VÄLIRAPORTOINTI TALOUS JA KIINTEISTÖT

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "VÄLIRAPORTOINTI TALOUS JA KIINTEISTÖT"

Aune Palo
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 VÄLIRAPORTOINTI TALOUS JA KIINTEISTÖT 1

2 TYÖRYHMÄ JA SEN TYÖSKENTELY / Työryhmä kartoittaa kuntayhtymien ja selvityksessä mukana olevien maakunnallisten organisaatioiden talouden nykytilaa ja tulevaa kehityssuuntaa uudessa maakuntamallissa. Työryhmä selvittää mahdollisia uhkatekijöitä, tarkastelee taloutta nykyisellä rakenteella vs. yhdistettynä sovittujen tehtävien osalta yhdeksi maakuntavirastoksi sekä tuottaa tarpeelliseksi katsomaansa muuta tietoa ohjaus- ja johtoryhmän käyttöön. Kerätään oleellinen pohjatieto valmiiksi maakuntauudistuskokonaisuuteen kuuluvien organisaatioiden ja tehtävien osalta. / Työryhmä on kokoontunut kerran. / Jäsenet: Olli Naukkarinen (puheenjohtaja), Lappeenrannan kaupunki Olli Seppänen, (sihteeri), Etelä-Karjalan liitto Kai Roslakka, Imatran kaupunki Liisa Mänttäri, Eksote Sari Salopelto, Sampo Mia Niiranen (Lahti), ELY/Keha / Juhani Ahokas, Eksote Mari Soinisen, (Jyty), varalle Heini Löytty (Juko), henkilöstön edustaja 2

3 YLEISTÄ MAAKUNNAN RAHOITUKSESTA / Maakuntien rahoitus määräytyy vuoden 2016 kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten sote ja pela menojen perusteella täydennettynä muiden lakisääteisten tehtävien kustannuksilla ja tarkistettuna kustannustason muutoksella 2019 tasolle / Valtiolta siirtyvien tehtävien rahoitusta ei ole vielä huomioitu laskelmissa / Kokonaisrahoituksen kehitykseen vaikuttaa erikseen määriteltävä maakuntaindeksi ja sen päälle määriteltävä lisä (enintään +1/0,5%), jonka kasvu tulee rajaamaan maakuntien menojen kasvua / Uuteen rahoitusmalliin siirrytään asteittain vuosina , vuonna 2024 noudatetaan täysin laissa esitettyjä rahoitusperusteita / Sote rahoitus perustuu pääosin asukastarpeeseen sekä asukaspohjaan. Myös asukastarpeeseen vaikuttaa asukaspohja, joten keskeisin rahoitukseen vaikuttava tekijä Etelä-Karjalassa on väestömäärä ja -rakenne. / Alustava VM:n laskelma tuo + 8 Meur (noin 1,5 %), mutta väestöennusteen mukainen väestön väheneminen aiheuttaisi soten rahoitukselle alustavan arvion mukaan merkittävän alentavan paineen, n. 17 Meur v mennessä ja n. 24 Meur v mennessä. 3

4 RAHOITUSSKENAARIOITA / Alustavia arvioita maakunnan sote-rahoituksen muutoksesta vuoteen 2024 ja 2028, milj. ja tämän suhde SOTE-menojen kasvuun, % vuodessa Indeksi&lisä SOTE menokasvu 1 % ,5 % 1,5 % ,0 % 2 % ,5 % / Oletukset: Väestökehitys Tilastokeskuksen ennusteen mukainen & uusien rahoitusperusteiden muutoksen vaikutuksen olevan Etelä-Karjalalle + 8 milj. v ja 2028 & olettaen kolme erilaista skenaariota maakuntaindeksin ja sen päälle tulevan lisän suuruudesta rahoitukseen. / Perusvaihtoehto: maakuntaindeksi + lisä = 1,5% vuodessa. Tällöin sote menojen kasvu voisi olla n. prosentin vuodessa / Huom! Rahoituksen osalta maakuntauudistuksessa on paljon epävarmuustekijöitä ja edellä kuvattuihin laskelmiin liittyy merkittävästi epävarmuutta. On todennäköistä, että laskelmat tarkentuvat oleellisesti valmistelun edetessä. 4

