KARIGASNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 2017 KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU

Transkriptio

1 INARIN LAPIN VESI OY KARIGASNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 217 KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU EUROFINS AHMA OY Projektinro: 1823

2 i

3 INARIN LAPIN VESI OY KARIGASNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 217 KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU Minna Vaaramaa-Hiltunen, ins. (AMK) Jari Siltanen, iktyonomi (AMK) Sisällysluettelo: 1. YLEISTÄ VARHAISEMMAT VAIHEET VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA VIEMÄRIVERKOSTO JA PUHDISTAMO TARKKAILUN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET PÄÄSTÖTARKKAILU TULOKUORMITUS PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS TULOSTEN TARKASTELU PURKUVESISTÖ JA VEDENLAATU HAVAINTOPISTEET JA NÄYTTEENOTTO HYDROLOGINEN VUOSI TULOSTEN TARKASTELU VIITTEET ii LIITTEET Liite 1. Päästötarkkailun tulokset Liite 2. Päästö- ja toimivuuslaskelma Liite 3. Vesistötarkkailun tulokset Copyright Eurofins Ahma Oy Teollisuustie Rovaniemi p pohjakartta Maanmittauslaitos 218

4 2 1. YLEISTÄ 1.1 Varhaisemmat vaiheet Karigasniemen jätevesien johtaminen vesistöön perustuu alkujaan Utsjoen kunnan vuonna 1983 jättämään ennakkoilmoitukseen. Puhdistamolla käsitelty jätevesi on alkuperäisen suunnitelman mukaan johdettu Vuomajoen kautta Inarijokeen. Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 19/92/1 myöntänyt Utsjoen kunnalle luvan jäteveden johtamiseen ja purkuputken rakentamiseen suoraan Inarijokeen. Samassa yhteydessä myös puhdistamoa saneerattiin. Lupa oli voimassa toistaiseksi, mutta hakijan oli vuoden 2 loppuun mennessä jätettävä vesioikeudelle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus. Utsjoen kunta jätti ympäristölupahakemuksen Lapin ympäristökeskukselle puhdistamon toiminnan jatkamisesta. Lapin ympäristökeskus on (1395Y ) myöntänyt Utsjoen kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan jätevedenpuhdistamon toimintaan Utsjoen kunnan Karigasniemellä ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen Inarinjokeen seuraavin lupamääräyksin: Karigasniemen taajaman jätevedet on puhdistettava ennen Inarinjokeen johtamista biologiskemiallisella tai teholtaan sitä vastaavalla puhdistamolla ja johdettava puhdistetut jätevedet purkuputkella nykyiselle purkupaikalle Inarijoen keskiuomaan. Viemäri ja purkupaikka on merkittävä maastoon riittävin tauluin. Puhdistamoa on käytettävä niin, että saavutetaan aina mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7 /ATU-arvo on enintään 2 mg/l O 2 ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1, mg/l. Puhdistustehon tulee olla kokonaisfosforin osalta vähintään 9 % ja BOD 7 /ATU:n osalta vähintään 8 %. Mainitut arvot lasketaan vuosikeskiarvoina mahdolliset puhdistamolla ja verkostossa tapahtuvat ohitukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Vesistöön johdettavan jäteveden on lukien täytettävä myös seuraavat valtioneuvoston päätöksessä 365/94 mainitut vähimmäisvaatimukset: Kemiallinen hapenkulutus COD Cr arvona enintään 125 mg/l ja sen poistoteho vähintään 75 % sekä kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l tai sen poistoteho vähintään 9 %. 1.1 Voimassa oleva ympäristölupa Lapin ympäristökeskus on (6/29) myöntänyt Utsjoen kunnalle ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan Utsjoen kunnan lupamääräysten tarkistamisesta seuraavin lupamääräyksin: Jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden: biokemiallinen hapenkulutus (BOD 7 /ATU) on enintään 2 mg/l ja sen poistoteho vähintään 85 %, kokonaisfosforipitoisuus on enintään 1, mg/l ja sen poistoteho vähintään 9 %, kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) on enintään 125 mg/l ja kiintoainepitoisuus on enintään 35 mg/l.

