Iijoen keskiosan tarkkailu v. 2010

Transkriptio

1 Taivalkosken kunta RKTL - Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus Kainuun Lohimestari Oy - Koivukosken laitos Iijoen keskiosan tarkkailu v. 21

2 9M6963 Iijoen keskiosan tarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS 2 3 SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Sääolosuhteet Virtaamat 4 4 PÄÄSTÖTARKKAILU Jätevedenpuhdistamot Taivalkosken kunta Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja Kalankasvatuslaitokset 14 5 VESISTÖTARKKAILU Vesistötarkkailun toteutus Veden laatu Taivalkosken alueella Veden laadun kehitys 18 6 YHTEENVETO 19 7 VIITTEET 21 Liitteet Liite 1 Kuormittajien sekä vesistö- ja kalataloustarkkailun havaintopaikkojen sijainti Liite 2.1 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon lieteanalyysi v. 21 Liite 2.2 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v. 21 Liite 3 RKTL:n Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuksen jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v. 21 Liite 4 Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken kalankasvatuslaitoksen kuormitus v. 21 Liite 5 RKTL:n Taivalkosken kalanviljelylaitoksen kuormitus v. 21 Liite 6 Velvoitetarkkailun tulokset v. 21 Pöyry Finland Oy DI, Leena Kurkinen MMM, Maarit Eskola Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

3 1 1 JOHDANTO Iijoen vesistöalueen velvoitetarkkailujen hoitaminen jakaantui vuoden 26 alusta pienempiin osiin. Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoille ja kalankasvatuslaitoksille on laadittu oma ohjelma vuosille (Pöyry Environment Oy 25). Lisäksi Iijoella on voimassa Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille (Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 26). Vuonna 21 Taivalkosken jätevedenpuhdistamon, RKTL:n Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuslaitoksen sekä Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksen tarkkailu suoritettiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ( , Dnro: PPO-27-Y-3-119) ja Kainuun TE-keskuksen ( , Dnro: 22/ ) hyväksymän, vuosille laaditun Iijoen keskiosan päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelman (Pöyry Environment Oy 27) mukaisesti. Käyttö- ja päästötarkkailu jatkuu alueella tähänastisella tavalla ottaen huomioon mahdolliset lupapäätöksissä annetut tarkkailua koskevat määräykset. Tässä raportissa on esitetty Iijoen keskiosalla toimivien Taivalkosken taajaman ja RKTL:n Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuksen jätevedenpuhdistamoiden sekä Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksen ja RKTL:n Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuksen kalanviljelylaitosten käyttö- ja kuormitustarkkailutiedot vuodelta 21. Vesistötarkkailu koostui vuonna 21 fysikaalis-kemiallisesta veden laadun tarkkailusta toimijoiden lähialueella. Raportoinnissa hyödynnetään myös Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen seurantatuloksia alueelta. Lisäksi velvoitetarkkailuun sisältyi v. 21 Koivukosken alapuolisella Iijoella toteutettu kalastustiedustelu. Velvoitetarkkailusta ja raportoinnista vastaa Pöyry Finland Oy. Taulukossa 1 ja 2 on esitetty tiedot Taivalkosken ja RKTL:n Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuksen lupapäätökset ja -määräykset. Toimijoiden sijainti on esitetty liitteessä 1. Taulukko 1 Iijoen keskiosan taajamakuormittaja ja erillislaitos sekä niiden lupamääräykset. Kuormittaja Luvan nro ja antopäivä Lupamääräykset Purkuvesistö Taivalkosken kunta Dnro PPO-22-Y , BOD 7ATU <7 mg/l, Kok.P <1, mg/l Iijoki Ehdot lähtien: BOD 7ATU <2 mg/l, teho >9 % Kok.P <,5 mg/l, teho > 9 % VHO , nro 4/353/3 1/2 vuosikeskiarvona, VNp 365/1994 Dnro PPO-25-Y , asti vn.asetus 888/26 em. ehdot alkaen uusi lupahakemus v. 213 RKTL, Taivalkosken PSY Nro 17/3/1, BOD 7ATU <17,5 mg/l, teho >9 % Ohtaoja riistan- ja kalantutkimus Kok.P <1, mg/l, teho >9 % 1/2 vuosikeskiarvona uusi lupahakemus v. 211

4 Taulukko 2 Iijoen keskiosan tarkkailun piiriin kuuluvat kalankasvatuslaitokset ja niiden lupapäätökset. 2 Kuormittaja Luvan nro ja antopäivä Purkuvesistö RKTL, Taivalkosken PSVEO 35/7/II, (veden joht.) Ohtaoja kalantutkimus ja vesiviljely PSVEO 9/83/III, (veden joht.) (Ohtaoja) PSY 17/3/1, (jätev. joht.) Kainuun Lohimestari Oy PSVEO 15/97/1, Iijoki Koivukosken laitos PSY 16/4/1, VHO 7/46/2, KHO 1928 ja 1929/1/7, VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Iijoki on yksi Pohjanmaan suurimmista joista ja kuudenneksi suurin jokivesistö koko Suomessa. Joki saa alkunsa Kuusamosta läheltä Venäjän rajaa ja laskee Perämereen 4 km Oulun pohjoispuolella. Iijoen ylä- ja keskijuoksu on suojeltu koskiensuojelulain nojalla. Tämän tarkkailun piiriin kuuluva alue sijoittuu Taivalkosken kuntaan Iijoen keski- (61.2) ja yläosan (61.3) vesistöalueille, tarkemmin Jokijärven (61.31) ja Iijoen Jurmun (61.23) osa-alueille. Valuma-alueen suuruus tarkkailualueen alaosalla Väätäjänsuvannossa on 4119,53 km 2, järvisyys 1,3 % ja keskivirtaama (199 2) 55,2 m 3 /s. Suurimmat alueelle laskevat sivujoet ovat Kostonjoki ja Korpijoki. Iijoen ylä- ja keskiosalla sijaitsevat vesistöalueen suurimmat järvet, joita ovat mm. Iijärvi, Irnijärvi, Kostonjärvi, Tyräjärvi, Jongunjärvi ja Puhosjärvi. Iijoen alaosalla koko vesistöalueen kokonaispinta-ala on 14 19,68 km 2, järvisyys 5,67 % ja keskivirtaama 181 m 3 /s. Iijoen vesistöalueella maa- ja metsätalous ovat suurimmat ravinnekuormittajat. Seuraavaksi tulevat laskeuma ja sen jälkeen pistekuormitus, haja-asutus ja turvetuotanto. Veden humuspitoisuus ja ravinteisuus kasvavat Iijoen alaosaa kohden. Joen keskijuoksu on fosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevöitynyt. Ympäristöviranomaisten laatimassa vuosien 2 23 veden laatuun perustuvassa yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa pääosa Iijoen keski- ja yläosan alueesta kuuluu luokkaan hyvä (kuva 1) (ympäristöhallinnon www-sivut). Ympäristöhallinnon vuosien 2 27 biologisiin seurantatuloksiin perustuvassa ekologisessa luokittelussa Iijoen keskiosan pääuoma kuuluu ekologiselta tilaltaan myös pääosin luokkaan hyvä. Myös suurin osa Iijokeen laskevista luokitelluista sivuvesistä kuuluu luokkaan hyvä. Livojoki on arvioitu ekologiselta tilaltaan erinomaiseksi. Kivarinjoki ja myös Korpijoen pääuoma kuuluvat luokkaan tyydyttävä. Säännöstelyn vaikutuksen alla olevat alueet (Iijoen alaosa sekä Kostojärven ja Irnijärven alueet) kuuluvat luokkaan keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut vedet. Iijoen alaosalla säännöstellyn vesialueen tila suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan ekologiseen tilaan on arvioitu tyydyttäväksi, yläosan säännöstellyillä järvillä hyväksi.

