKS:aan (vanhojen tilojen hyödyntäminen ja uudisrakennus) Avoterveydenhuollon vastaanottotoiminta keskitetään Armilasta ja Honkaharjulta keskussairaalaan Materiaalinhallinnon ja logistiikan keskittämiseen liittyvät investoinnit Tietojärjestelmäinvestointi VE0:sta eivät toteudu: Nykyinen vuodeosasto, Armilan sairaala, kuntien terveysasemat sekä ensihoidon tilat jäävät tyhjilleen. Vanhoja tiloja (poliklinikka jne. remontoidaan) EKKS:n peruskorjausinvestoinnit E- ja D-siipeen sekä muut peruskorjausinvestoinnit

13 Investointivaihtoehtojen kuvaus Investoinnin laajuus (TEUR ja EUR/m2) 0-vaihtoehto 1-vaihtoehto 2-vaihtoehto Investoinnin laajuus investointijakson aikana (TEUR) Tyyppi Investointijakso Investointijakso Investointijakso Peruskorjausinvestointi EKKS:ssa Peruskorjaus Armilan sairaalan peruskorjaus Peruskorjaus Kuntien terveysasemien peruskorjaus Peruskorjaus Ensihoidon tilojen peruskorjaus TEUR 07/2013 Peruskorjaus Nykyisen vuodeosaston laajennus hintataso, Uudisrak Uusi päivystysrakennus Uudisrak Osastohoidon keskittäminen Uudisrak Avoterveydenhuollon vastaanottotoiminnan keskittäminen Uudisrak Keskussairaalan vanhojen osien remontointi Peruskorjaus Rakennusinvestointi yhteensä Tietojärjestelmäinvestointi TEUR 07/ Materiaalihallinnon ja logistiikan keskittäminen hintataso, A-C -talojen sekä rivitalojen myyntituotot Investointikustannus yhteensä Peruskorjausinvestointien laajuus käyttöjakson aikana (TEUR) Peruskorjaukset E-siipi (Vuosina , sisältää leikkausosastot, kuvantaminen, syöpäpolit ja apuvälinehuolto) Peruskorjaukset D-siipi (Vuosina , sisältää ensiapupäivystys, nova, uro-, korva-, silmä-, kipu-, kirra- ja päivystyspolit, teho ja mielenterveyssiipi) 0-vaihtoehto 1-vaihtoehto 2-vaihtoehto Käyttöjakso Käyttöjakso Käyttöjakso Peruskorjaus Peruskorjaus Muut peruskorjaustarpeet (vuosina ) Peruskorjaus Investointikustannus yhteensä Investointikustannus yhteensä (investointijakso + käyttöjakso) TEUR 07/2013 hintataso, Avoterveydenhuollon vastaanottotoiminnan keskittäminen VE2:ssa on käsitelty kokonaan uudisinvestointina neliökohtaisen investointikustannuksen laskennassa, vaikka myös vanhoja tiloja on tarkoitus hyödyntää. Arvio kiinteistöjen myyntituotosta perustuu kiinteistönvälittäjän arviokirjaan v. 2010, eikä siihen ole tehty indeksikorotusta. Mallinnuksessa on oletettu, että myyntituotto käytetään investoinnin rahoittamiseen siten, että lainaa nostetaan käytännössä myyntituoton verran vähemmän. Tyyppi

14 Investointivaihtoehtojen kuvaus Investoinnin laajuus (m2) Investoinnin laajuus (m2) Vaihtoehto 0-vaihtoehto 1-vaihtoehto 2-vaihtoehto Peruskorjattavat alat EKKS:ssa VE0+VE1+VE Armilan sairaala VE0+VE m2 Terveyskeskuksien vastaanottotoiminnan tilat VE Ensihoidon tilat VE Peruskorjattava ala Kaksi 30-paikkaista vuodeosastoa VE kerroksinen päivystysrakennus VE1+VE m2 9-kerroksinen vuodeosasto VE Uusi vastaanotto-osa EKKS:aan VE Lisäpinta-ala Terveyskeskuksien vastaanottotoiminnan tilat VE1+VE Armilan sairaala m2 VE Honkaharjun sairaala VE Käytöstä poistuva pinta-ala Avoterveydenhuollon vastaanottotoiminnan keskittäminen VE2:ssa on käsitelty kokonaan uudisinvestointina neliökohtaisen investointikustannuksen laskennassa, vaikka myös vanhoja tiloja on tarkoitus hyödyntää. Jaottelua vanhan ja uuden osan investointikustannuksesta ja neliömäärästä ei toistaiseksi ole Neliökohtainen pinta-ala on suuntaa antava ja perustuu arvioituihin neliömääriin. Peruskorjattavien ja uudisrakennusten alat ovat melko karkeita arvioita ja niissä voi esiintyä epätarkkuuksia. Peruskorjattavat alat EKKS:ssa pitää sisällään huone-alat seuraavista: A-torni (7 kerrosta), C-siipi (3 kerrosta), B-siipi (4 kerrosta), F1, D- ja E-siivet (sis. vanha päivystysosa), sekä 2D:en (2 kerrosta + kellari)