5 3 Jäteveden on käsiteltävä viimeistään alkaen siten, että vesistöön johdettavan jäteveden: biokemiallinen hapenkulutus (BOD 7 /ATU) on enintään 17,5 mg/l ja sen poistoteho vähintään 9 %, kokonaisfosforipitoisuus on enintään,8 mg/l ja sen poistoteho vähintään 92 %, kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) on enintään 125 mg/l ja kiintoainepitoisuus on enintään 35 mg/l Puhdistusvaatimukset tulee saavuttaa vuosikeskiarvoina puhdistamolta ja muualta puhdistamon piirissä olevasta viemäriverkosta mahdollisesti tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava jätevesien määrää, laatua, käsittelyn tehoa, puhdistamon lietteitä ja niiden käsittelyä sekä puhdistamon vaikutuksia vesistössä valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä (888/26) vaatimusten mukaisesti ja vähintään siinä laajuudessa kuin voimassa olevassa laaditussa tarkkailuohjelmassa on esitetty. Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee tehdä mennessä. 2. VIEMÄRIVERKOSTO JA PUHDISTAMO Utsjoen kunta luovutti Karigasniemen puhdistamon hoidon :n haltuun heinäkuun 213 puolivälissä ja Utsjoen kunnan vesilaitos sulautui osaksi Inarin Lapin Vesi Oy:tä. Karigasniemen kyläkeskittymän jätevedenpuhdistamo sijaitsee Utsjoen kunnan Karigasniemen kylän etelälaidalla. Lähin asutus sijaitsee noin 5 metrin päässä puhdistamorakennuksesta. Puhdistamolle johdetaan käsiteltäväksi Karigasniemen taajaman asumajätevedet sekä Karigasniemen tulliaseman ja rajavartioston asumajätevedet. Puhdistamolle vastaanotetaan sakokaivolietteitä. Viemäriverkoston liittyjämäärä on 28 asukasta. Viemäriverkoston pituus on n. 3,8 km, jätevesipumppaamoita on 1 kpl. Puhdistamo on toimintaperiaatteeltaan biologiskemiallinen esisaostuslaitos. Puhdistamoa on saneerattu vuonna 1997 ja 21. Viimeisen saneerauksen jälkeen puhdistamo käsittää seuraavat prosessivaiheet: Välppäys, esiselkeytys, ilmastusallas, jälkiselkeytysaltaat, sakokaivolietteen vastaanotto, sakokaivolietteen varastoaltaat. Puhdistamon nykyiset mitoitusarvot: AVL 443 Q d 75 m 3 /d 25 l/as/d Q max 3 m 3 /d q mit 6 m 3 /h q max 15 m 3 /h

6 4 Mitoituskuormitus: L BOD 31 kg/d 7 g/as/d L fosfori,75 kg/d 1,7 g/as/d L typpi 7,5 kg/d 17 g/as/d L SS 96 kg/d 217 g/as/d 3. TARKKAILUN TOTEUTUMINEN Puhdistamon velvoitetarkkailuohjelman (Kaikkonen 1998) on Lapin ympäristökeskus hyväksynyt kirjeellään 1395Y Tarkkailuohjelman mukaan päästötarkkailun näytteitä tulee ottaa kolme kertaa vuodessa; maalis-huhtikuussa, heinä-elokuussa ja marraskuussa. Marraskuun näytteenotto on aikaistettu lokakuulle samaan aikaan kunnan muiden puhdistamoiden näytteenoton kanssa. Vaikutustarkkailua vesistössä tulee lisäksi suorittaa kevään ja kesän tarkkailukierroksilla. Velvoitetarkkailusta vuonna 217 vastasi Ahma ympäristö Oy. Päästötarkkailun näytteet alkuvuodesta 217 otettiin vielä tihennetysti Ely-keskuksen vaatimuksesta. Päästötarkkailun näytteet vuonna 217 otettiin 25.1., 15.2., 21.3., ja Näytteet vesistöstä otettiin maalis- ja heinäkuussa. 4. KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET Taulukkoon 4-1 on koottu käyttötarkkailutietoja puhdistamolta vuodelta 217 ja kuvassa 4-1 on havainnollistettu virtaamien vaihtelua kuukausittain. Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä vuoden 217 aikana yhteensä 2 63 m 3 eli keskimäärin 55 m 3 /d. Suurin keskimääräinen vuorokausivirtaama 123 m 3 /d mitattiin kesäkuussa ja pienin 21 m 3 /d lokakuussa. Saostuskemikaalia käytettiin kg (82 g/m 3 ). Lietettä laitokselta poistettiin 96 m 3, joka kuljetettiin Utsjoen jätevedenpuhdistamolle tiivistettäväksi ja sieltä edelleen Mellanaavan kompostointilaitokselle.

