SVT VI : 56 : kieli 100 tekijä 245 nimeke. finfre

Transkriptio

1 SVT VI : : 0 kieli 00 tekijä nimeke finfre Suomen väkiluku joulukuun. päivänä 90 (seurakuntakirjojen mukaan) rs A,.,,. c Population de la Finlande au décembre 90 (selon les nnnakkaisn. fre f,,.. x registres ecclésiastiques ) osan tiedot fin : Ryhmitys sukupuolen, iän, siviilisäädyn, uskontokunnan, sivistyskannan ja syntymäpaikan mukaan ynnä poissaolevan väestön jaoitus olinpaikan mukaan : Répartition par le sexe, l'âge, l'état civil, la confession, le osan tiedot fre degré d instruction, le lieu de naissance, ainsi que le domicile de la population absente 0 julk. 0 sarja 9 huom. 0 muu nimeket. 0 svt aihealue 0 asiasanat 0 tietov. alue Helsinki : Tilastollinen päätoimisto, 9 Suomen virallinen tilasto : ; svt Väestötilastoa Väestö - Befolkning - Population 90 Suomi - Finland

2 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO VI VÄESTÖTILASTOA : SUOMEN VÄKILUKU JOULUKUUN PÄIVÄNÄ 90 (SEURAKUNTAKIRJOJEN MUKAAN) II NIDE RYHMITYS SUKUPUOLEN, IÄN, SIVIILISÄÄDYN, USKONTOKUNNAN, SIVISTYSKANNAN JA SYNTYMÄPAIKAN MUKAAN YNNÄ POISSA- OLEVAN VÄESTÖN JAOITUS OLINPAIKAN MUKAAN POPULATION DE LA FINLANDE AU DÉCEMBRE 90 (SELON LES REGISTRES ECCLÉSIASTIQUES) TOME II RÉPARTITION PAR LE SEXE, L'ÂGE. L'ÉTAT CIVIL, LA CONFESSION, LE DEGRÉ D'INSTRUCTION, LE LIEU DE NAISSANCE, AINSI QUE LE DOMICILE DE LA POPULATION ABSENTE. HELSINKI, 9 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

3 Esipuhe. Tulokset siitä n. s. väenlaskennasta, joka kohdistuu väkilukuun ja väestön rakenteeseen joulukuun päivänä 90 vallinneiden olosuhteiden mukaan ja jonka tiedot kerättiin n. s. kymmenvuotistaulustoissa, julkaistaan kolmena niteenä. Aikaisemmin on jo, Suomen Virallisen Tilaston VI sarjan n:ona :, julkaistu ensimmäinen osa näitä tuloksia, nimittäin selonteko tasavallan ja sen eri osien virallisesta väkiluvusta ja, tämän jaoituksesta»läsnäolevaan» ja»poissaolevaan» väestöön samaten kuin läsnäolevan väestön kielisuhteista ja vieraiden maiden täällä oleskelevista alamaisista. Esillä olevassa niteessä saatetaan julkisuuteen puheenalaisen laskennan tulosten toinen osa, selonteko väestön ryhmittymisestä sukupuolen,.iän ja siviilisäädyn, uskontokunnan, sivisty skannan ja syntymäpaikan mukaan sekä poissaolevan väestön jakaantumisesta todennäköisen olinpaikan mukaan. Työn alla on esitys läsnäolevan väestön jakaantumisesta ammatin ja elinkeinon sekä talouskunta-aseman mukaan. Helsingissä, Tilastollisessa. Päätoimistossa, toukokuulla 9. Suurissa piirtein esillä oleva selonteko sekä taululiitteiden järjestelyyn että tekstiesitykseen nähden liittyy selontekoon vuoden 90 vastaavan laskennan tuloksista. Valtiovarojen säästämiseksi on kuitenkin katsottu välttämättömäksi sekä vähentää taulustoa että supistaa tekstiä, mikäli tämä on käynyt päinsä vahingoittamatta esityksen selvyyttä. Taulustosta on tästä syystä jätetty pois kaikki kunnittaiset taulut. Koska tästä saattaa olla haittaa eräille tutkijoille, on syytä huomauttaa, että kaikki ensitaulustot sekä erinäiset työtaulut säilytetään Tilastollisen Päätoimiston arkistossa, jossa ne ovat asianharrastajien käytettävissä. Esillä oleva selonteko on varsinaisesti vain eräässä kohdin laajempi kuin vuoden 90 vastaava esitys. Kymmenvuotistauluston II taulua oli näet muutettu siten, että siitä saatiin tietoja Suomessa syntyneen väestön syntymäläänistä, ja tämän tiedustelun tulokset julkaistaan taululiitteessä VII sekä l'astaavasti tekstiesityksessä. Martti Kovero. A. E. Tudeer.

