KUOLEMANSYYT DÖDSORSAKER

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK OFFICIAL STATISTICS OF FINLAND VI B: 113 KUOLEMANSYYT TEKSTI DÖDSORSAKER TEXT CAUSES OF DEATH TEXT H E L S I N K I

2 H elsinki V altioneuvoston kirjapaino

3 Alkusanat Förord T ä m ä selostu s valaisee k u olem an syiden e s iin ty m istä m aassam m e vu o sin a ja peru stu u vira llisen tila sto n sa rja ssa ju lk a istu ih in tietoih in ku o lem a n syistä ( S V T V I B : 107, ). K u o le m a n syid e n m erkin tä on vu o sin a su oritettu L ä ä k in tö h a llitu k sen (lo p u l lisessa m u odossa ) va h vista m a n uuden n im istö n m u kaan ja vu on n a 1951 sekä vu on na 1935 vah vistettu a että u u tta n im istö ä noudattaen. T äten on koko k ä siteltä vä n ä olevan v iisiv u o tisk a u d e n a i n eisto saatu p ä ä k o h d ilta a n vertailu kelpoiseksi. T eks- tie sityk se n jälkeen on ju lk a isu ssa 6 erillistä liite tau lu a, jo tk a y k sity isk o h ta ise m m in va la iseva t tekstis sä k ä site lty jä a sio ita. J u lk a isu n lopu ssa on liite, jo ssa on verrattu to isiin sa vu o sin a n ou datetu n ja M a a ilm a n T erveysjä rjestö n su o situsten peru steella käytäntöön vah vistetu n k u o lem a n sy yn im istö n n im ik k e itä. u u den T ek stin on k irjo itta n u t v.t. y lia k tu a a ri K. H. K a h a n p ä ä. H e lsin g issä, T ila sto llisessa p ä ä to im isto ssa jo u lu ku u ssa D en n a redogörelse belyser de o lika dödsorsakern a i vá rt lan d áren och gru n dar sig p d de u p p g ifte r om dödsorsakern a som pu blicerats i den officiella Statistiken (F O S VIB: 107, ). K o d ifie rin g en a v dödsorsakern a skedde áren en ligt den n y a n om en klatu r som fastställdes ( i sin slu tlig a form ) av M e d icin a lstyreisen ; a/r 1951 an vän des báde den ár 1935 fastställda och den n y a n om en klatu r en. S ä lu n d a äro m aterialen för heia den fem ársperiod som h är behandlas i h u vu dsak jäm förbara m ed varandra. E fte r textöversikten pu bliceras 6 separata tabellbilagor som m era in gäen de belyser de äm nen som behandlats i texten. E n bilaga i slu tet a v P u blikation en u p p ta r en jäm förelse m ellan de olika g ru p p ern a över dödsorsaker en ligt den u n der áren a n vä n d a n om en klatu r en och den n ya n om en klatu r som fa ststä llts p á basen a v V ärldsh älsoorgan isation en s rekom m en dation er. T exten har sk riv its a v t.f. överaktu arien K. H. K a h a n p ä ä. H elsin gfors, S ta tistisk a cen tralbyrán i decem ber Valter Lindberg A a rre T u n kelo

4 Sisällys Inneháll T eksti Sivu T ext Sida A lkusanat... 3 Kuolem ansyynim istö... 6 Aineiston lu o te tta v u u s... 7 K u o lem antap aukset K uolem ansyyt Pienten lasten k u o lem a n sy y t K uolem ansyiden sukupuolihakuisuus K uolem ansyiden esiintym inen kaupungeissa ja kauppaloissa sekä m aa se u d u lla F ö r o r d... 3 D ödsorsaksnom enklaturen... 6 M aterialets tillförlitlighet... 7 D ö d sfallen Dödsorsakerna D ödsorsakerna hos sm á b a r n Dödsorsakernas könsbundenhet Dödsorsakernas förekom st i städer och köpingar sam t i landskom m uner L iitetauluja 1. K uolintodistusten ja -selvitysten diagnoosien perusteet lääneittäin, kaupungeissa, kauppaloissa ja m aalaiskunnissa sekä eri kuolem ansyyryhm issä vuosina Kuolleet keskim äärin vuosina kuolem ansyyn sekä iän ja sukupuolen m ukaan keskiväkiluvun henkeä kohden Kuolleet iän ja kuolem ansyyn m ukaan % :na kaikista vastaavan ikäryhm än kuolleista vv Alle vuoden ikäisinä kuolleet kuolem ansyyn, iän ja sukupuolen m ukaan elävänä sy n ty n y ttä kohden vuosina Kuolleet kuolem ansyyryhm än m ukaan lääneittäin vuosina keskiväkiluvun henkeä kohden K uolem ansyyt elinkeinohaaran ja am m attiasem an m ukaan vuosina L iite Tabellbilagor 1. Dödsbevis och dödsredogörelser enligt gründen för diagnosen, länsvis, i städer, köpingar ooh landskom m uner sam t i olika dödsorsaksgrupper áren Döda i m edeltal áren efter dödsorsak, álder och kön pá personer av fo lk m ä n g d en Döda efter álder och dödsorsak i procent av alia döda i m otsvarande áldersgrupp áren Döda under 1 ár efter dödsorsak, kön och álder pá levande födda áren Döda efter dödsorsaksgrupp länsvis áren pá personer av medelfokmängden Dödsorsakerna efter näringsgren och yrkesställning áren B ila g a Contents Text Page P reface... 3 List of causes of dea th... 6 Reliability of the m aterial... 7 Cases of death Causes of d ea th Infant deaths Sex preponderance of the causes of d ea th Occurrence of the causes of death in towns and market towns and in rural communes Summary Tables 1. Basis of diagnosis of death certificates and statements of death by county, in towns and market towns and in rural communes as well as by group of causes of death Deaths by causes of death, age and sex per mean population, average for the years Deaths by age and by cause of death in percentage, average numbers for the years Deaths under 1 year of age by causes of death, age and sex, per live birth Deaths by group of causes of death and by counties in the years per mean population Causes of death according to industry and industrial status in the years Appendix... 36

5 K uolem ansyynim istö K an sain v älin en k u o lem an sy y n im istö on ta r k is te ttu u se ita k e rto ja. V iim eksi se ta p a h tu i M aailm an te rv e y s jä rje stö n to im e s ta v. 1948, jolloin h y v ä k s y ttiin a sia n tu n tija k o m ite a n eh d o tu s u u d ek si ta u tie n, ta p a tu rm ie n ja k u o lem an sy id en lu o k itte lu k si n iih in liitty v in e säännöksineen. N im istö n u u d istu k sen a v u lla p y rittiin sa a m a a n k u o le m a n sy y tila sto t y h ten äisem m ik si ja tie d o t tu tk ijo ille k äy ttö k elp o isem m ik si. T ä tä silm älläp itäen M aailm an te rv e y sjä rje s tö n n im istö ä ta rk is ta v a konferenssi p ä ä tti, e ttä tila s to ja la a d itta e ssa k u o lem an sy y k si m e rk itä ä n peruskuolem ansyy, joksi m ä ä rite ltiin a) sairau s ta i v am m a, jo k a on p a n n u t alulle k u o lem aan jo h ta n e e n sa ira u s ta p a u k s e n k u lu n, ta i b) olosuhde, jossa k u o lem aan jo h ta n e e n v a m m a n a ih e u tta n u t ta p a tu rm a ta i v ä k i v a lta ta p a h tu i. T ä m ä n sy y n v a lin ta ta p a on eri m aissa ollu t erilainen ja k u o le m a n sy y tila sto t o v a t v a sta a v a s ti olleet v a ik e a sti k esk en ään v e rra tta v issa. P eruskuolem ans y y n v a litsem isp e ria a tte id e n y h d en m u k aisen so v e lta m isen v arm istam isek si konferenssi s u u n n itte li u u d e n kuolem an sy y n im istö n, jo k a on n y k y ä ä n u seim pien m a i d en k ä y ttä m ie n n im istö jen p o h jan a. T ä m ä u u si n im istö on sam alla ta r k o ite ttu ta u tinim istö k si, jolloin sa m a a n im istö ä v o id a a n k ä y ttä ä sekä ta u tie n e ttä k u o lem an sy id en luokittelem iseen, m ik ä h e lp o tta a v e rta ilu a. T ä stä sy y stä siihen sisä lty y sellaisia n im ik k eitä, jo tk a e iv ä t voi tu lla k y sy m y k seen k u o lem an sy in ä. R y h m ity s on k o lm inum eroinen. Y k sity isk o h ta in e n ta u tin im istö k ä s ittä ä n u m e ro t , jo tk a on ry h m ite tty k u u te e n to is ta p ä ä ry h m ä ä n. T a p a tu rm ie n m erk itsem istä v a rte n on k ä y te ttä v is s ä k ak si eri m a h d o llisu u tta : ns. E -n im istö ( = E x te rn a l Cause), jossa ry h m itte ly p e ru s tu u v am m an a ih e u tta ja a n, ja to isen a ns. N -n im istö ( = N a tu r e o f In ju ry ), jo k a p e ru s tu u v a m m a n la a tu u n. K ä y tö ssä on m yös k ak si s u p p e a m p a a k a n sa in v ä listä n im istö ä, 150 sy y tä ta i syyry h m ä ä k ä s ittä v ä k e sk ip itk ä eli A -nim istö ja 50 n im i k e ttä k ä s ittä v ä B -nim istö. Suom essa oli v u o d e sta 1936 v u o te e n 1950 sa a k k a k ä y tö ssä nelin u m ero in en p o h jo ism ain en k u o lem an sy y - n im istö. N y k y ä ä n k ä y tö ssä oleva ta u ti- ja k u o le m a n sy y n im istö la a d ittiin M aailm an T e rv e y sjä rje stö n esity s te n p o h ja lta y h te isty ö ssä m u id en pohjo ism aid en k an ssa. L ä ä k in tö h a llitu s v a h v isti sen ja se a s tu i v o im a a n K u ite n k in oli jo v m aalisk u u ssa v a h v is te ttu k ä y ttö ö n h iem an su p p eam p i 3-num eroinen k u o lem an sy y n im istö v kan sain - D ödso rsak sn o m en k latu ren D en in te rn a tio n e lla d ö d so rsak sn o m en k latu ren h a r flere g än g er g ra n sk a ts och o m a rb e ta ts. S en ast skedde d e t p ä in itia tiv a v V ärld sh älso o rg an isatio n en ä r 1948 d a d e t förslag om en n y klassificering a v sju k d o m ar, o lyckshändelser och d ö d so rsak er en e x p e rtk o m m itte s a m m a n stä llt jä m te d ire k tiv om a n v ä n d n in g e n a v k lassificeringen godkändes. S y fte t m ed a t t o m a rb e ta n o m e n k la tu re n v a r a t t a sta d k o m m a en h etlig are och för fo rsk are m e r an v ä n d - b a ra d ö d so rsa k ssta tistik e r. I a n slu tn in g h ä rtill b eslö t d en konferens V ärld sh älso o rg an isatio n en sam m an - k a lla t fö r a t t g ran sk a och k o m p le tte ra n o m e n k la tu re n a t t d ö d so rsa k ssta tistik sk all sam m an ställas p& b asen a v grunddödsorsaken, v ilk en d efin ierad es som a) sju k d o m eller sk a d a som ig ä n g s a tt d en sjukdom sprocess som le tt tili d ö d en eller b) fö rh älla n d e u n d e r v ilk en d e t v äld u tö v a d e s eller d en olyckshändelse in trä ffa d e v a ra v d en sk a d a u p p k o m som ledde tili döden. P rin c ip e rn a fö r v al a v g ru n d d ö d so rsak h a i olika lä n d e r v a rit olika v a rfö r sv ä rig h e te r u p p s tä tt v id jäm förelse a v olika län d ers d ö d so rsa k ssta tistik e r m ed v a ra n d ra. F ö r a t t p rin c ip e rn a för v a l a v g ru n d d ö d so rsak e n h e tlig t skulle k u n n a tillä m p a s sam m an ställd e k o n feren sen d e n n y a d ö d so rsak sn o m en k latu ren som n u ä r b a se n fö r de fle sta länders n o m e n k la tu re r. D en n a n y a n o m e n k la tu r ä r av sed d a t t s a m tid ig t a n v ä n d a s fö r k lassificerin g a v sju k d o m a r och d ö d s o rsak er, v ilk e t u n d e rlä tta r jäm fö relser. P ä g ru n d h ä ra v o m fa tta r n o m e n k la tu re n b ete c k n in g a r som in te k u n n a k o m m a ifrag a som dödso rsak er. V id klassificeringen h a r en tre-siffrig k o d a n v ä n ts. D en d e ta lje ra d e sju k d o m s- n o m e n k la tu re n o m fa tta r siffro rn a , som g ru p p e ra ts i sex to n h u v u d g ru p p e r. F ö r k o d ificerin g a v oly ck sh än d elser fin n s d e t tv ä m öjligheter: dels d en sk. E -n o m e n k la tu re n ( = E x te rn a l C ause), v id v ilk en g ru p p erin g en sk er e fte r o rsak en tili sk a d a n s u p p k o m st, dels d en sk. N -n o m e n k la tu re n ( = N a tu re o f In ju ry ) so m b a se ra r sig p ä sk ad ans n a tu r. I b ru k fin n es ocksä tv ä k o rta re in te rn a tio n e lla n o m e n k la tu re r n äm lig en d en m ed ellän g a A -n o m en k latu ren so m o m fa tta r 150 d ö d so rsak er eller d ö d so rsak sg ru p p er sa m t B -nom enk la tu re n m ed 50 g ru p p er. I F in la n d an v än d es frä n ä r 1936 t.o.m. ä r 1950 en fyrsiffrig n o rd isk d ö d so rsak sn o m en k latu r. D en sju k - dom s- och d ö d so rsa k sn o m e n k la tu r so m n u ä r i b ru k i F in la n d h a r p a b asen a v V ärld sh älso o rg an isatio n en s förslag sa m m a n stä llts i sa m m a rb e te m ed de övrig a n o rd isk a lä n d e rn a. D en n u i b ru k v a ra n d e n o m e n k la tu re n sta d fä ste s a v M ed icin alsty relsen d en och trä d d e i k ra f t D ock h a d e re d a n ä r 1952 i m ars sta d fä sts och ta g its i b ru k en n ä g o t

