Maa-ainesten ottamissuunnitelma Pornainen

Transkriptio

1 Maa-ainesten ottamissuunnitelma Pornainen Pornaisten kunta, kiinteistöt , , , ja

2 Toiminta Hakija Kallion louhita, louheen murskaus sekä maiden vastaanotto NCC Roads Oy Mannerheimintie 108a PL 13, Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus Asiaa hoitaa Jan Hagmark Ympäristösuunnittelija Kaskimäenkatu TAMPERE puhelin jan.hagmark@ncc.fi Sijainti Pornaisten kunnassa, kiinteistöt , , , ja

3 Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot Maa-ainesten oton tarkoitus Maa-ainesten otto Kiviaineksen ottaminen Kallion louhinta Maan omistus ja rajanaapurit Ympäristö Melu Pinta- ja pohjavesi Muu Liikenneyhteydet Alueen jälkihoito Ottamissuunnitelman yhteenveto... 8 LIITELUETTELO Liite 1. Kiinteistön omistus, hallintaoikeus ja valtakirja Liite 2. Yleiskuvaus toiminnasta Liite 3. Sijaintikartta Liite 4. Kaavoitus Liite 5. Melumittaus Liite 6. Vesiselvitys Liite 7. Tuotteet ja tuotanto Liite 8. Ymp. asioiden hallintajärjestelmä Liite 9. Vakuutus Liite 10. Kaivannaisjätehuoltosuunnitelma Liite 11. Ottosuunnitelma Liite 12. Asemapiirros Liite 13. Suunnitelmapiirustukset Liite 14. Tieyhteys Liite 15. Naapurikiinteistöt Liite 16. Vakuutus ottamisen aloittamiseksi ennen lainvoimaisuutta

4 1 Alueen perustiedot 2 Maa-ainesten oton tarkoitus 3 Maa-ainesten otto Maa-ainesten ottamisen suunnittelu-alue sijoittuu Pornaisten kunnan länsiosaan. Suunnitelma-alueelta on Pornaisten keskustasta noin 5,3 km ja Järvenpään keskustaan on noin 10 km. Suunnitelma-alueelle kuljetaan Järvenpääntieltä Ukonojantietä pitkin 680 metriä, jossa on liittymä suunnitelma-alueelle. Suunnitelma-alueella ei ole voimassaolevaa tai oikeusvaikutteisesta kaavaa. Uudenmaan 1. maakuntakaavassa aluetta ei ole merkitty mitenkään. Suunnitelma alue on NCC Roads Oy:n jo olemassa oleva tuotantoalue, joka on jäänyt ottamatta edellisen maa-ainesluvan puitteissa. Lähin asuinrakennus sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä suunnitelma alueen itäpuolella. Suunnitelma-alueen itäpuolelle on rakennettu meluvalli, joka estää melun leviämisen lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, eli lähimpään asuinrakennukseen. Lähimmälle Natura2000 alueelle Sipoon Kummelbergen (FI ) on haettavalta ottoalueelta matkaa noin 1,4 km. Alueella ei ole tiedossa kulttuurisia tai muinaismuistolakiin perustuvia esiintymiä. Alue ei ole pohjavesialuetta. Suunnitelma-alue sijoittuu jo olemassa olevalle ottamisalueelle, josta on jäänyt osa ottamatta. Koko suunnitelma-alueen koko on noin 17 ha ja ottamatta jäänyt alue on noin 4,3 ha alue. Ottoalueella on ottamatonta kalliokiveä noin ktrm3. Kalliokivestä on tarkoitus tuottaa kalliomursketta, jota käytetään tie-, rata-, ja talonrakentamisen sekä kunnossapidon tarpeisiin. Murskausja louhintatoiminta ovat alueella jatkuvakestoisia tai säännöllisiä, huomioiden markkinatilanteet. Ottamistoiminta tulisi palvelemaan pääkaupunkiseudun markkinoita. Ottotoiminnalle haetaan lupaa kymmeneksi vuodeksi. NCC Roads Oy:n suunnittelu-alueen pinta-ala on noin 9 ha. Suunnitellulla ottoalueella, 4,5 ha on hyödynnettävissä maa-aineksia laskelmien mukaan noin ktrm 3. Maa-ainestenotto aloitetaan alueen eteläosasta edeten pohjoista kohti. Liitteen 12 asemakuvasta (ilmakuva) ilmenee ottamisalueen rajaus sekä toimintojen sijoittuminen. Alueen kaakkois -kulmassa on tukitoiminta-alue. Pohjan taso vaihtelee välillä +60 metriä, ja muotoillaan toiminnan aikana siten että syntyvät pintavedet valuvat alueen eteläosassa olevaan selkeytysaltaaseen. Osa varastokasoista pyritään sijoittamaan siten, että ne toimivat meluesteenä toiminnalle sekä hillitsevät pölyn leviämistä. Tällä järjestelyllä pyritään muun muassa saamaan toiminnasta syntyvä melu pysymään pääasiassa louhoksessa tai sen välittömässä läheisyydessä. Saostusallasta suurennetaan tarvittaessa riippuen syntyvän veden määrästä. Kallistus jää louhoksessa kuitenkin niin pieneksi, ettei pintavesien

