Kelan kuntoutuksena toteutettavat työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Transkriptio

1 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(11) Kelan kuntoutuksena toteutettavat työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa kaikki nämä tarjouskilpailukohtaiset kysymykset ja vastaukset, jotka koskevat ajalla tarjouskilpailussa olevia Kelan kuntoutuksena toteutettavia työhönvalmennusta ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta. Tiedosto on liitetty työhönvalmennuksen ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen tarjouskilpailun omalle sivulle osoitteessa kohdassa Hankinnat > n hankinnat > Käynnissä olevat tarjouskilpailut. Tässä esitettyihin kysymyksiin annettuja vastauksia voi käyttää vain kyseisellä ajanjaksolla järjestettävässä Kelan työhönvalmennuksen ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen tarjouskilpailussa. Tarjouspyyntö Kysymys 1: Tarjous annetaan seuraavilla liitteillä ja lomakkeilla > Kysymys: Mitä tarkoitetaan Kopiot tarjoukseen liittyvistä luotettavista selvityksistä? Mitä nämä voivat olla esimerkiksi? Vastaus: Tarjouspyynnön kohdassa 1.2. on todettu, että jos tarjoajalla ei ole olemassa tarjouksen jättöhetkellä kaikkia palvelun tuottamisen edellytyksiä (esim. toimilupaa ja tilat), tulee tarjouksessa antaa kirjallinen erillinen dokumentti eli luotettava selvitys (esim. esisopimus) siitä, että edellä mainitut hankinnan ehdot toteutuvat viimeistään mennessä. Kela tarkistaa ja toteaa kyseisten ehtojen toteutumisen, mikä on edellytys hankintasopimuksen tekemiselle. Mikäli tarjoukseen sisältyy alihankintaa, ei alihankintasopimuksia tarvitse liittää tarjouksen liitteeksi, mutta alihankkija ja alihankintana tuotettava palvelu ilmoitetaan työhönvalmennuksessa Lomakkeella 1a-b ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksessa Lomakkeella 1c-d. Kysymys 2: Kohta 3 Hinta > Pitääkö palvelun tuottajan tiloissa tapahtuva avomuotoinen kuntoutus sisällään kaikki Alkuvaiheen, Päätösvaiheen ja Seurantavaiheen kuntoutuspäivät (ei seurantakäynnit, joista annettu erikseen Kelan hinta)? Vastaus: Tarjouspyynnön kohdassa 2.1. on kuvattu malli, johon työhönvalmennuksesta tarjottavan hinnan tulee perustua: - Alkuvaihe: 5 peräkkäistä avomuotoista kuntoutuspäivää, joka toteutetaan palveluntuottajan avoyksikössä - Työhön valmennuksen vaihe: 104 avomuotoista kuntoutuspäivää, jotka toteutetaan ulkopuolisessa työpaikassa - Päätösvaihe 1 avomuotoinen kuntoutuspäivä, joka toteutetaan palveluntuottajan avoyksikössä - Seurantavaihe: 10 seurantapäivää (avomuotoista kuntoutuspäivää) palveluntuottajan avoyksikössä.

2 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 2(11) Tarjouspyynnön kohdassa 2.1. on kuvattu malli, johon mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksesta tarjottavan hinnan tulee perustua: - Alkuvaihe: 10 peräkkäistä avomuotoista kuntoutuspäivää, joka toteutetaan palveluntuottajan avoyksikössä - Työhön valmennuksen vaihe: 205 avomuotoista kuntoutuspäivää, jotka toteutetaan ulkopuolisessa työpaikassa - Päätösvaihe: 5 avomuotoista kuntoutuspäivää, joka toteutetaan palveluntuottajan avoyksikössä - Seurantavaihe: 20 seurantapäivää (avomuotoista kuntoutuspäivää) palveluntuottajan avoyksikössä. Palveluntuottajan tulee tarjota palveluntuottajan avoyksikössä tapahtuvan avomuotoisen kuntoutuksen kuntoutujan hinta (euroa/vrk) ja ulkopuolisessa työpaikassa tapahtuvan työhön valmennuksen kuntoutujan hinta (euroa/vrk). Lisäksi tarjouspyynnön kohdassa 3.2. on ilmoitettu Kelan maksamat erilliset kiinteät hinnat. Alku-, päätös- ja seurantavaiheessa palveluntuottajan avoyksikössä toteutuvat avomuotoiset kuntoutuspäivät korvataan palveluntuottajan avoyksikössä tapahtuvan avomuotoisen kuntoutuksen kuntoutujan tarjotulla hinnalla. Tarjottu hinta sisältää kuntoutuspalvelun osuuden. Muut kustannukset korvataan tarjouspyynnön kohdan 3.2. mukaisesti. Kysymys 3: Kohta 3 Hinta> Tarjotaanko työhön valmennuksesta kuntoutujahinta ( /vrk) ajatellen, että se toteutetaan ulkopuolisessa työpaikassa? Kysymys 4: Palvelutuottajan tiloissa tapahtuvan työhön valmennuksen ajalta maksetaan 70% ulkopuolisessa työpaikassa tarjotusta hinnasta kuntoutujalta. Hintatarjous (Lomake 2 c-d) tulee siis käyttää laskentakaavaa ulkopuolinen hinta 100 % ja palvelutuottajan tiloissa 70%? Vastaus kysymyksiin 3 4: Tarjouspyynnön kohdan 3.1. mukaisesti työhönvalmennuksesta ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksesta tarjotaan palveluntuottajan avoyksikössä tapahtuvan avomuotoisen kuntoutuksen kuntoutujan hinta (euroa/vrk) ja ulkopuolisessa työpaikassa tapahtuvan työhön valmennuksen kuntoutujan hinta (euroa/vrk). Tarjouspyynnössä kohdassa 3.1. on lisäksi ilmoitettu, että palveluntuottajan tiloissa tapahtuvan työhön valmennuksen ajalta maksetaan 70% tarjotusta ulkopuolisessa työpaikassa tapahtuvan työhön valmennuksen kuntoutujan hinnasta. Tarjoajan tulee siis tarjota mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen tarjouksessa Lomakkeella 2c d ja työhönvalmennuksen tarjouksessa Lomakkeella 2a b kaksi hintaa eli antaa hintatarjous palveluntuottajan avoyksikössä tapahtuvalle avomuotoiselle kuntoutuspalvelulle (euroa/vuorokausi/kuntoutuja) ja ulkopuolisessa työpaikassa tapahtuvalle työhön valmennukselle (euroa/vuorokausi/kuntoutuja). Kela laskee tarjotun ulkopuolisessa työpaikassa tapahtuvan työhön valmennuksen hinnan perusteella hinnan palveluntuottajan tiloissa tapahtuvalle työhön valmennukselle. Palveluntuottajan tiloissa tapahtuvan työhön valmennuksen hinta on 70 % tarjotusta ulkopuolisessa työpaikassa tapahtuvan työhön valmennuksen hinnasta.

3 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 3(11) Kysymys 5: Viite lomake Palvelua koskevat kelpoisuusehdot (Lomake 4c-d) Huomioidaanko työparin toiselta jäseneltä edellytettävänä kokemuksena mielenterveystyöstä Kelan järjestämät aikuisten työuupumus -kuntoutuskurssit ja aiemmat Tule -oireisten elämänhallintakurssit? Vastaus: Tarjouspyynnön lomakkeilla 4c-d on määritelty mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta koskevat kelpoisuusehdot. Kelpoisuusehdoissa on määritelty, että kuntoutuspalvelun toteuttamiseen osallistuvasta työparista tulee toisella jäsenellä (psykologi, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, sosionomi tai kuntoutuksen ohjaaja) olla lisäksi vähintään 3 vuoden kokemus mielenterveystyöstä. Kokemuksena otetaan huomioon seuraava Kelan järjestämä mielenterveyskuntoutus ajalla : Ko. kohderyhmän kuntoutuksena otetaan huomioon mielenterveyskurssit ja psykoterapia Lisäksi otetaan huomioon muiden maksajatahojen esim. terveydenhuollon, työterveyshuollon, RAY:n, työ- ja elinkeinotoimiston, vakuutusyhtiöiden, työeläkelaitosten rahoittama mielenterveyskuntoutuspalveluiden toteuttaminen ja/tai terveydenhuollon psykiatrinen hoitotyö. Täydeksi kokemusvuodeksi katsotaan vähintään 40 vuorokautta/vuosi tai 80 käyntikertaa/vuosi. Vuorokaudet tai käyntikerrat voivat koostua useammasta jaksosta tai kurssista. Kokemus ilmoitetaan täysinä vuosina. Työuupumus-kuntoutuskursseja ja tules-elämänhallintakursseja ei huomioida palvelua koskevassa kelpoisuusehdossa mielenterveystyön kokemukseksi. Kysymys 6: Tarjouspyynnössä kohdassa 2.: Tarjoajan tulee pystyä toteuttamaan tarjoamansa asiakaskapasiteetti sopimuskaudella ja mt-työhönvalmennukseen tuottamiseen käytettävissä olevan kapasiteetin ylittävän asiakasmäärän tarjoaminen on ehdottomasti kielletty. Kysymys: Kuinka kapasiteetti vuositasolla määritellään? Määritteleekö tuottaja kapasiteetin, jonka pystyy tarjoamaan ja johon voi sitoutua, itse? Vastaus: Tarjouspyynnön kohdan 2. mukaisesti tarjoajan työhönvalmennuksen ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen tuottamiseen käytettävissä olevan kapasiteetin ylittävän asiakasmäärän tarjoaminen on ehdottomasti kielletty. Tarjoajat, jotka tarjoavat suurempia asiakasmääriä kuin voivat käytännössä toteuttaa, tullaan sulkemaan tarjouskilpailusta. Tarjoaja määrittelee tarjousta antaessaan itse sen asiakasmäärän, johon tarjoaja pystyy sitoutumaan ja jolle vähintään pystyy palvelua vuosittain tarjoamaan. Kysymys 7: Tarjoajaa koskevassa kelpoisuusehdoissa on kohta Avoyksikössä toteutuvan kuntoutuksen aikana ruokailu järjestetään palveluntuottajan avoyksikössä. Voiko ruokailun jatkossakin järjestää sopimuslounaspaikoissa vai siirtyykö ruokaileminen uuden standardin myötä palveluntuottajan tiloihin?