6 7 välisen eh d o tu k sen p o h ja lta. S u om alainen n im istö n o u d a tta a se u ra a v in p o ik k eu k sin k a n sa in v ä listä n im istö ä. T a p a tu rm ie n m erkitsem isessä se u ra ta a n k a n sa in v ä listä N -n im istö ä, m u tta sen lisäksi o n o te ttu k ä y tä n tö ö n v äk iv altaisissa k u olem ansyissä su p p ea v a m m a n a ih e u tta ja a ilm aiseva ry h m ity s. L isäksi k ä y te tä ä n ta p a tu rm issa 10-ry h m äistä a la ja o tte lu a, jo k a o so itta a ta p a tu rm a n ta p a h tu m a p a ik k a a. U u si n im istö p o ik k eaa e n tisestä h u o m a tta v a s ti p a itsi ry h m itte ly n y k sity isk o h ta isu u d e n ta k ia m yös siinä, e ttä erinäisiä ta u te ja on sijo ite ttu to isiin ry h m iin k u in aik aisem m assa n im istössä. T ä m ä n ju lk a isu n lo p p u u n on liite tty ta u lu k k o, jo ssa on e s ite tty rin n a k k a in v a n h a n ja u u d e n n im istö n n im ik k eet. U u tta n im istö ä k ä y te ttiin k u o lem an sy id en m e rk in tä ä n jo v u o d en 1951 ain eisto ssa s u o ritta m a lla m e rk in tä sek ä v a n h a n pohjo ism aisen e ttä u u d e n n im istö n m u k a a n. T ä te n on koko k ä site ltä v ä n ä olevan v iisiv u o tisk a u d e n aineisto s a a tu eräin p ä ä k o h d in v e rta ilu kelpoiseksi. V e rta ilu k e lp o isu u tta h e ik e n tä ä k u ite n k in se, e ttä v u o d en 1951 k u o lin to d istu k se t on k irjo ite ttu v a n h a n k u o lem ansy y n im istö n o h je ita n o u d a tta e n. T a p a tu rm ie n ry h m itte ly y n v a m m a n a ih e u tta ja n m u k a a n p ä ä stiin u u tta n im istö ä so v e lta m a a n v a s ta v U u te e n n im istö ö n sisä lty y m yös k an sain v älisen eh d o tu k s e n p o h ja lla la a d ittu k u o lleen a sy n ty n e id e n k u o le m a n sy y nim istö. A ikaisem m in ei ole o llu t la in k a a n tila s to a kuolleen a sy n ty n e id e n k u o lem an sy istä, ja m u u tk in sa a ta v issa o le v a t tie d o t kuolleen a sy n ty n e istä o v a t olleet e p ä lu o te tta v ia, m m. k o sk a n iid en ilm o itta m is e sta rek isteriin ei h u o le h d ittu v iran o m aisten to im esta. K uolleen a sy n ty n e istä a n n e tta v ie n tie to je n ilm o itta m ista v a rte n lä ä k in tö h a llitu s v a h v is ti erity isen to d istu k se n kuolleen a sy n ty n e istä. T iedot k u o lleen a sy n ty n e id e n k u o lem an sy istä on ensi k e rra n e s ite tty ju lk aisu ssa SV T V I B: 112, K u o lem an sy y t v u o n n a U usi k a n sa in v ä lin e n n im istö ja siihen liitty v ä t esity k s e t m m. k u o lin to d istu k se n m u o d o sta e d e lly ttiv ä t m u u to s ta m yös k u o lin to d istu slo m ak k eessa. U usi asetu s k u o lin to d istu k sista a n n e ttiin ja u u si k u o lin to d istu s o te ttiin k ä y tä n tö ö n U u d essa asetu k sessa o n p äähuom io k iin n ite tty siihen, e ttä k u o lin to d istu k se n k irjo itta a lääkäri lääk e tieteellisen tu tk im u k se n p eru steella ta i p o ik k e u sta p a u k sissa k e rto m u k sen p e ru steella n e u v o te ltu a a n ta rv itta e s s a p o liisiv iran o m aisen, lä h im m ä n om aisen ta i m u u n v a in a ja a h o ita n e e n h en k ilö n k an ssa. K u ite n k in voi siinä ta p a u k sessa, e ttä lä ä k ä riä ei ole p a ik k a k u n n a lla ta i k u o lin to d istu k se n h a n k k im in e n m u u s ta sy y s tä tu o tta a k o h tu u tto m ia v aik eu k sia, p a ik k a k u n n a n p oliisiviranom aifö rk o rta d tresiffrig d ö d so rsak sn o m en k latu r, som b aserar sig p ä d e t in te rn a tio n e lla fö rslag et a v ä r D en fin sk a n o m e n k la tu re n följer m ed fö ljan d e u n d a n ta g d e n in te rn a tio n e lla. V id kodifierin g a v o lyckshändelser följer m a n d en in te rn a tio n e lla N -n o m en k latu ren, m en d essu to m a n v ä n d s v id v ä ld sa m död en k o rta re g rupperin g efte r o rsak en tili sk a d a n s u p p k o m st. V idare a n v ä n d s v id oly ck sh än d elser en u p p d eln in g p& tio u n d e rg ru p p e r efte r p la tse n fö r olyekshändelsens inträffan d e. D en n y a n o m e n k la tu re n sk iljer sig b e ty d lig t fr&n d en tid ig a re dels p ä g ru n d a v a t t d en n y a n o m e n k la tu re n ä r m era d e ta lje ra d dels p ä g ru n d d ä ra v a t t v issa sjukd o m a r i d en n y a n o m e n k la tu re n fö rek o m m a i a n d ra g ru p p e r ä n i d en g am la. I s lu te t a v d e n n a p u b lik a tio n fin n es en b ilag a i v ilk en p re se n te ra s jäm sid es g ru p p e rn a i d en gam la och d en n y a n o m enklatu ren. D en n y a n o m e n k la tu re n a n v ä n d e s re d a n vid k o d i fierin g a v m a te ria le t för ä r 1951; kodifierin g en d e tta ä r sk ed d e n äm lig en b äd e en lig t d e n g am la n o rd isk a n o m e n k la tu re n och en lig t d en n y a. S älu n d a äro m a te ria len för alla ä r u n d e r d en fem ärsp erio d som h ä r skall b eh an d la s su m m a risk t jä m fö rb a ra m ed v a ra n d ra ; jä m fö rb a rh e te n försvagas dock a v a t t d ö d sa tte ste rn a ä r 1951 skrevos en lig t d ire k tiv e n i d en g am la n o m e n k la tu re n. F ö r o lyckshändelser fördelade efte r o rsaken tili sk a d a n s u p p k o m st h a r d en n y a n o m e n k la tu re n a n v ä n ts fö rst fr.o.m. ä r I d en n y a n o m e n k la tu re n in g är ocksä en d ö d so rsak s n o m e n k la tu r fö r d ö dfödda, som ä r u p p g jo rd p ä b asen a v d e t in te rn a tio n e lla förslaget. T id ig are h a r överh u v u d ingen S ta tistik över de d ö dföddas d ö d so rsak er sa m m a n stä llts och ocksä ö v rig a u p p g ifte r om d ö d fö d d a h a v a rit otillfö rlitlig a bl.a. em ed a n m y n d ig h e te rn a ej d ra g it försorg om d eras a n m ä la n fö r reg istrerin g. D en fa ststä lld e M edicinalstyrelsen en särsk ild a tte s t fö r ra p p o rt a v u p p g ifte r om d ö d fö d d a. U p p g ifte r om d ö d so rsak er hos d ö d fö d d a h a r fö rsta g ängen p u b licerats i FO S V I B: 112, D ö d so rsak er ä r A ineiston lu o tettav u u s A in eisto a h e ik e n tä v ä n ä seik k ana on m a in itta v a, e ttä u u d e n n im istö n o m ak su m in en on tu o tta n u t v aik eu k sia, v a rsin k in k u n ta rk e m m a t o h jeet ilm e sty iv ä t v a s ta v T a u tie n ry h m itte ly ssä ta p a h tu n e e t m u u to k se t v a ik e u tta v a t v e rta ilu a aik aisem p iin vuosiin. M aterialets tilliörlitlighet E n o m stä n d ig h e t som fö rsv agar m a te ria le ts tillfö rlitlig h e t ä r a t t de a n m älan d e lä k a rn a h ad e svärigh e te r a t t lä ra sig tillä m p a de n y a d irek tiv en, speciellt bero en d e d ä rp ä a t t d e ta lje ra d e d ire k tiv p u b licerad es fö rst ä r D e fö rä n d rin g a r som in trä ffa t i g ru p p e rin g en a v sju k d o m a r fö rsv ä ra jäm fö relser m ed tid ig are är. D e t förslag om d ö d sa tte ste n s fo rm som d en n y a in te rn a tio n e lla n o m e n k la tu re n in n eh äller fö ru ts a tte a t t d ö d s a tte s tb la n k e tte n o m arb etades. E n n y förord n in g om d ö d sa tte ste r g av s och d en n y a d ö d sa tte ste n togs i b ru k D e t v äsentlig a i d en n y a fö ro rd n in g en ä r a t t d ö d sa tte st sk all sk riv as a v läkare p ä b a se n a v m edicinsk u n d ersö k n in g eller i v issa u n d a n ta g sfa ll p ä b asen a v b e rä tte lse a v polism y n d ig h et, a v de n ä rm a ste an h ö rig a eller a v a n n a n p erso n som s k ö tt d en av lid n a. D ock k a n, i särsk ild a fall d ä läk are ej fin n es p ä o rte n eller in fö rsk affan d e av d ö d s a tte s t a v a n n a n o rsak skulle m ed fö ra orim liga sv ärig h ete r, dödsredogörelse sk riv as a v polism yndigh e te n p ä o rten. P o lism y n d ig h eten a n m äler m ö jlig ast