5 3 Kuva 1 Iijoen vesistöalueen yleinen käyttökelpoisuusluokitus v SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 3.1 Sääolosuhteet Vuonna 21 Taivalkoskella satoi yhteensä 651 mm, mikä oli hieman vähemmän kuin vertailujakson (1971-2) keskimääräinen vuosisadanta (694 mm). Tammikuu oli kuiva, mutta helmi-maaliskuussa sademäärä oli noin puolitoistakertainen keskimääräiseen verrattuna. Vuoden sateisin kuukausi oli heinäkuu, jolloin satoi yhteensä 11 mm. (kuva 2). Loka- ja etenkin marras-joulukuu olivat puolestaan keskimääräistä kuivempia. mm Sadanta C Lämpötila I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII -2 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2 Kuukauden keskilämpötila ( C) sekä kuukausisadanta (mm) Taivalkoskella (Taivalkoski kk) vuonna 21 sekä vuosien keskiarvot (Ilmatieteen laitoksen sääpalvelu).

6 4 Vuoden 21 keskilämpötila oli lähellä jakson keskiarvoa. Tammi-maaliskuu oli 2 4 C keskimääräistä kylmempi, kun taas huhti-toukokuussa lämpötila oli 3-4 C tavanomaista korkeampi. Heinäkuun keskilämpötila oli 17,9 C, mikä on noin 3 C keskiarvon yläpuolella. Marras-joulukuu oli puolestaan keskmääräistä kylmempi. 3.2 Virtaamat Vuoden 21 päivittäiset virtaamat Iijoen Väätäjäsuvannolla (Taivalkoski) ja kuukausivirtaamat vertailujaksolla on esitetty kuvassa 3. Vuoden 21 virtaama-arvot ovat peräisin ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmästä ja jakson virtaamat hydrologisesta vuosikirjasta (Hyvärinen & Korhonen (toim.) 23). Päivittäiset virtaamat olivat tammi-helmikuussa n. 2 % keskimääräistä alhaisempia. Maaliskuussa virtaama lähti kasvuun ja oli huhtikuun alussa noin 8 m 3 /s, mutta putosi kuukauden aikana tasolle 3 m 3 /s. Toukokuun alussa virtaama lähti tulvan myötä uudelleen kasvuun. Tulvapiikki (116 m 3 /s) ajoittui toukokuun puoliväliin. Heinä-elokuussa virtaama oli noin neljänneksen keskimääräistä pienempi. Myös joulukuussa virtaama oli alle pitkänajan keskiarvon. m 3 /s Virtaama, Väätäjänsuvanto näytteenotto Kuva 3 Iijoen Väätäjäsuvannon virtaamat v. 21 ja kuukausikeskiarvot jaksolla sekä näytteenoton ajoittuminen. 4 PÄÄSTÖTARKKAILU 4.1 Jätevedenpuhdistamot Taivalkosken kunta Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Taivalkosken kunnassa oli vuoden 21 lopussa asukkaita Järjestetyn vesihuollon (vesijohto) liittymisaste Taivalkoskella on n. 8 % ja järjestetyn jätevesihuollon liittymisaste on n. 5 % (Taivalkosken taajama). Viemäröinnin piiriin kuuluu keskustaajamassa noin 2 2 asukasta. Talouksien lisäksi viemäröinnin piirissä on 3 huoltoasemaa, 4 koulua ja terveyskeskus. Viemärin pituus on noin 41 km. Jätevesipumppaamoita on 1 kpl.

7 5 Vuonna 1984 valmistuneessa puhdistamossa jätevedet on puhdistettu kemiallisella saostuksella ja lammikoinnilla. Vuosina puhdistamoa on laajennettu ja saneerattu ja laitokselle rakennettiin biologinen vaihe ja uusi jälkisaostusosa. Puhdistamo on mitoitettu seuraavasti: BOD 7 -kuormitus Kok.P-kuormitus Kok.N-kuormitus Kiintoainekuormitus 23 kg/d 8 kg/d 48 kg/d 33 kg/d Q kesk 63 m 3 /d Q max 19 m 3 /d q mit 45 m 3 /h q msx 9 m 3 /h Välppäys Hiekanerotus - porrasvälppä, säleväli 3 mm - allastilavuus 13,5 m 3 Etuselkeytysallas Bioroottorit, 2 kpl - pinta-ala 36 m 2 - pinta-ala yht. 16 m 2 - pintakuorma 1,25 m/h Kemikalointi Jälkiselkeytys - pikasekoittimen tilavuus,35 m 3 - pinta-ala 61,6 m 2 - flokkausaltaat, 2 kpl 15,4 m 3 - pintakuorma,73 m/h - liuoskemikaalialla 35 m 3 -jauhekemikaalisiilo 4 m 3 Lietteen sakeutus Lietteen ruuvikuivain 2 kg KA/h -tilavuus 19 m 3 Sakokaivolietteen käsittely - porrasvälppä, säleväli 6 mm - varastoallas 65 m 3 Käyttötarkkailu Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Tietoja Taivalkosken viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 4. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 3.

8 6 Yleistiedot: Verkoston rakentaminen aloitettu 1958 Verkoston pituus 41 km Betoniputkia 1 %, muoviputkia 99 %, jätevedenpumppaamoita 1 kpl Vuoden 21 tietoja: Taivalkosken viemäriverkosto v. 21 Verkoston keskivirtaama 59 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 97 %, jäännöspitoisuus 6,7 mg/l Puhdistusteho kok.p 97 %, jäännöspitoisuus,26 mg/l Vuotovesikertoimet nv = nmax = Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama = 1,55 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 52% keskivirtaama = 8% 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 18 % = 2,8 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko käsitelty mitoitus Q kesk 63 m 3 /d ohitus m 3 /d viikko Kuva 4 Tietoja Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon viemäriverkostosta, käyttöasteesta, vuotovesikertoimista sekä viikkovirtaamat v. 21.