7 5 Taulukko 4-1. Käyttötarkkailutietoja vuodelta 217. Saostuskemikaali Kuu- Käsitelty Ohitus Veden Sähkön Tiivist. Sakok. Välpe kausi m 3 /d m 3 1. kulutus PX-322** kulutus liete liete min. kesk. maks. yht. m 3 m 3 kg g/m 3 kwh m 3 m 3 tn tammi ,2 helmi ,2 maalis ,2 huhti ,2 touko ,2 kesä ,2 heinä ,2 elo ,2 syys ,2 loka ,2 marras ,2 joulu ,2 Yhteensä koko vuonna ,4 Keskim. vuorokaudessa 55 Yhteensä v ,4 Yhteensä v ,4 Yhteensä v Yhteensä v Yhteensä v Yhteensä v Yhteensä v Yhteensä v Yhteensä v Yhteensä v **Kemikaali vuosina AlSO mitoitus Qmax = 3 m 3 /d 25 2 m3/d 15 1 mitoitus Qkesk. = 75 m 3 /d 5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 4-1. Jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesi kuukausittain vuonna 217.

8 6 Kuvassa 4-2 on havainnollistettu vuotuisen käsitellyn jätevesimäärän kehitystä Karigasniemen jätevedenpuhdistamolla vuosina käsitelty jätevesi (m 3 /vuosi) Kuva 4-2. Jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuosina PÄÄSTÖTARKKAILU 5.1 Tulokuormitus Jätevesitarkkailun tulokset vuodelta 217 kokonaisuudessaan on esitetty liitteessä 1 ja kuormituslaskelmat liitteessä 2. Taulukossa 5-1 on esitetty puhdistamolle tulevaa vesimäärää, kuormitusta ja veden laatua vuosina Kuvassa 5-1 on lisäksi havainnollistettu graafisesti tulokuormituksen kehittymistä viimeisen kymmenen vuoden jaksolla. Tulokuormitus pieneni kokonaisravinteiden ja BOD 7 :n osalta 3-16 % edellisvuodesta. Tulokuormitus kuitenkin kasvoi kiintoaineen ja COD:n osalta % vuoteen 216 verrattuna. Suurin BOD 7 :n tulokuormitus mitattiin maaliskuun tarkkailukerralla (13,3 kg/d), mikä vastaa asukasvastineluvuksi laskettuna 19 hengen puhdistamattomia jätevesiä (Liite 2). Viimeisen kymmenen vuoden jaksolla (28 217) puhdistamolle tulevassa kuormituksessa havaittavissa lievä laskeva suuntaus kaikkien muuttujien osalta.

9 7 Taulukko 5-1. Viemäriverkoston keskimääräinen virtaama (m 3 /d), tulokuormitus (kg/d) ja tulevan veden laatu (mg/l) vuosina vuosi BOD 7 Kok. P Kok. N Kiintoaine COD Cr kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l ,9 12 5, ,3 112,4 5,9 2,8 42 4, ,9 78,3 4,8 2, 32 4, ,5 85,3 4,3 2,3 36 3, ,2 16 7, ,8 3 3, ,6 255,1 4,6 1, ,3 6,2 2, ,3 5,9 2, ,2 168,3 5,2 2,

10 8 5 BOD 7 (tuleva) 1 1,5 Kok. P (tuleva) 3 kg/d mg/l kg/d 1,,5 2 mg/l kg/d mg/l Lin. (kg/d), kg/d mg/l Lin. (kg/d) 8 Kok. N (tuleva) 16 8 Kiintoaine (tuleva) kg/d 4 8 mg/l kg/d 4 4 mg/l kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) 16 COD Cr (tuleva) 16 kg/d kg/d mg/l Lin. (kg/d) mg/l Kuva 5-1. Puhdistamon tulokuormituksen ja tulevan veden laadun kehitys vuosina