7 n en k ir jo itta a k u o lin selv ity k sen. P o liisiv iran o m ain en ilm o itta a m a h d o llisim m an ta r k k a a n kuolin selv ity s- lo m ak k eessa p y y d e ty t tie d o t, jo id en p e ru steella lä ä n in lä ä k ä ri m a h d o llisu u k sien m u k a a n m ä ä ritte le e k u o le m a n sy y n. A ikaisem pi re k iste riv ira n o m a iste n eräissä ta p a u k sissa la a tim a k u o lin ilm o itu s p o is te ttiin k o k o n a a n k ä y tä n n ö s tä. K u o lin to d istu ste n ja -selv ity sten m ä ä rä v iisiv u o tisk a u d e lla ilm enee s e u ra a v a s ta asetelm asta. noggrant de uppgifter som efterfrágas p& dödsredogörelseblanketten; p& basen av dessa uppgifter diagnostiserar länsläkaren s& v itt m öjligt dödsorsaken. D en i vissa fall tidigare förekom m ande dödsanm älan, som utfärdades av registerm yndighet, är icke m era i bruk. A n talet död sattester och -redogörelser under fem - ärsperioden fram gár a v sam m anställningen nedan. Yht. Summa Total K uolintodistuksia D öd sattester Death certificates K uolinselvityksiä - D ödsredogörelser Statements of death U u d e n k u o lin to d istu k sia k o sk evan a se tu k se n a s tu ttu a v o im aan on k u o lin se lv ity ste n m ä ä rä e n tise stä ä n la sk e n u t. V oli 4.8 % k u o lin ta p a u k s ista sellaisia, jo ista oli k irjo ite ttu k u o lin ilm o itu s, m u tta v oli k u o lin selv ity k sien osuus v a in 0.8 %. K u o lin selv ity ste n osuus eri ry h m issä k ä y ilm i s e u ra a v a s ta a se te lm a sta. Statements of death in percentage o f a ll deaths S ed an d e n n y a fö ro rd n in g en o m d ö d s a tte s te r t r ä t t i k ra f t h a r a n ta le t d ö d sredogörelser s ju n k it i förh ä lla n d e tili v a d d e t tid ig a re v a r. Ä r 1950 sk revs dödsa n m ä la n om 4.8 % a v sa m tlig a d ö d sfall m e n &r 1955 v a r d ö d sred o g ö relsem as a n d e l e n d a st 0.3 %. A ndelen d ö dsredogörelser i o lik a g ru p p e r fra m g á r a v fö ljan d e sam m an ställn in g. Ryhmä Kuolleita K uolinselvityksiä Grupp Döda Dödsredogörelser Group Deaths Statements of death % Morbi (I X V ) Sym ptom ata, senilitas, casus m ale d efin iti (X V I) s T raum ata, veneficia, injurise (X V I I ) Yhteensä Summa - T o ta l «K u o lem an sy y n diagnoosi k u o lin to d istu k sessa p e ru s tu u sairaalah o ito o n, lä ä k ä rin tu tk im u k se e n v a sta a n o to lla ta i sairask äy n n illä, lä ä k ä rin su o ritta m a a n kuolleen tu tk im u k se e n, ru u m iin av au k seen, p o liisiv iran o m aisen D iag n o sen a v d ö d so rsaken p ä d ö d s a tte s te n g ru n d a r sig p ä sju k h u sv ä rd, läk ares u n d ersö k n in g p ä m o tta g n in g eller v id sju k b esö k, läk ares u n d ersö k n in g e fte r döden, o b d u k tio n, a n m ä la n a v p o lism y n d ig h et eller b e rä tte lse A. Kuolintodistukset ja -selvitykset diagnoosin perusteen mukaan lääneittäin vuosina Dödsattester och -redogörelser efter gründen för diagnosen länsvis ären B a sis of d iagn osis of death certificates and statem ents of death by county in the years Diagnoosin peruste Gründen för diagnosen Basis of diagnosis L ääni L än County Sairaalahoito Sjukhusvärd Hospital care L ääkärin suorittam a tu tk i m us sairaskäynnillä tai vastaanotolla Av läkare utförd undersökning vid sjukbesök eller pä m ottagning Medical attendance Lääkärin suorittam a kuolleen tutkim us Av läkare utförd undersökning av den döda Exam ination oi body by physician Ruum iinavaus O bduktion Autopsy V iranom aisen ilm oitus A v m yndighet gjord rapport Report of authorities Omaisen ta i m uun henkilön kertom us B erättelse av anhörig eller annan person Report of relatives ele. Y hteensä Summa Total 0/ /o U udenm aan N y la n d s Turun-Porin Äbo-B:borgs o Mikkelin S :t M ic h e ls K uopion Kuopio V aasan Vasa Oulun U le äb o rg s loo.o o Koko maa Hela riket T o td i K aupungit ja kau p p alat Städer och köpingar T o w n s a n d m a rk e t tovm s... M aalaiskunnat Landskom - m uner B u r a l com m unes

8 9 B. Kuolintodistukset ja -selvitykset diagnoosin perusteen mukaan kuolemansyyryhmittäin vv Dödsattester och -redogörelser efter gründen för diagnosen och dödsorsaksgrupp ären D eath certificates a n d statem en ts of death by b a sis of d ia g n o sis a n d b y causes of death K uolem ansyyryhm ä D ödsorsaksgrupp Groups oi causes of death Sairaalahoito Sjukhusvärd H ospital care L ääkärin suorittam a tu tk i m us sairaskäynnillä tai vastaanotolla Av läkare utförd undersökning vid sjukbesök eller p& m ottagning Medical attendance L ääkärin suorittam a kuolleen tutkim us Av läkare utförd undersökning av den döda Exam ination of body by physician Ruum iinavaus O bduktion Autopsy Viranom aisen ilm oitus Av m yndighet gjord rapport Report of authorities Omaisen tai m uun henkilön kertom us Berättelse av anhörig eller an n an person Report of relaiives etc. Y hteensä Sum m a Total I Morbi infectiosi et parasitarii II Neoplasmata. Tumores III-IV Morbi allergici, system a- tis endocrini, metabolismi et nutritionis. Morbi systematis h matopoetici et sanguinis O y Morbi mentis. Psychoneuroses. Person p athologic VI Morbi systematis nervosi et organorum sensus VII Morbi organorum circulationis loo.o VIII Morbi organorum respirationis loo.o IX Morbi organorum digestionis loo.o X Morbi organorum urogenitalium loo.o XI Partus. Morbi et complicationes gravidarum, parturientium, puerperarum loo.o XII, Morbi cutis et tel XIII subcutane. Morbi ossium et organorum locom otoriorum XIV Maleformationes congenit loo.o XV Morbi neonatorum et anni p r im i loo.o XVI Symptomata, senilitas, casus male definiti loo.o XVII Traumata, veneficia et injuri Yhteensä - Summa - Total » ilm oitukseen, ta i v a in a ja a h o ita n e e n om aisen ta i m u u n hen k ilö n k erto m u k see n. K u o lin to d istu ste n su h teellin en ja k a a n tu m in e n eri diagnoosin p eru ste id e n m u k a a n n ä k y y ta u lu s ta A lä ä n e ittä in ja ta u lu s ta B kuolem ansy y ry h m ittä in (a b so lu u ttise t lu v u t liite ta u lu ssa 1). S a ira a la tu tk im u k se n osuus, jo k a e n n en so tia jä i lä ä k ä rin h o ito a h u o m a tta v a s ti p ien em m äk si, o n n y t k a s v a n u t su u rim m ak si. K o lm an n ella sijalla on edelleen»om aisen ta i m u u n h en k ilö n kertom us», jo h o n sisälty y m yös tu n te m a to n p e ru ste. R u u m iin a v a u ste n osuus on edelleen v a rsin pieni. R y h m ä n»sairaalahoito diagnoosin perusteena» osuus o n to d ellisu u d essa su u re m p i k u in tila s to o so itta a, jo s n im ittä in p o tilas, jo n k a k u o lin ta u tia o n h o id e ttu sairaalassa, ei k u o le sairaalassa, ei k u o lin to d istu k se sta a in a k ä y ilm i, e ttä v a in a ja n sairau s on d iag n o stiso itu sairaalassa. 2 a v anhörig eller a n n a n perso n som s k ö tt d en avlid n a. D ö d sa tte ste rn a s re la tiv a fö rd eln in g efte r g rü n d e n för diagnosen fra m g ä r a v ta b e ll A efter län och a v ta b e ll B efter d ö d so rsak (ab so lu ta ta l fin n a s i tab ellb ilag a 1). G ru p p en sju k h u sv ä rd, som före k rig en v a r v ä se n tlig t m in d re ä n g ru p p en lä k a rv ä rd, ä r n u d en s tö rs ta g ru p p en. P ä tre d je p la ts ä r n u liksom tid ig are g ru p p e n»berättelse a v an h ö rig eller a n n a n person»; tili d e n n a g ru p p h ö r ooksä o k än d g ru n d. A ndelen fö r g ru p p e n O bduktion ä r fo rtfa ra n d e r ä t t liten. A ndelen för g ru p p e n sju k h u s v ä rd som g ru n d för diagnosen ä r i v e rk lig h e te n stö rre ä n v a d som fra m g ä r a v S tatistik en ; om p a tie n t som v ä rd a ts p ä sju k h u s fö r d en sju k d o m h a n sen are av lid er a v in te av lid er p ä sju k h u s fra m g ä r d e t in te a lltid av d ö d sa tte ste n a t t d en av lid n es sju k d o m d iag n o stiserats p ä sju k h u s.

9 10 K u o le m a n sy y tila sto n lu o te tta v u u tta ja ta r k k u u tta o so itta v a t m yös n e n u m e ro t, jo tk a ilm aisev at, m issä m ä ä rin on k ä y te tty v ä h e m m ä n ta rk k o ja diagnooseja. U u d en n im istö n k ä y tä n tö ö n o tta m ise n jä lk e e n o n e p ä ta rk k o je n diagnoosien osuus h u o m a tta v a s ti v ä h e n ty n y t. D ö d so rsak sstatistik en s tillfö rlitlig h et ooh noggrannh e t fra m g á r ocksa a v i v ilk en m&n o b e stä m d a och opreoisa diagnoser k ö m m it tili an v ä n d n in g. A ndelen s& dana o b e stä m d a diagnoser h a r b e ty d lig t m in sk a t efte r d e t d en n y a n o m e n k la tu re n k om i b ru k. K u o lem an tap au k set S eu raavassa v iisiv u o tisk a u d e lta e site ty t lu v u t ta r k o itta v a t läsn äo lev an v äestö n k u o lleisu u tta. Y v äestö lask e n n an y h te y d e ssä su o rite tu n väestöre k iste re id e n ta rk istu k se n jälk een ei ole en ää k y s y tty tie to ja tu o m io istu im ien kuolleeksi ju lis ta m ista h e n k i löistä. S e u ra a v a sta a se te lm a sta selv iää k u o le m a n ta p a u k s ie n lu k u vv Dödsf alien S iffrorna i d e t fö ljan d e fö r fem & rsperioden avse d ö d sfall b la n d p erso n er tillh ö ran d e d en n ä rv a ra n d e befolkningen. E fte r d e t befo lk n in g sreg istren i sa m b and m ed fo lk räk n in g en 1950 g ra n sk a ts och k o rrig erats h a u p p g ifte r om a v d o m sto lar d ö d fö rk larade perso n er icke m era in sam lats. A v sam m an ställn in g en n ed an fram g& r a n ta le t dödsfall ä re n Vuosi M iespuolisia Naispuolisia Mol. sukup. Är M ankön K vinnkön Bäda könen Year Males Females Both sexes K uolleisuus on ja tk u v a s ti a le n tu n u t. S eu raav assa asetelm assa on e s ite tty kuolleisuus k esk iv äk ilu v u n h en k eä k o h d en v u o d e sta 1941 alk aen. V iisiv u o tisk a u sien ja lu v u t ta r k o itta v a t siv iilik u o lleisu u tta. V v s a ttu i v a in 5 s o ta to im ien, lä h in n ä m iin a rä jä h d y ste n a ih e u tta m a a k u o le m a n ta p a u s ta. N äm ä 5 k u o le m a n ta p a u s ta s isä lty v ä t v u osien lukuih in. D odlig h eten h a r fortg& ende nedg& tt. A v fo ljan d e sam m an stalln in g fram g& r a n ta le t dodsfall p& p erso n er a v m ed elfolkm angden are n S iffrorna fo r fem & rsperioderna oeh avse d en civila dodlig h eten. Á ren in tra ffa d e e n d a st 5 dodsfall fo ro rsak ad e a v k rig so p eratio n er; d e t á r h á rv id n á rm a s t fra g a om m in sp rangnin g ar. D essa 5 d odsfall in g á i siffro rn a fo r á re n D eaths per m ean population M iespuol. M ankön M a l e s N aispuol. K v in n k ö n F e m a le s M olem m at sukup. B&da könen B oth sexes o o K a u p u n g it ja k a u p p a la t S tä d e r och k ö p in g ar Tow ns and m arket t o w n s M aalaisk u n n a t L a n d sk o m m u n er R u ra l com m unes o Y lläo lev ista lu k u sa rjo ista k u v a s tu u kuolleisuuden vo im ak as lask u so d an jälkeen. T ä m ä lask u on o llu t n o p e a m p a a k u in y h te n ä k ä ä n aik aisem p an a a ja n ja k so n a (vrt. K uolleisuus- ja elo o n jä ä m ista u lu ja , SV T V I A: 114). E rity is e sti m e rk ille p a n ta v a on k u o l leisuuden alen em in en m aaseu d u lla. A v sifferserierna o v an fra m g á r dödlig h eten s sn a b b a nedg&ng efte r k rig e t. N ed g än g en h a r v ä rit sn a b b a re ä n u n d e r n ägon tid ig a re p erio d (jfr. D ödlighets- och liv slängdstabeller , FO S V I A: 114). S ärsk ilt an m ä rk n in g sv ä rd ä r dödlig h eten s nedg&ng p ä landsb y g d en. K uolem ansyyt Y k sity isk o h ta iset tie d o t vuosien k u o le m a n sy istä on e s ite tty eri ju lk aisu issa (SVT V I B : 107, ). Y leisk atsau k sellisesta ta u lu s ta C ilm enev ät k u o lleet k u o le m a n sy y ry h m ä n ja su k u p u o len m u k a a n v u o sik esk iarv o n a v iisiv u o tisk a u te n a ja m olem m a t su k u p u o le t y h te e n sä k u n a k in n ä is tä v u o sista s u h teessa v a s ta a v a n k esk iv äk ilu v u n h en k eä k o h den. S a m a sta ta u lu s ta se lv iä v ä t m yös eri k u o lem ansyyry h m issä s a ttu n e e t k u o le m a n ta p a u k se t p ro sen tte in a k a ik ista k u o le m a n ta p a u k sista v iisiv u o tisk a u te n a T au lu ssa 2 on e s ite tty k u o lleet k esk im äärin v u o sin a D odsorsakerna D e ta lje ra d e u p p g ifte r om d o d so rsakern a á re n h a p u b licerats i v o ly m ern a 107 och a v serien FO S V I B. A v o v e rsik tsta b e lle n C fra m g á r a n ta le t a v lid n a efter d ó d so rsak sg ru p p deis efter k o n 1 m ed eltal p e r á r u n d e r á re n , deis b&da k ó n en sa m m a n la g t sk ilt fo r v a rje &r u n d e r fem & rsperioden, p á a v m o tsv a ra n d e m edelfolkm ángd. A v sam m a ta b e ll fram g& r ocksá den p ro centu ella fó rdelnin g en a v dódsfallen á re n efter d ó d so rsak sg ru p p. T abell 2 v isar a n ta le t d ó d a i m ed eltal á re n efter