4 Sisällys. Tekstiä (siv. -). Sivu. Johdanto. Väestön jakaantuminen sukupuolen mukaan... Väestön jakaantuminen iän mukaan. Väestön jakaantuminen siviilisäädyn mukaan... Väestön jakaantuminen uskontokunnan mukaan 0. Väestön jakaantuminen sivistys kannan mukaan. Väestön jakaantuminen syntymäpaikan mukaan. Poissaolevan väestön jakaantuminen olinpaikan mukaan Table des matières. Texte (pages ). Page. Introduction. Répartition de la population selon le sexe. Répartition de la population selon l'âge. Répartition de la population selon l'état civil... Répartition de la population par cultes 0. Répartition de la population par degré d'instruction. Répartition de la population par lieux de naissance. Répartition de la population absente selon le domicile Tauluja (siv. -0).. Väestö ryhmitettynä sukupuolen, iän ja siviilisäädyn mukaan, vuosiluokittain... II. Väestö ryhmitettynä sukupuolen, iän ja siviilisäädyn mukaan, viisivuotisluokittain.. III. Väestö ryhmitettynä sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan, läänittäin IV. Väestö jaettuna uskontokunnan mukaan, läänittäin V. Läsnäoleva väestö ryhmitettynä sivistyskannan mukaan VI. Väestö ryhmitettynä syntymäpaikan mukaan, läänittäin VII. Suomessa syntynyt väestö ryhmitettynä syntymäläänin mukaan, läänittäin VIII. Poissaoleva väestö ryhmitettynä olinpaikan mukaan, läänittäin 9 Tableaux (pages 0). I. Population selon le sexe, l'âge et l'état civil, par années d'âge II. Population selon le sexe, l'âge et l'état civil, par groupes quinquennaux III. Population selon le sexe et l'état civil, par départements IV. Population selon le culte, par départements V. Population présente selon le degré d'instruction VI. Population selon le lieu de naissance, par départements VII. La population née en Finlande selon le département de naissance, par départements... VIII. Population absente répartie suivant le domicile, par départements 9

5 Johdanto. Ensimmäisessä niteessä ) selontekoa Suomen väestöstä vuoden 90 päättyessä on julkaistu jäljennökset aineiston keräilyssä käytetystä taulustosta sekä esitetty yleinen arvostelu aineiston laadusta. Seuraavassa on syytä vielä kosketella tietojen luotettavuutta niiltä osilta, joita esillä olevassa niteessä yksityiskohtaisemmin esitetään. Se, mitä mainitussa julkaisussa on sanottu väkilukua ja varsinkin sen jakoa läsnäolevaan ja poissaolevaan väestöön koskevien tietojen luotettavuudesta, pitää välillisesti paikkansa myös kaikkiin seuraaviinkin tietoihin nähden sikäli, että vaikka ne sinänsä olisivat oikeat, ei niiden antama kuva väestösuhteista ole aivan täsmällinen, mikäli se väestö, johon ne kohdistuvat, ei täysin vastaa maan ja eri paikkakuntien todellista väkilukua. Yksityisten taulukkojen tietoihin nähden on mainittava seuraavaa. Tietoja väestön jaoituksesta sukupuolen, iän ja siviilisäädyn.mukaan voidaan pitää niin luotettavina, kuin suinkin saattaa toivoa, papistolla kun kirkonkirjoissaan on tarkat ja oikeat tiedot näistä seikoista. Voidaankin pitää varmana, että ne tiedot näistä seikoista, jotka väestö itse todellisissa väenlaskennoissa antaa, eivät ole yhtä luotettavia. Sensijaan ei voida kieltää, että jälkimmäisten tiedot väestön ikä-, sukupuoli- ja «iviilisäätysuhteista sikäli antavat oikeamman kuvan, että ne kohdistuvat todelliseen väestöön, kun taas kyminenvuotistaulustojen tiedot tarkoittavat toiselta puolen koko kirkonkirjoihin merkittyä väestöä, toiselta puolen erikseen läsnäolevaa ja poissaolevaa väestöä, mitkä kaikki tiedot eivät aivan tarkasti vastaa tosioloja. Edellisessä niteessä on jo tehty selkoa siitä puhdistuksesta, minkä Päätoimisto tekemänsä kiertokyselyn nojalla pani toimeen 90 vuotta täyttäneisiin henkilöihin nähden. Epäilemättä on myös mainittua ikävuotta nuorempien vanhusten luku liian suuri, mutta virhe on epäilemättä tuntuvasti pienempi kuin 90 vuotta vanhempiin henkilöihin nähden.») Ks. S. V. T. VI, :. Uskontokuntaa koskevat tiedot ovat sikäli täysin luotettavat, että kukin, seurakunta itse pitää kirjaa omista jäsenistään, joten siis ensitiedot saadaan uskontokunnittani. Missä määrin yksityisten ' ihmisten uskontunnustus vastaa heidän virallista kuulumistaan eri uskontokuntiin, on tietenkin eri asia, josta virallinen väestötilasto ei voi sanoa mitään. Myös tietoja syntymäpaikasta voidaan pitää luotettavina, koska kirkonkirjat tässäkin suhteessa sisältävät alkuperäisiä ensitietoja, joiden täsmällisyyttä ei ole syytä epäillä. Sitä vastoin tiedot väestön sivistyskannasta ovat jossain määrin vähemmän tarkkoja. Kirkonkirjoissa on tosin erinäisiä merkintöjä väestön luku- ja kirjoitustaidosta, mutta ne perustuvat enimmäkseen asianomaisten rippikoulussa osoittamaan taitoon. Osittain näitä kyllä on täydennetty merkinnöillä henkilöiden ehkä myöhemmin saavuttamasta lisäsivistyksestä, mutta tässä suhteessa on olemassa paljon aukkoja. Toiselta puolen rippikoulun käymättömiä lapsia koskevat tiedot ovat vaillinaiset. Kymmenvuotistaulustojen täyttäjät ovatkin syntyneessä kirjeenvaihdossa useasti valittaneet, että heidän on ollut mahdotonta antaa täsmällisiä tietoja. Niinikään ei poissaolevan väestön olinpaikkaa koskevia tietoja voi pitää aivan täsmällisinä. Ne perustuvat ilmeisesti usein otaksumiin, mutta kun ottaa huomioon, että omaiset tai muut paikkakuntalaiset yleensä kyllä tietävät, missä päin poissaolevat liikkuvat, täytyy katsoa näidenkin tietojen suurin piirtein antavan oikean kuvan olosuhteista. Ne poissaolevat, joiden olinpaikasta ei ole tietoja lainkaan, ovat kuitenkin varsin lukuisat, kun eräiltä paikkakunnilta ei ole lainkaan saatu tähän kuuluvia tietoja. Seurakuntien kymmenvuotistaulustoissa oli, myös tässä niteessä kosketeltuihin seikkoihin nähden, erinäisiä virheellisyyksiä. Tavallisimmat olivat laskuvirheet samoinkuin se, että väestön ryhmitys vuotta nuorempiin ja vanhempiin II

