SIIRTOLAISUUSTILASTO EMIGRATIONSSTATISTIK

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XXVIII SIIRTOLAISUUSTILASTO ' SIIRTOLAISUUS VUOSINA JA 0 XXVIII EMIGRATIONSSTATISTIK EMIGRATIONEN UNDER ÅREN OCH 0 ÉM IGRATION E N ET 0 HELSINKI HELSINGFORS VALTIONEUVOSTON KIRJA PA IN O STATSRÅDETS TRYCKERI

2 Esipuhe. Tämä julkaisu, joka on SiirtolaisuustUasto - sarjan :nen numero, on laadittu swumnüleen samojen periaatteiden mukaan kuin tämän sarjan kaksi lähinnä edellistä julkaisua. Taululiitteistä on nyt kuitenkin tarpeettomana jä tetty pois tcmlu, joka koskee siirtolaisten jakaantumista kotipaikan ja sen läänin mukaan, josta passi on otettu. Selonteon laatimisesta on huolehtinut yliaktuaari, filosofianmaisteri G. Modeen. Helsingissä, Tilastollisessa päätoimistossa, syyskuulla. Förord. Föreliggande publikation, som utgör n:o SI i serien Emigrationsstatistik är uppgjord enligt ungefär samma principer som de tvenne närmast föregående publikationerna i samma serie. Den tabell i tabellbilagorna, som gälit emigranternas fördelning efter hemort och det län, där passet uttagits, har dock numera såsom obehövlig bort* lämnats. Utarbetandet av denna redogörelse har omhänderhafts av överahtimrien, filosofiemagister G. Modeen. Helsingfors,' å Statistiska centralbyrån, i september S. M artti Kovero. J. T. Hanho. G. Modeen.

3 Sisällysluettelo. Teksti. Siv.. Siirtolaisuuden s u u ru u s.... Siirtolaisten m ä ä rä m a a t.... Siirtolaisten ryhm itys sukupuolen, iän ja siviilisäädyn m ukaan.... Siirtolaisten ryhm itys am m atin m u k a a n. Siirtolaisten ryhm itys äidinkielen sekä passinottoajan m ukaan.... Siirtolaisten kotim aahan jä ttä m ä t perheenjäsenet... Innehållsförteckning. Text. Sid.. Emigrationens sto rle k.... Em igranternas destinationsländer.... Emigranternas fördelning efter kön. ålder och c iv ilstån d.... Em igranternas fördelning efter y r k e n.... Em igranternas fördelning efter modersmål, sam t den tidpunkt, då passet u ttagits.... Av emigranterna i hemlandet kvarlämnade a n h ö rig a... Texte. Pag.. Aperçu général de rém igration.... Pays de destination des émigrants.... Répartition des émigrants d après le sexe, l âge et l état c iv il.... Répartition des émigrants par profession... P ag.. Répartition des émigrants d après la langue et le date de la délivrance des p a sse p o rts. Membres de la famille laissés dans le pays par les é m ig ran ts... Taululiitteitâ. Tabellbilagor. Siirtolaisuus vuonna. Emigrationen är. Siv. Sid. I. Siirtolaiset ryhm itettyinä m ääräpaikan I. Em igranterna fördelade efter bestämmelseort m ukaan II. Siirtolaiset ryhm itettyinä kotipaikan ja II. Em igranterna fördelade efter hemort samt passinantokuukauden mukaan, lää n ittäin.. m ånaden, då passet utfärdats, länsvis III. Siirtolaiset ryhm itettyinä sukupuolen ja III. Em igranterna fördelade efter kön och civil- siviilisäädyn mukaan, lä ä n ittä in... stånd, länsvis... IV. Siirtolaiset ryhm itettyinä kielen ja sukupuolen m ukaan, läänittäin... IV. Em igranterna fördelade efter språk och kön, länsvis... V. Siirtolaiset ryhm itettyinä am m attiluokittain sukupuolen ja iän m ukaan... V. Em igranterna fördelade efter kön och ålder inom särskilda yrkesgrupper... VI. Siirtolaiset ryhm itettyinä am m attiluokittain sukupuolen ja siviilisäädyn m ukaan, lään ittäin... 0 VI. Em igranterna fördelade efter kön och civilstånd inom särskilda yrkesgrupper, länsvis... VII. Maasta lähteneiden siirtolaisten kotiin jä t täm ä t perheenjäsenet... VII. I hemlandet kvarblivna anhöriga till personer som e m ig rerat... i...

4 Siirtolaisuus vuonna 0. Siv. VIII. Siirtolaiset ryhm itettyinä m ääräpaikan m ukaan... IX. Siirtolaiset ryhm itettyinä kotipaikan ja passinantokuukauden m ukaan, lää n ittäin.. X. Siirtolaiset ryhm itettyinä sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan, lä ä n ittä in... 0 XI. Siirtolaiset ryhm itettyinä kielen ja sukupuolen mukaan, läänittäin... X II. Siirtolaiset ryhm itettyinä am m attiluokittain sukupuolen ja iän m ukaan... X III. Siirtolaiset ryhm itettyinä am m attiluokittain sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan, lään ittä in... XIV. Maasta lähteneiden siirtolaisten kotiin jä t täm ä t perheenjäsenet... Siirtolaisuus 0. XV. Siirtolaiset kotipaikan mukaan ryhm itettyinä, k u n n itta in... 0 Emiqratiomn år 0. Sid. VIII. Emigranterna fördelade efter bestämmelseort... IX. Emigranterna fördelade efter hemort samt månaden, då passet utfärdats, länsvis. X. Emigranterna fördelade efter kön och civilstånd, länsvis... 0 XI. Emigranterna fördelade efter språk och kön, lä n sv is... X II. Emigranterna fördelade efter kön och ålder inom särskilda yrkesgrupper... X III. Emigranterna fördelade efter kön och civilstånd inom särskilda yrkesgrupper, länsv i s... XIV. I hemlandet kvarblivna anhöriga till personer som em igrerat... Emigrationen 0. XV. Emigranterna fördelade efter hemort, kommunvis... 0 Tableaux. Émigration en. Pag. I. Ém igrants. Répartition d après les pays de destination... IL Émigrants. Répartition d après le domicile et le mois où a été établi le passeport, par départem ents... III. Ém igrants. Répartition d après le sexe et l état civil, par d é p artem ents... IV. Ém igrants. R épartition d après la langue et le sexe, par départem ents... V. Ém igrants. Répartition par âge, sexe et profession... VI. Émigrants. R épartition d après le sexe, l état civil et profession, par départem ents 0 VII. Parents restés dans le pays... Emigration en 0. Pag. VIII. Émigrants. Répartition d après les pays de destination... IX. Ém igrants. R épartition d'après le domicile et le mois où a été établi le passeport, par départem ents... X. Émigrants. Répartition d après le sexe et l état civil, par d é p artem e n ts... 0 XI. Ém igrants. Répartition d après la langue et le sexe, par départem ents... X II. Émigrants. Répartition par âge, sexe et profession... X III. Ém igrants. Répartition d après le sexe, l état civil et profession, par départem ents XIV. Parents restés dans le pays... Émigration 0. XV. Ém igrants. Répartition d après le domicile, par communes... 0

