Uudenmaan ELY-keskus on antanut vesilupatarpeesta lausuntonsa, jossa todetaan mm. seuraavaa:

Transkriptio

1 Päivämäärä 19/12/2017 TÄYDENNYS Bastukärrin louhinta-alue, Sipoo Arvio louhokseen kulkeutuvista ja poisjohdettavista pohjavesimääristä Ramboll PL 25 Säterinkatu ESPOO P F Johdanto Rudus Oy hakee maa-aineslupaa ja ympäristölupaa louhinnalle ja murskaukselle Sipoon Bastukärrin alueella kiinteistöillä Fågelbacken RN:o ja Skogsters RN:o Toimintaan liittyy myös betonin kierrätystä, puhtaiden maiden vastaanottoa ja loppusijoitusta sekä louheen vastaanottoa ja murskausta. Alueen louhinnalla esirakennetaan aluetta tulevaa työpaikka-aluetta varten. Louhinnalla tehdään myös tilaa alueen pinta- ja irtomaiden loppusijoitukselle. Uudenmaan ELY-keskus on antanut vesilupatarpeesta lausuntonsa, jossa todetaan mm. seuraavaa: Vesilain 3 luvun 3 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan saman luvun 2 :ssä tarkoitetuista seurauksista riippumatta on aina oltava lupaviranomaisen lupa muuhun toimenpiteeseen, jonka seurauksena pohjavesiesiintymästä poistuu muutoin kuin tilapäisesti pohjavettä vähintään 250 kuutiometriä vuorokaudessa. Pohjavedenpinnan alapuolelle louhitut alueet pidetään hakemuksen mukaan kuivana pumppaamalla ennen niiden täyttämistä. Hakemusasiakirjat eivät sisällä tietoa louhoksesta poispumpattavien vesien määristä eikä pumppauksien kestoajoista. Tässä raportissa vastataan edellä mainittuihin seikkoihin pohjaveden johtamiseen ja pumppaukseen liittyen. Ottosuunnitelmaa on lisäksi muutettu siten, että osa-alueen C eteläosan EV-alueella (kaavaluonnos) sekä osa-alueella B louhintatasoa on nostettu siten, ettei louhintaa suoriteta pohjavedenpinnan alapuolella. 2. Alueen kuvaus Hakemuksen mukainen ottamisalue sijoittuu kumpuilevalle, kallioiselle selännealueelle, joka rajautuu lännessä selkeästi pohjois- eteläsuuntaiseen Keravanjokilaaksoon ja idässä kiemurtelevaan Sipoonjokilaaksoon. Hankealueella ja sen ympäristössä on vaihtelevuutta maastonmuodoissa ja selännealueen korkokuva laskee sekä pirstoutuu idän suunnassa. Ottamisalue on rakentamatonta, kallioista ja osin soistunutta metsätalousaluetta. Osa-alueella B maanpinta nousee korkeimmillaan tasoon +52, länsipuolella oleva alue on louhittu (ja louhitaan) tasoon n Pohjoispuolella kulkeva Keravantie on siinä kohdin tasolla n ja itäpuolella oleva peltoalue tasolla n Osa-alueella C (Bastukärr II) sen sijaan maastonmuodot vaihtelevat huomattavan paljon. Korkeimmillaan maasto nousee alueen etelä-/keskiosassa tasoon +73, kun maanpinta kalliokohoumien välissä yleisesti on tasolla C-alueen pohjoisosassa Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo 1/5

2 maasto on tasaisempaa, pääosin tasolla Alueen länsipuolella olevalla suo-alueella (Keuksuo ja Koukkusuo) maanpinta on tasolla Etelään mentäessä maasto laskee, Jokivarrentie on siinä kohdin tasolla noin +30. Yleisesti ottaen pohjaveden varastoituminen hankealueella on vähäistä, sillä kalliomäkien alueilla maakerrokset ovat ohuita ja painanteissa maaperä koostuu pääosin siltistä, savesta ja hiekkamoreenista sekä vähäisistä turvealueista. Hankealueen pohjaveden virtaussuunnat noudattelevat maanpinnan topografiaa. Pohjaveden virtaus suuntautuu korkeammilta maa-alueilta kohti painanteita. Pohjaveden päävirtaussuunta hankkeen osa-alueen C itäosassa on itään kohti Ruddammsbäckenin purolaaksoa ja länsiosassa länteen kohti Koukkusuota. Kallioperän vedenjohtavuutta on selvitetty vesimenekkikokein, joiden tulosten perusteella kallio on hyvin tiivistä. Pohjaveden pinnankorkeus mitattiin uusista havaintoputkista syyskuussa 2015, jolloin se oli +42,22 havaintoputkessa hp1/15 ja +31,78 putkessa hp2/15. Osa-alueen B etelä- ja itäpuolilla pohjaveden taso on havaintoputkissa P3 P5/2011 noin +35. Osa-alueen C koillispuolella sijaitsee kaksi rengaskaivoa, joissa pohjavedenpinta vaihtelee välillä , alueen eteläpuolella olevassa rengaskaivossa vedenpinta on tasolla noin +41. Tarkemmat tiedot on esitetty ottosuunnitelmassa sekä YVA-selostuksessa ja sen liiteraporteissa. 3. Arvio louhokseen kulkeutuvista ja poisjohdettavista vesimääristä Louhokseen kulkeutuvat vedet ovat pääosin peräisin sadannasta. Sadevedet kerätään keräyspaikkoihin ja altaisiin erillisen hulevesisuunnitelman ( ) mukaisesti. Näitä pintavesimääriä ei ole sen tarkemmin tässä raportissa selvitetty, sillä niiden johtaminen ja mahdollinen pumppaaminen eivät ole vesilain tarkoittamaa pohjaveden poistamista pohjavesiesiintymästä. Tässä raportissa on arvioitu pelkästään louhokseen kulkevien pohjavesien määrää ja mahdollisia pumppausmääriä. Tällaisia pohjavesiä johtuu louhokseen siinä tilanteessa, että louhintaa suoritettaisiin pohjaveden pinnan alapuolelta. Kuten edellä on mainittu, tällaisia tilanteita ei juuri toiminnassa muodostu, sillä ottotasoa on nostettu tätä ajatellen. Käytännössä vain C-alueen pohjoisreunalla, jossa louhintaa suoritetaan tasolle +33, voi otto ulottua pohjaveden alapuolelle (alue täytetään myöhemmin puhtailla mailla). Myös C-alueen eteläosassa, kaavan varsinaisella korttelialueella (T-4), louhinta saattaa paikoin ulottua hieman pohjavesipinnan alapuolelle, mutta tällä ei oleteta olevan muuta kuin korkeintaan hyvin vähäisiä ja paikallisia vaikutuksia. Luonnontilaisen alueen ja kaava-alueen väliin jää leveä EV-alue, jossa louhintaa suoritetaan vain pohjaveden pinnantason yläpuolella. Pohjavesivalunnan määrän laskentamenetelmät on kuvattu kappaleessa Louhokseen kulkeutuva pohjavalunta Osa-alue C Louhokseen kulkeutuva pohjavalunta tulee kallioperän kautta siinä olevien rakojen välityksellä. Alueen kallioperä on melko eheää, jolloin kallioperän kautta tapahtuva pohjavalunta on pientä. Alueelle suunniteltu louhinta ulottuu ympäröivän pohjavedenpinnan alapuolelle ottoalueen pohjoisosassa (Vaihe 2), sekä paikoin ottoalueen eteläosassa. Louhosalueelle kulkeutuu todennäköisesti vettä kallioperän kautta ottoalueen reunoilla. Näillä alueilla ei kuitenkaan ole varsinaisia 2/5

3 pohjavesiesiintymiä, vaan pohjavesi kulkeutuu pääosin kallioperän pintarakoilussa ottoalueelle. Louhinta voi vaikuttaa nykytilanteeseen siten, että pohjaveden virtaus välittömästi ottoalueen vieressä kääntyy kohti ottoaluetta (Kuva 1). Kuva 1. Ottoalueiden arvioidut pohjaveden muodostumisalueet, joilta pohjavettä kulkeutuu ottoalueille. Louhokseen kulkeutuvien pohjavesien muodostumisalueen määrittämiseen liittyy epävarmuutta. Kallioperän rakojen yhteydet ja rakojen avoimuus vaikuttavat muodostumisalueen laajuuteen. Alueen kallioperä on eheää ja suunniteltu louhintataso ulottuu vain osittain pohjaveden pinnan alapuolelle. Tällöin louhokseen kulkeutuvan kalliopohjaveden muodostumisalue ei todennäköisesti ulotu merkittävän kauas itse louhosalueesta. Ottoalueelle sen ulkopuolelta kulkeutuvien pohjavesien muodostumisalueena on käytetty sitä aluetta, jolta arvioidaan kulkeutuvan vesiä ottoalueelle kallioperän kautta ottoalueen ollessa kokonaan louhittu. Tämän ottoalueen ulkopuolisen muodostumisalueen pinta-ala on noin 31 ha. Pohjaveden muodostuminen on riippuvainen alueella tapahtuvasta pohjavesi-imeynnästä. Arvioidun imeynnän perusteella määritetään ns. imeyntäkerroin, joka kuvaa pohjavedeksi imeytyvän veden osuutta sadannasta. Pohjaveden muodostumisalue on kalliomaata, joka on melko eheää. Tällöin pohjavedeksi (kalliopohjavesi) imeytyvän veden määrä on alhainen ja imeyntäkerroin on 3/5

