TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset
|
|
- Tiina Kouki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset Talousjohtaja Tommi Talasterä
2 Sisältö Yhteenveto ja johtopäätökset Taloudellisten vaikutusten selvityksen tarkoitus Investointivaihtoehtojen kuvaus Kannattavuuslaskelmien toteutustapa Kannattavuuslaskelmien oletukset Kannattavuuslaskelmien tulokset ja herkkyystarkastelut Rahoitusvaihtoehdot ja tuloslaskelmavaikutukset
3 Yhteenveto ja johtopäätökset Kaikki käsitellyt investointivaihtoehdot ovat laskelmien perusteella kannattavia Investoinnin nettonykyarvon perusteella vaihtoehto C on kannattavin. Vaihtoehto B seuraavaksi kannattavin ja vaihtoehto A kannattamattomin. Investointivaihtoehtojen kannattavuusjärjestys pysyy samana, laskettiinpa toiminnallisten säästöjen toteutuvan suunnitellusti, 80 prosenttisesti tai 60 prosenttisesti Vaihtoehto C:n kannattavuutta lisää entisestään, jos huomioidaan kiinteistöjen peruskorjaus ja/tai saneerausvaihtoehtojen A ja B sisältämä riski saneerauskustannusten kasvamisesta ennakoitua suuremmaksi Investointivaihtoehtojen kannattavuusraja vaihtelee % välillä toiminnallisten säästöjen toteutumisen osalta Kiinteistöjen realisoinnista mahdollisesti saatavia tuloja ei ole huomioitu.
4 Sisältö Yhteenveto ja johtopäätökset Taloudellisten vaikutusten selvityksen tarkoitus Investointivaihtoehtojen kuvaus Kannattavuuslaskelmien toteutustapa Kannattavuuslaskelmien oletukset Kannattavuuslaskelmien tulokset ja herkkyystarkastelut Rahoitusvaihtoehdot ja tuloslaskelmavaikutukset
5 Taloudellisten vaikutusten selvityksen tarkoitus Luoda selkeä kuva eri investointivaihtoehdoista ja niiden keskinäisistä eroista Esittää eri vaihtoehdoista syntyvät säästöt ja lisäkustannukset Laatia kannattavuuslaskelmat eri vaihtoehdoista ottaen huomioon pääomakustannukset, toiminnalliset säästöt ja lisäkustannukset sekä muutokset kiinteistön ylläpitokustannuksissa Arvioida eri vaihtoehtojen keskinäistä kannattavuutta nettonykyarvolaskennan perusteella Tarkastelussa on pyritty huomioimaan vain ne erät, jotka aiheutuisivat siitä että investointivaihtoehto toteutetaan. Säästöjä ja/tai lisäkustannuksia, jotka syntyisivät joka tapauksessa, ei ole huomioitu kannattavuuslaskennassa.
6 Sisältö Yhteenveto ja johtopäätökset Taloudellisten vaikutusten selvityksen tarkoitus Investointivaihtoehtojen kuvaus Kannattavuuslaskelmien toteutustapa Kannattavuuslaskelmien oletukset Kannattavuuslaskelmien tulokset ja herkkyystarkastelut Rahoitusvaihtoehdot ja tuloslaskelmavaikutukset
7 Investointivaihtoehtojen kuvaus Hankesuunnitelmassa on tarkemmin kuvattu syyt investointitarpeelle. Investointia ei voida välttää. Remontoitavissa ja/tai uusissa rakennuksissa tuotettaville palveluille on näkemyksemme mukaan kysyntää jatkossakin ja niitä tuotetaan pääsääntöisesti jatkossakin Iisalmessa Nyt pitää valita järkevin investointivaihtoehto, joiksi on tunnistettu seuraavat: Vaihtoehto A: R2:n purku, Iisalmen sairaalan peruskorjaus, Iisalmen terveyskeskuksen peruskorjaus Vaihtoehto B: R2:n purku, Iisalmen terveyskeskuksen laajennus, Iisalmen sairaalan osittainen saneeraus ja osittainen purku, Dialyysin siirto Vetrealle Vaihtoehto C: R2:n purku, Iisalmen sairaalan purku, uudisrakennus useassa vaiheessa, Iisalmen terveyskeskuksen peruskorjaus
8 Sisältö Yhteenveto ja johtopäätökset Taloudellisten vaikutusten selvityksen tarkoitus Investointivaihtoehtojen kuvaus Kannattavuuslaskelmien toteutustapa Kannattavuuslaskelmien oletukset Kannattavuuslaskelmien tulokset ja herkkyystarkastelut Rahoitusvaihtoehdot ja tuloslaskelmavaikutukset
9 Kannattavuuslaskelmien toteutustapa Kannattavuuslaskenta on tehty kullekin investointivaihtoehdolle erikseen On oletettu, että peruskorjaus-, uudisrakentamis- ja tilamuutoskustannus rahoitetaan täysin vieraalla pääomalla Laskelmissa on huomioitu 2 % vuotuinen inflaatio-oletus, joka vastaa Euroopan keskuspankin inflaatiotavoitetta. Pääomakustannusten koroksi on laskelmassa oletettu 5 % Laskelmat on tehty 1+25 ja 1+30 vuoden käyttöajan mukaan Käyttöajan aikana investoinnin rahoittamiseksi laina lyhennetään korkoineen pois (tasalyhenteinen laina) Lainojen korkojen ja lyhennysten yhteissummaa kutsutaan tarkastelussa pääomakustannuksiksi Käyttöajan aikana odotetaan realisoituvan soten johdon arvioimat toiminnalliset säästöt. Toiminnallisten säästöjen on laskelmassa oletettu toteutuvan 2018 lopusta lähtien
10 Kannattavuuslaskelmien toteutustapa Kassavirroista (pääomakustannukset, toiminnalliset säästöt, purkukustannukset, alaskirjaukset, vuokrakustannukset) on laskettu investoinnin nettonykyarvo, joka huomioi rahan aika-arvon Nykyarvolaskennan avulla pyritään esittämään tulevaisuudessa tapahtuvat rahavirrat nykypäivän rahan arvossa käyttämällä diskonttauskorkoa eli pääoman kustannusta Laskelmissa on käytetty 5 % vuotuista diskonttauskorkoa, joka on yleinen julkisen sektorin hankkeissa käytettävä diskonttauskorko Investointivaihtoehtojen vertailu on toteutettu vertailemalla eri vaihtoehtojen nettonykyarvoa Kaikki laskelmat on esitetty Soten näkökulmasta