5 . Siirtolaisuuden suuruus. L aadittaessa selontekoa vuosien j a 0 siirtolaisuudesta on se u rattu sam oja (periaatteita Osuin kahden läh in n ä edellisen vuoden siirtolaisuustilasto a teh täessä vuodesta lähtien, jolloin tässä tilastossa tapaihtui joukko huom attavia m uutoksia. K ootun aineiston p assin o ttajien rekisterikö rttien tark istu sta, jo ta on suoritettu viim eksim ainitusta, vuodesta lähtien tarkoituksella saada selville, ketkä p assin o tta jista ovat todella m atkustaneet asianom aisena vuotena, on sovellettu m yös niih in kahteen vuoteen nähden, jo ita esilläolevia. ju lk aisu koskee. H uom attava joufoko n iitä henkilöitä, jo tk a n äin ä vuosina ovat o ttaneet passin m uuttam isen tarkoituksessa, ei ole n im ittä in voinut tä y ttä ä tä tä aikom ustaan, ei ainaikaan sam ana vuotena, jo n a passi on otettu. T äh än on läh in n ä v a ik u ttan u t m aahanm uuton an k ara rajjoittam inen Y hdysvalloissa sekä epävarm at työm arkkinat K anadassa. Vuoden 0 loppukesällä sa a te ttiin voim aan sitäpaitsi m aahanm uuttakielt.o viim eksim ainitussa m aassa. K yseessä oleva ta rk istu s on sentähden koskenut ainoastaan Y hdysvaltoihin ja. K anad aan ipassin o ttaneita henkilöitä, 'kun sitäv asto in m uihin nähden on ilm an m u u ta oletettu, e ttä he o ra t m atkustaneet sam ana vuotena, jiona (passi on otettu. K aikkien m aassam m e edustettu jen siirtoolaislin jo jen asioim istot ovat hyväntahtoisesti antaneet k äytettäväk si tark istu sta v arten tarp eelliset tiedot. Vuosien ja 0 aineiston tarkistuksen yhteydessä on m yös läp ik äyty k o rttirekisteri n iistä henkilöistä, jo tk a ovat o tta n e et,.passin vuosina, m utta eivät saaneet tila isu u tta m aastam uuttoon. Jo s lie ovat m atkustaneet vuonna ta i 0, on heidät lu ettu näiden vuosien siirto laisiin. Seuraavansa esitetään vertailu passino tta jie n luvun jia siirtolaisten luvun välillä seitsemänä. viim e vuotena:. Emigrationens storlek. V id u ta rb e ta n d e t ajv redogörelsen fö r em igrationen under åren och 0 h a sam m a p rin cip er fö ljts som vid u p p g ö ran d et a v em igrationss ta tis tik e n under de n ä rm a st fö reg ående åren frå n ocih m ed år, då d enna s ta tis tik undergicik en del b ety d elsefu lla fö rä n d rin g a r. Den kontroll av det insam lade m ate ria le t registerikorten över passitagarna som u tfö rts sedan sistn ä m n d a å r i sy fte a tt u trö n a, v ilk a av passta g a rn a som f a k tis k t a v re st under v ederbörande å r, ihar tilläm p a ts även fö r de tv e n n e år, som fö relig g an d e p u b lik a tio n berör. E tt a v se v ä rt a n ta l a v de p erso n er, som dessa å r u tta g it p ass i.sytfte a tt em igrera, h a r näm ligen ick e 'kunnat fu llfö lja denna sin a v sik t å tm in sto n e icke sam m a år passet u ttagits. H ä rtill har främ st b id rag it den strä n g a b egrän sn in g en av in v an d rin g en till F ören ta sta te rn a sam t den osäkra arbetsm arknaden i K anada. P å sensom m aren å r 0 in fö r des dessutom i sistn ä m n d a lan d fö rb u d m ot in vandring. Ifråg a v a ran d e kontroll h a r d ärfö r g ä llt endast p a ssta g a rn a till F ö re n ta sta te rn a och K a n ad a, m edan rö ran d e å te rsto d en u ta n v id are a n ta g its, a tt de a v rest sam ma å r p asset u tta g its. De för kontrollen nödiga u pp gifterna ha välv illig t stä llts till fö rfo g an d e av a g en tu rern a fö r sam tlig a em igranitlinjer, som äro representerade i v å rt land. I sam band m ed kon tro llen av m a te ria le t fö r åren ioch 0 h a r äv.en genomg å tts ik o rtregistret över de personer, som under å re n ( u tta g it p ass m en icke f å t t t illfä lle a tt em igrera. Om dessa a v rest under å re n l eller ii0.ha de ihänförts till e m ig ran tern a fö r de sistn äm n d a åren. E n jäm fö relse m ellan a n ta le t p a ssta g are och a n ta le t.em igranter under de sju senaste åren anställes h är nedan: Vuosi. År. ] Passinottajien luku. Antalet passtagare. Siirtolaisten luku. Antalet emigranter. Siirtolaisista ottaneet passin: Av emigranterna uttagit pass: prosenteissa kaikista passinottaneista. i procent av alla passtagare. samana vuonna jolloin matkustaneet, samma år de avrest. edellisinä vuosina, under något föregående år.... ( (. lä ( ( ( :.... ( 0) > 0.s

6 P a s s in o tta jie n lu v u n j a siirto la iste n lu v u n v ä lin en ero v a sta a v in a v u o sin a on koko a ja n o llu t h u o m a tta v a. S u u rin se oli v u o n n a, jo llo in tiu k e n n e tu t m a a h a n m u u tto m ä ä rä y k e e t tu liv a t voim a a n Y hdysv allo issa. S e u r a a jin a v u osina se se n sija a n v äh en i, lisä ä n ty ä k se e n jo n k in v e rra n vuonna 0, jo llo in K a n a d a ssa to te u te ttiin m a a h a n m u u tto - k ielto. E sillä olevassa siirto la isu u s tila sto ss a k a ts o ta a n siis siirto la isik s i a in o a s ta a n ne passim ottarjat, jo tk a to d e lla ovat m a tk u sta n e e t m a a sta. S itä ta r k is tu s ta, jo s ta ed ellä on te h ty selkoa, ei ole v o itu u lo tta a m u u ta k u in se itsem ä ä n viim e vuoteen, 0. E d e llisiin v u o siin n ä h d e n se lla in e n t a r k istu s ei ole ollut m ah d o llin en eik ä ed es ta r- p eellinenkaan. V ira llin e n siirto la isu u stila sto m m e u lo ttu u ta a k s e p ä in vuoteen asti. S iitä läh tien o n s iirto la iste n v u o tu in e n lu k u o llu t a b s o lu u ttis e sti ja k esk iv äk ilu v u n h e n k e ä k o h ti se u raa v a. S k illn ad en m ellan a n ta le t p a s sta g a re re sp ek tiv e å r octt a n ta le t e m ig ra n te r h a r h e la tid e n v ariit b e ty d a n d e. S tö rs t v a r d en å r, d å de s k ä rp ta in v a n d rin g sib e s tä m n ie ls e rn a i F ö re n ta s ta te r n a tr ä d d e i k r a f t. U n d e r de fö lja n d e å re n s jö n k den d ärem o t fö r a t t å te r ökas n å g o t å r 0, d å in iv a n d rin g sio rb u d e -t i K a n a d a in fö rd e s. I f ö re lig g a n d e e m ig r a tio n s s ta tis tik b e tr a k ta s a llts å so'm e m ig ra n te r e n d a s t de p a s s ta g a re, som f a k t i s k t a v r e s t u r la n d e t. D en k o n tro ll, fö r v ilk e n h ä r O ivan re d o g jo rts, h a r d o c k ic k e k u n n a t uits-träckas a n n a t än till de s ju se n a ste å re n, 0. F ö r å r e n d ä r fö r in n a n h a r en så d a n g r a n s k n in g ic k e v a r it mö<jlig och f ö r ö v rig t ic k e h e lle r a v n öden. V å r o ffic ie lla e m ig ra tio n s sta tis tik strä c k e r s ig tillb a k a t i l l å r. S e d a n d e ss h a r d e t å rlig a a n ta le t e m ig ra n te r a b s o lu t ta g e t och iper p e rs o n e r a v m e d e lfo lk m ä n g d e n v a r it fö lja n d e. É m ig ra n ts 0. Vuosi. Ar. Année. Luku. Antal. Nombre. / ooo keskiväkiluvusta. av medelfolkmängden. de la population moyenne. Vuosi. År. Année. Luku. Antal. Nombre. 0 / 000 keskiväkiluvusta. av medelfolkmängden. de la population moyenne. Vuosi. År. An née. Luku. Antal. Nombre. 0 / /ooo keskiväkiluvusta. av medelfolkmängden. de la population moyenne.... :. :î o o. (; a Ô ! ) N e su u re t v a ih te lu t, jo tk a y llä o le v ista lu k u s a rjo is ta k ä y v ä t ilm i, o v a t e tu p ä ä ssä jo h tu n e e t ta lo u d e lliste n su h d a n te id e n m u u to k sista to is a a lta m aissa, jo ih in siirto la isu u s on su u n ta u tu n u t, lä h in n ä A m e rik a n Y hdysvalloissa, j a K a n a d a ssa, se k ä to is a a lta k o tim a a ssa. M yös Suom en v a ltio llise t k o h ta lo t ovat p a in a n e e t le im a n sa n ä ih in v a ih te lu ih in. N iin ä m o lem p in a vuosina, jo tk a tä m ä selonteko k ä s ittä ä, ovat siirto la isu u te e n m aastam m e.p ääasiassa v a ik u tta n e e t K a n a d a s sa v a llitse v a t olot. K o sk a p ä ä sy Y h d y sv alto ih in on o llu t edelleen su u ressa m äärin r a jo ite ttu Suom esta on sa llittu vuoden D e» to ra v ä x lin g a r, som o v an sitå en d e s iffe r- s e rie r f ö re te, h a i f r ä m s ta ru m m e t s itt uprphoiv i de v ä x la n d e k o n ju n k tu r e r n a i de lä n d e r, d it e m ig ra tio n e n r i k ta t sig, f rä m s t i A m e rik a s F ö r e n ta s ta te r och K a n a d a, sa m t å a n d r a s id a n i h e m la n d e t. Ä v en F in la n d s p o litis k a öden h a tr y c k t sin p rä g e l p å d e ssa v ä x lin g a r. U n d e r b ä g g e de å r fö re lig g a n d e re d o g ö re lse o m f a tta r, h a r e m ig ra tio n e n f r å n v å r t la n d h u v u d sa k lig e n rö n t in f ly ta n d e a v fö rh å lla n d e n a i K a n a d a. D å tilltr ä d e t till F ö re n ta s ta te r n a f o r t f a ra n d e v a r it i h ö g g ra d b e g rä n s a t f r å n F in - ) Arvioluku. Approximativt.