5 virtaus muodostu liian nopeaksi. Pintavesien hidas virtaus louhitussa ja rikkonaisessa kallion pinnassa edistää tuotannossa syntyvän hienoaineksen sedimentoitumista ja siten estää hienoaineksen kulkeutumista alueen ulkopuolelle. Suunnitellussa pohjan tasossa pysymistä tarkkaillaan säännöllisesti tarkastusmittauksilla. Saostusaltaan vedet pumpataan toiminnan aikana ojaan, jota pitkin vesi johdetaan alueella jo valmiiksi olevaan ojastoon. Kallion louhinnassa huomioidaan myös ottoalueen reunoille muodostuvat rintaukset, jotka tulevat jäämään 7:1 5:1 kaltevuuteen. Louhinnan aikana alue merkitään maastoon ja työnaikaisista jyrkistä luiskista varoitetaan kylteillä ja lippusiimalla. Maisemoinnin aikana jyrkänteiden seinämät luiskataan tarvittavilta osiltaan jälkikäytön edellyttämällä tavalla, 1:2,5-1:3,5 kaltevuuteen. Maisemointi tulee tapahtumaan siten, ettei ottamisalueen pohja tule jäämään vesialtaaksi. Kallion louhinta toteutetaan liitteenä 5 olevien piirustusten mukaisella tavalla, edeten etelästä kohti pohjoista. Hyödynnettävissä olevia kiviainesvaroja haettavalla ottoalueella on arviolta noin ktrm 3. Suunniteltu ottoalue louhitaan ja murskataan 10 vuoden lupa-aikana siten, että keskimäärin vuodessa louhitaan ja murskataan tonnia kiveä, enintään kuitenkin tonnia vuodessa. 3.1 Kiviaineksen ottaminen Ottoalueelta on jo kaadettu puut sekä poistettu pintamaat meluvalleihin. Kallion otto voidaan ottoalueella aloittaa ilman suurempia esivalmisteluja. Alueelle tuodaan poravaunu, joka poraa kallioon reikiä kentän panostusta varten. Reiät porataan suunnaten siten, että ne hyödyntävät jo olemassa olevaa rintausta. Kallion porauksessa saatujen vastetietoja käytetään hyväksi, kun suunnitellaan kentän panostusta. Louhinnasta tehdään erilliset louhintasuunnitelmat, jotka tekee louhintatöihin erikoistunut yritys. Kerralla räjäytettävä louheen määrä vastaa noin yhdenviikon murskauslaitoksen tarvetta. Räjäytyksiä arvioidaan olevan toiminta-aikana 1 2 viikossa. 3.2 Kallion louhinta Luvan tullessa voimaan, tullaan louhinta aloittamaan kiinteistöillä siten että pohjan taso on +60. Jokaisesta räjäytettävästä kentästä tehdään yksityiskohtainen räjäytyssuunnitelma, joka sisältää poraus-, panostus-, sytytys- ja suojauskaaviot. Räjäytyssuunnitelma säilytetään työmaalla louhintatyön ajan. Räjäytystyöt suoritetaan arkisin kello 8-18 ja niistä tehdään viranomaisille vaaditut ilmoitukset. Räjäytyksestä ilmoitetaan kovaäänisellä äänimerkillä. Ulkopuolisten pääsy räjäytystyömaalle estetään räjäytyksen aikaisella vartioinnilla, ja ottoalue merkitään maastoon lippusiimalla ja isoin kivin. 4 Maan omistus ja rajanaapurit Hankealueen kiinteistöt omistajilla sekä NCC Roads Oy ovat tehneet sopimuksen alueen vuokrauksesta sekä lupien hankkimisesta. Hankealueen naapurikiinteistöt on esitetty liitteessä 15.