5 TOIMINTAKULUT PALVELUITTAIN ILMAN SAMPOA 5

6 TOIMINTAKULUT TALOUSARVION 2016 MUKAISINA 6

7 Kuntarahoitteiset henkilötyövuodet HTV:t Eksote Ymppi Maaseutu lomitus pela Liitto Yht. sampo YHT Lappeenranta Luumäki Rautjärvi Parikkala Ruokolahti Imatra Taipalsaari Savitaipale Lemi YHTEENSÄ

8 TOIMIPISTEIDEN VUOSIKULUT JA NELIÖT Toimitilat Toimipisteet Vuosikulut (1000 ) Neliöt Ekliitto Eksote Maaseututoimi Pelastustoimi Ympäristötoimi Yhteensä Sampo Yhteensä

9 UUDISTUKSEN TALOUDEN RISKEJÄ MAAKUNTA / Taloudellinen itsenäisyys alkuvaiheessa on rajallinen, esitetyt talousäännöt ovat tiukat / Valinnanvapauslainsäädäntö voi aiheuttaa Eksoten integraation purkautumisen kautta kustannusten nousua / Mahdollinen heikompi väestökehitys / Muun kuin sote-toiminnan rahoitusratkaisut ovat auki / Mahdolliset päällekkäiset toiminnot kuntien kanssa KUNNAT / Mahdolliset päällekkäiset toiminnot maakunnan kanssa / Materiaalien ja palvelujen mahdollisen keskitetyn hankinnan myötä taloudellista toimeliaisuutta ja verotuloja karkaa maakunnan ulkopuolelle / Lainojen ja omaisuuden jääminen kuntien taseeseen nostaa merkittävästi pääomakustannusten suhteellista osuutta / Kuka maksaa työmarkkinatuen nykyiset kuntaosuudet jatkossa? 9

10 MUUTA HUOMIOITAVAA / TARKENNETTAVAA / Palvelutarvetta kuvaavat tekijät voivat vielä päivittyä ja vaikuttaa rahoituksen jakautumiseen maakuntien välillä. / Tukipalveluyhtiöiden asema / Ensihoidon kustannukset ja hoitotapa / Muun maakunnallisen toiminnan rahoitusmalli ja siirtyvät toiminnot / Valtion aluehallinnolta siirtyvät toiminnot / Maakuntakonserni valinnanvapausmallin selvittyä / Sopetustarve/lisärahoitus koko rahoitusmallin selvittyä / Vuoden 16 pohjaluvut, jotka ovat rahoituksen pohjana (Tilinpäätöksen valmistuttua) / Asiakasmaksujen suuruus / Hallintoresurssien yhdistäminen ja tähän liittyvä tehostamispotentiaali / Kiinteiden kulujen sopeuttamismallit jos valinnanvapaudessa siirtyy paljon tuotantoa yksityiselle sektorille / Investoinnit, poistot ja rahoitus kun kiinteistöjen omistusmalli valtakunnallisesti selviää / Monituottajamallin valvontavastuu ja sen hallintokulut / Rahoituslaskelma tasapainosääntöjen lopullisen version ja kiinteistöjen omistusmallin selvittyä / Kysynnän mukaan joustavan kustannusmallin löytäminen 10

Samankaltaiset tiedostot

Sote- ja maakuntauudistus Etelä-Karjalassa

Sote- ja maakuntauudistus Etelä-Karjalassa Talous- ja kiinteistöryhmä väliraportti 5.12.2016 1 Rahoitus Yleistä rahoituksesta Maakuntauudistukseen keskeisin periaate on maakuntien itsehallinto, joka tarkoittaa