Maa-aineslain mukainen lupa / Morenia Oy kiviaineksen ottaminen Pääkankaan kallioalueelta Valmistelija:

Transkriptio

1 MAA-AINESTEN OTTOLUPA / Morenia Oy Annettu julkipanon jälkeen Asia: Maa-aineslain mukainen lupa / Morenia Oy kiviaineksen ottaminen Pääkankaan kallioalueelta Valmistelija: Ympäristöasian valmistelija Päiviö Vertanen / rakennustarkastaja Timo Himanka Päättäjä: Kannuksen kaupungin teknisten palveluiden lautakunta Päätöspäivä: Teknisten palveluiden lautakunta Pykälä: liite nro 1 1. HAKEMUS Morenia Oy on hakenut saapuneella hakemuksella 10 vuoden lupaa m3 ktr kiviaineksen ottamiseen Pääkankaan kallioalueelta Kannuksen kaupungin Ylikannuksen kylään kuuluvalta tilalta Sali RN:o 16:10. Alueen pinta-ala on 5,5 ha, josta ottoalueen pinta-ala on 3,8 ha. Hakija esittää, että toiminta voidaan käynnistää muutoksenhausta huolimatta Luvan hakija Morenia Oy, Veteraanikatu 5, Oulu. Maa-alueen omistaa Helena ja Tauno Mäki-Eskelin perikunta 1.2. Maa-ainesten ottokohteen sijainti ja ottamisen laajuus Ottamisalue on noin 8 kilometriä Kannuksen itäpuolella sijaitseva kallioalue, jolla kallio on osaksi paljastuneena, osaksi ohuen moreenikerroksen peittämänä. Alue ympäristöineen on metsä- ja maatalouskäytössä. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat 1,1 1,3 kilometrin etäisyydellä alueen koillispuolella, rautatien läheisyydessä. Alueella ei ole oikeusvaikutteista kaavaa. Karttatietojen mukaan noin metrin etäisyydellä ottoalueen eteläpuolella on muinaishautoja. Muita suojeltavia kohteita ei lähistöllä ole todettu. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnitelma-alueen pohjoispuolelle on merkitty moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve. Ottoalueella ei ole todettu sellaisia erityisiä, suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristö tulisi säilyttää ottotoimintaa rajoittamalla. Pohjaveden korkeus on (N60). Korkeutta ei ole erikseen tutkittu, mutta se on todettu ottoalueen pohjoisreunan suon ja ojituksen vesipinnan tasoista. Ottoalueelle syntyvän altaan vesipinnan on arvioitu asettuvan (N60). Ottoalue ei sijaitse yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen lähellä eikä sen vaikutuspiirissä ole luonnontilaisia lähteitä, vedenottamoita tai yksityistalouden kaivoja. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Eskolanharju , 2 lk, sijaitsee noin 2,8 km etäisyydellä ottoalueesta. Hakija on sopinut maanomistajan kanssa ottotoiminnasta noin 5,5 ha:n määräalaan, josta louhittava alue on 3,8 ha ja loppualue on tukitoimintojen aluetta Ottamissuunnitelma Louhittavan kallion päällä olevat pintamaat kuoritaan alueen reunoille, josta niitä käytetään suojavalleihin, tukitoiminta-alueen pohjiin sekä kasvukerrokseen maisemointivaiheessa. Louhoksen ympärille rakennetaan maavalli suojaukseksi sekä estämään pintavalunnan pääsyä louhokseen. Luiskat rakennetaan moreenista, louheesta ja tarvittaessa muualta tuotavista puhtaista maa-aineksista kaltevuudella 1:3 tasolle (N60) eli 2 metriä lopputilanteen arvioidun vesipinnan alapuolelle. 1