7 É m ig ra n ts 0 répartis selon le lieu de dom icile. Vuosina. År. Années. U udenmaan. : Nylands. Turun- Forin. Âbo- B:borgs. A hvenanmaa. Åland. Lääni. Län. Départements. Hämeen, i Tavastehus. Viipurin. Viborgs.!! Mikkelin. S:t Michels. Kuopion. Kuopio. Vaasan. Vasa. Oulun. Uleåborgs. Koko maa. Hela riket. Pays entier. Kaupungit Städer Villes , ' Maaseutu Landsbygd Campagne Kaupungit ja ma a- seutu Städer och landsbygd Villes et campagne x) hein äku u n p äiv ään asti hengen v u o sitta in m u u tta a.sinne, se n jälk een 0 h engen on isiirto laisu u tem m e su u n ta u tu n u t e tu p ä ä ssä K a n a d a a n. T y ö n sa a n ti on siellä k u ite n k in v aih d ellu t sangen su u re sti, j a tä m ä on tu n tu v a s ti v a ik u tta n u t siirto laisu u teem m e. V iim e vuosina K a n a d a n ty ö m ark k in at ovat m uodostuneet e rittä in epäsuotuiiand tillä t os imtill den ju li årligen in v andra personer, d ä re fte r p ersoner p er ä r h a r v år em ig ratio n r ik ta t sig frä m st till. K anada. T illg ån g en på arb ete d ä rstä d e s h ar em ellertid v äxlat r ä tt s ta rk t och ;h ar v å r e m ig ra tion k ä n slig t re-ag-era/t h ä rfö r. Be sen aste åren har a rb etsm ark n a d e n i K anad a g e sta lta t sig synl) Siitä henkeä, joiden kotikunta on tuntem aton. Därav (< personer, hemmahörande i ieko namngivna kommuner* Siirtolaisuustila-sto. Emigrationsstatistik. --0.

8 0 siksi, m ikä lähinnä jo h tu u m aailm anpulasta. T ästä jo h tu i, kuten jo aikaisem m in on m ainittu, e ttä K a nada elokuussa i0 sulki rajan sa siirtolaisuudeltam m e. A inoastaan m aanviljelijät, jo illa oli riittä v ä sti pääom aa oman m aan hankintaan, saivat m u u ttaa m aahan, kun ta a s maaihammuuttokielto kaski ju u ri tärk eim p iä n iistä am m attiryhm istä, j oi -. h in maamme siirtolaiset kuuluvat, kuten m aanviljelystyöväkeä, naispuolista palvelusväkeä y. m. K a n adan m aaihanm uuttokielto sai aikaan, e ttä maamme siirtolaisuusluku, jo k a vuonna < oli suhteellisen korkea, laski äkkiä seuraavana vuotena. S iirtolaisten jak aantum inen kotiläänin m ukaan seliviää edellisellä sivulla olevasta taulukosta. M olempina viim eksikuluneina vuosina oli suurin _ osa siirto laisia kotoisin V aasan läänistä. N äin on ollut la ita koko sen ajan, jona siirtolaisuustilastoa on laad ittu. Vuonna seurasi lähinnä jä rje s tyksessä U udenm aan lääni, senjal'keen V iipurin ja T urun-p orin läänit. Vuonna 0 seurasi lähinnä V aasan läänin jälkeen T urun-porin lääni ynnä senjälkeen U udenm aan ja V iipurin läänit. S iirtolaisuuden laaju u d esta eri lääneissä saa oikeam man käsityksen v ertaam alla siirtolaisten lukua läänien keskiväikilukuun. Seuraava taulukko osoittaa näm ä suhdeluvut. n erligen ogynnsam n ärm ast som en fö ljd av världsdepressionen. D e tta ledde, såsom redan tid ig a re fram ihållits, till a tt K a n a d a i a u g u sti 0 sp ärrad e sina g rän ser fö r v år in v an d rin g. E n d ast jordibrukare med tillrä c k lig t k a p ita l fö r fö rv ä rv a v egen jo rd fingo in v an d ra, m edan invandiringsförbudet g älld e ju st de v ik tig a ste a v de y rk esg ru p p er, inom villka e m ig ran te rn a f r å n v å rt lan d re k ry te ra s s..s. jo rd b ru k sa rb e tare, k v in n lig t tjä n ste fo lk m. fl. In v a n d rin g sfö rb u d e t i K a n ad a m edförde, a tt u tv a n d rin g ssiffra n fö r vänt land, som under å r v ar re la tiv t hög, fö ljande å r h ä ftig t nedgick. E m ig ra n te rn as fö rd eln in g e fte r det län, d är de voro hem m ahörande, belyses i tabellen å foreg'àende sida. U n d er de bägge sistfö rflu tn a åren v a r det stö rsta a n ta le t e m ig ran ter hem m ahörande i V asa län. D e tta h a r v a rit fa lle t under hela den tid e m ig ratio n ssta tistik en u p p g jo rts. N ärm ast i o rd ningen fö ljde år i N ylands, d ärefter V iborgs oeih Å bo-b jörneborgs län. År 0 fö ljd e n ä r m ast efte'r V asa län Å bo-b jörneborgs län ooh d ä re fte r N y lands ooh V iborgs län. E n rik tig a re bild av em igrationens o m fa ttn in g i olika län erhålles genom a tt stä lla a n ta le t em igranter i relation till m edelfolkm ängden i respektive län. Dylika relationstal meddelas i fö l jan d e tabell. É m ig ra n ts p o u r h a b ita n ts de la p o p u la tio n moyenne, d a n s chaque d épartem en t 0 0. Vuosina. Ar. Année*. Uudenmaan. Nylands. : Turun- Porin. Åbo- B:borgs. Ahvenanmaa. Åland. Lääni. Län. Départements. Hämeen. Tavastehus. Viipurin. Viborgs. Mikkelin. S:t Michels. Kuopion. Kuopio. Vaasan. Vasa. Oulun. Ulcåborgs. Koko maa. Hela riket. Pays entier. Kaupungit. Städer. Villes. Maaseutu. Lansbygd. Campagne ! ) S iirtolaisuus A hvenanm aalta on ollut kaikkein suurin ain a siitä asti, jolloin täm än m aakunnan luvut on lask ettu erikseen, ja oli se m uutam ana vuotena suhteellisesti m onta v ertaa suurem pi kuin m uista lääneistä. Seuraava järjesty k sessä on V aasan lääni, jo sta siirtolaisuus myös on ja tk u vasti ollut m onin verroin voim akkaam paa kuin m uista lääneistä. Å land uppvisar, alltse d an siffro r fö r d e tta lan d sk ap u trä k n a ts s k ilt fö r sig, den stö rsta em igrationen octh v a r denna fö r en del år re la tiv t ta g e t m ångdubbelt stö rre ä n fö r de an d ra länen. D ä rn ä st i ordningen fö lje r V asa län, d ä rifrå n em igratio n en även genom gående v a rit m ån g d u b b elt sta rk a re än frå n övrig a län. J) Koska lopullisia väestötietoja vuodelta 0 ei vielä ole käytettävänä, on mainittua vuotta koskevat suhdeluvut tässä ja ssuraavassa taulukossa laskettu likimääräisesti arvioidun keskiväkiluvun perusteella. Emedan definitiva folkmängdsuppgifter icke ännu föreligga för år 0, hava de relativa talen för nämnda ;i r i denna oeli följande tabell uträknats på grund av approximativt beräknade medelfolkmängdssiffror.

