Ote Hanhikiven ydinvojmaia~tosaiueen osayleiskaavasta

Transkriptio

1

2

3 Ote Hanhikiven ydinvojmaia~tosaiueen osayleiskaavasta

4 MARKANRÄMEEN KALLIOALUEEN LOUHINTASUUNNITELMA PYHÄJOEN KUNNAN PARHALAHDEN KYLÄ TILA PARHANIEMI :

5 2 1. HANKETIEDOT Morenia Oy hakee lupaa kallion louhinnalle tilalla Parhaniemi RN:o 17:9 Pyhäjoen kunnan Parhalahden kylässä. Tilalla ei ole aikaisempaa maa-ainesten ottotoimintaa. Ottoa haetaan kahdessa vaiheessa, joista nyt haettavan ottovaiheen 1 koko on noin 3,1 ha ja louhittavan kiviaineksen määrä m 3. Ottovaiheelle 2 haetaan lupaa myöhemmin. Ottotoiminnasta on sovittu maanomistajan kanssa, sopimus liitteenä. Ympäristölupaa louhinnalle ja murskaukselle haetaan samanaikaisesti tämän hakemuksen kanssa. 2. ALUEEN NYKYTILA, LUONNONOLOSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Suunnitelman kohteena oleva alue on noin 5 kilometriä Pyhäjoen koillispuolella sijaitseva kallioalue, jolla kallio on osaksi paljastuneena, osaksi ohuen turve- /moreenimaakerroksen peittämänä. Moreenia ja pintamaita tullaan käyttämään suojavalleihin, tukitoiminta-alueen pohjan tasaamiseen sekä maisemoinnissa luiskauksien kasvukerrokseen. Alue ympäristöineen on metsätalouskäytössä. Viereiselle tilalle Rautala I RN:o 54:0 on myönnetty maa-aineslupa kallion louhinnalle tilan omistajalle, Toni Kippolalle, 10 vuodeksi määrälle m 3. Alueella on voimassa (valitus KHO:ssa) Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaava (karttaote liitteenä). Kaava ei valitusten vuoksi ole vielä lainvoimainen. Kaavassa suunniteltu ottoalue sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle M-1 eikä kaavamerkintä estä maa-ainesten ottoa. Lähin loma-asuinkiinteistö pihapiireineen sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä suunnitellusta louhoksesta ja lähin kiinteä asutus noin 900 metrin etäisyydellä alueen koillispuolella. Loma-asuinkiinteistö on osayleiskaavassa merkitty TP-1 alueeksi (työpaikka-alue), johon suunnitellusta ottoalueesta on matkaa lähimmillään noin 270 metriä. Ottovaihe 1 on lähimmillään noin 140 metrin päässä osayleiskaavaan merkityn, ydinvoimaa palvelevan voimajohtoalueen reunasta. Suunnitelmassa on käytetty maanmittauslaitoksen karttapaikan karttojen korkeuskäyrätietoja. Kulmapisteiden koordinaatit on ilmaistu suunnitelmapiirroksessa Louhos tulee lopputilanteessa täyttymään vedellä arviolta likimain tasolle +4,0(N60). Arvio perustuu suunnitelma-alueen ja sen ympäristön soiden pintojen ja ojituksen tasoon. Suunniteltu ottoalue ei sijaitse yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen lähellä (lähin luokiteltu pohjavesialue, 1-luokan pohjavesialue Kopisto , sijaitsee noin 7,5 km etäisyydellä) eikä sen vaikutuspiirissä ole luonnontilaisia lähteitä, vedenottamoita tai yksityistalouksien kaivoja. Ottoalueella ei ole todettu sellaisia erityisiä, suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristö tulisi säilyttää ottotoimintaa rajoittamalla. Ottoalueen lounaispuolella, noin 950 m etäisyydellä sijaitsee Heinikarinlammen Natura-alue (FI ). Kulkuyhteys louhokselle sijoittuu lähimmillään noin 750 metrin päästä Natura-alueesta. Koska alue on tavanomaista metsä-/kalliomaastoa, ei suunnitelman mukaisella toiminnalla ole merkittävää haitallista vaikutusta alueen maisemalliseen arvoon. Kulku alueelle järjeste-

