Keskitalo Tarja Nousiainen Matti jäsen

Transkriptio

1 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta KOKOUSTIEDOT Aika ma klo 17:00-20:30 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen huone OSALLISTUJAT Läsnä Helaakoski Matti puheenjohtaja Lintunen Pirkko varapuheenjohtaja Hietala Jukka-Pekka jäsen Impola Anja jäsen Jukkola Jaakko jäsen Keskitalo Tarja jäsen Nousiainen Matti jäsen Grekula Toni kunnanhall. edustaja Tuuttila Pirkko esittelijä Hirvikoski Heikki lämpölaitosjohtaja Läsnä käsittelyn ajan Poissa Pahkala Matti kunnanhallituksen pj Soronen Matti kunnanjohtaja ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT Matti Helaakoski :t Pirkko Tuuttila PÖYTÄKIRJAN Pyhäjoki TARKASTUS Allekirjoitukset Pirkko Lintunen Jukka-Pekka Hietala PÖYTÄKIRJA Pyhäjoen kunnantalo, YLEISESTI Tekninen osasto ma klo NÄHTÄVÄNÄ Todistaa PÖYTÄKIRJANOTTEET OIKEAKSI TODISTAA

2 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta KOKOUSTIEDOT Aika ma klo 17:00-20:30 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen huone KÄSITELLYT ASIAT Sivu 25 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen valinta Tiedoksi annettavat asiat Talousarvion toteutuma Kaukolämmön kilpailukyky / Vertailulaskelmia Investointihankkeen Lämpölaitoksen kesäkattilan lisäselvityksen 92 hankinta / Lisäselvitys 31 Kiinteistönhoidon ja tarvikehankinnan kuljetukset / Lisäselvitykset autojen 95 hankinnoille 32 Ruokapalvelun vapaiden vakanssien täyttäminen / Täyttölupa / 97 Ravitsemistyöntekijöiden valinta / Sinikka Pelkosen oikaisuvaatimus ja Raahen JHL ry 055 neuvottelupyyntö 33 Teknisen lautakunnan vuoden 2014 tilinpäätöskertomus ja 100 yksikköhintalaskelmat 34 Ruoka- ja puhdistuspalvelujen kustannuspaikkojen suoritelaskenta Rudus Oy:n maa-aineksen ottamislupa / kallionlouhinta Pyhäjoen Parhalahdella tilalla Parhaniemi RN:O / päätöksessä olevan virheen korjaaminen 103

3 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Teknltk Ehdotus: Lautakunta toteaa kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen.

4 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta valinta Teknltk Ehdotus: Lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Pirkko Lintunen ja Jukka-Pekka Hietala.

5 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Tiedoksi annettavat asiat Teknltk Pyhäjoen kunnanhallitus, ote pöytäkirjasta Kunnanhallituksen edustajat lautakunnissa vuosina / Teknisen lautakunnan edustaja Pyhäjoen kunnanhallitus, ote pöytäkirjasta Kiinteistönhoitajien päivätty kirje tekniselle lautakunnalle / Kiinteistönhoitajien tehtäväkuvaukset Raahen kaupungin ympäristölautakunta, ote pöytäkirjasta Rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä perittävien maksujen muutos. Ympäristösihteeri Vesa Ojanperän tekemä ympäristölupapäätös 1/2015 kivenlouhimolle ja siirrettävälle kivenmurskaamolle, Rudus Oy Ympäristösihteeri Vesa Ojanperän tekemä ympäristölupapäätös 2/2015 kivenlouhimolle ja siirrettävälle kivenmurskaamolle, Louhinta Kääntä Oy Ympäristösihteeri Vesa Ojanperän tekemä ympäristölupapäätös 4/2015 kahdeksan tuulivoimalan toiminnalle Yppärin kylän Silovuorella, ABO Wind Oy Ehdotus: Tekninen lautakunta merkitsee asiat tiedoksi pöytäkirjaan. Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen.

6 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Talousarvion toteutuma / /2015 Teknltk Kokouksessa esitetään teknisen lautakunnan talousarvion käyttöpuolen toteutuma mennessä sisäisten ja ulkoisten kustannusten osalta. Yleisperiaate on ollut, että tekninen osasto laatii budjetin ulkoisille kustannuksille ja keskushallinto budjetoi sisäiset kustannukset kaikille hallintokunnille. Tasaisella kertymällä laskettaessa olisi prosenttiosuus mennessä noin 16,67 %. Koko teknisen lautakunnan osalta toteutumisprosentit U ovat seuraavat: teknisen lautakunnan toimintatuotot ulkoiset 16,3 % teknisen lautakunnan toimintakulut ulkoiset 17,6 % toimintakate 18,9 % Koko teknisen lautakunnan osalta toteutumisprosentit S ovat seuraavat: teknisen lautakunnan toimintatuotot sisäiset 2,9 % teknisen lautakunnan toimintakulut sisäiset 7,7 % toimintakate - % Koko teknisen lautakunnan osalta toteutumisprosentit U/S ovat seuraavat: teknisen lautakunnan toimintatuotot ulkoiset/sisäiset 8,9 % teknisen lautakunnan toimintakulut ulkoiset/sisäiset 15,7 % toimintakate 83,6 % Kaikki kustannuspaikat ulkoiset /sisäiset eli U/S kustannukset: 8311 tekninen toimi hallinto tulot - % menot 8,8 % 8323 Kiinteistöjen muodostus tulot - % menot 100 % 8331 liikenneväylät tulot - % menot 24,2 % 8355 löytöeläimet tulot - % menot 15,0 % 8362 asunnot tulot 14,6 % menot 18,9 % 8363 teollisuuskiinteistöt tulot - % menot 2,0 %

7 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta sivistystoimen kiinteistöt tulot 0,1 % menot 10,6 % 8365 sosiaalitoimen kiinteistöt tulot 12,5 % menot 16,2 % 8366 vapaa-aikatoimen kiinteistöt tulot 1,4 % menot 10,9 % 8367 muut julkiset kiinteistöt tulot 4,6 % menot 21,4 % 8368 muut kiinteistöt tulot 0,2 % menot 4,4 % 8371 maa- ja metsätilat tulot 20,0 % menot 23,6 % 8391 talonmiespalvelut tulot - % menot 4,3 % 8411 ruokapalvelut tulot 8,7 % menot 15,6 % 8412 puhdistuspalvelut tulot 4,4 % menot 15,6 % 8111 rakennusvalvonta tulot 6,8 % menot 19,4 % 8121 ympäristöasiat tulot - % menot 25,2 % 8211 palo- ja pelastustoimi tulot - % menot 16,2 % 8322 mittaustoiminta tulot 9,3 % menot - %

8 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta puistojen kunnossapito tulot - % menot 16,3% 8342 kalasatamien kunnossapito tulot - % menot 0,9 % 8343 leikkikenttien kunnossapito tulot - % menot - % 8344 liikunta-alueiden kunnossapito tulot 0,6 % menot 13,8 % 8511 lämpölaitos tulot 23,5 % menot 20,2 % Ehdotus: Tekninen lautakunta merkitsee selonteon tiedoksi pöytäkirjaan. Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen.