10 11 C. Kuolleet kuolemansyyryhmittäin keskiväkiluvun henkeä kohden sekä prosentteina kaikista kuolleista vuosina Antalet döda efter dödsorsaksgrupp pä av mcdelfolkmängden samt i procent av samtliga avlidna, ären D eath s b y grou ps of causes of death p er m ean p o p u la tio n an d per 100 of a ll deaths K uolem ansyyryhm a Dodsorsaksgrupp Groups of causes of death K eskiväkiluvun henkeä kohden P ä personer avm edelfolkm ängden Per mean population % :na kaikista kuolleista I procent av antalet avlidna P.c. oi all deaths Ms Mä Mä Ms Ms M N Ms M N Ms I Morbi inf. et parasit Tub. org. resp Tub. form a li Alii morbi inf. et parasit II N eoplasm ata Neoplasma malign Neoplasma tel lymph, et h matop Neopl. benigna et non definita III Morbi allergici etc IV Morbi system. h mat. etc V Morbi mentis etc VI Morbi syst. nervosi VII Morbi org. circulationis V III Morbi org. respirationis IX Morbi org. digestionis X Morbi org. urogenitalium XI Partus, morbi grav. etc X II Morbi cutis et tel. subcutane (0.0 4 ) X III Morbi ossium etc XIV Maleformationes congenit XV Morbi neonat. et anni p rim i XVI Symptomata, senilitas etc XVII Traumata, veneficia, injuri A ccidentia Suicidia Homicidia Yhteensa - Summa - Total O 100.O 100.O kuolem ansyyn, iän ja sukupuolen m ukaan keskiväkiluvun henkeä kohden. E räiden kuolem ansyiden kohdalla oli h avaittavissa h u om attavaa alenem ista. N äistä m ainittakoon tartu n tatau d it, keuhkokuum e, raskauden, syn n ytyk sen ja lapsivuodeajan lisätaudit sekä vastasyn tyn eid en ja varhaislapsuuden taudit. T artuntatautien ryhm ässä on suurin kuolem ansyy tuberkuloosi, jonka aiheuttam an kuolleisuuden keh itystä (keskiväkiluvun henkeä kohden) esittää seuraava asetelm a. dödsorsak, älder och kön p& personer av m edelfolkm ängden. I fräga om vissa dödsorsaker kan en betydande nedgäng konstateras. A v dessa m& näm nas infektionssjukdom ar, lunginflam m ation, havandeskapssjukdom ar sam t sjukdom ar hos nyfödda och spädbam. Bland infektionsjukdom ar är tuberkulösen d en största dödsorsaken. A n talet dödsfall av tuberkulös p ä personer av m edelfolkm ängden fram gär av sam m anställningen nedan. Deaths from tuberculosis per mean population H engityselinten tuberkuloosi R espirationsorganens tuberkulös M uut tuberkuloosim uodot Tuberculosis oi the respiratory A ndra tuberkulosform er M system Other forms of tuberculosis N M N » E rityisesti viim eisenä viisivu otisk auten a on tuberk u loosikuolleisuuden alenem inen ollut voim akasta. V aik u ttavan a tekijänä voidaan m ainita suojarokotus sekä taudin hoidossa käytän töön o tetu t an tib ioottiset aineet. E d ellisten viisivuotiskausien lu v u t oliv a t vielä korkeat sota- ja pula-ajan vaikeuksista johtuen. Särskilt under den senaste fem ärsperioden har tuber - kulosdödligheten k räftigt nedgätt. Som orsaker tili nedgängen m ä näm nas vaccineringen och de antibiotica, som tagits i bruk vid värden av tuberkulös. Siffrom a för de föregäende fem ärsperioderna voro ännu höga beroende pä i svärigheterna under krigsärenoch kristiden.

11 12 K e u h k o ta u tik u o lle isu u d e n p ain o p iste on edelleen s iirty n y t v an h em p iin ik älu o k k iin. M iesten kuolleisuus on y leen sä p a ljo n su u rem p i k u in v a sta a v a ssa iässä olevien n a iste n, su h te e n vaihdellessa eri ik äry h m issä. M u u ta tu b erk u lo o sia, en n en k aik k e a aivokalvo- ja k esk u sh erm o sto n tu b erk u lo o sia, esiin ty y e rity ise sti n u o rim m issa ikäluokissa. A lle v iisiv u o tiailla p o jilla m u o d o s tiv a t v iisiv u o tisk a u te n a m u u h u n tu b e rk u lo o siin k u o lleet 26. l % k a ik ista tä m ä n k u o lem a n sy y n k u o lin ta p a u k sista ; ty tö illä oli v a s ta a v a p ro se n ttilu k u K uolleisuus m u u h u n tu b erk u lo o siin on a le n tu n u t erity isen jy rk ä s ti ju u ri lapsuusiässä. L a s te n ta u tie n a ih e u tta m a kuolleisuus on h u o m a t ta v a s ti v ä h e n ty n y t ta i eräissä ta p a u k sissa m elkein p o is tu n u t. K u rk k u m ä tä on su o jaro k o tu k sen k ä y tä n - tö ö n o tta m ise n jälk een k ä y tä n n ö llise sti k atso e n h ä v in n y t m a a sta m m e k u te n m u ista k in p o h jo ism aista. K u rk k u m ä d ä n a ih e u tta m ia k u o le m a n ta p a u k sia oli keskiväkilu v u n h en k eä k o h d en v u o sin a , ja K u o le m a n ta p a u k se t k e s k itty iv ä t alle 1-v u o tiaisiin ja 1 4 v u o tiaisiin. H in k u y sk ä ä n kuolleisuus on viim e v u o sin a v e rra te n ta rk o in se u ra n n u t sa ira stu n e isu u d e n v a ih te lu ita sen sija a n e ttä se aik aisem m in p y sy i m elk ein v ak io n a eikä a in a k a a n m e rk ittä v ä s ti riip p u n u t sairastu n eisu u d e n v a ih te lu ista. H in k u y sk ä ä v a s ta a n ro k o tta m in e n alkoi v arsin aisesti v S airastu n eisu u s ja kuolleisuus o so itta v a t la sk u a ro k o tu k se n a le ttu a. H in k u y sk ä ä n k u o lleita oli v iisiv u o tisk a u te n a keskiväkilu v u n h en k eä k o h d en 0.8. E d ellisen ä v iisiv u o tisk a u te n a oli v a s ta a v a lu k u 3.8. S u u rin osa k u o le m a n ta p a u k s ista s a ttu i alle v u o d en ikäisillä. T ässä ik ä ry h m ä ssä oli kuolleisuus h in k u y s k ä ä n v u o sin a k esk iv äk ilu v u n h en k eä k o h d en p o jilla 23. l ja ty tö illä 28. l. V u o n n a 1954 oli m aassam m e erity isen la a ja lapsihalvaus-ep idem ia, jo n k a seu rau k sen a kuolleisuus tähän ta u tiin m a in ittu n a v u o n n a h iem an nousi, m u tta yleensä o n tä m ä n k in ta u d in a ih e u tta m a kuolleisuus a le n tu n u t. P a ra n tu n e e n te rv e y d en h o id o n v a ik u tu s ilm enee e rity ise sti im eväis- ja ä itiy sk u o lleisu u d en alenem isessa. R askauden, syn n ytyksen ja lapsivuodeajan lisätäuteihin kuolleiden lu k u su h teessa s y n n y ttä jä ä n oli v iisiv u o tisk a u te n a , edellisenä v iisiv u o tisk a u te n a se oli vielä 191. Im e v ä isk u o lle isu u tta on k ä site lty seu raav assa luvussa. V aik k a kuolleisuus yleensä o n o s o itta n u t alen em ista, on k u ite n k in kuolleisuus eräisiin ta u te ih in lisä ä n ty n y t. T ällaisia ta u te ja o v a t p a h a n la a tu is e t k asv a im e t, h e r m o sto n ja aistim ien ta u d it, sy d än - ja v eren k ierto elin ten ta u d it ja h en g ity selin ten ta u d it; m y ö sk in k u o le m a n ta p a u k s e t k u o lin sy y ry h m ässä ta p a tu rm a t, m y rk y ty k se t ja p a h o in p ite ly t o v a t lisään ty n eet. K uolleisuus p a h a nlaatuisiin kasva im iin on ja tk u v a s ti lisä ä n ty n y t. S e u ra a v a sta a se te lm a sta selviää sy ö p ä ä n ku o lleid en lu k u v v K u o lin sy y n im istö ssä ta p a h tu n e e t m u u to k se t o n o te ttu huom ioon. P a h a n la a tu is te n k asv aim ien v a a ra lisä ä n ty y h u o m a t ta v a s ti 40 v u o d en iässä ja edelleen v o im a k k a a sti 60 ik ä v u o d e n jälk een, jo te n on lu o n n o llista, e ttä k e sk i m ääräisen elin iän p id en ty essä sy ö p ätau tik u o lleisu u s lisä ä n ty y. M yös d iag n o stiso im ism ah d o llisu u d et o v a t n y k y ä ä n p a re m m a t k u in aikaisem m in. L isäk si on L u n g so tsd ö d lig h eten s ty n g d p u n k t h a r fo rtfa ra n d e fö rsk ju tits m o t äld re äld ersg ru p p er. M ännens dödlig h et ä r i allm ä n h e t m y c k e t stö rre ä n d ö d lig h eten för k v in n o r i m o tsv a ra n d e aider; förh& llandet v ä x la r dock m ed äldern. A n n a n tu b erk u lö s, fram fö r a llt tu b e rk u lö s in fek tio n i h jä rn h in n a n oeh d e t e e n tra la n e rv sy ste m e t, förekom - m er speciellt i y n g re äld ersg ru p p er. A v alla dödsfall i a n n a n tu b e rk u lö s in trä ffa d e u n d e r fem & rsperioden % b la n d gossar i äld e rn u n d e r fern är, m o tsv a ra n d e p ro c e n t fö r flick o r v a r D ödlig h eten i a n n a n tu b e rk u lö s h a r sju n k it sä rsk ilt b ra n t b la n d b a rn. D ödsfallen i b a rn s ju k d o m a r h a m in sk a t b e ty d lig t i a n ta l och i v issa sju k d o m a r a v d e n n a a r t fö rek o m m a dödsfall n ä s ta n icke alls. D ijteri förekom m er p ra k tis k t ta g e t icke m era i F in la n d s&som icke heller i övriga n o rd isk a lä n d e r sedan v accin atio n en to g s i b ru k. PA a v m ed elfolkm ängden in trä ffa d e Aren dödsfall i d ifteri, ä re n l och Aren dödsfall. F ra m fö r a llt fö rek o m m a dessa dödsfall b lan d b a rn i Aldern u n d e r 1 Ar och i Aldern 1 4 Ar. V a ria tio n e rn a i a n ta le t a v lid n a i kikhosta h a d e senaste ä re n r ä t t n ä ra fö ljt v ä x lin g a rn a a v a n ta le t in sju k n ad e. D ä re m o t v a r a n ta le t dödsfall i k ik h o sta tid ig a re i d e t n ä rm a ste k o n s ta n t och b ero d d e i v a rje fall in te i h ögre g ra d a v v ä x lin g a rn a a v a n ta le t in sju k n ad e. V accin atio n m o t k ik h o s ta k o m tili v id s trä c k ta re a n v ä n d n in g fö rst Ar SAväl a n ta le t in sju k n ad e som a n ta le t av lid n a i k ik h o sta h a r sju n k it se d a n v accin atio n k o m i b ru k. PA a v m ed elfo lk m än g d en av led a v k ik h o sta 0.8 p erso n er äre n F ö r föregäende fem A rsperiod v a r m o tsv a ra n d e ta l 3.8. D en stö rs ta delen a v dödsfallen in trä ffa d e b la n d b a rn i Aldern u n d e r e tt är. I d e n n a Aider v a r a n ta le t d ö d sfall a v k ik h o s ta a re n p ä a v m edelfo lk m än g d en för p o jk a r 23. l och fö r flick o r 28. l. Ä r 1954 h ad e F in la n d en b arn fö rlam n in g sep id em i m ed v id s trä c k t sp rid n in g ; p ä g ru n d h ä ra v steg n ä m n d a ä r dödligheten i barnförlam ning n ä g o t, m en i allm ä n h e t h a r ocksä a n ta le t dödsfall i d e n n a sju k d o m m in sk at. A tt h älso v ärd en fö rb ä ttra ts v isar sig sä rsk ilt d ä ri a t t d ö d lig h eten i spädbarns- och havandeskapssjukdom ar n e d g ä tt. A n ta le t a v h avandesk aps- o.a. dyl. sju k d o m a r a v lid n a p ä b a rn a fö d e rsk o r v a r u n d e r fem ärsp erio d en , m o tsv a ra n d e ta l fö r föregäende fem ärsp erio d v a r 191. S p äd b arn sd ö d lig h eten b eh an d la s i fö ljan d e k ap itel. E h u ru d ö d lig h eten i a llm ä n h e t h a r n e d g ä tt h a r a n ta le t dödsfall i v issa sju k d o m a r ö k a t. S äd an a sju k d o m a r äro m alig n a tu m ö re r, n e rv sy ste m e ts och sinnesorganens sju k d o m ar, h jä rtsju k d o m a r och c irk u la tio n ssju k d o m a r och resp iratio n so rg an en s sju k d o m a r; a n ta le t d ödsfall i d ö d so rsak sg ru p p en olycksfall, fö rg iftn in g ar och m issh a n d e l h a r ocksä ö k at. A n ta le t dödsfall i m align tum ör h a r fo rtg äen d e stig it. A v sam m an ställn in g en n e d a n fra m g ä r a n ta le t av lid n a i k rä f ta ä re n F ö rä n d rin g a rn a i dödsorsaksn o m e n k la tu re n h a b e a k ta ts. D isken fö r m an lig n tu m ö r ö k a r b e ty d lig t i 40-ärs Aldern och ä n n u k ra ftig a re efte r 60-ärs Aldern, v arfö r d e t ä r n a tu rlig t a t t d ä m ed ellivslängden ö k a r a n ta le t dödsfall i k rä f ta ocksä ö k ar. Ä ven m ö jlig h etern a a t t d iagnostisera m alig n tu m ö r äro n u b ä ttre ä n tid ig are. V idare b ö r b e a k ta s a t t em ed an d en fö rb ä ttra d e sju k -

