Espoon kaupunki Pöytäkirja 27. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 526/ Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Esbogård Ab:n hakemuksesta, joka koskee Högbergetin kallion louhinnan ja maankaatopaikan vesilain mukaista lupaa ja valmistelulupaa Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Esbogård Ab:n hakemuksesta, joka koskee Högbergetin kallion louhinnan ja maankaatopaikan vesilain mukaista lupaa ja valmistelulupaa (ESAVI /9594/2016): Yleistä Hankkeella olisi kokonaisuudessaan merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristölle, asukkaille ja läheiselle hevostallille. Se on myös yleiskaavan vastainen, joten ympäristölautakunta katsoo, ettei hanketta tulisi toteuttaa lainkaan. Esbogård Ab on hakenut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa kallion louhinnalle ja maankaatopaikalle omistamallaan Högbergetin alueella. Louhinta on suunniteltu alueille, joilla kallioperä on tutkitusti tiivistä ja sen vedenjohtokyky on huono. Hakemuksen mukaan hankkeen vaikutukset pohjaveden määrään ja laatuun jäävät vähäisiksi ja rajoittuvat lähelle louhittavia alueita. Pohjavesi ja kaivot Ympäristölautakunta pitää todennäköisenä, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia Högbergetin alueen pohjaveden tilaan. Koska kallioperän rakoilu voi vaihdella suuresti lyhyelläkin matkalla, louhinnan vaikutukset pohjaveden virtaussuuntiin ja pohjaveden pinnantasoon voivat kuitenkin olla hakemuksessa esitettyä suurempia. Suurin muutos on pohjaveden pinnan lasku lähellä osa-aluetta A, jolla louhitaan pohjaveden pinnantason alapuolelle. Kalliopohjaveden pinta voi laskea hankealueen sisällä 5 40 metriä ja hankealueen ulkopuolella 0 10 metriä. Lähin talousvesikaivo sijaitsee noin 450 metrin päässä kyseisestä ottoalueesta. Ympäristölautakunta edellyttää, että mikäli hankkeelle myönnetään lupa, louhinnan jatkosuunnittelussa varmistetaan, että osa-alueen A louhinnan aiheuttama pohjaveden pinnan lasku ei vähennä talousvesikaivojen antoisuutta tai muutoin huononna niiden

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 käyttökelpoisuutta. Ympäristölautakunta katsoo, että luvassa on määrättävä Esbogård Ab korvaamaan aiheuttamansa haitta, jos louhinnasta aiheutuu haittaa alueen pohjaveden käytölle talousvetenä. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että mikäli toiminnalle myönnetään lupa, Esbogård Ab liittyy hyvissä ajoin ennen louhinnan aloittamista Ämmässuon - Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Toiminnan vaikutuksia pohjaveteen ja alueen kaivoihin tulee tarkkailla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristölautakunta huomauttaa, että toiminta-aluetta lähin pohjavesialue on Mankin 1-luokan pohjavesialue ( ), joka sijaitsee yli kolmen kilometrin päässä ottamisalueesta. Hakemuksessa mainittu Järvikylän pohjavesialue on poistettu vedenhankintaa varten tärkeistä pohjavesialueista, koska se ei korkeiden kloridipitoisuuksien vuoksi olisi teknis-taloudellisesti hyödynnettävissä vedenhankinnassa. Halujärvi Hakemuksen mukaan osa-alueen B louhinta ei vaaranna Halujärven tilaa. Alueesta B noin 3 hehtaaria sijoittuu Halujärven valuma-alueella ja louhittava alue ulottuu lähimmillään noin 200 metrin päähän järvestä. Osaalueella ei louhita Halujärven pinnan alapuolelle, mutta louhinnan seurauksena järven valuma-alue pienenee lähes 10 %, kun louhinnan poistovedet ja myöhemmin maankaatopaikan pintavedet johdetaan pois järven valuma-alueelta. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan valunnan pienenemisellä voi olla vaikutusta Halujärven tilaan. Pienen valuma-alueensa ja mataluutensa vuoksi Halujärvi on herkkä tilan huononemiselle. Järvi on tärkeä virkistysalue nykyisille ja yleiskaavassa sen viereen varatun uuden AT -alueen asukkaille. Ympäristölautakunta ehdottaa, että mikäli vesilupa myönnetään, Esbogård Ab:n on seurattava myös Halujärven vedenlaatua ja vedenpinnan korkeutta säännöllisin tutkimuksin. Toimenpiderajoituksen merkitys Ympäristölautakunta huomauttaa myös, että kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä on Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan laatimista varten osalle yleiskaava-aluetta asetettu rakennuskielto Ottoalueet A ja B ovat tällä rakennuskieltoalueella. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan toimenpiderajoituksen merkitys arvioidaan maa-aineslupaa myönnettäessä eikä rakennuskielto ole este vesilain mukaisen luvan myöntämiselle. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää ympäristölautakunnan lausuntoa Esbogård Ab:n hakemuksesta, joka koskee Högbergetin kallion louhinnan

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 ja maankaatopaikan vesilain mukaista lupaa ja valmistelulupaa. Lausunto on pyydetty toimittamaan aluehallintovirastoon mennessä. Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä Espoon ympäristökeskuksessa (Kirkkojärventie 6 B, 4. krs) ja lautakunnan kokouksessa. Esbogård Ab hakee aluehallintovirastolta myös ympäristölupia kallion louhinnalle ja louheen murskaukselle sekä maankaatopaikalle. Lisäksi Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa on vireillä maa-ainesten ottolupa. Högbergetin maa-ainestoiminnan ympäristövaikutuksista laadittu ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut vuonna Ympäristölautakunta on antanut YVA-selostuksesta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tämän jälkeen hakija on suunnitellut uuden vaihtoehdon, jossa ottomäärä on YVAmenettelyssä tarkasteltuja vaihtoehtoja pienempi ja lähimpänä Halujärveä sijaitsevalla osa-alueella ei louhita Halujärven pinnan tason alapuolelle, vaan ympäröivän maanpinnan tasoon. ELY-keskus on maa-ainesten ottoluvan hakemuksesta antamassaan lausunnossa todennut, että hankkeelle on haettava vesilain mukainen lupa, koska hankkeella voi olla pohjavesivaikutuksia lähistön vedenhankintaan. Hankkeen kuvaus ja tarkoitus Hankkeessa louhitaan kalliota kolmella osa-alueella, jotka ovat pintaalaltaan yhteensä 20,3 ha (kuva 1). Hankkeen ottamisalue, jolle sijoittuvat kaikki hankkeen toiminnot (mm. pintamaiden varastointi, kiviaineksen varastointi, tukitoiminta-alue) on pinta-alaltaan 36,2 ha. Haettava louhintamäärä on m 3 ktr ja louhinta-aika 10 vuotta. Louhinnan aikana ja sen jälkeen alueella tehdään pilaantumattomien ylijäämämaiden vastaanotto- ja loppusijoitustoimintaa.

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Kuva 1. Hankkeen suunnittelualue (punainen viiva), ottamisalue (vihreä katkoviiva) ja louhittavat alueet A, B ja C (sininen viiva). Pohjavesiolosuhteet Kalliopohjaveden päävirtaussuunta on alueella pohjoisesta etelään (kuva 2). Virtausta ohjaavat kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeet, joissa kalliopohjaveden virtausedellytykset ovat ympäröivää kallioperää paremmat. Pohjaveden taso vaihtelee toiminta-alueella noin tasovälillä Tehtyjen tutkimusten (porakonekairaukset ja vesimenekkikokeet) perusteella vedenjohtokyky on kallion heikkousvyöhykkeilläkin alhainen. Hankealueella ei muodostu merkittäviä määriä pohjavettä. Alueen maaperä on pääosin moreenia ja kalliota. Moreenipeitteisillä alueilla muodostuvan pohjaveden määrä on noin % sadannasta ja kalliopeitteisillä alueilla suurimmillaan noin 10 % sadannasta, jos kallioperän pintarakoilu on runsasta. Maaperäolosuhteista johtuen alueella ei ole yhtenäistä pohjavesiesiintymää eikä alueen pohjavesi ole hyödynnettävissä yksittäisiä pora- ja rengaskaivoja suuremmassa mittakaavassa talousvesikäyttöön.

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 Kuva 2. Louhittavat alueet ja pohjaveden pinnankorkeuden laskennalliset samanarvonkäyrät. Louhinnan ja maantäytön vaikutukset pohjaveden määrään Louhinta on suunniteltu tehtäväksi kallioalueilla, joilla pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Suunnittelualueella sijaitsee muutamia kallioperän heikkousvyöhykkeitä, mutta louhinta ei kohdistu näille alueille. Koska osa-alueilla B ja C ei louhita ympäröivän maanpinnan alimpien tasojen alapuolella, louhinta ei aiheuta merkittäviä muutoksia pohjaveden muodostumiseen ja virtauksiin. Osa-alueella B alin louhintataso on + 44 ja osa-alueella C +50. Osa-alueella A louhinnan on suunniteltu ulottuvan syvimmillään tasoon +15, joka on noin 30 metriä ympäröivää maanpintaa alempana. Louhinta tulee kääntämään pohjaveden virtaussuunnan kohti louhinta-aluetta sen läheisyydessä. Louhinnan vaikutuksista on laadittu pohjavesimallinnus. Sen mukaan louhinnan vaikutus pohjaveden pinnankorkeuteen on kallion tiiviydestä johtuen havaittavissa vain ottoalueen välittömässä ympäristössä. Louhintaa seuraavassa maanläjitysvaiheessa vaikutus pohjaveden pinnantasoon pienenee sade- ja sulamisvesien imeytyessä läjitettyyn maahan.

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6 Louhinnan ja maantäytön vaikutukset pohjaveden laatuun Suunniteltu toiminta on kallion louhintaa ja pilaantumattomien maaainesten läjitystä. Louhinnassa käytetään räjähdysaineita, joista vapautuu palamistuotteita ja räjähdysainejäämiä ympäristöön. Kyseiset yhdisteet ovat pääasiassa typpiyhdisteitä. Osa-alueella A louhinta ulottuu pohjaveden pinnan alapuolelle, minkä takia alue kerää pohjavesiä ympäristöstään ja räjähdysainejäämien kulkeutuminen pohjaveteen on erittäin vähäistä. Osa-alueilla B ja C voi tapahtua räjähdysainejäämien kulkeutumista pohjaveteen. Kulkeutumisen ei arvioida olevan merkittävää, sillä louhinta-alueiden poistovedet ohjataan selkeytysaltaiden kautta pintavesiin. Maanläjitystoiminnan aikana alueelle läjitetään vain pilaantumattomia maaaineksia, jolloin ympäristöön ei kulkeudu haitallisia määriä haitta-aineita. Maanläjitys saattaa kuitenkin aiheuttaa pohjaveden väliaikaista ja paikallista samentumista lähellä läjitysalueita. Hakemuksen mukaan suurin riski alueen pohjavedelle ovat mahdolliset öljyvuodot onnettomuustilanteissa. Työkoneiden ja kemikaalien säilyttämisen pohjavedelle aiheuttamaa riskiä torjutaan asentamalla tukitoiminta-alueen pohjalle tiivis kalvo (HPDE) ja johtamalla tarvittaessa alueen hulevedet pois öljynerotuksen kautta. Tukitoiminta-alueella varastoidaan vain työkoneiden välittömään tarpeeseen tarvittava määrä polttoainetta. Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä, jotka on varustettu ylitäytön estolla. Talousvesikaivot Syksyllä 2015 Halujärven ja Fagerängin kaivoille tehtiin kartoitus, jossa tutkittiin ja otettiin vesinäytteet kaikista noin metrin säteellä ottamisalueesta sijaitsevista kaivoista (kuva 3).

7 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 7 Kuva 3. Yksityiskaivojen sijainnit ja pohjaveden pinnankorkeudet Lähimpänä osa-aluetta A sijaitsevat kaivot ovat sen lounaispuolella 450 metrin ja 540 metrin päässä. Toinen kaivoista on rengaskaivo ja toinen porakaivo. Rengaskaivossa vedenpinnantaso oli joulukuussa 2015 noin +29 eli 15 metriä korkeammalla kuin alin louhintataso osa-alueella A. Rengaskaivon pohjaveden muodostumisalue on 80 hehtaaria. Louhintaalueet kattavat tästä muodostumisalueesta noin 22 % (17 ha). Louhinnan vaikutusta alueen pohjaveden muodostumiselle pienentää louhinnan kohdistuminen kallioalueille, joilla pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Rengaskaivojen vesi muodostuu läheisestä maapohjavedestä eikä kalliopohjavedestä. Osa-alue B on lähimpänä Halujärven ympäristön asutusta. Louhinta-alue ei kuitenkaan sijoitu alueen kaivojen pohjaveden muodostumisalueelle. Lisäksi kallioperä on Halujärven ja hankealueen välissä on tehtyjen tutkimusten perusteella tiivis ja heikosti vettä johtava.

8 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 8 Louhinnan ja maantäytön vaikutukset pintavesiin Louhinnalla ei arvioida olevan vaikutusta Halujärven tilaan. Louhinnan osaalue B ulottuu lähimmillään noin 200 etäisyydelle järvestä. Osa-alueella B ei louhita Halujärven pinnan tason (+44 m) alapuolelle. Louhinta-alueesta noin 3 ha sijoittuu Halujärven valuma-alueelle, joka on 35 ha. Louhintaalueen poistovedet ohjataan pois Halujärven valuma-alueelta. Louhittavien alueiden poistovedet ohjataan lähes kokonaisuudessaan Ämmässuon maantäyttöalueen ja kaatopaikan välistä lähtevää puroa (kaakkoinen avo-oja - Ämmässuonpuro) pitkin Loojärveen. Poistovesien käsittelyä ja vesistövaikutuksia ei tarkastella vesilain mukaisen luvan käsittelyn yhteydessä vaan ne tarkastellaan louhinta- ja murskaushankkeen ja maankaatopaikan ympäristöluvissa. Pohjaveden tarkkailu Högbergetin alueen pohjaveden laatua on seurattu osana Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua. Hakija esittää louhinta- ja murskaushankeen ympäristölupahakemuksessa, että toiminnan tarkkailu liitetään yhteistarkkailuun. Luonto ja ekologiset yhteydet Alueen luontoarvot on selvitetty YVA-menettelyssä. Hankealueella tunnistettiin joitakin arvokkaita luontotyyppejä, mutta hakemuksen mukainen ottotoiminta ei kohdistu näille alueille. Suunnittelualueella ei ole havaittu erityisesti suojeltavia lajeja. Hanke kaventaa alueen läpi menevää Espoon eteläosat ja Nuuksion liittävää ekologista yhteyttä, mutta yhteys säilyy kuitenkin riittävän leveänä. Asia on tarkasteltu YVA-menettelyn jälkeen erillisellä selvityksellä. Hakemuksen mukaisella louhinta- ja läjitysalueella ei ole liito-oravien elinympäristöjä eikä hankkeella arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia liito-oravien kulkuyhteyksiin. Valmistelulupa Hakija hakee myös valmistelulupaa pohjaveden pinnan yläpuolella tehtäville kaivutöille ja valmisteluluvan välitöntä täytäntöönpanoa. ELY-keskus on maa-ainesten ottoluvasta kaupunkisuunnittelukeskukselle antamassaan lausunnossa katsonut, että maa-aineslain mukaista lupaa ei voida myöntää ilman vesilain mukaista lupaa, joten hakijalle ei voitane myöntää hakemuksessa estettyä valmistelulupaa. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinna, sähköisesti

9 Ympäristölautakunta Sivu 9 / 9