9 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaukolämmön kilpailukyky / Vertailulaskelmia Teknltk Lämpölaitosjohtaja Heikki Hirvikoski on tehnyt selvityksen kunnanhallitukselle Ete län ky län lämpölaitoksen kaukolämmön kilpailukyvystä asiakkaille ja ti lastoin nis ta Suomen eri lämpölaitosten välillä. Lämpölaitosjohtaja toteaa: Eri lämmitysmuotojen edullisuuden vertailusta on faktojen, asenteellisten kannan ot to jen, lämpölaitosten yksilöllisten ominaisuuksien, laitoksen tyypin, koon, käy tet tä vyy den, käytettävän polttoaineen, verkoston koon, liittymätieheyden ja liit ty jien koon ja määrän takia on vaikea antaa yksiselitteistä selvitystä edullisuudesta, vertailua voidaan tehdä vain ohjeellisella tasolla. Pyhäjoen kunnan internet sivuilta osoitteesta löytyvät koko ajan ajantasalla olevat kauko läm mön liittymismaksut ja energiamaksut, joista esimerkkinä Omakotitalo: - Liittymismaksu (kertamaksu) - Perusmaksu 600 / vuosi - Energiamaksu 53 / vuosi - Tonttijohdon rakentaminen150 /m - Hintoihin lisätään 24 % alv Omakotitaloa suurempien rakennusten liittymismaksut ja perusmaksut maksut muodostuvat rakennuksen tilausvesivirran mukaan, tätä käytetään mitoitusperusteena kaikissa lämpölaitoksissa. Tilausvesivirran määrityksessä merkittävin tekijä on rakennuksen kokonaislaajuus ja tilavuus. Pyhäjoen kunnan lämpölaitos ilmoittaa kaukolämpöä koskevat tietonsa Kuntaliiton vuosikyselyyn, joka tehdään pienille Energiateollisuus ry:n kuulumattomille kaukolämpölaitoksille. Pyhäjoen kunnan lämpölaitoksen tiedot löytyvät vuodesta 2011 alkaen. Pyhäjoen kunnan lämpölaitos näyttää sijoittuvan vuonna 2013 kustannuksiltaan n. 3, 5 % yli keskiarvon, keskihinta on saatu jakamalla myyntitulot myyntimäärällä (sisältää verkostohävikin). Kuntaliiton raportti löytyy: Pyhäjoen kunnan lämpölaitoksen liikevaihto on vuositasolla n / v, josta polttoaineen hankintaan käytetään n /v, poistot ovat n /v ja työpanosta on käytetty vuositasolla lämpölaitostoimintaan 0,5 lämpölaitoshoitaja + päivystys ja 0,5 lämpölaitosjohtaja. Toiminnan tulos on ollut poistojen jälkeen lähellä nollatasoa. Liitteenä: - Lämpölaitosjohtajan selvitys Kuntaliiton tilastotiedot pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2013

10 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Muutettu ehdotus: Tekninen lautakunta pyytää lämpölaitosjohtajalta lisää vertailulaskelmia eri energiamuotojen edullisuudesta omakotitalojen ja rivitalojen osalta seuraavaan teknisen lautakunnan kokoukseen. Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Teknltk Lämpölaitosjohtaja Heikki Hirvikoski on valmistellut seuraavan lisäselvityksen; joka on tämän esityslistan liitteenä: - lämpölaitosjohtajan oma päivätty selvitys sekä oheismateriaalina: - Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Teknillinen tiedekunta, Energiatekniikan koulutusohjelma, Energiatekniikan kandidaatintyö ilmestynyt lehtiartikkeli aiheesta. Ehdotus: Tekninen lautakunta merkitsee selonteon tiedoksi pöytäkirjaan ja lähettää selvitysaineiston kun nan hal li tuk sel le käytettäväksi. Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Liitteet 1 Kandidaatin työ - Maalämmön kannattavuus 2 Lehtileike Kl- hinnat 3 Selvitys kaukolämmöstä 2, HHi

11 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Investointihankkeen Lämpölaitoksen kesäkattilan lisäselvityksen hankinta / Lisäselvitys Khall Investointihankkeen kesäkattilan hankinnan hankekuvaukseen on kir jattu, että kunnanhallitus tekee investointipäätöksen ulkopuoliselta asiantuntijalta pyy det tä vän lausunnon perusteella. Lämpölaitosjohtaja Heikki Hirvikoski lähetti lisäsäselvitystarjouspyynnön kolmel le konsultille. Tarjoukset saatiin kahdelta konsultilta: Planora Oy:ltä kokonaishinnalla alv (lisäselvitys ei sisällä kau ko lämpö ver kos ton mallentamista). FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n kokonaistarjous ,50 + alv (lisäselvitys sisältää kaukolämpöverkoston mallentamisen alv). Kaukolämpöverkoston mallentaminen on yksi oleellisista asioista li sä sel vi tyk sessä. Sweco Oy ei jättänyt tarjousta. Lämpölaitosjohtaja Heikki Hirvikoski pyysi Suomen Kuntaliiton han kin taasian tun ti jal ta ennakkolausunnon asiasta, voitaisiinko Pyhäjoen kunnan läm pölai tok sen kesäkattilan hankinnassa soveltaa erityisalojen hankintalakia. Hankinta-asiantuntija Marko Rossi vastasi, että Pyhäjoen kunnan läm pö lai toksen toimintaan sovelletaan lähtökohtaisesti erityisalojen hankintalakia toiminnan luon teen vuoksi, kyseessä on lain soveltamisalaan kuuluva viranomainen. Liitteenä Planora Oy:n tarjous 001/2015 MSa ja FCG suunnittelu ja Tekniikka Oy:n tarjous Asian valmistelijana on toiminut tekninen johtaja Pirkko Tuuttila. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää antaa lämpölaitosjohtaja Heikki Hirvikoskelle luvan ti lata lisäselvitys FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:ltä tarjouksen mu kaisel la laajuudella ja kokonaishinnalla ,50 + alv. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. Teknltk Liitteenä on FCG: n tekemä raporttiluonnos. Raporttiluonnos täy den ne tään puuttuvilta osin ja sen sisältämä insinööritiede aukikirjoitetaan lo pul li ses sa versiossa. Raporttiluonnoksen kohdan 7 Johtopäätösten mukaan: "Kattilamitoituksessa päädyttiin nimellisteholtaan 0,6 MW:n kattilaan. Kattilainvestointi on kannattava ja kannattavuus perustuu pääosin kaukolämmön tuotannossa käytettävän öl jyn korvaamiseen hakkeella. Pienemmälläkin kattilalla kesäkuormat pystytään tuot ta-

12 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Tekninen lautakunta maan. Tällöin joudutaan nykyisellä biokattilalla ajamaan jonkin verran pidempiä pienen kuor man jaksoja huonolla hyötysuhteella. Tällaisen vaihtoehdon kustannustarkastelua ei ole teh ty." Raporttiluonnoksen perusteella todetaan, että kesäkattilan hankinta on kan natta va ja tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että lämpölaitosjohtajalle annetaan val tuu det hankkia kesäkattila neuvottelumenettelyllä aiemmin saatuihin tar jouk siin perustuen ja tarvittaessa käyttää hankintaan ulkopuolista asiantuntijaa. Raporttiluonnoksen verkostoa koskevat johtopäätökset ja toimenpiteet kä si tellään raportin valmistuttua. Asian valmistelijana on toiminut lämpölaitosjohtaja Heikki Hirvikoski. Kokouksessa todettiin verkoston laajentamisen osalta seuraavaa: -Kaukolämpö rakennettu alun perin korvaamaan kunnan omien kiinteistöjen öljynkulutus. -FCG:n tekemän raportin perusteella suunnitellut kolme aluetta (Kielosaari, Kirkonseutu ja Niskanmäki) voidaan liittää nykyiseen kaukolämpöverkostoon. Huipputehotarvetta varten verkoston paineenkorotus. -Kielosaaren (Lehtotien) tonttien kauppaehtoihin ei ole liitetty kaukolämmön liittymisehtoa. Osa (3 kpl) Lehtotien omakotitonttiliittyjistä on ilmoittanut, että he eivät liity suunniteltuun kaukolämpöverkkoon. Lehtotielle rakennetaan kaukolämpöverkko vain rivitalotonteille 508, 540 ja 541. Tontteja ei ole vielä myyty, joten kaukolämpöverkoston investointi ajoittunee aikaisintaan vuodelle Niskanmäen kerrostalot tontilla 455 liitetään kaukolämpöön suunnitellun mukaisesti. Rakentaminen ajoittuu aikaisintaan vuodelle Kirkonseudun tonttikauppoihin (Temotek Oy) on liitetty kaukolämpöön liittymisehto. Korttelin 160a ja 160b osalta kaukolämpöön liitetään AK- ja AR-tontit. Rakentaminen vaiheittain, runkolinja ja ensimmäinen liittyminen vuonna Muutettu ehdotus: Tekninen lautakunta 1) merkitsee saamansa selonteon tiedoksi pöytäkirjaan 2) esittää kunnanhallitukselle, että lämpölaitosjohtajalle annetaan valtuudet hankkia kesäkattila neuvottelumenettelyllä aiemmin saatuihin tarjouksiin perustuen ja tarvittaessa käyttää hankintaan ulkopuolista asiantuntijaa 3) laajennetaan kaukolämpöverkostoa: -Kielosaaren alueen kortteli 508 tontit 1 ja 6 (rivitalot) -Kirkonseutu kortteli 160a AK-tontit 1-4 ja kortteli 160b AR-tontit 1 ja 2 -Niskanmäki kortteli 455 AK-tontit 1 ja 2 4) FCG:n raporttiluonnoksen verkostomallista koskevat johtopäätökset ja toimenpiteet esitellään kunnanhallitukselle

