Maanomistaja: Jukka Salmu, Puustellintie 58, Parhalahti. Otto-oikeudesta hakijalla on esisopimus maanomistajan kanssa.

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Rudus Oy:n maa-aineksen ottamislupa / kallionlouhinta Pyhäjoen Parhalahdella tilalla Parhaniemi RN:O / päätöksessä olevan virheen korjaaminen / 1. laajennuslupa 48/11/2014 Teknltk I Maa-aineksen ottolupahakemuksen esittely: Hakija: Rudus Oy, Soramäentie 31, Oulu puh yhteyshenkilö: Jarkko Peräaho, puh , sähköposti: jarkko.peraaho@rudus.fi Maanomistaja: Jukka Salmu, Puustellintie 58, Parhalahti. Otto-oikeudesta hakijalla on esisopimus maanomistajan kanssa. Toiminta, jolle lupaa haetaan: Lupaa haetaan kalliokiviaineksen louhintaan pohjavesipinnan ylä- ja alapuolelta. Ottamisalueen pinta-ala on m2. Louhintasyvyys on metriä. Otettavien ainesten määrä on m3 ja arvioitu vuotuinen otto m3. Ottamisaika on 10 vuotta. Samalla haetaan lupaa saada aloittaa ottaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Toiminnan sijoituspaikka: Pyhäjoen kunta, Parhalahden kylä, tila Parhaniemi N:o 17:9 Alue: Markanrämeen metsäalue Pyhäjoen kunnan Hanhikivenniemen alueella. Luvan määräytymisen peruste: Maa-aineslain (555/1981) 1 :n mukaiseen ainesten ottamiseen tulee lain 4 :n mukaan saada lupa. Lupaviranomainen: Maa-aineslain 7 :n mukaan luvan ainesten ottamiseen myöntää kunnan määräämä viranomainen (lupaviranomainen), jona Pyhäjoen kunnassa toimii Pyhäjoen tekninen lautakunta. Muut hankkeeseen liittyvät luvat: Kallioaineksen ottamisluvan lisäksi alueelle haetaan myös kallion louhinnan ja aineksen murskauksen ympäristölupaa. Hakemus on tullut vireille samaan aikaan kuin tämä maa-aineslupahakemuskin. Kaavat / maankäytön tilanne alueella:

2 Alueella on voimassa Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaava (Pyhäjoen kunnanvaltuusto ). Osayleiskaavassa alue on ositettu maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Louhosalueen eteläpuolelle on osoitettu ohjeellinen voimajohtoalue. Ottamisalueen läheisyydessä samalla alueella on yksi voimassa oleva louhintalupa ja kaksi muuta vireillä olevaa louhintalupaa. Lähin asutus sijaitsee noin 1000 metrin etäisyydellä ja lähin loma-asutus noin 550 metrin etäisyydellä louhintapaikasta. Lähin Natura 2000-alue on 750 metrin päässä. Ainesten ottamisalue on metsätalousaluetta. Lupahakemusasiakirjat: Maa-ainesten ottolupahakemus Maa-ainesten ottosuunnitelma Yleiskartta 1: Sijaintikartta 1: ja 1: Nykytilannekartta ja jälkitilannekartta 1:2.000 Poikkileikkauskuvat A-A, B-B ja C-C Maanvuokrasopimus Luettelo naapuritiloista maanomistajineen Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Toiminnan tarkempi kuvaus: Hakemukseen liittyy laadittu louhintasuunnitelma. 1. Hanketiedot Rudus Oy hakee lupaa kallion louhinnalle tilalla Parhaniemi Rno 17:9 Pyhäjoen kunnan Parhalahden kylässä. Tilalla ei ole aikaisempaa maa-ainesten ottotoimintaa. Morenia Oy:n hakemus kallion louhimiseksi samalta tilata haettavan ottoalueen pohjoispuolelta. Suunnitellun ottoalueen koko on noin 3,4 ha ja louhittavan kiviaineksen määrä m3. 2. Alueen nykytila, luonnonolosuhteet ja maankäyttö Suunnitelman kohteena oleva alue on noin 5 km Pyhäjoen koillispuolella sijaitseva kallioalue, jolla kallio on osaksi paljastuneena, osaksi turve- ja moreenimaakerroksen peittämänä. Moreenia ja pintamaita tullaan käyttämään suojavalleihin, tukitoiminta-alueen pohjan tasaamiseen sekä maisemoinnissa luiskauksien kasvukerrokseen. Alue ympäristöineen on metsätalouskäytössä. Viereiselle tilalle on myönnetty v kallioaineksen ottolupa 10 vuodeksi. Lisäksi lähialueella on toinen kallionottoalue. Alueella on voimassa Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaava. Kaavassa suunniteltu ottoalue sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (kaavamerkki M-1) eikä kaavamerkintä estä maa-ainesten ottoa. Lähin loma-asuntokiinteistö pihapiireineen sijaitsee yli 550 metrin etäisyydellä suunnitellusta louhoksesta ja lähin kiinteä asutus noin 1000 metrin etäisyydellä alueen koillispuolella. Loma-asuntokiinteistö on osayleiskaavassa osoitettu työpaikka alueeksi (TP-1 alue). Tälle alueelle on etäisyyttä 510 metriä. Ottovaihe on rajattu osayleiskaavaan merkityn, ydinvoimaa palvelevan voimajohtoalueen ulkopuolelle. Suunnitelmassa on käytetty maanmittauslaitoksen karttapaikkatietojen karttojen korkotietoja. Louhos tulee loppuvaiheessa täyttymään vedellä arviolta

