Oulunkaaren ympäristölautakunta

Transkriptio

1 Oulunkaaren ympäristölautakunta Maa-aines- ja ympäristölupahakemus Iin kunna Pohjois-Iin kylään, kallion ottamiseen, kiviaineksen murskaamiseen ja murskeen välivarastointiin, hakijana on Rudus Oy 130/05.50/2016, 131/05.25/2016 OULYMP HAKIJA Rudus Oy Soramäentie 31 PL Oulu TOIMINTA JA SIJAINTI Suunniteltu maa-aineksen ottopaikka m 3 :n kallion ottoon, kiviaineksen murskaukseen ja murskeiden varastointiin sijaitsee Iin kunnan Pohjois-Iin kylässä, tilalla Louhos RN:o LUVAN HAKEMISPERUSTE Maa-aineslain (555/1981) 4 :n mukaan maa-ainesten ottamiselle tulee olla maa-aineslupa. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 27 liite 1 taulukon 2 koha 7 c ja e mukaan luvanvaraisia toimintoja ovat kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää sekä tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää. MAL:n 4 a ja YSL 47 a :n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Valtioneuvoston asetuksen ( 713/2014) 1 luvun 2 :n 6 a ja b perusteella lupahakemuksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka Iin kunnassa on Oulunkaaren ympäristölautakunta. Hakemus koskee kivenlouhintaa, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää sekä tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää. ASIAN VIREILLETUO Maa-aines- ja ympäristölupahakemus on jätetty

2 LUVAT JA SOPIMUKSET Kiinteistöllä Louhos RN:o Rudus Oy:llä on ollut 0,3 ha:n pinta-alalla m 3 :n kallionoton maa-aineslupa, joka on päättynyt Kiinteistön omistaa Rudus Oy. Jussila Group Oy on antanut suostumuksensa siihen, että tilan Louhos RN:o kalliolouhoksesta pumpattavat vedet voidaan johtaa Ranta-Veijolan yhteismetsän RN:o tilalla olevan sakeutusaltaan kautta takana olevalle ojitusalueelle. KAAVOITUSTILANNE Suunniteltu kallion louhinnan ja murskauksen otto- ja käsittelypaikka sijaitsee haja-asutusalueella, jossa ei ole kunnallisia kaavamääräyksiä. Alue on maa- ja metsätalousaluetta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole kaavamerkintöjä. OTTOALUEEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Suunnitelman kohteena oleva alue sijaitsee noin 5 kilometriä 4 -tien itäpuolella, noin 10 kilometriä Iin pohjoispuolelta kääntyvän tien eteläpuolella. Suunniteltu ottoalue on pienen louhosmontun lisäksi metsätalouskäytössä. Tilan länsiosassa kalliota peittää ohut hiekkamoreenikerros, itäosassa myös turvekerros. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen lähellä. Lähin luokiteltu 3-luokan Seljänharjun pohjavesialue sijaitsee ottoalueesta noin 4 kilometrin etäisyydellä. Ottoalueen vaikutuspiirissä ei ole luonnollisia lähteitä, vedenottamoita tai yksityistalouksien kaivoja. Muhojoki sijaitsee n. 1 km pohjoiseen päin ottoalueesta. Suunniteltu ottoalue rajautuu länsiosastaan tilaan Ranta-Veijolan yhteismetsä RN:o , jolle on myönnetty vuonna 2015 kallion louhintalupa sekä maa-ainesten ottolupa hiekan otolle Jussila Group Oy:lle. Alueen koillispuolella ovat hiekan ottoalue n. 600 metrin ja kallion louhinta-alue n. 900 metrin etäisyydellä. Lähin asutus sijaitsee yli 3,5 kilometrin etäisyydellä, lähellä 4-tietä. Suunnitelman kohteena oleva alue ei ole kaavoitettua eikä sillä tai välittömässä läheisyydessä sijaitse muinaismuistoja tai muita suojeltavia kohteita. Lähimpään suojelualueeseen on matkaa yli 8 kilometriä. Ottoalueella ei ole tavattu sellaisia erityisiä suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristö tulisi säilyttää ottotoimintaa rajoittamalla. Koska alue on tavanomaista metsä-/kalliomaastoa, suunnitelman mukaisella oton laajentamisella jälkitöineen ei ole merkittävää haitallista vaikutusta alueen maisema-arvoon. LAITOKSEN TOIMINTA Louhittavan kallion päällä olevat pintamaat kuoritaan alueen reunoille, josta niitä käytetään louhoksen suojaukseen, tukitoiminta-alueen pohjaan sekä maisemoinnissa luiskien rakentamiseen. Pohjavesipinta on lähellä maanpintaa, joten luiskat jäävät mataliksi ja niihin käytettävien pintamaiden tarve on vähäinen. Ottoalueen koko on 3,16 ha. Ottomäärä m 3, alin ottotaso on +11,0(N60) ja louhossyvyys 9-11 metriä. Ottoaika on (10) kymmenen vuotta. Otto on vanhan pienen louhosmontun laajentamista. Nykyinen louhosmonttu on täyttynyt Geopudas Oy:n tekemän

