Kelan kuntoutuksena toteutettava AURA-KUNTOUTUS vuosina
|
|
- Reino Jussi Jääskeläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(22) Kelan kuntoutuksena toteutettava AURA-KUNTOUTUS vuosina Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa kaikki nämä tarjouskilpailukohtaiset kysymykset ja vastaukset, jotka koskevat ajalla tarjouskilpailussa olevia Kelan kuntoutuksena toteutettavaa AURA-kuntoutusta. Tässä esitettyihin kysymyksiin annettuja vastauksia voi käyttää vain kyseisellä ajanjaksolla järjestettävässä AURAkuntoutuksen tarjouskilpailussa. Esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset ovat tarjouskilpailukohtaisia ja niitä ei saa käyttää muissa sairausryhmäkohtaisissa kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien tarjouskilpailuissa ajalla Tarjouspyyntö ja kelpoisuusehdot: Kysymys 1: Henkilöstökortti: Ilmoitetaanko tunnit lääkäri 12, fysioterapeutti 100, työelämäasiantuntia 100 ja psykologi 100 sekä erityistyöntekijät työfysioterapeutti 34, ravitsemusterapeutti 34, toimintaterapeutti 34 ja sosionomi 34. Tällöin kelpoisuusehdot täyttyvät, mutta standardin mukaan tuntien joustava vaihtelu huomioiden yksilön tai ryhmän tarpeet ei toteudu. Kysymys 2: Tehdäänkö tarjous yhdellä erityistyöntekijöiden kokoonpanolla? Jos tehdään yhdellä, voiko käytännössä käyttää muutakin neljän ammattilaisen kokoonpanoa, esimerkiksi tarjouksessa terveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti, toimintaterapeutti ja sosionomi. Voiko toteutuksessa käyttää työfysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, toimintaterapeutti ja sosionomi ryhmän/yksilön tarpeen mukaan? Vastaus kysymyksiin 1 2: Tarjous annetaan tarjouspyynnön kohdan 2.3 mukaisesti mallikurssitarjouksesta ja mallikurssitarjouksen mukaisesta henkilöstöstä ja henkilöstön tunneista. Henkilöstön tunnit on määritelty palvelulinjakohtaisen standardin kohdassa 8 Henkilöstö sekä liitteessä 2. Tarjouspyynnön kohdan 7 mukaan Sopimuskaudella palveluntuottaja voi tarjouskilpailussa hyväksytyn mallikurssitarjouksen lisäksi toteuttaa kursseja palvelulinjakohtaisen standardin sallimissa rajoissa. Tämän lisäksi AURA-kuntoutuksen standardin kohdan 8 Henkilöstö mukaan kerrotaan henkilöstön käytöstä tarkemmin sopimuskaudella seuraavasti: Jos yksilöllisiä käyntikertoja ja avopäiviä toteutetaan enemmän tai vähemmän palvelulinjakohtaisen standardin sallimissa rajoissa palveluntuottaja suhteuttaa vähimmäistuntimäärän toteutettavien yksilöllisten käyntikertojen ja avopäivien mukaisesti. Kysymys 3: Mitä tarkoitetaan seuraavassa lauseessa sanalla kaikki kurssit: Palveluntuottaja vie kaikki tarjoamansa AURA- kurssit suoraan Kuntoutuskurssijärjestelmän Extranettiin ? Kysymys 4: Aura -kuntoutuksessa tarjoajaa koskevissa kelpoisuusehdoissa sanotaan, että palveluntuottajalla on kuntoutuksen toteuttamiseen yksi avoyksikkö tai laitosyksikkö. Jos palveluntuottajalla on samalla erva-alueella useita rekisteröityjä toimipisteitä, voiko se hakea Aura-kuntoutuksen suomenkielisiä kursseja (kurssityyppi a) kaikkiin toimipisteisiinsä?
2 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 2(22) Jos palveluntuottajalla on rekisteröityjä toimipisteitä useammalla erva-alueella, voiko se hakea Aura-kuntoutuksen suomenkielisiä kursseja (kurssityyppi a) usealle erva-alueelle ja useisiin toimipisteisiin? Vastaus kysymyksiin 3 4: Tarjouspyynnön kohdan 2.1 kohdassa Palveluntuottaja vie kaikki tarjoamansa AURA-kurssit suoraan Kuntoutuskurssijärjestelmän Extranetiin tarkoitetaan tarjouspyynnössä kohdassa 1.1.annetua ohjeistusta tarjousten tekemiseen. Tarjouspyynnössä ko. kohdassa on kerrottu, että Tarjouksen voi tehdä joko yhdessä tai useammasta kurssityypistä. Jokaisesta kurssityypistä ja jokaisen kurssityypin tarjouksen toimipisteestä (avo- tai laitosyksikkö) on tehtävä erillinen oma tarjouksensa. Kysymys 5: Tarjouspyyntö: Mikä on AURA-kuntoutuksen oletettu kuntoutujamäärä kullakin ERVA-alueella? Tarjouspyynnössä kohdassa 1.4. kerrotaan seuraavasti: Alueellista suomenkielisiä AURA -kuntoutusta tullaan järjestämään alustavasti arvioiden noin 27,5 miljoonan euron vuosittaisella rahamäärällä. Tästä on varattu HYKS erva-alueelle noin 33,4 prosentin osuus, KYS erva-alueelle noin 16 prosentin osuus, OYS erva-alueelle noin 13,8 prosentin osuus, TAYS erva-alueelle noin 21,2 prosentin osuus ja TYKS erva-alueelle noin 15,6 prosentin osuus. Hankittavaan kuntoutujamäärään vaikuttaa tarjoajien tarjoamat hinnat, näin ollen kuntoutujamäärää ei voida ilmoittaa. Kysymys 6: Voidaanko toteuttaa yksilöauroja (vrt. yksilötyk)? Sisältyvätkö myös nämä kurssit %-kiintiöön? Aura-kuntoutuksen tarjouspyynnön mukaan kohta 1.1. Hankittavat palvelut hankinta tehdään erikseen suomenkielisistä kursseista, ruotsinkielisistä kursseista sekä saamenkielisille tarkoitetuista AURA -palvelulinjakohtaisesta kuntoutuspalvelusta. AURA-kuntoutuksen palvelulinjakohtaisen standardin mukaan kappaleessa 5 Kuntoutuksen rakenne kerrotaan, että kuntoutus toteutetaan ryhmämuotoisena ja yksilöllisten avopäivien sekä yksilöllisten käyntikertojen yhdistelmänä ja kaikki tämä kuntoutus sisältyy tarjouspyynnössä kohdassa 1.4 ilmoitettuihin prosentteihin. Kokonaan yksilöllisesti toteutettava AURA-kuntoutus ei ole standardin mukaan mahdollista. Kysymys 7: Miten asiantuntijan käyntikerran hinta on muodostettu? Asiantuntijan käyntikerran kesto 3-4h on aivan liian pitkä suhteutettuna 150 euron hintaan. Esimerkki: Jos käyntikerta on 4 h ja matka-aika alle 100 km. => matka-aikaa 1,5 h, kilometrit n. 40 e, työajan korvaus 35e/h tunti (yht 192, 50 e/ sis. käyntikertaan kuluva aika + matka-aika)=> Asiantuntijan käyntikerran hinta on siis palveluntuottajalle 232,5 euroa! Jos haluatte, että Aura toteutetaan lähempänä työpaikkoja, tällä hinnalla ei onnistu. Tarjouspyynnön kohdan 3.2. mukaan käyntikerroista korvataan seuraavasti: Käyntikerrat Kaikki kurssityypit (a c)
3 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 3(22) Asiantuntijan käyntikerta kesto 3 4 tuntia Käyntikerta ilman matkoja 150,00 euroa Käyntikerrasta aiheutuu alle 100 km matkat 205,00 euroa Käyntikerrasta aiheutuu yli 100 km matkat 305,00 euroa Käyntikerrasta aiheutuu yli 300 km matkat 405,00 euroa Käyntikerran korvaava videoneuvottelu/ puhelinneuvottelu kesto 3 4 tuntia Videoneuvottelu/puhelinneuvottelu 150,00 euroa Muut kysymykset eivät liity tarjousten antamiseen, joten niihin ei tässä yhteydessä anneta vastausta. Kysymys 8: Tarkoittaako asiantuntijan käyntikerta sitä, että tuo 3-4 tuntia käytetään pelkästään kuntoutujan ja esimiehen ja työterveyshuollon kanssa käytävään keskusteluun? Saako aikaa käyttää kirjaamiseen? Vai sisältyykö siihen kenties matkat? Kysymys 9: Tarjouspyynnössä sivun 10 esimerkissä asiantuntija toteuttaa samana päivänä kaksi käyntikertaa. Jos käyntikerta on 2x 3 tuntia palaverina ja matkat esim. 3-4 tuntia päälle, tulee päivästä tosi rankka. Voisiko käyntikerta/ videoneuvottelu olla kestoltaan lyhyempi. Palveluntuottajan kannalta useamman käyntikerran yhdistäminen samalla päivälle olisi parempi. Vastaus kysymyksiin 8 9: Kela on määritellyt asiantuntijan käyntikertaan liittyvät hinnat tarjouspyynnön kohdassa 3.2., jossa kerrotaan että käyntikerran kesto on 3-4 tuntia ja tämän lisäksi hinnoitteluun on porrastettu käyntikerrasta aiheutuneet matkat. Matkat eivät sisälly käyntikerran 3-4 tuntiin. Tarjouspyynnön ko. kohdan mukaan käyntikerran korvaava videoneuvottelu/ puhelinneuvottelu kesto on 3 4 tuntia. Käyntikertaan liittyvään kirjaamiskysymykseen on vastattu standardin palvelulinjakohtaisissa kysymyksissä. Muut kysymykset eivät liity tarjousten antamiseen, joten niihin ei anneta vastausta tässä yhteydessä. Kysymys 10: AURA-kuntoutuksen standardi s. 4 käyntikerran kestoksi määritetään 3-4 tuntia. Liitteessä 2 vähimmäistunneissa laskennassa on käytetty 4 tuntia. Kelpoisuusehdoissa edellytetään käyntikerran kestoksi 3 tuntia. Kumpaa tuntimäärää tarjouksessa käytetään? Tarjous annetaan tarjouspyynnön kohdan 2.3 mukaisesti mallikurssitarjouksesta ja mallikurssitarjouksen mukaisesta henkilöstöstä ja henkilöstön tunneista. Henkilöstön tunnit on määritelty palvelulinjakohtaisen standardin kohdassa 8 Henkilöstö sekä standardin liitteessä 2. Liitteessä 2 on tuntien laskennan perusteena käyntikertojen toteuttaminen maksimipituisena eli käyntikerran kesto on 4 tuntia. Tarjouspyynnön kohdan 1.2 Kelpoisuusehdot mukaisesti tarjoajan ja palvelun on täytettävä Kuntoutuskurssijärjestelmän Extranetissä ja tarjouspyynnön liitteessä (Liite 3 a-c) määritellyt kelpoisuusehdot tullakseen valituksi. Palvelua koskevissa kelpoisuusehdoissa on edellytetty, että käyntikertojen (asiantuntija, yksilöllinen ja korvaava video- tai puhelinneuvottelu tai puhelinkokous) kesto on vähintään 3 tuntia. Tarjoajan on vastattava kelpoisuusehtoihin Kyllä tai Ei. Tarjouspyynnön kohdan 7 mukaan Sopimuskaudella palveluntuottaja voi tarjouskilpailussa hyväksytyn mallikurssitarjouksen lisäksi toteuttaa kursseja palvelulinjakohtaisen standardin sallimissa rajoissa. Tämän lisäksi AURA -kuntoutuksen standardin kohdan 8 Henkilöstö mukaan kerrotaan hen-
