Vanhatie ALAVIESKA TOUKKALAN LOUHINTASUUNNITELMAN SELOSTUSOSA. Ottamissuunnitelman sijainti

Transkriptio

1 Louhinta Kääntä Oy SUUNNITELMA Vanhatie ALAVIESKA TOUKKALAN LOUHINTASUUNNITELMAN SELOSTUSOSA Ottamissuunnitelman sijainti Toukkalan louhintasuunnitelma on laadittu Pyhäjoen kunnan Yppärin kylälle Toukkalan avokallioalueelle. Hanke sijaitsee Alavieska-Yppäri paikallistieltä lähtevän Karhunevankankaan metsäautotieltä erkanevan Toukkalankallion penkkatien varrella. Hankealue muodostuu n. 5 ha:n louhosalueesta ja 3 ha:n tukialueesta, mitkä toiminnan harjoittaja on vuokrannut mv. Ari Lopinojan omistamista metsätiloista Rno:t ja Hankealue rajoittuu eteläpäästä metsätilaan Rno , länsipuoleltaan metsätilaan Rno ja itäsivultaan metsätilaan Rno Pohjoislaidaltaan louhinta-alue rajoittuu toiminnan kohteena oleviin tiloihin. Alue on kokonaisuudessaan metsäaluetta, eikä siellä sijaitse asutusta. Lähin asumus sijaitsee n. neljän kilometrin päässä hankealueesta. Hankeen tarve Hankealueelta on tarkoitus toimittaa maarakennusaineita? tuulivoimapuiston ja lähialueen muihin rakennuskohteisiin. Lisäksi hankkeella on tarkoitus tasata hakijayrityksen työllisyyttä; hiljaisena aikana yritys voi harjoittaa louhintatoimintaa omassa työkohteessa. Luonnonolot ja maisema Luonnonolot ottoalueella ja läheisyydessä ovat näille seuduille tyypillistä karua ja kivikkoista ohuesti moreenin peitteistä kangasmaastoa, jossa vuorottelevat ohutturpeiset suot ja avokalliot. Alue on kauttaaltaan alavaa ja tasaista, jossa on vain muutamien metrien korkeuseroja. Myös kasvillisuus ja eläimistö on alueella lajistoltaan vähälukuista ja karuihin luonnonolosuhteisiin sopeutunutta. Kasvillisuus on kuivan kankaan kasvillisuutta pääpuulajinaan mänty ja eläimistö on tavanomaista metsän eläimistöä. Alueella ei ole todettu viihtyvän mitään harvinaisia kasvi- tai eläinlajeja. Alueen suunnittelutilanne Ottamisalue on talousmetsäaluetta, eikä siellä ole mitään oikeusvaikutteista kaavaa. Louhosalueen kallioperän kivilajien koostumuksesta on tehty tarveselvitys, missä kivilaji on todettu soveltuvaksi kattavasti eri rakennuskohteisiin. Varsinaista luontoselvitystä louhosalueesta ei ole tehty.

2 Ottamisen järjestäminen Ottotoiminta aloitetaan raivaamalla ja rakentamalla ottoalueelle noin 100 metriä pitkä tieura läheiseltä penkkatieltä. Tämän jälkeen kalliopinnan päällä olevat pintamaat kuoritaan pääasiallisesti kaivukonetyönä. Pintamaat varastoidaan ottoalueen reunoille, mistä ne käytetään ottotoiminnan viimeistelyvaiheessa pohjavesipinnan yläpuoleisten luiskausten verhoiluun ja ottoaluetta kiertävän suojavallin muotoiluun. Kun aluetta on avattu riittävän laajalta alalta, aloitetaan louhintatyö alueen matalimmasta kohdasta sen pohjoislaidalta, mistä louhinta etenee kohti alueen keskustaa sekä länsi ja itäpäätä. Ensimmäisessä vaiheessa louhinta ulottuu lähelle luonnollista pohjavesipintaa noin 5-6 metrin syvyyteen, noin tasolle Irrotetun louhoksen joukossa olevat ylisuuret lohkareet rikotetaan kaivukone + iskuvasaratyönä. Tämän jälkeen aloitetaan louhoksen syöttö kaivukonetyönä liikuteltavaan tela-alustaiseen murskauslaitokseen. Pohjavesipinnan yläpuoleisista osista murskattava massamäärä on noin kiintokuutiometriä. Tässä vaiheessa ottamisalueen pohjavesipinnan yläpuoleiset louhoksen reunaluiskaukset muotoillaan noin kaltevuuteen 1:3 ja verhoillaan myöhemmässä vaiheessa irrotetuilla pintamailla. Ottotoiminnan tultua loppuun suoritetuksi pohjavesipinnan yläpuoleisista osista aloitetaan ottoalueen pohjavesipinnan alapuoleisten osien hyödyntäminen. Tämä työ edellyttää pohjavesipinnan alentamista. Pumppaus toteutetaan louhimalla ottoalueen lounaislaidalle pumppauksen aloitusmonttu, mistä vesi pumpataan sähkökäyttöisellä uppopumpulla viereiseen kuivatusojaan. Pohjavesipinnan alapuoleinen louhintarintuus on noin 10 metriä syvä ja louhinta ulotetaan tasolle Ottoalueen pohjavesipinnan alapuoleiset reunaluiskat louhitaan lähes pystysuoriksi. Ajoluiska louhitaan kaltevuuteen 1:7 ja se jätetään louhinnan loppuvaiheessa paikalleen pelastustieksi. Pohjavesipinnan alapuoleisista osista saatava massamäärä on noin kiintokuutiometriä. Kun louhintamonttu on riittävän suuri, valmiit tuotteet varastoidaan alas monttuun. Käytettävät koneet ja laitteet Ottoalue raivataan aluksi kaivukoneella. Kaivukoneella tehdään myös kalliopinnan viimeistely ja puhdistus louhintapuhtauteen sekä raivausmassojen sijoittelu ja muotoilu luiskaverhoiluun ja suojavalleihin. Louhintaporauksen tehdään porausyksiköllä, jossa on melu- ja tärinävaimennettu kuljettajan ohjaamo. Porausyksikkö on varustettu myös pölyn talteenottojärjestelmällä. Murskausyksikkö on liikuteltava tela-alustainen kolmivaihemurskain, jossa on kastelujärjestelmät ja katetut materiaalikuljettimet pölypäästöjen hallintaan ja kumitetut syöttösuppilot melun pienentämiseksi. Murskausyksikköä syötetään joka kaivu- tai pyöräkoneella. Valmiit tuotteet siirretään, varastoidaan ja kuormataan pyörökoneella. Murskausyksikön voimalähteenä on aggregaatti, mistä saadaan virta myös pohjaveden laskuun käytettävään pumppausyksikköön. Murskausyksikkö on ensimmäisessä eli pohjavesipinnan yläpuoleisessa työvaiheessa maanpinnan tasolla, mutta yksikkö siirretään louhintamonttuun heti kun tila antaa myöten. Tarvittavat polttoaineet varastoidaan kaksivaippaisissa polttoainekonteissa ja säiliöissä. Koneiden tankkaus ja mahdolliset työkohteessa tehtävät huoltotoimenpiteet tehdään niille varatussa ja merkityssä paikassa. Tankkaus- ja huoltoalueen maaperä on suojattu nestettä läpäisemättömällä kelmulla ja siellä on aina saatavilla imeytysmateriaaleja.