6 3 tään eteläpuoliselta metsäautotieltä maanomistajan kanssa sovitulla tavalla. Nykyiset kulkuyhteydet pidetään liikennöitävässä kunnossa ja niitä parannetaan tarvittaessa. 3. SUUNNITELLUT OTTAMISTOIMENPITEET Louhittavan kallion päällä olevat pintamaat kuoritaan alueen reunoille, josta niitä käytetään suojavalleihin, tukitoiminta-alueen pohjiin sekä kasvukerrokseen maisemointivaiheessa. Louhoksen ympärille rakennetaan maavalli suojaukseksi sekä estämään pintavalunnan pääsyä louhokseen. Luiskat rakennetaan moreenista, louheesta ja tarvittaessa muualta tuotavista puhtaista maa-aineksista kaltevuudella 1:3 tasolle +2,0(N60) eli 2 metriä lopputilanteen arvioidun vesipinnan alapuolelle. Luiskien vesipinnan alapuoliset osat rakennetaan humuksettomilla aineksilla ja luiskien alapuoliset reunat louhitaan pystysuoriksi siten, että vesipinnan alapuolella ei jää vaaraa aiheuttavia lohkareita tai seinämiä. Ottoalueen koko on noin 3,1 ha ja ottomäärä m 3. Ottotaso on -11,0(N60) ja louhintasyvyys metriä, jolloin louhinta voidaan suorittaa kahdessa, noin 8 metrin syvyisessä louhintarintauksessa. Ottoaika on kymmenen (10) vuotta. Myöhemmin haettavan ottovaiheen 2 koko on suunnitelmakartan mukaisena noin 4,1 ha. Murskauslaitos ja väliaikaiset tuotteiden varastokasat sijoitetaan pääosin tukitoimintaalueelle, murskauslaitos tilan salliessa alas louhokseen. Alueella mahdollisesti säilytettävät polttonesteet varastoidaan lukittavissa, kaksoisvaipallisissa, ylitäytönestimillä varustetuissa säiliöissä ja tankkausalueiden pohjat tehdään vettä läpäisemättömiksi muovikalvolla ja hienoainespitoisilla maa-aineksilla. Tukitoiminta-alue rakennetaan suunnitelmapiirroksessa esitetylle paikalle ottoalueen eteläpuolelle. Louhokseen kertyvät vedet pumpataan tukitoiminta-alueen eteläpuoliselle, ojitetulle suoalueelle kaivettavan laskeutusaltaan kautta, josta vedet johtuvat ojituksen kautta mereen. Arvioitu vesien poisjohtumisreitti on esitetty sijaintikartalla. Arvio perustuu karttatarkasteluun ja perusteena on käytetty maanmittauslaitoksen kartoille merkittyjä korkeuskäyriä ja ojien virtaussuuntanuolia. Laskeutusaltaan koko (laskennallisesti sadannan ja kalliorakojen kautta louhokseen kertyvän ennakolta arvioidun vesimäärän perusteella) tulee olla noin 50 m 2. Vuotuinen sadanta on noin 600 mm eli 0,6 m/v/m 2. Louhoksen suunniteltu pinta-ala on noin 3,1 ha eli m 2. Louhokseen sadannasta kertyvä vesimäärä on siten 0,6 m x m 2 = m 3 vuodessa. Suunnitellun laskeutusaltaan koko on 50 m 2 ja keskimääräinen vesisyvyys noin yksi metri, eli tilavuus noin 50 m 3. Pumpattavan veden määrä on sadannan perusteella noin 2,1 m 3 tunnissa, jolloin viipymä altaassa on noin 24 tuntia. Kallion rakoilusta kertyvä vesimäärä tarkentuu oton edetessä. Pumppausmäärää seurataan oton edetessä pumppujen tehojen perusteella. Mitattujen pumppausmäärien perusteella laskeutusaltaan kokoa voidaan tarvittaessa suurentaa. Kohteen syrjäisen sijainnin vuoksi pumpattavien vesien määrien tai laadun tarkkailuohjelmaa ei hanke edellytä.

