Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Päivystys- ja vuodeosastorakennusinvestointi ja sairaalan peruskorjaaminen

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Päivystys- ja vuodeosastorakennusinvestointi ja sairaalan peruskorjaaminen

2

3 Tiivistelmä Eksote on yhdessä kuntien kanssa linjannut taloussuunnitelman vuosille , joka sisältää 60 miljoonan euron varauksen päivystys- ja vuodeosastoinvestointiin sekä siihen liittyvään peruskorjaukseen. Päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnin tavoitehinta-arvion ja siihen liittyvän peruskorjauksen kustannusarvion mukaan investointikustannukset ovat 58,5 miljoonaa euroa vuosina Investointikustannukset sisältyvät talousarvioon ja taloussuunnitelmaan edellä kuvatun mukaisesti. Toiminnallisesti uusi päivystys- ja vuodeosastorakennus antaa mahdollisuuden Lappeenrannan alueen päivystystoiminnan keskittämiselle sekä vuodeosastojen toiminnan tehostamiselle. Tätä kautta pystytään nopeuttamaan potilaiden hoitoaikaa, vähentämään infektioita sekä parantamaan potilasturvallisuutta ja logistiikkaa. Nämä tekijät vaikuttavat hoidon laatuun ja kustannuksiin. Tässä tilanteessa Eksotella on käytettävissä kaksi vaihtoehtoa: päivystys- ja vuodeosastoinvestointi (uudisrakennus) tai vanhan keskussairaalan peruskorjaaminen. Investointilaskelmissa on verrattu näitä kahta vaihtoehtoa toisiinsa. Sellainen vaihtoehto, että keskussairaalassa ei tehtäisi mitään peruskorjaamista, ei ole sairaalan toiminnan kannalta mahdollinen. Se ei mahdollista sairaalan toiminnan kehittämistä tulevaisuuden vaatimuksia vastaavalla tavalla. Kun näitä edellä mainittuja vaihtoehtoja verrataan toisiinsa päädytään siihen, että uudisrakennusvaihtoehto on pitkällä aikavälillä selvästi peruskorjausvaihtoehtoa kannattavampi. Uudisrakennusvaihtoehdossa investointien kokonaismäärä vuosien välillä noin 17 M suurempi kuin peruskorjausvaihtoehdossa. Kuitenkin kun huomioidaan eri vaihtoehtojen ylläpitokustannusten muutos, muuttuu uudisrakennusvaihtoehto peruskorjausvaihtoehtoa kannattavammaksi. Tässä raportissa esitellään molempien investointivaihtoehtojen kustannusvaikutukset.

4 Sisällys 1 TAUSTA 4 2 VAIHTOEHTO 1. UUDISRAKENNUKSEN JA SIIHEN LIITTYVÄN PERUSKORJAUKSEN INVESTOINTIKUSTANNUKSET UUDISRAKENNUKSEN INVESTOINTIKUSTANNUS UUDISRAKENNUKSEEN LIITTYVÄN PERUSKORJAUSOSUUDEN KUSTANNUS 7 3 VAIHTOEHTO 2. PERUSKORJAUSVAIHTOEHDON INVESTOINTIKUSTANNUKSET 7 4 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU INVESTOINTIEN MÄÄRÄ ERI VAIHTOEHDOISSA KÄYTTÖKUSTANNUSTEN MUUTOS ERI VAIHTOEHDOISSA VAIHTOEHTOJEN KANNATTAVUUSVERTAILU 9 5 RAHOITUSLASKELMA 10 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 12