2 Luiskien vesipinnan alapuoliset osat rakennetaan humuksettomilla aineksilla ja luiskien alapuoliset reunat louhitaan pystysuoriksi siten, että vesipinnan alapuolella ei jää vaaraa aiheuttavia lohkareita tai seinämiä. Ottoalueen koko on noin 3,8 ha ja ottomäärä m3. Ottotaso on (N60) ja louhintasyvyys 8-14 metriä. Ottoaika on 10 vuotta. Murskauslaitos ja väliaikaiset tuotteiden varastointikasat sijoitetaan pääosin tukitoiminta-alueelle ja murskauslaitos tilan salliessa alas louhokseen. Otto aloitetaan tilan pohjoisreunasta, missä otto on matalinta. Louhoksen ympärille rakennettava pintamaavalli toimii suojauksena sekä vähentää pintavalunnan pääsemistä louhokseen. Suurin osa louhinnasta tullaan suorittamaan kolmen ensimmäisen vuoden aikana, joten louhinnassa ei ole pitkiä taukoja, jolloin louhokseen ehtisi kertyä vettä Muut toiminnot Tukitoiminta-alue rakennetaan suunnitelmapiirroksessa 8718:2 esitetylle paikalle ottoalueen kaakkoispuolelle sekä lounaisreunaan naapuritilaa vasten jätettävälle 30 metrin suojavyöhykkeelle. Kannot ja hakkuutähteet toimitetaan murskattuina energiakäyttöön. Louhokseen kertyvät vedet pumpataan ottoalueen pohjoispuoliselle, ojitetulle suoalueelle pintavaluntana, jolloin hienoin aines jää turpeeseen. Suoalueelta vedet johtuvat ojituksen kautta pohjoiseen Pajuojaan. Suunnitellun ottoalueen koko on 3,8 ha. Toiminnan loppuvaiheessa louhokseen kertyy vettä sadannasta 62,5 m3/d. Kallion rakoilu ja haihdunta huomioiden poispumpattavan veden määrä on arviolta m3/d. Pumppausmäärää tarkkaillaan pumppujen tehojen ja pumppausjaksojen kestojen perusteella. Turvallisuus-, Iiikenneiäriestelvt sekä suojatoimenpiteet Ottoalueen ympärille rakennetaan maavalli, jotta louhos oheistoimintoineen ei aiheuta tarpeetonta vaaraa ympäristössä liikkuville. Tarvittaessa suojausta tehostetaan lohkareilla ja lippusiimalla. Louhoksen ympärille sijoitetaan louhoksesta varoittavia kylttejä. Hakija käyttää louhinnassa, murskauksessa ja kuljetuksissa ulkopuolisia urakoitsijoita ja valvoo, että niiden toiminta täyttää työsuojelun, ympäristönsuojelun sekä yleisten säännösten mukaiset vaatimukset. Hakija valvoo, että louhoksen reunat ja luiskat sekä ainesten varastointipaikat ovat työturvallisuussäännösten mukaisia. Toiminnassa ei synny kaivannaisjätteitä vaan kaikki tuotteet käytetään maanrakentamiseen tai alueen maisemointiin. Alueella mahdollisesti säilytettävät polttonesteet varastoidaan lukittavissa, kaksoisvaipallisissa, ylitäytönetsimillä varustetuissa säiliöissä ja tankkausalueiden pohjat tehdään vettä läpäisemättömiksi muovikalvolla ja hienoainespitoisilla maa-aineksilla. Työkoneiden polttoaine-, voitelu- ja painejärjestelmien kunnosta huolehditaan tarkoin. Alueelle varataan turvesäkkejä mahdollisen vaurion välittömään imeytykseen. Vaarallisia jätteitä varten alueelle sijoitetaan säiliö, josta ongelmajätteet kuljetetaan keräyspisteeseen. Urakoitsijat toimittavat talousjätteet ja koneiden jäteöljyt niille kuuluviin sijoituspaikkoihin. Liikenne alueelle kulkee Risunevan tiehoitokunnan hallinnoimaa metsäautotietä pitkin. Tien käytöstä neuvotellaan erikseen tiehoitokunnan kanssa, 1.5. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma päivätty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty ympäristölupahakemusasiakirjoissa. 2