9 Siirtolaisuuden vilkkauteen nähden M ikkelin ja K uopion lää n it ovat säännöllisesti olleet viim eisillä sijoilla. K aupunkien ja m aaseudun suhteellista siirtolaisu u tta osoittam ista luvuista näkyy, e ttä niiden välillä ei esiinny su u rta erilaisu u tta; yleensä siirto laisuus kuitenkin on hiukan vilkkaam paa kaupungeista ikuin m aaseudulta. J o tta siirtolaisuuden vaikutus eri läänien väestönlisäykseen selvemmin näkyisi suhteellisin luvuin lausuttuna, on siirtolaisten lukua seu raajassa ta u lukossa v errattu 'kunkin läänin luonnolliseen väenlisäykseen. V ertailu k ä sittä ä vuosikymmenet 0 0 ja 0, viisivuotiskauden sekä yksityiset vuodet vuodesta alkaen; e site ty t luvut ovat suhdelukuja keskiväkilukuun verrattu n a. S ista rum m et i frå g a om em ig ratio n sfrekven - sen (har regelm ässigt in ta g its av S :t Michels och K uopio län. A v ovanstående re la tiv a tal fö r stä d ern a och lan d sb y g d en synes, a tt någon stö rre o lik h et icke förekom m er emellan dem; över huvud är dock em ig ratio n en något liv lig are frå n stä d e rn a än frå n landsbygden. F ö r a t t.em igrationens bety d else fö r fo lk ö k n in gen i de olika länen m å ty d lig a re fra m stå i re la tiv a ta l, h a r i fö lja n d e ta b e ll em ig ran tern as a n ta l jä m fö rts med den' n a tu rlig a 'fo lk tillv äxten i resp ek tiv e län. Jä m fö relse n o m fa tta r tio å rs p erio d ern a 0 0 oah 0, fem årsp erio d en ii samit å re n fr. o. m. i v a rt fö r sig ; de m eddelade siffro rn a ä ro u trä k n a d e i re la tio n till m edelfolkm ängden. A ccro issem ent p h ysiologique et nom bre des ém ig ra n ts p o u r h a b ita n ts de la p o p u la tio n m o yen n e 0 0. ' Lääni. Län. Départements Luonnollinen väenlisäys. Den naturliga folktillväxten. Accroissement physiologique. Uudenmaan Nylands Turun-Porin Âbo-B:borgs / ],,, 0 Ahvenanmaa Åland.... \ - Hämeen Tavastehus.... Viipurin V iborgs.... Mikkelin S:t Michels... 0 Kuopion K u o p io... 0 Vaasan Vasa... 0 Oulun Uleåborgs... f Koko maa Hela riket Siirtolaisten luku. Antal emigranter. Nombre relatif äes émigrants. Uudenmaan Nylands... Turun-Porin Åbo-B:borgs l Ahvenanmaa Åland.... } \ 0 0 H äm een Tavastehus Viipurin V ib o rg s Mikkelin S:t Michels... Kuopion K u o p io Vaasan Vasa... Oulun U leåborgs Koko m aa Hela riket Erotus. Skillnad. Différence. Uudenmaan Nvlands... Turun-Porin Åbo-B:borgs / 0 \ Ahvenanmaa Åland.... \ Hämeen Tavastehus..... Viipurin V iborgs Mikkelin S:t Michels... Kuopion K u o p io Vaasan Vasa... Oulun U leåborgs Koko maa Hela riket 0

10 Kahtena viime vuotena siirtolaisuus 0 kohonnut 0.«ja (.0 r iin luonnollisesta väenlisäyksestä. Huolimatta siitä, että siirtolaisuus itsessään on ollut suhteellisen vähäistä, on sen merkitys maan väenlisäykseen venaten siis sangen suuri, koska viimeksimainittu, kuten tunnettua, 0 ollut huomattavasti heikompaa viime vuosina. Yksityisistä lääneistä on Ahvenanmaalla ja Uudenmaan läänillä ollut niin suuri siirtolaisuus, että se 0 aiheuttanut suoranaisen väestön lukumäärän vähenemisen. Myöskin Vaasan läänissä väestön ylijääm ä 0 vahvasti vähentynyt siirtolaisuuden tähden, vuonna noin / :lla ja vuonna!.l0 / :lla. Kuten aikaisemmissakin selonteoissa siirtolaisuudesta 0 huomautettu, eivät ylläesitetyt lukusarjat anna täysin oikeata kuvaa siirtolaisuuden maalle aiheuttamasta väestönmenetyksestä, koska taulukossa ei ole otettu lukuun niitä siirtolaisia, jotka ovat palanneet kotimaahansa. Virallisen tilaston näitä koskevat tiedot ovat näet erittäin puutteelliset. Sen verran saattaa kuitenkin todeta, että palanneiden siirtolaisten luku, joka ennen maailmansotaa saattoi kohota lähes 0 % : iin lähteneiden siirtolaisten luvusta, 0 viime vuosina huom attavassa määrin pienentynyt. Palanneilla siirtolaisilla oli aikaisemmin aina mahdollisuus uudelleen muuttaa maasta, m utta sittenkun Yhdysvallat ovat panneet toimeen maahanmuuton rajoituksen, on täm ä mahdollisuus suuresti vähentynyt. Suuri joukko Yhdysvalloissa olevia siirtolaisia käy tiettävästi kotimaassa, mutta nämä vierailut supistuvat verrattain lyhytaikaisiksi. Missä määrin Kanadaan suuntautuvaan siirtolaisuuteen nähden pitää paikkansa se seikka, mikä koskee aikaisempaa siirtolaisuutta Yhdysvaltoihin, t. s. että huomattava osa siirtolaisia palaa jonkin ajan kuluttua takaisin kotimaahan, on toistaiseksi vaikea sanoa. Ei ole nimittäin saatavissa mitään kansallisuuden mukaisia tietoja takaisinmuutosta Kanadasta. U nder de tv å senaste åren har emigrationen uppgått till resp. 0.0 och.0 % av den n atu r liga folkökningen. Trots a tt em igrationen i,sig själv varit av relativt ringa om fattning, är dess betydelse för landets folkökning alltså rätt stor, diå den sistnäm nda som bekant blivit avsevärt svagare på de senare åren. Av de enskilda länen foa Åland och N ylands län haft en så stor emigration, att denna åstadkom m it en direkt nedgång i befolkningsnum erären. Även i Vasa län liar befolkningsöverskottet starkt reducerats genom emigrationen, år med omkring /, år 0 med /. Såsom äiven i de tidigare redogörelserna för emigrationen fram hållits, giva ovan m eddelade sifferserier icke en fullt riktig uppfattning om den folkförlust emigrationsrörelsen b ringat landet, enär i tabellen icke tagits hänsyn till de em igranter, vilka återvänt till hem landet. Den officiella statistikens uppgifter angående dessa äro nämligen y tterst bristfälliga. Så m ycket kan man dock konstatera, att antalet återvändande em igranter, som före världskriget kunde uppgå till inemot -0 c/c av de avresta em igranternas an tal, i betydande grad m inskats på de senaste åron. Tidigare hade de återvändande em igranterna all/tid möjlighet att ånyo emigrera, men sedan Förenta staterna infört restriktion av in vandringen, har denna m öjlighet starkt in skränkts. E tt stort antal em igranter från F ö r enta staterna göra visserligen besök i hem landet, men. utsträckas dessa besök till jäm förelsevis korta perioder. H uruvida för emigrationen till K anada gäller detsam m a som beträffande den tidigare em igrationen till Förenta staterna, d. v. s. a tt en betydande del efter någon tid återvänder till hem landet, är det t. v. svårt att uttala sig om. N ågra uppgifter om reem igrationen frå n K anada, fördelad e fter nationalitet, stå nämligen icke a tt erhålla.. Siirtolaisten määrämaat.. Em igranternas destinationsländer. Taululiitteissä I ja V III tehdään selkoa siirtolaisten ryhmityksestä määrämaiden mukaan. Seu- raava taulukko esittää tä tä ryhmitystä koskevan yleiskatsauksen vuosilta 0 0. I tabellbilagorna I och V III redogöres för em igranternas fördelning, efter destinationsländer. I följande tabell meddelas en översikt av denna fördelning för åren IftOl.0.