13 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Tekninen lautakunta loppuraportin valmistuttua Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Liitteet 4 Kaukolämpöverkoston laskenta ja biokattilan mitoitus- ja kannattavuuslaskenta 5 Kaukolämmön kassavirtalaskelma

14 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kiinteistönhoidon ja tarvikehankinnan kuljetukset / Lisäselvitykset autojen hankinnoille Teknltk Pyhäjoen kunnan omistamat autot kustannuksineen ovat käyttötalouden talousarviossa teknisen osaston kustannuspaikalla 8365 (sosiaalitoimen kiinteistöt). Teknisellä osastolla henkilökuljetukset hoidetaan kahdella Trasportterilla, joista toinen on 9 hengen bussi ja toinen Transporter-pakettiauto, joka on rekisteröity 2 henkilölle. Kiinteistönhoitajat ja ruokahuolto tarvitsevat autoja ruokakuljetuksissa ja palvelukeskus Jokikartanon vanhusten kerhotoiminnan yms kuljetuksissa. Kolmannen auton hankinnalla Transporter-pakettiautoa voisi käyttää kiinteistöjen tarvitsemiin tarvike- yms kuljetuksiin, jotka hoidetaan kunnan kiinteistönhoitajien omilla autoilla. Käytettynä hankittava auto tehostaa tarvikehankintaa ja säästää osaltaan kunnan henkilöresursseja paremmin kohdistumaan kiinteistön ylläpitoon. Kiinteistönhoitajat ehdottavat, että hankittaisiin henkilöauto esim caddy, jossa voitaisiin kuljettaa 5 henkilöä ja ruokakuljetuslaatikoita. Käytetyn hyväkuntoisen auton hinta olisi n euroa + alv. Teknisen osaston vuoden 2015 käyttötalousarvioon ei sisälly auton hankintaa. Ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja valtuustolle, että varattaisiin lisätalousarvioon vuodelle 2015 rahaa euroa + alv käytetyn auton hankkimiseksi. Päätös: Tekninen lautakunta keskusteli asiasta ja päätti palauttaa autonhankinta asian kiinteistöpäällikölle ja työnjohtajalle lisävalmistelua varten. Lisävalmistelussa selvitetään nykyisten omien autojen käyttöä ja kustannuksia tarkemmin, kiinteistönhoidon yhteydessä ajettavia kilometrimääriä, työkokeilussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden kuljetuksia, ruokapalvelun kuljetuksien aikatauluja, hygieniavaatimuksia ja muita vaatimuksia sekä mahdollisia muita työmaa- ja tarvikekuljetuksiin vaikuttavia asioita. Teknltk Edellisen lautakunnan kokouksen jälkeen kunnanjohtaja linjasi, että hän ei tule esit tä mään lisätalousarviorahaa investointihankkeena käytetyn auton hankintaa var ten, vaan tekninen lautakunta voi halutessaan tehdä hankintoja oman vuoden 2015 käyttötalousarvionsa puitteissa. Tekninen johtaja esitteli kiinteistöpäällikkö Veikko Björnin tekemän selvityksen omien autojen käytöstä: - kiinteistönhoidossa/päivystyksessä (vuonna 2013 kilometrejä oli yhteensä

15 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta km, 2014 vuonna km) - ulkoalueiden hoidossa /päivystyksessä (vuonna 2013 kilometrejä oli yhteensä km, 2014 vuonna km) - kuntouttavassa työtoiminnassa /kuntakokeilussa (vuonna 2013 kilometrejä oli yhteensä km, 2014 vuonna km) Käytetyn auton hankinta : hankintahinta (alv 0 %) poistoaika 1-3 vuotta (käyttötalous) käyttö km / vuosi polttoaine 8 l /100 km, yhteensä l (1,4 /l alv 0 %) huolto / v (alv 0 %) renkaat 400 /v(alv 0 %) katsastus/vakuutukset 500 (alv 0 %) Kun autoja hankitaan 3 kpl ( n alv 0 %), poistetaan ne 2 vuodessa ja käy te tään 80 % käyttöasteella eli km vuodessa (0,8 * km), päästään vuositasolla n säästö, vaikka kiinteistönhoitajat ajavat lisäksi vie lä omilla autoilla km vuodessa (20 %) iltapäivällä pidettiin teknisen osaston henkilökunnan oma palaveri, jos sa kiinteistöpäällikön, työnjohtajan ja kiinteistönhoitajien yhteinen ehdotus oli, että hankitaan kiinteistön hoitoon 3 käytettyä autoa, joiden hankintahinta on /kpl alv 0 %, tällöin voidaan vähentää kiinteistönhoitajien oman auton käyttöä noin 20 %:iin nykyisestä käytöstä. Asian valmistelija on toiminut kiinteistöpäällikkö Veikko Björn. Ehdotus: Tekninen lautakunta antaa kiinteistöpäällikölle ja työnjohtajalle valtuudet hankkia kolme käytettyä autoa, joiden hankintahinta on enintään (alv 0 %) /auto. Kustannukset kohdistetaan teknisen lautakunnan vuoden 2015 käyt tö talous ar vion eri kustannuspaikoille. Päätös: Tekninen lautakunta keskusteli asiasta pitkään ja antoi kiinteistöpäällikölle ja työnjohtajalle valtuudet hankkia kaksi käytettyä autoa kiinteistönhoidon, päivystyksen, ulkoalueiden hoidon sekä kuntouttavan työtoiminnan ja kuntakokeilun käyttöön vuoden 2015 teknisen lautakunnan talousarviosta asianomaisilta kustannuspaikoilta.