3 1.6. Ottamisen ympäristövaikutukset Lähin asuinkiinteistö on noin 1,1 kilometrin etäisyydellä suunnitellun ottamisalueen luoteiskulnnasta. Asutuksen ja louhoksen välinen metsä ja maasto, rakennettava suojavalli sekä myöhemmässä vaiheessa louhoksen reunat vaimentavat melua. Toiminnot järjestetään siten, ettei niistä aiheudu melu-, pöly- tai tärinähaittoja asutukselle. Toiminnassa noudatetaan Valtioneuvoston kivenlouhimojen ympäristönsuojelusta antaman ns. Murskausasetuksen (VNa 800/2010) periaatteita ja siinä annettuja ohjeita. Suunnitelman mukaisella otolla ei ole vaikutusta vajaan kilometrin etäisyydellä oleviin muinaishautoihin. Ottotoiminnan seurauksena ottoalueelta poistuu kasvillisuus ja pieneliöstö. Ympäröivä alue huomioiden ei kasvillisuuden poistumisesta ole merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle tai alueen biologisille olosuhteille. Öljy- ja polttoainevuodot torjuen ei toiminnalla vaaranneta pohjaveden laatua. Mahdollisia vuotoja tarkkaillaan silmämääräisesti. Hakemuksen mukaan ottamistoimintaa ei voida pitää maa-aineslain 3 :n vastaisena. Ottamistoiminta ei aiheuta muutoksia pohjavesioloihin Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Maa-aineslain (1981/555, 7 ) mukaan luvan maa-ainesten ottoon myöntää kunnan määräämä viranomainen. Kannuksen kaupungissa maa-aineslain mukaiset viranomaistehtävät kuuluvat teknisten palveluiden lautakunnalle. 2. HAKEMUKSEN KÄSITTELY 2.1. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu maa-aineslain 13 :n mukaisesti Kannuksen kaupungin ilmoitustaululla (Asematie 1) Hankkeesta on kuultu erikseen ottamisalueen naapuritiloja Muistutukset ja mielipiteet Muistuttaia A Taisto Jaakola on tilan RN:o 86:4 Metsäahola puolesta jättänyt selvityspyynnön, jossa todetaan; että; kyseisellä kohteella on useiden metsänomistajien toimesta kiinnitetty huomiota murskaamon ympäristölle aiheuttamiin rasitteisiin. Kivimurskaamolta tuleva kivipöly aiheuttaa alueen puustolle sekä puun myyntiin että työstettävyyteen liittyviä suuria haittoja. Sahateollisuus ei vastaanota "kivipölypinnoitteisia" tukkeja käyvästä hinnasta, pahimmillaan ollenkaan. Massapuuteollisuudella on myös määrätyt kriteerit puuaineksen laatuvaateista, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että sellumassan seassa saa olla vieraita aineita 5-10 % massan määrästä. Myös kotitarvekäyttöön tarkoitetun puun käsittely aiheuttaa moottorisahojen ja myös metsäkoneiden teräketjujen huomattavasti nopeampaa kulumista. Tiedossa on, että murskaamolla kastellaan mursketta, mutta kuivana aikana veden saanti suurta kulutusta ajatellen vaikeutuu. Myös tiestön kantavuus on suunniteltu maatalous- ja puunkuljetuskalustoa varten, joten näin suurien määrien kuljetus tarvitsee koko käytettävän metsätieverkon perusteellisen uusimisen. Tätä taustaa vasten tulemme esittämään asiaan liittyvän korvausvaateen lähettämistä puunlaadun alenemisesta aiheutetusta puunmyyntituloista. 3