3 GPS-mittausten perusteella vedellä tasoon +21,20(N60), mikä tulee arviolta olemaan myös lopputilanteen vesipinta. Luiskaukset tehdään kaltevuudella 1:3 tasolle +19,2(N60) eli kaksi metriä lopputilanteen altaan vesipinnan alapuolelle. Nykyinen louhosmonttu ulottuu vanhan ottoluvan mukaisesti noin 10 metrin päähän länsipuolisten tilojen Ranta-Veijolan yhteismetsä RN:o ja Ojala RN:o rajoista. Otto tullaan yhdistämään tilan Ranta-Veijolan yhteismetsän ottoon. Välikannaksen poistolle haetaan lupa myöhemmässä vaiheessa. Tilaan Ojala jätetään 10 metrin suojavyöhyke maanomistajan suostumuksella. Ottoalueen pohjoisosaa käytetään tukitoiminta-alueena, jolle sijoitetaan varastokasat sekä säilytetään tarvittaessa työkoneita ja polttoaineita. Mahdollisesti alueella säilytettävät polttonesteet säilytetään kaksoisvaipallisissa säiliöissä ja tankkausalueiden pohjat tehdään tiiviiksi moreenilla sekä tarvittaessa moreenin alle asennettavalla muovikalvolla. Kallion louhinta ja kiviaineksen käsittely Toiminta-alueella kiviainesta käytetään murskeeksi keskimäärin tn/v ja maksimissaan tn/v. Kallion louhinta, louheen murskaus, rikotus, tuotteiden varastointi ja kuormaus tehdään siirrettävällä kalustolla. Työkoneiden mallit tehokkuudet vaihtelevat. Laitteiden sijainti on aluksi toiminta-alueella, myöhemmin laitteet siirretään louhosalueelle. Työskentelypaikat vaihtelevat työn edetessä. Louhittua kiviainesta ei varastoida. Kiviainestuotteiden varastokasat ovat tukitoiminta-alueella ja louhoksessa. Varastointiaika on 1-2 vuotta. Pölyämistä estetään tarvittaessa kastelulla. Olosuhteiden salliessa murskauslaitos sijoitetaan louhokseen, jolloin louhoksen reunat vähentävät pölyn ja melun kulkeutumista ympäristöön. Muu toiminta Tukitoiminta-alueelle sijoitetaan toiminnassa käytettävät koneet ja kalusto silloin, kun ne eivät ole käytössä. Pohja rakennetaan moreenista, jonka päälle rakennetaan murskekerros. Jos alueelle rakennetaan tankkausalue, sen pohja tehdään muovikalvolla vettä läpäisemättömäksi. Toiminnan ajankohta Toiminta Toiminta-aika Kellon aika Päivät 3-8 kk/vuosi Murskaus Arkipäivinä Poraaminen Arkipäivinä Rikotus Arkipäivinä Räjäyttäminen Arkipäivinä Kuormaaminen ja kuljetus ma-la