9 Taulukko 3 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v. 21. Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sakokaivo Poistettu Q Ohitus MQ HQ NQ PAC liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d g/kk g/m 3 m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu , Helmikuu , Maaliskuu , Huhtikuu , Toukokuu , Kesäkuu Heinäkuu , Elokuu , Syyskuu , Lokakuu , Marraskuu , Joulukuu , Yht * ohitukset lammikoiden kautta Taivalkosken jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 21 oli m 3 /a eli keskimäärin 59 m³/d. Käsitelty vesimäärä oli noin 7 3 m 3 suurempi kuin vuonna 29. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli toukokuussa 688 m 3 ja pienin maaliskuussa 447 m 3. Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 1 45 m 3, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli 35 % mitoitusvirtaamasta. Ohituksia ei vuonna 21 jouduttu suorittamaan lainkaan. Vuonna 21 laitoksella vastaanotettiin sakokaivolietettä 1 61 m³/a. Lietteen kunnostukseen käytettiin 148 kg polymeeriä. Saostuskemikaalia PAC käytettiin yhteensä n. 56 m 3 eli 39 g/m 3. Sähkönkulutus oli kwh/a eli,69 kwh/m³. Lietettä poistettiin laitokselta 564 m³/a. Lietteestä tehdyn lieteanalyysin (liite 2.1) mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 16,2 %, joten kuiva-aineeksi laskettuna lietemäärä oli 91 t. Jätevesikuutiota kohden laskettuna lietettä poistettiin puhdistamolta 492 g. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat Valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaiset enimmäispitoisuudet, joten liete soveltuu maanviljelyskäyttöön. Kuvassa 5 on esitetty Taivalkosken jätevedenpuhdistamon jätevesivirtaamat vuosina Jätevesimäärissä ei ole tapahtunut huomattavaa muutosta viimeisen kymmenen vuoden aikana, tosin kahden viime vuoden jätevesimäärät ovat pienempiä kuin vuosina

10 8 m 3 /a 25 ohitus käsitelty Kuva 5 Taivalkosken jätevedenpuhdistamon jätevesimäärien kehitys vuosina Puhdistamon teho ja kuormitus Vuonna 21 Taivalkosken jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin kuusi kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset on esitetty liitteessä 2.2. Taulukossa 4 on esitetty puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä v on havainnollistettu kuvassa 6.

11 9 Taulukko 4 Taivalkosken jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Käsitelty Teho Tuleva Kok.P Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , 1 75, , , , , , 1 5, , , , , , , , , , , , , , ,1 1 25, Tarkk. Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , AVL:n laskentaperusteet v. 21 alk. (g/as d): BOD 7 7, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 15. Laitokselle tuleva kuormitus on pienentynyt edellisestä vuodesta orgaanisen aineen, typen ja fosforin. Selvimmin ovat pienentyneet orgaanisen aineen ja kiintoaineen kuormitukset. Fosforikuormitus oli samaa luokkaa kuin edellisenä vuotena. Puhdistamo on mitoitettu BOD 7 - kuormalle 23 kg/d, fosforikuormalle 8 kg/d, typpikuormalle 48 kg/d ja kiintoainekuormalle 33 kg/d, joten laitokselle tuleva keskimääräinen kuormitus alitti mitoitusarvot. Vesistöön kohdistuva kuormitus on kasvanut edellisvuodesta fosforin ja kiintoaineen osalta. Vesistöön kohdistuva orgaaninen ja typpikuormitus ovat olleet edellisvuoden luokkaa. Puhdistamon teho oli orgaanisen aineen, fosforin ja kiintoaineen osalta hyvä. Puhdistamolle tuleva orgaaninen kuormitus on vaihdellut melko paljon 2-luvulla. Puhdistusteho on kuitenkin ollut hyvä vuosina ja vesistöön menevä kuormitus on pysynyt pääasiassa samalla tasolla vuosina Vuodesta 28 lähtien vesistökuormitus on pienentynyt selvästi ja puhdistusteho parantunut, mikä johtuu biologisen prosessin käyttöönotosta. Fosforin puhdistusteho on ollut hyvä (kuva 6).

12 1 BOD 7 kg/d 4 tuleva lähtevä Kok.P kg/d tuleva lähtevä Kuva 6 Puhdistamolle tullut ja vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina Kuvassa 7 on esitetty BOD 7 :n ja fosforin pitoisuuksien puolivuosi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet tulevassa ja lähtevässä jätevedessä vuonna 21. Taivalkosken jätevedenpuhdistamolle lähtevässä vedessä BOD 7 -arvo oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 7,9 mg/l (teho 96 %), toisella 5,2 mg/l (teho 98 %) ja vuosikeskiarvona 6,7 mg/l (teho 97 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät molemmilla puolivuotisjaksoilla (BOD 7 < 2 mg/l, teho > 9 %) (kuva 7). Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla,34 mg/l (teho 96 %), toisella,18 mg/l (teho 98 %) ja vuosikeskiarvona,26 (teho 97 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät kaikilta osin molemmilla puolivuotisjaksoilla (Kok.P <,5 mg/l, teho > 9 % ). Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksessä 888/26 mainitut vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutuksella (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuudelle (COD Cr < 125 mg/l > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l > 9 %) yksittäisten näytteenottokertojen osalta. Puhdistamo täytti näiltä osin vaatimukset.

13 11 BOD 7 mg/l 25 tuleva lähtevä luparaja /2 2/2 vuoden tulos Kok.P mg/l 15 tuleva lähtevä luparaja 1 5 1/2 2/2 vuoden tulos Kuva 7 Tulevan ja lähtevän jäteveden BOD 7 -arvot ja fosforipitoisuudet puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina vuonna Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely RKTL:n Taivalkosken riistan- ja kalantutkimusyksikkö sijaitsee Ohtaojalla Taivalkosken kunnassa. Kalanviljelyaltaista tulevat vedet johdetaan Ohtaojaan pyörreselkeyttimen kautta. Pyörreselkeyttimeen kertynyt liete tiivistetään lietteentiivistämössä ja kuljetetaan Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamolle. Asumajätevedet käsitellään vuonna 1978 valmistuneessa biologis-kemiallisessa puhdistamossa. Puhdistamoa saneerattiin vuonna 199. Saneerauksen yhteydessä puhdistamolle asennettiin siiviläerotin ja laitokselle rakennettiin 18 m 3 suuruinen tasausallas. Puhdistamo on mitoitettu 8 hengen asukasmäärälle seuraavasti: Q kesk = 17 m 3 /d Q max = 28 m 3 /d q mit = 2,4 m 3 /h q max = 4, m 3 /h