4 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 4(22) kilöstön käytöstä tarkemmin sopimuskaudella seuraavasti: Jos yksilöllisiä käyntikertoja ja avopäiviä toteutetaan enemmän tai vähemmän palvelulinjakohtaisen standardin sallimissa rajoissa palveluntuottaja suhteuttaa vähimmäistuntimäärän toteutettavien yksilöllisten käyntikertojen ja avopäivien mukaisesti. Kysymys 11: Miksi hinnat annetaan koko sopimuskaudelle eikä niitä koroteta välillä? Tämä ei todellakaan ole reilua palveluntuottajia kohtaan eikä mahdollista palvelun tuottamista ja kehittymistä sopimuskauden ajalla Tarjouspyynnön kohtien 3.1. ja 3.2. mukaan sekä tarjottuja hintoja että kiinteitä hintoja noudatetaan koko sopimusajan, eikä niitä koroteta sopimuskauden aikana. Muut kysymykset eivät liity tarjousten antamiseen, joten niihin ei anneta vastausta tässä yhteydessä. Kysymys 12: Tarjouspyynnön liite 3 a-c Tarjoajaa koskevat kelpoisuusehdot: AURA -kuntoutuksessa kuntoutuksessa käytettävät allastilat, kuntosali ja majoitustilat voivat sijaita enintään 20 minuutin tai 20 kilometrin päässä palveluntuottajan yksiköstä. Palveluntuottaja järjestää kuljetuksen kaikkiin kuntoutuksen toteutukseen käytettäviin tiloihin. Minkä pituinen matka vaatii kuljetuksen? Mikäli allastilat sijaitsevat esimerkiksi 500 metrin päässä yksiköstä, täytyykö kuntoutujille järjestää kuljetus tiloihin? Jos matkan voi kävellä, hyväksytäänkö kävely kuntoutusohjelmaksi ohjaajan ollessa mukana? Voiko julkista linja-autoliikennettä hyödyntää kuntoutujien kuljetuksiin, jos palveluntuottaja huolehtii kustannuksista? Mikä voi olla käveltävä matka pysäkille esimerkiksi erillisistä majoitustiloista? Tähän kysymykseen on annettu vastaus Aura-kuntoutuksen palvelulinjakohtaisessa standardin kysymyksissä. Kysymys 13: Kilpailutuksen perusteena on hinta. Hinta annetaan kolmesta eri palvelun osasta. Miten vertailu tapahtuu? Lasketaanko kaikki kolme hintaa yhteen, jotka muodostaa vertailuhinnan? Eli (yhden kuntoutujan avom. ryhmäjakson hinta x16) + (yhden kuntoutujan avom. yksilö x 3) + (yhden kuntoutujan käyntikerta x 3) = vertailuhinta? Tarjouspyynnössä kohdassa 1.3 on kerrottu, että vertailuhinta lasketaan tarjottujen kuntoutujahintojen yhteenlasketusta hinnasta eli: Vertailuhintana kurssityypeissä a c= tarjottu yhden kuntoutujan avomuotoinen (ryhmäjakson) hinta x16+tarjottu yhden kuntoutujan avomuotoinen (yksilö) hinta x 3+tarjottu yhden kuntoutujan käyntikerta (yksilö) hinta x 3. Kysymys 14: Tarjouspyynnössä pyydetään hinta kolmesta eri palvelun osasta. Kolmas näistä on.. yksi kuntoutujan hinta yksilöllinen käyntikerta. Annetaanko tässä hinta vain siitä käyntikerrasta kun kuntoutuja käy palveluntuottajan luona käyntikerralla? Kysymys 15: Mitkä käyntikerrat kuuluvat Kelan määrittelemien kiinteiden hintojen piiriin ja mitkä käyntikerrat hinnoitellaan itse. Onko yksilöllisen osan palveluntuottajan kuntoutuksen palaveri työpaikalla (AURAstandardi 7.6.) asiantuntijan käyntikerta vai hinnoitellaanko se itse?
5 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 5(22) Kysymys 16: Standardissa ja tarjouspyynnössä käytetään sekä käyntikerta että asiantuntijan käyntikerta. Tarjouspyynnössä asiantuntijan käyntikerta on sijoitettu käyntikerrat otsikon alle. Tarkoittaako tämä, että silloin kuin palveluntuottajan työryhmän jäsen lähtee käyntikerralle työntekijän työpaikalle tai työterveyshuoltoon silloin käyntikerta on aina asiantuntijan käyntikerta ja silloin myös laskutetaan asiantuntijan käyntikerran mukaan, riippumatta siitä missä vaiheessa kuntoutusprosessia (tilanteen arviointi tai yksilöllinen osa tai päätösvaihe) ja kuinka monta kertaa asiantuntijan käyntikerta toteutetaan työpaikalle? Vastaus kysymyksiin 14 16: Tarjouspyynnön kohdan 3.2 Hintatarjous vuosille kerrotaan että käyntikertojen osalta hintatarjous annetaan vain kuntoutujan käyntikerran toteutuessa palveluntuottajan AURA - kuntoutuksen standardin kohdassa 9 määritellyissä kuntoutustiloissa eli yksi kuntoutujan hinta yksilöllinen käyntikerta (aikuinen) euroa/krt. Tarjouspyynnössä kohdassa 3.2.on kerrottu, että Kela on määritellyt kiinteät hinnat asiantuntijan käyntikerralle eli asiantuntijan käyntikertaan ei anneta hintatarjousta. Asiantuntijan käyntikerta tarkoittaa käyntikertaa, jolloin palveluntuottajan asiantuntija lähtee toteuttamaan kuntoutusta esimerkiksi työpaikalle tai työterveyshuoltoon. Asiantuntijan käyntikertojen toteuttaminen on määritelty AURA -kuntoutuksen palvelulinjakohtaisessa standardissa. Kysymys 17: Tarjouspyyntö ja standardi: Jos yksilöllinen käyntikerta toteutetaan työterveyshuollon tai työnantajan tiloissa, onko laskutusperuste sama kuin asiantuntijan käyntikerran kiinteinä hintoina annetut hinnat? Tarjouspyynnössä määriteltyä asiatuntijan käyntikerran hinnoittelua noudatetaan aina silloin kun asiantuntijan käyntikerta AURA- kuntoutuksen standardin sallimissa rajoissa tapahtuu työterveyshuollon tai työnantajan tiloissa. Kysymys 18: Tarjouspyyntö ja standardi: koskeeko käyntikerran korvaavan videoneuvottelun kiinteä hinta sekä asiantuntijan käyntikertaa että yksilöllistä käyntikertaa? Tarjouspyynnössä kohdassa 3.2. Kelan määrittelemät kiinteät hinnat on määritelty käyntikerran korvaava videoneuvottelu/puhelinneuvottelu kiinteää hintaa, joka on 150, 00 euroa. Kyseessä olevaa videoneuvottelun hintaa käytetään käyntikertaa korvaavassa videoneuvottelussa / puhelinneuvottelussa. Edellä mainittua hintaa käytetään kaikissa niissä AURA-kuntoutuksen yksilöllisen osan käyntikerroissa, jotka AURA-kuntoutuksen standardin perustella voidaan toteuttaa video tai puhelinneuvotteluna. Kysymys 19: Tarjouspyyntö: Jos tarjoajalla ei ole olemassa tarjouksen jättöhetkellä kaikkia palvelun tuottamisen edellytyksiä, tulee tarjouksessa antaa kirjallinen erillinen dokumentti eli luotettava selvitys (esim esisopimus) siitä, että edellä mainitut hankinnan ehdot toteutuvat viim mennessä.. Koskeeko tämä alihankintasopimuksia vrt. Tarjouspyyntö kappale 4 ja Extranetin luettelotuloste? Tarjouspyynnön kohdan 4 mukaan hankittavan palvelun voi tuottaa alihankintana. Jos tarjoukseen sisältyy alihankintaa, tarjoajan tulee muun ohella ilmoittaa Kuntoutuskurssijärjestelmän Extranetin Luettelotulosteella alihankkija ja alihankintana tuotettava palvelu sekä sitoutua tekemään tarjoukseen sisältyvän alihankinnan osalta kirjallinen alihankintasopimus tarjouspyynnössä ilmoitettuun hankintojen ehtojen toteutumispäivämäärään mennessä. Tarjouspyynnön kohdan 1.2 mukaisesti hankinnan ehtojen on toteuduttava viimeistään mennessä. Luettelotulosteella on ilmoitet-
6 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 6(22) tu, että alihankintasopimuksia ei liitetä tarjoukseen. Tarjouspyynnöllä ei ole pyydetty muita selvityksiä alihankinnasta. Kysymys 20: Tarjouspyyntö: Kelan myöntämien avustusten huomioiminen. Jos avustusten poistoaika päättyy hankinta-aikana, kuinka tämä otetaan huomioon tuen määrän kohdentamisessa tarjottuun hintaa? Tarjouspyynnön kohdan 3.3 mukaisesti hankintayksikkö lisää Kelalta saadun tuen (Kelan myöntämät perusparannusavustukset) laskennallisesti palvelun hintaan tarjousvertailuvaiheessa. Kysymyksessä olevan tarjouspyynnön kohdan mukaan perusparannusinvestointeihin annettu tuki kohdistetaan perusparannuksen poistoajalle. Mikäli poistoaika päättyy sopimuskauden aikana, hankintayksikkö voi huomioida tämän laskennallisesti tarjousten vertailussa, jos poistoajan päättyminen on tarkasti kuvattu tarjouksessa Kelan myöntämiin perusparannusavustuksiin liittyvät tiedot -lomakkeella. Kysymys 21: Miten valtakunnallisten suomenkielisten AURA-kuntoutuskurssien palveluntuottajat valitaan? Viite: tarjouspyynnön kohtaa 7. Kohdassa 1.4 Palveluntuottajien valinta puitejärjestelyyn kurssityyppi a kerrotaan ainoastaan alueellisen hankinnan palveluntuottajien valinnasta. Kysymys 22: Puitejärjestelyn mukaan Aura-kurssit jaetaan palveluntuottajille %-osuuksien suhteessa. Koskeeko tämä myös täysin ammatillisena kuntoutuksena toteutettavia Auroja? Eli ovatko ammatillisena kuntoutuksena toteutettavat Aurat samassa %-kiintiössä? Sisältyvätkö %-kiintiöön myös valtakunnalliset Aurat? Kysymys 23: Tarjouspyyntö: Paljonko järjestetään valtakunnallista suomenkielistä AURA-kuntoutusta ja miten valtakunnalliset kurssit jaetaan puitejärjestelyyn päässeiden palveluntuottajien kesken? Vastaus kysymyksiin 21 23: Aura kuntoutuksen tarjouspyynnön mukaan kohta 1.1. Hankittavat palvelut on kerrottu, että hankinta tehdään erikseen suomenkielisistä kursseista, ruotsinkielisistä kursseista sekä saamenkielisille tarkoitetuista kursseista Tarjouspyynnössä kohdassa 1.4 Palveluntuottajan valinta puitejärjestelyyn on erikseen palvelulinjoittain kerrottu puitejärjestelyn rakentaminen alueellisesti hankittavasta suomenkielisestä AURA - kuntoutuksesta ja sen jälkeen valtakunnallisesti hankittavasta ruotsinkielisestä (kurssityyppi b) ja saamenkielisille kuntoutujille hankittavasta AURA kuntoutuksesta (kurssityyppi c). AURA - kuntoutuksen standardin kappaleessa 1 Yleistä kerrotaan, että kuntoutus on työpaikkakohtaista tai ammattialakohtaista ja kuntoutusta järjestetään alueellisesti ja valtakunnallisesti. Eli hankittavat palvelut % osuuksineen sisältävää aina sekä työpaikkakohtaiset että ammattialakohtaiset kurssit sekä alueellisesti että valtakunnallisesti toteutettavat kurssit. Kysymys 24: Tarjouspyynnössä kohdassa 1.4 kuvataan hankinnan tapahtuvan puitejärjestelyin siten, että kurssimäärät jaetaan tarjousvertailun paremmuus järjestyksessä. AURA -kuntoutuksen standardin kohdassa 7.1 kuitenkin todetaan että: Kuntoutuksen suunnittelu aloitetaan viimeistään kuukauden kuluessa siitä kun kurssin hakijataho on valinnut kuntoutuksen palvelun tuottajan.. Tarkoittaako tämä sitä, että mikäli palvelun tuottaja on saanut puitejärjestelyin esimerkiksi 5 kurssia ja on jo ko. vuonna nämä 5 kurssia toteuttanut on hakijatahon valittava jokin muu palveluntuottaja, vai määrääkö Kela tässä tilanteessa palveluntuottajan?