4 Toimintaan käytettävät raaka- ja polttoaineet Käytettävä Keskimäär.kulutus Maks. kulutus Varastointi- raaka-aine t/m 3 /v t/tai m 3 /v paikka Kiviaines Louhos ja tukitoiminta-alue Kevyt Tukitoiminta-alue ja murskauskaluston polttoaine polttoainesäiliöt Voiteluaineet 0,7 1,5 Vesi Pölyn esto tarpeen mukaan Räjäytysaineet typpi, neste ja jauhe Ei varastoida tukitoiminta alueella TOIMINNAN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Laitoksen toiminnassa raskasta liikennettä kulkee 5-20 käyntiä vuorokaudessa, riippuen tuotteiden kysynnästä. Ottoalueella ei ole pysyvää tiestöä. Liikenne suuntautuu paikallisen metsäautotien kautta 4-tielle. Pölyämistä estetään tarvittaessa kastelun avulla. Päästöt ilmaan t/v ja niiden puhdistamisesta Hiukkaset (sis. pölyä) alle 0,5 Typpioksidit (No x ) 3,2-6,23 Rikkidioksidi (So 2) 0,09-0,17 Hiilidioksidi (Co 2 ) 332,5-419,6 Päästöt ovat koneiden pakokaasuista ja materiaalipölystä. Pölyämistä estetään kastelulla. Koneiden ja laitteiden päästöjä vähennetään niiden uusimisella ja huoltamisella. Toiminnasta aiheutuva pölyhaitta lähiasutukselle ja ympäristölle arvioidaan jäävän alle ohjearvojen. Melu ja tärinä Poraus, rikotus ja murskaus aiheuttavat eniten melua. Toiminnat ovat esitettyjen aikajaksojen aikana. Toiminta ei ole jatkuvaa. Kuormaukset ja kuljetukset aiheuttavat melua, toiminnot vaihtelevat vuosittain. Toiminta ei ole jokapäiväistä. Lähimpään asutukseen on matkaa n. 3,5 km. Pöly, melu ja tärinä asumisalueella jäävät alle raja- ja ohjearvojen. Melua vähennetään, kun murskauskalusto siirretään louhoksen pohjalle. Tiedot maaperän, pohja- ja pintavesien suojaamisesta

5 Toiminta-ajan ulkopuolella koneet ovat tukitoiminta-alueella. Pohja rakennetaan moreenista, jonka päälle ajetaan murskekerros. Tankkausalueen pohja tehdään muovikalvolla vettä läpäisemättömäksi. Polttoaineiden kertavarastointi on enintään 5000 l:n kaksoispohjallisissa säiliöissä. Kevyen polttoöljyn, polttoainesäiliöt ovat kaksoispohjallisia ja varustettu ylitäytön estimillä, öljysäiliöt ovat lukittavia ja määräysten mukaisia. Siirrettävien murskauslaitosten polttoainesäiliöt sijaitsevat yleensä laitteiston rakenteissa. Tiedot syntyvistä jätteistä, niiden ominaisuuksista, määristä ja käsittelystä Jätenimike Arvioitu määrä kg/v Käsittely tai hyödyntämistapa Talousjäte 500 Keräys kannellisiin jäteastioihin Jäteöly 200 Lukittavat säiliöt Vaaralliset jätteet 50 Lukittavat astiat Toimituspaikka Kaatopaikka Jäteöljykeräys Vaarallisten jätteiden käsittely Toiminnassa arvioidaan syntyvän talousjätettä vuodessa 500 kg, joka toimitetaan kaatopaikalle. Jäteöljyä syntyy vuodessa 200 kg ja vaarallisia jätteitä 200 kg. Kaikki vaaralliset jätteet kerätään lukittaviin kontteihin tai säiliöihin, mistä ne toimitetaan vaarallisten jätteiden käsittelijälle. Jätteiden määrät ja kuljetukset kirjataan työmaan pöytäkirjaan. Kaivannaisjätteet Toiminnasta arvioidaan tulevan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaita m 3, jotka käytetään louhoksen suojaukseen, luiskaukseen, luiskiin ja toiminta-alueen maisemointiin. Kantoja ja hakkuutähteitä arvioidaan tulevan 2-5 m 3, jotka haketetaan energiaksi. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BED) soveltamisesta Päästöt ilmaan syntyvät kuljetuskalustosta, työkoneista ja aggregaateista