3 likimain tasolle + 4,0 (N60). Arvio perustuu suunnitelma-alueen ja sen ympäristön soiden pintojen ja ojitusten tasoon. Suunniteltu ottoalue ei sijaitse yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen lähellä. Lähin on yli 7 km:n päässä. Oton vaikutuspiirissä ei ole luonnontilaisia lähteitä, vedenottamoita tai yksityistalouksien kaivoja. Ottoalueella ei ole todettu sellaisia erityisiä, suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristö tulisi säilyttää ottotoimintaa rajaamalla. Ottoalueen lounaispuolella noin 720 metrin etäisyydellä sijaitsee Heinikarinlammen Natura-alue (FI ). Kulkuyhteys louhokselle rajoittuu lähimmillään noin 750 metrin päästä Natura-alueeseen. Koska alue on tavanomaista metsä- / kalliomastoa, ei suunnitelman mukaiselle toiminnalla ole merkittävää haitallista vaikutusta alueen maisemalliseen arvoon. Tulevaisuudessa on mahdollista ja todennäköistä, että alueen kolme louhosaluetta yhdistetään isommaksi kokonaisuudeksi. luku alueelle järjestetään eteläpuoliselta metsäautotieltä maanomistajan ja Morenia Oy:n kanssa sovittavalla tavalla. Nykyiset kulkuyhteydet pidetään liikennöitävässä kunnossa ja niitä parannetaan tarvittaessa. 3. Suunnitellut ottamistoimenpiteet Louhittavan kallion päällä olevat pintamaat kuoritaan alueen reunoille, josta niitä käytetään suojavalleihin, tukitoiminta-alueen pohjiin sekä kasvukerrokseen maisemointivaiheessa. Louhoksen ympärille rakennetaan maavalli suojaukseksi sekä estämään pintavalunnan pääsyä louhokseen. Luiskat rakennetaan moreenista, louheesta ja tarvittaessa muualta tuotavista puhtaista maa-aineksista kaltevuudella 1:3 tasolle +2,0 (N60) eli 2 metriä lopputilanteen arvioidun vesipinnan alapuolelle. Luiskat rakennetaan humuksettomilla aineksilla ja luiskien alapuoliset reunat louhitaan pystysuoriksi siten, että vesipinnan alapuolella ei jää vaaraa aiheuttavia lohkareita tai seinämiä. Ottoalueen koko on noin 3,4 ha ja ottomäärä m3. Ottotaso on -16,0 (N60) ja louhintasyvyys metriä., jolloin louhinta voidaan suorittaa kahdessa, noin 10 metrin syvyisessä louhintarintauksessa. Ottoaika on kymmenen (10) vuotta. Murskauslaitos ja väliaikaiset tuotteiden varastokasat sijoitetaan pääosin tukitoiminta-alueelle, murskauslaitos tilan salliessa alas louhokseen. Alueella mahdollisesti säilytettävät polttonesteet varastoidaan lukittavissa, kaksivaipallisissa, ylitäytönestimillä varustetuissa säiliöissä ja tankkausalueiden pohjat tehdään vettä läpäisemättömiksi muovikalvolla ja hienoainespitoisilla maa-aineksilla. Tukitoiminta-alueelle rakennetaan suunnitelmapiirroksessa esitetylle paikalle ottoalueen eteläpuolelle. Louhokseen kertyvät vedet pumpataan ottoalueen pohjoispuoliselle, ojitetulle suoalueelle kaivettavan laskeutusaltaan kautta metsäojitukseen ja olemassa olevan ojituksen kautta mereen. Arvioitu vesien poisjohtamisreitti on esitetty sijaintikartalla. Arvio perustuu karttatarkasteluun ja perusteena on käytetty maanmittauslaitoksen kartoille merkittyjä korkokäyriä ja ojien virtaussuuntia. Laskeutusaltaan koko sadannan ja kalliorakojen kautta tulevan veden perusteella on laskettu olevan noin 50 m2. Louhokseen on laskettu sateen kautta tulevan vuodessa m3. Pumpattavan veden viipymäksi altaassa on laskettu olevan 21 tuntia. Tarvittaessa allasta voidaan suurentaa. Pumpattavien vesien laadun seurantaa ei esitetä tarvittavan.

4 Louhoksen ympärille rakennettava maavalli toimii suojavallina ja vähentää pintavaluntaa ja humuspitoisten vesien pääsyä louhokseen. Alueella ei ole nykyistä louhosta eikä alkupumppausta tarvitse suorittaa. Suunnitellun ottoalueen koko on 3,4 ha eli toiminnan loppuvaiheessa louhokseen kertyisi sadannasta vettä noin 56 m3/d. ottaen huomioon kallion rakoilusta louhokseen kertyvän veden sekä haihdunnan, on louhoksesta pumpattavan veden määrä arviolta m3/d. Pumppausmäärää tarkkaillaan pumppujen tehon ja pumppausjaksojen keston perusteella. Laskeutusallas on suunniteltu yhteiskesi viereisen Morenia Oy:n louhoksen vesien kanssa. Ojituksen riittävyydestä vesien hallittuun poistoon huolehditaan. 4. Turvallisuus ja liikennejärjestelyt Jotta louhos ottotoimintoineen ei aiheuta tarpeetonta vaaraa ympäristössä liikkuville, rakennetaan ottoalueen ympärille maavalli. Tarvittaessa suojausta tehostetaan lohkareilla ja lippusiimalla. Louhoksen ympärille sijoitetaan louhoksesta varoittavia kylttejä. Louhinnan ja murskauksen suorittavat yksityiset urakoitsijat, jotka huolehtivat omasta työturvallisuudestaan. Rudus Oy valvoo, että louhoksen reunat ja luiskat sekä ainesten varastointipaikat ovat työturvallisuuden mukaisia. Tieyhteys rakennetaan tilan itäreunan kautta maanomistajan ja Morenia Oy:n kansa sovittavilla tavoilla. Alueelle johtava tiestö pidetään ajokuntoisena eikä toiminnasta aiheudu haittaa naapurikiinteistöjen toiminnoille, puustolle tai maapohjalle. 5. Ympäristövaikutukset ja toimet niiden vähentämiseksi Toiminnot järjestetään siten, ettei niistä aiheudu melu-, pöly- tai tärinähaittoja asutukselle. Lähimpään kiinteään asutukseen on matkaa noin 1000 metriä. Lähin loma-asuntokiinteistö sijaitsee noin 550 metrin päässä suunnitellun ottamisalueen pohjoisreunasta. Osayleiskaavassa esitetty tielinjaus ydinvoimala-alueelle on linjattu juuri ko. kiinteistön kautta ja se tultaneen purkamaan. Asutuksen ja louhoksen välinen metsä, rakennettava suojavalli sekä myöhemmässä vaiheessa louhoksen reunat vaimentavat melua. Toiminnan alkuvaiheessa varastokasojen sijoittamisella murskauslaitoksen ja lähimmän asutusalueen väliin voidaan vähentää melun ja pölyn kulkeutumista asutuksen suuntaan. Toiminnassa noudatetaan valtioneuvoston kivenlouhimojen ympäristönsuojelusta antaman murskausasetuksen (VNa 800/2010) periaatteita ja ohjeita. Tarvittavista katselmuksista, tärinä- ja melumittauksista sovitaan asukkaiden ja viranomaisten kanssa. Suunnitelman mukaisella otolla ei katsota ennalta arvioiden olevan vaikutusta 720 metrin etäisyydellä olevan Natura 2000-alueen suojelualueen eikä noin250 metrin etäisyydellä olevaan muinaisluistolain rauhoittamaan kohteeseen, jota ei saa kaivaa, peittää eikä muuten kajota. Molemmat kohteet sijaitsevat alueen lounaispuolella. Kohteet eivät näy louhosalueelle. pöly ei leviä metsäisen takana olevalle suojelualueelle eikä toiminnan aikaisen pohjavesipinnan väliaikainen alentaminen louhoksessa vaikuta suojelualueen vesitasapainoon. Louhoksesta pumpattavat vedet johdetaan alueen pohjoispuolelle kaivettavan laskeutusaltaan kautta. Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen selvityksessä on suunnitellun ydinvoimalaitosalueen läheisyydessä merikotkan pesä. Suunnitellusta ottotoiminnasta ei ole haitallista vaikutusta po. pesälle. Toiminnasta ei ole vaikutusta myöskään mahdollisen ydinvoimalan rakentamiselle. Ottotoiminnan johdosta alueelta poistuu kasvillisuus ja pieneliöstö. Ympäröivä