11 9 5.2 Puhdistustulos ja vesistön kuormitus Vesistökuormitus ja puhdistustulos on esitetty liitteessä 2. Seuraavassa taulukossa (taulukko 5-2) on esitetty vesistökuormitus, puhdistustulos ja -teho vuosina Kuvassa 5-2 on lisäksi havainnollistettu graafisesti puhdistamolta vesistöön johdetun kuormituksen kehittymistä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus vuonna 217 pieneni kiintoaineen, kokonaisfosforin ja BOD 7 :n osalta 1-4 % edellisvuoteen verrattuna. Vesistöön johdettu kuormitus kasvoi hieman (6-13 %) kokonaistypen ja COD Cr :n osalta. Viimeisen kymmenen vuoden jaksolla (28-217) suuntaus vesistökuormituksessa on kaikkien kuormitteiden osalta lievästi laskeva. Taulukko 5-2. Jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus (kg/d), lähtevän veden laatu (mg/l) sekä puhdistustehot (%) vuosina vuosi BOD 7 Kok. P Kok. N kiintoaine NH 4 -N COD Cr kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % 8 2, ,7,9 92 1, , , , , ,24 3,7 37 3, , , , ,5 8,3 89,4,6 87 2,2 35-1, , 32 3, , ,3,5 88 1, , , , , ,6,8 95 4, , , , , ,2,9 97 1, , , , , ,4 1,7 62 1, , ,2 55 2, , ,14 3,3 46 2, , , , , 2 89,5 1, 83 1, , , , ,9 16 9,3,6 89 1, , , ,

12 1 8 BOD 7 (lähtevä) 8,5 Kok. P (lähtevä) 5 kg/d mg/l kg/d,4,3,2,1 4 mg/l kg/d mg/l Lin. (kg/d), kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d Kok. N (lähtevä) mg/l kg/d Kiintoaine (lähtevä) mg/l kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) 4 NH 4 -N (lähtevä) 8 1 COD Cr (lähtevä) kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l Lin. (kg/d) kg/d mg/l Lin. (kg/d) Kuva 5-2. Puhdistamon vesistökuormituksen ja veden laadun kehitys vuosina

13 Tulosten tarkastelu Taulukossa 5-3 on esitetty puhdistustulokset vuonna 217 vuosikeskiarvoina laskien. Taulukko 5-3. puhdistustulos vuonna 217. BOD 7 /ATU Fosfori Typpi Kiintoaine COD Cr mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % Vuosikeskiarvot 16 9, Raja-arvot 17,5 9, vuosika. VNA 888/26 raja-arvot 1) 3 7 3, ) Valtioneuvoston jätevesiasetuksessa 888/26 annetut vähimmäisvaatimukset. <2 AVL laitoksilla raja-arvot vuosikeskiarvoina. Vähimmäisvaatimukset vaihtoehtoisia. toiminta täytti sille asetetut puhdistusvaatimukset BOD 7 :n, kiintoaineen ja COD Cr :n osalta vuonna 217. Fosforin osalta puhdistusvaatimuksista jäätiin poistuman osalta. Valtioneuvoston jätevesiasetuksen 888/26 vähimmäispuhdistusvaatimuksiin yllettiin vuosikeskiarvoina kaikilta osin. Marraskuussa 217 puhdistamolta karkasi kiintoainetta ja sen mukana ravinteita. Puhdistamolta vesistöön johdettu keskimääräinen kuormitus vuonna 217 vastaa asukasvastineluvuilla (BOD 7 7 g/as d, fosfori 4 g/as d, typpi 15 g/as d ja kiintoaine 15 g/as d) laskien kokonaistypen osalta 121 hengen, kiintoaineen osalta 9 hengen ja kokonaisfosforin osalta 8 hengen sekä orgaanisen aineen (BOD 7 ) osalta 13 hengen puhdistamattomia jätevesiä.