6 sekä murskauksessa syntyvästä pölystä. Päästöjä ilmaan vähennetään kaluston uusimisella ja riittävillä huoltotoimilla. Koneet ja laitteet on pääsääntöisesti valmistettu ja/tai peruskorjattu normaalisti viiden vuoden sisällä. Ulkopuolisia urakoitsijoita vaaditaan käyttämään parasta mahdollista tekniikkaa. Melua syntyy kaikissa työvaiheissa louhoksessa. Melu ei ohjearvoja ylittävästi ulotu häiriintyviin kohteisiin. Murskauslaitos sijoitetaan alas louhokseen olosuhteiden niin salliessa. Toimenpiteellä vähennetään melun leviämistä ympäristöön. Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Pöly, melu ja tärinä asumisalueella jäävät alle raja- tai ohjearvojen, koska toiminta sijaitsee 3,5 kilometrin etäisyydellä asutuksesta. Kiviaineksen otolla ja käsittelyllä ei ole vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen. Toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön. Ilmaan johtuvista päästöistä ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä veteen, sillä louhittava kiviaines ei sisällä haitallisia mineraaleja tai alkuaineita. Polttoaine- ja öljypäästöt torjuen ei toiminnasta aiheudu haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Toiminnan riskeinä ovat polttoaine- ja öljypäästöt konerikkojen tai onnettomuuksien seurauksena. Mahdollisten päästöjen varalta alueella pidetään varastossa imeytysturvetta. Työtapaturmien varalta alueelle varataan tarvittavat ensiaputarvikkeet. Tiedot toiminnan käyttötarkkailusta Toiminnan käyttötarkkailuna suoritetaan silmämääräistä havainnointia polttoaine-, öljy- ja pölypäästöistä. Louhoksesta pumpattavien vesien määrää tarkkaillaan pumppausjaksojen keston ja pumppujen tehon perusteella. Polttoaine- tai öljypäästöistä raportoidaan valvonta- ja pelastusviranomaiselle. TOIMET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISEKSI Lähimpään asutukseen on matkaa yli 3,5 kilometriä. Suunnitelman mukaisesti toimien toiminnasta ei aiheudu raja-arvoja ylittäviä melu-, pölytai tärinähaittoja asutukselle. Murskausasema sijoitetaan tilan salliessa alas louhokseen, mikä vähentää melun ja pölyn leviämistä. Pölyämistä estetään tarvittaessa kastelulla ja laitteistojen koteloinnilla. Koska suunniteltu otto on vanhan oton laajennusta ja maisemointia ja sijoittuu tavanomaiseen kallioiseen metsämaastoon, toiminnasta ei ole merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle tai alueen biologisille olosuhteille. Öljy- ja polttoainevuodot torjuen ei toiminnalla vaaranneta pohjaveden laatua. Mahdollisia vuotoja tarkkaillaan silmämääräisesti. Rudus Oy käyttää murskauksessa ja kuljetuksissa ulkopuolisia urakoitsijoita ja valvoo niiden toiminnan täyttävän työsuojelun, ympäristönsuojelun sekä yleisten säännösten mukaiset vaatimukset.

7 Toiminnassa ei synny kaivannaisjätteitä, vaan kaikki tuotteet käytetään maanrakentamiseen tai alueen maisemointiin ja suojavalleihin. Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on ympäristölupahakemuksen liitteenä. Urakoitsijat toimittavat talousjätteet ja koneiden jäteöljyt niille kuuluviin sijoituspaikkoihin. Toiminnan käyttötarkkailuna suoritetaan silmämääräistä havainnointia polttoaine- tai pölypäästöistä. Louhoksesta pumpattavien vesien määrää tarkkaillaan pumppausjaksojen, keston ja pumppujen tehon perusteella. Louhokseen kertyvät vedet johdetaan ottoalueen pohjoisosan suo-ojitukseen. Vesien johtamista varten ojitusta kunnostetaan tai kaivetaan uusi oja tukitoiminta-alueen yhteyteen. Tarvittaessa kaivetaan selkeytysallas. Vesien johtaminen ei aiheuta vettymistä naapuritiloilla. Pumpattavan veden määrä ylittää nykyisen louhoksen tyhjennyspumppauksen yhteydessä hetkellisesti 250 m 3 /d, mutta jää jatkossa tätä huomattavasti pienemmäksi. Louhoksen reunoille rakennettava pintamaavalli vähentää pintavalunnan pääsemistä louhokseen, joten louhoksesta kertyvä vuosittainen vesimäärä on enimmäkseen sade- ja sulamisvettä, mikä jää melko pieneksi. ALUEEN MAISEMOINTI JA JÄLKIKÄYTTÖ Ottoalueen reunat luiskataan suunnitelman mukaisesti alueelta kuorituilla pintamailla tai alueelle tuoduilla puhtailla pintamailla. Reuna-alueet luiskataan 1:3 tasolle +19,2(N60) eli 2 metriä lopputilanteen vesialtaan vesipinnan alapuolelle. Vesipinnan alapuolella ei käytetä humuspitoisia maa-aineksia. Loppuosa kallioleikkauksesta, tasolle + 11,0(N60), on lähes pystysuora. Syntyvä vesiallasta voidaan käyttää esim. virkistyskäyttöön. Tukitoiminta-alueella jälkikäyttönä on metsätalous, ellei louhintaa laajenneta sille alueelle. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Maa-aines- ja ympäristölupahakemus on kuulutettu välisen ajan Iin kunnan yleisellä ilmoitustaululla ja kunnan Asiakirjat ovat olleet nähtävillä vastaavana aikana Iin kunnanviraston neuvonnassa. Rajanaapureille on hankkeesta tiedotettu kirjallisesti erikseen. Muistutukset Hakemukseen ei ole jätetty muistutuksia. Lausunnot Yhteisestä maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta on ilmoitettu Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle, jolla ei ole hakemukseen lausuttavaa. Hakemukseen on pyydetty lausunto Oulunkaaren terveydensuojeluviranomaiselta, jolla ei ole hakemukseen lausuttavaa.

