TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset

Transkriptio

1 TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset Talousjohtaja Tommi Talasterä

2 Kaikki käsitellyt investointivaihtoehdot ovat laskelmien perusteella kannattavia Investoinnin nettonykyarvon perusteella vaihtoehto C on kannattavin. Vaihtoehto B seuraavaksi kannattavin ja vaihtoehto A kannattamattomin. Investointivaihtoehtojen kannattavuusjärjestys pysyy samana, laskettiinpa toiminnallisten säästöjen toteutuvan suunnitellusti, 80 prosenttisesti tai 60 prosenttisesti Vaihtoehto C:n kannattavuutta lisää entisestään, jos huomioidaan kiinteistöjen peruskorjaus ja/tai saneerausvaihtoehtojen A ja B sisältämä riski saneerauskustannusten kasvamisesta ennakoitua suuremmaksi Investointivaihtoehtojen kannattavuusraja vaihtelee % välillä toiminnallisten säästöjen toteutumisen osalta Kiinteistöjen realisoinnista mahdollisesti saatavia tuloja ei ole huomioitu.

3 Kannattavuuslaskelmien tulokset Diskonttokorkona käytetty 5 %, 1+30 vuoden tarkastelujakso Vaihtoehto C (uudisrakentaminen) on kannattavin kaikissa skenaarioissa Seuraavaksi kannattavin on vaihtoehto B (osittainen uudisrakentaminen) Kannattamattomin on vaihtoehto A (saneeraus)

4 Investointikustannukset Vaihtoehto A Kuntayhtymä Peruskorjaus ( korjausvelka ) ISA 11,8 meur Tilamuutoskustannus ISA 4,6 meur Yhteensä 16,4 meur Iisalmen kaupunki Peruskorjaus ITK 2,6 meur Vaihtoehto B Kuntayhtymä Peruskorjaus ( korjausvelka ) ISA 8,5 meur Tilamuutoskustannus ISA 7,1 meur Yhteensä 15,6 meur Iisalmen kaupunki Peruskorjaus ITK ja Vetrea 3,1 meur Vaihtoehto C Kuntayhtymä Uudisrakentaminen ISA 15,8 meur Iisalmen kaupunki Peruskorjaus ITK ja Vetrea 3,1 meur ITK:n laajennusosa 10,8 meur Yhteensä 13,9 meur ITK:n laajennusosa 3,8 meur (investoinnin voi tehdä myös SOTE) Kankaan alue 3,3 meur Yhteensä 10,2 meur

5 Vaikutus kuntien maksuosuuteen Toiminnallisista säästöistä toteutuu 60 % Vaihtoehto C Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Maksuosuus% -52 % -25 % -13 % -10 % -100 % Vuosina 1-5 keskim./vuosi Vuosina keskim./vuosi Vuosina keskim./vuosi Aluksi investointi lisää kuntien maksuosuutta, mutta myöhemmin pienentää sitä C vaihtoehto pienentää kuntien maksuosuutta eniten tarkastelujaksolla Jos investointia ei tehdä, kuntien maksuosuutta heikentää selvästi tyhjien tilojen kustannukset ja ylläpitoinvestoinnit heikkokuntoisiin rakennuksiin Taulukoista käy ilmi investoinnin vaikutus kuntien maksuosuuteen investointijakson eri ajankohtina. Positiivinen luku tarkoittaa, että maksuosuus kasvaa ja negatiivinen summa tarkoittaa maksuosuuden pienentymistä. Arvot ovat diskontattuja.

6 Kysymyksiä ja kommentteja KIITOS!

7 Vaikutus kuntien maksuosuuteen Toiminnallisista säästöistä toteutuu 60 % Vaihtoehto A Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Maksuosuus% -52 % -25 % -13 % -10 % -100 % Vuosina 1-5 keskim./vuosi Vuosina keskim./vuosi Vuosina keskim./vuosi Vaihtoehto B Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Maksuosuus% -52 % -25 % -13 % -10 % -100 % Vuosina 1-5 keskim./vuosi Vuosina keskim./vuosi Vuosina keskim./vuosi Taulukoista käy ilmi investoinnin vaikutus kuntien maksuosuuteen investointijakson eri ajankohtina. Positiivinen luku tarkoittaa, että maksuosuus kasvaa ja negatiivinen summa tarkoittaa maksuosuuden pienentymistä. Arvot ovat diskontattuja.