14 12 Käyttötarkkailu Sivutoiminen puhdistamonhoitaja vastaa laitoksen käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä vuoden 21 aikana noin m 3 eli keskimäärin 9,8 m 3 /d. Saostuskemikaalia (PIX-15) syötettiin noin 1 g/m 3. Ylijäämälietteet on ajettu Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamon teho ja kuormitus Taivalkosken riistan- ja kalantutkimusyksikön asumajätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 21 kaksi kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 3. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina on esitetty taulukossa 5. BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä v on havainnollistettu kuvassa 8. Taulukko 5 Taivalkosken riistan- ja kalatutkimusyksikön jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Käsitelty Teho Tuleva Kok.P Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 21 1,2 17,1 1 94,3 8, ,5 21,2 3 85,8 2, ,3 4,4 1 87,2 5, ,2 17, ,4 1, ,3 19,6 1 96,3 8, ,2 3,3 83,2 5, ,1 1,4 1 54,4 1, ,3 4,6 1 78,1 3, ,4 6,3 92,3 8, ,9 1,2,3 79,1 2,1,2 9 Tarkk. Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 21,6 4, ,9 18, ,1 7, ,7 16, ,13 9,14 9 -,4 4, ,18 12, ,2 11, ,15 1, ,3 12, ,15 1, , 1, ,12 8,14 9 -,2 2, ,11 7, , 9, ,13 9, ,9 18, ,5 3,5 3 3,3,2 2,48,5 71 AVL:n laskentaperusteet v. 21 alk. (g/as d): BOD 7 7, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 15. Puhdistamolle tuleva kuormitus on selvästi pienentynyt orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta verrattuna edellisvuoteen. Myös vesistöön kohdistuva kuormitus on

15 pienentynyt em. parametrien osalta. Orgaanisen aineen, typen ja kiintoaineen puhdistusteho on heikentynyt edellisvuodesta. Fosforin osalta puhdistusteho on ollut hyvä ja parantunut edellisvuodesta. Puhdistamolle tuleva orgaaninen ja fosforikuormitus on pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. 13 BOD 7 kg/d 2 tuleva lähtevä 1,6 1,2,8, Kok.P kg/d,1 tuleva lähtevä,8,6,4, Kuva 8 Puhdistamolle tullut ja vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuksen jätevedenpuhdistamo täytti pitoisuusvaatimukset sekä orgaanisen aineen että fosforin osalta. Tulevan veden laimeudesta johtuen asetettuja tehoarvoja ei saavutettu orgaanisen aineen osalta kummallakaan puolivuotisjaksolla. Fosforin osalta puhdistusteho saavutettiin toisella puolivuotisjaksolla, ensimmäisen jakson teho jäi hieman alle lupaehdon. Tulokset tulisi saavuttaa puolivuosikeskiarvoina, mikä edellyttäisi ainakin neljää näytettä vuodessa, jotta keskiarvot voisi laskea. Vuonna 21 näytteitä on otettu lupapäätöksessä esitetyn tarkkailuohjelman mukaan vain kaksi. BOD 7 Kok.P mg/l teho % mg/l teho % 1/2 <2 78,9 89 2/2 2 8,9 91 Lupaehto 17,5 9 1, 9

16 Valtioneuvosten päätöksen 888/26 vaatimukset täyttyivät COD cr :n ja kiintoaineen osalta pitoisuuksien suhteen, mutta tehoprosenttien suhteen raja-arvoja ei saavutettu, koska tuleva vesi oli erittäin laimeaa (COD Cr < 125 mg/l > 75 %, kiintoaine < 35 mg/l > 9 %) Kalankasvatuslaitokset Tuotanto Tämän tarkkailun piiriin kuuluvilla Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksella ja RKTL:n Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuksen laitoksella kasvatettiin kalaa vuonna 21 yhteensä kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä kg (taulukko 6). Käytetty rehumäärä oli molemmilla laitoksilla luparajaa pienempi. Rehukerroin oli Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksella 1,18 ja RKTL:n Taivalkosken laitoksella 2,87. Taivalkosken laitoksella kasvatetaan emokaloja ja haudotaan mätiä, mikä selittää korkeaa rehukerrointa. Lisäkasvussa ei ole mukana mädin mukana poistuvaa lisäkasvua. Taulukko 6 Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksen ja RKTL:n Taivalkosken riistan ja kalantutkimuksen tuotantotiedot, rehukerroin ja luparajat v Kokonaismäärä kg Lisäkasvu Kuivarehu Rehukerroin Kuivarehu luparaja RKTL, Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus , , , , , , , , ,52 Kainuun Lohimestari Oy, Koivukosken laitos , , , ,56 26 ei kasvatusta 25 ei kasvatusta 24 ei kasvatusta 23 ei kasvatusta ,19 Kuormitus Kalankasvatuksen vesistökuormitusta voidaan arvioida laitokselta tarkkailuohjelman mukaisesti otettujen vesinäytteiden perusteella. Kuormitukset lasketaan laitoksella

17 käytetyn vesimäärän sekä tulevan ja lähtevän veden pitoisuuksien erotuksen perusteella. Tarkkailutulokset on esitetty liitteissä 4 5. Laskennallisesti kuormitusta voidaan arvioida laitoksella käytetyn rehumäärän, -laadun ja kalan lisäkasvun perusteella. Kalan fosforipitoisuutena laskennassa on käytetty,4 % ja typpipitoisuutena 2,75 % ja rehun ravinnepitoisuuksina laitosten ilmoittamia tietoja. Kasvatuskaudella (kesä-syyskuussa) rehusta on arvioitu käytetyn 9 % paitsi RKTL:n Taivalkosken laitoksella 8 %. Lietteen poistoa laskelmissa ei ole otettu huomioon, mistä johtuen ainetaseen perusteella arvioidut kuormitukset ovat yleensä suurempia kuin mitatut kuormitukset. RKTL:n ja Koivukosken laitoksilta poistettiin v. 21 lietettä 59 m³. Laitosten kuormitus on esitetty taulukossa 7. Tuotantotietojen perusteella fosforikuormitus oli kesäaikana keskimäärin 3,7 kg/d ja typpikuormitus 27 kg/d. Tuotantotietojen perusteella arvioitu kuormitus oli suurempi kuin mitattu kuormitus (taulukko 7). Vuositasolla fosforikuormitus oli 556 kg ja typpikuormitus 4 75 kg. Molempien laitosten kuormitus oli annettuja luparajoja pienempi sekä vuorokausi- että vuositasolla. 15 Taulukko 7 Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksen ja RKTL:n Taivalkosken riistan ja kalantutkimuksen kuormitus Iijoen yläosalla v. 21 ja v yhteensä (n = näytteiden lukumäärä). Kesäaika Vuosikuormitus Luparajat kg/d kg/d kg/a kg/a kg/d kg/a kg/a n Fosfori Typpi Fosfori Typpi Fosfori Fosfori Typpi RKTL, Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus mitattu 6 1, 4,8 arvioitu 1,6 1, v.29 arvioitu 2,9 28, v. 28 arvioitu 1,6 1, v. 27 arvioitu 1,9 12, v. 26 arvioitu 1,9 12, v. 25 arvioitu 2,1 13, v. 24 arvioitu 2,1 16, v. 23* arvioitu,6 14, v. 22* arvioitu 1,5 16, Kainuun Lohimestari Oy, Koivukosken laitos mitattu 6,9 7,5 arvioitu 2,1 16, v. 29 arvioitu 1,9 17, v. 28 arvioitu,7 7, v. 27 arvioitu,2 15, v. 26 ei kasvatusta v. 25 ei kasvatusta v. 24 ei kasvatusta v. 23 ei kasvatusta v. 22* arvioitu 2,8 26, * Fosforikuormitus Lapin Vesitutkimus Oy:n raporteista, laskentamenetelmässä saattaa olla jonkin verran eroa.