8 Maastotarkastus Maastotarkastus on tehty Tarkastuspöytäkirja on liitetty mukaan asiakirjoihin. ASIAN RATKAISU VALMISTELIJAN PÄÄTÖSESITYS Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Rudus Oy:lle maa-aineslain 4 mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottamiseen haetulle m 3 :lle ja 3,16 ha:n pinta-alalle sekä ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan kallion louhinnalle ja murskaukselle Iin kuntaan, Pohjois-Iin kylään, tilalle Louhos RN:o Maa-aines- ja ympäristölupa myönnetään hakemusten ja ottamissuunnitelmien mukaisesti seuraavilla lupamääräyksillä ympäristön pilaantumisen estämiseksi. 1. Yleiset määräykset Kalliokiviaineksen ottomäärä on enintään m 3 ja ottamisalueen pinta-ala 3,16 ha. Kiviaineksen murskauksen enimmäismäärä on tonnia vuodessa. Ottamisalue on merkittävä selvästi paaluilla maastoon. 2. Luvan hakijan tulee pyytää alkutarkastus Oulunkaaren ympäristöpalveluilta ennen toiminnan aloittamista. 3. Kallion ottoalueelle tulee merkitä pysyvästi korkotaso ottotason seuraamista varten. Alin sallittu kiviaineksen ottotaso on + 11,00 (N60). 4. Louhoksen kaikki reunat tulee luiskata kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi kaksi metriä luonnollisen täyttymisvesipinnan alapuolelle. Täyttymisvesipinnan alapuolella ei saa käyttää humusmaita. Louhoksen pohjalle ei saa jättää vaarallisia lohkareita tai kielekkeitä. Ajoluiska tulee jättää toiminnan päätyttyä turvallisuusluiskaksi. Laitoksen turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

9 Kallionottoalueen reunoille tulee työn aikana jättää varoitukseksi ohikulkijoille isoja kiviä tai maavalli. Ottoalueen läheisyydessä tulee olla varoituskyltit toiminnasta. Ottoalue tulee lisäksi rajata selvästi näkyvällä merkkinauhalla. 5. Ulkopuolisten humuspitoisten vesien pääsy louhokseen tulee estää. 6. Louhosalueelle valuneet kuivatus-, hule- ja sadevedet tulee pumpata, mitoitetun laskeutusaltaan kautta ottoalueen pohjoispuolella oleviin metsäojiin. Vaihtoehtoisesti louhoksesta pumpattavat vedet tulee johtaa Jussila Group Oy:n suostumuksen mukaisesti yhtiön hallussa olevalle tilalle, Ranta-Veijolan yhteismetsä RN:o , jossa on laskeutusallas, jonka kautta pumppausvedet tulee johtaa ottoaluen eteläpuolella oleviin metsäojiin. Pumpattava vesi ei saa aiheuttaa tulva- tai muuta haittaa ojitusalueelle, naapuritiloille tai kulkuteille. Laskeutusallas tulee olla vähintään 30 metriä naapurin rajasta. Pumppausteho ei saa muutoin kuin tilapäisesti ylittää 250 m 3 /vrk. Jos pinta- ja pohjavettä otetaan yli 100 m 3 /vrk, tulee asiasta ilmoittaa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. 7. Toiminnanharjoittajan on seurattava pumppausvesien johtamista laskeutusaltaiden kautta metsäojiin. Mikäli metsäojissa on havaittavissa ojien sortumista tai metsän vettymistä, tulee pumppaus keskeyttää ja toiminnan harjoittajan ottaa yhteyttä maanomistajaan. Mikäli louhoksesta pumpattavassa vedessä havaitaan öljyä tai muita tavallisuudesta poikkeavaa epäpuhtautta, tulee vedestä ottaa vesinäyte, joka tulee toimittaa tutkittavaksi yleisesti hyväksyttyyn tutkimuslaboratorioon. Epäkohdat tulee merkitä työmaapöytäkirjaan. Asiasta tulee ilmoittaa viivytyksettä valvovalle viranomaiselle. 8. Toiminnanharjoittajan tulee noudattaa toiminnassaan seuraavia toiminta-aikoja: murskaus tulee tehdä arkipäivinä klo , poraaminen klo , rikotus klo , räjäytys klo , kuormaus ja kuljetus klo sekä lauantaina välisenä aikana. 9. Murskauslaitos on sijoitettava alas louhokseen heti, kun se tilan vuoksi on mahdollista. 10. Alueen toiminta on kokonaisuudessaan järjestettävä sellaiseksi, ettei siitä aiheudu merkittävää haittaa naapurikiinteistöille, maaperän, pintavesien tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, tavanomaista enemmän pöly- tai meluhaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Murskeiden varastointikasat tulee muotoilla siten, että niistä ei tule varastoalueella sortumia tai muutakaan vaaraa ympäristölle tai ihmisille. 11. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaasta mahdollisesta käyttökelpoisesta