6 huomautettu, ei kaikilta seurakunnilta saatu asianmukaisesti täytettyä tàulustoa. Ne seura- kunnat, joista joitakin tauluston osia on jätetty kokonaan täyttämättä, ja tyhjäksi jätetyt tau- lukot, mikäli ne koskevat väestön ikä-, sukupuoli- ja siviilisäätyluokitusta, syntymäpaikkaa, sivistystasoa tai poissaolevien olinpaikkaa, olivat seuraavat: III taulukossa ei vastannut ikäluokitusta I A taulukossa. Tällaiset seikat saatiin tietysti heiposti korjatuiksi. Väestön jako sivistysasteen mukaan herätti myös asiallisesti monessa tapauksesa epäilyksiä, ja oikaistiinkin tiedot yleensä Päätoimiston huomautusten johdosta. Kuten jo ensimmäisessä niteessä selontekoa maamme väestöstä vuoden 90 päättyessä on Helsingin pohj. suomal I B, II B, III ja IV»» ruotsal >> >>» >> >>» etel. suomal.»»» > > >> > ruotsal»»»» > Sörnäisten suomal.» >»» > Sörnäisten ruotsal \..»»»»>» Helsingin roomalais-katol.., II A, II B, III ja IV» mooseksenusk IV Turun tuomiokirkkoseur IV Porin luterilainen III ja IV Tampereen luterilainen I B, II B, III ja IV» baptistiseur I B, II A, II B ja IV» kreikkalais-katol I B ja II B Viipurin kaup. suomal I B, II, III ja IV» maaseurak III Vaasan luterilainen IB, II B ja IV Vaasan kreikkal.-katol IB, II B ja IV Jyväskylän luterilainen IV Kivijärven IV Puuttuvat tiedot I B, II B ja III taulukkoon saatiin yleensä arvioiduksi suurimmissa kaupungeissa suoritetussa todellisessa väenlaskennassa koottujen tietojen avulla, kun taas IV taulukon puuttuvia tietoja ei ole koetettukaan täydentää, Ainoastaan Viipurin maaseurakunnan puuttuvat sivistystiedot on ollut pakko arvioida vuoden 90 vastaavia tietoja käyttäen.

7 . Väestön jakaantuminen sukupuolen mukaan. Kuten aikaisemmin Suomessa j a niinkuin myös useimmissa muissa Euroopan maissa oli naispuolinen väestö täällä vuonna 90 lukuisampi kuin miespuolinen. Kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkitystä väestöstä oli näet: miespuolisia, henkeä naispuolisia 0» Naispuolisia oli niin muodoin enemmän kuin miespuolisia. Läsnäolevaan ja poissaolevaan väestöön nähden oli vastaava jaoitus seuraava: Lääni Départements miespuolisia... naispuolisia läsnäolevat poissaolevat 9 0 Läsnäolevien keskuudessa oli naispuolisia siis 9 enemmän kuin miespuolisia, kun sitä vastoin miespuoliset poissaolevassa väestössä olivat henkeä lukuisammat kuin naispuoliset. Vastaavat suhteet käyvät yksityisiin lääneihin ja näiden kaupunkeihin ja maalaiskuntiin nähden ilmi seuraavasta yhdistelmästä. Répartition de la population selon le sexe, par départements. Läsnäoleva väestö Poissaoleva väestö Population présente Population absente Koko väestö Population totale Naisia enemmän ( + ) tai vähemmän () Excédent des femmes ( + ) ou des hommes (+) ii Ii Kaupungit Villes. Uudenmaan Turun-Porin Ahvenanmaa Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Yhteensä Total ! Maaseutu. Commums rurales. Uudenmaan Turun-Porin Ahvenanmaa Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Yhteensä Total , Kaupungit Ja maaseutu. Villes et comm. rurales. Uudenmaan Turun-Porin Ahvenanmaa Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Oulun Yhteensä Total\l Ï9 ÏÎO