14 12 6. PURKUVESISTÖ JA VEDENLAATU käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkea pitkin Inarijokeen. Purkuputken pituus on 436 metriä ja se laskee Inarijokeen 2 metriä Karigasniemen sillasta ylävirtaan. Inarijoki kuuluu Tenon päävesistöalueeseen (nro 68). Puhdistamon käsitellyt jätevedet lasketaan Inarijoen alaosan alueelle (nro 68.32), jonka pinta-ala alarajalla on 3133 km 2 ja järvisyys,9 % (Ekholm 1993). Inarijoen ekologinen tila on pääosin erinomainen (Lapin ympäristökeskus 26) ja ihmistoiminnasta aiheutuva kuormitus jokeen on hyvin vähäistä. Joen kalastoon kuuluvat lohensukuiset kalat sekä hauki, ahven ja made. Inarijoen virtaamaa mitataan Karigasniemen virtaamahavaintopisteellä (6851). Mittauspiste sijaitsee noin 2 metriä puhdistamon käsiteltyjen jätevesien purkupaikasta ylävirtaan päin. Inarijoen keskivirtaama, keskialivirtaama ja keskiylivirtaama Karigasniemellä vuosilta sekä keskivirtaama vuosilta 2 28 on esitetty taulukossa 6-1. Taulukko 6-1. Inarijoen keskivirtaama (MQ) vuosilta ja 2 28 sekä keskialivirtaama (MNQ) ja keskiylivirtaama (HMQ) vuosilta Karigasniemen mittauspisteessä (6851) (OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelu, ). Inarijoki, Karigasniemi Q (m 3 /s) (1971 2) (2 28) MQ 36,7 35,7 MNQ 11,4 MHQ Havaintopisteet ja näytteenotto velvoitetarkkailuun kuuluu neljä havaintopistettä Inarijoessa. Yksi pisteistä sijaitsee jätevesien purkupaikan yläpuolella Karigasniemen sillasta ylävirtaan (p1). Kolme muuta havaintopistettä sijaitsevat purkupaikasta alavirtaan Torvikosken kohdalla Norjan puoleisella rannalla (p2), keskellä Inarijokea (p3) sekä Suomen puoleisella rannalla (p4). Vesistötarkkailun havaintopisteiden koordinaatit on esitetty taulukossa 6-2 ja niiden sijainti kartalla kuvassa 6-1. Vuonna 217 vesistötarkkailu suoritettiin huhti- ja heinäkuussa. Näytteistä määritettiin seuraavat muuttujat: - happi - ph - sähkönjohtavuus - COD Mn - sameus - kokonaisfosfori - kokonaistyppi - ammoniumtyppi - lämpökestoiset koliformiset bakteerit

15 13 Taulukko 6-2. vesistötarkkailupisteiden koordinaatit. Havaintopiste Tunnu s Koordinaatit (YKJ) Vesistöalue Sijainti Inarinjoki I4 p Jätevesien purkupaikan yläpuoli Inarinjoki 15a p Purkupaikan alapuoli, Norjan puoleinen ranta Inarinjoki 15b p Purkupaikan alapuoli, keskeltä jokea Inarinjoki 15c p Purkupaikan alapuoli, Suomen puoleinen ranta Kuva 6-1. ja velvoitetarkkailun tarkkailupisteiden sijainnit. Tunnusten selitykset on esitetty taulukossa Hydrologinen vuosi 217 Tarkkailualueen sääoloja kuvataan Utsjoen Kevon vuoden 217 keskimääräisillä kuukausilämpötiloilla ja sademäärillä sekä näiden muuttujien pitkän ajan ( ) keskiarvoilla (kuva 6-2). Virtaamaoloja kuvataan Inarijoen Karigasniemen keskimääräisillä virtaamilla vuonna 217 sekä pitkän ajan keskiarvoilla (kuva 6-3). Vuosi 217 oli Utsjoella keskimääräinen tai tavanomaista hieman lämpimämpi. Huhti-, touko- ja kesäkuu olivat selkeimmin kylmemmät kuin pitkän ajan keskiarvo samoina ajankohtina. Kokonaissademäärä oli keskimääräistä suurempi Utsjoella. Sademäärät vaihtelivat kuitenkin

16 14 kuukausittain paljonkin. Varsinkin heinäkuu oli erittäin sateinen, kun taas touko- ja lokakuu olivat selkeästi vähäsateisempia kuin yleensä. Inarijoen Karigasniemen keskivirtaamat olivat alkuvuonna 217 hyvin tavanomaisia. Toukokuussa virtaamat olivat selkeästi alhaisemmat kuin yleensä. Vastaavasti kesäkuukausina virtaamamäärät olivat korkeammat kuin pitkän ajan keskiarvo. Syksyn virtaamat olivat hyvin tyypillisiä, kun taas marras- ja joulukuussa virtaamat olivat runsaampia pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Kuva 6-2. Utsjoen Kevon vuoden 217 kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät sekä pitkän ajan ( ) keskiarvo (lähde: Ilmatieteen laitos).