10 tekniikasta ja käytettävä sitä, jotta murskausaseman haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. 12. Toiminnassa syntyvä melutaso ei saa ylittää lähimmässä asuinpaikassa päivällä klo välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db (desibeliä) eikä yöllä klo välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitasoa 50 db:ä. 13. Toiminnasta aiheutuvaa pölyn leviämistä on tarvittaessa torjuttava kastelemalla. Myös alueelle johtavan tien pölyntorjunnasta on huolehdittava. 14. Toiminnassa syntyneet jätteet on toimitettava tukitoiminta-alueella luvanmukaisiin käsittelypaikkoihin. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljy, käytetty imeytysmateriaali ja akut, tulee varastoida lukituissa tiivispohjaisissa tiloissa. Jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. 15. Murskausaseman alusta tulee suojata tiiviisti siten, että mahdollisten päästöjen pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään. Polttoaineet tulee säilyttää kaksivaippaisissa säiliöissä. Tankkausalueet ja koneiden huolto- ja säilytyspaikat tulee tiivistää vettä läpäisemättömiksi ja sijoitettava ne varasto- ja tukitoiminta-alueelle. Tukitoiminta-alueella tulee olla käytettävissä imeytysturvetta polttoaine- ja öljyvuotojen varalle. Toiminnan ulkopuolisina aikoina koneet tulee säilyttää tukitoiminta-alueella. Tarkkailuvelvoite ja raportointi 16. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava mahdollisia öljyvuotoja sekä melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Murskauslaitoksen sekä muiden laitteiden ja koneiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita, jotka saattavat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. 17. Toiminnan ja erillisten toimintajaksojen aloittamisesta, arvioidusta kestosta ja lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. 18. Toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö, jonka

11 yhteystiedot tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava melun ja pölyn leviämistä ympäristöön sekä pumppaus- ja kuivatusvesien laatua ja veden virtauksia aistinvaraisesti. Mikäli valvontaviranomaisen tarkastuksessa tai muutoin havaitaan, että toiminnasta saattaa aiheutua naapureille tai tien käyttäjille merkittävää pöly- ja meluhaitta, vesien johtamisesta aiheutuvaa haittaa tai muuta ympäristön pilaantumista tai vauriota, tulee sen johdosta toiminnanharjoittajan tehdä mittauksia ja tarkastuksia asian selvittämiseksi. Selvitykset ja mittaustulokset tulee lähettää tiedoksi valvontaviranomaiselle. Tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin välittömästi haittojen tai ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla koneiden ja laitteiden toimivuutta ja korjattava havaitut epäkohdat viipymättä. 19. Toiminnanharjoittajan tulee pitää työmaapöytäkirjaa tuotantomääristä, materiaalien laadusta ja määrästä, käytetyistä poltto- ja voiteluaineista, jätteistä, vaarallisista jätteistä, jätteiden käsittelijästä, kaluston kunnosta, melusta, pölystä ja kuivatusvesistä sekä ympäristön kannalta merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista. Työmaapöytäkirja on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle. 20. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista ja vahingoista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumista tai naapurin kiinteistölle huomattavaa haittaa tai vahinkoa. Toiminnan harjoittaja on velvollinen poistamaan syntyneen haitan ja korvaamaan asianosaisille vahingon. Vahingosta on ilmoitettava viipymättä palo- ja pelastusviranomaiselle ja valvontaviranomaiselle. 21. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen Toiminnan olennaisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä tai lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. 22. Kun toiminta alueella lopetetaan, tulee kaikki kalusto ja laitteet sekä jätteet poistaa työmaalta ja alue on siistittävä.toiminta-alue tulee muotoilla ja tasoittaa maiseman ja ottamissuunnitelman mukaiseksi. Jyrkänteen reunoille tulee jättää isoja kiviä tai eristää alue maavallilla tai aidalla.toiminnan päättymisestä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle alueen loppukatselmusta varten. Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle tulee varata tilaisuus osallistua lopputarkastukseen.