16 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Ruokapalvelun vapaiden vakanssien täyttäminen / Täyttölupa / Ravitsemistyöntekijöiden valinta / Sinikka Pelkosen oikaisuvaatimus ja Raahen JHL ry 055 neuvottelupyyntö 6/ /2015 Teknltk Ruokapalveluista on 1 ravitsemistyöntekijä eläköitynyt ja toinen ravitsemistyöntekijä jää eläkkeelle alkaen. Vapaat vakanssit tulisi täytettäväksi alkaen. Ehdotus: Pyydetään kunnanhallitukselta täyttölupaa kahden ravitsemistyöntekijän vakanssin täyttämiseen ruokapalveluissa alkaen. Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Khall Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan ehdotuksen. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. Teknltk Ravitsemistyöntekijöiden valinta Ravitsemistyöntekijöiden hakuaika päättyi klo Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 18 kappaletta. Kaksi hakemusta saapui myöhässä määräajan jälkeen, näitä ei voitu huomioida. Teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja, tekninen johtaja ja ruokapalvelupäällikkö valitsivat hakijoista haastatteluun kutsuttavat hakijat. Haastatteluun kutsuttiin Tiina Mattila, Sinikka Pelkonen, Soile Hautala-Keskitalo, Heli Vasankari sekä Tiina Tikkala. Teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Pirkko Lintunen, teknisen lautakunnan jäsenet Jaakko Jukkola ja Matti Nousiainen sekä ruokapalvelupäällikkö Eija Sarpola suorittivat haastattelun klo alkaen. Kokouksessa esitetään hakuilmoitus, yhdistelmä hakijoista sekä valintaryhmän haastattelujen jälkeen tehty muistio Ehdotus: Tekninen lautakunta valitsee ravitsemistyöntekijöiksi Tiina Mattilan ja Tiina Tikkalan ja heidän kieltäytymisensä varalle Heli Vasankarin.

17 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että ravitsemistyöntekijöiden palkkauksessa noudatetaan muistiossa esitettyä palkkaa. Ravitsemistyöntekijöiden toimessa noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Teknltk Sinikka Pelkosen oikaisuvaatimus / Raahen JHL ry 055 selvityspyyntö Raahen JHL ry jätti selvityspyynnön koskien kahta avoinna ollutta ravitsemistyöntekijän tointa, selvityspyyntö on liitteenä. Sinikka Pelkonen jätti oikaisuvaatimuksen tekniselle lautakunnalle ravitsemistyöntekijän valinnasta, oikaisuvaatimus on liitteenä. Valintaryhmän valintapäätöksen perusteet: 1) Kaikki viisi haastatteluun valittua hakijaa täyttivät hakuilmoituksessa vaaditut kelpoisuusvaatimukset koulutuksen ja työkokemuksen osalta (suurtalouskokin ammattitutkinnon tai alan vastaava koulutus ja työkokemus ruokapalvelualalta) 2) Teknisen lautakunnan valitsema valintaryhmä suoritti haastattelun. Haastattelussa käytettiin samaa haastattelukaavaketta (liitteenä) kaikille viidelle haastatteluun kutsutulle. Haastatteluun käytettiin aikaa noin 45 minuuttia per haastateltava. 3) Valintaryhmä päätyi yksimieliseen esitykseen (muistio liitteenä), jolla esitettiin tekniselle lautakunnalle ammatillisesti pätevät ja haastattelujen perusteella kaikkein soveltuvimmat henkilöt ravitsemistyöntekijöiksi. 4) Valintaryhmä kiinnitti huomiota ennenkaikkea haastateltavien tiimityö- ja asiakaspalvelutaitoihin, henkilökohtaisten hygieniariskien tunnistamiseen sekä työajan tehokkaaseen käyttöön (esim. työajalla ei voi hoitaa omia henkilökohtaisia asioita, eikä vastata omaan puhelimeen, jonka käyttäminen työaikana muodostaa ison hygieniariskin). Työsuhteen määräaikaisuus/toistaiseksi voimassaoleva työsopimus eivät ole sellaisia asioita, joista käydään (pääsopimuksen mukaiset) viralliset paikallisneuvottelut. Keskusteluja voidaan käydä. Osa-aikaeläke on määräaikaisuuden peruste. Sinikka Pelkonen on ollut Pyhäjoen kunnan ruokapalvelujen määräaikaisena sijaisena (16 kpl työsopimuksia) noin 3,5 vuoden ajan lähes yhtäjaksoisesti. Sinikka Pelkonen on tehnyt 50 % työaikaa osa-aikaeläkkeellä olevan sijaisena. Työsopimukset on tehty määräaikaisina, lyhyehköinä pätkinä, koska

18 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta osa-aikaeläkkeellä olevalla henkilöllä on oikeus palata kokoaikatyöhön, koska tahansa. Sinikka Pelkonen on tehnyt muitakin määräaikaisia sijaisuuksia ed.mainitun 50% työajan lisäksi viitaten työsopimuslain 5 :ään. Liitteenä: - Hakuilmoitus - Valintaryhmän muistio Haastattelulomake - Sinikka Pelkosen oikaisuvaatimus Raahen JHL ry:n selvityspyyntö Ehdotus: Tekninen lautakunta 1) hylkää Sinikka Pelkosen ja Raahen JHL ry:n oikaisuvaatimuksen ja selvityspyynnön 2) pitää voimassa tehdyt ravitsemistyöntekijöiden valinnat. Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Liitteet 6 Haastattelulomake 7 Hakuilmoitus 8 Raahen JHL ry:n selvityspyyntö Sinikka Pelkosen oikaisuvaatimus 10 Valintaryhmän muistio

19 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan vuoden 2014 tilinpäätöskertomus ja yksikköhintalaskelmat Teknltk Teknisen lautakunnan kustannuspaikoille valmistui vuoden 2014 tilinpäätöksen tekstit ja yksikköhintalaskelmat, jotka liitetään teknisen lautakunnan kustannuspaikoille osaksi Pyhäjoen kunnan vuoden 2014 tilinpäätöstä. Esityslistan liitteenä ovat teknisen lautakunnan tilinpäätöstekstit ja yksikköhinnat vuodelle Ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy vuoden 2014 tilinpäätöstekstit ja yksikköhinnat. Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Liitteet 11 Tilinpäätösteksti ja yksikköhintalaskelmat 2014

20 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Ruoka- ja puhdistuspalvelujen kustannuspaikkojen suoritelaskenta 2014 Teknltk Ruoka- ja puhdistuspalvelut keskitettiin vuoden 2007 aikana yhdeksi yksiköksi, jot ka toimivat teknisen lautakunnan kustannuspaikoilla: ruokapalvelut kus tannus paik ka 8411 ja puhdistuspalvelut kustannuspaikka Pyhäjoen kunnassa on kaksi valmistuskeittiötä, Jokikartanon palvelukeskuksessa ja Saaren koululla. Puhdistuspuolen henkilökuntaa on sijoittunut kunnan eri yksi köi hin. Molempia toimintoja johtaa ruoka- ja puhdistuspalvelupäällikkö Eija Sar po la. Vanhat eläkemaksut on kohdistettu suoraan 2014 vuoden talousarviossa ruokaja puhdistuspalvelujen kustannuspaikoille. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ja Pyhäjoen kunnan henkilökunnan ruo kai lut, vierasruokailut ja vierastarjoilut hoidetaan Jokikartanon val mis tus keittiön kautta, lukuunottamatta koulujen henkilökunnan esimerkkiruokailua. Koska henkilökunta maksaa ruokailunsa itse, verotusarvosta, on kyseessä lä pi las kutus näiden kustannusten osalta. Näitä tuloja ei ole syytä ottaa suoritelaskentaan mu kaan, koska ne syntyvät varsinaisen tuotantotoiminnan johdosta si vu vai kutuk se na. Suoritteen omakustannus yksikköhinnaksi tuli 3,63 /kpl (alv 0 %) - koko päivä paketti 11,62 /kpl - lounas Jokikartano 4,54 /kpl - lounas pakattuna kotiin kuljetettavaksi 6,35 /kpl (ei sisällä.kuljetusta) - koululounas 3,63 /kpl (ei sisällä kuljetusta) - päiväkotiateriat + ryhmikset 3,63 /kpl (ei sisällä kuljetusta) Pyhäjoen kunnan linjaus on ollut, että palautuksia ja lisävelotuksia ei tehdä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymälle eikä sisäisille asiakkaille. Tämän sisäsäisen suoritelaskennan perusteella voidaan todeta, että laskutushinta on kohdallaan, kun sitä verrataan vuoden 2014 omakustannushintaan. Vuoden 2014: Kokopäiväateriapaketteja (aamupala, lounas, päiväkahvi, päivällinen, iltapala oli yh teen sä kpl. Lounaita palvelutalojen asukkaille, päiväkeskus ja päivätoimintaan osallistuville oli 3701 kpl. Annospakattuja lounaita oli kpl. Päiväkotilounaita oli kpl. Koululaisten lounaita oli kpl. Koulujen henkilökunnan lounaita oli kpl. Välipaloja koululaisille, aamu ja iltapäiväkerholaisille oli kpl. Henkilökunnan lounaita Jokikartanossa oli kpl. Lisäksi tarjottiin jouluruoka Hyvinvointikuntayhtymän ja Pyhäjoen kunnan työn te ki jöil le ja kouluille ja päiväkodeille ja myös Pyhäjoen kunnan vieraista huo leh dit tiin sekä vierasruokailun että vierastarjoilun osalta. Poistojen ja laskentaerien jälkeen ruokapalvelun kustannuspaikka on tuottanut voit toa suurin piirtein saman verran kuin 8411 kustannuspaikalla on hoidettu lä-