17 15 Inarijoki, Karigasniemi MQ m 3 /s kk Kuva 6-3. Inarijoen Karigasniemen (6851) keskimääräiset virtaamat vuodelta 217 sekä pitkän ajan ( ) keskiarvot (lähde: OIVA ympäristö- ja paikkatietokanta ). 6.3 Tulosten tarkastelu Vesistötarkkailun tulokset vuodelta 217 on esitetty liitteessä 3. Huhtikuun näytekerralla vedenlaatu oli hyvin samankaltaista sekä ylä- että alapuolisella pisteellä eikä tulokset viitannut kuormitusvaikutukseen. Veden hygieeninen laatu oli erinomainen, sähkönjohtavuudet olivat alhaisia ja happitilanne hyvä. Ravinnepitoisuudet viittasivat karuun vedenlaatuun. Heinäkuun näytekerralla alapuolisten pisteiden vedenlaatu oli hyvin samankaltainen yläpuolisten pisteiden kanssa eikä vedenlaatu viitannut kuormitusvaikukseen. Pisteiden happitilanne oli erinomainen, sähkönjohtavuudet alhaisia ja vesi oli lievästi emäksistä. Veden hygieeninen laatu oli pisteillä heikoimmillaankin hyvä. Ravinnepitoisuudet viittasivat karuun vedenlaatuun. Eurofins Ahma Oy:n laboratorion käyttämissä näytepulloissa (ajalla ) havaittiin matalia fosforipitoisuuksia epäpuhtautena. Epäpuhtauspitoisuudet olivat tehdyn selvityksen perusteella tasolla muutamia µg/l ylittäen menetelmän määritysrajan (3, µg/l). Laboratorio on arvioinut epäpuhtauden olevan merkityksellinen fosforituloksissa välillä 3-25 µg/l. Kyseisellä mittausalueella mittausepävarmuuden on arvioitu olevan välillä 4-5 % (normaalit mittausepävarmuudet: 3-2 µg/l 35%, 2-5 µg/l 2%). Korkeammissa pitoisuuksissa havaitut epäpuhtaudet sisältyvät menetelmän tavanomaiseen mittausepävarmuuteen. Tässä raportissa kokonaisfosforipitoisuuksia 25 µg/l havaittiin kaikilla vesistöpisteillä. Heinäkuun 217 kokonaisfosforituloksia on siis tarkasteltava kriittisesti. Vuoden 217 vesistötarkkailussa Karigasniemen jätevedenpuhdistamolla ei havaittu olevan vaikutuksia Inarijoen vedenlaatuun tai vaikutukset olivat hyvin vähäisiä.

18 16 VIITTEET Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A, s + liitteet. Helsinki. Kaikkonen, K Utsjoen kunta. Karigasniemen jätevedenpuhdistamo. Velvoitetarkkailuohjelma, käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu. Lapin Vesitutkimus Oy. 7 s. Lapin ympäristökeskus. 26. Tenojoen säilyttäminen luonnontilaisena lohijokena - ympäristötyöt, ekologinen tila ja seuranta (tiedote). [WWW]. Saatavissa: luettu