6 5 Ympäristö Suunnitelma-alue on jo olemassa olevaa maa-ainesten ottoaluetta. Alueen puusto on hakattu pois ja pinta-maat on hyödynnetty meluvallien rakentamisessa. 5.1 Melu Hankealue on jo toiminnassa oleva alue, jolloin ottamistoiminnan meluvaikutuksia on seurattu melumittauksin. Mittaustulosten perusteella toiminnasta ei aiheudu ohjearvoja ylittävää meluhaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. 5.2 Pinta- ja pohjavesi Hankealue ei sijoitu luokitellulle pintavesialueelle. Lähin pintavesialue on Forsbacka pohjavesialue, joka sijaitsee alueen lounaispuolella noin 2 kilometrin etäisyydellä. Toiminnalla on vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesiin, jotka johtuvat kiviaineksen irti louhinnasta. Räjäytyksistä aiheutuu päästöjä, mutta ne ovat vähäisiä ja ne eivät ylitä ohjearvoja alueen ulkopuolella. Räjähdysainejäämistä aiheutuu nitraatti pitoisuuksien kohoamista pinta- ja pohjavesissä. Toiminnan päätyttyä tilanne normalisoituu nopeasti. Kiviaineksen käsittelystä aiheutuu hienoaineksen joutumista louhosalueen pintavesiin. Pintavedet johdetaan saostusaltaan kautta pois, jolloin vaikutuksia alueen ulkopuolelle ei synny. Saostusallas sijaitsee alueen eteläosassa, josta vesi johdetaan alueen eteläpuoliseen ojastoon. Lisäksi louhoksen rikkonainen pinta ja loiva kallistus edistävät hienoaineksen sedimentoitumista louhoksen pohjalle. 5.3 Muu Murskauslaitoksella pölyä syntyy murskauksesta, seulonnasta sekä kiviaineksen pudottamisesta. Pölyn leviämistä torjutaan suihkuttamalla prosessiin vettä sekä tarvittaessa suojaamalla kuljettimet ja muut suurimmat pölyn lähteet kattein, peittein ja koteloinnein. Pölyä syntyy myös vähäisessä määrin työmaakoneiden aiheuttamasta liikenteestä sekä tuotteiden kuormaamisesta ja kuljettamisesta tuotantopaikalta. Kylmässä kiviaineksessa vallitseva luonnollinen kosteus vähentää pölyämistä, lisäksi sitä voidaan vähentää varastokasojen kastelemalla. Lähin asuinrakennus sijaitsee yli 320 metrin etäisyydellä suunnitelmaalueen itäpuolella. Suunnitelma-alue ei sijaitse Natura2000 alueella. Lähimmät Natura2000 alueet ovat Kummelbergen FI ja Rientolanmetsä FI Etäisyys suunnitelma-alueelta molempiin Natura2000 alueisiin on yli 1,1 kilometriä. NCC Roads Oy:llä on toimintajärjestelmä, jonka avulla toimenpiteet suunnitellaan ennakkoon ja minimoidaan mahdolliset riskit. Lisäksi NCC Roads Oy:llä on sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO Liikenneyhteydet Hankealue sijaitsee Pornaisten kunnan itäosassa Järvenpääntien 146 pohjoispuolella. Alueelle kuljetaan Järvenpääntie- Ukonojantie- hankealueen yksityistie. Järvenpääntie on päällystetty tie, mutta Ukonojantie ja yksityistie ovat soratietä. Soratien pölynsidontaa tehdään tarvittaessa

7 kastelemalla sekä käyttämällä pölynsidonta ainetta. Hankealueen sisäiset tiestöt eivät ole pysyviä vaan niitä muokataan oton edetessä tarpeiden mukaisesti. 7 Alueen jälkihoito Alueella tullaan louhimaan ja murskaamaan kalliokiviaineksia nyt haettavalla luvalla siten, että oton pohjan taso on +60 metriä. Suunnitelmaalueen lopputilanne on esitetty liitteessä 13. Louhinnan jälkeen rinteet ovat jyrkkiä ja ne loivennetaan osin jo toiminnan aikana, tai viimeistään toiminnan päättyessä. Hankealue palautetaan toiminnan jälkeen alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa, eli maa- ja metsätalousalueeksi. Ottamistoiminnan seurauksena syntyvät rintaukset loivennetaan vaihtelevaksi 1:2,5 1:3,5 luiskiksi, jolloin luiskaus muotoutuu luonnollisesti ympäröivään maastoon. Loivennukseen hyödynnetään vastaanotettavia maa-aineksia, louhittua kallioainesta ja myyntiin kelpaamatonta kiviainesta sekä kallion päältä poistettua maa-ainesta ja verhoillaan alueelta kuorituilla pintamailla. Maastomuotoilun jälkeen luiskat ovat kaltevuudessa noin 1:2,5 1:3,5. Luiskien taitekohdat pyöristetään riittävän suurella säteellä. Maastomuotoilun jälkeen rinteet ovat riittävän loivia, jolloin alueella liikkuminen on turvallista eikä sille ole esteitä. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasvilajeja tai heinää sitomaan pintamaita sekä edistämään kasvillisuudelle otollisenmikrobitoiminnan palautumisen. Alueelle tullaan istuttamaan luiskiin männyn, kuusen ja koivun kaksivuotisia pottitaimia puuston palautumisen edistämiseksi. Suunnitelma-alueelle tehdään ennen toiminnan alkamista jätehuoltosuunnitelma, jonka mukaisesti jätteet kerätään alueelta jo murskauksen aikana ja toimitetaan asianmukaisesti jätehuoltoon. Ennen maisemointia alueella suoritetaan siivous, jolla varmistetaan että kaikki toiminnan aikana syntyneet jätteet tulee poistetuksi. Lisäksi NCC Roads Oy toimittaa tämän suunnitelman liitteenä kaivannaisjätehuoltosuunnitelman.

8 8 Ottamissuunnitelman yhteenveto Maa-ainesten lupahakemusta haetaan kiinteistöille: , , , ja Alin ottotaso on Vaiheittainen ottaminen ja maisemointi - Ottoalueen / Suunnitelma-alueen kokonaispinta-ala 4,5 ha / 9 ha - Otettavan ja vastaanotettava maa-ainesten määrä o o kalliokiviainesta ktrm3 vastaanotto tn/a - Kaivannaisjätehuoltosuunnitelma NCC Roads Oy Jan Hagmark tekn. kand. Ympäristösuunnittelija