21 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta pi las ku tus ta (henkilökunnan ruokailut ja vierastarjoilut). Puhdistuspalvelujen kustannuspaikan 8412 tilikauden tulos tuotti ,53 voit toa. Voitto syntyi kunnan sisäisten asiakkaiden laskutuksesta. - Oheismateriaalina on yksityiskohtainen ruokapalvelun suoritelaskenta ja toiminnan tulos Oheismateriaalina on puhdistuspalvelun oikaistu tulos Ehdotus: Tekninen lautakunta merkitsee ruoka-ja puhdistuspalvelujen tulokset 2014 tiedok si pöytäkirjaan ja lähettää ne tiedoksi Raahen Hyvinvointikuntayhtymälle ja Py hä joen kunnan sivistyslautakunnalle. Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen.

22 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Rudus Oy:n maa-aineksen ottamislupa / kallionlouhinta Pyhäjoen Parhalahdella tilalla Parhaniemi RN:O / päätöksessä olevan virheen korjaaminen 48/11/2014 Teknltk I Maa-aineksen ottolupahakemuksen esittely: Hakija: Rudus Oy, Soramäentie 31, Oulu puh yhteyshenkilö: Jarkko Peräaho, puh , sähköposti: jarkko.peraaho@rudus.fi Maanomistaja: Jukka Salmu, Puustellintie 58, Parhalahti. Otto-oikeudesta hakijalla on esisopimus maanomistajan kanssa. Toiminta, jolle lupaa haetaan: Lupaa haetaan kalliokiviaineksen louhintaan pohjavesipinnan ylä- ja alapuolelta. Ottamisalueen pinta-ala on m2. Louhintasyvyys on metriä. Otettavien ainesten määrä on m3 ja arvioitu vuotuinen otto m3. Ottamisaika on 10 vuotta. Samalla haetaan lupaa saada aloittaa ottaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Toiminnan sijoituspaikka: Pyhäjoen kunta, Parhalahden kylä, tila Parhaniemi N:o 17:9 Alue: Markanrämeen metsäalue Pyhäjoen kunnan Hanhikivenniemen alueella. Luvan määräytymisen peruste: Maa-aineslain (555/1981) 1 :n mukaiseen ainesten ottamiseen tulee lain 4 :n mukaan saada lupa. Lupaviranomainen: Maa-aineslain 7 :n mukaan luvan ainesten ottamiseen myöntää kunnan määräämä viranomainen (lupaviranomainen), jona Pyhäjoen kunnassa toimii Pyhäjoen tekninen lautakunta. Muut hankkeeseen liittyvät luvat: Kallioaineksen ottamisluvan lisäksi alueelle haetaan myös kallion louhinnan ja aineksen murskauksen ympäristölupaa. Hakemus on tullut vireille samaan aikaan kuin tämä maa-aineslupahakemuskin. Kaavat / maankäytön tilanne alueella: Alueella on voimassa Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaava (Pyhäjoen kunnanvaltuusto ). Osayleiskaavassa alue on ositettu maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Louhosalueen eteläpuolelle on osoitettu ohjeellinen voimajohtoalue.

23 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Ottamisalueen läheisyydessä samalla alueella on yksi voimassa oleva louhintalupa ja kaksi muuta vireillä olevaa louhintalupaa. Lähin asutus sijaitsee noin 1000 metrin etäisyydellä ja lähin loma-asutus noin 550 metrin etäisyydellä louhintapaikasta. Lähin Natura 2000-alue on 750 metrin päässä. Ainesten ottamisalue on metsätalousaluetta. Lupahakemusasiakirjat: Maa-ainesten ottolupahakemus Maa-ainesten ottosuunnitelma Yleiskartta 1: Sijaintikartta 1: ja 1: Nykytilannekartta ja jälkitilannekartta 1:2.000 Poikkileikkauskuvat A-A, B-B ja C-C Maanvuokrasopimus Luettelo naapuritiloista maanomistajineen Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Toiminnan tarkempi kuvaus: Hakemukseen liittyy laadittu louhintasuunnitelma. 1. Hanketiedot Rudus Oy hakee lupaa kallion louhinnalle tilalla Parhaniemi Rno 17:9 Pyhäjoen kunnan Parhalahden kylässä. Tilalla ei ole aikaisempaa maa-ainesten ottotoimintaa. Morenia Oy:n hakemus kallion louhimiseksi samalta tilata haettavan ottoalueen pohjoispuolelta. Suunnitellun ottoalueen koko on noin 3,4 ha ja louhittavan kiviaineksen määrä m3. 2. Alueen nykytila, luonnonolosuhteet ja maankäyttö Suunnitelman kohteena oleva alue on noin 5 km Pyhäjoen koillispuolella sijaitseva kallioalue, jolla kallio on osaksi paljastuneena, osaksi turve- ja moreenimaakerroksen peittämänä. Moreenia ja pintamaita tullaan käyttämään suojavalleihin, tukitoiminta-alueen pohjan tasaamiseen sekä maisemoinnissa luiskauksien kasvukerrokseen. Alue ympäristöineen on metsätalouskäytössä. Viereiselle tilalle on myönnetty v kallioaineksen ottolupa 10 vuodeksi. Lisäksi lähialueella on toinen kallionottoalue. Alueella on voimassa Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaava. Kaavassa suunniteltu ottoalue sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (kaavamerkki M-1) eikä kaavamerkintä estä maa-ainesten ottoa. Lähin loma-asuntokiinteistö pihapiireineen sijaitsee yli 550 metrin etäisyydellä suunnitellusta louhoksesta ja lähin kiinteä asutus noin 1000 metrin etäisyydellä alueen koillispuolella. Loma-asuntokiinteistö on osayleiskaavassa osoitettu työpaikka alueeksi (TP-1 alue). Tälle alueelle on etäisyyttä 510 metriä. Ottovaihe on rajattu osayleiskaavaan merkityn, ydinvoimaa palvelevan voimajohtoalueen ulkopuolelle. Suunnitelmassa on käytetty maanmittauslaitoksen karttapaikkatietojen karttojen korkotietoja. Louhos tulee loppuvaiheessa täyttymään vedellä arviolta likimain tasolle + 4,0 (N60). Arvio perustuu suunnitelma-alueen ja sen ympäristön soiden pintojen ja ojitusten tasoon. Suunniteltu ottoalue ei sijaitse yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen lähellä. Lähin on yli 7 km:n päässä.