12 13 D eaths from m alignant neoplasm s h u o m a tta v a, e ttä sa iraan h o id o n p a ra n tu m ise n v a ik u t ta e ssa m u id en ta u tie n esim. in fe k tio ta u tie n k u o le m a n ta p a u k siin v ä h e n tä v ä s ti lisä ä n ty y sy ö p ä ta u tie n osuus k a ik ista k u o le m a n ta p a u k sista, k o sk a tä h ä n ta u tiin ei vielä ole k e k s itty m itä ä n tä y s in te h o k a s ta v a sta - to im e n p id e ttä. M iehillä p a h a n la a tu is iin k asv aim iin k uolleiden osuus k a ik ista k u o lleista oli v u o sin a B % ja naisilla 15.3 %. V iisiv u o tisk au ten a o liv a t v a s ta a v a t p ro s e n ttilu v u t 10. e ja 12. o. T a u lu t D ja E v a la ise v a t lähem m in p a h a n la a tu is te n kasv aim ien a ih e u tta m a a k u o lle isu u tta. K u m m a lla k in su k u p u o lella m u o d o s ta v a t ru o a n su la tu selin te n k a sv a im e t y li p u o let k a ik ista p a h a n la a tu is iin k asv aim iin k u o lleista; m iehillä on se u ra a v a k si su u rim p a n a ry h m ä n ä h en g ity selin ten k asv a im e t, n aisilla su k u p u o lielin ten k asv aim et. K ä sitte ly n a la ise n a v iisiv u o tisk a u te n a oli kuolleisuus herm oston ja a istim ien tauteihin k eski v ä k ilu v u n v& rden m in sk a r a n ta le t dödsfall i a n d ra sju k d o m a r t. ex. in fek tio n ssju k d o m ar stig e r d en re la tiv a andelen a v d ö d sfall i k rä f ta em ed an n ä g o t fü llt e ffe k tiv t b o tem edel m o t d en n a sju k d o m ä n n u in te u p p fu n n its. För m ä n v a r an d elen i m alig n tu m ö r av lid n a a v alla av lid n a 15.6 % och för k v in n o r 15.3 %. A ren v a r m o tsv a ra n d e p ro c e n tta l resp ek tiv e 12. o. T ab ellern a D och E b ely sa n ä rm a re dödsfallen i m alig n tu m ö r. H os b ä d a k ö n en u tg ö ra d ödsfallen i m atsm ältn in g s- org an en s tu m ö re r m er ä n h ä lfte n a v alla d ö d sfall i m alig n tu m ö r; hos m ä n ä r d en d ä rn ä s t s tö rs ta g ru p p e n tu m ö r i andnin g so rg an en, hos k v in n o r tu m ö r i g en italorganen. A n ta le t dödsfall i nervsystem ets och sinnesorganens sjukdom ar v a r u n d e r d e n h ä r b e h a n d la d e fem ärsp erio d en D. Pahanlaatuisiin kasvaimiin kuolleet kasvaimen sijainnin, kuolleen iän ja sukupuolen mukaan %:na kaikista vastaavan ikä- ja sukupuoliryhmän pahanlaatuisiin kasvaimiin kuolleista vuosina Döda i malign tumör efter tumörens lokalisation, den avlidnas aider och kön i % av alla i malign tumör döda i resp. aiders- och könsgrupp ären D eath s from m a lig n a n t n eoplasm s b y location of tum our, age a n d sex, in percentage of a ll deaths from m a lig n a n t n eoplasm s in the sam e age an d sex grou ps Kasvaimen sijainti Tumörens lokalisation Location of tumour Ikä Aider Ane Yhteensä Summa Total 7 5 Miespuo iset - ] dankön Neoplasma malignum: cavitatis oris et pharyngis organorum digestionis et peritonei organorum respirationis m am m aa O.o 0.0 O.o organorum urogenitalium loci alterius s.non in d ic a ti tel lym phatics et hsmatopoetic Kaikkiaan Inalles T otal o O 100.O - Male Neoplasma malignum: Naispuoliset K> dnnkön - - Female cavitatis oris et pharyngis organorum digestionis et peritonei organorum respirationis m a m m a organorum urogenitalium loci alterius s.non indicati telse lymphatic et h»matopoetic Kaikkiaan Inalles Total 100.O 10 0.o O loo.o O loo.o

13 14 E. Pahanlaatuisiin kasvaimiin kuolleet kasvaimen sijainnin, kuolleen iän ja sukupuolen mukaan keskiväkiluvun henkeä kohden vuosina Döda i malign tumör efter tumörens lokalisation, den avlidnas aider och kön pä personer av medelfolkmängden ären Deaths from malignant neoplasms by location of tumour, age and sex per mean population Kasvaimen sijainti Tumörens lokalisation Location of tumour Ikä Alder A ge Yhteensä gumma Total Neoplasma malignum: Miespuol set Ä iankön - - Male cavitatis oris et pharyngis organorum digestionis et peritonei organorum respirationis m am m ae (0.04) organorum urogenitalium loci alterius s.non indicati tel» lymphatic et hsematopoetic K aikkiaan Inalles Total Neoplasma malignum: Naispuoli set Kv innkön Female cavitatis oris et pharyngis.... (0.02) organorum digestionis et peritonei organorum respirationis m am m organorum urogenitalium loci alterius s.non indicati tel lymphatic et h»m atopoetic Kaikkiaan Inalles Total h e n k e ä k o h d e n m ieh illä ja n a isilla N ä id e n ta u tie n a ih e u tta m is ta k u o le m a n ta p a u k s is ta tu li 92. o % k e sk u s h e rm o s to n v e risu o n is to n sa ira u k sie n osalle. P o. ta u d it k o h d is tu v a t v a lta o s a lta a n v a n h im p iin ik ä lu o k k iin. K u o lleisu u s a iv o v e re n v u o to o n ja m u ih in k e s k u s h e rm o sto n v e risu o n isto n sa ira u k siin o n h u o m a tta v a s ti n o u ssu t. T ä m ä n o u s u s e litty y o s itta in k e sk im ä ä rä ise n e lin iä n p ite n e m ise stä ; o s itta in siih en o n v o in u t v a ik u tta a m y ö s u u d e n k u o le m a n sy y n im istö n m u k a in e n p eru s- k u o le m a n sy y n v a lin ta. Sydän- ja verenkiertoelinten tautien ry h m ä o n su u rin k a ik is ta k u o le m a n sy y ry h m is tä ja sen o su u s k a ik is ta k u o le m a n ta p a u k s is ta oli v iisiv u o tisk a u te n a % v a s ta te n 22.2 % edellisenä v iisiv u o tisk a u te n a. K e sk iv ä k ilu v u n h e n k e ä k o h d e n oli kuolleisu u s n ä ih in ta u te ih in v iisiv u o tisk a u te n a m ieh illä ja n aisilla E d e llise n ä v iisiv u o tisk a u te n a o liv a t v a s ta a v a t lu v u t m ieh illä ja n aisilla S y d ä n ja v e re n k ie rto e lin te n ta u tie n k u o lleisu u d en n o u su u n o v a t m m. o lleet v a ik u tta m a s s a s a m a t sy y t, jo is ta jo o n m a in ittu s y ö p ä ta u tie n se k ä a iv o v e re n v u o d o n ja m u id e n k e sk u sh e rm o sto n v e risu o n isto n sa ira u k sie n lis ä ä n ty m isen y h te y d e ssä. V e re n k ie rto e lin te n ta u d e illa ei ole s u u re m p a a m e rk ity s tä en n e n k esk i-ik ää. H engityselinten taudeissa (jo ih in in flu enssa u u d e n n im is tö n m u k a a n sisä lty y ) v ilu s tu m is ta u tita p a u s te n lu k u m ä ä rä p y sy i v iisiv u o tisk a u te n a h u o m a t ta v a n k o rk e a n a. In flu e n ssa ta p a u k sia oli e rity ise n ru n s a a s ti v u o sin a 1951, 1953 ja K u o lleisu u s in flu en ssaan ja y lem p ien h e n g ity se lin te n ta u te ih in oli k o rk e a v a rs in k in alle v u o d e n v a n h o illa ja y li 75- v u o tiailla. p ä a v m e d e lfo lk m ä n g d e n fö r m ä n och fö r k v in n o r. A v d ö d sfa lle n i d e ssa sju k d o m a r v o ro 92.0 % o rsa k a d e a v s ju k d o m a r i d e t c e n tra la n e rv s y ste m e ts k ä rlsy ste m. N e rv sy ste m e ts o ch sin n eso rg a n e n s s ju k d o m a r d ra b b a i h u v u d s a k p e rso n e r i h ö g re ä ld ra r. D ö d lig h e te n i h jä m b lö d n in g o ch a n d ra d e t c e n tra la n e rv s y ste m e ts k ä rls ju k d o m a r h a r b e ty d lig t ö k a t. Ö k n in g en b e ro r d els p ä a t t m ed elliv slän g d en ö k a t, dels m ö jlig en p ä d e t s ä t t p ä v ilk e t g ru n d d ö d s- o rs a k e n b e stä m m e s e n lig t d ire k tiv e n i d e n n y a d ö d s- o rs a k sn o m e n k la tu re n. G ru p p e n sjukdom ar i hjärta och cirkulationsorgan ä r d e n s tö r s ta a v a lla d ö d so rsa k sg ru p p e r och d ess a n d e l a v a lla d ö d sfall v a r u n d e r fe m ä rsp e rio d e n % m o t 22.2 % u n d e r fö regäende fem ärsp erio d. P ä a v m ed elfo lk m än g d en v a r a n ta le t d ö d a i d essa sju k d o m a r ä re n fö r m ä n och fö r k v in n o r. U n d e r fö reg äen d e fe m ä rsp e rio d v o ro m o tsv a ra n d e ta l fö r m ä n o ch fö r k v in n o r. Ö k n in g en a v d ö d sfallen i h jä r ta ts o ch cirk u la tio n so rg a n e n s s ju k d o m a r b e ro r bl. a. p ä sa m m a o rsa k e r so m o m ta la d e s ifrä g a o m ö k n in g en a v m alig n tu m ö r, h jä m b lö d n in g o ch ö v rig a k ä rlsju k d o m a r i d e t c e n tra la n e rv s y ste m e t. C irk u latio n so rg an en s s ju k d o m a r b li b e ty d e lse fu lla so m d ö d so rsa k e r fö rst i och e fte r m ed eläld em. B la n d respirationsorganens sju k d o m a r (tili v ilk a in flu e n sa en lig t d e n y a d ire k tiv e n h ö r) v a r a n ta le t fall a v fö rk y ln in g ssju k d o m a r r ä t t s tö r t u n d e r p erio d en A n ta le t in flu ensafall v a r sä rsk ilt s tö r t ä re n 1951, 1953 och D ö d lig h eten i in flu e n sa och sju k d o m a r i d e ö v re resp iratio n so rg an en v a r sp eciellt hög b la n d b a m i ä ld e m u n d e r 1 ä r och b la n d p e rso n e r i ä ld e m ö v er 75 är.