7 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 7(22) Kysymys 25: Varaako Kela valtakunnallisten suomenkielisten AURA kuntoutusten osalta jo valmiiksi valituksi tulleilta palveluntuottajilta ammattialakohtaisia kursseja vai haetaanko myös kaikki valtakunnalliset kurssit erikseen eri toimijoiden toimesta (liitot, yhdistykset yms)? Kysymys 26: 7.1 Kuntoutuksen suunnittelu ja aikatauluista sopiminen. Tässä kohdassa, toinen kappale; sanotaan..."kurssin hakijataho on valinnut kuntoutuksen palveluntuottajan ja kun Kela on hyväksynyt kuntoutuksen toteuttamisen." Eli tässä annetaan ymmärtää, että hakijataho saa päättää missä kuntoutus toteutetaan, mikä on ristiriidassa tarjouspyynnössä ilmoitettuun valintaperusteeseen. Siellä sanotaan, että kurssit myönnetään ja ostetaan valituilta palveluntuottajilta tarjousvertailun mukaisessa paremmuusjärjestyksessä suhteessa palveluntuottajien määrään ja alueen määrärahaan. Tarkoittaako tämä sitä, että esim yritys tai ammattiliitto joka on varhain liikkeellä AURA kuntoutuksen hakemisessa pystyy valtsemaan palveluntuottajan, mutta kun tietyn palveluntuottajan "kiintiö" on täynnä, kurssi ohjataan johonkin muualle. Vastaus kysymyksiin 24 26: Kurssien toimeenpanosta sopimuskaudella on kerrottu tarjouspyynnössä kohdassa 7 seuraavasti: Kela ilmoittaa syksyllä 2015 palveluntuottajille puitejärjestelyn mukaisen vuosittaisen kurssimäärän. Hyväksyttyä tarjousta vastaava määrä kursseja voidaan ostaa vuosittain puitejärjestelyn mukaisesti käytettävissä olevista varoista ja työterveyshuoltojen yms. hakijatahojen hakemusten määrästä riippuen. AURA-kursseissa on työterveyshuolloille yms. hakijatahoille jatkuva haku, joten Kela vapauttaa kurssien toimeenpanoa varten palveluntuottajan vuosittaista puitejärjestelyn mukaista kurssikapasiteettia kurssitarpeen perusteella. Tarjouspyynnössä edellä mainitussa kohdassa on annettu tietoa tarjoajalle AURA-kurssien toimeenpanosta ja AURA -kuntoutuksen standardissa on puolestaan kerrottu kurssien toteuttamisen prosessista sen jälkeen kun hakijataho on valinnut palveluntuottajan. Tarjouspyynnössä on kerrottu ne asiat, jotka tarjoajan on hyvä tietää tarjousta antaessaan. Muut kysymykset eivät liity tarjousten antamiseen, joten niihin ei anneta vastausta tässä yhteydessä. Kysymys 27: AURA tarjouskurssin jaksoja tehdessäni huomasin, että kahdeksannen jakson ajaksi oli tarjouspyynnössä taulukossa 2.3 mallikurssi ilmoitettu ! marraskuussa vain 30pvää! Eli ei hyväksy ilmoitettua. Extranet hyväksyi päivämääräksi Kysymys 28: Tarjouspyynnön kohta 2.3. Mallikurssitarjouksen antaminen: Tarjous annetaan taulukossa esitetyn mallikurssitarjouksen toteutuksesta. Taulukossa on virhe yksilöllisen käyntikerran päättymispäivämäärässä, jota Extranet ei hyväksy. Onko oikea päivämäärä vai ? Vastaus kysymyksiin 27 28: Asiasta on annettu tiedote Kelan internetsivuilla kohdassa Ajankohtaistiedotteet > Hankinnat. Kysymys 29: Kelpoisuusehdoissa määritellään allastiloja käytettäessä, että niissä on oltava valvoja, olla on st. yleisen osan mukainen pätevyys. Yleisessä osassa viitataan TUKES:in päivittämään ohjeeseen allasvalvonnasta. Lisäksi teidän ajankohtaistiedotteissa on tiedote, jossa viitataan tähän TUKES:n ohjeeseen. TUKE:sin ohjeessa on liite 5, jossa kuvataan esim. fysioterapeutille vaadittava pelastustaito altaalla. Kysymys: Noudatammeko nyt siis tätä liitettä 5 esim. silloin jos fysioterapeutti vetää al-
8 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 8(22) lasryhmää esim. AURA-kuntoutujille? Tiedotteessanne viittaatte liitteisiin 3 ja 4, joissa vaaditaan ns. uinninvalvojan pätevyyttä. Liitteessä viisi riittää ns. trimmi-kurssin pätevyys. Kysymys: Minkä liitteen mukaan toimimme? TUKES:in ohjeessa mainitaan s. 18 että erityisryhmien ollessa allasalueella uinninvalvojien tulee aina olla fyysisesti läsnä tämä selvä! Erityisryhmiksi määritellään lapset, liikuntarajoitteiset henkilöt ja muut vastaavat mahdollisesti erityisapua ja valvontaa tarvitsevat henkilöt. Valvojaa ei tarvita, jos asiakkailla on oma pelasstustaitoinen ohjaaja mukana. Kysymys: Kuuluvatko AURA-kuntoutujat näihin erityisryhmiin? Kaiken kaikkiaan toivoisimme näistä allasvalvonnan ohjeistuksista vielä tarkempaa ohjetta koskien nimenomaan Kelan kuntoutujia. Asiasta on annettu tiedote Kelan internetsivuilla kohdassa Ajankohtaistiedotteet > Hankinnat. Palvelulinjakohtainen standardi: Kysymys 1: Saako yksilöllisessä avopäivässä olla yksilöllisesti soveltuvaa ryhmäohjelmaa, vai koostuko yksilöllinen avopäivä pelkästään yksilötapaamisista? Kysymys 2: Onko avopäivän kuntoutusohjelma kokonaan yksilöllistä vai voiko osallistua ryhmämuotoiseen ohjaukseen? Vastaus kysymyksiin 1 2: Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 7.6 mukaan Yksilöllisten käyntikertojen tai avopäivien toteutukseen osallistuu vähintään kaksi työryhmän jäsentä tai erityistyötekijää. Kuntoutuja tapaa yksilöllisessä osassa tarvittaessa työryhmän lääkärin, jos kuntoutuksen aikana muut työryhmän jäsenet tai erityistyöntekijät tuovat esiin että tarvitaan kuntoutujakohtainen lääketieteellinen lisäarvio kuntoutuksen suunnitelman tueksi.kuntoutujan yksilöllinen osa täydentää koko ryhmälle suunnattuja ryhmämuotoisia kuntoutusjaksoja. Yksilöllinen osa tarjoaa kuntoutujalle erityisiä, ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa huomiota vaille jääviä hänen tarpeitaan vastaavia tutkimuksia ja testejä. Lisäksi yksilöllinen osa tarjoaa harjoittelua, tukea ja ohjausta. Yksilölliseen kuntoutukseen kuuluu myös kuntoutujan työn ja työtilanteen tarkastelu, joka tarvittaessa tapahtuu kuntoutujan työpaikalla työryhmän jäsenen ohjauksessa. Yksilöllisten avopäivien ryhmäohjelmaa ei ole standardissa määritelty tarkemmin, mutta yksilöllisessä avopäivässä on mahdollista olla myös yksilöllisesti soveltuvaa ryhmäohjelmaa. Kysymys 3: Fyysisen kunnon testeistä on sivulla 12 teksti: Kuntoutujan kurssivastaava selvittää, onko kuntoutujan fyysinen kunto testattu työterveydenhuollossa tai terveydenhuollossa noin kolmen viime kuukauden sisällä, ja hankkii tiedot tuloksista. Jos tuoreita testituloksia ei ole saatavilla, palveluntuottaja tekee fyysisen kunnon testit joko tilannearvioinnin yhteydessä tai ensimmäisen ryhmäjakson aikana. Seurantatesti tehdään viimeisen ryhmän jakson yhteydessä ennen päätösosan käyntikertaa. Jos on tehty 3 kk sisällä testit ei testejä ilmeisesti tehdä? Kuitenkin s. 9 pakollisissa mittaus- ja arviointimenetelmissä on mainittu testit. Eli ovatko testit AINA pakollisia sekä alussa että lopussa? Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 6.4. mukaan Pakolliset mittaus- ja arviointimenetelmät määritellyt fyysisen kunnon testit ovat aina pakollisia kuntoutuksen alussa ja lopussa. Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 7.4 mukaan Kuntoutujan kurssivastaava selvittää, onko kuntoutujan fyysinen kunto testattu työterveydenhuollossa tai terveydenhuollossa noin kolmen viime
9 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 9(22) kuukauden sisällä, ja hankkii tiedot tuloksista. Jos tuoreita testituloksia ei ole saatavilla, palveluntuottaja tekee fyysisen kunnon testit joko tilannearvioinnin yhteydessä tai ensimmäisen ryhmäjakson aikana. Kysymys 4: sivu 11. Kuntoutujan tilanteen arvionnissa työryhmä:-, -, -,- suunnitelman perusteella määrittää GAS-menetelmällä kuntoutuksen toteuttamiseksi tarpeelliset osatavoitteet ja toimenpiteet sekä näiden toteuttamista koskevat tavoitteet. > Saisiko tähän lauseeseen tarkennusta tai konkreettisen esimerkin selventämään lauseen merkitystä Tilanne arvioinnissa määritellään GAS-menetelmää hyödyntäen kuntoutujalle sekä osa-tavoitteet ja toimenpiteet. Tavoitteiden saavuttaminen voi edellyttää monia välivaiheita ja sen mukaista toimenpidettä. Kts. kohta Yleinen osa kohta Arviointi. Kuntoutujan tavoitteiden saavuttamista arvioidaan GAS-menetelmällä (Goal Attainment Scaling, Menetelmän käyttö yhtenäistää kuntoutuksen toimintatapoja, täsmentää kuntoutuksen tavoitteita ja selkiyttää kuntoutujalle ja kuntoutustyöryhmälle, mihin kyseisellä kuntoutuksella pyritään. Kuntoutuksen tavoitteet laaditaan yhdessä kuntoutujan, palveluntuottajan ja muiden kuntoutuksen kannalta merkittävien