11 É m ig ra n ts 0 0. R é p a r titio n d 'a p rè s les p a y s de d estin a tio n. Vuosina. Ar. Années. Yhdysvallat. Förenta staterna. États Unis. Kanada. Kanada. Canada. Keski-Amcrikka. Central-Amerika. Amérique centrale. Etelä-Amcrikka. Sydamerika. Amérique du Sud. Australia ja Uusi Seelanti. Australien och Nya Zeeland. Australie et Nouvelle Zélande. Aasia/ Asien. Asie. Afrikka. Afrika. Afrique. Ruotsi. Sverige. Suède. Venäjä. Hyssland. Russie. Muut Euroopan maat. Övriga europeiska länder. Autres pays européens. Tuntematon. Okänd. Inconnu ^ _ Vuoteen saakka tiedot määrämaista ovat sangen epätäydellisiä ja epävarmoja. Niinpä Yhdysvaltoihin ja K anadaan muuttaneille siirtolaisille on merkitty yhteinen otsake A m erikka. Heistä on kuitenkin valtava enemmistö lähtenyt ensinmainittuun maahan. Vasta vuodesta.: lähtien on Kanadan merkitys siirtolaismaana lisääntynyt. Viime vuosilta voidaan saada tarkkoja tietoja näihin maihin Suomesta suuntautuneesta siirtolaisuudesta myöskin niiden virallisesta maahanmuutto- tilastosta. Töitä muutti Suomesta : Tämän mukaan seuraava määrä henki Intill år äro uppgifterna om destinationslandet m ycket ofullständiga och osäkra. S å lunda ha em igranterna till Förenta staterna och K an ad a sam m anförts under.en gemensam rubrik A m erika, Det överväldigande flertalet av dessa har dock begivit sig till förstnäm nda land. Först från och med år har K anadas betydelse för emigrationen tilltagit. För de senaste åren kunna noggranna uppgifter om em igrationen frän Finland till dessa länder erhållas även ur dessas officiella invand- ringsstatistik. Enligt denna invandrade följande antal personer från Finland till: Vuosi. Ar. Yhdysvaltoihin. Förenta staterna. 0 i K anadaan. Kanada. 0 Ö : : 0 0 0:0 *) Vuodestsa lähtien K anada on ollut useimpien Suomesta lähteneiden siirtolaisten päämääränä. Vielä edellisenä vuotena vastaava luku oli aivan mitätön, Kanadan tilaston mukaan henkeä. Täm än kehityksen on aiheuttanut luonnollisesti etupäässä Yhdysvaltain toimeenpanema m aahanmuuton rajoitus. Siirtolaisuus muihin maihin ja maanosiin on ollut edelleenkin suhteellisen mitätöntä. Muuhun valta- Sedan år 0 har K anada utgjort målet för flertalet a v.emigranterna från Finland. Ännu föregående år var m otsvarande siffra helt obetydlig, enligt den kanadensiska statistiken personer. Det är naturligtvis huvudsakligen den av Förenta staterna införda begränsningen av invandringen, som förorsakat denna utveckling. Em igrationen till övriga länder ocih världsdelar h ar fortfarande varit relativt obetydlig. ji.j.iyso....

12 m erentakaiseen siirtolaisuuteen nähden on lähinnä m erkille pantava, e ttä siirtolaisuus A u straliaan ja U uteen Seelantiin, joka lisäänty i jonkin verran Y hdysvaltoihin pääsyn vaikeutuessa, on jälleen vähentynyt seuraavina vuosina. S am antapaista kehity stä osoittaa siirtolaisuus E telä-a m erikkaan. T ä hän m aanosaan lisääntyi siirtolaisuus huom attavasti vuonna :, imit ta täm ä lisäys oli vain tila päistä. E telä-a frikkaan on pääsy suuresti vaikeutu n u t vuoden lfläo toukokuusta lähtien, kun éri kansallisuuksiin nähden on to te u tettu m ääräjärjestelrnää. Suomen osalta on vuotuinen m äärä 0 siirtolaista. M ainitulla m aalla ei sam oinkuin yleensä A frik alla ja A asialla ole m itään m erkitystä siirtolaistem m e pääm ääränä. V uodesta lähtien on o tettu selkoa myös siirtolaisuudesta E uroopan m aihin. Se on verraten vähäistä ja on ollut ainoastaan pienten vaihteluiden alainen kahtena viim eksikuluneena vuotena. R uotsiin on m u u ttan u t jonkin v erran yli loo henkeä. V enäjälle taas jokin kym m enkunta. K aikkien m uiden E uroopan m aiden osalle tu li k ahtena viime vuotena vähän yli MO siirtolaista kum panakin. B e trä ffa n d e den tran so cean a u tv an d rin g en i övrigt ä r främ st a tt anteckna, a tt em igrationen till A u stralien oeh N ya Zeeland, som något ökades i sam band m ed fö rsv äran d et av tillträ d e t till För-entta a ta te rn a, å te r m in sk ats under de fö l jan d e åren. E n lik n an d e u tv ecklin g fö re te r S y d am erika. E m igration en till denna värld sdel steg rades b e ty d lig t år, m en v a r denna ö k ning endast tillfä llig. T illträ d e t till S y d a frik a h a r s ta rk t fö rsv å ra ts tfrån ooh m ed m aj å r 0, i det e tt kontingenitsystem fö r olika n a tio n a lite te r införts. Årskvoten fö r F in lan d är 0 invandrare. Detita land likasom A frik a överhuvud sam t A sien sakna fu llstä n d ig t b ety d else som m ål fö r v å ra em igranter. F rå n ooh ined å r h a r ä v en em igrationen till europeiska länder u trö n ts. D enna ä r av jä m förelsev is rin g a o m fa ttn in g och h a r den u n d e r g å tt endast sm ärre flu k tu a tio n e r u n d er de tv e n n e sistfö rflu tn a åren. T ill Sverige h a uitvandnait något över loo personer, till R yssland å te r n å g ra tio ta l. P å sam tlig a övriga europeiska län d e r kom m o under de b ägge senaste åren n å got över 00 em ig ran ter per år.. Siirtolaisten ryhmitys sukupuolen, iän ja siviilisäädyn mukaan. S iirto laisista on yleensä enemmän kuin puolet, tavallisesti noin - /s, ollut m iespuolisia. E räin ä poikkeuksellisina aikoina, jolloin siirtolaisuus on ollut harvinaisen alhainen, on naissukupuoli ku i tenkin ollut runsaam m in edustettuna siirtolaisten keskuudessa. Vuosina :: naiset olivat jopa enem m istönä heidän joukossaan. Siirtolaisten ryhm itys sukupuolen m ukaan vuosin a : -i0 selviää seuraavasta taulukosta.. Emigranternas fördelning efter kön, ålder och civilstånd. A v em igran terna h ar över huvud m er än h ä lften, vanligen om kring - /,, v a rit av mankön. U nder en del u n d an tag sp erio d er, som upipvisat en exceptionellt låg em igration, har kvinnkönet dock v a rit ta lrik a re représenterait bland em igrante rn a. U nder åren 0 voro k v in n o rn a t. o. m. i m ajo rite t b lan d dessa. E m ig ra n te rn as fördelning e fte r kön un der åren 0 fra m går a v följand e tabell. j 00 É m ig ra n ts p a r sexes : ; 0 i I i! Miespuolisia Mankön... 0/! ' i Naispuolisia Kvmnkön. 0/! /O ; 0. J ; K ahten a viime vuotena naispuolisten siirtolaisten luku on ollut e rittäin suuri, n im ittäin. ja. % siirtolaisten koko luvusta. Seuraava taulukko osoittaa naispuolisten siirto laisten luvun suhteessa siirtolaisten koko lukuun eri lääneissä sekä erikseen kaupungeissa ja m aaseudulla vuosina ja 0, i ;. 0 i. De tv en n e se n a ste åren h a r de k v in n lig a em i g ra n te rn a s a n ta l v a rit sy n n erlig en högt,. och, % av hela a n talo t em igranter. I fö lja n d e itabell m eddelas u p p g ift om an talet k v in n lig a em ig ran te r i fö rh ållan d e till h ela a n ta le t e m ig ran ter i de olika län en sa m t( särsk ilt fö r städ er och landsbygd å ren ooh 0.