15 Miljoonaa euroa Miljoonaa euroa Investointivaihtoehtojen kuvaus Investoinnin alustava aikataulu Alustava aikataulu 0-vaihtoehto 1-vaihtoehto 2-vaihtoehto Investointijakson aloitus 1/2014 1/2014 1/2014 Investointijakson lopetus 12/ / /2019 Käyttöjakson aloitus 1/2019 1/2019 1/2020 Käyttöjakson pituus koko investoinnille oletus 30 vuotta viimeisen kokonaisuuden käyttöönotosta Käyttöjakson pituus Käyttöjakson päättyminen 1/2049 1/2049 1/2050 Käyttöjaksoksi on arvioitu 30 vuotta Eksoten johdon näkemyksen mukaisesti. Se on pääasiallisesti linjassa vastaavissa hankkeissa käytettyjen käyttöjaksojen pituuksien kanssa. Huom! Osa vaihtoehtojen investoinneista sijoittuu käyttöjaksolle Kumulatiivinen investointikustannus 100 Investointikustannuksen ajoittuminen mallinnuksessa vaihtoehto 1-vaihtoehto 2-vaihtoehto vaihtoehto 1-vaihtoehto 2-vaihtoehto

16 Investointivaihtoehtojen kuvaus Arvio investoinnin aikataulusta Vaihtoehto 0 Käyttöjakso 2019 Peruskorjausinvestointi Peruskorjausinvestoinnit käyttöjakson aikana (E-siipi vuosina D-siipi vuosina , muut investoinnit Vaihtoehto 1 Käyttöjakso 2019 Peruskorjausinvestointi , materiaalihallinnon ja logistiikan investoinnit 2014 Päivystysrakennus suunnittelu ja kilpailutus 2014, rakennus 2015 Peruskorjausinvestoinnit käyttöjakson aikana (E-siipi vuosina D-siipi vuosina , muut investoinnit Vaihtoehto 2 Päivystysrakennus suunnittelu ja kilpailutus 2014, rakennus 2015 Uuden vuodeosaston suunnittelu ja kilpailutus 2017, rakennus , avoterveydenhuollon vastaanottotoiminnan keskittäminen (arvio) Käyttöjakso 2020 Vanhojen osien peruskorjaus (2014 alkaen), materiaalihallinnon ja logistiikan investoinnit 2014, tietojärjestelmien keskittäminen

17 Alustava kuvaus vaihtoehtojen mahdollisesta sijoittumisesta EKKS:aan Parkkihalli (suunnitteilla v. 2011, nyt valmiina) Uusi päivystysrakennus (VE1-2) * Nykyinen vuodeosasto (VE0) Vanhojen osion peruskorjaus (VE2) Tkajanvarausvastaanoton keskittäminen (VE2) Uusi päivystysrakennus (VE1-2) * Uusi vuodeosasto (VE2) * Uudelle päivystysrakennukselle (VE1-2) on kaksi vaihtoehtoista sijoituspaikkaa. Nykyinen päivystysrakennus sijaitsee oikealla oheisessa kuvassa, jolloin uudisrakennus tulisi sen laajennusosaksi