8 Kuten edellä olevasta näkyy, on melkoisia eroavaisuuksia olemassa sekä kaupunkien ja maaseudun että eri läänien välillä. Ensiksikin voidaan todeta, että naispuolisten enemmistö varsinaisesti rajoittui kaupunkeihin, kun taas maaseudulla miespuolisilla oli vähäinen enemmyys. Niinikään voidaan havaita, että naispuolisten enemmistö varsinaisesti esiintyi maan viidessä eteläisessä läänissä, kun taas maan pohjoisosissa miespuoliset olivat naispuolisia lukuisammat. Näistä seikoista saa selvemmän kuvan, jos lasketaan, montako naispuolista tuli kutakin 000 miespuolista kohden. Tätä valaisee seuraava yhdistelmä. Proportion des femmes pour 000 hommes. Läsnäoleva väestö Population présente Poissaoleva väestö Population absente Koko väestö Population totale li ii ii n i Départements. II git tu raies»:js Uudenmaan 0 0 Turun-Porin Ahvenanmaa Hämeen Viipurin Mikkelin ; Kuopion Vaasan Oulun Koko maa Pays entier! 0! 0 '! Koko maan virallisessa väestössä tuli kutakin 000 miespuolista kohden 0 naispuolista. Läsnäolevassa väestössä vastaava suhdeluku oli 0, kun se taas poissaoleviin nähden oli paljon pienempi eli vain 0. Kaupunkien ja maaseudun välinen erotus oli myös suuri; vastaavat luvut olivat näet kaupunkien väestöön nähden: koko väestössä 0, läsnäolevassa väestössä ja poissaolevassa väestössä sekä maalaisväestöön nähden 99, 0 ja. Lääneihin nähden voidaan todeta, että läsnäolevassa väestössä naispuoliset kaikkialla olivat miespuolisia lukuisammat, paitsi Oulun läänissä, jossa 000 miespuolista kohden tuli 9 naispuolista. Kaupungeissa oli naisilla kaikissa lääneissä tuntuva enemmyys, kun taas maaseudulla miehet kolmessa läänissä, Mikkelin, Kuopion ja Oulun, olivat naisia lukuisammat. Suurin oli naispuolisten enemmyys Ahvenanmaan, Uuden maan, Turun-Porin ja Vaasan lääneissä, ilmeisesti suureksi osaksi näiden läänien tuntuvan siirtolaisuuden takia. Poissaolevassa väestössä olivat miespuoliset kaikkialla enemmistönä; poikkeusasemassa olivat vain Viipurin ja Kuopion läänien kaupunkilaisväestot. Koko väestöön nähden voidaan, kuten äsken jo viitattiin, todeta, että naispuoliset olivat miehiä lukuisammat vain maan eteläosissa. Tämä ei koske yksinomaan koko läänejä, joiden lukuihin Etelä-Suomen kaupunkilaisväestön suuremmuus tietysti on vaikuttanut, vaan myös maalaisväestöä. Tämä on ilmeisesti osittain johtunut punakapinasta ja vapaussodasta, joiden johdosta miesten luku maan eteläisissä osissa väheni enemmän kuin pohjoisissa lääneissä. Sukupuolijaoitus ei kaikkina ajankohtina olo ollut aivan samanlainen, joskin naispuoliset aina ovat olleet vähän miespuolisia lukuisammat. Koko maahan nähden näkyy tämä seuraavista lukusarjoista, jotka osoittavat, montako prosenttia väestöstä eri ajankohtina kuului mihinkin sukupuoleen sekä montako naispuolista tiili 000 miespuolista kohden. Nombre relatif des deux sexes, en %. Naispuolisia 000 miespuolista kohden. Vuosi. Miespuolisia. Naispuolisia. Femmes pour Année. Sexe musciilin. Sexe féminin. 000 hommes. 0. «. 0 0.i.» o

9 Vuosi. Année Naispuolisia 000 miespuolista kohden. Miespuolisia. Naispuolisia. Femmes pour m Sexe masculin. Sexe féminin. 000 hommes e.« o Kuten yllä olevista lukusarjoista näkyy, oli naispuolisten enemmyys aikaisemmin suurempi kuin nykyään. Kaikkina aikoina näyttääkin ilmenneen selvä pyrkimys sukupuolten välisen lukusuhteen tasoittumiseen; 0-luvulta alkaen on tämä suunta saanut entistä voimakkaampaa vauhtia, johtuen etupäässä siitä, että miespuolisten kuolleisuus on parantunut nopeammin kuin naispuolisten. Tätä yloistä kehityssuuntaa ovat eräät häiritsevät seikat, ilmeisesti ennen kaikkea sodat, katkaisseet. Siten on myös selitettävä se tosiasia, että naisten enemmyys viime vuosikymmenen kuluessa jälleen on kasvanut. Vastaava kehitys kaupunkilais- j a maalaisväestöön nähden sekä erottamalla läänit näkyy viime vuosikymmeniin nähden seuraavasta taulukosta. Proportion des femmes pour 000 hommes 9090, par départements. Lääni Départements Kaupungit Villes 90! ! 90 Maaseutu Communes rurales Molemmat yhdessä Villes et cotnm. rurales ! ! 90 Uudenmaan Turun-Porin Ahvenanmaa Hämeen Viipurin., Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Koko maa Pays eitiier Samalla kuin naisten enemmyys viime aikoina, viime vuosikymmentä lukuunottamatta, koko maassa on vähentynyt ja se maaseudulla o.n vaihtunut miesten enemmyydeksi, on se päinvastoin kaupunkilaisväestössä edelleen ollut kasvamassa. Lääneihin nähden herättää huomiota, että kun naisten luku viime vuosikymmenen kuluessa on kasvanut enemmän kuin miesten kaikissa eteläisissä lääneissä ja näiden maaseudullakin, on aikaisempi kehitys jatkunut pohjoisissa lääneissä, t. s. miesten luku on voittanut naisten luvun! 0 0] 0; 0 0: 0 0J 0! 0 0 0; 00! 0 00! 0 0! 00, ; 0 0! 00! ! 0 0; 0J ; ! 99; ! 9 0! ) i ' ) 0! O! kustannuksella. Tämäkin ilmiö johtunee etupäässä vapaussodasta ja punakapinasta, joihin sortui miespuolista väkeä enemmän maan eteläisissä kuin pohjoisissa osissa. Sukupuolten välinen suhde on sangen erilainen eri ikäluokissa. Tätä valaisee seuraava taulukko, jossa on erotettu toiselta puolen kaupungit ja maaseutu, toiselta puolen läsnäolevat ja poissaolevat ja jonka luvut ilmaisevat, montako naispuolista kussakin väestöryhmässä tuli 000 miespuolista kohden. Proportion des femmes pour 000 hommes dans cliaque groupe d'âge. Läsnäoleva väestö Population présente Poissaoleva väestö l'opulation absente Koko väestö Population totale Jkii, vuosin Age, ans f s B il ii s i