4 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 4(11) Vastaus: Tarjoajaa koskevissa kelpoisuusehdoissa edellytetään, että palveluntuottajalla on kuntoutuksen toteuttamiseen yksi avoyksikkö, jossa on seuraavat standardin yleisen osan edellyttämät tilat: - ruokailutila - yleiset tilat (sisältää lepotilat) - tutkimushuone - ryhmätyö- ja/tai luentotila Lisäksi tarjoajaa koskevissa kelpoisuusehdoissa on edellytyksenä, että avoyksikössä toteutuvan kuntoutuksen aikana ruokailu järjestetään palveluntuottajan avoyksikössä. Työhönvalmennuksessa ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksessa alku-, päätös- ja seurantavaihe toteutuvat palveluntuottajan avoyksikössä. Tarjoaa koskevien kelpoisuusehtojen mukaisesti näiden vaiheiden aikainen ruokailu tulee toteuttaa palveluntuottajan avoyksikössä eikä ruokailua voi järjestää avoyksikön ulkopuolelle. Kysymys 8: Kelpoisuusehdoissa vaatimuksena on, että palveluntuottajalla on käytettävissä työkokeilutilat. Voidaanko nämä palveluntuottajan työkokeilutilat hankkia alihankintana työklinikoista, työpajoista, työhönvalmennussäätiöistä tai vastaavista paikoista? Jos voidaan, pitääkö tällöin olla tarjouksen liitteenä alihankintasopimus tilojen osalta? Vastaus: Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen Tarjoajaa koskevissa kelpoisuusehdoissa on määritelty Lomakkeella 3c d, että palveluntuottajalla on käytettävissä työkokeilutilat. Palveluntuottajan käytettävissä tulee siis olla työkokeilutila ja ko. tila voi sijaita muualla kuin palveluntuottajan avoyksikössä. Työkokeilutilat voivat olla työklinikoita, työpajoja, työsaleja, työkeskuksia, työhönvalmennussäätiöitä, palveluntuottajan työkokeilutiloja ja vastaavia, joita ei katsota ulkopuolisiksi työpaikoiksi. Kelan avo- ja laitosmuotoisen standardin yleisen osan Liitteessä 2 Käsitteet on määritelty työkokeilutilat. Palveluntuottaja voi hankkia työkokeilutilat avoyksikön ulkopuolelta esimerkiksi vuokraamalla, jolloin ko. tilojen osalta tulee täyttää erillinen Palveluntuottajatiedosto - lomake. Kyse ei ole alihankinnasta vaan tilojen vuokraamisesta. Tarjoukseen ei tarvitse liittää vuokrasopimusta. Työhönvalmennuksen Tarjoaa koskevissa kelpoisuusehdoissa on määritelty Lomakkeella 3a-b, että palveluntuottajalla voi olla käytettävissä työkokeilutilat. Työkokeilutilat voivat olla työklinikoita, työpajoja, työsaleja, työkeskuksia, työhönvalmennussäätiöitä, palveluntuottajan työkokeilutiloja ja vastaavia, joita ei katsota ulkopuolisiksi työpaikoiksi. Kysymys 9: Jos työhönvalmennuksen vaiheessa ulkopuolisella työpaikalla toteutuva työhönvalmennus edellyttää osallistumista myös lauantaina, voiko palveluntuottaja laskuttaa Kelaa myös lauantaipäivältä? Vastaus: Kelan avo- ja laitosmuotoisen standardin Työhönvalmennuksen palvelukohtaisessa standardissa kohdassa 1.6. Rakenne todetaan, että jos ulkopuolisella työpaikalla toteutuva työhön valmennus edellyttää, lauantai voi olla poikkeuksellisesti kuntoutuspäivä. Kuntoutuspäivä korvataan tarjotun ulkopuolisessa työpaikassa tapahtuvan työhön valmennuksen hinnalla (euroa/vuorokausi/kuntoutuja).