18 KANNATTAVUUSLASKELMIEN TOTEUTUSTAPA

19 Investointien kannattavuuslaskenta Olemme toteuttaneet kannattavuuslaskennan kullekin investointivaihtoehdolle erikseen. Mallinnus jakautuu investointijaksoon ja käyttöjaksoon. Investointijakso Investointijakso on vaihtoehdoille sama lukuun ottamatta VE2:sta, jossa investointivaihe on oletettu vuoden pidemmäksi laajamittaisemman keskittämisen aiheuttaman investointitarpeen vuoksi. Investointijaksolla on oletettu, että rakentaminen rahoitetaan 100 %:sesti vieraalla pääomalla ja rahoitus nostetaan tasaisesti kuukausittain investointi- eli rakennusvaiheen aikana. Mallinnuksessa on huomioitu 2 % vuotuinen inflaatio-oletus, joka vastaa Euroopan keskuspankin inflaatiotavoitetta. Inflaatio vaikuttaa pääomakustannuksiin ainoastaan investointikustannusten kustannustason nousun osalta. Pääomakustannuksiin vaikuttavaa korko, jonka on oletettu pysyvän samana koko 30 vuoden jakson ajan. Koroksi on mallinnuksessa oletettu 5 % ja rakentamisen aikainen korko on pääomitettu lainapääomaan. Käyttöjakso Investointijakson päätyttyä alkaa käyttöjakso, jonka on mallinnuksessa oletettu kestävän 30 vuotta. Käyttöjakson aikana investointijakson aikaisen investoinnin rahoittamiseksi laina lyhennetään korkoineen pois (tasalyhenteinen laina). Käyttöjakson aikana vaihtoehdoissa toteutuvat peruskorjausinvestoinnit oletetaan rahoitettavan lainalla (huomioiden investointikustannuksissa inflaation ja rakentamisen aikaisen koron vaikutus), jonka lyhentäminen aloitetaan tasalyhenteisesti investointien toteutuksen jälkeen 30 vuoden aikana. Käyttöjakson aikaisten lainojen korkojen ja lyhennysten yhteissummaa kutsutaan tarkastelussa pääomakustannuksiksi. Käyttöjakson aikana odotetaan realisoituvan Eksoten johdon arvioimat toiminnalliset säästöt ja toiminnalliset lisäkustannukset. Nämä on käsitelty yksityiskohtaisesti Kannattavuuslaskelmien oletukset osiossa tässä selvityksessä. Lisäksi käyttöjaksolla on oletettu vaihtoehdosta riippuen realisoituvan lisäkustannusta kiinteistön ylläpitokustannuksissa johtuen Eksoten pinta-alan kasvusta/laskusta nettomääräisesti eri vaihtoehdoissa. Käyttöjaksolla kertyviin investoinnista aiheutuviin toiminnallisiin säästöihin ja lisäkustannuksiin sekä kiinteistön ylläpitokustannuksiin on huomioitu vuotuinen 2 % inflaatio. Pääomakustannuksiin vaikuttaa inflaatio vain rakennuskustannuksen osalta, lisäksi pääomakustannuksiin vaikuttaa 5 % laskennallinen korko. Edellä kuvattujen erien (pääomakustannukset, toiminnalliset säästöt, toiminnalliset lisäkustannukset sekä lisäkustannukset kiinteistön ylläpidosta) nettovaikutus on investoinnin nimellinen nettokassavirta koko käyttöjaksolta. Nimellisen kannattavuuden lisäksi on laskettu investoinnin nettonykyarvo, joka huomioi rahan aika-arvon. Nykyarvolaskennan avulla pyritään esittämään tulevaisuudessa tapahtuvat rahavirrat nykypäivän rahan arvossa käyttämällä diskonttauskorkoa, eli pääoman kustannusta. Nykyarvolaskennassa huomioidaan myös tulevaisuudessa tapahtuvan kustannustason nousun eli inflaation vaikutus. Tässä selvityksessä on käytetty 5 % vuotuista diskonttauskorkoa, joka on yleinen julkisen sektorin hankkeissa käytettävä diskonttauskorko. Investoinnin nettonykyarvo on laskettu tarkastelussa elokuuhun Vaihtoehtojen vertailu Investointivaihtoehtojen vertailu toteutetaan vertailemalla eri vaihtoehtojen nimellistä nettokassavirtaa tai investoinnin nettonykyarvoa