5 1 Tausta Keskussairaalan päivystys- ja vuodeosastoinvestointi on olennainen osa Eksoten palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvää päivystyksen keskittämistä, palveluiden saatavuuden parantamista sekä tuottavuuden lisäämistä. Asiaa käsiteltiin hallituksessa Eksoten palveluverkkosuunnitelman yhteydessä , jolloin Eksoten hallitus pyysi jäsenkuntien lausuntoa kunnille toimitetuista palveluverkkovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä Insipra Oy:n tekemistä investointivaihtoehdoista. Lausuntopyynnössä kysyttiin: Onko päivystävän sairaalan säilyttäminen kunnan mielestä oikea lähtökohta palveluverkon suunnittelulle myös tulevaisuudessa? Miten kunta suhtautuu esitettyihin investointivaihtoehtoihin? Inspiran selvityksessä esitetyt investointivaihtoehdot olivat: 1. Vaihtoehto: sisältää vain välttämättömät peruskorjaukset 2. Vaihtoehto: sisältää päivystyksen keskittämisen keskussairaalaan 3. Vaihtoehto: sisältää päivystyksen, osastohoidon ja vastaanottotoiminnan keskittämisen keskussairaalaan Päivystävän sairaalan säilyttämisestä maakunnassa kaikki kunnat olivat yksimielisiä. Useimmat kunnat kannattivat lausunnoissaan päivystysjärjestelyiden edellyttämää laajennusinvestointia keskussairaalan yhteyteen. Investointiasiaa käsiteltiin Eksoten hallituksessa / 248 otsikolla Päivystysinvestointi. Kuntien lausuntojen perusteella talouden suunnittelu toteutettiin kuntien kanssa sovitun kantokykylaskelman mukaisesti ja päätettiin päivystysinvestoinnin toiminnallisen suunnittelun aloittamisesta. Syksyllä 2013 aloitetun päivystysinvestointisuunnittelun yhteydessä huomioitiin myös keskussairaalan muut peruskorjaustarpeet. Työterveyslaitos teki sisäilmaselvityksen keskussairaalan syksyn 2013 lopulla. Selvityksen mukaan sairaalan A-, B- ja C-siivet ovat lähivuosien aikana välttämättömän peruskorjauksen tarpeessa. Otettujen näytteiden ja havaintojen perusteella A-, B- ja C-siivissä esiintyy laaja-alaisia kosteusvaurioita yläpohja-, välipohja- sekä ulkoseinärakenteissa. Selvityksen perusteella odotetaan seuraavia toimenpiteitä: Päätös rakennukseen tehtävistä korjaustoimista Korjaussuunnittelu Rakenteiden korjaukset Hallitus käsitteli investointiasiaa seuraavan kerran / 77 otsikolla Keskussairaalan päivystys- ja vuodeosastorakennuksen arkkitehtisuunnittelun

6 kilpailutus. Tällöin päätettiin hankesuunnittelun aloittamisesta ja pääsuunnittelijan kilpailutuksen käynnistämisestä. Hallitus teki päätöksen pääsuunnittelijan valinnasta 5/2014. Pääsuunnittelijaksi valittiin yhteenliittymä Arkkitehtitoimistot Ovaskainen / Partanen & Lamusuo Oy Erikoissuunnittelijoiden valinnasta hallitus päätti 9/2014. LVIAS-suunnitteluun valittiin Granlund Saimaa Oy ja rakennesuunnitteluun Imatran Juva Oy. Suunnittelun aikana täsmentyneiden tietojen pohjalta on laadittu uudisrakennuksen tavoitehinta-arvio, investointilaskelma ja rahoituslaskelma. Investointilaskelmassa on verrattu kahta edellä mainittua investointivaihtoehtoa: uudisrakennusvaihtoehtoa ja pelkkää peruskorjausvaihtoehtoa. Tavoitteena on, että investointipäätös saadaan joulukuussa 2014 ja rakentaminen voidaan aloittaa vuoden 2015 aikana.