5 alue huomioiden ei kasvillisuuden poistamisesta ole haittaa luonnon monimuotoisuudelle tai alueen biologisille olosuhteille. Öljy- ja polttoainevuodet torjuen ei toiminnalla vaaranneta pohjaveden laatua. Mahdollisten vuotoja tarkkaillaan silmämääräisesti. Rudus Oy käyttää louhinnassa, murskauksessa ja kuljetuksissa ulkopuolisia urakoitsijoita ja valvoo niiden toiminnan täyttävän työsuojelun, ympäristönsuojelun ja yleisten säännösten mukaiset vaatimukset. Toiminnassa ei synny kaivannaisjätteitä vaan kaikki tuotteet käytetään maanrakentamiseen tai alueen maisemointiin. Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on ympäristölupahakemuksen liitteenä. Urakoitsijat toimittavat talousjätteet ja koneiden jäteöljyt niille kuuluviin sijoituspaikkoihin. 6. Maisemointi ja alueen jälkikäyttö Louhoksen reunat muotoillaan suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Luiskat muotoillaan louheella ja pintamailla kaltevuuteen 1:3 tasolle 2 metriä tulevan altaan vesipinnan alapuolelle. Tulevan altaan vesipinnan alapuolella ei käytetä humuspitoisia pintamaita. Koska vesipinta on lähellä maanpintaa, vesipinnan yläpuoliset luiskat jäävät kapeiksi ja mataliksi, eikä niihinkään käytetä humuspitoisia pintamaita. Alueen luiskausta ja maisemointia suoritetaan oton edetessä niiltä osin, kun se on muiden toimintojen osalta mahdollista. Koska paikalle syntyy vesiallas, jälkikäytössä voi olla esim. virkistystoimintaa. Kallion päällä olevat pintamaat kuoritaan alueen reunoille ja käytetään suojavalleihin, tukitoiminta-alueen pohjiin sekä kasvukerrokseen maisemoinnissa. Louhoksen ympärille rakennetaan maavalli suojaukseksi ja estämään pintavalumista louhosalueelle. Louhinta tehdään kahdessa noin 10 metrin louhintarintauksessa. Murskauslaitos ja väliaikaiset tuotantokasat sijoitetaan pääosin tukitoiminta-alueelle. Louhokseen kertyvät vedet pumpataan alueen pohjoispuolelle ojitetulle suoalueelle kaivettavan laskeutusaltaan kautta metsäojitukseen ja olemassa olevan ojituksen kautta mereen. Suunnitelmassa on esitetty turvallisuus- ja liikennejärjestelyt sekä hankkeen ympäristövaikutukset ja toimet vaikutusten vähentämiseksi. Louhintatyön lopputuloksena alueelle syntyy noin 20 metriä syvä lampi, jonka reunat on muotoiltu kaltevuuteen 1:3 kaksi metriä tulevan vesipinnan alapuolelle. II Lupahakemuksen käsittely: Hakemuksen vireilletulo: Hakemus on tullut vireille, kun se on jätetty toimivaltaiselle viranomaiselle Hakemusasiakirjojen nähtävänä pito: Tämä kallion louhinnan maa-ainesten ottamislupahakemuksen kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat nähtävänä Pyhäjoen kunnanvirastolla os. Kuntatie 1, Pyhäjoki välisen ajan. Lisäksi kuulutus on nähtävillä saman ajan Raahen kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa os. Ruskatie 1, Pattijoki. Muistutusten ja mielipiteiden jättäminen: Pyhäjoen kunnan maa-aineslupaviranomainen varasi hakemuksen johdosta ottamisalueen kiinteistöön rajoittuvien kiinteistöjen ja muille lähialueen

6 omistajille ja haltijoille tilaisuuden tulla kuulluiksi. Myös muut saivat ilmaista hankkeesta mielipiteensä. Muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa viimeistään klo 15:00 Pyhäjoen kuntaan os. Kuntatie 1, PYHÄJOKI. Muistutukset ja mielipiteet sai jättää myös sähköpostilla vesa.ojanpera(at)raahe.fi. Lisätiedot: Lisätietoja hankkeen johdosta antoi ympäristösihteeri Vesa Ojanperä, osoite: Raahen kaupunki, Ruskatie 1, RAAHE. Puhelin ja sähköposti vesa.ojanpera(at)raahe.fi. Kuuleminen / naapurit: Tämän hakemuksen kohteena olevan maa-ainesten ottoalueen ja siihen liittyvän ympäristölupahakemuksen johdosta tiloja Parhaniemi Rno naapurit 700 metrin säteellä: Tila , Silankorva, Rautio, Tauno Olavi, Parhalahdentie 47, PARHALAHTI Tila , Hanhimaa, Liimatainen, Anneli, Puustellintie 21, PARHALAHTI ja Liimatainen, Reijo Arvi, Puustellintie 21, PARHALAHTI Tila , Eerola, Räihä, Mikko Matias, Kärrvägen 117, SE NOL Sverige Tila , Mustakallio, Rautio, Maire Annikki, Kaukontie 28, PYHÄJOKI Tila , Savela, Hotti, Mirjam Kyllikki, Kalliokuja 9, PYHÄJOKI Tila , Kauppilanmäki, Kauppila, Jari Antti Kustaa, Ojalantie 38, PARHALAHTI ja Kauppila, Soili Arja Hannele, Ojalantie 38, PARHALAHTI Tila , Rautala I, Kippola, Toni Rolf Mikael, Rantalantie 49, PARHALAHTI Tila , Puistola, Salmu, Pekka, Puustellintie 28, PARHALAHTI Tarkastukset: Suunnitelman mukaisella paikalla on pidetty tähän lupahakemukseen liittyen tarkastuksia , ja Lausunnot / muistutukset: 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2. Fennovoima 3. Fingrid / Maankäyttö ja ympäristö 4. Kalajoen kaupunki, ympäristöterveydenhuolto 5. Pro Hanhikivi ry:n muistutus 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että suunniteltu ottamisalue ei sijaitse luokitelluilla pohjavesialueella. Alue sijoittuu Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle

7 (M-1). Lähin asutus on noin 550 metrin etäisyydellä suunnitelma-alueesta. Heinikarinlammen Natura-alue sijaitsee noin 720 metriä suunnitelma-alueesta lounaaseen. Hakemuksessa on arvioitu, että toiminnalla ei ole vaikutusta kyseiseen Natura-alueeseen. Natura-alueen ja suunnitellun ottamisalueelle väissä kulkee metsäautotie. Museoviraston rekisterin mukaan noin 250 metriä ottamisalueesta lounaaseen sijaitsee muinaismuistolain mukaan rauhoitettu kohde. Erityisesti suojeltaviin lajeihin kuuluvan merikotkan säilymisen kannalta tärkeä esiintymispaikka sijaitsee noin 1,1 km ottamisalueesta länteen. ELY-keskus on tehnyt luonnonsuojelulain 47 :n päätöksen erityisesti suojeltavaiin lajeihin kuuluvan merikotkan säilymiselle tärkeän esiintymispaikan rajojen määrittelemisestä. Esiintymispaikka voitiin jo tuolloin pitää vakiintuneena. Rajaamispäätös kieltää esiintymispaikan hävittämisen ja heikentämisen. POP ELY muistuttaa edelleen, että ELY-keskus edellytti Morenia Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta antamassaan lausunnossa täydentäviä tietoja hankkeen vaikutuksista Heinikarinlammen Natura-alueelle joko valuma-aluemuutosten tai poistettavien louhosvesien kautta. Vaikutuksia tuli arvioida myös Takarannan luontotyyppialueeseen, mikäli vedet johdettaisiin sinne. Lisäksi edellytettiin arviota siitä, voiko hankkeesta aiheutua luonnonsuojelulain 39 :ssä kiellettyä häiriötä merikotkan pesinnälle sekä arviota mahdollisten haitallisten vaikutusten lievennyskeinoista ja niiden tarpeellisuudesta. Hakemuksen mukaan louhoksesta pumpattavat vedet johdetaan alueen pohjoispuoliselle, ojitetulle suoalueelle kaivettavan laskeutusaltaan kautta metsäojitukseen ja olemassa olevan ojituksen kautta mereen. Hakemuksessa mainitaan, että laskeutusallas on suunniteltu rakennettavaksi samaan paikkaan pohjoispuolelle sijoittuvan Morenia Oy:n louhoksen laskeutusaltaan kanssa, ja että vesien poisjohtaminen voidaan yhdistää. Louhoksen vesimäärät on arvioitu m3 vuodessa. Vettä pumpataan arvion mukaan 2,3 m3 tunnissa (55,2 m3/d) Laskeutusaltaan suunniteltu koko on 50 m3 ja veden viipymä altaassa 21 tuntia. Hakemuksen liitteessä on selvitys toiminnan meluvaikutuksista. Selvityksessä on mallinnettu melun leviämistä eri melutasoilla. Melua määrittäviksi kohteiksi on todettu 550 metrin etäisyydellä sijaitseva loma-asutus, joka sijoittuu kovimmalla melutasolla alueella ulkorajalle, jossa ylittyy 45 db:n melutaso. Toisena määrittävänä kohteena on Heinikarinlammen Natura-alue, jossa ei ylity 45 db:n melutaso. Kaikkien alueella olevien ja suunniteltujen kolmen louhoksen yhteistä melutasoa on arvioitu Morenia Oy:n toimittamassa lisäselvityksessä. Kyseisessä selvityksessä on arvioitu melun vaikutuksia merikotkan pesäpuuhun kaikkien kolmen louhoksen osalta. Selvityksessä on arvioitu mallintamalla, että mikäli kaikille kolmella louhoksella on samanaikaisesti käynnissä sekä kallion porausta, murskausta ja rikotusta, on melun keskitaso merikotkan pesällä 47,8 db. Mikäli toimintaa on samanaikaisesti vain kahdella louhosalueella, laskee melutaso 45 db:iin. Varsinaisena kannanottona hankkeeseen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteaa, että mikäli alueelta pumpattavat vedet kulkeutuvat mereen ottamissuunnitelmassa ja Morenia Oy:n toimittamassa lisäselvityksessä mainitulla tavalla ei pumppausvesillä katsota olevan vaikutusta Heinikarinlammen Natura-alueeseen. ELY-keskus toteaa kuitenkin, ettei

8 kaikkien kolmen louhoksen pumppausvesien mahdollisesti aiheuttamia yhteisvaikutuksia ole arvioitu. Veden virtausreittien arvioiminen alavassa suomaastossa on haastavaa ja siksi louhoksesta poisjohdettavien vesien aiheuttamien vaikutusten seuraaminen on erityisen tärkeää, jotta voidaan todeta vesien kulkeutuvan suunnitelman mukaisesti siten, ettei niistä ole haittaa Natura-alueelle. Merikotkan pesinnän varoaika on ja suositeltava varoetäisyys louhinnan ja murskauksen osalta on 1000 metriä. Merikotkan rajauksen itäreuna sijaitsee noin 850 metrin etäisyydellä suunnitellusta louhoksesta. Voimakkaita ääniä tai maaperän tärähtelyä aiheuttavat toimenpiteet (esimerkiksi räjäytystyöt), on mahdollisen häiriön välttämiseksi ja luonnonsuojelulain säädösten noudattamiseksi suositeltavaa tehdä esimerkiksi syyskesällä tai syksyllä ja alkutalvella lintujen pesimäkauden jälkeen Pesinnän kannalta kaikkien herkimpänä pidetään aikaa varoajan alusta toukokuun loppuun. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että alueelta voidaan ottaa maa-aineksia edellyttäen, että ottaminen tapahtuu MaL 3 4 mom määräysten ja muutoinkin hyvän ottamiskäytännön mukaisesti. Maa-aines- ja ympäristölupaharkinnassa ja lupamääräyksissä tulee huomioida edellä mainitun lisäksi seuraava näkökohdat: Toiminnan mahdollisia vaikutuksia Heinikarinlammen Natura-alueeseen on seurattava. Lammen vedenpinnan korkeutta on mitattava säännöllisesti, jotta mahdolliset muutokset voidaan havaita. Luvassa on annettava riittävät määräykset melutasojen mittaamisesta häiriintyvissä kohteissa ja tarvittaessa vaiheistettava toimintoja melukuormituksen vähentämiseksi. Kallion louhinnan ja jälkitöiden yhteydessä on huolehdittava siitä, että maaperää tai pohjavettä pilaavia aineita ei missään toimintavaiheessa pääse maaperään eikä pohjaveteen (YSL 86/ ja 8 ) Tätä koskevat tarkemmat määräykset on liitettävä maa-aineslupaan ja ympäristölupaan. Luvan haltijan on tarkkailtava vähintäänkin silmämääräisesti poisjohdettavan veden vaikutuksia alapuolisiin alueisiin ja vesistöihin, sillä vesien pois johtamisesta ei saa aiheutua toiselle kuuluvalla alueella vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa (VL 6:7). Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla erityisesti poisjohdettavan veden kulkeutumista ottamissuunnitelmassa arvioidulla tavalla. Pumpattavan veden määrästä on pidettävä kirjaa. Alueen jälkihoidossa louhoksen reunat tulee muotoilla turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi. Humuspitoisia maa-aineksia ei tule levittää muodostuvan lammen välittömään läheisyyteen. Myös alueet, jotka jäävät vedenpinnan alapuolelle, tulee luiskata loiviksi vähintään 2 metrin syvyyteen saakka. Ottamisalueen jälkihoidossa tulee myös muilta osin noudattaa voimassa olevaa ohjeistusta. (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, Liite9) Edellä kerrottujen näkökohtien lisäksi POP ELY edellyttää, että lupaharkinnassa tulee huolehtia kokonaisuudessaan valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojeluasetusta (800/2010). Muina maa-aineslain näkökohtina muistutetaan,että päätöksen mukaisesta maa-ainesten ottamisesta tulee ilmoittaa tietojärjestelmään Suomi.fi palvelun kautta sähköisellä ilmoituslomakkeella. Lupapäätöksen antamisen jälkeen kyseinen lupapäätös ja yksi sarja sen mukaisia lupahakemussuunnitelmia tulee

9 viivytyksettä lähettää ELY-keskukselle. Otetuista ainesten määristä ja laaduista tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle viimeistään tammikuun loppuun mennessä siitä säädetyllä tavalla. Kun maa-ainesten ottaminen päättyy tai luvan voimassaoloaika menee umpeen, on alueelle toimitettava lopputarkastus valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla, ellei luvassa ole voisin määrätty (MAA 7 ). Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten. Valvontaviranomaisen tulee tehdä tarkastuksesta muistio, josta ilmenee lupamääräysten toteutuminen. Ely-keskukselle tulee myös varata mahdollisuus osallistua lopputarkastukseen. 2. Fennovoima Oy Lausuntonamme Fennovoima toteaa, että ehdotettu kallioainesten ottamispaikka (tila Parhaniemi 17:9) sijaitsee Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaavan alueella. Ottamisalue sijaitsee kaavassa ohjeellisen voimajohtoa varten tarkoitetun alueen osan välittömässä läheisyydessä tai mahdollisesti osin jopa sen kohdalla. Huomioitavaa on, että kaavassa voimajohdolle varattu osa on ohjeellinen ja voimajohdon / johtojen lopullinen sijainti varmistuu vasta mm. erikseen laadittavan voimajohto-yva:n perusteella. Ottamisalueen luvituksessa ja suunnittelussa tulee voimajohtolinjaus ottaa huomioon siten, että mahdollinen kallioainesten otto ei saa vaarantaa voimajohtojen toteutusta. Fennovoiman ydinvoimalaitos tullaan liittämään valtakunnan kantaverkkoon ko. 400 kv:n ja 110 kv:n voimajohdoilla. 3. Fingrid / maankäyttö- ja ympäristö Fingrid / maankäyttö- ja ympäristö esittää lausunnossaan, että suunnitellun ottamisalueen läheisyyteen on suunniteltu kaksi 110 kv:n ja kaksi 400 kv:n voimajohtoa. Lausunnon liitteenä on kartta suunniteltujen voimajohtojen sijoituksesta. Voimajohdoille ei ole vielä tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hankkeen aikataulu riippuu ydinvoimalaitoksen rakentamisaikataulusta. Rakentamisen arvioidaan tapahtuvan vuoden 2020 jälkeen. Voimajohtoa varten tullaan lunastamaan kiinteistöjen käyttöoikeuden supistus. Suunnitellun louhinta-alueen kohdalla käyttöoikeuden supistus ai johtoalue tulee olemaan 128 metriä leveä. Lopullinen voimajohdon reitti tarkentuu ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalta. Lopulliset voimajohtojen sijainnit ovat selvillä, kun voimajohdot on suunniteltu ja pylväspaikat päätetty. Lausunnossa todetaan, että kiviaineksen otto on mahdollista tulevalla johtoalueella ennen johdon rakentamisen aloittamista. Johdon rakentamisen alettua johtoalueen maankäytöstä tulee sopia Fingridin kanssa erikseen, jolloin Fingrid antaa tarkat ohjeet, miten louhintaa voidaan jatkaa johtoalueen alapuolella. Fingrid toteaa, että lausunto on määräaikainen ja voimassa 10 vuotta. Jos maa-ainesten otto alueella jatkuu sen jälkeen eikä voimajohtojen rakentaminen ole vielä käynnistynyt, tulee Fingridiltä pyytää uusi lausunto. Fingridille tulee ilmoittaa, mikäli alueelta ei oteta aineksia. 4. Ympäristöterveydenhuolto

10 Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuolto suosittaa, että melumittauksilla varmistettaisiin, että melutasot eivät ylitä häiriölle alttiissa kohteissa melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Lähin loma-asunto sijaitsee n. 550 metrin päässä ottamisalueesta. Lisäksi lähistöllä tulisi olemaan kaksi muutakin kiviaineksen louhinta-aluetta. Toiminnasta syntyvästä pölyhaitasta ei saa aiheutua terveyshaittaa lähistön asukkaille. Ympäristöterveydenhuolto suosittaa, että ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen tekevät säännöllisiä tarkastuksia mahdollisille tuleville louhinta-alueilla. Terveydensuojeluviranomaiselle on varattava mahdollisuus osallistua katselmuksiin ja erityisesti loppukatselmukseen kiviaineksen ottamisen päättyessä tai luvan voimassaoloajan päättyessä. 5. Pro Hanhikivi ry Kallionmurskaus- ja ottoalueelta on matkaa lähimpään kiinteään asutukseen noin 1000 metriä, lähimmälle loma-asutukselle noin 510 metriä ja Natura luonnonsuojelualueelle noin 720 metriä. Hakemusten mukaan louhoksen toiminnasta syntyy melu-, pöly- ja tärinähaittoja, joiden laajuus ja vaikutukset on kuitenkin selvitetty tai esitetty varsin puutteellisesti, perustamatta arvioita riittäviin selvityksiin. Hakemuksissa olisi tullut arvioida mm. louhinnan kokonaisleijuma sekä esimerkiksi lähialueen luonnon pölyyntyminen ja sen vaikutuksia. Hakemusten mukaiset toimenpiteet erityisesti muiden louhoshankkeiden kanssa yhdessä aiheuttavat louhoksen lähistöllä asuville, rajanaapureille sekä ympäristölle kohtuutonta rasitusta. Naapuruussuhteista annetun lain 17 mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että siitä aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Vaikutukset suojelukohteisiin ja veteen Hakemusten mukaan suunnitelmien mukaisella toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta 720 metrin etäisyydellä olevaan Natura-alueeseen (SL) eikä noin 250 metrin etäisyydellä sijaitsevaan rauhoitettuun muinaismuistokohteeseen (sm). Pro Hanhikivi muistuttaa, että louhoksen vaikutusalueella ei ole melua tai pölyä vaimentavia maastonmuotoja esimerkiksi lähialueella sijaitsevien suojelukohteiden suuntiin. Noin 1 km etäisyydelle louhoksesta sijoittuu luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu merikotkan asuttu pesäpuu, josta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on tehnyt rajauspäätöksen (liite 1). Hakemuksissa todetaan, ettei suunnitellusta ottotoiminnasta olisi haitallista vaikutusta myöskään merikotkan pesälle, mainitsematta kuitenkaan mihin selvityksiin, tutkimustietoihin tai asiantuntija-arvioihin väite perustuu. Luonnonsuojelulain 49 :n 2 momentin nojalla rajattua merikotkan esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. Kielto koskee rajauspäätöksen kohteena olevaa aluetta ja myös alueen ulkopuolisia toimenpiteitä. Louhinnan ja mm. räjäytysten päivittäiseksi toiminta-ajaksi on hakemuksista esitetty arkipäivät klo 06 22, kuormaamista ja kuljetuksia tapahtuisi tämän lisäksi myös lauantaisin klo välisenä aikana. Hakemusten mukaiset kallioaineksen räjäytystyöt, louhinta, murskaus, murskauksessa käytettävän kaluston siirtely sekä kallioainesten kuormaaminen ja kuljetukset aiheuttavat mitä ilmeisemmin

11 vähintään samantasoista ja osin huomattavasti voimakkaampaa häiriötä, melua ja tärinää kuin esimerkiksi tavanomaiset metsätaloustoimet, mukaan lukien metsän hakkuu. Metsätaloustoimenpiteiden osalta valtakunnallisesti vakiintunut käytäntö suurten petolintujen ja luonnonsuojelulain nojalla suojeltujen pesimäpuiden huomioimisen osalta perustuu Metsähallituksen ohjeistukseen (viite 1). Tämä ohjeistus linjaa, ettei pesimäaikana (merikotkalla ) tule suorittaa häiriövaikutusten vuoksi minkäänlaisia metsätaloustoimenpiteitä 1,1 km lähempänä olemassa olevaa maa- tai merikotkan pesää. Metsähallituksen ohjeistuksen mukaan kotkan pesien ympäristössä toimitaan laaditun pesäkohtaisen suojelusuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmassa määritellään pesän ympärille kaksi vyöhykettä: A. Alue, jolla ei ole sallittu mitään toimenpiteitä. B. Alue, jolla ei tehdä metsätalouden toimenpiteitä , eikä sille rakenneta retkeily- tai moottorikelkkareittejä tai muuta palveluvarustusta. B-alue pesäpuun ympärillä on vakiokokoinen, säteeltään 1100-metrinen ympyrä (lajiesiintymän vaikutusalue). Kotka on pesällä yleensä varsin arka. Ihmisen lähestyessä se lähtee lentoon melko kaukaa. On tärkeää, ettei kotkaa ajeta pesästään haudonta-aikana, koska lintu ei palaa pesälleen ennen kuin ihminen on poistunut riittävän kauas. Kylmällä tai sateisella säällä tämä voi johtaa munien kylmettymiseen ja pesinnän keskeytymiseen. Lupahakemusten mukaiset toimet, kuten kallion louhiminen ja rikotus, louheen ja tuotteiden lastaus, varastointi ja kuljetukset sekä kuvattu toiminta 10 vuoden ajan voidaan arvioida olevan mitä ilmeisimmin merkittävän häiritseviä ja merikotkan pesinnän menestymisen ja suotuisan suojelun tason turvaamisen kannalta haitallisia. Luvan hakijan on hakemuksessaan ja luvan myöntäjän päätöstä tehdessään määriteltävä ja rajattava edellä mainittu toiminta niin, että pesinnälle aiheutuva häiriövaikutus ajoittuu pesintäajan ulkopuolelle siten, ettei LsL:n nojalla suojellun uhanalaisen merikotkan pesinnälle aiheudu LsL 49 :n 2 momentin vastaista uhkaa, häiriötä tai haittaa. Tarkoituksenmukaisinta olisi noudattaa WWF:n merikotkatyöryhmän suositusta (viite 2), jonka mukaan kotkan pesintää häiritsevää toimintaa kuten tuulivoimaloita ei pidä sijoittaa 2 km lähemmäksi pesintää. Hakemuksissa ei ole otettu kantaa vesioikeudellisen luvan tarpeeseen. Koska hakemusten mukaan louhinta ja maa-ainesten ottaminen aiotaan ulottaa huomattavan paljon pohjavesipinnan alapuolelle, on pohjavesien pilaantumisen estämiseen kiinnitettävä erityistä huomiota ja estettävä se tarvittavin toimenpitein. Louhoksesta arvioidaan pumpattavan metsäojien kautta mereen vettä noin 55 m³ vuorokaudessa, loppuvaiheessa 100 m³ vuorokaudessa, millä ei arvioida olevan kielteisiä vaikutuksia. Huomioiden myös muut alueelle sijoittuvat ja suunnitellut louhoshankkeet, metsäojien täyttymisellä voi kuitenkin olla vaikutusta lähialueen metsiin ja metsätalouteen, mikä tulee ottaa huomioon. Liikennejärjestelyt ja turvallisuus Kulku louhokselle tapahtuu Vt 8:lta Markanrämeen metsäautotietä pitkin. Liittymä Vt 8:lta metsäautotielle on huomaamaton, ja alueella on 100 km/h nopeusrajoitus. Hakemuksissa ei ole huomioitu tai arvioitu louhoksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen yksin tai yhdessä Morenian ja Kippolan hankkeiden kanssa. Myöskään liikenteen kokonaismääristä kolmen hankkeen osalta ei ole esitetty arviota. Hakemuksia tulee täydentää näiltä osin. Lisäksi Pro

12 Hanhikivi muistuttaa, että kyseiset alueet ovat perinteisesti merkittäviä marjastus ja metsästysalueita ja alueella liikkuu paljon myös maa-ainesten ottohankkeista tietämättömiä luontoharrastajia. Hakijan tulee taata alueella liikkumisen turvallisuus. Yhteisvaikutukset Kuten hakemuksista ilmenee, kyseessä olevan ottopaikan viereisellä Rautala I RN:o 54:0 tilalla sijaitsee Kippolan louhos, johon on haettu myös laajennuslupaa. Lisäksi Morenia Oy:llä on viranomaiskäsittelyssä louhintalupa Ruduksen louhoksen pohjoispuolelle. Hakemuksissa myös todetaan, että Kippolan, Morenian ja Ruduksen louhokset tullaan todennäköisesti yhdistämään tulevaisuudessa yhdeksi isommaksi kokonaisuudeksi. Kolmen vierekkäin sijaitsevan louhoksen toimiessa samanaikaisesti, yhteisvaikutukset ovat erityisesti melun, pölyn, täryn ja liikenteen osalta todennäköisiä. Hakemuksissa ei kuitenkaan ole esitetty kokonaisvaltaista arviota louhoshankkeiden ympäristövaikutuksista toiminnan eri vaiheessa eikä arvioita yhteisvaikutusten torjumisesta, mikä olisi edellytys luvan myöntämisen edellytyksien arvioinnille sekä lupamääräysten asettamiselle. Hakemuksia tulee tältä osin täydentää ennen niiden ratkaisemista. Pro Hanhikivi varaa tilaisuuden täydentää lausuntoaan. Ympäristölupahakemuksen kohta 20 F Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön/ympäristövaikutusten arviointimenettely on jätetty tyhjäksi, minkä vuoksi hakemuksesta ei ilmene onko viranomainen katsonut, ettei YVA-menettelyä tarvita. Valtioneuvoston ympäristövaikutusten arviointimenettelystä antaman asetuksen 6 2 mukaan arviointimenettelyä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 1 momentin nojalla mm. kiven, soran- tai hiekanottohankkeisiin, joissa louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä vähintään kiintokuutiometriä vuodessa tai näitä kooltaan vastaaviin hankkeiden muutoksiin. Hankkeiden yhteenlaskettu ottamismäärä on lähellä kiintokuutiometriä vuodessa. Erityisesti kun aikomuksena on yhdistää hankkeet tulevaisuudessa yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi, tulee ennen asian ratkaisemista selvittää muodostavatko hankkeet yhdessä sellaisen kokonaisuuden, joka edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyn. Koska kyseessä on pienelle alueelle kohdistuva laajan rakentamis- ja maankäyttöhankekokonaisuuden (ydinvoimalaitos tukialueineen) yhä laajeneva osakokonaisuus (useat maa-ainesten ottohakemukset ja luvat) Pro Hanhikivi ry esittää, että luvanhakija ei saa ryhtyä luvanvaraisiin töihin, ennen kuin lupapäätös on saanut lainvoiman. Muistutukset liitteenä on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen päätös (Dnro POPELY/1444/07.01/2010) Erityisesti suojeltaviin lajeihin kuuluvan merikotkan säilymiselle tärkeän esiintymispaikan rajojen määritteleminen. Muistutukset ja mielipiteet: 1. AA Kyllikki Hotti ja Osmo Hotti eivät hyväksy louhokselta poisjohdettavien vesien laskemista metsäpalstansa läpi. Alue on erittäin matalaa. Metsäasiantuntijoidenkin mielestä vetoa ojiin ei saada. Muistuttajien metsä on kyseisellä alueella jo nyt liian märkää ja meriveden noustessa ojat ovat vettä

13 täynnä. Muistuttajat toteavat, että lupahakemuksen veden lasku suunnitelmat perustuvat oletuksiin, ei todellisiin tilanteisiin. 2. BB Osmo Hotti, Kyllikki Hotti, Katja Sipilä ja Ilkka Sipilä esittävät muistutuksessaan, että hakemusten kohteet sijaitsevat lähellä vakituista asutusta ja meluhaitat ovat jo nyt kuuluneet häiritsevänä Markanrämeellä sijaitsevalta louhosalueelta. Louhosalueiden yhteisvaikutukset on tutkittava. Toiminta tulisi rajata klo 8-20 väliseen aikaan, ja räjäytyksistä sopia lähiasukkaiden ja metsänomistajien kanssa. Luonnonsuojelulain mukaisia suojelukohteita on lähellä aluetta. Erittäin uhanalaisten lintujen pesintä häiriintyy. Emme hyväksy metsäpalstamme läpi suunniteltua pumppausvesien poistoreittiä. Vedet laskettaisiin metsäämme alueelle, joka nykyisinkin on liian märkää ja meriveden noustessa metsäojat ovat vettä täynnä. Kivipölyt vaikuttavat haitallisesti kasvillisuuteen, metsän kasvuun ja marjoihin. Louhosalue pitää aidata kunnollisella aidalla, eläimet eivät osaa lukea kylttejä, joita tulisi siimojen lisäksi louhosalueen reunoille. Mikäli luvat hyväksytään, ympäristösihteerin tulee virkansa puolesta valvoa, että yritys toimii päätöksen mukaisesti ja, että louhosalue toiminnan loputtua maisemoidaan. Alueella on monta erillistä louhoshanketta, niiden yhteisvaikutus tulee selvittää. III Maa-ainesluvan ratkaisuosa: Kalliokiviaineksen ottamislupa Pyhäjoen Hanhikivenniemellä Parhalahdella / Rudus Oy Pyhäjoen tekninen lautakunta päättää kunnan maa-aineslupaviranomaisena myöntää Rudus Oy:lle maa-ainesten ottamisluvan lupaviranomaiselle päivätyn hakemuksen ja siihen liittyvien suunnitelmien mukaiseen peruskallion louhintaan Pyhäjoen kunnan Parhalahden kylällä Hanhikivenniemen alueella tilalla Parhaniemi N:o 17:9. Lupaa myönnetään kalliokiviaineksen louhintaan pohjavesipinnan ylä- ja alapuolelta. Ottamisalueen pinta-ala on m2. Louhintasyvyys on metriä. Otettavien ainesten määrä on m3 ja keskimääräinen vuotuinen otto m3. Luvan voimassaoloaika on 10 vuotta päätöksen antopäivästä lukien. Samalla haetaan lupaa saada asetettavaa vakuutta vastaan aloittaa ottaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Päätöksen yleisperustelu: Ottamislupaa harkittaessa jäljempänä esitetyt lupamääräykset huomioimalla luvan mukaisesta ottamisesta ei aiheudu maa-aineslain 3 :ssä todettuja haitallisia seurauksia: - kauniin maisemakuvan turmeltumista, - luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, -huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa

14 tai -tärkeän tai muun veden hankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Ottamisalue on Pyhäjoen kunnassa tyypillistä metsäaluetta, jossa kalliot, metsä ja suot vaihtelevat eikä alue ei poikkea maisemakuvaltaan muusta lähialueesta. Suunniteltu ainesten ottaminen kohdistuu alueelle, jolla ei ole todettu olevan suojelukohteita tai erityisiä suojeluarvoja. Hakemuksen mukaisesta ainesten ottamistoiminnasta ei ole tähän lupaan liitetyt lupamääräykset huomioiden ennakoitavissa ottamisalueen ulkopuolelle ulottuvia vaikutuksia luonnonolosuhteisiin. Ottamisalueen läheisyydessä tai vaikutuspiirissä ei ole pohjavesialueita. Tämän lupahakemuksen mukaiseen louhinta- ja murskaustoimintaan tarvitaan lisäksi ympäristölupa (YSA 1 kohta 7 c) kivenlouhimo, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää. Samoin ympäristölupa tarvitaan (YSA 1 kohta 7 e) sellaiselle tietylle alueelle sijoitettavalle siirrettävälle murskaamolle, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää. Ympäristölupaharkinta tehdään kyseisen luvan käsittelyn yhteydessä. Pohjaveden pinnan alapuolelle ulottuvasta ottamisesta ja louhosmontun kuivanapidosta ei ennakolta arvioiden ole odotettavissa erityisiä vaikutuksia. Tähän lupaan liitetään seuraavat maa-aineslain 11 :ssä määrätyt lupamääräykset, joita ottamisessa on noudatettava : 1. Ennen ottotoiminnan aloittamista luvan saajan tulee merkitä maastoon selvästi ottamisalue ja tarvittavat korkomerkinnät. (MAL 7, 11 ) 2. Luvan saajan tulee pyytää valvontaviranomaista toimittamaan tämän luvan mukaisen maa-ainesten oton alkutarkastus 30 päivän kuluessa lupapäätöksen antamisesta. Alkutarkastuksessa käydään läpi ainakin seuraavat asiat - vastuuhenkilöt - ottoalueen merkintä maastoon - korkeusaseman tarkkailua varten tarkoitettujen kiintopisteiden määrittely - tarkkailua varten tarpeellisten rakenteiden ja laitteiden totutus - määrätyt selvitykset, tarkkailusuunnitelmat ja -tulokset - suojausrakenteet - määrättyjen vakuuksien toimittaminen - muiden tässä luvassa määrättyjen toimenpiteiden suoritus 3. Ottamisen järjestely ja kulkuyhteydet tulee pitää kunnossa maa-ainesten kuljetuksen ja muun tienkäytön tarpeiden mukaisesti. Tarvittaessa pölyämistä on ehkäistävä pölynsidonnalla tai kastelulla. Ottoalueen kulku tulee järjestää lupahakemuksen mukaisesti, ellei sovita muuta yhteyttä siten kuin yksityistielaissa määrätään. Myös toiminnan vaatimassa liikkumisessa tulee huomioida lähialueen luonnonsuojelutarpeet siten, ettei tarpeettomasti aiheuteta haittaa tai häiriötä esim. merikotkan pesintään. (MAA 7 )

15 4. Ottaminen ja sen järjestelyt kuten varastokasat ja kulku tulee järjestää suunnitelmakartan mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu missään vaiheessa vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Ottamisessa tulee huomioida osayleiskaavassa osoitettu lähialueelle sijoittuva ohjeellinen voimajohdon suojaustarpeet. Suojauksessa tulee huomioida Fingridin kanssa erikseen sovittavat tarkat menettelyohjeet, miten louhintaa voidaan toteuttaa voimajohdon rakentamisen alettua. Suojauskeinoja ovat mm. räjäytysten suojaaminen suojapeittein, louhinnan ja murskauksen suojaaminen suojavallein tai aidalla ja murskauspaikan sijoittaminen louhosalueen suojaan heti, kun se on mahdollista. (MAL 3 ) Louhinnan ja murskauksen ympäristövaikutusten vähentämisestä on määrätty tarkemmin tämän kallioaineksen ottamisen ympäristöluvassa. 5. Maa-ainesten otto ja sen järjestelyt tulee tehdä siten, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi. Tarkemmin mm. pölyntorjunnasta on määrätty tähän toimintaan liittyvässä ympäristöluvassa (MAA 3 ) 6. Kiviaineksen otto tulee toteuttaa niin, että missään toimintavaiheessa ei pääse syntymään pohja- tai pintaveden pilaantumisvaaraa. Louhos on suunniteltu siten, että siihen muodostuu toiminnan päätyttyä lampi. Luiskaukset tulee toteuttaa hakemukseen liitettyjen suunnitelmakuvien mukaisesti. Täyttymisvesitason alapuolelle ei saa sijoittaa humuspitoisia maita. (YSL 5, 7, 8 ) 7. Louhoksen ja louhosalueen turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota siten, että louhos ei missään toimintavaiheessa, myöskään toiminnan loputtua aiheuta vaaraa ympäristölleen. Luiskat tulee muotoilla louhossuunnitelman mukaisesti kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi tai niille on rakennettava putoamisen estävät rakenteet aitaamalla tai vastaavasti. Suojarakenteiden kunnosta tulee huolehtia myös ottamistoiminnan päätyttyä. Louhosalue tulee pitää mahdollisimman siistinä ja aluetta tulee kunnostaa lopulliseen tilaansa sitä mukaa, kun se ottotoiminnan kannalta on mahdollista. Louhosalue tulee sopeuttaa mahdollisimman hyvin ympäristöönsä. (MAL 11 ) 8. Louhosalueelta poistettava vesi tulee johtaa ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla siten, ettei sitä aiheudu alapuolisessa maastossa, ojissa ja vesistössä vettymistä tai muita haittoja. Veden johtamisessa toisen ojan kautta noudatetaan vesilain säädöksiä. Pidempien toimintaseisokkien jälkeen poistettavat isommat vesimäärät tulee johtaa siten, ettei lähialueen maastossa tai ojastossa tapahdu vettymistä. Vesien poisjohtamisessa tulee huomioida muiden samaa vedenjohtamisreittiä käyttävien muiden louhosten vesien johtaminen siten, ettei yhtäaikaisella vesien johtamisella aiheuteta vahingollisia seurauksia alapuolisessa maastossa. Louhosalueelta pois johdettavat sade- ja hulevedet tulee vedet johtaa riittävän suuren laskeutusaltaan kautta siten, että kiintoaineista ei aiheudu haittaa ympäristölle. Pois johdettavan veden määrästä ja mahdollisesta laskeutusaltaan huoltotoimista sekä muista toiminnan ympäristövaikutuksiin liittyvistä havainnoista tulee pitää kirjaa ja kirjanpito on vaadittaessa esitettävä maa-aineslain mukaiselle valvontaviranomaiselle. Veden laatua tulee tarkkailla vähintään silmämääräisesti. Mikäli vedessä havaitaan

16 jotakin poikkeuksellista (esim. öljyä tms.) on vedestä otettava tarkkailunäyte välittömästi. Vesinäytteet tulee toimittaa hyväksyttyyn laboratorioon analysoitavaksi. Tarkkailu- ja laboratorioanalyysien tulokset on toimitettava tämän luvan ottotoimintaa valvovalle viranomaiselle ja pyydettäessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle. Viranomaiset voivat antaa määräyksiä jatkotoimista. (YSL 43, VL 5 luku 7-12) 9. Hakijan on tarkkailtava poisjohdettavan veden vaikutuksia alapuolisiin alueisiin ja vesistöihin, sillä vesien pois johtamisesta ei saa aiheutua toiselle kuuluvalla alueella vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa (VL 5:7). Vesiä ei saa johtaa siten, että niistä aiheutuu haitallisia vaikutuksia Natura-alueeseen. Mahdollisesti ottamistoiminnan johdosta ojan tekemisestä toisen maalle tai veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan tulee etukäteen sopia maanomistajan kanssa. Mikäli sopimukseen ei päästä, tulee asia siirtää vesilaissa tarkoitetun kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi (VL 5:5). Hakijan tulee tarvittaessa osallistua ojien kunnossapitoon (VL 5:8). 10. Mikäli ottoalueella varastoidaan öljytuotteita, on varastoinnissa toteutettava riittävät vesiensuojelutoimenpiteet niin, että pohja- ja pintavesien sekä maaperän pilaantumisvaaraa ei missään toimintavaiheessa pääse syntymään. Poltto- ja voiteluaineet tulee säilyttää katkoksellisissa ja suoja-altaallisissa säiliöissä tai kaksivaippasäiliöissä. (YSL 43, VNp 101/1997) 11. Ottotoiminnan tarvitsemat tieyhteydet rumpuineen ja siltoineen sekä ohituspaikkoineen tulee kunnostaa toiminnan alussa maa-ainesliikenteen vaatimaan tasoon ja käytettävät tiet tulee pitää kunnossa ja maa-ainesten ottajan tulee osallistua tien kunnossapitoon yksityistielaissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Tienpidon ja siitä aiheutuvien kustannusten osalta noudatetaan yksityistielaissa esitettyjä periaatteita. Maa-ainesten otto on tien käytön osalta tavanomaisesta metsänkäytöstä selvästi poikkeava ja tulee huomioida kunnossapidon vastuissa ja kustannusten jaossa. Ennen uuden tieyhteyden käyttöönottoa erityistä varovaisuutta tulee noudattaa vilkkaasti liikennöidyn valtatie 8:n risteysalueella. Tarvittaessa vaarallisimmat paikat tulee tien ylläpitäjän kanssa sovittavalla tavalla merkitä varoituksin. Tiestön pölyämistä tulee tarvittaessa ehkäistä kastelemalla ja suolaamalla. (MAA 3 ) 12. Louhintatyössä tulee huomioida merikotkan pesinnän varoaika Louhinta-alueen länsiosassa alle 1000 metrin etäisyydellä määriteltyä suojeluvarausta tulee voimakkaita ääniä ja maaperän tärähtelyä aiheuttavia toimenpiteitä kuten räjäytystöitä välttää pesinnän kannalta herkimpänä aikana välisenä aikana. 13. Louhoksen pohjaveden pinnan yläpuoliset osat tulee muotoilla suunnitelmassa esitetyin periaattein. Reunat tulee muotoilla turvallisuuden ja maisemanhoitotyön kannalta riittävän loiviksi. Luiskauksen tulee jatkua vähintään 2 metrin syvyyteen lopullisesta vedenpinnasta. 14. Kaivannaisjätteen jätehuollossa louhosalueen pintamaat ja kallioperän louhinnassa ja murskauksessa syntyvä mahdollinen kaivannaisjäte tulee sijoittaa suunnitellulla tavalla louhosalueelle tai sen läheisyyteen. Humuspitoiset

17 maa-ainekset voidaan varastoida esitetyllä tavalla alueen jälkihoitotöitä kuten luiskauksia varten. Humuspitoisia maita ei saa sijoittaa täyttymisvesitason alapuolelle tai muodostuvan lammen reunojen läheisyyteen. (YSL 43, 45a) 15. Ottoalueiden jälkihoito, millä korjataan ottamistoiminnan haitallisia vaikutuksia ja sopeutetaan ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan, on tehtävä vaativan tason periaatteiden mukaisesti. Jälkihoidossa tulee noudattaa voimassa olevaa ohjeistusta (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, Liite 9). 16. Kallioainesten ottamiseen liittyvässä louhinnassa ja murskauksessa tulee noudattaa kyseistä toimintaa varten annetun ympäristöluvan määräyksiä ja ehtoja. (YSL 2, 28 ) 17. Hakijan tulee ilmoittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä otettujen ainesten kokonaismäärä ja laatu maa-ainesten ottorekisteriin (NOTTO-tietokanta osoitteessa Suomi.fi, sivuilta kirjaamalla hakukenttään YM12) ja valvovalle viranomaiselle maa-ainesasetuksen määräämällä tavalla. (MAA 9) 18. Luvan hakijan tulee pyytää valvontaviranomaiselta pidettäväksi loppukatselmus ottamisen päättyessä tai luvan voimassaoloajan päättyessä, johon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle ja kunnan alueella toimivalle ympäristöterveysviranomaiselle tulee varata mahdollisuus osallistua.(maa 7) 19. Tämän ottamisluvan jälkitöiden vakuudeksi tulee luvan saajan asettaa Pyhäjoen kunnalle maa-aineslain 12 :n mukaisesti :n vakuus maa-aineslain 11: n nojalla annettujen määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa yhden vuoden tätä lupapäätöstä kauemmin. Tästä luvasta tulee voimassa olevan taksan mukaisesti perittäväksi lupamaksu (tarkastusmaksu) (perusmaksu ,01 /m3). Lisäksi tulee maksettavaksi vuosittain tämän luvan valvonnasta perittävä kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen maksu, joka tekee lupapäätöksen ajankohtana keskimääräisellä ottamisella ( m3/v) 550 (perusmaksu ,01 /otettu m3). Lupapäätös ja yksi sarja lupapapereita tulee lähettää viivytyksettä myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. (MAL 12, MAA 6 ) 20. Tämän lupahakemuksen mukainen ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa tätä lupapäätöstä ja siihen liitettyjä lupamääräyksiä noudattaen ennen päätöksen lain voimaisuutta. Ennen töiden aloitusta hakijan tulee asettaa hyväksyttävä euron vakuus niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Ympäristöluvan mukaisiin toimiin tarvitaan niitä koskeva lupa. (MAA 21 ) Sovelletut oikeusohjeet: Päätöksen pohjalla oleva lainsäädäntö: Maa-aineslaki (MAL /555 ja maa-ainesasetus MAA ) sekä erikseen mainitut lainkohdat