19 JÄTEVESITUTKIMUS KOONTITAULUKKO Eurofins Ahma Oy Teollisuustie 6 FI 9632 Rovaniemi, Finland tel Asiakas: Sairaalantie 3a 998 IVALO LIITE 1 Karigasniemen jätevedenpuhdistamo päästötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit Vesistöalue Selite 438 Tuleva t 5129 Lähtevä l 513 Ilmastus i Ilmastus 5128 Esiselkeytys es Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Kemiallinen hapenkulutus, CODCr *Biologinen hapenkulutus BOD7 / ATU *Kiintoaine GF/C Laskeutuvat aineet 1/2h *Typpi *Fosfori *Fosfori liukoinen Tuleva Lähtevä Esiselkeytys *Rauta, Fe (liukoinen) Kemikaalin syöttö Näkösyv yys *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi Vrkvirtaama Menetelmä Mittausepävarmuus SFS 488:21 / SFS 321:1979 / ±,2 ph yks, SFS-EN 27888:1994 / <2: ± 1% >2: ± 4% ISO 1575:22 / <5: ± 3% >5: ± 2% SFS-EN :1998 / <1: ± 3% >1: ± 2% SFS-EN 872:25 / <1: ± 25% >1: ± 15% SFS-EN ISO :1998 / <,1: ± 2% >,1: ± 15% SFS-EN ISO SFS-EN ISO 11732:25 / :25 / <,2: ± 45%,2-,5: ± 15% >,5: ± 1% <,2: ± 35%,2-,5: ± 2% >,5: ± 1% SFS-EN ISO :25 / <,2: ± 35%,2-,5: ± 2% SFS-EN ISO 11885:29 / OUL <,1: ± 25%,1-2: ± 13% >2: ± 1% Määritysraja 1, 3 3,,5,5,5,3,3,15 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/1ml ms/m mg O2/l mg O2/l mg/l ml/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l m m³/d R t 7, ,9 13 g/m3 R l 91 7, , ,71,17,3 24 R i 29 1 R es 7,16 7,9,19 4,58 R t 6, ,2 2 g/m3 R l 15 7,2 3 <3 9,6 4, 18 14,39,19,5 26 R i R es 7,27 6,5 5,1,98 R t 6, ,8 26 g/m3 R l 87 7, ,48,17,5 26 R i R es 7,28 7,9 5,9 2,96 R t 3, ,7 7 g/m3 R l 1 7, , ,36,85,4 112 R i 81 8 R es 7,28 3,2 2,7,19 R t 6, ,8 15 g/m3 R l 14 7, ,4,26,1 28 R i R es 7,2 7,6 5,8 3,52 Yleiset huomiot Yhteyshenkilöt Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, , IlkkaValimaki@eurofins.fi Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , PiiaHiltunen@eurofins.fi Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , TarjaMettanen@eurofins.fi Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 957 Oulu, p = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p

20 Karigasniemi_jvp_päästölaskelma_217/TULOSTE LIITE 2 Sivu 1 Virtaamat ja ohitukset Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Yhteensä Jakson virtaama m Jakson pituus d JÄTEVESILAITOKSEN KUORMITUSLASKELMA Jakson ohitus m3 Jätevesilaitos: Vuosi: Karigasniemen jvp 217 Ohitusjakso d Raja-arvot: jv-laskuluvan raja-arvot vuosikeskiarvoina VNA 888/26 vähimmäisvaatimukset mg/l % mg/l % BOD 7 17, Kok.P, COD Cr Kiintoaine Pvm jakso I jakso II vuosika. AVL Virtaa- käsitelty m3/d ma ohitus m3/d vesistöön m3/d BOD7/ tuleva kg/d 4,3 11,7 13,3 12,3 4,5 9,2 9,2 132 ATU lähtevä kg/d,1,2,3 1,1 1,7,9,9 ohitus kg/d,,,,,,, vesistöön kg/d,1,2,3 1,1 1,7,9,9 13 tuleva mg/l lähtevä mg/l 6, 9,6 12, 9,7 59, 15,9 15,9 ohitus mg/l 18, 45, 51, 11, 16,,, vesistöön mg/l 6, 9,6 12, 9,7 59, 15,9 15,9 teho käsit. % teho kok. % FOS- tuleva kg/d,17,24,23,64,16,29,29 72 FORI lähtevä kg/d,2,1,1,4,4,3,3 ohitus kg/d,,,,,,, vesistöön kg/d,2,1,1,4,4,3,3 8 kuukaudet tuleva mg/l 6,9 9,2 8,8 5,7 5,8 5,22 5,22 lähtevä mg/l,71,39,48,36 1,4,55,55 ohitus mg/l 6,9 9,2 8,8 5,7 5,8,, vesistöön mg/l,71,39,48,36 1,4,55,55 teho käsit. % teho kok. %