13 - É m igrants du sexe fém inin et 0. Lääni. Län. Départements. Kaupungit. Städer. Villes. M aaseutu. Landsbygd. Campagne. E n pourcents Koko lääni. Hela länet. Dè-partement total Uudenm aan Nylands Turun-Porin Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Å la n d Häm een T av asteh u s B.. Viipurin V ib o rg s Mikkelin S:t Michels o Kuopion K u o p io Vaasan V a s a Oulun U leåb o rg s Koko m aa Hela riket, Aikaisem m in vallitsi enimmäkseen sääntö, että naispuolisia oli siirtolaisten joukossa vähiten niissä lääneissä, jo ista siirtolaisuus oli suurin. Täm ä koskee yhä edelleen V aasan lääniä, kun taas m uihin lääneihin nähden ei tässä suhteessa ole h a v aitta vissa m itään säännönm ukaisuutta kahtena kysym yksessä olevana vuotena. Siirtolaiset jak a an tu iv at iän m ukaan vuosina S ja 0 seuraavalla tavalla. É m igrants et 0. T id ig a re gällde m erendels den regeln, a tt d e t k v in n lig a in slag et b lan d em ig ran te rn a v a r m inst i de län, frå n v ilk a em ig ratio n en v a r stö rst. D etta gäller allt ännu fö r Va^sa läns vidkom m ande, m ed an b e trä ffa n d e de övrig a län en n å gon regelm ässdghet i d e tta av seen d e ick e k a n sp åras fö r de tv en n e ifrå g a v a ra n d e åren. E fte r åld er fö rd elade sig em ig ran te rn a å re n 0 ooh 0 p å fö ljan d e sätit. R épartition par âge. Ikäluokat. Åldersklass. Groupes d'âge. K aupungit. Städer. Villes. Miespuolisia. Mankön. M aaseutu. Landsbygd. Campagne. Kaupungit. Städer. Villes..Naispuolisia. Kvinnkön. Maaseutu. Landsbygd. Campagne !) Absoluuttiset luvut. - - Absoluta tal. Nombres absolus. Alle v. Under år v. å r » »... 0» » »... 0 Yli 0 v. Över 0 å r Tuntem aton ikä Okänd ålder Age inconnu.... Yhteensä Summa 0! 0 0 Suhdeluvut. R elativa tal. E n pourcents. Alle v. Under år v. år l l. l » » » » » Yli 0 v. Over 0 å r »- Tuntem aton ikä Okänd ålder Age in co n n u Yhteensä Summa 00. o loo.o 00.O loo.o 00.O loo.o 00.O loo.o 00.O 00.O loo.o loo.o

14 ^S iirtolaisten v a lta v a enem m istö oli työkykyisim - m ässä iässä, 0-vuotiaita. N iin p ä m iespuolis is ta siirto la isis ta k uului v u o n n a..0 ja vuonna '0. f n äih in ikäluokkiin. N aisp u o liste n siirto la iste n v a s ta a v a t lu v u t o liv at. ja. %. M iesten kesk u u d essa eten k in 0-vuo- tia a t o liv at lu k u isa s ti e d u s te ttu in a. S itä v a sto in k iin n ittä ä huotm iota, e ttä i0-vuotiaiden lu o k assa n a isp u o liset siirto la ise t o liv at m iespuolisia suhteellisesti p aljo n lukuisam m at. T äh än on selity k se n ä asevelvollisuus, jo k a e stä ä v iim e k sim a in ittu ja jä ttä m ä s tä m aata siinä iässä. S iv iilisääd y n m u k aan siirto la ise t ry h m itty iv ä t vuosik y m m en in ä 0 0 j a 0, viisvuotis- k a u te n a sekä v u o sin a 0 se u raa - valla tav alla. D e t ö v e rv ä g a n d e f le r ta le t a v e m ig ra n te rn a b e f a n n sig i d en a rb e ts.k ra ftig.a ste å ld e rn. )0 å r. A v de m a n lig a e m ig ra n te rn a kom m o så lu n d a å r 0.0 oeh å r 0. % p å d e ssa å ld e r s k la sse r. M o ts v a ra n d e ta l f ö r de k vin nliga em i g r a n te rn a voro resp.. och. %. S p e c ie llt voro 0 -å rin g a rn a ta l r ik t f ö re tr ä d d a b la n d m än n en. D ä re m o t f ä s te r m an sig v id atit inom k a te g o rin. å r d.e k v in n lig a.e m ig ra n te rn a voro p ro p o rtio n s v is m y c k e t ta lr ik a r e ä n m ä n n e n. D e tta f å r sin f ö rk la r in g i v ä r n p lik te n, som lä g g e r h in d e r i v ä g e n f ö r de s is tn ä m n d a a t t i d e n n a å ld e r lä m n a la n d e t. E f t e r c iv ils tå n d fö rd e la d e sig e m ig ra n te rn a " u n d e r å rtio n d e n a 0 0 oc.h 0, f e m å rs p e rio d e n sa mit å re n 0 p å f ö l ja n d e s ä tt. É m ig ra n ts 0 0. R é p a rtitio n des ém ig ra n ts p a r état civil. Miespuolisia. Mankön. Naispuolisia. Kvinnkön. Molemmat sukupuolet. Bägge könen. Les deux sexes. j Vuosina. År. An nées. Kaupungit. Städer. Villes. Naimattomia. Ogifta. Non mariés. Naimisissa. Gifta. Mariés. Leskiä ja eronneita. Änklingar och frånskilda. Veufs et divorcés. Tuntematon siviilisääty. Ouppgivet civilstånd. État civil inconnu. Naimattomia. Ogifta. Non mariées. Naimisissa. Gifta. Mariées. : Leskiä ja eronneita. Änkor och frånskilda. Veuves et divorcées. Tuntematon siviilisääty. O'ippgivet civilstånd. État civil inconnu. ; Naimattomia. Ogifta. Non mariés. Naimisissa. Gifta. Mariés. Absoluuttiset luvut. Absoluta, tal. Nombres absolus. _ Leskiä ja eronneita. Änklingar, änkor och frånskilda. Veufs, veuves et divorcé.s. Tuntematon siviilisääty. Ouppgivet civilstånd. État civil inconnu Maaseutu. Landsbygd. Campagne , Koko maa. Hela riket. Pays entier. Q&