12 23. Maa-ainesluvan haltijan tulee tehdä vuosittain tammikuun 31. päivään mennessä alueelliselle Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ilmoitus edellisen vuoden aikana otettujen maa-ainesten määrästä ja laadusta. Ilmoituksen voi tehdä internetissä sähköisellä lomakkeella tai paperilomakkeella postin välityksellä. Päätöksen perustelut Oulunkaaren ympäristölautakunta katsoo, että maa-aineslain (MAL 555/1981) 6 mukaan maa-aineslupa maa-ainesten ottoon on myönnettävä, jos ottamissuunnitelma on asianmukainen eikä ottaminen ole ristiriidassa MAL 3 :n säädösten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettu huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Ottoalue ei sijaitse tutkitulla pohjavesialueella, joten toiminnasta ei aiheudu pohjaveden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Lähialueella ei myöskään ole tiedossa kiinteistökohtaisia vesikaivoja, joihin toiminnalla olisi vaikutusta. Ottotoiminnan vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää vähäiseksi, kun kiviaineksen otto toteutetaan ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti, jolloin pintamaat kuoritaan ja maisemointi tehdään ottotoiminnan edetessä. Kun kallion louhinta, murskaus ja murskeen välivarastointi toteutetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan lupamääräyksiä, toiminta on näin ollen laillista. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, maa-aines-, jäte- ja naapuruussuhdelain sekä niiden nojalla annetut vaatimukset sekä vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla on säädetty.. Toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta pilaantumista tai vaaraa, eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Lupamääräysten perustelut Kiviaineksen ottomäärä, ottamisalue ja vuosittainen murskausmäärä ovat hakemuksen mukaiset. Ottamisalue tulee merkitä paaluilla maastoon, jotta toiminta ei laajene naapurin puolelle. ( lupamääräys 1) Alkutarkastuksessa todetaan, että maa-aineksen ottopaikka on merkitty maa-aines- ja ympäristölupahakemusten osoittamaan paikkaan. (lupamääräys 2) Ottoalueelle tulee merkitä kiinteä korkotaso, jotta voidaan seurata kalliokiviaineksen ottamisen etenemistä. (lupamääräys 3 ) Lupamääräykset 4-7 on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva haitta ympäristölle olisi mahdollisimman vähäinen.toiminta kokonaisuudessaan on järjestettävä

13 sellaiseksi, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä siitä ole naapuruussuhdelain mukaista haittaa. Mikäli toiminnasta aiheutuu haittaa terveydelle, ympäristölle sekä naapureille, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi. Lupamääräys 8 on annettu, jotta toiminnasta ei aiheudu naapureille eikä ympäristölle pysyvää kohtuutonta melu- ja tärinähaittaa. Sijoittamalla murskausasema louhosalueelle vähennetään melu- ja pölyhaittaa toiminta-alueen ympäristössä. (lupamääräys 9 ) Toiminta on kokonaisuudessaan järjestettävä siten, että siitä ei ole merkittävä haittaa alueen lähiympäristölle, naapureille, maaperälle tai vesistöille. ( lupamääräys 10) Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaasta käytettävistä olevasta tekniikasta. (lupamääräys 11 ) Lainsäädännössä on määrätty toiminnalle yöllä ja päivällä tietty melutaso, jota ei saa ylittää. (lupamääräys 12 ) Pölyn leviämistä tulee alueella estää kastelun avulla. (lupamääräys 13) Jätehuolto tulee toteuttaa asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän pilaantumista, alueen roskaantumista eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle. (lupamääräys 14) Lupamääräys 15 on annettu pohjaveden ja maaperän suojaamiseksi. Toiminnan tarkkailuvelvoite ja mahdollisten laitevikojen ym. vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta pääse aiheutumaan suoria valumia maaperään, pinta- tai pohjavesiin. ( lupamääräys 16 ) Lupamääräykset on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Raportointitietojen perusteella voidaan seurata toiminnan lainmukaisuutta suhteessa annettuihin määräyksiin. Vahingon sattuessa toiminnanharjoittaja on velvollinen korjaamaan epäkohtat ja korvaamaan haitta asianosaiselle. (lupamääräys 20) Toiminnan lopettamisesta ja muuttamisesta tulee viivytyksettä ilmoittaa valvontaviranomaiselle. (lupamääräys 21 ) Toiminnan lopettamisesta ja lopputarkastuksesta koskevalla määräyksellä halutaan varmistua siitä, että alueella on tehty tarvittavat toimet alueen tulevaa käyttöä varten. Tarkastuksella varmistetaan mm. se, että toimintoihin liittyneet ympäristöriskit on poistettu ja alue on siistitty. ( lupamääräys 22) Toiminnanharjoittajan tulee vuosittain tammikuun 31. päivään mennessä tehdä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