5 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 5(11) Kysymys 10: Miksi erva-alueille osoitetut rahamäärän jakautumiset eroavat työhönvalmennuksen ja MT työhönvalmennuksen osalta ja valtakunnallinen rahamäärä jaetaan eri prosentein erva-alueille? Ilmeisesti perusteena ei ole siis käytetty alueiden väestöpohjaa, vaan jotakin muuta perustetta. Mitä? Tämä ei selviä tarjouspyynnöstä. Vastaus: Työhönvalmennuksen ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen tarjouspyynnössä on ilmoitettu alustava arvio ko. palveluihin varatusta määrärahasta sekä arvio siitä, miten palvelut ERVA-alueilla tulevat jakautumaan. Arviossa on huomioitu muun muassa ERVA-alueen väestöpohja, sairastavuus ja Kelan ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden jakauma hieman eri painotuksin. Esitetyt luvut ovat vain arvio palvelujen toteutumisesta, sillä työhönvalmennuksen ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen palveluissa on kyse KKRL (566/2005) 6 ja 7 :n mukaisista Kelan järjestämisvastuulle kuuluvista kuntoutustoimenpiteistä. Kysymys 11: Tarjouspyynnössä todetaan: Tarjouksia hyväksytään siinä määrin, että niillä voidaan järjestää riittävät kuntoutuspalvelut. Lisäksi todetaan, että kuntoutusasiakas valitsee asuinpaikkansa mukaiselta erva-alueelta sen palveluntuottajan, jolta palvelut hänelle ostetaan. Yylikapasiteetin tarjoaminen tarjouspyynnössä kielletään, mutta tarjouslomakkeissa kysytään vain kuinka monta asiakasta vuositasolla vähintään tarjotaan. Ylärajaa palveluntuottajan ei siis kuitenkaan tarvitse ilmoittaa. Miten Kela arvioi palveluntuottajien tarjoaman kapasiteetin riittävyyden?entä miten asiakkaiden ohjautumista seurataan puitejärjestelyyn valittujen palveluntuottajien kesken? Onko todellakin niin, että asiakkaan valinta on ainoa ohjaamisen keino, vai ohjaako Kela kuitenkion asiakkaiden valintaa jollakin tavalla? Miten esim. estetään, ettei käy niin, että asiakkaat valitsevat vain yhtä palveluntuottajaa puitejärjestelyyn valituista toimijoista. Vastaus: Tarjouspyynnön kohdan 2. mukaisesti tarjoajan työhönvalmennuksen ja mt-työhönvalmennuksen tuottamiseen käytettävissä olevan kapasiteetin ylittävän asiakasmäärän tarjoaminen on ehdottomasti kielletty. Tarjoajat, jotka tarjoavat suurempia asiakasmääriä kuin voivat käytännössä toteuttaa, tullaan sulkemaan tarjouskilpailusta. Tarjouspyynnön kohdan 1.4. mukaisesti suomenkielisessä työhönvalmennuksessa ja mt-työhönvalmennuksessa palveluntuottajat valitaan hankintalain (348/2007) mukaiseen alueelliseen puitejärjestelyyn tarjousvertailun mukaan määräytyvässä paremmuusjärjestyksessä tarjouspyynnössä kuvatun ERVA-jaon mukaisesti tarjottu asiakaskapasiteetti huomioiden. Kelan kuntoutusasiakas valitsee oman asuinpaikkakuntansa mukaiselta ERVAalueelta puitejärjärjestelyyn valituista palveluntuottajista sen, jolta palvelut hänelle ostetaan. Tarjoaja ilmoittaa työhönvalmennuksen osalta Lomakkeella 1a-b ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen osalta Lomakkeella 1c-d sen asiakasmäärän, jolle vähintään pystyy palvelua tarjoamaan vuosittain ja mihin asiakasmäärään tarjoaja voi ko. palvelun osalta sitoutua. Ilmoitetun asiakasmäärän perusteella Kela arvioi palvelutarpeen kattavan kapasiteetin. Kysymys 12: Rajaamalla tiukasti palveluntuottajat ja mahdolliset asiakkaat erva-alueiden mukaan, on todennäköistä, että syntyy tilanteita, joissa kuntoutuspalvelun järjestäminen asiakkaalle muodostuu selvästi kalliimmaksi kuin että se järjestettäisiin lähimpänä asuinpaikkaansa olevan viereisen erva-alueen palveluntuottajalla. Eikö tarjouskilpailun ideana olekaan järjestää palvelut niitä tarvitseville mahdollisimman kustannustehokkaasti?

6 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 6(11) Kysymys 13: Miksi Kela rajaa palveluntuottajan markkinat yhdelle erva-alueelle? On mahdollista, että palveluntuottajat sijaitsevat fyysisesti lähekkäin esim. viereisissä kunnissa erva-aluejaon rajan eri puolilla, mutta kuitenkin toisen markkina-alue on selvästi toista suurempi. Tarjouspyyntöhän rajaa samalla myös sen, ettei ulkomaalaisilla palveluntuottajilla ole edes mahdollista tehdä tarjousta, vaikka sitoutuisivat muutoin tarjouspyyntöön? Onko tällainen kilpailun ja markkinoiden rajoittaminen laillista? Vastaus kysymyksiin 12 13: Työhönvalmennuksen ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen tarjouspyynnön kohdan 1.3. mukaisesti suomenkielisten palveluiden palveluntuottajat kilpailutetaan tarjouspyynnön kohdassa 1.1. kuvatun jaon mukaisesti alueellisesti. Kyse on avomuotoisesti hankittavasta palvelusta, joka sisältää palveluntuottajan käyntejä kuntoutujan työpaikalla työhön valmennuksen vaiheen aikana. Palveluntuottajan tarjous huomioidaan sillä ERVA alueella, jossa palveluntuottajan ilmoittama toimipiste (avoyksikkö) sijaitsee. Tarjouspyynnön kohdan 1.4. mukaisesti Kelan kuntoutusasiakas