yhteistyötahojen, kuten hoitavan tahon kanssa. Kuntoutuksen tavoitteet ovat olla asiakkaalle realistisia, aikataulutettuja, mitattavia, kirjattavia ja tarkoituksenmukaisia. Tavoitteet laaditaan kuntoutuksen alussa ja niitä tarkistetaan kuntoutuksen aikana ja arvioidaan kuntoutuksen päättyessä. Kysymys 5: Onko fyysisen kunnon kävelytestille tarkempia määrittely AURA-standardin kohta 6.4 Arviointi (Pakolliset mittaus- ja arviointimenetelmät). Tarkoitetaanko kohdassa UKK:n kävelytestiä? Käytettävää kävelytestiä ei ole palvelulinjakohtaisessa standardissa tarkemmin määritelty. Kts. kohta Arviointi. Arviointi ja mittaamismenetelmät ovat päteviä, perusteltuja ja luotettavia arviointeja ja perustuvat TOIMIA-verkoston suosituksiin ( Kysymys 6: Käyntikerran kesto on 3-4 tuntia. Jos toteutetaan palveluntuottajan tiloissa, onko tarkoitus, että kuntoutuja on osan päivästä työssä. Tätä on edellytetty Tules-avokurssin vastaavissa tilanteissa. Palvelulinjakohtaisen standardin kohta 7 Kuntoutuksen toteutus Yksilöllisen osan käyntikerta/- kerrat voidaan pitää palveluntuottajan, työterveyshuollon tai työnantajan tiloissa. Yksilöllisen osan käyntikerta/-kerrat voidaan toteuttaa myös videoneuvotteluna tai puhelimitse". Standardissa ei ole määritelty tarkemmin kuntoutujan työssäoloa yksilöllisten käyntikertojen aikana. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista määrittelee kuntoutujan osakuntoutusrahan myöntämisen perusteet. Kysymys 7: AURA-kuntoutuksen standardi s. 4 käyntikerran kestoksi määritetään 3-4 tuntia. Liitteessä 2 vähimmäistunneissa laskennassa on käytetty 4 tuntia. Kelpoisuusehdoissa edellytetään käyntikerran kestoksi 3 tuntia. Kumpaa tuntimäärää tarjouksessa käytetään. Edelleen virhe tunneissa: käyntikerrat on laskettu 4 tunnin mukaan, vaikka standardissa on 3-4 h. Korjataanko tämä virhe? -
10 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 10(22) Kysymykseen on vastattu tarjouspyyntöön liittyvissä kysymyksissä. Kysymys 8: sivu yksilöllistä käyntikertaa (joista yksi asiantuntijan käyntikerta) > mihin asiantuntijaan tässä viitataan, vs. sivu 11, jossa puhutaan vain työryhmän jäsenistä Palvelulinjakohtaisen standardin kohta 7.4. Kuntotutujan tilanteen arviointi Asiantuntijan käyntikerran toteuttaa yksi työryhmän jäsen. Palvelulinjakohtaisen standardin kohta 8 Henkilöstö mukaan Työryhmän muodostaa työelämän asiantuntija, fysioterapeutti, erikoislääkäri ja psykologi. Palvelulinjakohtaisessa standardissa kohta 7.6. mukaan Kuntoutuksen yksilöllisen osan toteutukseen osallistuvat työntekijät määritellään kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Työntekijät voidaan valita työryhmän jäsenistä ja erityistyöntekijöistä. Tämä tarkoittaa sitä, että erityistyöntekijät voivat toteuttaa muita asiantuntijan käyntikertoja, mutta eivät edellä mainittuun tilanteenarviointiin liittyvää asiantuntijan käyntikertaa. Yksilöllisten käyntikertojen tai avopäivien toteutukseen osallistuu vähintään kaksi työryhmän jäsentä tai erityistyötekijää. Erityistyöntekijät on kerrottu palvelulinjakohtaisessa standardissa kohta 8 Henkilöstö. Kysymys 9: Onko niin, että Aura-kuntoutuksessa asiantuntijan käyntikertoja voi olla vain yksi (tilannearviossa)? Voiko muita käyntikertoja toteuttaa asiantuntijan käyntikertoina? Liian alhainen hinta ei kannusta hakeutumaan yhä tiiviimpään yhteyteen työpaikkojen kanssa, mikä kuitenkin ilmeisesti on ollut tarkoitus auran kehittämisessä. Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 7.4 mukaan kuntoutujan tilanteen arviointi kohdan mukaan käyntikerran työpaikalla tai videokokouksena toteuttaa yksi työryhmän jäsen ja kyseinen käyntikerta on pakollinen. Muut yksilölliset käyntikerrat toteutetaan standardin kohdan 7 Kuntoutuksen toteutus mukaan. Yksilöllisen osan käyntikerta/-rat voidaan pitää palveluntuottajan, työterveyshuollon tai työnantajan tiloissa. Voidaan toteuttaa myös videoneuvotteluna tai puhelimitse. Muihin esitettyihin kysymyksiin ei vastata tässä yhteydessä. Kysymys 10: Onko 3-4 tunnin käyntikerran kesto tullut osakuntoutusrahan edellyttämästä aikavaatimuksesta? Voisiko palaveri on napakampi/kestoltaan lyhyempi, ja silloin osakuntoutusrahaa ei haettaisi, varsinkin jos käyntikerta on työpaikalla. Kysymys 11: Tuo käyntikerran 3 h aika on liian pitkä sekä tapaamisena että puhelin-videokeskusteluna esimiehelle/työnantajalle sekä työterveyshuollollekin. Se voi verottaa osallistumishaluja. Työnantajan/esimiehen ja työterveyshuollon osallistumismahdollisuudet vahvistuisivat, jos aika olisi lyhyempi. Samalle päivälle saataisiin sovituksi useampi käyntikerta, jos kyseessä työpaikkakohtainen kurssi eikä tulisi turhaa kalliita matkoja. Huom. että vastaavasti kurssin yhteistyökokous voi olla vähimmillään 2 tuntia, mikä on vastaavasti lyhyt aika verrattuna käyntikertaan/videoneuvotteluun. Vastaus kysymyksiin 10 11: Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 5 Kuntoutuksen rakenne mukaan käyntikerta kestää 3-4 tuntia. Yhteistyökokous toteutetaan kuntoutuspäivän aikana. Muut esitetyt kysymykset eivät liity tarjousten antamiseen, joten niihin ei vastata tässä yhteydessä.
11 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 11(22) Kysymys 12: Tarkoittaako asiantuntijan käyntikerta sitä, että tuo 3-4 tuntia käytetään pelkästään kuntoutujan ja esimiehen ja työterveyshuollon kanssa käytävään keskusteluun? Saako aikaa käyttää kirjaamiseen? Vai sisältyykö siihen kenties matkat? Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 7.4 Kuntoutujan tilanteen arviointi mukaan kysymyksessä on tilanne arvioinnin yhteydessä mainittu asiantuntijan käyntikerta. Tällä tarkoitetaan seuraavaa: Kuntoutujan tilanteen arvioinnissa työryhmä: muodostaa kokonaiskuvan kuntoutuksen tarpeeseen johtaneista, kuntoutujan työhön ja ammatillisen uran vaiheeseen ja terveyteen liittyvistä syistä auttaa kuntoutujaa hahmottamaan omaa ammatillista tilannettaan ja sen vaikutusta hänen työkykyynsä ja työssä jaksamiseensa sekä hänen tilanteeseensa sisältyviä työn hallinnan ja työkyvyn vahvistamisen mahdollisuuksia luo edellytyksiä kuntoutujan, esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyölle vahvistaa kuntoutujan motivaatiota ja sitoutumista kuntoutukseen rakentaa kuntoutujalle konkreettisen kuntoutuksen suunnitelma suunnitelman perusteella määrittää GAS-menetelmällä kuntoutuksen toteuttamiseksi. Palvelulinjakohtaisen standardin mukaan työterveyshuoltoa ei edellytetä osallistumaan tilanne arvioinnin työpaikalla tapahtuvaan käyntikertaan. Jos asiantuntijan käyntikerralla sovitaan ja kirjataan yhdessä esim. työnantajan ja työterveyshuollon kanssa, niin kirjaaminen voidaan toteuttaa asiantuntijakäyntikerran aikana. Asiantuntijan käyntikerran hinnoittelukysymykseen on vastattu tarjouspyyntöön liittyvissä kysymyksissä. Kysymys 13: Aura-standardi kohta 5 Kuntoutuksen rakenne mukaan Käyntikerta kestää 3-4 tuntia. Kuinka paljon tulee sisältyä ohjattua ohjelmaa käyntikertaan? Palvelulinjakohtaisen standardin kohta 5 Kuntoutuksen rakenne Kuntoutujan käyntikerta kestää 3-4 tuntia. Kuntoutujan yksilöllinen osa täydentää koko ryhmälle suunnattuja ryhmämuotoisia kuntoutusjaksoja. Yksilöllinen ohjelma on määritelty kohdassa 7.6. yksilöllinen osa ja ohjelma sisältää harjoittelua, tuke ja ohjausta ja siihen osallistuu vähintään 2 työryhmän jäsentä ja eritystyöntekijää. Standardin yleisen osan Kohta Ravinto mukaan Käyntikertoina toteutettavassa kuntoutuksessa, joka kestää yli 2 tuntia, kuntoutujalle tarjotaan välipala tai yksittäinen ateria. Asiantuntijan käyntikertaan ei sisälly ruokailua. Kysymys 14: Voiko päätösosan käyntikerta olla videoneuvottelu, siten että kuntoutuja on omalla työpaikallaan yhdessä esimiehensä ja tth:n kanssa? Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 7.7. mukaan kuntoutuksen päätösosa voidaan toteuttaa yksilöllisenä käyntikertana palveluntuottajan tiloissa tai video- tai puhelinneuvotteluna. Kysymys 15: Voiko kuka tahansa työryhmän jäsenistä olla se, joka soveltuvimpana haastattelee kuntoutujan ja toteuttaa tavoitekeskustelun ryhmäjaksoilla? vrt. Standardin Liite 2 jossa puhutaan kurssivastaavan tunneista, jotka ymmärtääkseni ovat nuo yksilölliset tavoitekeskustelun tunnit.