14 15 K euhkokuum ekuolleisuus o n v o im a k k a a sti la sk e n u t, m u tta se o n k u ite n k in y h ä edelleen y k si h u o m a tta v im p ia k u o lem an sy itä. V iisiv u o tisk au ten a k e u h k o k u u m een osuus k a ik ista k u o le m a n ta p a u k sista oli 6.8 % ja v u o sin a %. T ä m ä n ta u d in a ih e u tta m a kuolleisuus o n a le n tu n u t sek ä m iehillä e ttä n aisilla k aik issa ik äry h m issä lu k u u n o tta m a tta y li 75-v u o tiaita; tä h ä n la sk u u n o v a t v a ik u tta n e e t erik o isesti a n tib io o t tis e t lääkkeet. U u d essa k u o lin sy y n im istö ssä o n v a sta - A n ta le t dödsfall i lu n ginflam m ation h a r b e ty d lig t sju n k it m en d en ä r d o ck fo rtfa ra n d e en a v d e s tö rsta d ö d so rsak ern a. A ren v a r a n ta le t dödsfall i lu n g in flam m atio n 6.8 % a v sa m tlig a dödsfall och ä re n %. D ö d lig h eten i d e n n a sju k d o m h a r n e d g ä tt säv äl b la n d m ä n so m k v in n o r i a lla äldersg ru p p e r u to m i â ld e rn ö v er 75 âr; m in sk n in g en b ero r fram fö r a llt p ä d e a n tib io tis k a läkem edlen. E n lig t d e n n y a d ö d so rsak sn o m en k latu ren ä r lu n g in flam m atio n F. Kuolemaan johtaneet tapaturmat niiden aiheuttajan mukaan vuosina ) Olycksfall som lett tili döden efter skadans tillkomstsätt ären x) D eaths from accidents by external cause of in ju ry ) Vuosi Ä r Year Vamman aiheuttaja»skadans tillkom stsätt External cause of injury M N M N M N M X Ms % Rautatieliikennetapaturma Järnvägsolyckor Railway accident Moottoriajoneuvoliikenne Motorfordonsolyckor Motor vehicle traffic accident Muu maaliikennetapaturma Övriga olyckor vid trafik till lands Other road accident Vesiliikennetapaturma Olyckor i trafik till sjöss Water transport accident Ilmaliikennetapaturma Lufttrafikolyckor Aircraft accident... 6 _ 8 _ Myrkytys Förgiftning Accidental poisoning Putoaminen tai kaatuminen Fall F a ll Konetapaturma Olyckor förorsakade av maskin Accident caused Try m achinery Terä- tai leikkaavien aseiden ja välineiden aiheuttam a tapaturm a Olyckor förorsakade av skärande eller stickande föremäl eller vapen Accident caused by piercing or cutting instrument Sähkötapaturm a Olyckor orsakade av elektrisk ström Accident caused by electric current Tulipalo tai räjähdys Eld och explosion Fire or explosion " Kuuma tai syövyttävä aine Frätande eller hett ämne Hot substance or corrosive liquid Ampuma-aseen aiheuttam a tapaturm a Olyckor orsakade av skott Accident caused by firea rm s Hukkuminen Drunkning Drowning Muut tapaturm at Övriga olyckor Other accidents... Koko maa Hela riket Total Kaupungit ja kauppalat Städer och köpingar Towns and market towns Maalaiskunnat Landskommuner Rural com m unes x) Uusi väkivaltaisten kuolem antapausten ryhm ittely vam m an aiheuttaneiden olosuhteiden m ukaan tuli käytän tö ö n v asta v. 1952, joten v:n 1951 tieto ja ei voida rin n astaa m yöhem pien vuosien tietoihin. V uonna 1951 sattu i tapaturm aisia kuolem antapauksia kaikkiaan 1 809, joista m iesten osalle tuli ja naisten 439. *) D en nya indelningen av olycksfall, förgiftningar och m isshandel cfter förhällande under vilket skadan uppkom m it togs i bruk först ä r 1952; pä grund härav kunna uppgifterna för är 1951 inte fördelas pä sam m a grupper som uppgifterna för övriga ä r under fem ârsperioden Âr 1951 inträffade inalles olyckor med dödlig päföljd, därav dödsfall hos m än och 439 hos kvinnor. *) The new classification of accidents, poisonings and violence by external cause of injury was taken into use in 1952, and therefore the repartition of accidental deaths by external cause is not available for The total number of accidental deaths in 1951 was 1809 (1370 males and 439 females).

15 16 sy n ty n e e n k euhkokuum e (ikä alle 4 viikkoa) o m an a k u o lem an sy y n ään. J o s m yös tä s sä iässä k e u h k o kuum eeseen k u o lleet h u o m io id aan, oli koko kuolleisuus k eu h k o k u u m eeseen v iisiv u o tisk a u te n a keskiv ä k ilu v u n h en k eä k o h d en 48.2, v iisiv u o tisk a u te n a v a s ta a v a lu k u oli T apatu rm ien, m yrkytysten ja pahoinpitelyjen a ih e u t ta m ie n k u o le m a n ta p a u ste n osuus k a ik ista k u o le m a n ta p a u k s is ta on ja tk u v a s ti lisä ä n ty n y t. V uosina oli n ä id e n k u o le m a n ta p a u ste n osuus k a ik ista k u o le m a n ta p a u k s ista 6.4 %, m u tta v u o sin a se oli n o u ssu t 7. l % :iin. T a p a tu rm ie n a ih e u tta m ie n k u o le m a n ta p a u k sie n osuus oli v iisiv u o tisk a u te n a %, ja v iisiv u o tisk a u te n a %. Itse m u rh ie n osuus k a ik ista k u o le m a n ta p a u k sista oli v iisiv u o tisk a u te n a % ; edellisenä v iisiv u o tisk a u te n a se oli 1.4 %. T a u lu sta F selviää ta p a tu rm ie n a ih e u tta m ie n k u o le m a n ta p a u s te n lu k u m ä ä rä n iid en sy y n m u k a a n e rik seen v u o sin a sek ä eri sy id en osuus k a ik ista ta p a tu rm is ta m a in ittu n a k a u te n a. T a u lu sta G k ä y v ä t ilm i itse m u rh a t su o ritu s ta v a n m u k a a n v u o sin a (V uonna 1951 ei u u si ta p a tu rm ie n ja itsem u rh ien s y y n m u k a in e n ja o itte lu o llu t vielä k äy tän n ö ssä). hos n y fó d d a (b arn i áld ern u n d e r 4 veckor) en skild d ódsorsak. O m ocksá dódsfall i lu n g in flam m atio n b la n d n y fó d d a m ed rak n as v a r a n ta le t dódsfall i lu n g in fla m m a tio n a re n p á a v m edelfolkm an g d en 48. 2, á re n v a r m o tsv a ra n d e ta l A ndelen avlid n a i d ó d so rsak sg ru p p en olyckshandelser, forgiftningar och m isshandel a v alia dódsfall h a r fo rtg áen d e ó k a t. A n ta le t a v lid n a i d e n n a d ó d so rsak sg ru p p a v alia av lid n a v a r á re n % m en áren h ad e p ro c e n te n stig it till 7.1. Ifra g a om oly ck sh an d elser h a r en ó k ning in trá ffa t frá n 4. o % a v alia dódsfall á re n till 4.9 % á re n S jálv m o rd en s an d el a v alia dódsfall v a r á re n %, u n d e r fóregáende fem ársp erio d v a r andelen 1.4 %. T ab ell F v isar a n ta le t av lid n a i o lyckshandelser efter orsak en till sk a d a n s u p p k o m st sk ilt fór v a rje á r s a m t d e n p ro cen tu ella fórdelningen a v sam tlig a o ly ck s h an d elser u n d e r p erio d en efte r o rsak en till sk adan s u p p k o m st. A v ta b e ll G fra m g á r sjálv m o rd en áren efter sjá lv m o rd ssá tte t. (Á r 1951 v a r u p p - d elningen a v o lyckshandelser och sjá lv m o rd efter sk a d a n s tillk o m s ts á tt in te i b ru k ). G. Itsemurhat suoritustavan mukaan vv ) Självmord efter självmordssätt áren ) S u ic id e s b y m ean s of su icid e ) Itsem urhatapa Självm ordssätt Suicides by means of Vuosi Ar Year M ÍÍ M it M N M Jf Ma % M yrkyttäytyminen Förgiftning Poisoning H irttäytyminen Hängning Hanging and strangulation H ukuttautum inen Drunkning D row ning Itsensä ampuminen Självmord genom skott Shooting Itsensä räjähdyttäm inen Självmord genom sprängning Exploxives.. 52 _ 42 _ Itsemurha pistämällä, leikkaamalla ja iskemällä Självmord med skärande eller stickande vapen eller huggvapen Piercing and stabbing Korkealta hyppäämällä Självmord genom hopp frän höjd Jumping from high p la ce Itsemurha muulla tavoin Andra självmordssätt Suicide by other or unspecified m eans Koko maa Hela riket Total O Kaupungit ja kauppalat Städer och köpingar Towns and market towns Maalaiskunnat Landskommuner Rural communes *) K atso a lav iittaa sivulla 15. Vuonna 1951 tehtiin kaikkiaan 663 itsem urhaa, joista m iesten osalle tuli 511 ja naisten osalle 125. *) Se noten pä sidan 15. Är 1951 gjordes inalles 663 självm ord, därav 511 självm ord av m än och 125 självm ord av kvinnor. See footnote on page 15. The number of suicides in 1951 was 663: 511 male and 125 female.