18 16 5 VESISTÖTARKKAILU 5.1 Vesistötarkkailun toteutus Tarkkailuohjelman mukaiset näytteet otettiin vuonna 21 konsultin toimesta taulukossa 8 esitetyiltä havaintopaikoilta. Näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti maaliskuussa (31.3.), heinäkuussa (6.7.) ja elokuussa (18.8.), ja niistä tehtiin ohjelman mukaiset määritykset. Tarkkailusta vastasi Pöyry Finland Oy. Tarkkailupisteiden sijainti ilmenee liitteestä 1 ja tulokset on esitetty liitteessä 6. Maaliskuun näytteenotto ajoittui nousevaan virtaamaan (kuva 3). Kesäajan näytteenottoajankohtina virtaama Iijoessa oli laskussa ja alle keskimääräisen virtaaman. Taulukko 8 Vesistötarkkailun havaintopaikat Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit Yk Vesistöalue Kunta Taivalkosken jätevedenpuhdistamo Iijoki T-kosken jätev. yp I Taivalkoski Taivalkoski jätev. ap I Taivalkoski RKTL, Taivalkoski Ohtaoja alapää O Taivalkoski Iijoki Ohtaojan yläp I Taivalkoski Kainuun Lohimestari, Koivukosken laitos Koivukosken lohi tul I Taivalkoski Iijoki Loukusanjoen yp I Taivalkoski 5.2 Veden laatu Taivalkosken alueella Taivalkosken alueella veden laatua tarkkailtiin Taivalkosken jätevedenpuhdistamon yläpuolella (I196) ja alapuolella (I194), RKTL:n kalankasvatuslaitoksen alapuolella Ohtaojan alaosalla (Oo) ja Iijoessa Ohtaojan yläpuolella (I188) sekä Kainuun Lohimestarin Koivukosken laitoksen ylä- (I185) ja alapuolella (I184). Havaintopaikan I188 yläpuolelle laskee Kostonjoki, ja havaintopaikkojen I188 ja I185 välille laskee Ohtaoja. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1 ja seurantatulokset on esitetty liitteessä 6. Veden laatu oli pääosin samaa tasoa havaintopaikoilla I196 ja I194. Typpipitoisuuksissa oli kuitenkin edellisvuoden tapaan todettavissa säännönmukainen lievä nousu (+1 4 g/l). Lisäksi heinäkuussa fosforipitoisuus kasvoi selvästi ko. välillä (15 -> 23 g/l), mutta alempana havaintopaikalla I188 fosforipitoisuus (16 g/l) oli samaan aikaan samaa tasoa kuin Taivalkosken yläpuolella. Laimentumissuhteen perusteella Taivalkosken taajaman jätevesien vaikutus veden laatuun oli fosforin osalta alle,1 g/l ja typen osalta noin 1 g/l (taulukko 9). Typen osalta laskelma on yhteneväinen tarkkailutulosten kanssa. Koholla olleet fosforipitoisuudet aiheutuivat todennäköisesti jätevesien sijaan muusta huuhtoumasta valuma-alueelta. Iijoen Ohtaojan yläpuolisella pisteellä (I188) mitattiin maaliskuussa ylempiä havaintopaikkoja selvästi korkeampia ravinne-, etenkin typpipitoisuuksia (kuva 9 ja liite 6). Ilmeisesti korkeat pitoisuudet pisteellä I188 johtuivat Kostonjoen valumavesistä. Iijoen havaintopaikoilla veden kokonaisfosforipitoisuus oli kesäaikana havaintopaikan I94 heinäkuun havaintokertaa lukuun ottamatta Forsbergin ja Rydingin (198) luokituksen perusteella karun ja lievästi rehevän raja-arvon tuntumassa (13 16 µg/l). Myös kesäajan kokonaistyppipitoisuudet (28 39 µg/l) olivat Iijoessa melko alhaisia ja karuille vesille tyypillisiä. Iijoen havaintopaikoilla fosfaattifosfori muodosti kokonaisfosforista

19 maaliskuussa n % ja kesällä n. 7-3 %. Epäorgaanisten typpiyhdisteiden osuus kokonaistypestä oli Iijoessa maaliskuussa noin 2-4 % ja kesällä 1-16 %. Kesäaikana nitraattitypen pitoisuus oli yleensä alle määritysrajan (<5 µg/l). Iijoen happitilanne oli kesällä ja pääsääntöisesti myös talvella hyvä. Taivalkosken alapuolella maaliskuussa hapenkyllästys oli laskenut tyydyttäväksi (kyll.% 72), mutta tuolloinkin happea oli vedessä 1,3 mg/l. Muilla havaintopaikoilla happipitoisuus oli maaliskuussa yli 11 mg/l. Veden väriarvot vaihtelivat välillä 3 6 mg Pt/l ollen melko kirkasvetisille/lievästi ruskeavetisille vesistöille tyypilliset. Alhaisimmillaan väriarvot olivat talvella ja korkeimmillaan elokuussa. Veden sähkönjohtavuudet olivat luontaista tasoa. Kiintoainepitoisuudet olivat alhaisia ja osin alle määritysrajan. Fekaalisten koliformisten bakteerien tiheydet olivat alhaisia ( 26 kpl/1 ml), joten veden hygieeninen laatu oli hyvä. 17 µg/l 3 Kok.P µg/l 1 I196 I94 I188 O I85 I84 Kok.N I196 I94 I188 O I85 I84 III_21 VII_21 VIII_21 Kuva 9 Pintaveden kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet Iijoen keskiosalla v. 21. Ohtaojan (O) happitilanne oli hyvä kaikissa näytteissä. Sähkönjohtavuudet olivat luonnonvesille tyypillisellä tasolla. Ohtaojan kokonaisfosforipitoisuus (27 µg/l) oli selvästi Iijoessa mitattuja korkeampi (kuva 9) ja reheville vesistöille tyypillinen. Kokonaistypen pitoisuus sen sijaan oli maaliskuussa alhaisempi kuin Iijoen pääuomassa ja heinä-elokuussa samaa tasoa (kuva 9). Epäorgaanisia ravinteita Ohtaojassa oli enemmän kuin Iijoessa. Vesi oli hygieeniseltä laadultaan hyvää (fek.kolif.bakteerit -46 kpl/1 ml). Ohtaojan kohonneisiin ravinnepitoisuuksiin ja fekaalisten koliformisten bakteerien tiheyksiin vaikutti todennäköisesti Ohtaojan varressa sijaitsevan RKTL:n Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuksen kalanviljely- ja saniteettivesien kuormitus. Kuormituksen vaikutus Iijoen pääuomassa Ohtaojan kohdalla oli laimennussuhteen perusteella kuitenkin hyvin pieni, fosforin osalta noin,2 µg/l mg/l ja typen osalta noin 1-2 µg/l (taulukko 9).