10 Läsnäoleva väestö Population présente Poissaoleva väestö Population absente ' Koko väestö Population totale Ikä, vuosia Age, ans al g se 'S ** B j i 0 09 îooâf ; ; 9 9! Kaikki ikäluokat 0 0! & Kaikille väestöryhmille on yhteistä, että miespuoliset ovat naispuolisia lukuisammat alimmissa ikäluokissa ja että tämä enemmyys aikaisemmin tai myöhemmin vaihtuu naisten enemmyydeksi, joka sitten kasvamistaan kasvaa. Poikkeusasemassa on kuitenkin poissaoleva väestö, sillä siinä miespuolisten enemmyys on kaikkein suurin keskiluokissa, mikä onkin hyvin ymmärrettävää, koska juuri niihin ikäluokkiin kuuluvat miehet niin runsaslukuisesti poistuvat maasta tai muuten joutuvat kuulumaan poissaoleviin. Kaupunkien ja maaseudun välillä on se huomattava eroavaisuus, että naispuoliset edellisten sekä läsnäolevassa että koko väestössä saavuttavat enemmistön jo 0-vuotisten ryhmässä, kun maalaisväestössä tämä tapahtuu läsnäolevassa 0-vuotisten ja koko väestössä vasta 0-vuotisten ryhmässä. Sen jälkeen on naispuolisten enemmyys läpeensä, paria poikkeusta lukuun ottamatta, tuntuvasti suurempi kaupunkilais- kuin maalaisväestöäsä. Kaupunkilaisväestöön nähden saattaa vielä olla syytä kiinnittää huomiota siihen, että naispuolisten enemmyys 0-vuotisten ryhmässä äkkiä nousee hyvin paljon suuremmaksi kuin 0-vuotisten keskuudessa ja että tämä enemmyys sen jälkeen vähitellen laskee aina 00-vuotisten ryhmään saakka, noustaksensa sitten jälleen sangen voimakkaasti. Tämä ilmiö saa selityksensä etupäässä palvelijatarten ja tehtaalaisnaisten suuresta määrästä, nämä kun suureksi osaksi ovat aivan nuoressa iässä kaupunkeihin tulleita. Mielenkiintoista on tarkastaa, miten sukupuolten välinen lukusuhde eri ikäluokissa aikojen kuluessa on vaihdellut; tätä valaisee seuraava taulukko. Proportion des femmes pour 000 hommes dana le pays entier Ik&, vuosia Age, ans ! ; ! 0 0! ! j i 0! 0:

11 Ikä, vuosia Age, ans Kuten näistä lukusarjoista näkyy, on yleinen kehityssuunta ollut se, että naispuolisten enemmyys vähenee muuttuen ensin alimmissa ja vähitellen myös keski-ikäluokissa miesten enemmyydeksi; ylimmissä ikäluokissa on sensijaan osittain ollut havaittavissa naisten ennestäänkin suuren enemmyyden edelleen kasvamista. Viime vuosikymmenen aikana on kehitys kuitenkin osittain jälleen käynyt päinvastaiseen suuntaan, niin että keskiluokissa naiset jälleen ovat enemmistönä. Sensijaan on miespuolisten enemmyys lisääntynyt jonkin verran alimmissa ikäluokissa. Sukupuolten välisellä lukusuhteella on suurin merkitys niihin ikäluokkiin nähden, j oihin avioliittoon menijät tavallisesti kuuluvat. Tällöin eivät kuitenkaan tule kysymykseen juuri ne suhteet, jotka edellisessä on laskettu, vaikka nekin valaisevat asiaa. Oikeamman käsityksen saa, jos jättää naimisissa olevat henkilöt laskelman ulkopuolelle ja vertaa naisia vähän vanhempien miesten lukuun. Tällöin naisten enemmyys tietenkin tulee suuremmaksi kuin edellisissä laskelmissa. Näiden suhdelukujen saamiseksi on naimattomien luvusta vähennetty kaikki 0 vuotta nuoremmat miespuoliset ja vuotta nuoremmat naispuoliset sekä jaettu näitä ikärajoja vanhemmat miehet ja naiset kahteen ikäluokkaan, nim. 00-vuotisiin ja 0 vuotta täyttäneisiin miehiin sekä -vuotisiin ja vuotta täyttäneisiin naisiin ja sitten verrattu kummankin ikäryhmän naisia vastaavaan ikäluokkaan kuuluvien miesten lukuun. Tulokseksi saadaan, että vuoden iässä olevaa miestä kohden tuli -vuotisia naisia: läsnäolevassa koko väestössä väestössä kaupungeissa maaseudulla 0 koko maassa vuotta vanhempaa naimatonta miestä kohden tuli vuotta vanhempia naimattomia naisia: läsnäolevassa koko väestössä väestössä kaupungeissa 0 0 maaseudulla koko maassa Lopuksi esitetään eräitä lukuja, joista näkyy, että sukupuolijakoon nähden on eroavaisuuksia myös uskontokuntiin nähden. 000 miespuolista kohden tuli näet eri uskontokunnissa seuraava luku naispuolisia: Proportion des femmes pour l 000 hommes de chaque confession. Luterilaiset Luthériens 0 Metodistit Méthodistes 0 Baptistit - - Baptistes 0 Kreikkalais-katoliset Catholiques grecs 0 Roomalais-katoliset Catholiques romains 9 Mooseksenuskoiset Israélites 0 Siviilirekisteri Registre civil 0 lais-katolisessa seurakunnassa miespuoliset oli- vat enemmistönä, Eriuskolaisseurakunnat, varsinkin metodistiset, näyttävät saaneen jäsenikseen paljon enemmän naisia kuin miehiä, kun sensijaan rooma-