14 liikenne- ja ympäristökeskukselle ilmoitus otetuista maa-aineksista. (lupamääräys 23 ) LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupa myönnetään määräaikaisena eli päätös on voimassa Mikäli toimintaa tämän jälkeen jatketaan, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa uusi maa-aines- ja ympäristölupahakemus. Sovelletut oikeusohjeet: Ympäristönsuojelulaki (527/2014 ja muutos 423/2015): 2, 5-12, 14-17, 20-22, 27, 29, 34, 39, 42-44, 47a-49, 52-53, 58, 62, 66, 70, 83-85, 87, 94, 96, , 123, 134, , 170, , 199 ja 205 :t Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/214): 2-4, 6, 11-15, 18 :t Jätelaki (646/2011):1, 6, 8,12, 13, 17, 28, 29, 72, 91, ja 126 :t Valtioneuvoston asetus jätteistä: (179/2012): 7-10 ja 20: :t Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (1993/1992) Maa-aineslaki ( 555/1981): 1, 1a, 3-7, 10-16, 19-20, 23 ja 23 a ja 23 b :t Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta ( 926/2005): 1-4 ja 6-9 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013): 1-4, 6-8, ja 16 Oulunkaaren ympäristöpalveluiden maksullisten suoritteiden maksujen määräytymisperusteet Iin kunnan jätehuoltomääräykset Päätöksen voimassaolo Maa-aineslupa kallion ottoon ja kalliokiviaineksen murskauksen sekä murskeen välivarastoinnin lupa on voimassa saakka. VALMISTELIJA Raimo Suomela, ympäristötarkastaja puh Päätöksestä tiedottaminen Oulunkaaren ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain :n mukaisesti. VAKUUS Luvan hakijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle ennen toiminnan aloittamista hyväksytyn maksutaulukon mukainen vakuus (MAL 12 ). Vakuus on 1500 ottamisalueen hehtaaria kohti, lisättynä 0,04 hyväksytyn kokonaismäärän jokaista kuutiota kohti.

15 Vakuus on voimassa siihen saakka, kunnes ottoalue on siistitty, viimeistelty ja lopputarkastus on tehty. Vakuuden määrä on lupamääräysten noudattamiseksi 3,16 x m 3 x 0,04 = ,00. MAKSUT Lupamaksu Tämä maa-ainesluvan käsittelymaksu on 2175,00 + ( 650,00-195,00 ) = 2630,00. Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan vahvistamaa maksuperusteita, jonka mukaan maa-ainesluvan käsittelymaksu on hakemuksessa esitetyn tilavuuden mukaan 7,5 / 1000 m 3 vähintään 180,00 kuitenkin enintään 3000,00. Yhteisen maa-ainesja ympäristöluvan käsittelymaksu lasketaan maa-aines- ja ympäristölupataksan mukaan. Maa-ainesluvan maksuun lisätään ympäristölupataksassa kyseiselle toiminnalle määrätty maksu, johon on tehty 30 %:n alennus. Valvontamaksu PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lisäksi hakijan on maksettava maa-ainesluvan jälkitöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen valvontamaksu, joka peritään vuosittain. Valvontamaksu on tällä hetkellä 5,8 sallittua kokonaismäärän tuhatta kuutiota kohti, kuitenkin vähintään 180 ja enintään 3000,00. Ympäristöluvan osalta valvontamaksu on 50 tunnilta. Ympäristöluvan osalta valvonta tehdään valvontasuunnitelman mukaisesti. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valittaa saa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Valitusoikeus on myös Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Liitteenä on valitusosoitus. YMPÄRISTÖJOHTAJAN PÄÄTÖSESITYS:

16 PÄÄTÖS: Lautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen.