EMPOWER PN OY. Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41

Transkriptio

1 EMPOWER PN OY Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41

2 Ottosuunnitelma 1 (4) Sisällysluettelo 1 Sijainti ja maanomistus Luonnonolot, maisema ja nykytilanne Suoritetut selvitykset ainesten määrästä ja laadusta Toiminta-alueen kuvaus Ottamisen järjestäminen Koneet ja polttoaineiden varastointi Ympäristövaikutukset ja toimet ympäristöhaittojen vähentämiseksi Liikenteen järjestäminen Jätehuolto ja kaivannaisjätteen käsittely Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ehkäiseminen Alueen jälkihoito ja myöhempi käyttö... 4 Liitteet 1 Suunnitelmakartta ja alueen sijainti 8196-MA1001 1:1000 / 1: Leikkaus MA1002 1:100 / 1:500 3 Leikkaus MA1003 1:100 / 1:500 4 Leikkaus MA1004 1:100 / 1:500

3 Ottosuunnitelma 2 (4) Empower PN Oy Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas, tilat 7:41 ja 7:11 1 Sijainti ja maanomistus Ottoalue sijaitsee Sarvankankaalla Raahen kaupungin eteläosissa tilojen 7:11 ja 7:41 alueella Raahen Hirsikankaalla lähellä Pyhäjoen rajaa. Ottolupaa haetaan tilalle , jonka omistaa Tapio Pihkanen ja tilalle , jonka omistaa Tuomo Tamminen. Ottoalueen suunniteltu sijainti on esitetty suunnitelmakartassa 8196-MA Luonnonolot, maisema ja nykytilanne Suunniteltu ottoalue on metsätalousaluetta, jossa ei ole voimassa olevia rajoituksia, eikä toimenpidekieltoja. Alueelle johtaa nykyisellään etelästä ja lännestä lähestyvä vaatimattomassa kunnossa oleva ajoura. Alue on pinnaltaan melko tasaista metsämaastoa. Maastokatselmushavaintojen ja karttatarkastelun perusteella kalliopinta on muutamin paikoin näkyvissä maanpinnalla, paikoin irtomaiden paksuudeksi arvioidaan n. 1m. Metsä alueella on pääosin taimikkoa ja nuorta melko harvassa kasvavaa mäntyvaltaista puustoa. Alueen ympäristössä maasto on paikoin hieman kosteikkomaista metsämaastoa, jota on kuivatettu avo-ojituksella. Pohjaveden tasoa alueella ei erikseen mitattu. Maastoselvityksen perusteella vesipinnan taso on monin paikoin lähellä maanpintaa tai kuivatusojien pohjan tasossa. 3 Suoritetut selvitykset ainesten määrästä ja laadusta Suunnittelua varten alueella tehtiin maastokatselmus, jossa tehtyjä havaintoja tarkennetaan paino- ja porakonekairauksin. Suunnittelupohjana käytettiin maanmittauslaitoksen karttapohjaa ja laserkeilattua maastomallia. Maastotarkastelun ja maaperätutkimusten perusteella kalliota peittää 0,2 1 m paksuiset irtomaakerrokset. Kallion päällä olevien irtomaakerrosten paksuus tarkentuu, kun kalliopinta paljastetaan. Suunniteltu ottotaso +30,0 on n. 4,0 5,0 m syvyydellä maanpinnasta. Ottotoimintaan soveltuvaa kalliokiviainesta alueella (n. 2,5 ha) arvioidaan olevan kaikkiaan n m 3 ktr. Alueella kaivettavista irtomaista saatavaa käyttökelpoista hiekkaa, soraa tai moreenia arvioidaan olevan n m 3 ktr ja niitä voidaan käyttää tuulipuiston rakentamisen täyttöihin. Muu osa kalliota peittävästä irtomaa-aineksesta on pintamaita ja moreenia, jotka voidaan käyttää alueen maisemointiin. Rakentamisen yhteydessä ylijääviä täyttöihin kelpaamattomia massoja käytetään ottoalueen täyttöön ja maisemointiin.