12 . Väestön jakaantuminen iän mukaan. Väestön ryhmittymistä iän mukaan valaisevat seikkaperäisesti I ja II taululiite, edellinen vuosiluokittain, jälkimmäinen viisivuotisluokittain. Yleiskatsauksen ikäryhmityksestä antavat seuraavan taulukon suhdeluvut, jotka valaisevat erikseen läsnäolevaa, poissaolevaa ja koko väestöä sukupuolittain sekä erottamalla kaupungit ja maaseudun. Répartition relative des deux sexes par groupes quinquennaux. Läsnäoleva väestö Population présente Poissaoleva väestö Population absente Koko väestö Population totale Ikä, vuosi*. Age, ans 09 % v y- g a S Kaupungit. Villes Yhteensä Total looo.oi 000.0! J. s! ll 9..!.: 0.!.ö! Maaseutu. Communes rurales i sl Î ^ : Yhtefensä Total looo.o! looo.oi looo.o!

13 Ikä, v ii o s i a Age, ans Läsnäoleva väestö Population présente fi S. Poissaoleva väestö Population absente s Koko väestö Population totale S g! *. Koko maa Pays entier ( ; i i.0J.! l.l J Yhteensä Total looo.o 000.ol looo.oj looo.ol Jos ensin kiinnittää huomion koko maata koskeviin lukusarjoihin, on pantava merkille, että kahteen alimpaan ikäluokkaan kuului pienempi osa väestöä kuin 0-vuotisten ryhmään, 0 a-vuotisten ryhmään samalla vähemmän kuin 0-vuotisten luokkaan. Tämä johtuu pääasiassa syntyneisyyden viimeaikaisesta huomattavasta vähenemisestä, sillä muutenhan on sääntönä, että nuorin ikäluokka on suurin j a että ikäluokat sitten vähitellen vähenevät. Siten ikäluokat myös Suomen väestössä 0-vuotisten luokasta alkaen osoittavat tavanmukaista alenevaa suuntaa. Eri sukupuolia koskevista luvuista kuvastuu se tunnettu tosiasia, että naiset ovat pitempi-ikäisiä kuin miehet, jälkimmäisiä koskevat, suhdeluvut kun ylemmissä ikäluokissa ovat melkoista pienemmät kuin naisia koskevat. Yllä sanottu koskee sekä koko että myös läsnäolovaa väestöä. Sitä vastoin poissaolevan väestön ikäryhmitys on aivan toisennäköinen, mikä onkin luonnollinen seuraus sen peräti toisenlaisesta luonteesta. Siihen luetusta väestöstä kuului näet suurin osa keskiluokkiin, kun taas lapsia oli verraten vähän. Jos vertaa toisiinsa läsnäolevan ja poissaolevan väestön ikäluokitusta koskevia suhdelukuja, voi näin ollen todeta, «t.tä edelliset olivat suuremmat. 0-vuotisten käryhmissä, mutta että siitä alkaen päinvastoin Poissaolevien suhdeluvut olivat suuremmat. Jos edelleen vertaa kaupunkien ja maaseudun väestön ikäryhmitystä, voidaan tehdä seuraavat huomiot. Läsnäolevassa ja koko väestössä II oli lapsia ja nuorisoa aina 0 vuoden ikään asti maaseudulla suhteellisesti enemmän kuin kaupungeissa. Seuraavissa ikäluokissa muuttoliike siirtää melkoisen määrän väkeä maaseudulta kaupunkeihin; maalaisväestössä seuraavat ikäluokat nopeasti pienenevät, kun ne taas kaupunkilaisväestössä kasvavat, ja seurauksena on, että jälkimmäisen suhdeluvut nousevat edellisen vastaavia suhdelukuja suuremmiksi. Tätä kestää aina 0-vuotisten ryhmään saakka, mutta lähinnä ylemmissä ikäluokissa maalaisväestö jälleen on suhteellisesti runsaslukuisempi. Kaikkein vanhimmissa ikäluokissa suhde taas osittain on vaihtunut, mikä viittaa siihen ennestään tunnettuun tosiasiaan, että suurissa kaupungeissa enemmän kuin muualla jää kirkonkirjoista poistamatta henkilöitä, jotka ovat kuolleet toisella paikkakimnalla. Poissaolevaan väestöön nähden siihteet ovat j ossain määrin toiset. Tässä väestössä oli näet maaseudun suhdeluku suurempi 0- ja -vuotisten ryhmissä, kun taas kaupunkilaisväestössä ikäluokat sekä ja sitä vanhemmat olivat suhteellisesti runsaslukuisemmat kuin maalaisväestössä. Väestön ikärakenteen tuntemiselle on tärkeätä tarkastaa, onko ikärakenne pysynyt muuttumattomana, vai onko siinä vuosien varrella tapahtunut muutoksia. Tätä valaisee osaltaan seuraava yhdistelmä, joka esittää väestön suhteellisen jakaantumisen viisivuotisikäluokkiin vuosina 90, 900, 90 ja 90, erottamalla kaupunkien, maaseudun ja koko maan väestön.