20 Kannattavuuslaskelmien yleiset rajoitukset Kuten normaalisti kannattavuuslaskelmia tehdessään, Inspira on luottanut Eksotelta tai sen edustajilta tai julkisista lähteistä saamansa tiedon oikeellisuuteen ja täydellisyyteen, eikä ole vastuussa minkään julkisesti tiedossa olevien tai sille annettujen tietojen itsenäisestä tarkastamisesta, eikä ole tietoja itsenäisesti tarkastanut. Inspira on kannattavuuslaskelmia varten olettanut ja luottanut siihen, että kaikki kyseessä olevat tiedot ovat paikkansa pitäviä ja riittäviä. Kannattavuuslaskenta perustuu raportin päivämääränä vallitsevaan markkinatilanteeseen, taloudellisiin, rahoituksellisiin ja muihin olosuhteisiin sekä Inspiralle raportin päivämäärään mennessä toimitettuihin tietoihin. Muutokset edellä mainituissa olosuhteissa tai materiaalissa edellyttävät kannattavuuslaskelmien päivitystä. Näin ollen raportin ja sen johtopäätösten voidaan arvioida perustuvan ajankohtaiseen lähtötietoon noin kolmen kuukauden ajan raportin valmistumisesta. Siitä eteenpäin lähtötiedoissa tapahtuneet muutokset voivat edellyttää raportin päivitystä. Selvitystä ei tule käyttää muuhun tarkoitukseen kuin, mitä toimeksiantosopimuksessa osapuolten välillä on sovittu. Erityisesti haluamme korostaa, että olemme luottaneet kohteen johdon esittämään aineistoon erityisesti arvioidun säästöpotentiaalin sekä investointikustannusten osalta investoinnin eri toteutusvaihtoehdoissa

21 KANNATTAVUUSLASKELMIEN OLETUKSET

22 Vaihtoehto 0: Välttämättömimmät peruskorjausinvestoinnit Investointikustannuksen kuvaus Investoinnin laajuus investointijakson aikana (TEUR) Tyyppi 0-vaihtoehto Peruskorjausinvestointi EKKS:ssa Peruskorjaus Armilan sairaalan peruskorjaus Peruskorjaus Kuntien terveysasemien peruskorjaus Peruskorjaus Ensihoidon tilojen peruskorjaus TEUR 07/2013 Peruskorjaus Nykyisen vuodeosaston laajennus hintataso, Uudisrak Uusi päivystysrakennus Uudisrak. 0 Osastohoidon keskittäminen Uudisrak. 0 Avoterveydenhuollon vastaanottotoiminnan keskittäminen Uudisrak. 0 Keskussairaalan vanhojen osien remontointi Peruskorjaus 0 Rakennusinvestointi yhteensä Tietojärjestelmäinvestointi TEUR 07/ Materiaalihallinnon ja logistiikan keskittäminen hintataso, 0 14 A-C -talojen sekä rivitalojen myyntituotot Investointikustannus yhteensä Peruskorjausinvestointien laajuus käyttöjakson aikana (TEUR) Peruskorjaukset E-siipi (Vuosina , sisältää leikkausosastot, kuvantaminen, syöpäpolit ja apuvälinehuolto) Peruskorjaukset D-siipi (Vuosina , sisältää ensiapupäivystys, nova, uro-, korva-, silmä-, kipu-, kirra- ja päivystyspolit, teho ja mielenterveyssiipi) TEUR 07/2013 hintataso, Tyyppi 0-vaihtoehto Peruskorjaus Peruskorjaus Muut peruskorjaustarpeet (vuosina ) Peruskorjaus Investointikustannus yhteensä Investoinnin kuvaus Investointijakso VE0:ssa toteutuisivat seuraavat välttämättömimmät peruskorjausinvestoinnit: Keskussairaalan nykyisen vuodeosaston peruskorjaus 29,5 MEUR Käsittää 8:n osaston peruskorjauksen, jossa pääasiassa 25- paikkaiset osastot muutettaisiin enintään 14-paikkaisiksi Aiheutuu tarpeesta muuttaa osastonhoito enemmän liikkumista ja kuntouttamista suosivaan hoitomuotoon Jotta paikkamäärä pysyisi samana, aiheuttaa lisäinvestointitarpeen (kuvattu alla) Armilan sairaalan peruskorjaus 10 MEUR Keittiön siipi sekä julkisivu- ja osastoremontit Peruskorjaukset kuntien terveysasemilla 7 MEUR Ensihoidon (2 erillistä pistettä Lappeenrannassa) tilojen peruskorjaus 4 MEUR Kaksi uutta 30-paikkaista vuodeosastoa (1 500 m2/osasto), investoinnin kustannusarvio 10 MEUR Joudutaan rakentamaan, jotta osastonhoidon kokonaispaikkamäärä pysyisi samana Investoinnin kuvaus Käyttöjakso VE0:ssä toteutuisivat seuraavat peruskorjausinvestoinnit käyttöjakson aikana E-siiven peruskorjaus vuosina ,15 MEUR yhteensä D-siiven peruskorjaus vuosina , 14 MEUR yhteensä Muut vuotuiset peruskorjaukset vuosina , 8 MEUR yhteensä Alustava aikataulu: Peruskorjaustarpeet on arvioitutoteutuvaksi noin seuraavan viiden vuoden aikana ( ) Vaihtoehto 0:n valitseminen tarkoittaa käytännössä sitä, että Eksote sitoutuu koko tarkastelujaksolle ( vuotta) nykyiseen hajautettuun malliin, jossa toiminta jatkuu ennallaan EKKS:ssa, Armilassa ja kuntien terveysasemilla. Honkaharjun sairaala säilyy erillään Eksotesta