4 Muistuttaia B Unto Yli-Korpela on jättänyt täysin samansisältöisen muistutuksen Pyydetyt lausunnot Kallioainesten otosta ei ole pyydetty lausuntoja Hakijan kuuleminen Vastineessaan hakija toteaa, että kallion louhinta ja murskaus aiheuttavat pölyämistä, mutta pölypäästöistä suurin osa on halkaisijaltaan yli 10 mikrometrin hiukkasia, jotka laskeutuvat lähelle pölypäästölähdettä. Pölylaskeuma rajoittuu siten pääosin itse louhosalueelle. Jos sääolosuhteista tms. johtuen pölyämistä esiintyy tavanomaista enemmän tai siitä todetaan olevan haittaa naapuritiloille, voidaan pölyämistä tehokkaasti estää esimerkiksi kastelemalla ja/tai suolaamalla liikennöinti- ja tuotantoalueita. Käytettävä vesi saadaan yleensä paikan päältä, mutta tarvittaessa sitä voidaan tuoda tankeilla myös ulkopuolelta. Pölyhaittojen kestoa vähentää myös louhinnan ja murskauksen urakkaluonteisuus. Kiviaineksia on tarkoitus käyttää lähinnä Kokkola-Ylivieska kaksoisraiteen rakentamiseen, jolloin toiminta painottuu kolmelle ensimmäiselle vuodelle. Käyttämänsä tiestön osalta hakija tulee huolehtimaan siitä, että metsäautotiet kestävät raskaan liikenteen ja ovat liikennöitävässä kunnossa myös muuhun käyttöön siltä osin kuin teitä käytetään haettavan ottoluvan mukaiseen liikennöintiin. Teiden kunnostukseen liittyvistä toimenpiteistä hakija on yhteydessä tien omistajiin ja tienhoitokuntiin. Jos kaikesta huolimatta hakijan toiminnan todettaisiin aiheuttaneen vahinkoa esimerkiksi ympäröivän alueen tiestölle tai puustolle, on hakija toki velvollinen korvaamaan vahingot siltä osin. 3. KANNUKSEN KAUPUNGIN TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNNAN RATKAISU 3.1. Luvan myöntämisen edellytykset Maa-aineslain (MAL) 3 :n mukaisesti maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1. Kauniin maiseman turmeltumista. 2. Luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista. 3. Huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnonolosuhteissa. 4. Tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen on järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja, että maaainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti, eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Hakemuksen mukainen alue on syrjäisellä alueella. Alueen läheisyydessä on peltoja. Alueella ei ole luonnonsuojelullisesti merkittäviä kohteita, eikä toiminta ulotu pohjavesialueelle. Aluetta ympäröivät metsät ovat normaalissa metsätalouskäytössä. Maa-ainesten ottamistoiminnalle ei edellä mainitun perusteella voida katsoa olevan MAL 3 :n mukaisia esteitä, joten luvan myöntämisen edellytykset tietyin rajoituksin ovat olemassa. Lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos ottaminen tai sen järjestely ei ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus (MAL 6 ). Kunnan tehtävänä on ohjata ja valvoa maa-ainesten ottamista kunnassa (MAL 4 ). 4