14 0 Répartition relative de. la population par groupes quinquennaux 9090, / 00. Ikä, vuosia Age, ans Kaupungit Villes 90! Maaseutu Communes rurale» L Koko maa Pays entier ; , i / ! i l Yhteensä Total ! 000J 000j ) 000! Yksityiskohtaisemmin valaistaan, samoja seik- koko maan väestön suhteellisen jakaantumisen koja seuraavassa yhdistelmässä, joka esittää vuosiluokkiin vuosina 900, 90 ja 90. Répartition par années d'âge pour 000C) fiabitants Ikä, vuosia Age, ann Ikä, vuosia Age, ans 900 j Ikä, vuosia Age, ans , oo on Yli ï plus de >9fl y Yhteensä ù Q O Q O

15 Kuten näistä molemmista taulukoista ilmenee, on ikärylimityksessä tapahtunut eräitä huomattavia muutoksia viime vuosikymmenen kuluessa. Ensiksikin kiintyy huomio lasten luvun suhteelliseen vähenemiseen, joka varsinkin kaupungeissa oli kovin suuri. Kun näet vuonna /oo kaupunkilais- ja. /oo niaalaisväestöstä oli vuotta nuorempia, olivat vastaavat suhdeluvut vuonna 90 vain 0. ja 0. /oo> joten vähennys kaupunkeihin nähden oli noin */ maaseutuun. V. Myös 0-vuotisten ryhmässä on havaittavissa samanlaista suhteellista taantumista. Jälkimmäisestä taulukosta näkyy, että taantuminen oli verraten pieni 0-vuotisten ryhmässä, mutta sensijaan erikoisen suuri - vuotisiin nähden. ikävuodesta eteenpäin vuoden 90 suhdeluku sitä vastoin on suurempi kuin vuoden 90 vastaava luku. Tämä muuttunut suhde kuvastaa tietenkin etupäässä syntynoisyydon viimeaikaista vähenemistä ja maailmansodan, elintarvikepulan y. m. s. seurauksia yokä vuonna 90 tapahtunutta palautumista normaalisempiin oloihin. Yllä mainitun muutoksen seurauksena on, että muiden ikäluokkien suhdeluvut melkein läpeensä oyat kasvaneet vuodesta 90 vuoteen 90. Tästä on kuitenkin eräitä mielenkiintoisia poikkeuksia. Viisivuotisikäluokkiin 0 j a 0, tarkemmin sanoen.-vuotisten ikäluokkiin, kuului vuonna 90 suhteellisesti vähemmän väkeä kuin kymmenen vuotta aikaisemmin, mikä tietenkin etupäässä on j ohtunut siitä, että vapaussodan ja punakapinan väestöntappiot lähinnä kohtasivat näitä ikäluokkia. Myös - vuotisten luku osoittaa suhteellista vähenemistä. Tämä johtuu siitä, että nämä ikäluokat, jotka ovat syntyisin 0-luvun loppuvuosilta, ovat suurten nälkävuosien takia alusta alkaen olleet vajalukuisia ja siten aina aikaansaavat loven siihen ikäluokituksen kohtaan, johon milloinkin sattuvat. Vastaavasti oli suhdelukujen lisääntyminen erikoisen suuri -vuotisten ikäluokissa, jotka vuonna 90 edustivat tätä lovea. Edellisessä esitetyt tiedot ikäluokituksesta ovat, kuten johdannossa on huomautettu, sikäli virheelliset, että tiedot vanhuksista ovat jossain määrin epäluotettavat. Tämän selonteon ensimmäisessä niteessä on tehty selkoa siitä tarkastuksesta, joka on tehty 90 vuotta vanhempiin henkilöihin nähden. Täsmällisten tietojen saamiseksi olisi epäilemättä samansuuntainen puhdistus ollut saatava aikaan myös lähinnä nuoremmissa ikäluokissa, mutta koska virheet tässä suhteessa voi pitää pienempinä ja luotettavan selvityksen antaminen samalla kävisi papistolle sitä työläämmäksi, mitä suurempiin henkilölukuihin sen tulisi kohdistua, ei tällaiseen työhön ole katsottu voitavan ryhtyä. Tämä on osaksi selityksenä siihen, että 090-vuotiaita on niin monta vertaa enemmän kuin 90 vuotta vanhempia henkilöitä. Korkeimipiin ikäluokkiin kuului vuonna 90 seuraava luku henkilöitä. Nombre des personnes ayant plus de 0 ans. Ikä, vuosia Age, ann Läsnäoleva väestö Population présente bê Poissaoleva väestö Population absente Koko väestö Population totale * vu Kaupungit. Villes Absoluuttisesti. Chiffres absolus. 0 9! ; ! 9 Maaseutu. Comm. rurales l ) 0 lli! 0! 0 0 9! 0; Koko maa. Pays entier.! j 0 90! i 99! ! ,! ; 9 09' ' x ) Taululiitteiden mukaan ei ainoakaan mieshenkilö ollut saavuttanut 00 vuoden ikää; todellisuudessa on L Uudenmaan läänin maaseudulla kirjoissa oleva, läsnäolevaksi luettu henkilö, jonka syntymävuosi taululiitteiden mukaan on, syntynyt v..