24 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Oton vaikutuspiirissä ei ole luonnontilaisia lähteitä, vedenottamoita tai yksityistalouksien kaivoja. Ottoalueella ei ole todettu sellaisia erityisiä, suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristö tulisi säilyttää ottotoimintaa rajaamalla. Ottoalueen lounaispuolella noin 720 metrin etäisyydellä sijaitsee Heinikarinlammen Natura-alue (FI ). Kulkuyhteys louhokselle rajoittuu lähimmillään noin 750 metrin päästä Natura-alueeseen. Koska alue on tavanomaista metsä- / kalliomastoa, ei suunnitelman mukaiselle toiminnalla ole merkittävää haitallista vaikutusta alueen maisemalliseen arvoon. Tulevaisuudessa on mahdollista ja todennäköistä, että alueen kolme louhosaluetta yhdistetään isommaksi kokonaisuudeksi. luku alueelle järjestetään eteläpuoliselta metsäautotieltä maanomistajan ja Morenia Oy:n kanssa sovittavalla tavalla. Nykyiset kulkuyhteydet pidetään liikennöitävässä kunnossa ja niitä parannetaan tarvittaessa. 3. Suunnitellut ottamistoimenpiteet Louhittavan kallion päällä olevat pintamaat kuoritaan alueen reunoille, josta niitä käytetään suojavalleihin, tukitoiminta-alueen pohjiin sekä kasvukerrokseen maisemointivaiheessa. Louhoksen ympärille rakennetaan maavalli suojaukseksi sekä estämään pintavalunnan pääsyä louhokseen. Luiskat rakennetaan moreenista, louheesta ja tarvittaessa muualta tuotavista puhtaista maa-aineksista kaltevuudella 1:3 tasolle +2,0 (N60) eli 2 metriä lopputilanteen arvioidun vesipinnan alapuolelle. Luiskat rakennetaan humuksettomilla aineksilla ja luiskien alapuoliset reunat louhitaan pystysuoriksi siten, että vesipinnan alapuolella ei jää vaaraa aiheuttavia lohkareita tai seinämiä. Ottoalueen koko on noin 3,4 ha ja ottomäärä m3. Ottotaso on -16,0 (N60) ja louhintasyvyys metriä., jolloin louhinta voidaan suorittaa kahdessa, noin 10 metrin syvyisessä louhintarintauksessa. Ottoaika on kymmenen (10) vuotta. Murskauslaitos ja väliaikaiset tuotteiden varastokasat sijoitetaan pääosin tukitoiminta-alueelle, murskauslaitos tilan salliessa alas louhokseen. Alueella mahdollisesti säilytettävät polttonesteet varastoidaan lukittavissa, kaksivaipallisissa, ylitäytönestimillä varustetuissa säiliöissä ja tankkausalueiden pohjat tehdään vettä läpäisemättömiksi muovikalvolla ja hienoainespitoisilla maa-aineksilla. Tukitoiminta-alueelle rakennetaan suunnitelmapiirroksessa esitetylle paikalle ottoalueen eteläpuolelle. Louhokseen kertyvät vedet pumpataan ottoalueen pohjoispuoliselle, ojitetulle suoalueelle kaivettavan laskeutusaltaan kautta metsäojitukseen ja olemassa olevan ojituksen kautta mereen. Arvioitu vesien poisjohtamisreitti on esitetty sijaintikartalla. Arvio perustuu karttatarkasteluun ja perusteena on käytetty maanmittauslaitoksen kartoille merkittyjä korkokäyriä ja ojien virtaussuuntia. Laskeutusaltaan koko sadannan ja kalliorakojen kautta tulevan veden perusteella on laskettu olevan noin 50 m2. Louhokseen on laskettu sateen kautta tulevan vuodessa m3. Pumpattavan veden viipymäksi altaassa on laskettu olevan 21 tuntia. Tarvittaessa allasta voidaan suurentaa. Pumpattavien vesien laadun seurantaa ei esitetä tarvittavan. Louhoksen ympärille rakennettava maavalli toimii suojavallina ja vähentää pintavaluntaa ja humuspitoisten vesien pääsyä louhokseen. Alueella ei ole nykyistä louhosta eikä alkupumppausta tarvitse suorittaa. Suunnitellun ottoalueen koko on 3,4 ha eli toiminnan loppuvaiheessa

25 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ louhokseen kertyisi sadannasta vettä noin 56 m3/d. ottaen huomioon kallion rakoilusta louhokseen kertyvän veden sekä haihdunnan, on louhoksesta pumpattavan veden määrä arviolta m3/d. Pumppausmäärää tarkkaillaan pumppujen tehon ja pumppausjaksojen keston perusteella. Laskeutusallas on suunniteltu yhteiskesi viereisen Morenia Oy:n louhoksen vesien kanssa. Ojituksen riittävyydestä vesien hallittuun poistoon huolehditaan. 4. Turvallisuus ja liikennejärjestelyt Jotta louhos ottotoimintoineen ei aiheuta tarpeetonta vaaraa ympäristössä liikkuville, rakennetaan ottoalueen ympärille maavalli. Tarvittaessa suojausta tehostetaan lohkareilla ja lippusiimalla. Louhoksen ympärille sijoitetaan louhoksesta varoittavia kylttejä. Louhinnan ja murskauksen suorittavat yksityiset urakoitsijat, jotka huolehtivat omasta työturvallisuudestaan. Rudus Oy valvoo, että louhoksen reunat ja luiskat sekä ainesten varastointipaikat ovat työturvallisuuden mukaisia. Tieyhteys rakennetaan tilan itäreunan kautta maanomistajan ja Morenia Oy:n kansa sovittavilla tavoilla. Alueelle johtava tiestö pidetään ajokuntoisena eikä toiminnasta aiheudu haittaa naapurikiinteistöjen toiminnoille, puustolle tai maapohjalle. 5. Ympäristövaikutukset ja toimet niiden vähentämiseksi Toiminnot järjestetään siten, ettei niistä aiheudu melu-, pöly- tai tärinähaittoja asutukselle. Lähimpään kiinteään asutukseen on matkaa noin 1000 metriä. Lähin loma-asuntokiinteistö sijaitsee noin 550 metrin päässä suunnitellun ottamisalueen pohjoisreunasta. Osayleiskaavassa esitetty tielinjaus ydinvoimala-alueelle on linjattu juuri ko. kiinteistön kautta ja se tultaneen purkamaan. Asutuksen ja louhoksen välinen metsä, rakennettava suojavalli sekä myöhemmässä vaiheessa louhoksen reunat vaimentavat melua. Toiminnan alkuvaiheessa varastokasojen sijoittamisella murskauslaitoksen ja lähimmän asutusalueen väliin voidaan vähentää melun ja pölyn kulkeutumista asutuksen suuntaan. Toiminnassa noudatetaan valtioneuvoston kivenlouhimojen ympäristönsuojelusta antaman murskausasetuksen (VNa 800/2010) periaatteita ja ohjeita. Tarvittavista katselmuksista, tärinä- ja melumittauksista sovitaan asukkaiden ja viranomaisten kanssa. Suunnitelman mukaisella otolla ei katsota ennalta arvioiden olevan vaikutusta 720 metrin etäisyydellä olevan Natura 2000-alueen suojelualueen eikä noin250 metrin etäisyydellä olevaan muinaisluistolain rauhoittamaan kohteeseen, jota ei saa kaivaa, peittää eikä muuten kajota. Molemmat kohteet sijaitsevat alueen lounaispuolella. Kohteet eivät näy louhosalueelle. pöly ei leviä metsäisen takana olevalle suojelualueelle eikä toiminnan aikaisen pohjavesipinnan väliaikainen alentaminen louhoksessa vaikuta suojelualueen vesitasapainoon. Louhoksesta pumpattavat vedet johdetaan alueen pohjoispuolelle kaivettavan laskeutusaltaan kautta. Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen selvityksessä on suunnitellun ydinvoimalaitosalueen läheisyydessä merikotkan pesä. Suunnitellusta ottotoiminnasta ei ole haitallista vaikutusta po. pesälle. Toiminnasta ei ole vaikutusta myöskään mahdollisen ydinvoimalan rakentamiselle. Ottotoiminnan johdosta alueelta poistuu kasvillisuus ja pieneliöstö. Ympäröivä alue huomioiden ei kasvillisuuden poistamisesta ole haittaa luonnon monimuotoisuudelle tai alueen biologisille olosuhteille. Öljy- ja polttoainevuodet torjuen ei toiminnalla vaaranneta pohjaveden laatua. Mahdollisten vuotoja tarkkaillaan silmämääräisesti.