4 Ottosuunnitelma 3 (4) 4 Toiminta-alueen kuvaus 5 Ottamisen järjestäminen Toiminta-alue käsittää n. 2,5 ha suuruisen ottoalueen, jonka kautta rakennetaan myös tuulipuiston rakentamiseen käytettävä tiereitti, sekä välittömään läheisyyteen myös tuulipuiston sähköasema. Ottotoiminta tehdään lännestä aloittaen siten, että kalliopinta paljastetaan louhittavalta alueelta ja massat läjitetään ottoalueella. Maa-ainesten otto etenee alueella idän suuntaan. Louhittava kalliokiviaines murskataan ottoalueella rakentamisessa tarvittaviin jakeisiin. Louhitun ja murskatun materiaalin lyhytaikainen varastointi tapahtuu ottoalueella. Ottotoiminta tehdään vaiheittain, puusto poistetaan ja kalliopinta paljastetaan kulloinkin louhittavalta alueelta ja massat läjitetään ottoalueella. Oton edetessä ottoalueella koilliseen kaikki ottotoiminta ja maa-ainesten varastointi tapahtuu ottoalueella. Alueelta otetaan kalliokiviainesta, joka irrotetaan louhimalla ja murskataan siirrettävällä telamurskalla. Otettavan kalliokiviaineksen arvioitu määrä on m 3 ktr ja muiden massojen määrä n m 3 ktr. Haettu maa-ainesten ottoaika on enintään 5 vuotta. Tarkoitus on suorittaa maa-ainesten otto puiston infran rakentamisen aikana. 6 Koneet ja polttoaineiden varastointi Koneet varastoidaan ottoalueen viereisellä varikkoalueella. Polttoaineita ei varastoida ottoalueella, vaan polttoaine tuodaan kulloinkin tankkausta varten varikkoalueelle avolava-autolla. Alueella pidetään varastossa imeytysturvetta säkkitavarana. 7 Ympäristövaikutukset ja toimet ympäristöhaittojen vähentämiseksi Ottamistoiminnan ympäristövaikutukset minimoidaan mm. suorittamalla ottotoiminta samaan aikaan, kuin muu rakentaminen on käynnissä. Ottotoiminta aiheuttaa normaalin työkonemelun, louhinnan aikana porauksen ja räjäytysten aiheuttamat äänet sekä murskauksen äänen. Muita haittoja on mm. murskauksessa syntyvä pöly. Ottoalueen lähimmät kiinteistöt ovat yli 2,5 km päässä ottoalueesta, jolloin pöly- ja meluhaittojen vaikutus asutukselle ei ole merkittävää. Muilta osin haittojen minimoimiseksi ottamistoimintaa tehdään pääsääntöisesti arkipäivisin päivätyönä tai tarvittaessa kaksivuorotyössä. Ottoalue ei ole pohjavesialueella. Alueelta kerääntyvät sade- sulamis- ja muut valumavedet ohjataan ottoalueen ympäristössä ojituksilla alueen purkuojastoon. Ottoalueelle kertyvät sade- ja vajovedet ohjataan pumppauksella alueen purkuojastoon. Vesitasapainoa ja veden laatua ottoalueella ja ympäristössä seurataan ottamistoiminnan aikana silmämääräisellä valvonnalla. Vesipinnan tason aleneminen ottoalueella ei aiheuta ympäristölle haitta.

5 Ottosuunnitelma 4 (4) 8 Liikenteen järjestäminen Liikenne alueelle tapahtuu uusia rakennettavia voimalateitä tai etelästä kunnostettavaa tieuraa pitkin. Tieyhteys alueelle paranee suunnitellun rakentamisen ja ottamistoiminnan tarpeiden mukaan. Tiet pidetään kunnossa tarpeen mukaan murskeilla tasaamalla ja sorastamalla. 9 Jätehuolto ja kaivannaisjätteen käsittely Ottoalueella syntyvät jätteet kerätään muoviseen jätesäiliöön josta ne määräajoin toimitetaan omatoimisesti asianmukaiseen jätteiden käsittelyyn. Mikäli alueella syntyy ongelmajätteitä, niiden käsittely hoidetaan lakien ja asetusten mukaisesti. Kaivannaisjätteiden käsittely sisältää alueelta kaivettujen muuhun käyttöön kelpaamattomien kivennäismaiden ja eloperäisten maa-ainesten varastoinnin ottoalueella. Myöhemmin mainitut maa-ainekset käytetään alueen jälkihoitoon ja maisemointiin. Puuston poistosta jäävät kannot käytetään energian tuotantoon. 10 Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ehkäiseminen Ottotoiminnan aiheuttamia riskejä ovat mm. louhinnan yhteydessä tapahtuva kivien sinkoilu. Muita riskejä ovat korkeat kaivantoseinät tai louhinnan reunaalueet, jotka merkitään ja suojataan lyhytaikaisesti lippusiimoilla ja pidemmällä aikavälillä maavalleilla, kiviesteillä tai aitaamalla sekä näkyvillä merkinnöillä. 11 Alueen jälkihoito ja myöhempi käyttö Ottotoiminnan jälkeen alue maisemoidaan maarakentamiseen kelpaamattomilla massoilla, jotka alueelta on toiminnan aikana kaivettu. Massoilla loivennetaan kallioluiskat niin, ettei niiden ympärillä tarvita suojaaitoja. Maisemointiin käytettävät ylijäämä moreenimaat ja pintamaat mahdollistavat sen, että aluetta voidaan osittain metsittää uudelleen ottotoiminnan päätyttyä. Alueelle jää louhinnan jälkeen ylijäämämassojen määrästä riippuen molemmin puolin tieuraa painanteet, joihin kerääntyvät vedet muodostavat lammikoita. Kotkassa Risto Norema