7 2 Vaihtoehto 1. Uudisrakennuksen ja siihen liittyvän peruskorjauksen investointikustannukset 2.1 Uudisrakennuksen investointikustannus Toiminnallisen suunnittelun pohjalta tehdyn tavoitehinta-arvion on tehnyt Insinööritoimisto Metsärinne Oy. Kustannuslaskennan lähtötietojen tarkkuuden parantamiseksi suunnittelussa on käytetty apuna useita eri alan asiantuntijoita (taulukko 1). Taulukko 1. Suunnitteluun valitut suunnittelijat ja muut suunnittelussa käytetyt asiantuntijat. Uudisrakennuksen koko on brm 2 ja rakennukseen sijoittuvat toiminnat ovat seuraavat: 00. kerros: varasto ja logistiikka 0. kerros: laboratorio 1. kerros: päivystys ja ensihoito kerros: päivystysosasto ja 4 vuodeosastoa Uudisrakennuksen tavoitehinta-arvio on noin 32,7 M. Lisäksi tavoitehinta-arvioon on lisätty hankkeen aiheuttamat erilliskustannukset kuten laite- ja varustelukustannukset, liittymät vanhaan rakennusosaan sekä hallinnolliset kustannukset, jolloin uudisrakennuksen investointikustannus on yhteensä noin 45 M (taulukko 2).

8 Taulukko 2. uudisrakennuksen investointikustannusten muodostuminen. 2.2 Uudisrakennukseen liittyvän peruskorjausosuuden kustannus Päivystys- ja vuodeosastouudisrakennuksen lisäksi vanhaa sairaalarakennusta tulee peruskorjata tarpeellisin osin. Uudisrakennukseen liittyvien peruskorjausinvestointien erittely ja aikataulu näkyy tarkemmin liitteistä 1 ja 2. Uudisrakennuksen ja siihen liittyvien peruskorjausten kustannukset ovat vuosina yhteensä 58,5 M (taulukko 3). Taloussuunnitelmassa vastaaviin kustannuksiin oli varattu 60 M. Taulukko 3. Investointikustannusten jakautuminen vuosina Vaihtoehto 2. Peruskorjausvaihtoehdon investointikustannukset Keskussairaalan tilat ovat suurelta osin peruskorjaamisen tarpeessa. Peruskorjausvaihtoehto sisältää vain tilojen kunnon näkökulmasta välttämättömät keskussairaalan peruskorjaukset vuosina Kyseinen vaihtoehto ei mahdollista isoja toiminnallisia muutoksia.

9 Peruskorjausvaihtoehdon kustannuksissa on huomioitu peruskorjauksen yhteydessä tarvittavien väistötilojen ja korvaavien tilojen tarve. Välttämättömien peruskorjausinvestointien erittely ja aikataulu näkyy tarkemmin liitteistä 1 ja 2 olevista Peruskorjausvaihtoehto-taulukoista. 4 Vaihtoehtojen vertailu Investointilaskelmissa on verrattu päivystys- ja vuodeosastoinvestointia pelkkään peruskorjausvaihtoehtoon. 1. Uudisrakennusvaihtoehto Sisältää päivystyksen, vuodeosastojen, laboratorion ja logistiikan tilat uudisrakennuksessa Sisältää vanhan sairaalan välttämättömät peruskorjaukset v Sisältää toimintaa tehostavia muutoksia 2. Peruskorjausvaihtoehto Sisältää välttämättömät peruskorjaukset v Ei mahdollista isoja toiminnallisia muutoksia Uudisrakennusvaihtoehdossa on käytetty uudisrakennuksen kustannusten osalta kappaleessa 2 esitettyä investointikustannusta, joka muodostuu tavoitehinta-arviosta + muista investointiin sisällytettävistä eristä. Vanhan sairaalan peruskorjaustarpeet on arvioitu erikseen kummassakin vaihtoehdossa ja korjauskustannus on määritelty tilojen tulevan käytön mukaisesti. Peruskorjausvaihtoehdossa on huomioitu peruskorjauksen yhteydessä tarvittavien väistötilojen ja korvaavien tilojen tarve. Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa on huomioitu tiettyjen rakennusten purkukustannukset. Laskelmissa on käytetty laskentakorkona 3 prosenttia ja investointien pitoaikana 30 vuotta. 4.1 Investointien määrä eri vaihtoehdoissa Rakennusinvestointien määrä vuosina on:

10 Uudisrakennusvaihtoehdossa Peruskorjausvaihtoehdossa Vaikka investoinneissa päädyttäisiin peruskorjausvaihtoehtoon, kuluu sairaalan investointeihin noin 65M seuraavan 10 vuoden aikana. Uudisrakennus- ja peruskorjausvaihtoehdon välinen erotus investointien määrässä on noin 17 M. Toimivan sairaalan remontoiminen ei myöskään peruskorjausvaihtoehdossa käytännössä onnistu ilman väistötiloja ja uudisrakentamista. Uudisrakentamisen osuus eri vaihtoehdoissa näkyy liitteessä Käyttökustannusten muutos eri vaihtoehdoissa Valittu investointivaihtoehto vaikuttaa myös vuotuisiin käyttökustannuksiin (taulukko 4). Peruskorjausvaihtoehdossa käyttökustannuksia lisäävät tilojen ylläpitokustannukset sekä toiminnan hajanaisuuden aiheuttamat lisääntyvät henkilöstökustannukset. Uudisrakennusvaihtoehdossa käyttökustannuksia lisäävät tilojen ylläpitokustannukset, mutta henkilöstökustannukset alenevat toiminnan uudelleenjärjestelyjen ja paremman logistiikan myötä. Lisäksi vanhan sairaalaosan peruskorjaamisen jälkeen sieltä vapautuu tiloja, joihin voidaan sijoittaa nyt keskussairaalan ulkopuolella olevaa toimintaa. Taulukko 4. Vuosittaisten ylläpitokustannusten muutos eri investointivaihtoehdoissa. 4.3 Vaihtoehtojen kannattavuusvertailu Investointilaskennassa on verrattu eri vaihtoehtojen kannattavuutta 30 vuoden pitoaikana. Investoinnin nykyarvo sisältää investointikustannusten lisäksi vuotuisten ylläpitokustannusten ja tuottavuustoimenpiteiden vaikutukset.

11 Uudisrakennusvaihtoehdossa investoinnin nykyarvo on selvästi peruskorjausvaihtoehtoa parempi INVESTOINNIN NYKYARVO: Peruskorjausvaihtoehto Uudisrakennusvaihtoehto Uudisrakennusvaihtoehto muuttuu kumulatiivisen nettokassavirran näkökulmasta peruskorjausvaihtoehtoa kannattavammaksi vuoden 2025 tienoilla (kuva 1). Kuva 1. Eri investointivaihtoehtojen kumulatiivinen nettokassavirta. Laskennassa käytettyjen tuottavuustoimenpiteiden varmuusmarginaali on eli vaihtoehdot ovat edelleen yhtä kannattavia vaikka tuottavuustoimenpiteistä vain 51 prosenttia toteutuisi. 5 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma perustuu oletukseen että rakennuttajana toimii Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Tähän on päädytty, koska valmisteilla olleet kiinteistöjen yhtiöittäminen ja siihen liittyvät järjestelyt eivät edenneet käytännön toimenpiteisiin. Myöskään muissa vastaavissa hankkeissa ei ole saatu hyviä kokemuksia elinkaarimalleista tai ulkopuolisten sijoittajien käytöstä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on toteuttanut yhteistyössä