valitsee oman asuinpaikkakuntansa mukaiselta ERVA alueelta puitejärjestelyyn valituista palveluntuottajista sen, jolta palvelut hänelle ostetaan. Tarjouspyynnön mukaisesti ruotsinkieliset palvelut hankitaan valtakunnallisesti. Kysymys 14: Työhönvalmennuksia koskevassa tarjouspyynnössä sanotaan kohdassa 2. Tarjousten antaminen (s. 4): Tarjoajan työhönvalmennuksen ja mt-työhönvalmennuksen tuottamiseen käytettävissä olevan kapasiteetin ylittävän asiakasmäärän tarjoaminen on ehdottomasti kielletty. Tarjoajat, jotka tarjoavat suurempia asiakasmääriä kuin voivat käytännössä toteuttaa, tullaan sulkemaan tarjouskilpailusta. Lomakkeella 1 (tarjouksen yleistiedot) pyydetään ilmoittamaan tarjottava kuntoutujien vähimmäismäärä vuosittain, mutta mihin kohtaan tarjousasiakirjoihin merkitään, mikä on suurin asiakasmäärä, jonka voimme käytännössä toteuttaa? Vastaus: Tarjoaja ilmoittaa työhönvalmennuksen osalta Lomakkeella 1a-b ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen osalta Lomakkeella 1c-d sen asiakasmäärän, jolle vähintään pystyy palvelua tarjoamaan vuosittain ja mihin asiakasmäärään tarjoaja voi kyseessä olevan palvelun osalta sitoutua. Lomakkeilla ei ilmoiteta suurinta asiakasmäärää vaan se asiakasmäärä, jolle palveluntuottaja vähintään pystyy ko. palvelua vuosittain järjestämään. Kysymys 15: Jos työhönvalmennusta tai mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennusta toteuttaa useampi työpari, miten työparin työelämänasiantuntijan tiedot merkitään lomakkeeseen 5. Merkitäänkö lomakkeeseen työpariin yksi työelämänasiantuntija ja kohtaan 2.1 rastitaan kaikkien palvelua toettavien työelämänasiantuntijoiden koulutustiedot. Vastaus: Tarjous tehdään vain yhdestä työryhmästä. Henkilöstö -lomakkeella (työhönvalmennuksen osalta lomake 5a b ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen osalta lomake 5c d) kohdassa 2. ilmoitetaan yksi palvelukohtaisen standardin mukainen palvelua toteuttava työryhmä (työpari ja erityistyöntekijä(t). Henkilöstö-lomakkeella kohdassa 2.1. ilmoitetaan vain kohdassa 2. ilmoitetun yhden työelämänasiantuntijan tiedot. Henkilöstö-lomakkeella palvelua toteuttavaa henkilöstöä ei voi tarjota vaihtoehtoisena. Henkilöstö-lomakkeella ei tule ilmoittaa esimerkiksi kahden työelämän asiantuntijan tietoja.

7 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 7(11) Palvelukohtaista standardia koskevat kysymykset Työhönvalmennus Kysymys 1: Voiko työhönvalmennuksen työparina toimia sosiaalityöntekijä ja ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja, joka on koulutukseltaan sosionomi (AMK)? Vastaus: Työhönvalmennuksen palvelukohtaisen standardin kohdan 1.4. mukaan työparin muodostaa 2 työntekijää, jotka ovat eri ammatti- ja tutkintonimikkeen edustajia. Työparin jäsenet ovat - työelämän asiantuntija - sosiaalityöntekijä tai sosionomi (AMK) tai psykologi tai kuntoutuksen ohjaaja (AMK) Sosiaalityöntekijä ja sosionomi (AMK) edustavat eri ammatti- ja tutkintonimikettä, joten he voivat muodostaa työhönvalmennuksessa työparin. Henkilöstö-lomakkeella 5a b tulee kohdassa 2. käyttää työelämän asiantuntijan nimikettä siitä työparin jäsenistä, joka toimii työelämän asiantuntijatehtävässä. Kysymys 2: Jos työparina on työelämänasiantuntija ja kuntoutuksen ohjaaja voiko erityistyöntekijänä olla sosionomi? Työhönvalmennuksen standardi rinnastaa työfysioterapeutin ja psykologin, onko oikein ymmärretty? Vastaus: Palvelukohtaisessa standardissa kohdassa 1.4. Henkilöstö on kuvattu erityistyöntekijät. Jos työparin toisena jäsenenä on kuntoutuksen ohjaaja (AMK), voi erityistyöntekijä olla psykologi tai neuropsykologi tai työfysioterapeutti edellyttäen, että erityistyöntekijä tällöin edustaa eri ammattinimikettä kuin työelämän asiantuntija. Mikäli työelämän asiantuntija on esimerkiksi työfysioterapeutti ja työparin toisena jäsenenä on kuntoutuksen ohjaaja (AMK), voi erityistyöntekijänä palvelukohtaisen standardin mukaan olla joko psykologi tai neuropsykologi. Tässä tilanteessa työfysioterapeutti ei voi olla erityistyöntekijänä, koska hän edustaa samaa ammattinimikettä kuin työelämän asiantuntijana toimiva työfysioterapeutti. Työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kysymys 1: Kuinka monta kuntoutujaa voi yhdellä työparilla olla? Vastaus: Jos kyseessä on työparin jäsenten järjestämänä ryhmämuotoinen toiminta työhönvalmennuksen tai MT-työhönvalmennuksen aikana, voi työparilla olla ryhmämuotoisessa toiminnassa yhtä aikaa enintään 8 kuntoutujaa. Työhönvalmennuksen ja MT-työhönvalmennuksen standardeissa ei ole määritelty sitä, kuinka monesta kuntoutujasta työpari voi samanaikaisesti enimmillään vastata. Palveluntuottajan vastuulle jää arvion tekeminen siitä, kuinka monta kuntoutujaa yhdellä työparilla voi enimmillään olla niin, että kuntoutus on laadullisesti hyvän kuntoutuskäytännön ja sisällöllisesti standardin mukaista.