26 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Rudus Oy käyttää louhinnassa, murskauksessa ja kuljetuksissa ulkopuolisia urakoitsijoita ja valvoo niiden toiminnan täyttävän työsuojelun, ympäristönsuojelun ja yleisten säännösten mukaiset vaatimukset. Toiminnassa ei synny kaivannaisjätteitä vaan kaikki tuotteet käytetään maanrakentamiseen tai alueen maisemointiin. Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on ympäristölupahakemuksen liitteenä. Urakoitsijat toimittavat talousjätteet ja koneiden jäteöljyt niille kuuluviin sijoituspaikkoihin. 6. Maisemointi ja alueen jälkikäyttö Louhoksen reunat muotoillaan suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Luiskat muotoillaan louheella ja pintamailla kaltevuuteen 1:3 tasolle 2 metriä tulevan altaan vesipinnan alapuolelle. Tulevan altaan vesipinnan alapuolella ei käytetä humuspitoisia pintamaita. Koska vesipinta on lähellä maanpintaa, vesipinnan yläpuoliset luiskat jäävät kapeiksi ja mataliksi, eikä niihinkään käytetä humuspitoisia pintamaita. Alueen luiskausta ja maisemointia suoritetaan oton edetessä niiltä osin, kun se on muiden toimintojen osalta mahdollista. Koska paikalle syntyy vesiallas, jälkikäytössä voi olla esim. virkistystoimintaa. Kallion päällä olevat pintamaat kuoritaan alueen reunoille ja käytetään suojavalleihin, tukitoiminta-alueen pohjiin sekä kasvukerrokseen maisemoinnissa. Louhoksen ympärille rakennetaan maavalli suojaukseksi ja estämään pintavalumista louhosalueelle. Louhinta tehdään kahdessa noin 10 metrin louhintarintauksessa. Murskauslaitos ja väliaikaiset tuotantokasat sijoitetaan pääosin tukitoiminta-alueelle. Louhokseen kertyvät vedet pumpataan alueen pohjoispuolelle ojitetulle suoalueelle kaivettavan laskeutusaltaan kautta metsäojitukseen ja olemassa olevan ojituksen kautta mereen. Suunnitelmassa on esitetty turvallisuus- ja liikennejärjestelyt sekä hankkeen ympäristövaikutukset ja toimet vaikutusten vähentämiseksi. Louhintatyön lopputuloksena alueelle syntyy noin 20 metriä syvä lampi, jonka reunat on muotoiltu kaltevuuteen 1:3 kaksi metriä tulevan vesipinnan alapuolelle. II Lupahakemuksen käsittely: Hakemuksen vireilletulo: Hakemus on tullut vireille, kun se on jätetty toimivaltaiselle viranomaiselle Hakemusasiakirjojen nähtävänä pito: Tämä kallion louhinnan maa-ainesten ottamislupahakemuksen kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat nähtävänä Pyhäjoen kunnanvirastolla os. Kuntatie 1, Pyhäjoki välisen ajan. Lisäksi kuulutus on nähtävillä saman ajan Raahen kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa os. Ruskatie 1, Pattijoki. Muistutusten ja mielipiteiden jättäminen: Pyhäjoen kunnan maa-aineslupaviranomainen varasi hakemuksen johdosta ottamisalueen kiinteistöön rajoittuvien kiinteistöjen ja muille lähialueen omistajille ja haltijoille tilaisuuden tulla kuulluiksi. Myös muut saivat ilmaista hankkeesta mielipiteensä. Muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa viimeistään klo 15:00 Pyhäjoen kuntaan os. Kuntatie 1, PYHÄJOKI. Muistutukset ja mielipiteet sai jättää myös sähköpostilla vesa.ojanpera(at)raahe.fi.

27 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Lisätiedot: Lisätietoja hankkeen johdosta antoi ympäristösihteeri Vesa Ojanperä, osoite: Raahen kaupunki, Ruskatie 1, RAAHE. Puhelin ja sähköposti vesa.ojanpera(at)raahe.fi. Kuuleminen / naapurit: Tämän hakemuksen kohteena olevan maa-ainesten ottoalueen ja siihen liittyvän ympäristölupahakemuksen johdosta tiloja Parhaniemi Rno naapurit 700 metrin säteellä: Tila , Silankorva, Rautio, Tauno Olavi, Parhalahdentie 47, PARHALAHTI Tila , Hanhimaa, Liimatainen, Anneli, Puustellintie 21, PARHALAHTI ja Liimatainen, Reijo Arvi, Puustellintie 21, PARHALAHTI Tila , Eerola, Räihä, Mikko Matias, Kärrvägen 117, SE NOL Sverige Tila , Mustakallio, Rautio, Maire Annikki, Kaukontie 28, PYHÄJOKI Tila , Savela, Hotti, Mirjam Kyllikki, Kalliokuja 9, PYHÄJOKI Tila , Kauppilanmäki, Kauppila, Jari Antti Kustaa, Ojalantie 38, PARHALAHTI ja Kauppila, Soili Arja Hannele, Ojalantie 38, PARHALAHTI Tila , Rautala I, Kippola, Toni Rolf Mikael, Rantalantie 49, PARHALAHTI Tila , Puistola, Salmu, Pekka, Puustellintie 28, PARHALAHTI Tarkastukset: Suunnitelman mukaisella paikalla on pidetty tähän lupahakemukseen liittyen tarkastuksia , ja Lausunnot / muistutukset: 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2. Fennovoima 3. Fingrid / Maankäyttö ja ympäristö 4. Kalajoen kaupunki, ympäristöterveydenhuolto 5. Pro Hanhikivi ry:n muistutus 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että suunniteltu ottamisalue ei sijaitse luokitelluilla pohjavesialueella. Alue sijoittuu Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M-1). Lähin asutus on noin 550 metrin etäisyydellä suunnitelma-alueesta. Heinikarinlammen Natura-alue sijaitsee noin 720 metriä suunnitelma-alueesta lounaaseen. Hakemuksessa on arvioitu, että toiminnalla ei ole vaikutusta kyseiseen Natura-alueeseen. Natura-alueen ja suunnitellun ottamisalueelle väissä kulkee metsäautotie. Museoviraston rekisterin mukaan noin 250 metriä