16 17 Pienten lasten kuolemansyyt J a tk u v a s ti p a ra n tu n e e n terv ey d en- ja sairaanhoid o n sam o in k u in elin taso n n o u su n jo h d o sta on im ev äiskuolleisuus (alle v u o d en ik ä iste n la ste n kuolleisuus) la sk e n u t v o im ak k aasti. S e u ra a v a sta a se te lm a sta k ä y ilm i alle v u o d en ik äisin ä kuolleiden m ä ä rä elävänä s y n ty n y ttä kohden. Dödsorsakerna lios smä barn P ä g ru n d a v a t t hälso- och sju k v ä rd e n fö rb ä ttra ts och le v n a d ssta n d a rd e n s tig it h a r sp äd b arn sd ö d lig h eten (d ödligheten hos b a rn i äld e rn u n d e r 1 är) k rä ftig t sju n k it. A v sam m an ställn in g en n e d a n fra m g ä r a n ta le t d ö d a i äld ern u n d e r 1 ä r p ä levan d e födda. D eaths 0 1 years per live births M iehet M än M a l e N aiset K v in n o r F e m a le M olem m at sukupuolet Bägge könen Both sexes A v iolapset B a rn inom ä k te n sk a p Legitim ate A v io tto m a t B a rn u to m ä k te n sk a p Illegitim ate K a u p u n g it ja k a u p p a la t S tä d e r och k ö p in g ar T ow ns and m arket to w n s o o M aalaisk u n n a t L an d sk o m m u n er R u ra l co m m u n e s V iisiv u o tisk au d esta v iisiv u o tisk au teen koko im eväiskuolleisuus laski 38 % ; sa m a a n a ik a a n ta p a h tu i im eväiskuolleisuudessa ta s o ittu m is ta m a a n eri osien välillä. K e h ity s tä eri lään eissä valaisee se u ra a v a asetelm a, jo ssa lu v u t ta r k o itta v a t k u o lleita eläv ä n ä s y n ty n y ttä kohden. E rity is e n v o im a k k a a sti on kuolleisuus a le n tu n u t m a a n pohjoisosissa, v a rsin k in L ap in lään issä. M ellan fem arsp erio d ern a och sjö n k hela sp äd b a rn sd ö d lig h e te n m ed 38 % ; sa m tid ig t sk ed d e en u tjä m n in g m ellan rik e ts olika d e la r i fr&ga om sp ä d b arn sd ö d lig h et. U tv ecklin g en efte r län fra m g a r a v fö ljan d e sam m anställn in g ; siffro rn a avse a n ta l d ö d a p ä födda. S ärsk ilt k rä ftig t h a r d ö d lig h eten n e d g ä tt i rik e ts nordligare delar, speciellt i L ap p lan d s län. D eaths 0 1 years per live births by county Lääni Län. County ) U u d e n m a a n N y l a n d s o 20.3 T u ru n -P o rin Ä b o -B jö rn e b o rg s A h v en an m aa Ä lan d H äm e e n T a v a ste h u s K y m e n 2) K y m m e n e 2) M ikkelin S :t M ichels K u o p io n K u o p i o V aasan V a s a O ulun U le & b o rg s L ap in L a p p la n d s S eu raav a asetelm a valaisee kuolleisuuden k e h ity stä v v ta rk e m m a n iän m u k a a n alle 1 v u o d en v an h o illa (lu v u t ta r k o itta v a t k u o lleita eläv ä n ä s y n ty n y ttä k ohden). K a h d e n k y m m e n e n v u o d en a ik a n a on koko im ev äiskuolleisuus v ä h e n ty n y t puoleen, o ltu a a n eläv ä n ä s y n ty n y ttä k o h d en v se oli v K u o l leisuus alle v u o ro k a u d e n v an h o illa laski sa m an aik aisesti F ö lja n d e sam m a n stä lln in g v isar d ö d lig h eten s u tv eck - ling b la n d b a rn i äld ern u n d e r 1 ä r efte r n o g g ran n are áld e r ä re n (siffrorna avse a n ta l d ö d a p ä lev an d e födda). U n d e r tju g o ä r h a r sp ä d b a rn sd ö d lig h e te n sju n k it tili h älften ; efter a t t h a v a rit 66 p ä lev an d e fö d d a ä r 1936 v a r d en 30 ä r D ö d lig h eten b la n d b a rn i ä l d e rn u n d e r 1 d y g n sjö n k sa m tid ig t m ed 24 %, b la n d b a rn *) Ilm an luovutetun alueen väestötietoja. 0 U ppgifter om den evakuerade befolkningen ingä icke. 0 Data about the transferred population excluded. a) E nnen v u o tta 1946 V iipurin lääni. 2) 1'öre ä r 1946 Viborgs län. 2) Prior to the year 1946 county of Viipuri , 73

17 18 D eaths O 1 years per live births Vuosi Ar Year 0 vrk 0 dygn 0 day 1 6 vrk dygn days Ik a Alder Age 0 6 vrk dygn days 7 27 vrk dygn days 0 27 vrk dygn days 28 vrk 1 vuosi 28 dygn 1 &r 28 days 1 year Y ht. alle 1 v u o tta Summa under 1 dr Total under 1 year o i o o %:lla, alle viikon vanhoilla 16 %:lla ja alle 4 viikon vanhoilla 31 %:lla. Suurin alenem inen oli kuitenkin h avaittavissa y li 4 viikon vanhoilla lapsilla nim ittäin 72 %. A lle neljän viikon vanhoina kuolleiden im eväisten osuus kaikista alle vuoden vanhoina kuolleista on po. kehityksen seurauksena noussut viisivuotiskau desta viisivuotiskauteen % :sta 60% :iin. P ienten lasten kuolem anvaara onkin yh ä enem m än k esk itty n y t ensim m äiseen elinviikkoon. Im eväiskuolleisuutta eri kuolem ansyiden osalta v a la i see taulu 4. Suurim m an kuolem ansyyryhm än, 54 % kaikista kuolem antapauksista, m u odostavat v a sta syn tyn eid en ja varhaislapsuuden ta u d it, erityisesti vastasyn tyn een keuhkokuum e ja ripuli sekä keskosuus. Toisena huom attavan a ryhm änä olivat synnynnäiset epäm uodostum at. N äiden kahden kuolem ansyyryhm än vaikutus tu n tu i varsinkin alle viikon ikäisillä. Sen jälkeen lisään tyvät m uut taudit, pääasiassa h en g ity s elinten ja ruoansulatuselinten taudit. V arsinaisten tartu n tatau tien vaikutus alkaa tu n tu a vasta y li neljän viikon ikäisillä. i &ldern under 1 vecka 16 % oeh bland barn i itldern under 4 veckor 31 %; den storsta nedg&ngen, nam ligen en nedgang m ed 72 %, kan dock konstateras bland spadbarn i Idem over 4 veckor. A ndelen doda barn i Idem under fyra veckor av alia avlidna b a m i Idem under 1 &r har till foljd a v ovanbeskrivna utveckling stig it fr&n 40 % Aren till 60 % ren D odsrisken for spadbarn har allt mer koncentrerats till den forsta levnadsveckan. Spadbam sdodligheten efter dodsorsak framg&r av tabell 4. D en storsta dodsorsaksgruppen ar sjukdom ar hos nyfodda oeh spadbarn fram forallt lunginflam m a- tion hos nyfodda, diarre och om ogenhet som om - fattar 54 % a v alia dodsfall i Idem under 1 &r. D en darn ast storsta dodsorsaken ar m edfodda m issbildningar. Fram for a llt forekom m a ovannam nda tv& dodsorsaksgrupper hos b a m i Idem under 1 vecka. B lan d aldre b a m okar forekom sten av andra sjukdom ar, sarskilt respirations- och m atsm altningsorganens sjukdom ar. D e egentliga infektionssjukdom arna f& betydelse forst bland b a m i aldern over 4 veckor. Kuolemansyiden sukupuolihakuisuus K uolem ansyiden esiintym isessä on, k u ten tunnettua, erilaisuutta sen m ukaan, onko k ysym yk sessä m ies vai nainen. Seuraavassa tarkastellaan eräiden kuolem ansyyryhm ien esiin tym istä eri sukupuolilla. T utkim uksen kohteeksi on v a littu eräitä kokoonpanoltaan yhtenäisiä, suuria tai erityistä m ielenkiintoa herättäviä kuolem ansyyryhm iä. Seuraavassa asetelm assa on esitetty tu tk i m ukseen v a litu t k u olem ansyyt tai -syyryhm ät sekä niiden aiheuttam ien kuolem antapausten osuus kaikista kuolem antapauksista. Dodsorsakernas konsbundenhet A lla dodsorsaker aro som bekan t inte lika vanliga hos kvinnor som hos m an. I d et foljande skall undersokas huru frekventa vissa dodsorsaksgrupper aro hos m an respektive kvinnor. N gra enhetliga dodsorsaksgrupper, som aro stora eller sarskilt intressanta ha u tvalts for undersokningen. A v foljande sam m anstallning framg&r vilka dodsorsaksgrupper som u tv a lts sam t andelen avlidna i dessa dodsorsaksgrupper av sam tliga doda.

18 19 K uolem ansyy D ödsorsak Cause oi death Luku A ntal Number % kaikista kuolem antapauksista I % a v alla dödsfall Percentage of all deaths Kuolleita kaikkiaan Samtliga döda A ll deaths o T uberculosis o rg anoru m r e s p ir a tio n is o 151 N ep o lasm a m al. v e n tr ic u l i , 163 N eo p lasm a m al. tracheae, b ro n chi e t p u lm o n is M orbi v aso ru n cerebri e t medullse spinalis M orbi arterio sclero tici e t d eg en erativ i cordis H y p e r to n ia I n f lu e n z a P n e u m o n ia M orbi v e n tric u li e t d u o d e n i A c c id e n tia S u ic id ia Yhteensä S u m m a Total J o n k u n k u o lem an sy y n m ie sh a k u isu u tta ilm aiseva lu k u m ä ä rä ty s sä ik ä ry h m ä ssä on la s k e ttu siten, e ttä tä m ä n k u o lem ansy y n v u o sin a m iehillä tä ssä ik ä ry h m ä ssä a ih e u tta m ie n k u o le m a n ta p a u k sie n m ä ä rä o n ja e ttu v a sta a v a lla k esk iv äk ilu v u lla, tä m ä o sam äärä o n ja e ttu sa m a n k u o lem an sy y n ja sa m a n ik ä ry h m ä n v a sta a v a lla o sam äärällä n a is te n o salta; senjälk een tä m ä o sam äärien o sa m ä ä rä on k e rro ttu 1 OOOdla. Y h te is lu v u ssa on ko. k u o lem ansy y n o sa lta m iesten koko k u o lle isu u tta su h teessa m iesten k e sk iv ä k ilu k u u n o so itta v a lu k u ja e ttu n a iste n koko k u o lle is u u tta su h teessa n a iste n k esk iv äk ilu k u u n o so itta v a lla lu v u lla; sen jälk een o sam äärien o sam äärä on k e rro ttu 1 OOOdla. H u o m a u te t ta k o o n, e ttä laskelm ien p e ru s ta n a eri ik äry h m issä m iehillä ta i naisilla esiin ty v ien k u o le m a n ta p a u ste n lu k u m ä ä rä v a rsin k in sellaisten tu tk im u k se e n o te t tu je n k u o lem an sy id en k o h d alla, jo id en k o k o n aism äärä on pien i s a a tta a jä ä d ä alhaiseksi, jo te n jo h to p ä ä tö k se t m ies- ta i n a ish a k u isu u d e sta p ien en k u o lem an sy y n su h te e n jo ssak in ik ä ry h m ä ssä o v a t ep äv arm o ja. L askelm ien tu lo k se t on e s ite tty ta u lu ssa H. D e t ta i som an g er k ö n sb u n d e n h c te n fö r en viss d ö d so rsak i en viss äldorsg ru p p h a r u tr ä k n a ts p ä sä s ä tt a t t a n ta le t m än, som ä re n av led o a v d e n n a d ö d so rsak i äld ersg ru p p en, d iv id e ra ts m ed m o tsv a ra n d e m edelfolkm ängd, d e n n a k v o t h a r d ä re fte r d iv id e ra ts m ed m o tsv a ra n d e k v o t fö r k v in n o r i sam m a ä ld e r ooh i sa m m a dödso rsak sg ru p p ; d ä re fte r h a r k v o te n a v k v o te r m u ltip lic e ra ts m ed D e ta i som ange k ö n sb u n d e n h e t o b eroende a v äld e r h a u tr ä k n a ts sä a t t sam tlig a av lid n a m ä n i en viss d ö d s o rsak sg ru p p d iv id e ra ts m ed m ed elfo lk m än g d en för m ä n, d ä re fte r h a r k v o te n d iv id e ra ts m ed m o tsv a ra n d e k v o t fö r k v in n o r och k v o te n a v k v o te r m u ltip lic e ra ts m ed D e t m ä p äp ek as a t t de a n ta l a v lid n a m ä n och k v in n o r som u tg ö ra u tg ä n g s p u n k te n fö r n ä m n d a b e rä k n in g a r i n äg o n äld ersg ru p p k u n n a v a ra r ä t t sm ä sä rsk ilt om to ta la a n ta le t a v lid n a i d e n d ö d so rsak sg ru p p b e rä k n in g e n g äller ä r lite t v a rfö r slu tsa tse rn a om de m in d re d ö d so rsak sg ru p p ern as k ö n sb u n d e n h e t i n äg o n äld ersg ru p p k u n n a v a ra o säk ra. R e s u lta te t a v b e rä k n in g a rn a fra m g ä r a v ta b e ll H. H. Kuolemansyiden sukupuolihakuisuus vv Dödsorsakernas könsbundenhet ären S ex preponderance of certain cau ses of death K uolem ansyy Dödsorsak Causes of death Ik ä - Alder Age Yhteensä Summa Total o 0h-L 1 oo , 163 Tuberculosis org. respir Neoplasma ventriculi Neoplasma trachea, bronchi et pulmonis; prímarium, secundarium, s.non definitum Morhi vasorum cerebri et medul la sp in a lis Morbi arteriosclerotici et degenerativi co rd is Hypertonia cum morbo cordis. Hypertonia morbo cordis non indicato Influenza Pneumonia Morbi ventriculi et duodeni A ccidentia Suicidia Kaikkiaan Inalles Total M uist. Ristiä on k ä y te tty jossakin ikäsarakkeessa, milloin siinä ikäryhm ässä naisilla ei ole sattu n u t yhtään ko. sairauden aiheuttam aa kuolemantapausta; m erkkiä 0 on käy tetty jossakin ikäsarakkeessa, milloin siinä ikäryhm ässä ei ole sattu n u t miehillä yhtään ko. sairauden aiheuttam aa kuolem antapausta. Anm. K ors h ar använts som symbol i en älderskolumn, ifall i denna äldersgrupp intet enda dödsfall i ifrägavarande sjukdom inträffat bland kvinnor; symbolen 0 har använts i en älderskolumn, ifall i denna äldersgrupp intet enda dödsfall i ifrägavarande sjukdom inträffat bland män. Note. A cross in an age column signifies that there have not been in that age group any deaths from the disease in question among females; zero in an age column signifies that there have not been in that age group any deaths from the disease in question among males.