12 pääomasijoittajien kanssa lasten ja nuorten talon, ikäkeskuksen ja aikuistentalon, mutta vastaavanlaista järjestelyä ei keskussairaalan rakentamiseen ole tarjolla. Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla lainaa tai keräämällä tarvittavat vuosittaiset erät jäsenkunnilta tai näiden yhdistelmällä. Vuosina myyntituotot jäsenkunnilta (1,6 mrd. euroa) sisältyvät taloussuunnitelmaan palveluverkkouudistuksessa sovitun mukaisina. Investointien rahankäyttöä on tilapäisesti varauduttu kattamaan lisäämällä lainojen nettomäärää vuonna 2015 yhteensä 15,6 M ja vuonna 2016 yhteensä 12,3 M. Tämä jälkeen lainojen nettomäärän on suunniteltu laskevan vuosittain noin 8 M vuosina Vuosien osalta suunnitelma perustuu olettamukseen, että myyntituotot jäsenkunnilta voivat kyseisenä aikana kasvaa keskimäärin 1,5 % vuosittain. Vuosien osalta suunnitelma perustuu olettamukseen, että nettotoimintamenot voivat kyseisenä aikana maksimissaan kasvaa keskimäärin 2,0 % vuosittain (sisältäen palvelutarpeen kasvun, investointien poistot ja korot). Vuoden 2018 osuus on laskettu siten, että kustannustaso pysyy maltillisena ja ylijäämää syntyy noin 13,3 M. Vuosina taloussuunnitelma sisältää investointeja yhteensä 88,6 M (kuva 2), jotka jakaantuvat seuraavalla tavalla: Koneet ja kalusto 14,2 M Aineettomat oikeudet 9,5 M Päivystys- ja vuodeosastoinvestointi + peruskorjaukset 57,8 M Muut rakennusinvestoinnit 7,1 M

13 Kuva 2. Investointien jakautuminen vuosina Vuosina uutta lainaa on varauduttu ottamaan yhteensä 42,8 M (kuva 3). Tämä kohdennetaan täysin päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnille, koska käyttötalousmenot ja muut investoinnit voidaan hoitaa tulorahoituksella (liite 4). Oletuksena jäsenkuntatuottojen maltillinen kasvu k.a 1,5 % v Oletuksena nettotoimintamenojen maltillinen kasvu k.a 2,0 % v Oletuksena investoinnit k.a 10,4 M vuosittain v Kuva 3. Lainakannan kehitys vuosina

14 Vuosien taloussuunnitelma ja vuoden 2015 talousarvio on laadittu kantokykylaskelman mukaisesti. Vuonna 2014 jäsenkuntatuotoissa tapahtui tasokorotus, jonka jälkeen kasvu on maltillista keskimäärin 2,4 % vuosittain (kuva 4). Koska rahoitussuunnitelmassa vuosille on suunniteltu kertyvän ylijäämää 49,5 M, vahvistaa tämä kehitys rahoituksellista tilannetta huomattavasti. Vuosikatetta on laskettu kertyvän v noin 101 M. Tämä on vain 2,3 M investointeja vähemmän. Nettotoimintamenojen kasvu keskimäärin 2,0 % (sisältää lainojen korot ja poistot) Jäsenkuntatuottojen kasvu keskimäärin 1,5 % Kuva 4. Jäsenkuntatuottojen ja nettotoimintamenojen kehitys Johtopäätökset Vaihtoehto 1 mukainen päivystys- ja vuodeosastoinvestointi on toiminnan suunnittelun kannalta paras ja talouden näkökulmasta pitkällä aikavälillä kannattavin vaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa toimintaa pystytään investoinnin avulla parantamaan merkittävästi suhteellisen pienellä lisäkustannuksella (17 M ) verrattuna pelkkään peruskorjaukseen. Vaikka peruskorjausvaihtoehto alkuvuosina olisi edellisempi, muuttuu se epäedullisemmaksi viimeistään 7 vuoden kuluttua investoinnin valmistumisesta. Investoinnin rahoitussuunnitelma perustuu jäsenkuntatuottojen osalta sovittuihin maksuosuuksiin vuoteen 2018 asti ja sen jälkeen maltilliseen keskimääräiseen 1,5 prosentin vuosittaiseen kasvuun vuoteen 2025 asti. Kasvu sisältää palvelutarpeen kasvusta johtuvan kysynnän kasvun.

15 Liite 1. Rakennusinvestointien aikataulu ja kustannukset eri investointivaihtoehdoissa.

16 Liite 2. Rakennusinvestointien jakautuminen eri vuosille.

17 Liite 3. Uudisrakentamisen osuus eri investointivaihtoehdoissa.

18 Liite 4. Lainat ja rahoitus

19