8 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 8(11) Kysymys 2: Kuntoutukseen osallistuu 1 erityistyöntekijä. Pienenä toimijana yksi mahdollisuus järjestää erityistyöntekijän panos on hankkia se alihankintana/tuntityöntekijänä. Mikä on tarpeellinen ja riittävä erityistyöntekijän standardin mukainen työpanos? Vastaus: Erityistyöntekijä osallistuu työhönvalmennuksen ja MT-työhönvalmennuksen toteuttamiseen. Erityistyöntekijälle ei ole määritelty näissä standardeissa vähimmäistuntimäärää. Työhönvalmennuksessa ja MT-työhönvalmennuksessa ensimmäisen tai toisen kuntoutuspäivän aikana työpari ja erityistyöntekijät arvioivat alustavasti erityistyöntekijän tarvetta kuntoutuksessa. Palveluntuottaja varaa erityistyöntekijän tapaamisiin kuntoutujalle riittävästi aikaa, kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Työhönvalmennuksen ja MT-työhönvalmennuksen palvelukohtaisissa standardeissa on kerrottu erityistyöntekijän tehtävistä kuntoutuksen aikana. Palveluntuottaja vastaa siitä, että erityistyöntekijä osallistuu kuntoutukseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön kuntoutujan yksilöllisen tilanteen edellyttämällä tavalla ja kuntoutus toteutuu laadullisesti hyvän kuntoutuskäytännön sekä standardin mukaisena. Kysymys 3: Voiko standardia tulkita myös niin, että kumpi tahansa työparista voi toimia omaohjaajana? Eli kuntoutuksen alussa kuntoutujan kanssa sovitaan, kumpi työntekijöistä toimii koko prosessin ajan kuntoutujan omaohjaajana. Vastaus: Työhönvalmennuksen ja MT-työhönvalmennuksen palvelukohtaisten standardien mukaisesti työelämän asiantuntija toimii kuntoutujan omaohjaajana. MT työhönvalmennus: Kysymys 1: Viite Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus standardin kohta 1.5. ja standardin yleinen osa liite 2. Kuinka monipuolista varustusta edellytetään olevan työkokeilutiloissa. Kuinka monen erilaisen työtehtävän kokeilua edellytetään pystyttävän tiloissa kokeilemaan? Vastaus: Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardin yleisen osan Liitteessä 2 Käsitteet on määritelty työkokeilutilat. MT-työhönvalmennuksen palvelukohtaisessa standardissa on määritelty kohdassa 1.5., että palveluntuottajalla tulee olla käytettävissä työkokeilutilat. Standardeissa ei ole määritelty lukumäärää sille, kuinka montaa erilaista työtehtävää, kuten tavanomaisia toimisto-, atk-, keittiö-, puutarha-, siivous ja metallitöitä, palveluntuottajan käytettävissä olevissa työkokeilutiloissa tapahtuvassa työhön valmennuksessa on pystyttävä tekemään. Tilojen tulee vastata mahdollisimman aitoa työympäristöä ja palveluntuottajalla tulee olla monipuolinen tuntemus erilaisista työtehtävistä sekä asianmukaiset työvälineet työtehtävien tekemiseen. Ensisijainen tavoite on löytää kuntoutujalle ammatillista suunnitelmaa vastaava ulkopuolinen työpaikka. Palvelukohtaisen standardin mukaan palveluntuottajan käytettävissä olevien työkokeilutilojen lisäksi palveluntuottajan tulee järjestää kuntoutujalle ulkopuolinen työpaikka. MT-työhönvalmennuksessa keskeistä on kuntoutujan saama pitkäkestoinen yksilöllinen tuki ja ohjaus työn tekemiseen ja työelämään siirtymiseen.