23 Vaihtoehto 0: Välttämättömimmät peruskorjausinvestoinnit Investoinnin aiheuttaman säästöpotentiaalin ja kustannusten kuvaus Toiminnalliset säästöt (TEUR/vuosi) Vaihtoehto 0-vaihtoehto Yhden vuodeosaston sulkeminen päivystysrakennuksen myötä VE1+VE2 0 Suljettavien terveysasemien vuokrasäästö VE1+VE2 0 Säästö siivouskuluissa suljettavilla terveysasemilla 0 Avoterveydenhuollon henkilöstövähennys VE1+VE2 0 Lääkärien ostopalveluiden väheneminen VE1+VE2 0 07/2013 hintataso, Päivystysosaston/Novan integrointi VE1+VE2 0 Laboratorion/röntgenin keskittäminen VE1+VE2 0 Materiaalihallinnon ja logistiikan keskittäminen VE1+VE2 0 Toimistopalvelujen tehostuminen VE1+VE2 0 Yhteiset tietojärjestelmät Imatran kanssa VE2 0 Armilan sairaalan siirron tuoma tehokkuussäästö VE2 0 Honkaharjun sairaalan tuoma tehokkuussäästö VE2 0 Vaihtoehdolla saavutettavat toiminnalliset säästöt käyttöjaksolla 0 Toiminnalliset lisäkustannukset (TEUR/vuosi) Vaihtoehto 0-vaihtoehto Henkilöstökulujen nousu vanhan vuodeosaston VE0+VE /2013 hintataso, Liikkuvat palvelut (Mallu-auto) VE1+VE2 0 Materiaalihallinnon ja logistiikan keskittäminen VE1+VE2 0 Vaihtoehdon myötä toteutuvat toiminnalliset -300 lisäkustannukset käyttöjaksolla Lisäkustannus (-) kiinteistön ylläpidossa (TEUR/vuosi) * 07/2013 hintataso, -365 Toiminnalliset säästöt Mikäli toimintaa jatketaan nykyisessä toimintamallissaan ja suoritetaan vain välttämättömimmät peruskorjausinvestoinnit, toiminnan ei odoteta tehostuvan eikä VE0:n toteutumiselta odoteta säästöjä tarkasteluperiodilla. Terveysasemien ja Armilan peruskorjaaminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että toimintaa niissä jatketaan ja tehokkuushyötyjä ei lähdetä keskittämällä hakemaan seuraavan 35 vuoden aikana. Toiminnalliset lisäkustannukset Kahden uuden 30-paikkaisen osaston rakentaminen nostaisi henkilöstökustannuksia noin 300 TEUR/vuosi (noin 7 sairaanhoitajan työpanos). Liikkuvien palveluiden lisääminen ja materiaalihallinnon ja logistiikan keskittäminen liittyvät VE1:seen ja VE2:seen. Pääomakustannukset (keskimäärin 5 % korkotasolla, TEUR/vuosi) keskiarvo tarkastelujaksolla sis. inflaation, Lisäkustannus kiinteistön ylläpitokustannuksissa VE0:ssa pinta-ala kasvaisi kahden vuodeosaston verran (yht m2). Tästä arvioitu lisäkustannus kiinteistön ylläpidolla käyttöjaksolla olisi vajaa 400 TEUR/vuosi. Oletukset laskennan pohjana: Sairaanhoitajan vuosipalkka sivukuluineen keskimäärin 43 TEUR Terveyskeskuslääkärin vuosipalkka sivukuluineen keskimäärin 95 TEUR Oletus kiinteistön ylläpidon kustannuksista/brm2 esitetty liite1:ssä Pääomakustannukset VE0:n pääomakustannukset (lainanlyhennykset ja korot) olisivat noin 6,5 MEUR keskimäärin vuositasolla käyttöjaksolla