12 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 12(22) Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 8 Henkilöstö mukaan kurssivastaava on työryhmän työelämän asiantuntija, fysioterapeutti tai psykologi. Kurssivastaava käynnistää ryhmän toiminnan ja varmistaa työskentelyn sujuvuuden standardin mukaisesti. Hänen tehtävänään on huolehtia yhteistyöstä työnantajan ja työterveyshuollon tai terveyshuollon kanssa. Kuntoutuja voi ottaa yhteyttä kurssivastaavaan kuntoutuksen tarpeidensa mukaan kuntoutuksen aikana. Kurssivastaava koordinoi kuntoutujan yksilölliseen tarpeeseen perustuvaa kuntoutusta. Kurssivastaava huolehtii siitä, että yksilöllinen kuntoutus nivoutuu ryhmäjaksojen toteutukseen ja tekee yhteistyötä työterveyshuollon, terveydenhuollon ja työnantajan kanssa. Haastattelut ryhmäjaksoilla on määritelty standardin kohdassa 7.5. Jokaisen ryhmäjakson aikana työryhmän jäsenistä soveltuvin haastattelee kuntoutujan ja toteuttaa yksilöllisen GAS-menetelmän mukaisen tavoitekeskustelun. Palvelulinjakohtaisen standardin liitteessä 2 on ryhmäjakson yksilölliset haastattelut kirjattu kurssivastaavan haastattelu/ kuntoutuja, ei erikseen työryhmän jäsenen haastattelu tai kurssivastaavan haastattelu, koska tuntimääriä laskettaessa työryhmän jäsenen tai kurssivastaavan haastatteluun käytettävä aika on sama. Kysymys 16: Miten ammattialat on määritelty, millaisiin kategorioihin? Kysymys 17: Mikä taho tulkitsee, mikä ammattinimike /-ryhmä kuuluu mihinkin ammattialaan? Vastaus kysymyksiin 16 17: Kysymys ei liity tarjousten antamiseen, joten siihen ei anneta vastausta tässä yhteydessä. Kysymys 18: Esivalinta Kuka määrittelee, milloin osassa työpaikkakohtaisissa on tai ei ole esivalintaa? (AURa kuntoutuksen standardi sivu 3, kohta esivalinta) Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan Esivalintatahona voi olla työterveyshuollot. He määrittelevät ja esittävät tarvittaessa, onko kysymyksessä esivalintakurssi. Kysymys 19: Työnantajan rooli kuntoutuksessa Voiko työnantaja edelleen valita maksaako vai ei kuntoutuksen ajalta palkkaa ja maksaessaan hakea kuntoutusrahaa itselleen? Kysymys ei liity tarjousten antamiseen, joten siihen ei anneta vastausta tässä yhteydessä. Kysymys 20: Työterveyshuollon rooli Jos kuntoutuja ei kuulu työterveyshuollon piiriin, voiko hän hakeutua kuntoutukseen, esim. maatalousyrittäjä? Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 3 Kuntoutuja mukaan kuntoutuksen kohderyhmänä ovat työssä olevat alle 67-vuotiaat henkilöt ja tämä käsittää myös yrittäjät.
13 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 13(22) Kysymys 21: Kuntoutuksen rakenne Voiko yhteistyökokous sijoittua mille tahansa ryhmäjaksoista Yhteistyökokouksen varsinaista paikkaa ei ole määritelty palvelulinjakohtaisessa standardissa. Kysymys 22: Kuntoutuspalaute Lähetetäänkö kuntoutuspalaute päätösosan jälkeen? Palvelulinjakohtaisessa standardissa kohta 11 Kuntoutuspalaute mukaan Palveluntuottajan moniammatillinen työryhmä laatii kuntoutujakohtaisen kuntoutuspalautteen pääsääntöisesti viimeisen kuntoutusjakson päätyttyä. Palvelulinjakohtaisessa standardissa kohta 7.7. Päätösosa Päätösosassa kuntoutujan kanssa käydään läpi yksilöllisesti kuntoutumisen eteneminen ja tavotteiden saavuttaminen. Tavoitteen saavuttaminen merkitään GAS-tavoitteen asettaminen lomakkeelle. Lisäksi pohditaan mahdollisesti tarvittavia jatkotoimenpiteitä ja seuraavia tavoitteita sekä käydään läpi kuntoutusselosteeseen kirjattavat asiat. Kysymys 23: Toteuttaako ryhmäjakson yksilöllisen haastattelun työryhmän jäsenistä soveltuvin (AURA-standardin kohta 7.5.) vai kurssivastaava (AURA-standardin liite 2). Palvelulinjakohtaisessa standardissa kohta 7.5. Ryhmäjaksot Jokaisen ryhmäjakson aikana työryhmän jäsenistä soveltuvin haastattelee kuntoutujan ja toteuttaa yksilöllisen GAS-menetelmän mukaisen tavoitekeskustelun. Kysymys 24: Työryhmän erikoislääkärin osuus kurssin toteutuksesta on vähintään 12 tuntia. Tarkoittaako koko ryhmän yhteenlaskettuja yksilö- ja ryhmätunteja? Palvelulinjakohtaisessa standardissa kohta 8 Henkilöstö Työryhmän erikoislääkärin osuus kurssista on vähintään 12 tuntia. Lääkärin tuntimäärään sisältyvät sekä yksilö ja ryhmätunnit. Kysymys 25: sivu 6. Moniammatillisen työryhmäyhteistyön ja päätöksenteon avulla selvitetään, ratkaistaan tai päätetään kuntoutuksen välisiä haasteita asiakkaan eduksi. > Mitä tarkoitetaan kuntoutuksen välisillä haasteilla? Saisiko jonkin esimerkin täsmentämään ko. lauseen merkitystä? Kuntoutuksen välisillä haasteilla tarkoitetaan sitä, että asiantuntijat tekevät yhdessä suunnitelman toimintatavoista ja keskustelevat keskenään kuntoutujan tilanteesta ja tekevät yhdessä päätökset kuntoutujan eduksi ja yhteistyössä kuntoutujan kanssa (asiakaslähtöisyys). Asiantuntijoiden yhteistyö ei ole luonteeltaan pelkästään kokoavaa. Muut esitetyt kysymykset eivät liity tarjousten antamiseen, joten niihin ei vastata tässä yhteydessä.
14 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 14(22) Kysymys 26: sivu 7. etnografiset havainnointimenetelmät > tarkoitetaan ihan vain ryhmän havainnointia ja siitä johtopäätösten tekemistä? Onko tarkoitus ruveta tekemään tutkimustekstejä? Mitä koulutusta havannoijilta ja johtopäätösten tekijöiltä edellytetään. Vs. seuraava määrittely Yleistä etnografiasta Etnografia on yksi laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmä, jota käytetään useilla eri tieteenaloilla tutkimaan erilaisten yhteisöjen kulttuurillisia järjestelmiä. Sana etnografia tulee sanoista etno(=ihminen, kansa, heimo, yhteisö) ja grafia(=kirjoitus). Etnografia tarkoittaa ihmisistä kirjoittamista. Sen tutkimuksellisena tarkoituksena on osallistuvan havainnoinnin keinoin ymmärtää ja kuvata analyyttisesti tutkittavaa yhteisöä ja/tai ihmisryhmää. Etnografiaa on perinteisesti käytetty antropologiassa ja sosiaalitieteissä. Etnografisen tutkimuksen nousu kasvatustieteen alueella alkoi ja 1970-luvun vaihteessa (Syrjäläinen 1997, 72.). Etnografista tutkimusmetodia voidaan soveltaa kun halutaan kuvata ja ymmärtää jonkin tietyn asian toimintaa, sen ihmissuhteita tai toiminnan organisoitumista. Kapeasti ymmärrettynä etnografialla viitataan tutkimusmetodiin, menetelmään tai joukkoon menetelmiä, johon kuuluu tutkijan osallistuminen tutkittavien arkeen. Menetelmänä etnografia käsittää tutkijan avoimen tai peitetyn osallisuuden ihmisten arkielämässä tiettynä ajanjaksona (Hammersley & Atkinson 1995, 1.). Etnografia on aikaan, paikkaan, toimijoihin ja tilanteisiin sitoutunutta tutkimusta. Sen avulla voidaan tuota esiin myös yleisiä kulttuurisia uskomuksia, käsityksiä ja toimintoja (Tedlock 2000.). Palvelulinjakohtainen standardi ei edellytä tutkimustekstin tekemistä. Kysymys 27: Standardi: Millä kursseilla ei tarvitse olla suunnittelukokousta? Missä tilanteessa kuntoutuksen suunnittelukokousta ei tarvitse pitää? Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 7.1 mukaan kursseissa, joissa ei ole hakijatahoina työterveyshuollot, työnantajat, ammattiliitot tai yhdistykset ei ole suunnittelukokousta. Kysymys 28: sivu 14. Stressinhallintakeinoina opetellaan kuntoutusprosessin aikana ohjatun rentoutumismenetelmän sovellusta. > Tarkoitetaanko sovellettua rentoutus menetelmää (applied relaxation) vai minkä tahansa rentousmenetelmän soveltamista? Palvelunlinjakohtaisessa standardissa kohta 7.5. ryhmäjaksot Stressinhallintakeinoina opetellaan kuntoutusprosessin aikana ohjatun rentoutumismenetelmän sovellusta. Standardissa ei ole määritelty tai nimetty tarkkaan eri stressinhallintakeinoja. Kohderyhmän tarkoituksenmukaiset stressinhallintakeinon menetelmät ovat sallittuja ko. kohderyhmälle. Kysymys 29: sivu 19. erityistyöntekijöissä ei mainita puheterapeuttia, joka on mm. opettajille äärimmäisen keskeinen osa kuntoutusta > onko mahdollista vielä lisätä listaan? Palvelunlinjakohtaisen standardin kohta 8 Henkilöstö, kohdassa Erityistyöntekijät on luettelo AURAkuntoutuksen erityistyöntekijöistä. Luettelo on tyhjentävä. Kurssin toteutukseen ei osallistu muita erityistyöntekijöitä.
15 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 15(22) Kysymys 30: sivu 22. tuntitaulukossa puhutaan työparista. Missään muualla standardissa ei puhuta työparista. > Mihin tällä viitataan? Kysymys 31: Haluaisin tarkennusta pienryhmätyöskentelyyn. Standardissa on teksti: Pienryhmätyöskentelyä AURA-kuntoutuksessa toteutetaan 1/5 ryhmäjaksoista. Esimerkiksi 16 vuorokauden ryhmäjaksoista pienryhmätyöskentelyä on 16 tuntia. Pienryhmätoteuttajina on moniammatillisen työryhmän jäseniä tai erityistyöntekijöitä. Tässä ei ole mainintaa työparityöskentelynä tehtävästä pienryhmätoiminnasta. Liitteen 2 (s. 22) taulukossa on kuitenkin pienryhmätyöskentelyn kohdalla teksti toinen henkilö eli vaikuttaisi työparityöskentelyltä. Eli kysymykseni on, tehdäänkö pienryhmätyöskentely työparin kanssa vai yksin? Vastaus kysymyksiin 30 31: Taulukossa liitteessä 2 mainittu työparin toinen henkilö tarkoitetaan niitä tilanteita, joihin osallistuu samanaikaisesta kaksi työryhmän jäsentä tai erityistyöntekijää. Pienryhmätoteuttajina on moniammatillisen työryhmän jäseniä tai erityistyöntekijöitä, jotka ohjaavat kahta pienryhmää erikseen AURA-kuntoutuksessa. Aura-kuntoutuksessa ei ole työparia kuntoutuksen toteuttamisessa. Kysymys 32: Onko tilannearvioinnin käyntikerrassa mukana työterveyshuollon edustaja, vrt. standardi s. 11 työpaikalla tapahtuvaan käyntikertaan tai videokokoukseen osallistuu myös kuntoutujan esimies. Standardissa ei siinä kohtaa puhuta mitään työterveyshuollosta Palvelulinjakohtaisen standardi ei edellytä tilanne arvioinnin käyntikerrassa työterveyshuollon edustajan osallistumista. Kysymys 33: Jos työryhmän työelämäasiantuntija on työfysioterapeutti, saako eri henkilö, mutta työfysioterapeutin koulutuksella toimia erityistyöntekijöiden työfysioterapeuttina, koska työryhmässä työfysioterapeutti ei ole ammattinimike vaan tehtävänimike. Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 8 henkilöstö mukaan työryhmään kuuluu 4 jäsentä, kts. s. 18. Erityistyöntekijät on mainittu sivulla 19. Erityistyöntekijät ovat eri henkilöitä ja edustavat eri ammattinimikkeitä, eivätkä he kuulu työryhmään. Esim. Jos työryhmän jäsen työelämän asiantuntija on työfysioterapeutti ja erityistyöntekijänä on työfysioterapeutti, nämä ovat eri henkilöitä. Kysymys 34: Kuntoutuksen ryhmämuotoisiin jaksoihin osallistuu 10 kuntoutujaa. > Onko määrä ehdoton? Voiko olla esim. 8? Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 3 Kuntoutuja mukaan kurssin ryhmäkoko on 10 Standardin yleisen osan kohdan 3.8 mukaan Aura -kurssi tulee toteuttaa vähintään 7 kuntoutujalla. Palveluntuottaja voi kuitenkin toteuttaa kurssin, jos kuntoutujia on vähintään kolme.