9 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 9(11) Kysymys 2: Viite Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus standardin kohta 1.7.1: Perustellusta syystä kuntoutus voidaan aloittaa myöhemmin. Mitä voisivat olla nämä perustellut syyt? Vastaus: Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen palvelukohtaisen standardin kohdan mukaan palveluntuottaja aloittaa MT-työhönvalmennuksen mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 4 viikon kuluessa kuntoutuspäätöksen ja siihen liittyvien asiakirjojen saapumisesta palveluntuottajalle. Muilta osin kysymys ei liity tarjouksen antamiseen, joten siihen ei tässä yhteydessä vastata. Kysymys 3: Kuinka paljon mt-työhönvalmennuksessa voi olla kerrallaan kuntoutujia? Kysymys 4: Standardissa mainitaan ryhmämuotoisessa toiminnassa enintään 8 henkilöä. Onko tämä kuntoutujien maksimimäärä kerrallaan mt-työhönvalmennuksessa? Vastaus kysymyksiin 3 4: Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen palvelukohtaisessa standardissa sivulla 7. on määritelty, että jos kyseessä on ryhmämuotoinen toiminta MTtyöhönvalmennuksen aikana, voi ryhmämuotoisessa toiminnassa olla yhtä aikaa enintään 8 kuntoutujaa. MT-työhönvalmennuksen standardissa ei ole määritelty sitä, kuinka monta kuntoutujaa voi samanaikaisesti enimmillään olla. Palveluntuottajan vastuulle jää arvion tekeminen siitä, kuinka monta kuntoutujaa voi enimmillään olla niin, että kuntoutus on laadullisesti hyvän kuntoutuskäytännön ja sisällöllisesti standardin mukaista. Jos palveluntuottaja on koonnut ryhmän MT-työhönvalmennuksen kuntoutujista, sen koko voi olla ryhmämuotoisessa toiminnassa enintään 8 henkilöä kerralla. MT-työhönvalmennuksen standardissa ei määritellä sitä, kuinka paljon palveluntuottajalla voi olla kaiken kaikkiaan eri vaiheissa olevia kuntoutujia. Palveluntuottajan vastuulle jää arvion tekeminen siitä, kuinka paljon kuntoutujia voi enimmillään olla niin, että kuntoutus on laadullisesti hyvän kuntoutuskäytännön ja standardin mukaista. Kysymys 5: Standardin mukaan avoyksikön tiloissa mainitaan tutkimushuone. Mitä tutkimushuone pitää sisältää ja mihin sitä on tarkoitus käyttää mt-työhönvalmennuksessa? Vastaus: Tutkimushuonetta eikä tutkimushuoneessa olevia laitteita ja välineitä ole tarkemmin määritelty tarjousmateriaalissa. Tutkimushuoneessa voidaan järjestää esimerkiksi omaohjaajan tai psykologin tai sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän tai sosionomin (AMK) tai kuntoutuksen ohjaajan (AMK) tai erityistyöntekijän yksilöllisiä tapaamisia. Kysymys 6: Standardissa sanotaan MT-työhönvalmennuksesta näin: Työhön valmennuksen vaihe pyritään aloittamaan alkuvaiheen päätyttyä viimeistään 1 VIIKON kuluessa alkuvaiheen päättymisestä.? Yleisessä työhönvalmennuksessa aikaraja on viimeistään 1 kuukauden kuluessa alkuvaiheen päättymisestä. Onko realistista löytää jokaiselle MT-kuntoutujalle 1 viikon kuluessa soveltuva työpaikka standardin mukaisesti ensisijaisesti ulkopuolisessa työpaikassa?

10 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 10(11) Vastaus: Tarjouspyynnön kohdan 2.1. mukaan tarjottavan hinnan mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksesta on perustuttava alla olevaan malliin: Alkuvaihe: 10 peräkkäistä avomuotoista kuntoutuspäivää, joka toteutetaan palveluntuottajan avoyksikössä Työhön valmennuksen vaihe: 205 avomuotoista kuntoutuspäivää, jotka toteutetaan ulkopuolisessa työpaikassa Päätösvaihe 5 avomuotoista kuntoutuspäivää, joka toteutetaan palveluntuottajan avoyksikössä Seurantavaihe: 20 seurantapäivää (avomuotoista kuntoutuspäivää) palveluntuottajan avoyksikössä. MT-työhönvalmennuksessa tavoitteena on, että kuntoutuja löytää itselleen toiveitaan, osaamistaan ja taitojaan vastaavan sekä terveydentilaansa soveltuvan palkkatyön. Palvelukohtaisen standardin kohdan 1.5. mukaisesti palveluntuottajan tulee järjestää ulkopuolinen työpaikka ja työhön valmennus toteutetaan ensisijaisesti ulkopuolisessa työpaikassa. Työn etsintä on keskeinen osa alkuvaihetta, joka kestää 1-10 kuntoutuspäivää. MT-työhönvalmennuksessa työhön valmennuksen vaihe tulee aloittaa viimeistään 1 viikon sisällä alkuvaiheen päättymisestä. MT-työhönvalmennuksen alkuvaihe voidaan perustellusta syystä jaksottaa. Alkuvaiheen jaksotus voi tulla kyseeseen työpaikan etsinnän vuoksi. Alkuvaiheen jaksotus voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että kuntoutuja on alkuvaiheesta 8 kuntoutuspäivää palveluntuottajalla. Jos jaksotuksen aikana ei ole löytynyt työpaikkaa, kuntoutuja voi palata jatkamaan alkuvaihetta palveluntuottajalle. Alkuvaiheen