20 Iijoessa Koivukosken kohdalla veden laatu vastasi pääosin veden laatua yläpuolisilla pisteillä I196, I194 ja I188. Veden laatu oli kaikilla havaintokerroilla laitoksen alapuolella pääosin samaa tasoa tai parempi kuin laitoksen yläpuolella. Ainoastaan bakteeritiheydet kasvoivat hieman ko. välillä. Veden hygieeninen laatu oli kuitenkin laitoksen alapuolellakin hyvä (bakteeritiheys 2 28 kpl/1 ml). Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksen kuormituksen aiheuttama pitoisuuslisäys oli Iijoen virtaamassa vähäinen, fosforin osalta noin,2-,7 µg/l ja typen osalta noin 1-5 µg/l. 18 Taulukko 9 Kuormituksen vaikutus Iijoen pitoisuustasoon laimennussuhteen perusteella sekä koko vuoden että heinä-elokuun keskimääräisessä virtaamatilanteessa. Pitoisuuslisäys I-XII VII-VIII F MQ I-XII MQ VII-VIII Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N km 2 m 3 /s m 3 /s g/l g/l g/l g/l Taivalkosken jätevedenpuhdistamo ,5 17,8,7 1,8 13 RKTL riistan ja kalantutkimuslaitos, Ohtaoja ,4 37,5,17 1,2,21 1,5 Kainuun Lohimestari Oy, Koivukosken laitos ,5 37,6,2 1,6,65 5, 5.3 Veden laadun kehitys Veden ravinnepitoisuuksien ja väriarvojen kehitystä vuosina on tarkasteltu Iijoessa tarkkailualueen yläosalla Taivalkosken jätevedenpuhdistamon yläpuolella (I196) ja alaosalla Iijoen 2-tien sillalla (I178). Alapuoliselta havaintopaikalta ei ole käytettävissä tarkkailutuloksia vuosilta Epäorgaanisten ravinteiden osalta mukana ovat vain kesän tulokset. Kehityskuvissa esitetyt lineaariset trendiviivat ovat suuntaa antavia, eikä niille ole esitetty selitysasteita. Iijoen kokonaisfosforipitoisuuksissa on ollut melko suurta ajallista vaihtelua. Tarkkailualueen alaosalla on pitoisuuksissa nähtävissä lievää laskua vuoteen 28 (kuva 1), mutta yläosalla pitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää muutossuuntaa. Myöskään kokonaistyppipitoisuuksissa ei ole havaittavissa kehityssuuntaa. Väriarvojen vaihtelu on alaosalla ollut voimakasta (2 12 mg Pt/l). Yläosalla vaihteluväli on ollut pienempi ja väriarvojen trendi laskeva.

21 19 I178 I196 µg/l Fosfori Kok.P PO µg/l Fosfori Kok.P PO µg/l Typpi Kok.N Eo.N µg/l Typpi Kok.N Eo.N mg Pt/l 12 Väri mg Pt/l 12 Väri Kuva 1 Veden ravinnepitoisuuksien ja väriluvun kehitys Iijoen 2-tien sillalla (I178) ja Taivalkosken jätevedenpuhdistamon (I196) yläpuolella YHTEENVETO Vuodesta 27 alkaen Iijoen keskiosalla sijaitsevien Taivalkosken jätevedenpuhdistamon, RKTL:n Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuslaitoksen sekä Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksen tarkkailua on suoritettu oman päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelman mukaan. Vesistötarkkailu koostui vuonna 21 fysikaaliskemiallisesta veden laadun tarkkailusta toimijoiden lähialueella Vuonna 21 Taivalkoskella lopputalvi oli sateinen ja huhti-toukokuu keskimääräistä lämpimämpi. Heinäkuussa satoi keskimääräistä enemmän, mutta heinäkuu oli myös lämmin. Loppuvuosi oli kuiva ja kylmä. Virtaama Iijoessa oli v. 21 vuosikeskiarvona hieman alle pitkänajan keskiarvon. Tulvapiikki ajoittui toukokuun puoliväliin. Heinäelokuussa virtaama oli noin neljänneksen keskimääräistä pienempi.

22 2 Taivalkoskella on otettu käyttöön vuonna 28 uusi biologinen puhdistamo. Jätevedenpuhdistamo täytti vuonna 21 sille asetetut lupavaatimukset. Laitoksen puhdistusteho oli BOD 7 :n, fosforin ja kiintoaineen suhteen hyvä (97 %). RKTL:n Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuksen jätevedenpuhdistamo täytti lupaehtojen pitoisuusvaatimukset sekä orgaanisen aineen että fosforin osalta. Tulevan veden laimeudesta johtuen asetettu tehoarvo saavutettiin fosforin osalta ainoastaan ensimmäisellä puolivuotisjaksolla. Orgaanisen aineksen osalta tehoarvoa ei saavutettu. Taivalkosken kunnan ja Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuksen jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu vuosikuormitus vuonna 21 oli 47 kg fosforia ja kg typpeä. Jätevedenpuhdistamoiden kuormituksesta vastaa käytännössä lähes kokonaan Taivalkosken taajama, sillä RKTL:n Taivalkosken riistan- ja kalantutkimusyksikön kuormitus on hyvin pieni. Vesistökuormitus oli edellisvuotta suurempaa sekä ravinteiden että happea kuluttavan orgaanisen aineksen osalta. Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuslaitoksella ja Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksella kasvatettiin kalaa vuonna 21 yhteensä kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä kg. Laitosten tuotantotietojen perusteella fosforikuormitus oli kesäaikana keskimäärin 3,7 kg/d ja typpikuormitus 27 kg/d. Vuositasolla fosforikuormitus oli 556 kg ja typpikuormitus 4 75 kg. Molempien laitosten kuormitus oli annettuja luparajoja pienempi sekä vuorokausi- että vuositasolla. Huomattava on, että kalankasvatuksen kuormitus on merkittävintä kesäaikana, kun jätevedenpuhdistamoilla kuormitus pysyy ympäri vuoden suunnilleen samalla tasolla. Taivalkosken alueella Taivalkosken taajaman jätevesien vaikutus ei ollut typpipitoisuuden lievää kasvua lukuun ottamatta havaittavissa Iijoessa johtuen hyvistä laimentumisolosuhteista. Iijoessa Ohtaojan yläpuolella havaitut ajoittaiset korkeat ravinnepitoisuudet johtuivat ilmeisesti pääosin muiden valumavesien ja alueelle laskevan Kostonjoen vaikutuksesta. Ohtaojassa RKTL:n Taivalkosken laitoksen alapuolella etenkin fosforin ja epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet sekä lievästi myös bakteeritiheydet olivat koholla. Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksen ei tarkkailutulosten perusteella todettu heikentävän Iijoen veden laatua. Kesän keskimääräiset kokonaisravinnepitoisuudet olivat Iijoessa karulle/lievästi rehevälle vesistölle tyypilliset. Ohtaojan kokonaisfosforipitoisuudet kuvastivat rehevyyttä. Veden hygieeninen laatu oli sekä Iijoessa että Ohtaojassa hyvä. Laimentumislaskelmien perusteella kuormituksen vaikutukset Iijoen ravinnepitoisuuksiin olivat vähäisiä johtuen hyvistä laimentumisolosuhteista. Taivalkosken taajaman jätevedet kasvattivat enimmillään Iijoen typpipitoisuutta 13 µg/l. Fosforipitoisuuden laskennallinen kasvu oli enimmillään noin,7 µg/l kesäaikana Koivukosken kalankasvatuslaitoksen kohdalla. Tarkkailualueen yläosalla, Taivalkosken taajaman yläpuolella, ravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää muutossuuntaa vuosijaksolla , mutta veden väriarvot ovat olleet laskussa. Tarkkailualueen alaosalla, ympäristöhallinnon seurantapaikalla Iijoen Jurmussa, ravinnepitoisuuksien ja väriarvojen vaihtelu on ollut suurta jaksolla Fosforipitoisuuksissa on nähtävissä hieman laskevaa trendiä, mutta typpipitoisuuksissa kehityssuuntaa ei ole juuri havaittavissa.