7 4 Louhoksen ympärille rakennettava pintamaavalli toimii suojauksena sekä vähentää pintavalunnan, mm. humuspitoisten suoalueen vesien pääsemistä louhokseen. Alueella ei ole nykyistä louhosta, joten alkuvaiheessa ei tarvitse suorittaa suuria tyhjennyspumppauksia. Suunnitellun ottoalueen koko on 3,1 ha, eli toiminnan loppuvaiheessa louhokseen kertyisi sadannasta vettä noin 51 m 3 /d. Ottaen huomioon kallion rakoilusta louhokseen kertyvän veden sekä haihdunnan, on louhoksesta pumpattavan veden määrä arvioilta m 3 /d. Pumppausmäärää tarkkaillaan pumppujen tehojen ja pumppausjaksojen kestojen perusteella. 4. TURVALLISUUS JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Jotta louhos oheistoimintoineen ei aiheuta tarpeetonta vaaraa ympäristössä liikkuville, rakennetaan ottoalueen ympärille maavalli. Tarvittaessa suojausta tehostetaan lohkareilla ja lippusiimalla. Louhoksen ympärille sijoitetaan louhoksesta varoittavia kylttejä. Louhinnan ja murskauksen toteuttavat yksityiset urakoitsijat, jotka huolehtivat omasta työturvallisuudestaan. Morenia Oy valvoo, että louhoksen reunat ja luiskat sekä ainesten varastointipaikat ovat työturvallisuussäännösten mukaisia. Alueelle johtava tiestö pidetään ajokuntoisena eikä toiminnasta aiheudu haittaa naapurikiinteistöjen puustolle tai maapohjalle. 5. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA TOIMET NIIDEN VÄHENTÄMISEKSI Toiminnot järjestetään siten, ettei niistä aiheudu melu- pöly- tai tärinähaittoja asutukselle. Lähimpään kiinteään asutukseen on matkaa noin 900 metriä. Lähin loma-asuinkiinteistö sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä suunnitellun ottamisalueen pohjoisreunasta. Murskauslaitos voidaan sijoittaa alkuvaiheessa tukitoiminta-alueen eteläosaan, jolloin lomaasutukseen tulee matkaa noin 500 metriä. Osayleiskaavassa esitetty tielinjaus ydinvoimalaalueelle on linjattu juuri po. lomakiinteistön kohdalle ja se tultaneen aikanaan purkamaan. Asutuksen ja louhoksen välinen metsä, rakennettava suojavalli sekä myöhemmässä vaiheessa louhoksen reunat vaimentavat melua. Toiminnan alkuvaiheessa varastokasojen sijoittamisella murskauslaitoksen ja lähimmän asutuksen väliin voidaan vähentää melun ja pölyn kulkeutumista asutuksen suuntaan. Toiminnassa noudatetaan Valtioneuvoston kivenlouhimojen ympäristönsuojelusta antaman ns. Murausasetuksen (VNa 800/2010) periaatteita ja siinä annettuja ohjeita. Tarvittavista katselmuksista, tärinä- ja melumittauksista sovitaan asukkaiden ja viranomaisten kanssa. Suunnitelman mukaisella otolla ei ennalta arvioiden ole vaikutusta 950 metrin etäisyydellä olevaan Natura-alueeseen eikä noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevaan muinaismuistokohteeseen, molemmat sijaitsevat alueen lounaispuolella (liitekartta; ote Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaavasta). Louhoksesta pumpattavat vedet johdetaan alueen pohjoispuolelle kaivettavan laskeutusaltaan kautta. Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen selvityksissä on suunnitellun ydinvoimalan alueen läheisyydessä todettu merikotkan pesä. Suunnitellusta ottotoiminnasta ei ole haitallista vaikutusta