15 Miespuolisia. Mankön. Naispuolisia. Kvinnkön. M olemmat sukupuolet. Bägge könen. Les deux sexes. Vuosina. Ar. Années. Naimattomia. Ogifta. Non mariés. Naimisissa. Gifta. M ariés. _ Leskiä ja eronneita. Änklingar och frånskilda, i Veufs et divorcés. Tuntematon siviilisääty. Ouppgivet civilstånd. État civil inconnu. Naimattomia. Ogifta. Non mariés. Naimisissa. Gifta. Mariées. Veuves et divorcées. \ Leskiä ja eronneita. Änkor och frånskilda. Tuntematon siviilisääty. Ouppgivet civilstånd. État civil inconnu. Sumina. Naimattomia. Ogifta. Non mariés. Naimisissa. Gifta. Mariés. ^ Leskiä ja eronneita. Änklingar, änkor och frånskilda. Veufs, veuves et divorcés. Tuntematon siviilisääty. Ouppgivet civilstånd. État civil inconnu. Kaupungit. Stöder. Suhdeluvut. Relativa tal. E n pourcents. Villes î. i loo.o o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o.... loo.o loo.o loo.o... loo.o....0 loo.o... loo.o... loo.o...0. loo.o. 0. o. 0. loo.o loo.o loo.o 0... loo.o. 0.. loo.o loo.o... loo.o loo.o Maaseutu. Landsbygd. Campagne loo.o loo.o loo.o loo.o.<t.. 0. loo.o loo.o o loo.o.... loo.o loo.o..0. loo.o... loo.o loo.o O loo.o loo.o... loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o O... O.o loo.o Koko maa. Hela riket. Pays entier O loo.o...».0 0. loo.o loo.o loo.o O loo.o loo.o...0. loo.o loo.o... loo.o..0. loo.o loo.o O loo.o loo.o... O.o 00.O 0... O.l loo.o loo.o..0. loo.o loo.o loo.o... loo.o loo.o Suurin osa siirtolaisista, niin mies- kuin naispuolisista, oli naim attom ia. A ikaisem m in näiden lu k u oli noin / i k a ik is ta siirto la isista. V iim e v u o sina heidän suhteellinen lukunsa on k u ite n k in jo n kin verran alentunut naineiden siirtolaisten luvun lisääntyessä. Vuosina t0 ja 0 naim attom ia oli noin / näiden vuosien siirtolaisten koko luvusta. S tö rsta dele'n av em igran terna, såväl av m ankön som av ikvinnkön, utgjordes a v ogifta. T i d ig are u tg jo rd e dessas a n ta l 'om kring A a v sam tlig a em ig ran ter. U nder de senaste å ren h ar d eras re la tiv a a n ta l doek något n e d g å tt, m edan antalet g ifta em igranter ökats. Åren och 0 u tg jo rd e de o g ifta om kring / a v to ta l a n ta let em igranter under resp. år.. Siirtolaisten ryhm itys ammatin mukaan. S iirto laisten ryhm itys am m atin m ukaan selviää y ksityiskohdittain tau lu liitteistä V, V I, X I I ja X III. A m m attiryhm itys k äsittää kaikki siirtolai-. Em igranternas fördelning efter yrke. E m ig ra n te rn as fö rd eln in g e fte r y rk e fra m g å r i d e ta lj av tab ellb ilag o rn a V, V I, X I I oeh X III. Y rkesgrupperingen o m fa tta r sam tliga emigran- Siirtolaisuustilisto. Emigration sst at isti k. 0.

16 set, siis m yöskin päähenkilön om aiset ilm an omaa am m attia, s. o. etupäässä vaim on ja lapset. N äm ä on lu e ttu sam aan am m attiry h m ään t u i n p erh eid en pääm iehet. Seuraava taulukko esittää yleiskatsauksen siirto laisten am m attiryhm itykseen vuosina 0 0. te r, a lltså jäm v äl huvudpersons anhöriga u tan eget yrko, <. v. s. frä m st h u stru oeh b arn. Dessa ha h ä n fö rts till sam m a y rk esg ru p p som resp. huvudm än fö r fam iljen. E n ö v ersik t av -em igranternas y rk esfö rd eln in g under åren 0 00 m eddelas h ä r nedan. É m ig ra n ts répartis p a r professions I. Talollisia, talo l Bönder, bondsöner o. -d ö tt listen p oikia ja ty ttä r iä, syv- i m p. rar, lan d b ö n m k tin k ilä isiä ja j np. der, sytnings- kvk. 0 en t. ta lo ll... tagare o. f. d. bönder... Yhteensä Summa II. T o rp p areita, T orpare, to r- to rp p arien p o i parsöner och k ia ja ty ttä riä, loisia ja inäki- m p. -d ö ttra r, inliysingar o. back- m k. 0 tu p alais. sekä np. stu g u sittare kvk. 0 0 m u ita m a a ta lousalalla olevia sa m t övriga i la n tb ru k e t sysse lsa tta... Yhteensä Summa YM. inmtaviljelevää väestöä S':mn jordbruksbefolbnnq III. T yöväkeä, am A rbetare u ta n ' m p. m k, 0 m a tti tark em. n ärm. yrkesnp. kvk. 0 0 ilm o itta n i... iippgift... Yhteensä Sumina IV. m p. m k. P alvelusväkeä J 0 T jänstefolk... j np. kvk Y teensä Summa!) m p. H an tv erk are o. m k.. 0 V. K äsity ö lä isiä.. j np. h an tv erk eria rb. kvk. 0 Yhteensä, Summa VI. T alonom ist., G årdsägare, k a u p p ia ita ja h andlande o. m p. m k., kauppa-apul., h andelsb itränp. kvk. 0 0 m erik ap t. ja den, sjôkap'ten. m erim iehiä.... o. sjöm än... Yhteensä Summa V II. T ehtaantyönjo h tajia ja -työlä isiä..., m p. np. F ab rik sm ästa - re o. -arb etare m k. kvk. 0 Yhteensä Summa 0 V III. Julkinen to i mp. O ffentlig verk m k. 0 m in ta ja lim ita np. sam het o. övr. kvk. 0 0 Yhteensä Summa 0 IX. A m m atti t u n - m p. te m a to n... np. Yhteensä Kaikkiaan O uppgivna... j mk. kvk. Summa Totalsumma 0. ( 0 «0. ). 0 0