19 20 S u h d elu v u n ollessa 1000 on h ak u isu u s y h tä s u u ri m olem m illa sukupuolilla. T uberkuloosikuolleisuus o so itta a m ie sh a k u isu u tta, erity ise sti v an h em m issa ikäluokissa. M ahasyövässä oli h a v a itta v is s a liev ää m ie sh a k u isu u tta m ik ä v a h v istu i v an h em m issa ik äluokissa. K euhkosy ö p ä on ty y p illin en m iesten ta u ti. K esk u sh erm o sto n v e risu o n isto n ta u d it ja k o h o n n een v eren p ain een ta u d it o s o itta v a t n a is h a k u isu u tta, k u n ta a s sk le ro o ttiset s y d ä n ta u d it o liv a t m askuliinisia. In flu e n ssa ei o so itta n u t selv ää k a llistu m ista k u m m allek aan puolelle, m u tta k eu h k o k u u m e oli yleensä m iesh ak u in en, lu k u u n o tta m a tta p u b e rte e tti-ik ä ä ja v a n h im p ia ik älu okkia. M a h a ta u d it o so ittiv a t v o im a k a sta m ie sh a k u isu u tta. J o h ta v is ta k u o lem an sy istä m iesh ak u isin o n its e m u rh a, jo ta m ie h et te k e v ä t n eljä k e rta a n iin p a ljo n k u in n aiset. T ap atu rm ak u o lleisu u s on n iin ik ä ä n v o i m a k k a a sti m ieshakuinen. T a p a tu rm a k u o lle isu u d e n m iesh ak u isu u s iässä on y h d e k sä n k e rta a n iin su u ri k u in v a sta a v a n ik ä isillä naisilla; v a n h a lla iällä m iesh ak u isu u s heikkenee ja m u u ttu u v an h im m issa ik älu o k issa naish ak u isu u d ek si. K uolem ansyiden esiintym inen k aupungeissa ja k a u p p a loissa sekä m aalaisk u n n issa E ri kuolem an sy id en esiin ty m istä k aupungeissa ja k au p p alo issa sekä m aaseu d u lla v o id a a n v a la ista k ä y t tä m ä llä sa m a a m enetelm ää k u in edellä kuolem an sy id en su k u p u o lih a k u isu u tta tu tk itta e s s a. T u tk itu t k u o le m a n sy y t o v a t sa m a t k u in k u o lem an sy id en su k u p u o lih a k u is u u tta selv itettäessä. K u o lem ansy id en e siin ty m istä k au p u n g eissa ja k auppalo issa ta i m aalaisk u n n issa v a la ise v a t lu v u t on la s k e ttu sam alla ta v o in k u in s u k u p u o lih a k u is u u tta e s ittä v ä t lu v u t, ts. lu v u t o v a t osam ä ä riä, jo issa o s o itta ja n a on vv m ä ä rä ty n k u o lem ansy y n m aaseudulla m ä ä rä ty s sä ik äry h m ässä a ih e u tta m ie n k u o le m a n ta p a u s te n m ä ä rä n ja v a s ta a v a n k esk iv äk ilu v u n su h d e, ja n im ittä jä n ä v a s ta a v a k a u p u n k ie n ja k a u p p alo id en su h d elu k u. K o sk a k u o le m a n sy id en esiintym isessä on h a v a itta v is s a su k u p u o lih a k u i s u u tta, on k u o lem an sy id en e siin ty m istä k au p u n g eissa j a k au p p alo issa ta i m a alaisk u n n issa e s ittä v ä t lu v u t la s k e ttu erikseen m iehille ja naisille. L ask elm ien tu lo k se t k ä y v ä t ilm i ta u lu s ta I. K u o lem an sy istä o so itta v a t m iehillä v o im a k k a in ta m a a s e u tu h a k u is u u tta m ah asy ö p ä ja influenssa. H e n g i ty se lin te n sy ö p ä ja itse m u rh a t o v a t m iehillä k a u p u n g eissa ja k au p p alo issa yleisem piä k u in m a a la isk u n n issa; jo n k in v e rra n y leisem piä k au p u n g eissa ja k au p p alo issa o v a t m yös h e n g ity selin ten tu b erk u lo o si, n u o rem p ia ik ä ry h m iä lu k u u n o tta m a tta, sek ä t a p a tu r m a t. M u u t tu t k itu t k u o le m a n sy y t ja k a a n tu v a t jo k seen k in ta saise sti k a u p u n k e ih in ja k au p p alo ih in sek ä m aalaisk u n tiin. N aisilla o v a t h en g ity selin ten tu b erk u lo o si, m a h a sy ö p ä, k o rk e a v eren p ain e ja siihen liitty v ä t ta u d it sek ä in flu enssa yleisem piä m aalaisk u n n issa, k u n ta a s k e u h k o sy ö p ä ja itse m u rh a t o v a t tav allisem p ia k a u p u n geissa ja k au p p alo issa. M u u t tu t k it u t k u o le m a n sy y t e iv ä t oso ita m itä ä n m ä ä r ä tty ä su u n ta a. R e la tio n s ta le t 1000 v isar a t t k ö n sb u n d e n h e te n tili m ä n ä r lik a s to r som k ö n sb u n d e n h e te n tili k v in n o r. T u b erk u lo sd ö d lig h eten v isar k ö n sb u n d e n h e t tili m än speciellt i äld re äldersklasser. M ag k räfta ä r sv a g t k ö n sb u n d en tili m än, en ten d en s som ö k a r i styrk.a i i högre äld rar. L u n g k rä fta ä r en ty p isk m an ssju k d o m. D e t c é n tra la n e rv sy ste m e ts k ä rlsju k d o m a r ooh h y p e rto n isk a sju k d o m a r äro k ö n sb u n d n a tili k v in n o r d a d ä re m o t sk lero tisk a h jä rtsju k d o m a r äro k ö n s b u n d n a tili m än. In flu e n sa v isar ingen k la r k ö n sb u n d e n h e t m en lu n g in flam m atio n v a r i allm ä n h e t k ö n sb u n d en tili m ä n u to m i p u b e rte tsa ld e rn ooh i äld re äld ersg ru p p er. M ag sju k d o m ar äro s ta r k t k ö n sb u n d n a tili m än. B la n d de d o m in eran d e d ö d so rsa k e rn a ä r själv m o rd d en d ö d so rsak som ä r m est h u n d e n till d e t m an lig a k ö n et. S jälv m o rd fö rek o m m er fy ra g än g er sä o fta hos m ä n so m hos k v in n o r. D ödsfall a v olyckshändelse ä r ocksä s ta r k t k ö n sb u n d e t tili m än. K ö n sb u n d e n h e te n tili m ä n v id d ö d so rsak en oly ck sh än d elser ä r fö r m ä n i ä ld e rn ä r nio g än g er sä sto r so m fö r k v in n o r i m o tsv a ra n d e älder. I h ögre ä ld ra r försv ag as k ö n s b u n d e n h e te n tili m ä n och överg&r i de ä ld s ta äldersk lassern a tili k ö n sb u n d e n h e t tili k v in n o r. D ödsorsakernas fö rek o m st i städ er och köpin g ar sam t lan d sk o m m u n er G enom a t t a n v ä n d a en m o tsv a ra n d e m eto d som o v an i frä g a om d ö d so rsak ern as k ö n sb u n d e n h e t k a n d ö d so rsak ern as fö rek o m st i stä d e r och k ö p in g ar sa m t lan d sk o m m u n er belysas. D e d ö d so rsak er som u n d ersö k ts äro d esam m a som b eh an d la d es i fräg a om d ö d s orsak ern as k ö n sb u n d e n h e t. D e ta i som b ely sa d ö d s o rsak ern as b u n d e n h e t v id b o n in g so rten s a r t h a r b e rä k n a ts p ä m o tsv a ra n d e s ä tt som ta le n fö r k ö n s b u n d e n h e te n, d.v.s. ta le n äro k v o te r d ä r tä lja re n ä r fö rh ä lla n d e t m ellan a n ta le t á re n av lid n a i lan d sk o m m u n er i en viss d ö d so rsak och en viss äldersg ru p p och m o tsv a ra n d e m edelfo lk m än g d och n ä m n a re n ä r m o tsv a ra n d e fö rh ällan d e fö r stä d e r och k ö p in g ar. E m e d a n d e t fin n s k ö n sb u n d n a sk illn ad er i d ö d so rsa k e r n as fö rek o m st h a r siffror fö r d ö d so rsak ern as b u n d e n h e t v id b o n in g so rten s a r t b e rä k n a ts sk ilt fö r m ä n och k v in n o r. R e s u lta te t a v b e rä k n in g a rn a fra m g ä r a v ta b e ll I. D e d ö d so rsak er som för m ä n v isa d en s ta rk a ste b u n d e n h e t tili lan d sk o m m u n er äro k rä f ta i m ag säck en och in flu en sa. V anligare b la n d m ä n i s tä d e r och k ö p in g ar ä n i lan d sk o m m u n er äro d ö d so rsak ern a k rä fta i a n d n in g so rg an en sa m t själv m o rd, n ä g o t v an lig are i stä d e r och k ö p in g ar äro ocksä lu n g tu b erk u lo s, u to m i y n g re ä ld ra r, sa m t olyckshändelser. Ö vriga u n dersö k ta d ö d so rsak er äro r ä t t jä m t fö rd elad e p ä la n d s k o m m u n er och stä d e r och k ö p in g ar. B la n d k v in n o r äro lu n g tu b erk u lo s, m ag säck sk räfta, h y p e rto n isk a sju k d o m a r och in flu en sa v anlig are i la n d sk o m m u n er m ed an lu n g k rä fta och sjä lv m o rd äro v an lig are i stä d e r och k ö p in g ar. Ö vriga u n d e rs ö k ta dödso rsak er visa in g a b e stä m d a ten d en ser.

20 21 I. Kuolemansyiden esiintyminen kaupungeissa ja kauppaloissa sekä maalaiskunnissa1) vuosina Dödsorsakernas iörekomst i städer oeh köpingar samt i landskommuner1) ären O ccurrence of the cau ses of death in u rban a n d ru ra l d istric ts ') Kuolem ansyy Dödsorsak Causes of death Ik ä - ~ Aide Ag e Yhteensä Sum ma Total Miehet M än M a le Tuberculosis org. respir Neoplasma ventriculi , 163 Neoplasma trach ea, bronchi et pulmonis; prim arium, secundarium, s.non definitum Morbi vasorum cerebri et medull a s p in a lis M orbi arteriosclerotici et degenerativi c o rd is H ypertonia cum m orbo cordis. H ypertonia morbo cordis non indicato In flu e n z a Pneum onia Morbi ventriculi et duodeni A c c id e n tia Suicidia Kaikkiaan Inalles T o ta l o oh - O OCO Naiset Kvinnor Fem ale Tuberculosis org. respir Neoplasma ventriculi , 163 Neoplasma trach ea, bronchi et pulmonis; prim arium, secundarium, s.non definitum Morbi vasorum cerebri et medull a spinalis Morbi arteriosclerotici et degenerativi c o rd is H ypertonia cum morbo cordis. H ypertonia morbo cordis non indicato In flu e n z a Pneum onia Morbi ventriculi et duodeni A c c id e n tia Suicidia Kaikkiaan Inalles T o ta l *) K atso m uistutusta taulussa H. *) Se anm ärkning i tabell H. *) See footnote in table H.