8 5 po. merikotkan pesälle. Toiminnasta ei ole vaikutusta myöskään mahdollisen ydinvoimalan rakentamiselle. Ottotoiminnan seurauksena ottoalueelta poistuu kasvillisuus ja pieneliöstö. Ympäröivä alue huomioiden ei kasvillisuuden poistumisesta ole merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle tai alueen biologisille olosuhteille. Öljy- ja polttoainevuodot torjuen ei toiminnalla vaaranneta pohjaveden laatua. Mahdollisia vuotoja tarkkaillaan silmämääräisesti. Morenia Oy käyttää louhinnassa, murskauksessa ja kuljetuksissa ulkopuolisia urakoitsijoita ja valvoo niiden toiminnan täyttävän työsuojelun, ympäristönsuojelun sekä yleisten säännösten mukaiset vaatimukset. Toiminnassa ei synny kaivannaisjätteitä vaan kaikki tuotteet käytetään maarakentamiseen tai alueen maisemointiin. Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on ympäristölupahakemuksen liitteenä. Urakoitsijat toimittavat talousjätteet ja koneiden jäteöljyt niille kuuluviin sijoituspaikkoihin. 6. MAISEMOINTI JA ALUEEN JÄLKIKÄYTTÖ Louhoksen reunat muotoillaan suunnitelmapiirrosten ja.4 mukaisesti. Luiskat muotoillaan louheella ja pintamailla kaltevuuteen 1:3 tasolle kaksi metriä tulevan altaan vesipinnan alapuolelle. Tulevan altaan vesipinnan alapuolella ei käytetä humuspitoisia pintamaita. Alueen luiskausta ja maisemointia suoritetaan oton edetessä niiltä osin, kun se on muiden toimintojen osalta mahdollista. Koska paikalle syntyy vesiallas, jälkikäyttönä voi olla esim. virkistystoiminta. Haukipudas GEOPUDAS OY Hannu Vehkaperä rakennusgeologi Jari Savolainen geologi PIIRUSTUKSET JA LIITTEET: Hakemuslomake (2kpl) Sijaintikartta suunnitelman kansilehdellä 1: Sijaintikartta ; Geopudas Oy 1: / 1: Suunnitelmakartta ; Geopudas Oy 1:2000 Poikkileikkaukset ; Geopudas Oy Jälkitilannekartta ; Geopudas Oy 1:2000 Maanomistajalista osoitetietoineen, 2 s. Ote Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaavasta, 2 s. Ote maakuntakaavakartasta Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma

9

10

11

12

13

14

15

16

17 ( Pyhäjoen kunta Jukka Salmu Puustellintie Parhalahti MAANOMISTAJAN SUOSTUMUS Minä, Jukka Salmu, Pyhäjoen kunnassa sijaitsevan Parhalahti-nimisen tilan ( ) omistajana annan suostumukseni siihen, että Morenia Oy saa hakea tarvittavat toimintaluvat maa-ainesten ottamiseen Markanrämeen alueelle oheisen karttaliitteen osoittamalle paikalle. Pyhäjoeila 1I r Jukka Salmu LIITTEET Kartta