17 E m igran ts répa rtis p a r professions 0 0. E n pourcents : 0 Rvlim ä - - Grupp I »» Il »» i n.....».. 0..(.0.»» n ' »» v »» VI »» V II »» \ n i »» IX ;... Yhteensä Summa loo.o loo.o loo.o loo.o O OO loo.o loo.o loo.o K a k s i e n sim m äistä ry h m ää, jo tk a m olem m at e d u sta v a t m a atalo u sv äestö ä, m uodosti y h d essä a i kaisem m in siirto la iste n eh d o tto m asti su u rim m an osan. V u o sin a 0 0 k u u lu i n o in / s iir to la i sis ta n ä ih in k a h te e n ry h m ään, se u ra a v a n a v u o sik ym m enenä 0 %. K u lu v a lla vuosikym m e nellä on h eid än o sansa v ä h e n ty n y t, ollen k a h te n a viim e vuoten a a in o a s ta a n. j a :, %. M aan koko m a atalo u sv äestö ö n v e rra ttu n a ei tä h ä n ry h m ään kuulu v ien siirto la iste n lu k u k u ite n k a a n ollu t su u rem p i m u id en a m m a ttiry h m ie n v a s ta a v a a lukua. V iim e vuosiin n äh d en on p ä in v a sto in u sk o tta v a m p aa, e ttä m aata lo u sv ä e stö n osuus siirto laisu u d essa on suhteellisesti pienem pi kuin m onen m uun a min a t i n h a r j oi t t a j a ry h m ä n. H u o m a tta v a on tu n tu v a ja sä ännöllin en v ähenem inen, jo ta ry h m ä I I, to rp p a rit, to rp p a rie n p o ja t j a ty ttä re t, lo iset, m ä k itu p a la ise t y. m., o so itta a etenk in kulu v an a vuosikym m enenä. T äm ä vähen e m inen, jo k a p ä ä a sia ssa on tu llu t ry h m än I hyväksi, on m itä läh im m ässä y h tey d essä to rp p ie n j a m ä k i tu p a -a lu e id e n m u u ttu m isen k an ssa itse n ä isik si t i loiksi. Maatalousväestön su u ren m e rk ity k sen tä h d e n esite tä ä n tässä, tä h ä n v ä e stö ry h m ä ä n k u u lu v ien s iirto la iste n y k sity isk o h ta in e n a m m a ttiry h m ity s. D e tv å f ö rs ta g ru p p e rn a, v ilk a b å d a f ö re tr ä d a den jo rd b ru k a n d e b e fo lk n in g e n, u tg jo rd e t i d i g a re tills a m u ia n ta g n a d en o b e tin g a t s tö rs ta delen a v e m ig ra n te rn a. U n d e r å re n 0 0 tillh ö rd e o m k rin g / a v e m ig ra n te rn a d essa b ä g g e g ru p p er, u n d e r d e t fö lja n ije å n tio n d e t 0 %. U n- d(er in n e v a r a n d e d e c e n n iu m h a r d e ra s a n d e l n e d g å tt ooh u tg jo rd e f ö r de tv e n n e se n a ste å re n e n d a s t resp.. oeh. %. I fö n h å lla n d e itill lan tb ru ik sib o fo lk n iiig en s to ta la n u m e rä r i la n d e t v a r a n ta le t e m ig ra n te r tillh ö ra n d e d e n n a g ru p p do ek ic k e stö rre än m o ts v a ra n d e anital f r å n ö v rig a y rk e s g ru p p e r. F ö r de se n a ste å re n s v id k o m m a n d e ä r d e t tv ä r to m tr o lig a r e, a t t lam tb ru k s- b e fo lk n i iigen b id r a g it till e m ig ra tio n e n m ed 'C n p ro p o rtio n s v is m in d re a n d e l ä n m å n g e n a n n a n k a te g o r i a v y rk e s u tö v a re. A n m ä rk n in g s v ä rd ä r d en k ä n n b a r a och re g e l b u n d n a m in sk n in g, som g ru p p I I, to r p a re, to rp a r- sö n e r och - d ö ttra r, in h y sin g a r, b a c k s tu g u s itta r e in. fl., u tv is a r i s y n n e rh e t und^er in n e v a ra n d e å r tio n d e. D e n n a m in sk n in g, som i h u v u d sa k k o m m it g ru p p I tillg o d o, s tå r i n ä rm a s te s a m b a n d m ed to r p e n s oeih b a c k s tu g u o m rå d e n a s fö rv a n d lin g till s jä lv s tä n d ig a lä g e n h e te r. P å g ru n d av lantbrujcsbefoljeningens s to ra b e ty d else m ed d elas h ä r fö lja n d e d e ta lje ra d e y rk e s fö rd e ln in g av de till dernna b e fo lk n in g sg ru p p h ö ra n d e e m ig ra n te rn a. Ém igrants appartenant å la population agricole m p. mk. 0. Talollisia... liömler np. kvk. 00 Yhteensä Summ a 0 0. Lam puoteja, sy y - mp. tinkiläisiä ja ent. np. ta lo llisia... Landbönder, sytningstagare o. f. d. bönder [ mk. j kvk. Yhteensä Sum m a 0 0 0

18 Talollisten poikia mp. Bondsöner och mk ja ty ttä r iä... ) ). -döttrar... ( kvk. 0 0 Yhtecnsc Summ a 0 0. T o rp p a re ita... ) mp. Torpare... mk. f np. f kvk. 0 A Yhteensä Sum m a 0. Torpparien poikia \ mp. Söner och dött rar till torpare kvk. 0 mk. 0 0 ja tv ttä r iä... f np. Yhteensä Sum m a 0 0. Loisia ja m äkitupalaisia... np. backstugusittare / kvk. 0 mp. Inhysingar och mk. 0 Yhteensä Summ a 0 0. Muita m aatalousalalla \ mp. Övr. i lantbru mk. o le v ia... ) np. ket sysselsatta I kvk. 0 Yhteensi Sum m a Kaikkiaai Totalsumma Prosentteina kaikista m aatalousväestöön kuuluvista siirtolaisista jak a an tu iv at eri ryhm ät seuraavalla tavalla : I procent av sam tlig a e m ig ran ter tillh ö ran d e lan tb ru k sb e fo lk n in g e n fö rd elad e sig de ensk ild a g ru p p ern a p å fö lja n d e s ä tt: 0 R yhm ä G rupp V... l.l )) >) V..... s )) J)......S......V ))....., )) Yhiteensä Sum m a loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o loo.o lioo.0 loo.o R yhm ät, ja edustavat m aatalousväestön epäitsenäistä osaa. Ryhm ä on tässä suhteessa epäselvä, m u tta käsittänee sekin etupäässä äskenm ain ittu a väestöainesta. Jos kyseessäolevat neljä ryhm ää yhteenlaskettuina esitetään suhteessaan a) m aasta siirtyvään m aatalousväestöön ja ib) siirto laisten kokonaislukuun, saad aan seu raav at lu k u s a rja t: Vuosina. Ar. a) b) i.. Vuosina 0 0 oli epäitsenäisiä noin kaik ista m aatalousväestöön kuuluvista siirtolaisista. Myöskin siirtolaisten kokonaisluvusta enemmän kuin puolet oli lähtöisin ensinm ainitusta väestöryhm ästä, t. s. talollisten ja torpparien lasten sekä loisten, m äkitupalaisten ja m aataloustvöväen joukosta. Viime vuodet ovat kuitenkin suuresti m uuttaneet G rupperna, och re p resenterade den icke sjä lv stä n d ig a delen a v lan tb ru k sb efo lk n in g en. G rupp är o k lar i d e tta hänseende, m en torde även den frä m s t o m fa tta nyssnäm nda elem en t av b efo lkningen. Om ifrå g a v a ra n d e fy ra g ru p p er sam m antag n a stä lla s i re la tio n till a ) den em igrerade la n tb ru k sb e fo lk n in g e n och b ) hela a n ta le t em ig ran ter, erh ållas fö lja n d e siffe rserie r: Vuosina. År. a) b) ii U nder åren 0 0 u tg jo rd e de icke sjä lv stän d ig a inem ot V 0 av sa m tlig a till la n tb ru k s b efo lk n in g en hörande e m ig ran ter. Även av hela a n ta le t em ig ran ter u tg ic k över h ä lfte n u r f ö r s t n äm nda b efo lk n in g sg ru p p, d. v. s. b arn en till hem m ansägare och to rp a re sam t in h y sin g ar, b ack stugusititare och jo rd b ru k sa rb e ta re. De se-