5 3.2. Lupapäätös ja -ehdot Kannuksen kaupungin teknisten palveluiden lautakunta myöntää Morenia Oy:Ile päivätyn hakemuksen mukaisesti maa-ainesten m3ktr ottoluvan 10 vuodeksi 3,8 ha:n alueelle Pääkankaan kallioalueella, Kannuksen kaupungin Ylikannuksen kylään kuuluvalle tilalle Sali RN:o 16:10. Maa-ainesten ottamisessa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: 1. Ottamisalueen tulee noudattaa lupahakennuksen mukaisia päivättyjä suunnitelmakarttoja. Maa-ainesten ottamisalueen etäisyys naapuritilaan tulee olla vähintään 30 metriä. Naapuritilojen reuna-alue tulee säilyttää luonnontilaisena. 2. Maa-aineksen otto tulee suorittaa siten, että luiska vesialtaan matalien reunojen osalta on 1:3 tai loivempi. Rinteiden ylä- ja alaosat tulee pyöristää maaston mukaisiksi. Ottoalueen pohja tulee ottotoiminnan edetessä muovata maastoon sopivaksi. 3. Kuivatuksen varmistamiseksi tulee huolehtia, että vedet virtaavat esteettä metsäojissa eikä aiheuta naapuritilojen vettymistä. 4. Varastoalueena käytettävän alueen tasaamisessa tulee huomioida alueen soveltuvuus maisemaan. 5. Koko toiminnan ajan tulee ottamisalueen reunan ympärillä olla selvästi maastossa havaittava lippusiima tai vastaava. Jyrkänteiden reunoille tulee asettaa selvästi havaittavat lohkareet putoamisen estämiseksi. Mikäli turvallisuusnäkökohdat toimintojen edetessä edellyttävät, tulee alue aidata. 6. Maa-ainesten oton yhteydessä tulee huolehtia asianmukaisin toimenpitein, ettei öljyä tai öljypitoisia aineita tai muita haitallisia aineita pääse alueen maaperään, pinta- tai pohjavesiin. Alueella säilytettävät poltto- ja voiteluaineet tulee sijoittaa tiiviisiin varoaltaisiin, joihin sopii kerralla vähintään säiliön sisältämä nestemäärä. Koneiden huolto-, tankkaus- ja säilytyspaikat on suojat-tava siten, ettei päästöjä maaperään tapahdu. 7. Mahdollisesta vahingosta, jolloin öljyä tai muuta veden laadulle haitallista ainetta pääsee maaperään tai vesiin, tulee välittömien torjuntatoimenpiteiden lisäksi ilmoittaa Kannuksen kaupun-gin palo- ja pelastusviranomaiselle, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen sekä Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Maisemointia tulee toteuttaa maa-ainesten ottosuunnitelman piirros ( ) mukaisesti ottotoiminnan edetessä. 9. Kuoritut pintamaat tulee varastoida jätehuolto- ja ottosuunnitelman mukaisesti ja hyödyntää alueen maanparannuksen kasvualustaksi siten, että ottoalue on mahdollisimman hyvin ympäristöön sopeutuva. Kannot ja puuaines tulee hyödyntää energian tuotannossa. Tiivistyneet kulkureitistöt ja varastokasojen pohjat tulee möyhiä ja pehmentää toiminnan loputtua. Lopulliset maisemointi- ja jälkihoitotyöt tulee olla tehtynä mennessä. 10. Ottaminen on järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja maa-ainesesiintymää tulee hyödyntää säästeliäästi ja taloudellisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. 11. Luvan saajan on valvottava sitä, ettei ottoaluetta käytetä kaatopaikkana. Alueelle pääsy on tarvittaessa estettävä. 5

6 Luvan haltijan on ilmoitettava vuosittain viimeistään tammikuun 31 päivänä lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoitus on tehtävä sähköisessä muodossa. Ilmoitus tehdään Maaainestenotto ilmituslomakkeella (YM012), joka on saatavana osoitteesta Lähetä toiminnolla lomakkeen tiedot siirtyvät automaattisesti ympäristöhallinnon asianhallintatietojärjestelmän NOTTO tietokantaan. 12. Luvan saajan on tehtävä MAL:n 23a :n mukainen ilmoitus luvan päättymisen jälkeen Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pyydettävä lopputarkastusta Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka eli 10 vuotta lupapäätöksen voimaantulosta Vakuudet Luvanhakijalle myönnetään hakijan pyynnöstä oikeus aloittaa maa-ainesten ottaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen (MAL 21 ), mikäli luvanhakija sitä ennen asettaa :n suuruisen MAL 12 :n tarkoittaman hyväksyttävän vakuuden. Vakuuden tulee olla voimassa saakka, kuitenkin siihen saakka, kunnes maisemointityöt on katsottu loppuun saatetuksi. Vakuuden hyväksyy tekninen johtaja Tapio Erkkilä. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon Tarkastus ja valvontamaksut Kannuksen kaupunginvaltuuston hyväksymään maa-ainestaksaan perustuvat maksut ovat seuraavat: Tarkastusmaksu (kertamaksu) 2 013,80 Ottamissuunnitelman tarkastaminen määräytyy seuraavien maa-ainestaksan mukaisin maksuin: o Suunnitelmaa kohti määrätty tarkastusmaksu on 115 o Pinta-alan mukainen taksa (26 /ha; 3,8 ha) 98,80 o Maa-aineksen tilavuuden mukainen (0,6 sent/m3, m3ktr) 1800 Tarkastusmaksu on annettava ennen teknisten palveluiden lautakunnan päätöksen antamista. Mikäli tarkastusmaksun perusteet muuttuvat ennen tämän päätöksen lainvoimaistumista, suoritetaan kyseiset maksut tämän lupapäätöksen antamisen voimassaolohetkellä olevan taksan mukaisesti. Valvontamaksu 398,80 Valvontamaksu on luvan saajan suoritettava vuosittain. Valvontamaksu on suoritettava kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä. o Lupapäätöksessä otettavaksi myönnetyn vuotuisen maa-aineksen määrän mukaan (1 sent/m3; m3 ktr/10 v) 300 o Ottamisalueen pinta-alan mukaan (26 /ha; 3,8 ha) 98,80 Kuuleminen 220 Naapurien ja asianosaisten kuulemisesta määräytyy erillinen maksu, joka on 20 /kuultava tila. Kuultavia oli 11 kpl:tta. Aloittamisoikeus 50 Lupa maa-aineslain mukaisen toimenpiteen suorittamiseen ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa. 6