21 Karigasniemi_jvp_päästölaskelma_217/TULOSTE LIITE 2 Sivu 2 Pvm jakso I jakso II vuosika. AVL TYPPI tuleva kg/d 1,6 1,7 2, 3,7 1,6 2,1 2,1 142 lähtevä kg/d 1,3,5 1,8 1,9 1,6 1,8 1,8 ohitus kg/d,,,,,,, vesistöön kg/d 1,3,5 1,8 1,9 1,6 1,8 1,8 121 tuleva mg/l 66, 67, 77, 33, 57, 38,6 38,6 lähtevä mg/l 56, 18, 7, 17, 57, 33, 33, ohitus mg/l 66, 67, 77, 33, 57,,, vesistöön mg/l 56, 18, 7, 17, 57, 33, 33, teho käsit. % teho kok. % KIINTO- tuleva kg/d 13,9 12, 13, 69,4 6,2 22,9 22,9 218 AINE lähtevä kg/d,4,1,3 1,2 1,9 1, 1, ohitus kg/d,,,,,,, vesistöön kg/d,4,1,3 1,2 1,9 1, 1, 9 tuleva mg/l lähtevä mg/l 16, 4, 11, 11, 68, 18,1 18,1 ohitus mg/l vesistöön mg/l 16, 4, 11, 11, 68, 18,1 18,1 teho käsit. % teho kok. % NH4- tuleva kg/d 1,6 1,7 2, 3,7 1,6 2,1 2,1 TYPPI lähtevä kg/d 1,1,4 1,3 1,6 1, 1,4 1,4 ohitus kg/d,,,,,,, vesistöön kg/d 1,1,4 1,3 1,6 1, 1,4 1,4 tuleva mg/l 66, 67, 77, 33, 57, 38,6 38,6 lähtevä mg/l 45, 14, 51, 14, 37, 24,9 24,9 ohitus mg/l 66, 67, 77, 33, 57,,, vesistöön mg/l 45, 14, 51, 14, 37, 24,9 24,9 teho käsit. % teho kok. % COD tuleva kg/d 1,3 24,2 26, 49,3 16,8 25,3 25,3 (Cr) lähtevä kg/d 1,1,4 1,3 4,1 7,3 3,6 3,6 ohitus kg/d,,,,,,, vesistöön kg/d 1,1,4 1,3 4,1 7,3 3,6 3,6 tuleva mg/l lähtevä mg/l ohitus mg/l vesistöön mg/l teho käsit. % teho kok. % Tulos ollut alle määritysrajan jolloin laskennassa käytetty arvoa,5 x määritysraja.

22 VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO Eurofins Ahma Oy Teollisuustie 6 FI 9632 Rovaniemi, Finland tel Asiakas: Sairaalantie 3a 998 IVALO LIITE 3 Karigasniemen jätevedenpuhdistamo, vaikutustarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 374 Inarijoki I4 p Jätevesien purkupaikan yläpuoli 375 Inarijoki 15a p Purkupaikan alapuoli, Norjan puoleinen ranta. 376 Inarijoki 15b p Purkupaikan alapuoli, keskeltä jokea. 377 Inarijoki 15c p Purkupaikan alapuoli, Suomen puoleinen ranta Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Sähkönjohtavuus *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Kemiallinen hapenkulutus, CODMn *Sameus *Typpi *Ammoniumtyppi *Fosfori Lämpötila (näytteenottajan mittaama) Menetelmä Mittausepävarmuus SFS 488:21 / SFS 321:1979 / SFS-EN 27888:1994 / ±,2 ph yks, <2: ± 1% >2: ± 4% SFS-EN 25813:1993 / SFS-EN 25813:1993 / <2: ± 2% >2: ± 1% SFS 336:1981 / <3: ± 2% >3: ± 1% SFS-EN ISO 727-1:216:en / <1: ± 3% >1: ± 2% SFS-EN ISO :1998 / <1: ± 2% >1: ± 15% SFS-EN ISO 11732:25 / <2: ± 45% 2-5: ± 15% >5: ± 1% SFS-EN ISO :25 / <2: ± 35% 2-5: ± 2% >5: ± 1% Määritysraja 1, 1,,2,5,15 5 5, 3, Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/1ml ms/m % mg O2/l mg/l FTU µg/l µg/l µg/l C R p1 1, <2 7,26 7, ,7,46 11 <5, 4,5, R p3 1, <2 7,28 7, ,7,34 11 <5, 7,1, R p1,2 4 7,25 3,2 93 9,6 9,6,63 2 <5, 11 14,2 R p2,2 8 7,24 3,2 94 9,6 9,7,61 18 <5, 9,5 14,2 R p3,2 6 7,27 3,3 93 9,6 8,6,86 21 <5, 11 13,8 R p4,2 14 7,29 3,3 93 9,6 8,6,57 18 <5, 11 13,8 Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, , PiiaHiltunen@eurofins.fi Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , TarjaMettanen@eurofins.fi Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 9632 Rovaniemi, p