3 Alueen yleiset pohjavesiolot ja pintavesien virtaussuunnat Ottamisalueen ja sen lähiympäristön pohjavesipinnan korkeusasema on havaittavissa läheisten kuivatusojien (+27) vesipintojen korkeusasemasta. Ottamisalueen läheisyydessä ei ole yhtään vedenottamoa, johon hanke voisi vaikuttaa, joten pohjavesipinnan vaihtelujen seuranta ja pohjaveden laadun tarkkailu ei ole tässä hankkeessa tarpeellista. Ottamisalueen pintavesien ja pumpattavien pohjavesien virtaussuunta on länteen. Alueelta lähtevä veto-oja virtaa Viirretjärven järvikuiviolle ja sieltä edelleen Yppärinjokeen ja mereen. Toimet ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja toiminnan aikainen jätehuolto Hankkeesta aiheutuvia ympäristöhaittoja vähennetään jättämällä riittävät suoja-alueet ottoalueen ja tiestön sekä naapuritilojen (vähintään 30 m) väliin. Suoja-alueilla oleva puusto pyritään säilyttämään mahdollisimman koskemattomana. Melu- ja pölypäästöjä vähennetään käyttämällä louhinta- ja murskaustyössä parasta mahdollista saatavilla olevaa tekniikkaa. Se koostuu pölyn talteenottojärjestelmästä, kastelujärjestelmästä, katetuista kuljettimista ja kumitetuista syöttösuppiloista. Alueella ei varastoida mitään toiminnasta syntyvää jätettä, vaan kaikki jätteet (ongelma- ja yhdyskuntajäte) kuljetetaan vuoronvaihdoissa huoltoautojen mukana murskausurakoitsijan huoltohallilla olevaan kiinteään ekopisteeseen ja sieltä edelleen asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Liikenteen järjestäminen ja turvallisuusnäkökohdat Alueelle tuleva liikenne ohjataan Alavieska-Yppäri paikallistieltä Karhunnevankankaan metsäautotielle ja sieltä edelleen Toukkalankallion penkkatietäpitkin louhintakohteeseen. Alueelle voidaan kulkea myös pohjoispuolelta Viirretjäveltä päin tulevaa metsäautotietä pitkin. Etäisyys metsäautoteiltä työkohteeseen on n. 500 metriä. Ajoneuvojen ja työkoneiden kolarointiriskiä pienennetään järjestämällä metsäautotien ja penkkatien varteen kohtaamispaikkoja ja pitämällä ottoalueen varastointi- ja kuormausalueet riittävän väljinä. Jalan alueella liikkuvien työntekijöiden tulee käyttää aina henkilökohtaisia suojavälineitä, eli kypärää, huomiovaatetusta, turvakenkiä ja tarvittaessa myös kuulo- ja silmäsuojaimia. Työvaiheet suunnitellaan niin, että työkoneen peruuttamisen tarve on mahdollisimman vähäistä. Työn aikaiset työalueilla olevat jyrkänteen merkitään joko lippusiimalla tai sulkukartioilla. Vakuudet ja vakuutukset Hankeen toteuttajalla on yrityskohtainen yritysvakuutus noin 2 miljoonan euron vahingon varalle. Tämän lisäksi urakoitsija sitoutuu asettamaan viranomaisen määrittelemän työnaikaisen vakuuden. Alueen jälkihoito ja myöhempi käyttö Toiminnan loppuvaiheessa aloitetaan alueen viimeistelytyöt. Näitä töitä ovat pohjavesipinnan yläpuolisten luiskien verhoilut ja louhosta kiertävän suojavallin muotoilu. Toiminnan päätyttyä alue jätetään metsittymään luontaisesti. Ajoluiska jätetään paikalleen, jotta vesipintaan säilyisi kulkuyhteys. Erillisen suunnitelman

4 mukaisesti, ja jonkin taustayhteisön toimiessa vastuuorganisaationa, aluetta voidaan mahdollisesti käyttää tulevaisuudessa myös virkistysalueena.

5 Ottamisen ympäristövaikutukset Toiminnan aikaisia ympäristövaikutuksia on käsitelty jo tässä selostusosassa edellä. Toiminnasta jää jälkivaikutuksena lähialueen puustoon pölyjäämää, joka kuitenkin ajan mittaan ja sateen vaikutuksesta tulee häviämään lähes kokonaan. Pysyvänä vaikutuksena luontoon ja maisemaan on kallioperään jäävä noin 5 hehtaarin suuruinen vedellä suurelta osaltaan täyttyvä louhosmonttu. Näin syntyvä tekolampi voi myös rikastuttaa eliöstöä, kuten lintujen, kalojen ja vähäisessä määrin myös kasvien elinpiiriä. Syrjäisen sijaintinsa vuoksi toiminnalla ei ole haitallista vaikutusta asutukseen, mutta jos alueelle kehitellään myöhemmässä vaiheessa virkistyskäyttöä, voi se parantaa yleistä viihtyvyyttä.