4 pieni. Kallion pintarakoilun vedenjohtavuus on kuitenkin yleensä hieman suurempi, kuin syvemmällä kallioperässä. Laskelmassa tämä on otettu huomioon olettamalla imeyntäkertoimeksi varovaisuusperiaatteen mukaisesti hieman keskimääräistä suurempi arvo. Laskelmassa kaiken alueella tapahtuvan imeynnän on oletettu kulkeutuvan louhokseen. Louhoksen ympäristön kallioperän imeyntäkertoimeksi on arvioitu varovaisuusperiaatteen mukaisesti 8 %. Ottoalueelle kulkeutuvan pohjaveden määrä on arvioitu seuraavasti: Pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala x keskisadanta 1 x imeyntäkerroin Esitetyillä lähtöarvoilla louhokseen kulkeutuvan pohjavalunnan määrä on noin 46 m 3 /d. Epävarmuustarkastelu Edellä esitettyyn laskentaan aiheutuu epävarmuutta louhokseen kulkeutuvien pohjavesien arvioidun muodostumisalueen pinta-alasta ja kallioperän arvioidusta vedenjohtavuudesta. Alueen louhinnan aikana louhittava alue laajenee hiljalleen ja vaikutusalueen suuruus kasvaa. Maksimivaluntamäärää voidaan teoreettisesti arvioida siten, että oletetaan koko suunnitellulle ottoalueelle tulevan pohjavesi-imeynnän ja ottoalueen ympäristön pohjaveden muodostumisalueen imeynnän kulkeutuvan ottoalueelle samanaikaisesti. Tällöin muodostumisalueen pintaala olisi noin 90 ha. Edellä esitetyillä laskentaparametreillä (imeyntä-kerroin = 8 % ja keskisadanta 682 mm/a) ottoalueelle kulkeutuva pohjavesimäärä olisi noin 135 m 3 /d. HUOM! laskenta yliarvioi samanaikaisen pohjavesivalunnan suuruutta. Ottoalueelle kulkeutuvan pohjaveden vaihteluväliä voidaan tarkastella muuttamalla laskentaparametrejä (pohjaveden muodostumisalueen arvioitu pinta-ala ja imeyntäkerroin). Mikäli pintaalan (32 ha) vaihteluvälinä pidetään arvoja ha ja imeyntäkertoimena (8 %) arvoja 0,03-0,1 (3-10 %) saadaan ottoalueelle kulkeutuvan ja sieltä poisjohdettavan pohjaveden kokonaismääräksi: m 3 /d. Käytettäessä imeyntäkertoimena kiinteää arvoa 0,08 (8 %) on kokonaisvesimäärän vaihteluväli noin: m 3 /d Osa-alue B Osa-alue B on pinta-alaltaan ja pohjaveden vaikutusalueeltaan huomattavasti pienempi kuin osaalue C. Arvioitaessa louhokseen kulkeutuvia pohjavesimääriä samoilla laskentaperiaatteilla kuin osa-alueella C saadaan louhokseen kulkeutuvan pohjavalunnan määräksi noin 7 m 3 /d. Laskentaparametreinä on käytetty: - muodostumisalueen pinta-ala 5 ha - imeyntäkerroin 8 % - vuosisadanta 682 mm/a 1 Alueen vuotuinen keskisadanta on arviolta noin 682 mm/a (Helsinki-Vantaan lentoaseman vuosisadanta. Lähde: Pirinen P. et al., Tilastoja Suomen ilmastosta Ilma-tieteen laitos, raportteja 2112:1. 96 s.). 4/5

5 Laskennassa on otettu huomioon koko ottoalueelle tulevasta sadannasta kallioperään imeytyvä vesi ja ottoalueen ympäristöstä ottoalueelle kulkeutuva kalliopohjavesi (pohjaveden muodostumisalue). Laskenta yliarvioi todellista ottoalueelle kulkeutuvaa vesimäärää, sillä osa ottoalueella kallioperään imeytyvästä vedestä kulkeutuu pois ottoalueelta. Ottoalueelle kulkeutuvan pohjaveden vaihteluväliä voidaan tarkastella muuttamalla laskentaparametrejä (pohjaveden muodostumisalueen arvioitu pinta-ala ja imeyntäkerroin). Mikäli pintaalan (5 ha) vaihteluvälinä pidetään arvoja 3-7 ha ja imeyntäkertoimena (8 %) arvoja 0,03-0,1 (3-10 %) saadaan ottoalueelle kulkeutuvan ja sieltä poisjohdettavan pohjaveden kokonaismääräksi: 2-13 m 3 /d. Käytettäessä imeyntäkertoimena kiinteää arvoa 0,08 (8 %) on kokonaisvesimäärän vaihteluväli noin: 4-10 m 3 /d. 3.2 Yhteenveto louhokseen kulkeutuvien ja poisjohdettavien pohjavesien kokonaismäärästä Louhokseen kulkeutuvien ja poisjohdettavien pohjavesien yhteismääräksi arvioidaan osa-alueella C keskimäärin noin 46 m 3 /d ja osa-alueella B noin 7 m 3 /d. Otettaessa huomioon lähtötietoihin liittyvä epävarmuus on kokonaisvesimäärän vaihteluväli osaalueella C arviolta noin m 3 /d ja osa-alueella B noin 4-10 m 3 /d. Poisjohdettavat pohjavesimäärät ovat siten alle vesilaissa mainitun 250 m 3 /d. Ramboll Finland Oy Tero Taipale Hydrogeologi Oscar Lindfors Projektipäällikkö 5/5