18 zh (J

19 ALA %4fl vaihe 2

20 Morenia Oy VASTAUS TÄYDENNYSPYYNTÖÖN Automaatiotie Oulunsalo Pyhäjoen kunta tekninen lautakunta Kuntatie Pyhäjoki VIITE: ASIA: Morenia Oy:n 2.vaiheen maa-aineslupahakemus Pyhäjoen kunnan Parhalahden kylän tilalle Parhaniemi RN:o 17:9 Tarkennus maa-aineslupahakemukseen ja YVA-tarvearvio Olemassa olevat tieyhteydet on merkitty oheiseen liitekarttaan. Tieyhteyksien rakentamisesta on sovittu maanomistajin kanssa. Pumppausvesien kulkeutumisreitti on esitetty liitekartassa. YVA-tarvearvio Markanrämeen louhosalueen 1.lupavaiheen toiminta-aikana alueelta on louhittu noin m3 kiviainesta Hanhikiventien rakentamiseen. Toiminnan oletetaan jatkuvan edelleen samalla tuotantovolyymillä noin 2-3 vuotta. Toiminnan jatkuminen entisellään ei edellytä tuotantokapasiteetin lisäämistä joten kiintokuution YVA rajana pidettyä ottomäärä ole tarvetta toistaiseksi ylittää. Tuotantoalueelta on poistettu puusto ja toiminnan edetessä alueen humuspitoiset pintamaat kuoritaan alueen reunoille. Toiminnan laajentuminen suunnitelma-alueella ei heikennä lähialueiden ja naapurikiinteistöjen luonnontilaa tai vaaranna niiden hyödyntämistä kaavan mahdollistamiin muihin käyttötarkoituksiin. 2. vaiheen louhostoiminta ei edellytä uusien kulkuyhteyksien rakentamista. Toiminnan edelleen laajentuessa murskauslaitos sijoitetaan alas louhokseen jolloin melun ja pölyn kantautuminen rajautuu tuotanto-alueelle. Pumppausvesien kulkeutuminen mereen ja Heinikarinlammen Natura-alue Suunnitellun louhoksen pinta-ala on 1. ja 2. lupavaiheiden osalta yhteensä 7,2ha (3,1+4,1). Nykyisellä toimintavauhdilla molemmat lupavaiheet olisi hyödynnetty vuoden 2019 loppuun mennessä. Alueen vuosittaisen sadanta on noin 600mm vuodessa. Louhokseen kertyvä sadevesimäärä ja valunta on sitä suurempaa mitä pidemmälle louhostoiminta etenee ja kaivannon pinta-ala kasvaa. Kertyvää vesimäärää vähentää kuitenkin voimakkaasti veden ja lumen haihdunta. Tähänastisen toiminnan aikana kun 1.lupavaiheesta on hyödynnetty noin reilu kolmannes, pumppaamalla poistettavan veden määrä on ollut niin vähäinen, ettei laskennallisia vesimääriä voi sen vähäisyydestä ja pumppauksen katkonaisuudesta johtuen esittää. Talven lumitilanteesta riippuen kevään sulamisvedet voivat hetkellisesti lisätä pumppaustarvetta mutta kesällä haihdunnan lisääntyessä tarve vähenee. Varmistamalla toimintaedellytykset katkeamattomalle ottotoiminalle vältetään seisokkien aiheuttama louhosvesien kertyminen ja siitä johtuva pumppaustarpeen hetkittäinen lisääntyminen. Jatkuvalla ylläpidolla tasaisesti poistettava vesimäärä ei aiheuta haitallisia vaikutuksia valuma-alueen ojituksissa. Alueelta poisjohdettavan veden laatu on rinnastettavissa sade ja sulamisvesiin. Ylläpitopumppauksen tapauksessa vesi saattaa sisältää hienoainesta louhosalueelta jota varten pumppauskohteen alkupäähän on rakennettu erillinen selkeytysallas jonka mitoitetun viipymän (1vrk) aikana vesi selkeytyy. Käyttämättömänä olleen louhoksen vesi on puhdasta sillä pumppaus suoritettaan häiriintymättömässä ympäristössä jolloin mahdollinen hienoaines on jo laskeutunut louhoksen pohjalle. Morenia Oy, Automaatiotie 1, OULUNSALO, Y-tunnus , Alv.rek. etunimi.sukunimi@morenia.fi

21 Toiminta-alueelta etäisyys Heinikarinlammen Natura-alueeseen (FI ) on noin 900m. Pumppausvesimäärien luontainen johtuminen ojituksien kautta Heinikarinlammelle asti on erittäin epätodennäköistä tasaisen maaston, kohteiden välissä olevan metsäautotien ja ojien luontaisen valumasuunnan takia. Vesien johtumissuunta on ohjattu työmaatien vieritse ojituksia rakentamalla ja kunnostamalla pohjoiseen, Hanhikiventien ojitukseen, oheisen karttaliitteen mukaisesti. Rakenteilla olevan Hanhikiventien suunnitelman mukaan tien ojituksen valunta tulee johtumaan tien suuntaisesti länteen ja luoteeseen jonka loppupään laskuojilla on yhteys lähelle Hietakarinlahtea. Toiminnanharjoittaja on vastuussa toimintansa vaikutuksista ympäristöön ja näin ollen tulee luonnollisesti tarkkailemaan pumppausvesien kulkeutumista haluttuun suuntaan työn aikana. Häiriötilanteessa ojitusta parannetaan kunnes tilanne on saatu korjattua. Merikotkan esiintymispaikka ja kiviainestoiminnan vaikutukset ELY-keskus toteaa lausunnossaan POPELY/276/07.01./2013, POPELY/59/07.00/2014, että suunniteltu ottotoiminta ei sinänsä hävitä eikä heikennä merikotkan esiintymispaikkaa mutta toteaa LSL:n 39 viitaten kiviainestoiminnan häiritsevän merikotkan pesintää. Morenia Oy on tutustunut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen antamaan päätökseen POPELY/1444/07.01/2010 Merikotkan esiintymispaikan rajojen määrityksestä sekä siitä myöhemmin annetun Oulun hallinto-oikeuden päätökseen 01195/11/5402 sekä korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen 2122/1/13. Ely-keskuksen päätöksessä on myös esitetty rajaus merikotkan esiintymisalueesta ja arvio toimenpiteistä jotka saattavat hävittää tai heikentää esiintymispaikkaa. Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelypäätöksessä todetaan että rajatun esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty myös rajatun alueen ulkopuolella tapahtuvilla toimenpiteillä. Rajatun esiintymispaikan ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa kontrolloidaan muilla prosesseilla kuin rajaamispäätöksellä joita ovat esimerkiksi hankkeiden vaikutusten arvioinnit ja lupamenettelyt. Morenia Oy on tutustunut myös Hanhikiventien yhdystien rakennusurasta annettuihin päätöksiin ja ohjeisiin. Urakkaohjelmassa todetaan että rakennustyö on kielletty aikavälillä välisenä aikana alle kilometrin etäisyydellä merikotkan pesimäreviiristä. Markanrämeen louhosalueen toimintojen vaikutukset eivät ylety rajatulle esiintymispaikalle. Morenia Oy:n hakemuksen kohteena oleva louhosalue sijaitsee noin 960 metrin etäisyydellä pesimäreviirin lähimmästä reunasta. Olemassa olevaan vertailutietoon kiviainestoiminnan haittavaikutuksista ja nykytilanteeseen pohjautuen toteamme että toiminta ei merkittävästi heikennä merikotkan pesintää. Asiaa on selvennetty tarkemmin oheisessa Ramboll Oy:n asiantuntijalausunnossa. Työmaaliikenne on järjestetty toiminta-alueen pohjoispuolelle suoraan rakennettavalle tielinjalle jolloin myös liikenteen aiheuttama meluvaikutus liikkuu poispäin merikotkan esiintymisalueelta. YVA-menettelyn tarpeellisuus Oheisilla perusteluilla esitämme että toiminnan jatkuessa suunnitelmien mukaan alueelle ei tarvitse soveltaa YVA menettely. Janne Karhu varantopäällikkö Morenia Oy Morenia Oy, Automaatiotie 1, OULUNSALO, Y-tunnus , Alv.rek.