23 21 7 VIITTEET Forsberg C. & Ryding S.-O 198. Eutrophication parameters and trophic state indices in 3 Swedish waste-receiving lakes. Arch. Hydrobiol. 89: Hyvärinen V. & Korhonen J. (toim.) 23. Hydrologinen vuosikirja Suomen ympäristö, nro 599. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Pöyry Environment Oy 25. Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelma v Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. Moniste. Oulu. Pöyry Environment Oy. 27. Iijoen keskiosan päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma v Moniste. 8 s. + liitteet. Oulu. Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 26. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille Moniste. Oulu.

24 Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus O I188 I194 Kainuun Lohimestari Oy, Koivukosken laitos I185 Taivalkosken jätevedenpuhdistamo I196 I184 Velvoitetarkkailun havaintopaikka Ympäristökeskuksen seurantapiste I178 Liite 1 1:5

25 Tutkimustodistus (1) Pöyry Finland Oy Jakelu: PL 4774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Liete Näyte otettu Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut Näytteenoton syy Käyttötarkkailu Tutkimus alkoi Näytteenottopiste Liete Tutkimus valmis Viite Taivalkosken jätevedenpuhdistamo Näyte kuivattu Nab Labs Oy:n toimesta. Näyte uutettu (aqua regia) ja uuttoliuus analysoitu elohopean osalta CVAAS-tekniikalla ja muiden alkuaineiden osalta ICP-OES-tekniikalla alihankkijan AGROLAB Labor GmbH toimesta. Tulokset ilmoitettu kuivapainoa kohti. Analyysi Menetelmä Yksikkö Liete Typpi, N VarioMax % k.a. 3,7 ph Sis. men. 6,4 Hehkutusjäännös SFS 38:199 % t.p. 3,9 Kuiva-aine SFS 38:199 % t.p. 16,2 Fosfori, P EN 13657, EN ISO mg/kg 23 Elohopea, Hg EN 13657, EN 1483-E12-4 mg/kg,2 Kadmium, Cd EN 13657, EN ISO mg/kg,4 Kalium, K EN 13657, EN ISO mg/kg 1 9 Kalsium, Ca EN 13657, EN ISO mg/kg 11 Koboltti, Co EN 13657, EN ISO mg/kg < 3, Kromi, Cr EN 13657, EN ISO mg/kg 1 Kupari, Cu EN 13657, EN ISO mg/kg 34 Lyijy, Pb EN 13657, EN ISO mg/kg < 4 Magnesium, Mg EN 13657, EN ISO mg/kg 1 3 Mangaani, Mn EN 13657, EN ISO mg/kg 16 Nikkeli, Ni EN 13657, EN ISO mg/kg 6,7 Sinkki, Zn EN 13657, EN ISO mg/kg 39 k.a. = kuivpainoa kohti t.p. = toimitustilaista näytettä kohti Anne Penttinen Laboratoriokemisti Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI Betonimiehenkuja 1 A 215 Espoo Laskut PL Helsinki Raisionkaari Raisio Tikkalantie Rauma Nevantie Kärsämäki Nuottasaarentie Oulu Harjutie Kaustinen Tarkastamonkuja Imatra Puh. konsernihallinto , laboratoriopalvelut , ilmapäästömittaukset

26 Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Pöyry Finland Oy PL 38, Harjutie 14, 6961 Kaustinen Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@poyry.com Antti Leskelä: / antti.leskela@poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Taivalkosken kunta 21 Lupaehdot PPO-25-Y VHO 4/353/ BOD7 atu < 2 mg/l > 9 % P <,5 mg/l > 9 % 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/2 Vuoden tulos Näytteenottaja EPK EPK EPK EPK EPK EPK EPK Q kok m3/d Q ohitus m3/d Q käsitelty m3/d BOD7atu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 5, 6, 11 3, 1 3 <3 7,9 5,2 6,7 Vesistöön mg/l 5, 6, 11 3, 1 3 <3 7,9 5,2 6,7 Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 2,5 2,8 8,6 1,4 4,6 1,6,32 4,3 2,5 3,4 Vesistöön kg/d 2,5 2,8 8,6 1,4 4,6 1,6,32 4,3 2,5 3,4 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kokonais P Tuleva mg/l 8,6 9,1 5,4 8,8 1 12, 12, 8, 8,4 8,1 Käsitelty mg/l,13,8,62,22,15,5,5,34,18,26 PO 4 -P mg/l,3,2,16,13,1,3,3,9,6,7 Vesistöön mg/l,13,8,62,22,15,5,5,34,18,26 Tuleva kg/d 4,3 4,3 4,2 4,3 4,6 6,5 1,27 4,3 4, 4,1 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d,7,4,49,11,7,3,5,18,9,13 Vesistöön kg/d,7,4,49,11,7,3,5,18,9,13 PO4-P kg/d,2,1,13,6,,2,5,3,7 Käsittelyteho % , Kokonaisteho % , Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d , Ohitus kg/d Käsitelty kg/d ,7 21 4, Vesistöön kg/d ,7 21 4, Käsittelyteho % Kokonaisteho % NH4-N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l , Vesistöön mg/l , Tuleva kg/d , Ohitus kg/d Käsitelty kg/d ,9 2 3, Vesistöön kg/d ,9 2 3, Käsittelyteho % Kokonaisteho % * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (PL 38, 6961 Kaustinen, puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. Taivalkoski 21.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/2