jaksotus on mahdollista myös, jos työnantajalle ei sovi työhön valmennuksen aloittaminen alkuvaiheen päätyttyä. Palvelukohtaisen standardin kohdan 1.5. mukaan palveluntuottajalla tulee olla käytettävissä työkokeilutilat. Jos työpaikkaa ei ole löytynyt 1 viikon sisällä alkuvaiheen päättymisestä ja kuntoutuja tarvitsee runsaasti tukea ja ohjausta työtehtävien tekemisessä, kuntoutuja voi aloittaa palveluntuottajan käytettävissä olevissa työkokeilutiloissa tapahtuvan työhön valmennuksen. Palveluntuottajan käytettävissä olevissa työkokeilutiloissa tapahtuvassa työhön valmennuksessa omaohjaajan tehtäviin kuuluu muun muassa etsiä ulkopuolista työpaikkaa ja tukea kuntoutujaa ulkopuoliseen työpaikkaan siirtymisessä. Kysymys 7: Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen palvelulinjakohtaisessa standardin sivulla 4. todetaan, että palveluntuottajan tulee järjestää kuntoutujalle ulkopuolinen työpaikka. Mitä tällä tarkoitetaan? Samassa kohtaa standardia todetaan myös, että palveluntuottajalla tulee olla käytettävissä työkokeilutilat. Millaiset työkokeilutilat palveluntuottajalla tulee olla? Vastaus: MT-työhönvalmennuksen tavoitteena on, että kuntoutuja löytää itselleen toiveitaan, osaamistaan ja taitojaan vastaavan sekä terveydentilaansa soveltuvan palkkatyön. Keskeistä on ulkopuolisen työpaikan etsintä sekä kuntoutujan saama pitkäkestoinen tuki ja ohjaus työn tekemiseen ja työelämään siirtymiseen. Työhön valmennus toteutetaan ensisijassa sellaisessa ulkopuolisessa työpaikassa, johon kuntoutuja voi työhön valmennuksen jälkeen työllistyä tai jossa hän voi jatkaa valmennuksen jälkeen esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella. Palvelukohtaisen standardin kohdan mukaisesti ulkopuoliseksi työpaikaksi ei katsota työklinikoita, työpajoja, työsaleja, työkeskuksia, työhönvalmennussäätiöitä, palveluntuottajan työkokeilutiloja ja vastaavia.

11 Kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 11(11) MT-työhönvalmennuksen palvelukohtaisen standardin kohdassa 1.5. on määritelty, että palveluntuottajalla tulee olla käytettävissä työkokeilutilat. Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardin yleisen osan Liitteessä 2 Käsitteet on määritelty työkokeilutilat. Työkokeilutiloissa voi tehdä esimerkiksi tavanomaisia toimisto-, atk-, keittiö-, puutarha-, siivous ja metallitöitä. Tilat vastaavat mahdollisimman aitoa työympäristöä, palveluntuottajalla on monipuolinen tuntemus erilaisista työtehtävistä sekä asianmukaisia työvälineitä työtehtävien tekemiseen. Palveluntuottajan käytettävissä olevissa työkokeilutiloissa tapahtuva työhön valmennus voi toteutua aloitusvaiheena ennen siirtymistä ulkopuoliseen työpaikkaan esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja tarvitsee runsaasti tukea ja ohjausta työtehtävien tekemisessä. Kysymys 8: Onko mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksessa ylärajaa omaohjaajan asiakasmäärälle? Vastaus: MT-työhönvalmennuksen palvelukohtaisessa standardissa ei ole määritelty sitä, kuinka monesta kuntoutujasta omaohjaaja voi samanaikaisesti enimmillään vastata. Palveluntuottajan vastuulle jää arvion tekeminen siitä, kuinka monta kuntoutujaa omaohjaajalla voi enimmillään olla niin, että kuntoutus on laadullisesti hyvän kuntoutuskäytännön ja sisällöllisesti standardin mukaista. Kysymys 9: Onko mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennukseen kuuluvista seurantapäivistä yksi tai useampi pakollinen? Jos seurantapäiviä toteutetaan esimerkiksi kaksi ja ne toteutuvat viikon sisällä, tuleeko palveluntuottajan kirjoittaa molemmista käynneistä erikseen kuntoutuspalaute (s. 16)? Vastaus: MT-työhönvalmennuksen palvelukohtaisen standardin kohdan 1.6. mukaisesti seurantavaihe toteutetaan kuntoutujan tarpeiden mukaisesti 6 kuukauden kuluessa päätösvaiheesta. MTtyöhönvalmennuksen seurantavaiheeseen kuuluu 3-20 seurantaa, eli kolme seurannoista ovat pakollisia. Jokaiseen seurantaan valitaan kuntoutujan ajankohtaiseen tilanteeseen sopiva toteutustapa, joka voi seurantapäivän lisäksi olla seurantakäynti tai video- tai puhelinyhteydenotto. Ensimmäinen seurannoista toteutetaan viimeistään 3 kuukauden kuluttua päätösvaiheesta. Standardin sivun 16 mukaisesti palveluntuottaja laatii ensimmäisen ja viimeisen seurannan jälkeen lyhyen kuntoutuspalautteen ja toimittaa sen kuntoutujalle ja Kelaan. Jos toteutetaan esimerkiksi kolme seurantapäivää ja ne toteutuvat viikon sisällä, tulee palveluntuottajan kirjoittaa ensimmäisestä ja viimeisestä seurantapäivästä erikseen lyhyt kuntoutuspalaute ja toimittaa se Kelaan ja kuntoutujalle.