r., Lernrninkainen..if RIK.KIL.A MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KYLA: TILA: Hersten 7:52 LEMMINKAINEN INFRA OY

Transkriptio

1 > r., i ) Lernrninkainen..if MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN KAUPUNKI RIK.KIL.A KYLA: TILA: Hersten 7:52,, LEMMINKAINEN INFRA OY

2 t.ernrnmkalnen Slsallysluettelo 1 PERUSTIEDOT ALUEEN SIJAINTI, MAAN0MISTUS JA TIEYHTEYDET NYKYTILANNE, KAA VOITUS JA AIKAISEMMA TOTT AMISLUV AT MAAST0TUTKIMUKSET P0HJA VESI JA LU0NN0NSU0JELU LAHEISET RAKENNUKSET JA RAKENTEET 3 2 MAA-AINEKSEN OTTAMINEN MAAPERATIED0T JA T0P0GRAFIA OTTAMIST0IMINTA JASEN LAAJUUS 4 (' 2.3 TY6NSUORITUS KULJETUKSET JA YMPARIST0 4 3 MAISEMOINTI JA JALKIHOITO MU0T0ILU JAMETSITYS KAIVANNAISJATTEET 4 Liitteet: ( Yleiskartta Nykytilanne Lopputilanne Leikkaus A-A Leikkaus B-B Leikkaus C-C Leikkaus D-D 1: :1000 1: :500 I I :250

3 LernminkainenJ 1 Perustiedot 1.1 Alueen sijainti, maanomistus ja tieyhteydet Ottamisalue sijaitsee Lappeenrannan kaupungin Rikkilan kylassa tilan Hersten RN:o 7:52 alueella. Tilan omistaa Pekka Lyijynen. Alue sijaitsee Luumaki-Vainikkala rataosuuden Iaheisyydessa, noin 200 metrin etaisyydella rautatiesta. Alueelle on tieyhteys Rikkilantielta, noin 1,4 km yksityistieta pitkin. Ottamisalueen sijainti kay ilmi liitteena olevasta yleiskartasta (1 :20000). 1.2 Nykytilanne, kaavoitus ja aikaisemmat ottamisluvat ( Ottamisalue on paasaantoisesti metsamaata. Alue sijaitsee Etela-Karjalan seutukaava 4:n mukaisella maa- ja metsatalousvaltaisella alueella. Ottamispaikalla on entinen sorakuoppa, josta on viimeksi otettu maa-aineksia noin 30 vuotta sitten. Tilan nykyisen omistajan Pekka Lyijysen mukaan aikaisempi maa-aineslupa on mahdollisesti haettu hanen isansa Erkki Lyijysen nimella. Sorakuoppa on osittain metsittynyt uudelleen. 1.3 Maastotutkimukset Ottamisalueella on tehty kartoitusta ja pintavaaitusta kesalla Tutkimukset on sidottu valtakunnalliseen KKJ-koordinaattij arj estelmaan j a N 60 korkeusj arj estelmaan. 1.4 Pohjavesi ja luonnonsuojelu Ottamisalueen etelapuolella sijaitsee kaytosta poistettu kaivo, jonka vedenpinta oli marraskuussa 2009 tasossa +49,3. Alueella ei ole pohjavedenottamoa eika alue ole luokiteltua pohjavesialuetta tai harjualuetta. Alueella ei ole tiettavasti havaittu luonnonsuojelulain mukaisia esiintymia tai eliolajeja. 1.5 Laheiset rakennukset ja rakenteet Lahimrnat asuinrakennukset sijaitsevat ottamisalueesta luoteeseen noin 500 metrin paassa. Alueen pohjoisen rajanaapurin Suurolan tilan (RN:o 7:8) alueelle on myonnetty maa-aineslupa Etela-Karjalan KTK Oy:lle. Lopputilanteessa ottamispaikan reunalta tulee olemaan noin 70 metria matkaa tilan pohjoiselle rajalle. 2 Maa-aineksen ottaminen 2.1 Maaperatiedot ja topografia Ottamisalueen maapera on paaosin hiekkaa j a soraa. Aikaisemmat soranotot ovat paikoin paattyneet kallion paljastumiseen. Ottamisalue sijaitsee ma.en paalla ja alueen korkeustaso vaihtelee valilla +59, ,0.

4 Lernrninkamen ~ 2.2 Ottamistoiminta ja sen laajuus Ottamisalue merkitaan maastoon paaluilla ennen ottamistoiminnan aloittamista. Ottamisalueen pinta-ala on noin 2,5 ha. Keskimaarainen leikkaussyvyys on noin 4 metria (0-8 m) ja kaivu ulotetaan tasolle +62, , 0 paikasta riippuen. Ottamistoiminnan j a pohj avedenpinnan valiin j a.ii jopa 10 metrin suojakerros, koska alue sijaitsee maella ja lahin mitattu pohjavedenpinta on selvasti alempana (tasolla +49,3). 2.3 Tyon suoritus Ottamistoiminta etenee suunnitelmakartalla esitettyjen nuolien suuntaisesti. Ottamisalueen pintamaat kasataan alueen reunoille, josta niita kaytetaan myohemmin alueen muotoiluun j a maisemointiin. 2.4 Kuljetukset ja ymparistd Vuonna 2010 alueelta otettavaksi suunniteltu maa-aines kuljetetaan laheisen Luumaki-Vainikkala rautatien varteen vastapenkereeksi parantamaan radan stabiliteettia. Kuljetusreittina ei kiiyteta yleisiii teita. Ratahallintokeskukselta on saatu lupa tilapaisen tasoylikaytavaii fel<emiseen, jotta maa- -~aineksia saadaan kuljetettua myos radan eteliipuolelle. Ottamisalueella ei kiisitellii eikii sailytetii pohjavedelle haitallisia aineita. Koneiden huoltoa ja tankkausta ei suoriteta alueella ja koneiden kunto tarkastetaan siiiinnollisesti. 3 Maisemointi ja jalkihoito 3.1 Muotoilu ja metsitys Ottamistoiminnan piiiittymisenjiilkeen alue muotoillaan mahdollisimman luonnonmukaiseen tilaan. Muotoilussa kiiytetiiiin hyodyksi alueen reunoille kasatut pintamaat. Alueen reunan luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1 :3. Muotoilunjiilkeen alue metsitetiiiin. Alue jiiii metsiimaaksi. 3.2 Kaivannaisjatteet Soran ja hiekan ottamisessa kaivannaisjiitetta ovat liihinna vain pintamaat, kannot ja hakkuutahteet. Pintamaat liijitetaan ottamisalueen reunoille, nykyisten luiskien yliipuolelle, kuitenkin riittavan kauas nykyisesta luiskanreunasta, jotta pintamaakasat eivat hiiiritse ottamistoimintaa. Pintamaita ottamisalueelta kertyy arviolta 2500 m3 ja koko maiira kaytetiian hyvaksi alueen muotoilussa. Koska alueella edellisen ottamistoiminnan jaljilta kasvaa vain pienpuustoa, sen poistamisessa syntyvat kannot ja hakkuutahteet pyritiian myos kayttamaan hyvaksi alueen muotoilussa.

5 ., ( I \ Kunta: Kyla: Lappeenranta Rlkklla Maanmittauspalvelu Puttonen Oy Kohde: Hersten Asiakas: Lernrnlnkainen Infra Piirros: Maa-ainestenottolupa Yleiskartta MK: 1:20000