27 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ /2 2/2 Vuoden tulos CODCr * Tuleva mg/l Käsitelty mg/l <3 33 <3 < Vesistöön mg/l <3 33 <3 < Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d , Vesistöön kg/d , Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kiintoaine Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 3,6 2, 15 6,5 11 2, 2, 8,3 4,8 6,6 Vesistöön mg/l 3,6 2, 15 6,5 11 2, 2, 8,3 4,8 6,6 Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 1,8,9 12 3,1 5,1 1,1,21 4,4 2,3 3,4 Vesistöön kg/d 1,8,9 12 3,1 5,1 1,1,21 4,4 2,3 3,4 Käsittelyteho % Kokonaisteho % MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 5, 6,9 5,5 8,5 11,2 9, 9, Käsitelty,7 1,9 3,5 22, 12,4 3, 3, Kemikaalit PAC g/m Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 5,5 5,1 3,2 4,4 5,1 5,2 5,2 Käsitelty 4,2 3,6 1,7 2, 1,4 2,8 2,8 ph Tuleva 7,4 7,3 7,1 7,2 7,3 7,3 7,3 Käsitelty 7,2 4,1 7,7 7,4 7,7 7,3 7,3 Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty,77,39,8,11,81,57 1 Käsitelty Al (Suod.,45µm) mg/l,4 <,2 <,2 <,2 <,2 <,2,2 Koli 44 C kpl/dl * fekaaliset koliformiset bakteerit jäänyt määrittämättä. 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Selkeytys Pinta-ala m Tilavuus m3 q med m3/h 2,8 19,6 32,7 2,1 19,3 22,6 S h m/h,5,4,7,4,4,5, S MLSS m/h,,,,,,, S SS kgss/m2h,,,,,,, Viipymä h,,,,,,, Happi 1 mg/l 5,4 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Jälkiselkeytys Pinta-ala m2 Tilavuus m3 q med m3/h 2,8 19,6 32,7 2,1 22,6, S h m/h #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Viipymä h,,,,,, Happi 1 mg/l 9,6 11,1 8, 9,6 12,9 9, Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari V-pato m3/h m3/h Taivalkoski 21.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/2

28 Pöyry Finland Oy Pia Vesisenaho: / pia.vesisenaho@poyry.com PL2, Tutkijantie 2A, 959 Oulu Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO 9M6818 RKTL Taivalkoski 21 Lupaehdot PSY 17/3/ BOD 7 <17,5 mg/l >9 % P < 1, mg/l >9 % 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Näytteenottaja EPK EPK Vuoden tulos Q kok m3/d ,8 Q ohitus m3/d Q käsitelty m3/d ,8 BOD7atu Tuleva mg/l 9 1 9,6 Käsitelty mg/l <2 2,, < 2, Vesistöön mg/l <2 2 #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! 2, Tuleva kg/d,11,2,9 Ohitus kg/d #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Käsitelty kg/d,2,4,,,2 Vesistöön kg/d,2,4 #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/!,2 Käsittelyteho % 78 8 #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! 79 Kokonaisteho % 78 8 #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! 79 Kokonais P Tuleva mg/l,8 1,,,,91 Käsitelty mg/l,9,9,,9 Liukoinen mg/l,7,9,,8 Vesistöön mg/l,9,9 #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/!,9,84,171 Tuleva kg/d,1,2,,9 Ohitus kg/d #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Käsitelty kg/d,1,2,,,,,9 Vesistöön kg/d,1,2 #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/!,9 Käsittelyteho % #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! 9 Kokonaisteho % #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! 9 Kokonais N Tuleva mg/l 5,6 4,9 5,2 Käsitelty mg/l 5, 5, 5, Vesistöön mg/l 5, 5, #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! 5, Tuleva kg/d,7,9,,5 Ohitus kg/d #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Käsitelty kg/d,6,1,,5 Vesistöön kg/d,6,1 #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/!,5 Käsittelyteho % 11-2 #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! 3,3 Kokonaisteho % 11-2 #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! 3,3 NH4-N Tuleva mg/l 5,6 4,9 5,2 Käsitelty mg/l 2,7 3,,, 2,9 Vesistöön mg/l 2,7 3, #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! 2,9 Tuleva kg/d,7,9,,5 Ohitus kg/d #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Käsitelty kg/d,3,6,,3 Vesistöön kg/d,3,6 #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/!,3 Käsittelyteho % #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! 44 Kokonaisteho % #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! 44 CODCr * Tuleva mg/l <3 3 3 Käsitelty mg/l <3 3 < < < 3 Vesistöön mg/l <3 3 #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! 3 Tuleva kg/d,36,6,29 Ohitus kg/d #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Käsitelty kg/d,4,6,,,29 Vesistöön kg/d,4,6 #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/!,29 Käsittelyteho % #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Kokonaisteho % #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Kiintoaine Tuleva mg/l 9, Käsitelty mg/l 5,2 4,7, 4,9 Vesistöön mg/l 5,2 4,7 #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! 4,9 Tuleva kg/d,11,4,17 Ohitus kg/d #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Käsitelty kg/d,6,9,,,48 Vesistöön kg/d,6,9 #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/!,48 Käsittelyteho % #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! 71 Kokonaisteho % #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! 71 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (Nuottasaarentie 17, 94 Oulu, puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. RKTL 21.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/2

29 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva,,,,,, Käsitelty,,,,,, Kemikaalit FeSO4 g/m3 24 PIX-15 g/m3 1 Alkaliniteetti mmol/l Tuleva,8,8,,,, Käsitelty,,,,,, ph Tuleva 7, 6,9,,,, Käsitelty 4,3 4,1,,,, Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty Käsitelty Fe (Suod.,45µm) mg/l 3, 4,2 Koli 44 C kpl/dl 12 2 > > > 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Ilmastus Lietepitoisuus Liete 1 mg/l Liete 2 mg/l Keskiarvo mg/l Palautusliete 1 mg/l Palautusliete 2 mg/l Keskiarvo mg/l Ylijäämäliete mg/l /2 h lask. Liete 1 ml/l Liete 2 ml/l Palautusliete 1 ml/l Palautusliete 2 ml/l Lieteindeksi Liete Liete 2 Keskiarvo #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Palautusliete Palautusliete 2 Happi 1 mg/l 2,2 Happi 2 mg/l 4,1 Tilavuus m Org. tilak. L v,4,7,,,, Lietekuorma L MLSS,1,5 #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Palautusliete m3/d Ylijäämäliete m3/d Pal. Suhde % #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Lieteikä d #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Viipymä h 56, 35,4 #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Selkeytys Pinta-ala m2 Tilavuus m q med m3/h,5,8 S h m/h #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! S MLSS m/h #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! S SS kgss/m2h #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Viipymä h ####### ####### ####### ####### #VALUE! #VALUE! Happi 1 mg/l Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 38 7 Näkösyvyys 2 cm Jälkiselkeytys Pinta-ala m2 Tilavuus m q med m3/h,5,8,,,, S h m/h #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! #DIV/! Viipymä h ####### ####### ####### ####### #VALUE! #VALUE! Happi 1 mg/l 1,1 11,1 8, 9,6 12,9 9, Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari V-pato m3/h m3/h RKTL 21.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/2