28 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ ottamisalueesta lounaaseen sijaitsee muinaismuistolain mukaan rauhoitettu kohde. Erityisesti suojeltaviin lajeihin kuuluvan merikotkan säilymisen kannalta tärkeä esiintymispaikka sijaitsee noin 1,1 km ottamisalueesta länteen. ELY-keskus on tehnyt luonnonsuojelulain 47 :n päätöksen erityisesti suojeltavaiin lajeihin kuuluvan merikotkan säilymiselle tärkeän esiintymispaikan rajojen määrittelemisestä. Esiintymispaikka voitiin jo tuolloin pitää vakiintuneena. Rajaamispäätös kieltää esiintymispaikan hävittämisen ja heikentämisen. POP ELY muistuttaa edelleen, että ELY-keskus edellytti Morenia Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta antamassaan lausunnossa täydentäviä tietoja hankkeen vaikutuksista Heinikarinlammen Natura-alueelle joko valuma-aluemuutosten tai poistettavien louhosvesien kautta. Vaikutuksia tuli arvioida myös Takarannan luontotyyppialueeseen, mikäli vedet johdettaisiin sinne. Lisäksi edellytettiin arviota siitä, voiko hankkeesta aiheutua luonnonsuojelulain 39 :ssä kiellettyä häiriötä merikotkan pesinnälle sekä arviota mahdollisten haitallisten vaikutusten lievennyskeinoista ja niiden tarpeellisuudesta. Hakemuksen mukaan louhoksesta pumpattavat vedet johdetaan alueen pohjoispuoliselle, ojitetulle suoalueelle kaivettavan laskeutusaltaan kautta metsäojitukseen ja olemassa olevan ojituksen kautta mereen. Hakemuksessa mainitaan, että laskeutusallas on suunniteltu rakennettavaksi samaan paikkaan pohjoispuolelle sijoittuvan Morenia Oy:n louhoksen laskeutusaltaan kanssa, ja että vesien poisjohtaminen voidaan yhdistää. Louhoksen vesimäärät on arvioitu m3 vuodessa. Vettä pumpataan arvion mukaan 2,3 m3 tunnissa (55,2 m3/d) Laskeutusaltaan suunniteltu koko on 50 m3 ja veden viipymä altaassa 21 tuntia. Hakemuksen liitteessä on selvitys toiminnan meluvaikutuksista. Selvityksessä on mallinnettu melun leviämistä eri melutasoilla. Melua määrittäviksi kohteiksi on todettu 550 metrin etäisyydellä sijaitseva loma-asutus, joka sijoittuu kovimmalla melutasolla alueella ulkorajalle, jossa ylittyy 45 db:n melutaso. Toisena määrittävänä kohteena on Heinikarinlammen Natura-alue, jossa ei ylity 45 db:n melutaso. Kaikkien alueella olevien ja suunniteltujen kolmen louhoksen yhteistä melutasoa on arvioitu Morenia Oy:n toimittamassa lisäselvityksessä. Kyseisessä selvityksessä on arvioitu melun vaikutuksia merikotkan pesäpuuhun kaikkien kolmen louhoksen osalta. Selvityksessä on arvioitu mallintamalla, että mikäli kaikille kolmella louhoksella on samanaikaisesti käynnissä sekä kallion porausta, murskausta ja rikotusta, on melun keskitaso merikotkan pesällä 47,8 db. Mikäli toimintaa on samanaikaisesti vain kahdella louhosalueella, laskee melutaso 45 db:iin. Varsinaisena kannanottona hankkeeseen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteaa, että mikäli alueelta pumpattavat vedet kulkeutuvat mereen ottamissuunnitelmassa ja Morenia Oy:n toimittamassa lisäselvityksessä mainitulla tavalla ei pumppausvesillä katsota olevan vaikutusta Heinikarinlammen Natura-alueeseen. ELY-keskus toteaa kuitenkin, ettei kaikkien kolmen louhoksen pumppausvesien mahdollisesti aiheuttamia yhteisvaikutuksia ole arvioitu. Veden virtausreittien arvioiminen alavassa suomaastossa on haastavaa ja siksi louhoksesta poisjohdettavien vesien aiheuttamien vaikutusten seuraaminen on erityisen tärkeää, jotta voidaan todeta vesien kulkeutuvan suunnitelman mukaisesti siten, ettei niistä ole haittaa

29 PYHÄJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Natura-alueelle. Merikotkan pesinnän varoaika on ja suositeltava varoetäisyys louhinnan ja murskauksen osalta on 1000 metriä. Merikotkan rajauksen itäreuna sijaitsee noin 850 metrin etäisyydellä suunnitellusta louhoksesta. Voimakkaita ääniä tai maaperän tärähtelyä aiheuttavat toimenpiteet (esimerkiksi räjäytystyöt), on mahdollisen häiriön välttämiseksi ja luonnonsuojelulain säädösten noudattamiseksi suositeltavaa tehdä esimerkiksi syyskesällä tai syksyllä ja alkutalvella lintujen pesimäkauden jälkeen Pesinnän kannalta kaikkien herkimpänä pidetään aikaa varoajan alusta toukokuun loppuun. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että alueelta voidaan ottaa maa-aineksia edellyttäen, että ottaminen tapahtuu MaL 3 4 mom määräysten ja muutoinkin hyvän ottamiskäytännön mukaisesti. Maa-aines- ja ympäristölupaharkinnassa ja lupamääräyksissä tulee huomioida edellä mainitun lisäksi seuraava näkökohdat: Toiminnan mahdollisia vaikutuksia Heinikarinlammen Natura-alueeseen on seurattava. Lammen vedenpinnan korkeutta on mitattava säännöllisesti, jotta mahdolliset muutokset voidaan havaita. Luvassa on annettava riittävät määräykset melutasojen mittaamisesta häiriintyvissä kohteissa ja tarvittaessa vaiheistettava toimintoja melukuormituksen vähentämiseksi. Kallion louhinnan ja jälkitöiden yhteydessä on huolehdittava siitä, että maaperää tai pohjavettä pilaavia aineita ei missään toimintavaiheessa pääse maaperään eikä pohjaveteen (YSL 86/ ja 8 ) Tätä koskevat tarkemmat määräykset on liitettävä maa-aineslupaan ja ympäristölupaan. Luvan haltijan on tarkkailtava vähintäänkin silmämääräisesti poisjohdettavan veden vaikutuksia alapuolisiin alueisiin ja vesistöihin, sillä vesien pois johtamisesta ei saa aiheutua toiselle kuuluvalla alueella vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa (VL 6:7). Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla erityisesti poisjohdettavan veden kulkeutumista ottamissuunnitelmassa arvioidulla tavalla. Pumpattavan veden määrästä on pidettävä kirjaa. Alueen jälkihoidossa louhoksen reunat tulee muotoilla turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi. Humuspitoisia maa-aineksia ei tule levittää muodostuvan lammen välittömään läheisyyteen. Myös alueet, jotka jäävät vedenpinnan alapuolelle, tulee luiskata loiviksi vähintään 2 metrin syvyyteen saakka. Ottamisalueen jälkihoidossa tulee myös muilta osin noudattaa voimassa olevaa ohjeistusta. (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, Liite9) Edellä kerrottujen näkökohtien lisäksi POP ELY edellyttää, että lupaharkinnassa tulee huolehtia kokonaisuudessaan valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojeluasetusta (800/2010). Muina maa-aineslain näkökohtina muistutetaan,että päätöksen mukaisesta maa-ainesten ottamisesta tulee ilmoittaa tietojärjestelmään Suomi.fi palvelun kautta sähköisellä ilmoituslomakkeella. Lupapäätöksen antamisen jälkeen kyseinen lupapäätös ja yksi sarja sen mukaisia lupahakemussuunnitelmia tulee viivytyksettä lähettää ELY-keskukselle. Otetuista ainesten määristä ja laaduista tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle viimeistään tammikuun loppuun mennessä siitä säädetyllä tavalla. Kun maa-ainesten ottaminen päättyy tai luvan voimassaoloaika menee umpeen, on alueelle toimitettava lopputarkastus valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla, ellei luvassa ole voisin määrätty (MAA 7 ). Maa-ainesluvan haltijan on