16 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 16(22) Kysymys 35: Jos AURA-kurssin osallistujamäärä jää vajaaksi, ryhmäkoko esim. 7 kuntoutujaa? Onko tällöinkin ryhmä jaettava kahtia? Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 7.5 Pienryhmätyöskentelyä AURA-kuntoutuksessa toteutetaan 1/5 ryhmäjaksoista. Esimerkiksi 16 vuorokauden ryhmäjaksoista pienryhmätyöskentelyä on 16 tuntia. Kysymys 36: Standardin kohdassa 5. Kuntoutuspäivän pituus kerrotaan Työryhmän ja/tai erityistyöntekijöiden toteuttama kuntoutusohjelma on avomuotoisessa kuntoutuspäivässä keskimäärin 5 tuntia Toisaalta standardin liitteessä 2. (Työryhmän ja erityistyöntekijöiden vähimmäistunnit) avokuntoutuspäivän ohjelman (yksilö- ja ryhmäohjelma) muodostuu vähintään 5 ¼ tuntia. Onko liitteen 2. vähimmäistunnit ehdottomasti toteuduttava vai onko keskimäärin 5 tuntia ohjelmaa/päivä riittävä? Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 5 Kuntoutuksen rakenne mukaan kuntoutusohjelman pituus on keskimäärin 5 tuntia. Standardin liite 2 on malli Aura kurssista, joka koostuu16 ryhmämuotoisesta avovuorokaudesta, 4 yksilöllisestä käyntikerrasta, 3 yksilöllisestä avopäivästä. Aura standardin kohdassa 8 Henkilöstö Jos yksilöllisiä käyntikertoja ja avopäiviä toteutetaan enemmän tai vähemmän palvelulinjakohtaisen standardin sallimissa rajoissa palveluntuottaja suhteuttaa vähimmäistuntimäärän toteutettavien yksilöllisten käyntikertojen ja avopäivien mukaisesti. Muut esitetyt kysymykset eivät liity tarjousten antamiseen, joten niihin ei vastata tässä yhteydessä. Kysymys 37: Standardin kohta 7.4. Kuntoutujan tilanteen arviointi: Riittääkö, että tilannearviointiin osallistuu käyntikertana työpaikalla tai videokokouksena yksi työryhmän jäsen ja avopäivänä palveluntuottajan tiloissa työryhmän lääkäri ja kaksi muuta työryhmän jäsentä? Tarvitseeko tilannearviointiin osallistua erityistyöntekijöitä kuten kohdassa 7.4 (Yksilölliset haastattelut ja tavoitteiden asettaminen) todetaan. Palvelulinjakohtaisessa standardissa kohta 7.4 Kuntoutujan tilanteen arviointi Kuntoutujan tilanteenarviointiin osallistuu aina työryhmän lääkäri ja kaksi muuta työryhmän jäsentä. Kuntoutujan tilanteen arviointi järjestetään seuraavasti: Käyntikerta työpaikalla tai videokokouksena: yksi työryhmän jäsen ja Avopäivänä palveluntuottajan tiloissa: kolme työryhmän jäsentä. Kysymys 38: AURA-kuntoutuksen standardi kohta 9 Kuntoutustilat: Mitkä ovat esteettömän uima-altaan vaatimukset? Täytyykö inva-wc sijaita allasosastolla? Edellytetäänkö AURA-kuntoutuksessa esteettömältä uima-altaalta, että siellä on nosturi/hissi? AURA-kuntoutuksen standardissa ei ole tarkempia määrittelyjä ko. asiasta. Kysymys 39: Tarjouspyynnön liite 3 a-c Tarjoajaa koskevat kelpoisuusehdot: AURA-kuntoutuksessa kuntoutuksessa käytettävät allastilat, kuntosali ja majoitustilat voivat sijaita enintään 20 minuutin tai 20 kilometrin päässä palveluntuottajan yksiköstä. Palveluntuottaja järjestää kuljetuksen kaikkiin kuntoutuksen toteutukseen käytettäviin tiloihin. Minkä pituinen matka vaatii kuljetuksen? Mikäli allastilat sijaitsevat esimerkiksi 500 metrin päässä yksiköstä, täytyykö kuntoutujille järjestää kuljetus tiloihin? Jos matkan voi kävellä, hyväksytäänkö kävely kuntoutusohjelmaksi ohjaajan ollessa mukana?
17 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 17(22) Voiko julkista linja-autoliikennettä hyödyntää kuntoutujien kuljetuksiin, jos palveluntuottaja huolehtii kustannuksista? Mikä voi olla käveltävä matka pysäkille esimerkiksi erillisistä majoitustiloista? Palvelulinjakohtaisen standardin kohdan 9 Kuntoutustilat mukaan muuna kuntoutuksena käytettävät allastilat ja kuntosali sijaitsevat enintään 20 minuutin tai 20 km:n etäisyydellä palveluntuottajan kyseisestä yksiköstä Tämän lisäksi Palveluntuottajalla on Aura kuntoutukseen osallistujille (vähintään 10 kuntoutujalle kerrallaan) järjestetty majoitus laitosyksikössä tai erillisissä majoitustiloissa, joka sijaitsee enintään 20 minuutin tai 20 km:n etäisyydellä palveluntuottajan kyseessä olevasta yksiköstä. Matka-aika lähtee siitä kun lähdetään palveluntuottajan tiloista ja saavutaan toiseen palveluntuottajan tilaan eli esimerkiksi lähdetään avoyksiköstä erillisiin majoitustiloihin. Kulkemiseen käytettäviä välineitä ei ole määritelty standardissa. Matkan voi toteuttaa kävellen, jos kävelyyn käytettävä aika on enintään 20 minuuttia ja tätä noudatetaan myös allastilojen osalta. Siirtymät tiloista toiseen eivät ole ohjattua kuntoutusohjelmaa. Palvelulinjakohtaisessa standardissa kohta 9 Kuntoutustilat mukaan Palveluntuottaja järjestää kuntoutujille edestakaiset kuljetukset kaikkiin kuntoutuksen toteuttamisessa käytettäviin tiloihin. Kysymys 40: Millä tavalla yksilö- Auraan hakevat kuntoutujat ohjautuvat palveluntuottajalle? Kysymys 41: Standardin sivu 3: Esivalinta: Mihin kuuluvat yksittäiset kuntoutustarpeessa olevat henkilöt, joille ei ole varsinaista ammattialakohtaista tai työpaikkakohtaista AURA-kuntoutusta? Vastaus 40 41: Palvelulinjakohtaisessa standardissa kohta 5 Kuntoutuksen rakenne Aura-kuntoutus toteutetaan ryhmämuotoisena kuntoutuksena. Palvelulinjakohtaisessa standardissa kohta 3 Kuntoutuja mukaan Kohderyhmänä ovat työssä olevat alle 67-vuotiaat henkilöt, jotka ovat vakituisessa työsuhteessa tai jotka työskentelevät määräaikaisissa, toistuvissa työsuhteissa. Tämä käsittää myös yrittäjät. Kuntoutusperusteen määrittää henkilön ajankohtainen yksilöllinen kuntoutustarve. Muihin kysymyksiin ei vastata tässä yhteydessä. Kysymys 42: 2. Standardin LIITE 2, s. 22: Miksi tilannearvion käyntikerta on kuntoutujan käyntikerta, eikö tämä ole asiantuntijan käyntikerta? Lasketaanko asiantuntijan käyntikerran tunnit vähimmäistuntimäärään? Palvelulinjakohtaisen standardin liitteessä 2, s. 22 on yksilöllisten tapaamisten tunnit kirjattu käyntikertoina eli ei erikseen tilannearvioissa asiantuntijan käyntimääränä, koska tuntimääriä laskettaessa asiantuntijan käyntikerran tai kuntoutujan käyntikerran kesto on sama eli 4 tuntia. Kysymys 43: Tarkoittaako ryhmämuotoinen aloitus- ja loppukeskustelu keskimäärin 2 tuntia jokaista ryhmäjaksoa kohti? Standardin s. 13: ensimmäisen ryhmäjakson alussa vähintään yhteinen 2 tuntia kestävä ryhmäkeskustelu. Onko loppukeskustelu myös keskimäärin 2 tuntia
Kelan kuntoutuksena toteutettavat MS-tautia sairastavien kuntoutuskurssit vuosina
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(5) Kelan kuntoutuksena toteutettavat MS-tautia sairastavien kuntoutuskurssit vuosina 2016 2019 Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN SAIRASTANEIDEN AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIT VUOSINA
Terveysosasto Dnro 78/331/2015 Hankintaryhmä Kuntoutusryhmä 29.4.2015 KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN SAIRASTANEIDEN AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIT VUOSINA 2016 2019 Tarjoajat ovat
LisätiedotKelan kuntoutuksena toteutettavat IKKU-kurssit (ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit) vuosina
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(6) Kelan kuntoutuksena toteutettavat IKKU-kurssit (ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit) vuosina 2016 2019 Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan
LisätiedotPalvelulinjakohtaiset standardit
kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(7) Kelan kuntoutuksena toteutettava harkinnanvarainen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus, yleis- ja neurologinen palvelulinja vuosina 2016 2019 Tarjoajat
LisätiedotKelan kuntoutuksena toteutettavat sydänsairaiden aikuisten kuntoutuskurssit ja sydänsairaiden lasten sopeutumisvalmennuskurssit vuosina 2017 2020
Hankintapalveluryhmä KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 8.4.2016 Dnro 14/331/2016 Kelan kuntoutuksena toteutettavat sydänsairaiden aikuisten kuntoutuskurssit ja sydänsairaiden lasten sopeutumisvalmennuskurssit vuosina
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVA AURA-KUNTOUTUS VUOSINA
Terveysosasto Hankintaryhmä Tarjouspyyntö 7.4.2015 Dnro 83/331/2015 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVA AURA-KUNTOUTUS VUOSINA 2016 2019 1 Tietoja hankinnasta Kansaneläkelaitos
LisätiedotTyöuupumus -kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT MS-TAUTIA SAIRASTAVIEN AVO- MUOTOISET KUNTOUTUSKURSSIT VUOSINA
Terveysosasto Hankintaryhmä Tarjouspyyntö 7.4.2015 Dnro 79/331/2015 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT MS-TAUTIA SAIRASTAVIEN AVO- MUOTOISET KUNTOUTUSKURSSIT VUOSINA 2016
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT TULES-KURSSIT VUOSINA
Terveysosasto Hankintaryhmä Tarjouspyyntö 7.4.2015 Dnro 81/331/2015 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT TULES-KURSSIT VUOSINA 2016 2019 1 Tietoja hankinnasta Kansaneläkelaitos
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT IKKU-KURSSIT (IKÄÄNTYNEIDEN MONISAIRAIDEN KUNTOUTUSKURSSIT) VUOSINA 2016 2019
Terveysosasto Hankintaryhmä Tarjouspyyntö 7.4.2015 Dnro 77/331/2015 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT IKKU-KURSSIT (IKÄÄNTYNEIDEN MONISAIRAIDEN KUNTOUTUSKURSSIT) VUOSINA
LisätiedotKysymykset ja vastaukset
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kysymykset ja vastaukset Yhteiset 18.3.2014 Yhteiset kaikkia vaikeavammaisen moniammatillisen yksilökuntoutuksen tarjouskilpailuja koskevat kysymykset ja vastaukset 25.2. 2.4.2014
LisätiedotStandardit kuntoutuksen toteutuksen tukena ja raamina / / Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren
Standardit kuntoutuksen toteutuksen tukena ja raamina 22.1.2013 / 23.1.2013 29.1.2013 / 6.2.2013 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Standardit kuntoutuksen tukena ja raamina - esityksen sisältö Standardin
LisätiedotTarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa
Terveysosasto Dnro 16/331/2014 Kuntoutusryhmä 18.3.2014 Kelan kuntoutuksena toteutettava vaikeavammaisen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus (neurologinen, tules- ja reuma- ja yleispalvelulinjat)
LisätiedotÄäreishermo- ja lihassairaudet -kurssi
Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi Palveluntuottajien koulutus Anita Ketola suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi Lasten perhekurssi Nuorten osittainen
LisätiedotKYSYMYKSET JA VASTAUKSET Dnro 11/331/2016
Hankintapalveluryhmä KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 8.4.2016 Dnro 11/331/2016 Kelan kuntoutuksena toteutettavat mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit vuosina 2017 2020 Tarjoajat ovat velvollisia
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN SAIRASTANEIDEN AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIT VUOSINA 2016 2019
Terveysosasto Hankintaryhmä Tarjouspyyntö 7.4.2015 Dnro 78/331/2015 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN SAIRASTANEIDEN AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIT VUOSINA
LisätiedotTarjouspyyntö. Saatujen tarjousten käsittely on hankintaprosessissa kolmivaiheinen. Vaiheet ovat:
Hankintapalveluryhmä Tarjouspyyntö 10.3.2016 Dnro 12/331/2016 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT AIKUISTEN REUMASAIRAUKSIA JA LÄHEISESTI NIIDEN KALTAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT MS-TAUTIA SAIRASTAVIEN SOPEU- TUMISVALMENNUSKURSSIT VUOSINA
Terveysosasto Hankintaryhmä Tarjouspyyntö 7.4.2015 Dnro 84/331/2015 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT MS-TAUTIA SAIRASTAVIEN SOPEU- TUMISVALMENNUSKURSSIT VUOSINA 2016 2019
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT MUISTISAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT VUOSINA 2017 2020
Hankintapalveluryhmä Tarjouspyyntö 10.3.2016 Dnro 7/331/2016 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT MUISTISAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT VUOSINA 2017 2020
LisätiedotHarkinnanvaraiset yksilölliset
Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Linjat ja muutokset Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Suunnittelija Anneli Louhenperä 18.- 19.1.2012 Yleistä 1/2 Uudet Kelan avo- ja laitosmuotoisen
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT OMAISHOITAJIEN KUNTOUTUS- KURSSIT VUOSINA
Hankintapalveluryhmä Tarjouspyyntö 10.3.2016 Dnro 13/331/2016 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT OMAISHOITAJIEN KUNTOUTUS- KURSSIT VUOSINA 2017 2020 1 Tietoja hankinnasta
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT METABOLISTA OIREYHTYMÄÄ JA TYYPIN 2 DIABETESTA SAIRASTAVIEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT VUOSINA
Hankintapalveluryhmä Tarjouspyyntö 10.3.2016 Dnro 10/331/2016 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT METABOLISTA OIREYHTYMÄÄ JA TYYPIN 2 DIABETESTA SAIRASTAVIEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT
LisätiedotStandardit kuntoutuksen toteutuksessa. Palveluntuottajien koulutuspäivä Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija
Standardit kuntoutuksen toteutuksessa Palveluntuottajien koulutuspäivä 22.1.2015 Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija Villakoiran ydin Miten standardia luetaan? Mikä on oleellista standardista? (Tarjousta
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT AUTISTISTEN LASTEN SOPEUTU- MISVALMENNUSKURSSIT VUOSINA
Hankintapalveluryhmä Tarjouspyyntö 10.3.2016 Dnro 4/331/2016 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT AUTISTISTEN LASTEN SOPEUTU- MISVALMENNUSKURSSIT VUOSINA 2017 2020 1 Tietoja
LisätiedotKelan kuntoutuksena toteutettavat työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus
Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(11) Kelan kuntoutuksena toteutettavat työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015 2016 Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖITÄ SAI- RASTAVIEN KUNTOUTUSKURSSIT VUOSINA
Hankintapalveluryhmä Tarjouspyyntö 10.3.2016 Dnro 11/331/2016 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖITÄ SAI- RASTAVIEN KUNTOUTUSKURSSIT VUOSINA 2017 2020
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVA AMMATILLINEN KUNTOUTUSSELVITYS VUOSI- NA
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä Tarjouspyyntö 25.2.2014 Dnro 17/331/2014 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVA AMMATILLINEN KUNTOUTUSSELVITYS VUOSI- NA 2015 2018
LisätiedotVaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Palvelujen toteutus Elina Kulmanen Suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä @ElinaKulmanen Sisältö
Lisätiedot1 Tietoja hankinnasta
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä Tarjouspyyntö 25.2.2014 Dnro 16/331/2014 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVA VAIKEAVAMMAISEN AIKUISEN MONIAMMA- TILLINEN YKSILÖKUNTOUTUS
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT SYÖPÄÄ SAIRASTAVIEN SOPEUTU- MISVALMENNUSKURSSIT VUOSINA
Hankintapalveluryhmä Tarjouspyyntö 10.3.2016 Dnro 2/331/2016 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT SYÖPÄÄ SAIRASTAVIEN SOPEUTU- MISVALMENNUSKURSSIT VUOSINA 2017 2020 1 Tietoja
LisätiedotTules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019
1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT SYDÄNSAIRAIDEN AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIT JA SYDÄNSAIRAIDEN LASTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT VUOSINA
Hankintapalveluryhmä Tarjouspyyntö 10.3.2016 Dnro 14/331/2016 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT SYDÄNSAIRAIDEN AIKUISTEN KUNTOUTUSKURSSIT JA SYDÄNSAIRAIDEN LASTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT
LisätiedotTyöllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen. Milla Kaitola Suunnittelija, Kuntoutusryhmä
Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen Milla Kaitola Suunnittelija, Kuntoutusryhmä 23.11.2016 Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen Kela maksaa palveluntuottajalle
LisätiedotKuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren
LisätiedotKELAN AMMATILLISENA KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVA TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS VUOSINA 2017 2020
KANSANELÄKELAITOS Hankintapalveluryhmä Tarjouspyyntö 1.3.2016 Dnro 1/331/2016 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN AMMATILLISENA KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVA TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS
LisätiedotAntavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty
Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?
LisätiedotKelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri
Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVIEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT VUOSINA
Hankintapalveluryhmä Tarjouspyyntö 10.3.2016 Dnro 8/331/2016 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVIEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT VUOSINA 2017
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT HENGITYSSAIRAUTTA SAIRASTAVIEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT VUOSINA
Hankintapalveluryhmä Tarjouspyyntö 10.3.2016 Dnro 9/331/2016 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT HENGITYSSAIRAUTTA SAIRASTAVIEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT VUOSINA 2017 2020
LisätiedotKelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu
Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä 15.5.2012 Avire Oy Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu Avire yhtiöt 2012 - Oikeus hyvinvointiin Avire yhtiöt 8.2.2012 alkaen Siuntion Hyvinvointikeskuksen työhyvinvointi-
Lisätiedot1 Tietoja hankinnasta
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Tarjouspyyntö 8.4.2014 Dnro 20/331/2014 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT ALS-SAIRAUTTA SAIRASTAVIEN AI- KUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT,
Lisätiedot1 Tietoja hankinnasta
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Tarjouspyyntö 8.4.2014 Dnro 23/331/2014 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT CROHNIN TAUTIA JA/TAI COLITIS ULCEROSAA SAIRASTAVIEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT
LisätiedotSeurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta
Seurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta Taustatiedot 1. Valitkaa organisaatio, jota edustatte * Avire Oy Avire Oy / Kuntoutussäätiö yhdessä Kuntoutumis-
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT TRAUMAATTISEN AIVOVAMMAN SAANEIDEN -SAIRAUSRYHMÄN SOPEUTUMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUS- KURSSIT VUOSINA
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Tarjouspyyntö 8.4.2014 Dnro 24/331/2014 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT TRAUMAATTISEN AIVOVAMMAN SAANEIDEN -SAIRAUSRYHMÄN SOPEUTUMISVALMENNUS-
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
LisätiedotKELAN AMMATILLISENA KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVA TYÖKOKEILU VUOSINA
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä Tarjouspyyntö 8.4.2014 Dnro 18/331/2014 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN AMMATILLISENA KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVA TYÖKOKEILU VUOSINA 2015 2016 1. Tietoja
Lisätiedot1. Hankittava palvelu
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä Tarjouspyyntö 26.2.2013 Dnro 6/331/2013 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT KUULONÄKÖVAMMAISTEN SOPEUTUMISVAL- MENNUSKURSSIT
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotMielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Mielenterveyden häiriöitä sairastavien Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta
LisätiedotKELAN AVOMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVOMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KIILA-KUNTOUTUS Ammatillista työkykyä tukevan kuntoutuksen palvelulinja Voimassa 1.5.2016 alkaen SISÄLLYS KIILA-kuntoutus...
LisätiedotKehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.
AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista
LisätiedotKehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT OPI-KURSSIT VUOSINA 2016 2019
Terveysosasto Hankintaryhmä Tarjouspyyntö 7.4.2015 Dnro 82/331/2015 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUKSENA TOTEUTETTAVAT OPI-KURSSIT VUOSINA 2016 2019 1 Tietoja hankinnasta Kansaneläkelaitos
LisätiedotMillaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa?
Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa? Projektipäällikkö Ulla Kanttura ja Ylilääkäri Veli-Matti Leinonen, kuntoutuskeskus Petrean TK2-hanke Henkilöstöpäällikkö
LisätiedotLÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS
LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Kuntoutuspsykoterapia: Kohderyhmänä ovat 16-67-vuotiaat, jotka tarvisevat kuntoutusta työ- tai opiskelukyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. : Kohderyhmänä ovat alle 65-henkilöt,
LisätiedotYhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto
Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten
LisätiedotNuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk
Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotNäin haet KIILA-kuntoutuskurssia
Näin haet KIILA-kuntoutuskurssia Hakijatahot voivat hakea räätälöityjä KIILA-kursseja voi hakea verkossa ympäri vuoden. Näitä tahoja ovat: Työterveyshuolto/työnantaja työpaikalle Ammattiliitot ja yhdistykset
LisätiedotStandardin perusrakennemallin uudistaminen Pirjo K Tikka
Standardin perusrakennemallin uudistaminen 21.1.2015 Pirjo K Tikka Esityksen sisältö Päivitykset palvelulinjakohtaisissa standardeissa perusrakennemallin muutokset mitä muutokset tarkoittavat palvelun
LisätiedotKelan kuntoutuksena toteutettava Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus vuosina 2017 2020
Hankintapalveluryhmä KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 23.3.2016 Dnro 1/331/2016 Kelan kuntoutuksena toteutettava Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus vuosina 2017 2020 Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan
LisätiedotVoiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?
Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät
LisätiedotKuntoutuskustannusten laskutus
Kuntoutuskustannusten laskutus Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkaen Kati Salonpää Suunnittelija Kela, Lakiyksikkö, kuntoutusryhmä Sisältö Laskutuksen yleiset
LisätiedotAvokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014
Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 27.11.2014 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2013 2 Kelan avomuotoinen kuntoutus 2014 3 Vajaakuntoisten ammatillinen
LisätiedotStandardit esimiestyön tukena
Standardit esimiestyön tukena 21.1.2016 Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija Kela, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Kuntoutuksen kehittämisryhmä Esityksen sisältö Esitykseen on otettu sellaisia
LisätiedotGAS-menetelmää käytetty
PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke
LisätiedotKelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa
Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa 1.12.2017 Sari Linna Ratkaisuasiantuntija, Kela, Kajaanin toimisto Pohjoinen vakuutuspiiri Esimerkki 1; sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha ja kuntoutus
LisätiedotCrohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit
Crohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Arita Goh Crohnin tauti ja colitis ulcerosa -kurssit vuoden 2019 alusta alkaen Aikuisten sopeutumisvalmennuskurssi
LisätiedotSopimuskausi, palveluntuottajat, hankintaan liittyvät asiat ja yhteydenpito sopimuskauden aikana
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Sopimuskausi, palveluntuottajat, hankintaan sopimuskauden aikana Elina Kulmanen Suunnittelija Kela,
LisätiedotYstävällisin terveisin Pirjo Juvonen-Posti vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos
Hyvä vastaanottaja, [pp.kk.2014] Sinua pyydetään vastaamaan Työterveyslaitoksen toteuttamaan kyselyyn, joka lähetetään TK2 kuntoutuksen päätyttyä kaikille [työpaikan]:n kuntoutujaryhmän työterveyshuollon
LisätiedotLÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS
LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Kuntoutuspsykoterapia: Kohderyhmänä ovat 16-67-vuotiaat, jotka tarvisevat kuntoutusta työ- tai opiskelukyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. : Kohderyhmänä ovat alle 65-henkilöt,
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSEN PALVELUKUVAUS
KANSANELÄKELAITOS Etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutuspalvelujen ryhmä KELAN KUNTOUTUKSEN PALVELUKUVAUS KIILA-kuntoutus Ammatillinen työkykyä tukeva kuntoutus Kurssipalvelu Voimassa 1.1.2020 alkaen SISÄLLYS
LisätiedotLearning cafen yhteenveto. Oulu
Learning cafen yhteenveto Oulu 21.1.2014 Miten ohjaamme asiakkaita ammatilliseen kuntoutukseen? Kun kontakti valmis ohjataan ammatilliseen kuntoutukseen Kuntoutuskentän tuntemus Verkoston tuntemus Info-päivät
LisätiedotSote-hankintamenettely lastensuojelun sijaishuollon hankintaan
1 Sisällys 1 Sote-hankintamenettelyn lyhyt kuvaus... 1 2 Hankintamenettelyn perustaminen... 2 2.1.1 Tarjouspyynnön julkaisu... 2 2.1.2 Tarjousten jättäminen ja vastaanotto... 3 2.1.3 Hankintapäätös ja
LisätiedotKELAN TERAPIAN PALVELUKUVAUS Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiat alkaen
KELAN TERAPIAN PALVELUKUVAUS Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiat 1.1.2019 alkaen Keskeiset muutokset Paula Stenfors, kuntoutuspalvelujen ryhmä Muutoksia palvelukuvaukseen Standardi muutettu sanaksi
LisätiedotSuuntaviivoja kuntoutuskurssipalvelujen toteutukseen
Suuntaviivoja kuntoutuskurssipalvelujen toteutukseen Kelan kuntoutuskurssien palveluntuottajien koulutus 22.1., 23.1., 29.1. ja 6.2.2013 Vastaukset koulutuspäivien aikana tulleisiin yleisiin kysymyksiin.
LisätiedotPalveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä
Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä 15.10.2013 Esityksen sisältö Yhteistyöllä kohti parempia palveluja Sopimuskauden aikaisessa yhteistyössä muistettavaa
LisätiedotMielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari
Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) 2 Voimavarat ja tukea elämään - mielenterveyskurssi 39456 (avo-internaatti) Alueet, joissa asuville kurssi on tarkoitettu: Länsi-Suomi Kurssin toteuttaa:
LisätiedotKansaneläkelaitos Tampereen vakuutuspiiri
Kansaneläkelaitos Tampereen vakuutuspiiri Tarjouspyyntö 17.11.2014 Dnro 159/331/2014 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUSLAIN 9 JA 10 :N MUKAISTEN VAIKEAVAMMAISTEN AVOTERAPIA- PALVELUIDEN HANKINTA
LisätiedotPuitejärjestely. Kari Tolonen Hankintapäällikkö Palveluntuottajien koulutus 2014
Puitejärjestely Kari Tolonen Hankintapäällikkö Palveluntuottajien koulutus 2014 Mikä on puitejärjestely? Hankintalain 31 :n säännös: Hankintayksikön on valittava toimittajat puitejärjestelyyn hankintalain
LisätiedotJÄSENTIEDOTE 2 / 2017
JÄSENTIEDOTE 2 / 2017 Tervetuloa Jytyliiton jäsenille suunnatulle toimisto- ja hallintotyöntekijöiden KIILA- kuntoutuskurssille 2017 Mikä KIILA kuntoutus (kurssi numero 69310) Kuntoutuksessa saat tukea
LisätiedotKuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela
2016 Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 1 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan 107 100 (2013: 98 863; 2012: 91 150) Harkinnanvaraisia
LisätiedotTK 2-hanke arviointitutkimus
TK 2-hanke arviointitutkimus Tutkimuksen info 220812 Riitta Seppänen-Järvelä johtava tutkija Kela/tutkimusosasto TK2 Sisältö 1. tutkimuksen tavoite ja aineistot 2. tutkimuksen yhteyshenkilöiden roolit
LisätiedotKELAN AVOMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVOMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI OPI-KURSSI Ammatillista perustutkintoa opiskelevien nuorten opiskelukykyä tukevan OPI - kuntoutuskurssin palvelulinja
LisätiedotPalveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä
Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä 28.1.2014 Esityksen sisältö Yhteistyöllä kohti parempia palveluja Sopimuskauden aikaisessa yhteistyössä muistettavaa
LisätiedotKokemuksia Kelan kuntoutuspalvelujen hankinnoista
Kokemuksia Kelan kuntoutuspalvelujen hankinnoista Kilpaillut markkinat julkisessa terveydenhuollossa - toimiiko? seminaari 30.11.2017 etuuspäällikkö Tuula Ahlgren 1 Tietoa Kelan kuntoutuksesta 2 1 Kelaan
Lisätiedotjous, jossa terapiatarjous annetaan osasta terapiapalvelua esimerkiksi pelkästään ohjauskäynneistä tai videoiden välityksellä annettavasta terapiasta.
Kansaneläkelaitos Turun vakuutuspiiri Tarjouspyyntö 17.10.2014 Dnro 148/331/2014 Kuntoutuksen palveluntuottajille KELAN KUNTOUTUSLAIN 9 JA 10 :N MUKAISTEN VAIKEAVAMMAISTEN AVOTERAPIAPAL- VELUIDEN HANKINTA
LisätiedotNYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa
NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa 2.12.15 Kelan kuntoutuksen tavoitteet Oikea-aikainen kuntoutus Vaikuttavat kuntoutustoimenpiteet Kuntoutujan tukeminen elämäntilanteen edellyttämällä tavalla 2 Seuraavaksi
LisätiedotVaikeavammaisten avoterapioiden tarjouskilpailu sopimuskaudelle 2015-2018. Tilaisuudet palveluntuottajille. Kela 5.2.2014
Vaikeavammaisten avoterapioiden tarjouskilpailu sopimuskaudelle 2015-2018 Tilaisuudet palveluntuottajille Kela 5.2.2014 Kelan kuntoutuspalvelujen hankinnan säädöspohja KKRL 53 : Kela voi järjestää kuntoutuspalvelut
LisätiedotKelan työhönkuntoutushankkeen (TK2-hanke) tavoitteet ja toteutus. Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela.
Kelan työhönkuntoutushankkeen (-hanke) tavoitteet ja toteutus Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela.fi Työikäisten kuntoutuksen kehittämisen eteneminen Kelassa
LisätiedotAmmatillinen kuntoutusselvitys
Ammatillinen kuntoutusselvitys 1.1.2019 alkavat palvelut Sopimuskausi, palveluntuottajat, hankintaan liittyvät asiat ja yhteydenpito sopimuskauden aikana Leena Penttinen Suunnittelija Kela, Työ- ja toimintakykyetuuksien
LisätiedotTyökykyä ylläpitävän kuntoutuksen tulevaisuus Kelan näkökulmasta - ammatillinen työkykyä ja toimintakykyä tukeva KIILA kuntoutus
Työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen tulevaisuus Kelan näkökulmasta - ammatillinen työkykyä ja toimintakykyä tukeva KIILA kuntoutus Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Koulutustilaisuuden sisältö Kelan
LisätiedotKELAN KIILA-KURSSIEN ESIVALINTAPROSESSI JA KESKITETTY PÄÄTÖKSENTEKO alkaen
KANSANELÄKELAITOS MUISTIO Etuuspalvelujen lakiyksikkö Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Kuntoutuspalvelujen ryhmä 3.2.2017 KELAN KIILA-KURSSIEN ESIVALINTAPROSESSI JA KESKITETTY PÄÄTÖKSENTEKO
LisätiedotKysymykset ja vastaukset
Viite: TH01/PeRo Lapin ammattikorkeakoulu Oy Kysymykset ja vastaukset TYÖTERVEYSPALVELUIDEN HANKINTA Lapin ammattikorkeakoulu Oy Jokiväylä 11 C, 96300 Rovaniemi Sisältö 1 Kysymykset ja vastaukset... 3
LisätiedotPalveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake
Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä
LisätiedotKelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015
Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri
LisätiedotKELAN KUNTOUTUKSEN PALVELUKUVAUS
KANSANELÄKELAITOS Etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutuspalvelujen ryhmä KELAN KUNTOUTUKSEN PALVELUKUVAUS KIILA-kuntoutus Ammatillinen työkykyä tukeva kuntoutus Yksilöpalvelu Voimassa 1.1.2020 alkaen SISÄLLYS
LisätiedotDialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren
Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren Kumpulantie 1 A, 6. krs, 00520 Helsinki 050 3415 966 Hankkeen taustaa Sopeutumisvalmennuskurssit ovat keskeinen
LisätiedotKYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014
KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) VASTAUKSET MÄÄRÄAIKAAN 5.6.2014 KLO 12.00 MENNESSÄ SAATUIHIN KYSYMYKSIIN KOSKIEN TARJOUSPYYNTÖÄ LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUN JA TOIMITUSPALVELUN HANKINTA Huom! Samaa asiaa useammin
Lisätiedot