11 Sisältö Yhteenveto ja johtopäätökset Taloudellisten vaikutusten selvityksen tarkoitus Investointivaihtoehtojen kuvaus Kannattavuuslaskelmien toteutustapa Kannattavuuslaskelmien oletukset Kannattavuuslaskelmien tulokset ja herkkyystarkastelut Rahoitusvaihtoehdot ja tuloslaskelmavaikutukset
12 Kannattavuuslaskelmien oletukset Vaihtoehto A: R2:n purku, Iisalmen sairaalan peruskorjaus, Iisalmen terveyskeskuksen peruskorjaus Rahavirrat Purkukustannukset R2 40 teur ISA 35 teur KVS 0,5 meur Tilainvestointi (kuntayhtymä) Peruskorjaus ( korjausvelka ) ISA 11,8 meur Tilamuutoskustannus ISA 4,6 meur Yhteensä 16,4 meur Vuokrakustannusten muutokset ITK 0,1 meur Kiinteistön ylläpitosäästöt ISA 0,1 meur (kustannukset laskevat 14 % tilinpäätöksen -14 tasosta KVS 0,3 meur Korkokustannus (aleneva) Lainakauden alussa 0,8 meur 10 vuoden kuluttua 0,6 meur 20 vuoden kuluttua 0,3 meur Rahavirrat Toiminnalliset säästöt PTH ja ESH vastaanottopalvelujen yhdistäminen 0,7 meur Uusi leikkaus- ja anestesiaosasto 0,2 meur MTT-toimintojen yhdistäminen 0,2 meur Perhepalvelujen yhdistäminen 0,1 meur Vuodeosastopalvelujen tehostuminen 0,5 meur Uuden teknologian hyödyntäminen 20 teur Laboratorio- ja röntgenkustannukset 10 teur Yhteensä 1,7 meur Säästöt yhteensä 2,2 meur Alaskirjaukset On oletettu, että alaskirjaukset voidaan kattaa peruspääomaa (11,1 meur) alentamalla, jolloin ei vaikutusta rahavirtoihin Tasearvot R2 427 teur Koljonvirta 1,1 meur
13 Kannattavuuslaskelmien oletukset Vaihtoehto B: R2:n purku, Iisalmen terveyskeskuksen laajennus, Iisalmen sairaalan osittainen saneeraus ja osittainen purku, Dialyysin siirto Vetrealle Rahavirrat Purkukustannukset R2 40 teur ISA 0,7 meur KVS 0,5 meur Tilainvestointi Peruskorjaus ( korjausvelka ) ISA 8,5 meur Tilamuutoskustannus ISA 7,1 meur Uudisrakentaminen ITK:n laajennus 3,8 meur Kankaan alue 3,3 meur Yhteensä 22,7 meur Vuokrakustannusten muutokset ITK 0,1 meur Luopuminen Kankaankadun Vihreästä talosta Kiinteistön ylläpitosäästöt ISA 0,3 meur (kustannukset laskevat 31 % tilinpäätöksen -14 tasosta KVS 0,3 meur Korkokustannus (aleneva) Lainakauden alussa 1,0 meur 10 vuoden kuluttua 0,8 meur 20 vuoden kuluttua 0,4 meur Rahavirrat Toiminnalliset säästöt PTH ja ESH vastaanottopalvelujen yhdistäminen 0,7 meur Uusi leikkaus- ja anestesiaosasto 0,3 meur Uusi päivystys ja kotisairaala 80 teur MTT-toimintojen yhdistäminen 0,3 meur Perhepalvelujen yhdistäminen 0,2 meur Vuodeosastopalvelujen tehostuminen 0,5 meur Uuden teknologian hyödyntäminen 40 teur Laboratorio- ja röntgenkustannukset 35 teur Hallinto- ja tukipalvelut 0,1 meur Yhteensä 2,2 meur Säästöt yhteensä 2,8 meur Alaskirjaukset On oletettu, että alaskirjaukset voidaan kattaa peruspääomaa (11,1 meur) alentamalla, jolloin ei vaikutusta rahavirtoihin Tasearvot R2 427 teur ( ) Koljonvirta 1,1 meur ( ) ISA:n osittainen (31 %) alaskirjaus 2,5 meur ( )
14 Rahavirrat Kannattavuuslaskelmien oletukset Vaihtoehto C: R2:n purku, Iisalmen sairaalan purku, uudisrakennus useassa vaiheessa, Iisalmen terveyskeskuksen peruskorjaus Purkukustannukset R2 40 teur ISA 1,3 meur KVS 0,5 meur Tilainvestointi Suunnittelukustannus ISA 0,4 meur Uudisrakentaminen ISA 15,5 meur ITK:n laajennus 10,8 meur Yhteensä 26,7 meur Vuokrakustannusten muutos ITK 0,1 meur Luopumien Kankaankadun Vihreästä talosta, Ylä- Savo-talosta ja Pohjolan Portista Kiinteistön ylläpitosäästöt ISA 0,6 meur (kustannukset laskevat 64 % tilinpäätöksen -14 tasosta KVS 0,3 meur Korkokustannus (aleneva) Lainakauden alussa 1,6 meur 10 vuoden kuluttua 1,0 meur 20 vuoden kuluttua 0,5 meur Rahavirrat Toiminnalliset säästöt PTH ja ESH vastaanottopalvelujen yhdistäminen 0,7 meur Uusi leikkaus- ja anestesiaosasto 0,4 meur Uusi päivystys ja kotisairaala 0,1 meur MTT-toimintojen yhdistäminen 0,3 meur Perhepalvelujen yhdistäminen 0,2 meur Vuodeosastopalvelujen tehostuminen 0,5 meur Uuden teknologian hyödyntäminen 0,1 meur Laboratorio- ja röntgenkustannukset 50 teur Hallinto- ja tukipalvelut 0,3 meur Yhteensä 2,2 meur Säästöt yhteensä 3,6 meur Alaskirjaukset On oletettu, että puolet alaskirjauksista voidaan kattaa peruspääomaa (11,1 meur) alentamalla, jolloin vain puolet alaskirjauksista vaikuttavat rahavirtoihin Tasearvot R2 427 teur ( ) Koljonvirta 1,1 meur ( ) ISA:n 8,1 meur ( )
15 Saneerauksen tai uudisrakentamisen toteuttajan (esim. Iisalmen kaupunki tai Sote) vaikutus taloudellisiin laskelmiin Taloudellisissa laskelmissa on oletettu, että Sote toteuttaa kaikki investoinnit lukuun ottamatta Iisalmen terveyskeskuksen peruskorjausta. Tällä valinnalla ei ole olennaista vaikutusta laskelmiin eikä sitä ole tarkoitettu kannanotoksi investoinnin todellisesta toteuttajasta/uudisrakennuksen omistajasta Jos esimerkiksi Iisalmen kaupunki investoi terveyskeskuksen laajennukseen, Sote maksaa laajennusosan käytöstä vuokraa, joka lasketaan seuraavien yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti Investointien poistoaika on 30 vuotta ja korkona poistamattomalle pääomalle on tällä hetkellä käytetty 1,5 % Ylläpitokustannukset on laskettu nykytason pohjalta keskimääräisenä, /m2 Yllä kuvatulla tavalla laskettuna saadaan ITK:n laajennuksen vuosivuokraksi kauden alussa n euroa Jos Sote investoi vastaavaan laajennukseen, tuloslaskelmaan kirjataan poistot, korot ja ylläpitokustannukset eli päädytään hyvin lähelle em euroa Taloudellisissa laskelmissa on käytetty samoja laskentaperiaatteita oli investoinnin toteuttaja kuka tahansa, joten investoinnin toteuttajalla ei ole laskelmiin olennaista vaikutusta
16 Sisältö Yhteenveto ja johtopäätökset Taloudellisten vaikutusten selvityksen tarkoitus Investointivaihtoehtojen kuvaus Kannattavuuslaskelmien toteutustapa Kannattavuuslaskelmien oletukset Kannattavuuslaskelmien tulokset ja herkkyystarkastelut Rahoitusvaihtoehdot ja tuloslaskelmavaikutukset
17 Kannattavuuslaskelmien tulokset Toiminnalliset säästöt toteutuvat suunnitellusti Kassavirrat 30-vuoden tarkastelujaksolla Investoinnin nettonykyarvo Vaihtoehto A Purkukustannukset (-) -475 Pääomakustannukset (-) Vuokrakustannusten muutos (-) Alaskirjausten rahavirtavaikutus (-) 0 Kiinteistön ylläpitosäästöt (+) Toiminnalliset säästöt (+) Nettokassavirta Peruskorjaus 20 vuoden kuluttua Nettokassavirta ml. peruskorjaus Vaihtoehto A (saneerauksen 15 % riskikertoimella) Purkukustannukset (-) -475 Pääomakustannukset (-) Vuokrakustannusten muutos (-) Alaskirjausten rahavirtavaikutus (-) 0 Kiinteistön ylläpitosäästöt (+) Toiminnalliset säästöt (+) Nettokassavirta Peruskorjaus 20 vuoden kuluttua Nettokassavirta ml. peruskorjaus Vaihtoehto B Purkukustannukset (-) Pääomakustannukset (-) Vuokrakustannusten muutos Alaskirjausten rahavirtavaikutus (-) 0 Kiinteistön ylläpitosäästöt (+) Toiminnalliset säästöt (+) Nettokassavirta Ero vaihtoehtoon A Vaihtoehto B (saneerauksen riskikertoimella +15 %) Purkukustannukset (-) Pääomakustannukset (-) Vuokrakustannusten muutos Alaskirjausten rahavirtavaikutus (-) 0 Kiinteistön ylläpitosäästöt (+) Toiminnalliset säästöt (+) Nettokassavirta Ero vaihtoehtoon A 195 Peruskorjaus 20 vuoden kuluttua Nettokassavirta ml. peruskorjaus Vaihtoehto C Purkukustannukset (-) Pääomakustannukset (-) Vuokrakustannusten muutos 572 Alaskirjausten rahavirtavaikutus (-) Kiinteistön ylläpitosäästöt (+) Toiminnalliset säästöt (+) Nettokassavirta Ero vaihtoehtoon A Ero vaihtoehtoon B Peruskorjaus 20 vuoden kuluttua Nettokassavirta ml. peruskorjaus Peruskorjaus 20 vuoden kuluttua Nettokassavirta ml. peruskorjaus
18 Kannattavuuslaskelmien tulokset Nettonykyarvovertailu teur Vaihtoehto A Vaihtoehto B Vaihtoehto C Nettokassavirta Toiminnalliset säästöt (+) Kiinteistön ylläpitosäästöt (+) Alaskirjausten rahavirtavaikutus (-) Vuokrakustannusten muutos (-) Pääomakustannukset (-) Purkukustannukset (-)
19 Kannattavuuslaskelmien tulokset Nettonykyarvovertailu (saneerausvaihtoehtojen riski realisoituu) teur Vaihtoehto A (saneerauksen 15 % riskikertoimella) Vaihtoehto B (saneerauksen riskikertoimella +15 %) Vaihtoehto C Nettokassavirta Toiminnalliset säästöt (+) Kiinteistön ylläpitosäästöt (+) Alaskirjausten rahavirtavaikutus (-) Vuokrakustannusten muutos (-) Pääomakustannukset (-) Purkukustannukset (-)
20 Kannattavuuslaskelmien tulokset Diskonttokorkona käytetty 5 %, 1+30 vuoden tarkastelujakso Oletuksella, että säästöt toteutuvat täysin, nettonykyarvot ovat seuraavat: Vaihtoehto A 11,0 meur Vaihtoehto A 8,6 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto B 14,1 meur Vaihtoehto B 11,2 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto C 17,8 meur Oletuksella, että säästöistä toteutuu 80 %, nettonykyarvot ovat seuraavat: Vaihtoehto A 6,2 meur Vaihtoehto A 3,8 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto B 8,0 meur Vaihtoehto B 5,1 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto C 10,4 meur Oletuksella, että säästöistä toteutuu 60 %, nettonykyarvot ovat seuraavat: Vaihtoehto A 1,4 meur Vaihtoehto A -1,1 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto B 1,9 meur Vaihtoehto B -1,0 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto C 3,0 meur
21 Kannattavuuslaskelmien tulokset Diskonttokorkona käytetty 5 %, 1+30 vuoden tarkastelujakso Vaihtoehto C (uudisrakentaminen) on kannattavin kaikissa skenaarioissa Seuraavaksi kannattavin on vaihtoehto B (osittainen uudisrakentaminen) Kannattamattomin on vaihtoehto A (saneeraus)
22 Kannattavuuslaskelmien tulokset Diskonttokorkona käytetty 3 %, 1+30 vuoden tarkastelujakso Oletuksella, että säästöt toteutuvat täysin, nettonykyarvot ovat seuraavat: Vaihtoehto A 15,9 meur Vaihtoehto A 12,9 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto B 20,1 meur Vaihtoehto B 16,6 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto C 26,8 meur Oletuksella, että säästöistä toteutuu 80 %, nettonykyarvot ovat seuraavat: Vaihtoehto A 9,6 meur Vaihtoehto A 6,5 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto B 12,2 meur Vaihtoehto B 8,6 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto C 17,1 meur Oletuksella, että säästöistä toteutuu 60 %, nettonykyarvot ovat seuraavat: Vaihtoehto A 3,3 meur Vaihtoehto A 0,2 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto B 4,2 meur Vaihtoehto B 0,6 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto C 7,4 meur
23 Kannattavuuslaskelmien tulokset Diskonttokorkona käytetty 5 %, 1+25 vuoden tarkastelujakso Oletuksella, että säästöt toteutuvat täysin, nettonykyarvot ovat seuraavat: Vaihtoehto A 8,4 meur Vaihtoehto A 5,9 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto B 10,6 meur Vaihtoehto B 7,7 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto C 13,0 meur Oletuksella, että säästöistä toteutuu 80 %, nettonykyarvot ovat seuraavat: Vaihtoehto A 4,0 meur Vaihtoehto A 1,5 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto B 5,1 meur Vaihtoehto B 2,2 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto C 6,3 meur Oletuksella, että säästöistä toteutuu 60 %, nettonykyarvot ovat seuraavat: Vaihtoehto A -0,4 meur Vaihtoehto A -2,8 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto B -0,4 meur Vaihtoehto B -3,3 meur saneerauksen riski toteutuu Vaihtoehto C -0,4 meur
24 Kannattavuuslaskelmien tulokset Herkkyystarkastelu: toiminnalliset säästöt Vaihtoehto BEP BEP eur 100 % toteuma säästöistä Vaihtoehto A 54,3 % Vaihtoehto A (saneerausriski realisoituu) 64,5 % Vaihtoehto B 53,8 % Vaihtoehto B (saneerausriski realisoituu) 63,3 % Vaihtoehto C 51,9 % Herkkyystarkastelussa on laskettu, kuinka monta prosenttia vuotuisista toiminnallisista säästöistä tulee toteutua, jotta investointi on kannattava
25 Kannattavuuslaskelmien tulokset Herkkyystarkastelu: toiminnalliset säästöt
26 Kannattavuuslaskelmien tulokset Herkkyystarkastelu: toiminnalliset säästöt
27 Sisältö Yhteenveto ja johtopäätökset Taloudellisten vaikutusten selvityksen tarkoitus Investointivaihtoehtojen kuvaus Kannattavuuslaskelmien toteutustapa Kannattavuuslaskelmien oletukset Kannattavuuslaskelmien tulokset ja herkkyystarkastelut Rahoitusvaihtoehdot ja tuloslaskelmavaikutukset
28 Rahoitusvaihtoehdot Investoinnin rahoitusmallivaihtoehtoja ovat ainakin perinteinen laina tai kiinteistöleasing Hanketta varten voidaan perustaa kiinteistöyhtiö, joka rahoittaa hankkeen tai rahoitus voidaan hoitaa kuntayhtymän kautta Sote maksaa investoinnin kustannukset lainan lyhennyksinä ja korkoina, leasingvuokrina tai vuokrina kiinteistöyhtiölle valitun rahoitusmallin mukaisesti Lainavaihtoehdossa Sote omistaa kohteet alusta alkaen ja ne pysyvät Soten omistuksessa ja hallinnassa Kiinteistöleasingvaihtoehdossa kohteet omistaa rahoittaja esimerkiksi vuoden ajan, jonka jälkeen Sote on velvollinen osoittamaan ostajan tai lunastamaan kohteet sopimuksessa etukäteen sovittuun lunastushintaan. Kiinteistöleasingsopimus voidaan uusia ensimmäisen sopimuskauden päättyessä. Käytännössä leasingrahoittaja toimii kuitenkin pelkän rahoittajan roolissa muodollisesta omistamisesta huolimatta Erot rahoitusmarginaalissa lienevät eri vaihtoehdoissa prosentin kymmenyksiä. Tällä hetkellä lainan ja leasingrahoituksen kustannuksesta valtaosa tulee lainamarginaalista, sillä viitekorot ovat nollan tuntumassa. Rahoitusajanjaksolla viitekorot ehtivät vaihdella voimakkaastikin.
29 Rahoitusvaihtoehdot Hankkeen rahoittaminen kiinteistöleasingin avulla ei rasita velkamäärää, mutta rahoitusvastuu ja vaikutus Soten rahavaroihin on silti yhtä suuri. Leasingvelka ei ole kirjanpidon määritelmän mukaan velkaa, vaan vuokravastuuta. Siksi leasingvastuita ei merkitä taseeseen. Leasingvastuut tulee kuitenkin esittää varsinaisten tilinpäätöslukujen ulkopuolella tilinpäätöksen liitetiedoissa. Lainavastuut kirjataan suoraan taseeseen Leasingvuokraus ja oma omistaminen vaikuttavat eri tavalla tilinpäätöksen tulokseen ja taseen kertyneen ylijäämän kehittymiseen. Leasingvuokriin sisältyy korkoja ja pääoman lyhennyksiä, jotka ovat käyttötalouden kuluja ja vaikuttavat suoraan rahoitukseen ja toiminnan tulokseen. Leasingomaisuudesta ei tehdä poistoja, koska omistus on rahoittajalla. Lainarahoituksella hankitun omaisuuden vaikutus tilinpäätöksen tulokseen tulee korkojen ja poistojen kautta. Lainan lyhennykset eivät vaikuta tulokseen, mutta vaikuttavat rahoitusasemaan Jäännösarvo leasingvaihtoehdossa voi olla esimerkiksi 20 vuoden ajanjakson jälkeen 50 prosenttia hankkeen investointikustannuksista. Lunastushinta määritetään investointikustannusten perusteella eikä siihen tehdä indeksitarkistuksia Korkoriskin hallinta ja suojaus on mahdollista kaikissa rahoitusvaihtoehdoissa. Suojaus nostaa korkokustannuksia, mutta luo vakautta ja ennustettavuutta korkokuluihin.
30 Tuloslaskelmavaikutus Vaihtoehto A Kustannuslaji Purkukustannus Vuokrakustannus Säästöt Korkokustannus Poistot Alaskirjaus* TL-vaikutus Ilman alaskirjausta --> rahavirtavaikutus TL-vaikutus keski per vuosi TL-vaikutus keski per vuosi (rahavirtavaik.) *Ei rahavirtavaikutusta Vaihtoehto B Kustannuslaji Purkukustannus Vuokrakustannus Säästöt Korkokustannus Poistot Alaskirjaus* TL-vaikutus Ilman alaskirjausta --> rahavirtavaikutus TL-vaikutus keskimää per vuosi TL-vaikutus keskimää per vuosi (rahavirtavaik.) *Ei rahavirtavaikutusta Vaihtoehto C Kustannuslaji Purkukustannus Vuokrakustannus Säästöt Korkokustannus Poistot Alaskirjaus* TL-vaikutus % alaskirjauksesta --> rahavirtavaikutus TL-vaikutus keskimäärin per vuosi TL-vaikutus keskimäärin per vuosi (rahavirtavaik.) *Rahavirtavaikutus 50 % alaskirjauksen määrästä Taulukoista käy ilmi tuloslaskelmavaikutus investointijakson eri ajankohtina. Arvot ovat diskontattuja.
31 Yhteenveto ja johtopäätökset Vaikutus kuntien maksuosuuteen Toiminnallisista säästöistä toteutuu 100 % Vaihtoehto A Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Maksuosuus% -52 % -25 % -13 % -10 % -100 % Vuosina 1-5 keskim./vuosi Vuosina keskim./vuosi Vuosina keskim./vuosi Vaihtoehto B Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Maksuosuus% -52 % -25 % -13 % -10 % -100 % Vuosina 1-5 keskim./vuosi Vuosina keskim./vuosi Vuosina keskim./vuosi Taulukoista käy ilmi investoinnin vaikutus kuntien maksuosuuteen investointijakson eri ajankohtina. Positiivinen luku tarkoittaa, että maksuosuus kasvaa ja negatiivinen summa tarkoittaa maksuosuuden pienentymistä. Arvot ovat diskontattuja.
32 Yhteenveto ja johtopäätökset Vaikutus kuntien maksuosuuteen Toiminnallisista säästöistä toteutuu 100 % Vaihtoehto C Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Maksuosuus% -52 % -25 % -13 % -10 % -100 % Vuosina 1-5 keskim./vuosi Vuosina keskim./vuosi Vuosina keskim./vuosi Aluksi investointi lisää kuntien maksuosuutta, mutta myöhemmin pienentää sitä C vaihtoehto pienentää kuntien maksuosuutta eniten tarkastelujaksolla Jos investointia ei tehdä, kuntien maksuosuutta heikentää selvästi tyhjien tilojen kustannukset ja ylläpitoinvestoinnit heikkokuntoisiin rakennuksiin Taulukoista käy ilmi investoinnin vaikutus kuntien maksuosuuteen investointijakson eri ajankohtina. Positiivinen luku tarkoittaa, että maksuosuus kasvaa ja negatiivinen summa tarkoittaa maksuosuuden pienentymistä. Arvot ovat diskontattuja.
33 Yhteenveto ja johtopäätökset Vaikutus kuntien maksuosuuteen Toiminnallisista säästöistä toteutuu 60 % Vaihtoehto A Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Maksuosuus% -52 % -25 % -13 % -10 % -100 % Vuosina 1-5 keskim./vuosi Vuosina keskim./vuosi Vuosina keskim./vuosi Vaihtoehto B Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Maksuosuus% -52 % -25 % -13 % -10 % -100 % Vuosina 1-5 keskim./vuosi Vuosina keskim./vuosi Vuosina keskim./vuosi Taulukoista käy ilmi investoinnin vaikutus kuntien maksuosuuteen investointijakson eri ajankohtina. Positiivinen luku tarkoittaa, että maksuosuus kasvaa ja negatiivinen summa tarkoittaa maksuosuuden pienentymistä. Arvot ovat diskontattuja.
34 Yhteenveto ja johtopäätökset Vaikutus kuntien maksuosuuteen Toiminnallisista säästöistä toteutuu 60 % Vaihtoehto C Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä Maksuosuus% -52 % -25 % -13 % -10 % -100 % Vuosina 1-5 keskim./vuosi Vuosina keskim./vuosi Vuosina keskim./vuosi Aluksi investointi lisää kuntien maksuosuutta, mutta myöhemmin pienentää sitä C vaihtoehto pienentää kuntien maksuosuutta eniten tarkastelujaksolla Jos investointia ei tehdä, kuntien maksuosuutta heikentää selvästi tyhjien tilojen kustannukset ja ylläpitoinvestoinnit heikkokuntoisiin rakennuksiin Taulukoista käy ilmi investoinnin vaikutus kuntien maksuosuuteen investointijakson eri ajankohtina. Positiivinen luku tarkoittaa, että maksuosuus kasvaa ja negatiivinen summa tarkoittaa maksuosuuden pienentymistä. Arvot ovat diskontattuja.
35 Kuntayhtymän peruspääoman käyttäminen alaskirjauksiin Vaikutukset kunnan kirjanpitoon Kuntayhtymän peruspääoma on n meur Mitä ilmeisimmin on mahdollista kattaa käytöstä poistettavien/purettavien rakennusten alaskirjauksista syntynyttä alijäämää peruspääomasta, jolloin kuntien ei tarvitse kattaa kuntayhtymän alijäämää tältä osin rahasuorituksilla Peruspääomaa voidaan kattaa alijäämän kattamiseen vain siltä osin, kun peruspääoman ja pitkäaikaisen vieraan pääoman summa ylittää pysyvien vastaavien yhteismäärän. Tilinpäätöksen 2014 lukujen perusteella peruspääomaa olisi voinut käyttää alijäämän kattamiseen n. 0,2 meurilla. Jos peruspäämaa halutaan käyttää alijäämien kattamiseen, tulee vieraan pääoman määrää kasvattaa, mikä osittain rajaa rahoituvaihtoehtoja Kuntien osuudet kuntayhtymän peruspääomasta ovat seuraavat Iisalmi 61.3 % Kiuruvesi 16,7 % Sonkajärvi 10,6 % Vieremä 11,5 % Jos peruspääomaa alennetaan, pienenee kunnan sijoituksen arvo, jolloin kunnan tulee kirjata sijoituksen arvonalennus tulosvaikutteisesti omassa kirjanpidossaan
36 Vaikutus palvelujen hintaan Kustannusten noustessa, niiden kuntayhtymän tuottamien palvelujen, joihin kustannusten nousu vaikuttaa, hinnat nousevat Esimerkiksi tietyn kiinteistön kustannusten noustessa, nousevat palvelujen, joita kyseisessä kiinteistössä tuotetaan, hinnat. Sama logiikka toimii tietysti hintojen laskiessa Kiinteistökustannusten osuus esimerkiksi Iisalmen vuodeosastoilla on noin 5,5 % koko palvelun hinnasta Kunnat maksavat palveluista aiheuttamisperiaatteen mukaisesti Investointi nostaa aluksi niiden palvelujen, joita tuotetaan uusissa tai remontoitavissa tiloissa, hintoja, mutta säästöjen toteutuessa hinnat laskevat Kun investointi on kannattava tarkastelujaksolla, palveluista maksettu hinta samalla ajanjaksolla on alhaisempi kuin palveluista maksettu hinta ilman investointia
37 Peruskorjauksen ja uudisrakentamisen vaikutukset vuokriin Tila m2 eur/m2 peruskorjaus- /uudisrakentamiskust. vuokran nousu heti peruskorj. jälkeen eur/m2 vuokran nousu heti peruskorj. jälkeen % Iisalmen tk , ,1 15 % Iisalmen sairaala nykyinen ,15 ISA vaihtoehto A , ,85 68 % ISA vaihtoehto B , ,85 82 % ISA vaihtoehto C , ,85 96 % Uudet neliövuokrat ovat alustavia arvioita. Vertailukiinteistöjä Tila m2 eur/m2 peruskorjaus- /uudisrakentamiskust. vuokran nousu heti peruskorj. jälkeen eur/m2 vuokran nousu heti peruskorj. jälkeen % Vieremän vanha tk 955 7,27 Vieremän uusi tk** , % **Vieremän uuden terveyskeskuksen neliövuokra täsmentyy ylläpitovuokran osalta Pielaveden terveyskeskuksessa on suoritettu raskas peruskorjausinvestointi (korjausaste n. 60). Kunnaninsinöörin alustavan arvion mukaan nykyinen euron neliövuokra tulenee nousemaan euroon/ m2.
38 Kysymyksiä ja kommentteja KIITOS!
TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset
TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset 1.9.2015 Talousjohtaja Tommi Talasterä tommi.talastera@ylasavonsote.fi 040 712 6970 Sisältö Yhteenveto ja johtopäätökset Taloudellisten vaikutusten selvityksen
LisätiedotTerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset
TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset 25.9.2015 Talousjohtaja Tommi Talasterä tommi.talastera@ylasavonsote.fi 040 712 6970 www.ylasavonsote.fi Kaikki käsitellyt investointivaihtoehdot ovat laskelmien
LisätiedotTerveysKampus. esittelyaineisto
TerveysKampus esittelyaineisto 25.9.2015 Esityksen sisältö: Sote-uudistuksen vaikutukset Palvelujen sijoittuminen Taloudelliset vaikutukset Esityksen sisältö: Sote-uudistuksen vaikutukset Palvelujen sijoittuminen
LisätiedotKH 09.03.2015 68 Valmistelu ja lisätiedot: ahoitusjohtaja Raija Vaniala, 520 2260, raija.vaniala@porvoo.fi
Kaupunginhallitus 68 09.03.2015 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 ELINKAARIHANKKEEN RAHOITUSMALLIN VALINTA 22/58/2011 KH 09.03.2015 68 Valmistelu ja lisätiedot: ahoitusjohtaja Raija Vaniala, 520 2260, raija.vaniala@porvoo.fi
LisätiedotKaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ELINKAARISOPIMUKSEN RAHOITUSMALLIT 23.2.2015 ELINKAARIHANKKEEN PERUSTIEDOT Tolkis skola, Tolkkisten päiväkoti, Gammelbackan päiväkoti, Toukovuoren päiväkoti, Peippolan
LisätiedotTilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta
Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta
LisätiedotPorvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen
Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta
LisätiedotKEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto
1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä
LisätiedotVuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015
Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä
LisätiedotKuhmoisten yhtenäiskoulun koulukampuksen tulevaisuusvaihtoehdot talouden näkökulmasta. Reetta Talja, taloussihteeri
Kuhmoisten yhtenäiskoulun koulukampuksen tulevaisuusvaihtoehdot talouden näkökulmasta Reetta Talja, taloussihteeri A) LAINARAHOITTEINEN UUSI KOULU (vanhat osat puretaan) Lainan Kustannukset Rakentamiskustannus
LisätiedotSairaalainvestoinnin toteutusvaihtoehtojen kannattavuuden selvitys
Sairaalainvestoinnin toteutusvaihtoehtojen kannattavuuden selvitys EKSOTE, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri LUONNOS 15.8.2013 Yhteenveto 1. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) tilat
LisätiedotInvestointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013
Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016
1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotInvestointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM
17.5.2011 1(6) Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit
LisätiedotTalouden kokonaistarkastelu 2013-2040 sisältää Uusi sairaala-investoinnin ja vanhan sairaalan realisoinnin. Ksshp Talousosasto 15.1.
Talouden kokonaistarkastelu 2013-2040 sisältää Uusi sairaala-investoinnin ja vanhan sairaalan realisoinnin Ksshp Talousosasto 15.1.2014 Tarkastelun tavoite Tarkastelussa on huomioitu pelkistettynä kaikki
LisätiedotMitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille
Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille 27.3.2014 Talousjohtaja Elisa Kusmin Perustamiskustannukset Laajennusosan kustannukset Investoinnin suunnittelukustannukset
LisätiedotInvestointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM
Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit (esim.
LisätiedotTaloudelliset laskelmat
Taloudelliset laskelmat Pielisen Tietoverkko Juuka 31.3.214 LUONNOS LASKENTAOLETUKSET 31.3.214 2 Laskentaoletukset Investoinnit Ominaisuus Kuvaus Rakentamisaikataulu Runkoverkon rakentaminen tapahtuu vuonna
Lisätiedotapj! j 00, 0 Asi a n ro: I I S/75/0840/2015
Iisalmen kaupunki Ote psytäkirjasta apj! j 00, 0 Asi a n ro: I I S/75/0840/2015 218 Lausunnon antaminen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Terveyskampus-hankkeen hankesuunnitelmaan 5.10.2015 216 Valmistelijat:
LisätiedotPuhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4
Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA
KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE
LisätiedotSisällysluettelo. Yhteenveto. 1. Johdanto. 2. Rahoitusmalleja koskevien laskentaoletusten kuvaus. 3. Rahoitusmalleja koskevat laskelmat
Järvenpään kaupunki ja Mestaritoiminta Oy Rahoitusmallivertailu Alakartanon, Kyrölän ja Kansakoulunkadun moduulitilojen rahoitus Päivitetty 1Copyright inspira Sisällysluettelo Yhteenveto 1. Johdanto 2.
LisätiedotTulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala
LisätiedotTiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008
Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon
LisätiedotKuntakierros 2019 Kari Janhonen, talousjohtaja
Kuntakierros 2019 Kari Janhonen, talousjohtaja 10.4.2019 1 Tilinpäätös 2018 TP 2017 TP2018 TP 2018 / TP 2017 ERO % Palveluiden toimivuus Hoidetut henkilöt 97 582 98 633 1 051 1,1 % Hoitojaksot 44 039 43
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)
KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotJA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )
Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017
1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2017 Muut (17 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE (57 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotRahoitus- ja toimintamallit sairaalatilojen rakentamisessa. Informaatio- ja keskustelutilaisuus talousjohtaja Matti Häyrynen
Rahoitus- ja toimintamallit sairaalatilojen rakentamisessa Informaatio- ja keskustelutilaisuus 1.9.2011 talousjohtaja Matti Häyrynen Matti Häyrynen 010911 Investointien rahoituksen arviointi Tulorahoitus
LisätiedotRaahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin.
Arvoisa kaupunginvaltuutettu, kun tarkastellaan kassamaksuja, investointikustannuksia sekä nykyarvomenettelyä on edullisin ratkaisu katettuputki sekä vuokraus. Merikadun hidasteet tai tienkatkaisu häviävät
LisätiedotTalouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös
Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina
LisätiedotRAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1
RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset
LisätiedotElinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit
Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2015
Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotFORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset
FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen
LisätiedotSuunnitelmavaihtoehtoluonnokset ja niiden kustannukset
Suunnitelmavaihtoehtoluonnokset ja niiden kustannukset Tehtävänä oli laatia palveluverkkoselvitys, joka sisältää kuvauksen kiinteistöistä ja niiden toiminnan nykytilasta sekä kolme vaihtoehtoista mallia
LisätiedotSonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille
Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015
1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotValtuustoseminaari 11 10. 2011.
Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys. Sopimusohjauksen kehysseminaari Talousjohtaja Aija Suntioinen
Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys Sopimusohjauksen kehysseminaari 25.4.2017 KATSAUS TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYKSEEN Toiminnan kehitys Volyymin kasvu jatkunut pidemmän aikaa
LisätiedotRISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI
RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2016
Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotVESIHUOLTOTOIMINNNAN TALOUSMALLINNUS
VESIHUOLTOTOIMINNNAN TALOUSMALLINNUS Liite 2 4.5.212 1 SISÄLTÖ 1. Talousmallinnuksen tavoite 2. Laskentaoletukset ja periaatteet Toiminnan volyymin kehitys Menojen kehitys Tulojen kehitys Investoinnit
LisätiedotTaulukot kustannusten noususta vuonna 2016 verrattuna vuoden 2015 talousarvioon.
1 Jakelussa mainituille LAUSUNTOPYYNTÖ YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNNILLE KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2016 JA TALOUSARVION VUOSIEN 2017 2018 TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELUPERUSTEISTA Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotHausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu
Hausjärvi Loppi Riihimäki Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu 1.6.2015 Riitta Ekuri FCG Konsultointi 1.6.2015 Page 1 Tilinpäätös 2014 Taloudellisten laskelmien lähtötiedot
LisätiedotTILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015
TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 215 TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA Käyttötalous ja rahoitus Vuoden 215 käyttösuunnitelmassa liikevaihto on 197,7 milj. euroa, talousarviossa
LisätiedotVuosien taloudellinen kehityskaari Kari Janhonen, talousjohtaja
Vuosien 2018-2020 taloudellinen kehityskaari Kari Janhonen, talousjohtaja 26.2.2019 11.3.2019 1 Tilinpäätös 2018 TP 2017 TP2018 TP 2018 / TP 2017 ERO % Palveluiden toimivuus Hoidetut henkilöt 97 582 98
LisätiedotHämeenlinnan talous ja investointikyky nyt ja maakuntauudistuksen jälkeen / Jussi Oksa
Hämeenlinnan talous ja investointikyky nyt ja maakuntauudistuksen jälkeen / Jussi Oksa 6.3.2018 ämeenlinnan talouden pitemmän aikavälin tarkastelu TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 EN 2017 TA 2018
LisätiedotUudet ominaisuudet: Invest for Excel 3.6
Uudet ominaisuudet: Invest for Excel 3.6 Microsoft Excel versiot... 2 Käyttöoppaat... 2 Sähköinen allekirjoitus... 2 Mallikansiot... 2 Liikearvon poisto ja tuloverotus... 4 Sisäinen korkokanta ennen veroja...
LisätiedotKuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola
Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa Juha-Pekka Ketola Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus tarjoaa rahoituspalveluita kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon
LisätiedotEmoyhtiön tuloslaskelma, FAS
Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös 2018
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd.
20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2016, mrd. Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 20 18 16
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd.
20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1992-2017, mrd. Lainakanta Rahavarat 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 20 18 16
LisätiedotSOPIMUS ESPER-HANKKEEN RAHOITUKSESTA
Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 Liite 1 SOPIMUS ESPER-HANKKEEN RAHOITUKSESTA 1. Sopimuksen osapuolet Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä Sairaanhoitopiiri) L Mikkelin kaupunki (jäljempänä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS
HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12
LisätiedotTILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010
TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan
LisätiedotSelvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)
Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään
LisätiedotInvestointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014. Kuntarahoitus, Jukka Leppänen
1 Investointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014 Kuntarahoitus, Jukka Leppänen Investoinnin toteus ja rahoittaminen Investoinnin toteutukseen ja sen elinkaaren hallintaan liittyvät päätökset tulee tehdä kohteen
LisätiedotTULOSLASKELMA
TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp
LisätiedotMillaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen
Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely (KuntaL 118 ) Kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet
LisätiedotVaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon 26.11.2010
» Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon hankkimiseksi 26.11.2010 Lähtökohdat selvitystyölle 1/3 2 Hallitus esittää yhdistyksen
LisätiedotSote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous
Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös
Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.
LisätiedotJärvenpään kaupungille toteutettu lainakilpailutus tarjousvertailu ja vertailulaskelmat
Järvenpään kaupungille toteutettu lainakilpailutus tarjousvertailu ja vertailulaskelmat Marraskuu 2018 Julkinen versio 1Copyright inspira Yhteenveto 1. Inspira avustaa Järvenpään kaupunkia lainarahoituksen
LisätiedotQ Tilinpäätöstiedote
Q4 1.1.2017 31.12.2017 Tilinpäätöstiedote Avainluvut 10-12/2017 10-12/2016 Muutos% 1-12/2017 1-12/2016 Muutos% Liikevaihto, MEUR 248,5 238,1 4,4 % 796,5 775,8 2,7 % Vertailukelpoisten myymälöiden liikevaihdon
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa
LisätiedotToivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus
Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP
LisätiedotInvestointiohjelma Yhteenveto pohjaesityksen vaikutuksista
Investointiohjelma 2018-2032 Yhteenveto pohjaesityksen vaikutuksista Taustaa Investointiohjelman 2018-2032 valmistelu alkanut jo kesällä 2017 Lausuntopyynnöt ja lausunnot syksyllä 2017 Selvityksiä tehty
LisätiedotNro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94
RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen
LisätiedotKullo Golf Oy TASEKIRJA
Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus 1761478-9 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2011-31.12.2011 Sisällysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma 5 Rahoituslaskelma
LisätiedotBBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj Tuloslaskelma ja tase
Tuloslaskelma ja tase 30.6.2018 BBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-30.6.2018 1.1.-30.6.2017 1.1.-31.12.2017 Liiketoiminnan muut tuotot * 2 237 121,94 13 879,38 20 466,26 Materiaalit
LisätiedotModuuli 7 Talouden hallinta
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Moduuli 7 Talouden hallinta Osa 3 Talouden suunnittelu ja ennusteet Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija,
LisätiedotPääkaupunkiseudun joukkoliikenne
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne Selvitys käyvilläarvoilla vuokrattavan (YTV-malli) tai luovutettavan omaisuuden (keskitetty yhtiömalli) taloudellisista vaikutuksista tariffitukeen ja käyvilläarvoilla
LisätiedotInvestointien taloustiedot
Investointien taloustiedot Kunnat, kuntayhtymät sekä kansantalous Mikko Mehtonen Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) 1-217 Vuoden 2 hinnoin, mrd. Kansantalouden tilinpidon mukaan 3 2 2 24 22
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 1 (5) 805 HSY -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2018 HEL 2015-007268 T 00 01 06 Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteinä 2 ja 3 olevat
LisätiedotYleiselektroniikka-konsernin kuuden kuukauden liikevaihto oli 14,9 milj. euroa eli on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 milj. euroa.
YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 13.8.2007 klo 11.00 YLEISELEKTRONIIKKA -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2007 - Liikevaihto 14,9 milj. euroa (12,8 milj. euroa) - Liikevoitto 494 tuhatta euroa
LisätiedotJärvenpään kaupunki Rahoitusmallivertailu. Päivitetty Alakartanon ja Kyrölän moduulitilojen rahoitus. 1Copyright inspira 2.3.
Järvenpään kaupunki Rahoitusmallivertailu Alakartanon ja Kyrölän moduulitilojen rahoitus Päivitetty 1Copyright inspira Moduulitilojen kartoitetut rahoitusmallit Taustaa Järvenpään kaupunki on suunnitellut
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Päivystys- ja vuodeosastorakennusinvestointi ja sairaalan peruskorjaaminen 2014 2018
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Päivystys- ja vuodeosastorakennusinvestointi ja sairaalan peruskorjaaminen 2014 2018 Tiivistelmä Eksote on yhdessä kuntien kanssa linjannut taloussuunnitelman
LisätiedotLIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2018
LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2018 Privanet Group -konserni 1-12/2018 1-12/2017 Muutos 7-12/2018 7-12/2017 Muutos 12kk 12kk 6 kk 6 kk Liikevaihto, 1000 EUR 8 292 13 971-40,65 % 4
LisätiedotTulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen
Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja
LisätiedotPUOLIVUOSIKATSAUS
PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6
LisätiedotLausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista
Kunnanhallitus 127 15.06.2015 Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 201/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 15.06.2015 127
LisätiedotQ Puolivuosikatsaus
Q2 1.1. 30.6.2018 Puolivuosikatsaus Avainluvut 4-6/2018 4-6/2017 Muutos% 1-6/2018 1-6/2017 Muutos% 1-12/2017 Liikevaihto, MEUR 217,7 196,0 11,0 % 391,3 352,6 11,0 % 796,5 Vertailukelpoisten myymälöiden
LisätiedotVuokrasopimuskannan arvo 30.4.2016 oli 69,9 M (63,9 M ) ja vuokrasopimusten keskimääräinen kesto oli 4,3 v. (3,9 v.).
JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 15.6.2016 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2016 Katsauskauden liikevaihto 5,35 M oli 8,0 % suurempi kuin v. 2015 vastaavan ajanjakson
LisätiedotINVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU. Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous)
INVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous) 25.5.2007 Mitä tietoja laskentaan tarvitaan Investoinnista aiheutuneet investointikustannukset Investoinnin pitoaika Investoinnin
LisätiedotRahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7
RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8
LisätiedotLIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017
LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017 KONSERNIN KESKEISET AVAINLUVUT (tilintarkastetut) Privanet Group -konserni 1-12/2017 1-12/2016 Muutos 7-12/2017 7-12/2016 Muutos 12kk 12kk 6 kk
LisätiedotJäsenkokous 13.10.2009 Risto Maunula
Jäsenkokous 13.10.2009 Risto Maunula OLLAKO VAI EIKÖ OLLA SIINÄPÄ PULMA Hamlet Vuokrasopimustilanne Kenttäpohjan maavuokra Uusi sopimus Voimaan 1.1.2010, voimassa 25 v (päättyy 2034) Vuokra 62.555,10 /
LisätiedotTAUSTAA TYÖLLE, KATSAUS KAUPUNGIN TALOUTEEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN
1 TAUSTAA TYÖLLE, KATSAUS KAUPUNGIN TALOUTEEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN Toiminnallinen työryhmä 21.1.2017 Vesa Haapamäki kaupunginjohtaja 21.1.2017 2 Sisältö Taustaa työlle o Toimeksianto Talouden tilanne
LisätiedotMaakuntien alustavat tilavuokrat
Maakuntien alustavat tilavuokrat 16.5.2018 SISÄLLYS Vuokrajärjestelmä kokonaisuudessaan Näin vuokrat on laskettu Vuokrat maakunnittain Vuokrajärjestelmän perusteet Tilakeskuksen omistamat kiinteistöt VUOKRAJÄRJESTELMÄ
LisätiedotInvestointilaskentamenetelmiä
Investointilaskentamenetelmiä Laskentakorkokannan käyttöön perustuvat menetelmät (netto)nykyarvomenetelmä suhteellisen nykyarvon menetelmä eli nykyarvoindeksi annuiteettimenetelmä likimääräinen annuiteettimenetelmä
LisätiedotKonsernin katsauskauden investoinnit olivat yhteensä 13 tuhatta euroa (518 tuhatta euroa). Investoinnit ovat käyttöomaisuuden korvausinvestointeja.
YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2014 PÖRSSITIEDOTE 6.5.2014 KLO 8:45 - Liikevaihto 9,9 miljoonaa euroa (9,8 milj. euroa) - Liikevoitto 223 tuhatta euroa (76 tuhatta euroa) - Osakekohtainen
LisätiedotTALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka
TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI 2015 Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka Lähtötilanne 2008 Kiinteistökanta suurelta osin rakennettu 70- luvulla, jota vaivaavat ajalle tyypilliset virheelliset
LisätiedotYhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta
Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien
LisätiedotKoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti. 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela
KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela Hankkeen läpivienti Aloituspalaveri 8.3. Kouvolassa Sovittiin laskennan perusteet 1. Korjataan vanhat tilat,
LisätiedotASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014
ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri
LisätiedotKuntayhtymän hallitus Tarkastuslautakunta
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 1 1 (1) Kuntayhtymän hallitus 31 25.3.2019 Tarkastuslautakunta 41 23.4.2019 4 1360/02.06.01.06/2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tilinpäätös ja toimintakertomus
Lisätiedot