7 Liitteet: Maa-ainesten ottosuunnitelma, suunnitelmakartta , piirros Maa-ainesten ottosuunnitelma, poikkileikkaukset , piirros Maa-ainesten ottosuunnitelma, jälkitilannekartta , piirros Valitusosoitus Tiedoksi: Hakija Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 7

8 SARKISALO 8 12 vesien pumppaus pintavalutukseen cbc's. ottoa ueen raja pystysuoran louhinnan r HAKKI SALI 1 6:1 0 OTTOTASO +69, (N60) w n.+76 JAA ÄKIKANGAS 179:1 \ "4 RANTA SALI 16:4 -._ MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA Kunta: KANNUS Kylä: YLIKANNUS SUUNNITELMAKARTTA 1:2000 Alue: PÄÄKANGAS Piirros PIRTTIKANGAS Illat' SALI RN:0 16:10 7, GEOPUDAS OY

9 A---A SALI 16:10 i v+90 tukitoiminta-alue I 179:1 _v +82 pintamaavalli _ Z- -g TIT =-- TA ule va a lt aa n vesipinta n.+76,0(n60) imouohreiteanai% jajatruehnna m v =1-0TAS ,-0(1\ 60 v +70 v m v +66 B---B _v +90 v +86 v +82 V +78 RANTA SALI _ 16:4 I SALI 16:10 v +90 r 30m +86 tukitoimint -alue ; -,--- -" -I-----' "-Z =- '---= ' =.-----= 5,- --:_ _2-:_-_, tuleva altaan vesipinta n.+76,ö(n60).i.,, "Z"-- -:-«.-i :" ;:.?,::::1 --a v +82 v v +74 V froti SO \ CO) v+66 v m 1 tilan raja I 1 1 ottoalueen raja pystysuoran louhinnan raja luiskakaltevuudet todellisessa mittakaavassa: o ilo 1'5 nykyinen maanpinta 7 - 'V '<.-..., tuleva maanpinta MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA Kunta: KANNUS Kylä: Alue: YLIKANNUS PÄÄKANGAS POIKKILEIKKAUKSET 1:400/ 1:1000 Tila: SALI RN:0 16:10 12m - 7--;<- kallion pinta GEOPUDAS OY Piirros C

10 PAJU JA 15:105 / Ik / \N ibr.... cö...., A Ar HAKKI. 13:63 \c _\ SALI 16:10 pohjataso +69,0(N60) vesipinta n.+76 JAA KANGA 13:79 MÄKIKANGAS 179:1 \... RANTA-SALI 16:4 MAA AINESTEN OTTOSUUNNITELMA Kunta: KANNUS Kyia: YLI KAN N US J ÄLKITI LAN N EKARTTA 1:2000 P I RTTIKAN GAS Alue: PÄÄKANGAS illat, SALI RN:0 16:10 Piirros c--, GEO PU DAS OY