16 Ikä, vuosia Age, ans ta K a V Läsnäoleva väestö Population présente oa tn O Poissaoleva väestö Population absente Éoko väestö Population totale henkeä kohde"n samaa sukupuolta. - Kaupungit Villes.! habitants du même sexe. 090! ; 00 90! 9 Par Maaseutu. Comm. rurales, j 090 i 9l j 9 Koko maa. Pays entier. i : 090! 0! i 9 Yllä olevien lukusarjojen mukaanvan husten suhteellinen luku oli melkoista suurempi poissaolevien kuin läsnäolevien keskuudessa, mikä osaltaan vahvistaa sitä tosiasiaa, että väestökirjanpidon tiedot vanhuksista eivät ole niin täsmällisiä, kuin suotavaa olisi. Näiden lukujen asialliseen sisältöön nähden on pantava merkille, että naiset sekä absoluuttisesti että suhteellisesti niin paljon yleisemmin kuin miehet ovat saavuttaneet 0 vuotta korkeamman iän j a että naisten enemmyys kasvaa kaikkein ylimmissä ikäluokissa. Niinpä on ainoastaan yksi mies saavuttanut 00 vuoden iän, kun taas naisista on ilmoitettu näin vanhoiksi. Ainoa mies oli kirkonkirjoissa Nurmijärvellä, syntynyt vuonna ja leskimies. Naisista oli helsinkiläisiä, ja oli heidän syntymävuotensa todellisen väenlaskennan mukaan, ja ; kaksi edellistä naimattomia, kolmas leskivaimo. Uudeltamaalta kotoisin oli vielä neljäskin 00-vuotias nainen, joka oli kirjoissa Iitissä, syntynyt vuonna 9 ja naimaton. Viides 00-vuotias nainen oli Kuolajärveltä, syntynyt vuonna 0 ja leski. Todellisen väenlaskennan nojalla tilastoon otettujen 00-vuotiaiden ikää ei ole voitu tarkistaa, mutta tiedot muiden sekä iästä että elossaolosta voidaan pitää täysin luotettavina. Vanhusten luku on viime vuosikymmeninä osoittanut huomattavan suurta sekä absoluuttista että suhteellista kasvamista. Tätä valaisee seuraava taulukko, jossa kaupungit ja maaseutu on erotettu ja joka samalla esittää koko maan luvut suhteessa asukkaaseen. i Kaupungit. Villes. Nombre des personnes ayant plus de 0 ans vuotisia 090 ans & g ' S" i ^ 9 ; Absoluuttisesti ! 9 i. 90 i, 09; 9 Maaseutu. Comm. rurales vuotiaia 9000 ans 0 9 SI VB Chiffres c vuotta tai vanhempia 00 ans et anssu ibsolus.. Molemmat sukup..._ ---

17 090-VHOtisia 090 ana 9000-vuotisia 9000 am 00 vuotta tai vanhempia 00 ans et anssu I f Koko maa. Pays entier Koko maa. Pays entier Absoluuttisesti. Chiffres absolus asukasta kohden Par Koska tiedot 90 vuotta täyttäneiden luvusta on vuosiin 900, 90 ja 90 nähden erikoisesti tarkistettu ja vanhusten luku sen nojalla vähennetty, ei näin vanhojen henkilöiden luvun väheneminen vuonna 900 vuoteen 90 verrattuna ole todellinen, vaan ainoastaan näennäinen. Näin ollen osoittavat siis ylläolevat lukusarjat melko säännöllistä vanhusten luvun sekä absoluuttista että suhteellista kasvamista. Todennäköistä onkin, että tämä vastaa todellista kehitystä, vaikka, kuten edellisessä on huomautettu, tiedot eivät, varsinkin 090-vuotisiin nähden, joiden lukua ei seikkaperäisesti ole tarkistettu, ole niin täsmällisiä, kuin suotavaa olisi. On tapana jakaa väestö tuottavaan ja kahteen etupäässä vain kuluttavaan ikäryhmään. Tuottamattomiksi luetaan kaikki lapset tai 0 ikävuoteen asti sekä 0 vuotta täyttäneet henkilöt, joiden työvoima on vähenemässä, tuottaviksi taas 0- tai 00-vuotiaat, joiden työstä eivät yksin he itse, mutta myös lapset ja vanhukset pääasiallisesti saavat toimeentulonsa. Jos tätä jakoperustetta sovitetaan vuoden 90 koko, läsnäolevaan ja poissaolevaan väestöön, saadaan seuraavat lukusarjat. Age productif et improductif, / 00. k ii, v ii o s i a Age, atm Läsnäoleva väestö Population présente Poissaoleva väestö Population absente Koko väestö Population totale Kaupungit. Villes ;. 00 i. 00 i. 0 - :. I Maaseutu. Comm. rurales. : Koko maa. Pays entier. 0 '. 0!. 00 i i 9. 0!

18 Maan koko väestöstä edusti siis vajaa puolet tuottavia ikäluokkia, jos rajana pidetään 0 vuoden ikää, mutta lähes /, jos ikärajaksi otetaan vuoden ikä. Kuten yllä olevasta näkyy, oli poissaolevan väestön jakaantuminen puheenalaisessa suhteessa aivan toinen kuin läsnäolevan; edellisessä oli tuottavia hyvin paljon enemmän kuin jälkimmäisessä, samoin vähän enemmän 0 vuotta täyttäneitä, mutta sitä vastoin aivan vähän lapsia. Kaupungin ja maaseudun välillä ilmeni niinikään selvä erilaisuus, edellisissä kun tuottavat ikäluokat olivat melkoista lukuisammat kuin maaseudun väestössä. Sitä vastoin sekä lapset että vanhukset olivat suhteellisesti lukuisammat maaseudun kuin kaupunkien väestössä. Viimeaikaista kehitystä valaisee alla oleva yhdistelmä. Age productif et improductif 090, / 00. Ikä, vuosia Age, ans Kaupungit. Villes. 0 0, ' Maaseutu. Comm. rurales Koko maa. Pays entier Kehityssuunta on täysin selvä vain 0 vuotta vanhempien ryhmään nähden, joka osoittaa aivan säännöllistä kasvamista. Lasten luku on koko maassa kasvanut vuoteen 90 saakka, mutta siitä lähtien alentunut, viime vuosikymmenenä erikoisen voimakkaasti. Sama koskee maaseudun vastaavaa ikäryhmää, kun taas lasten suhteellinen luku kaupungeissa alkoi vähetä vasta viime vuosikymmenellä. Tuottaviin ikäluokkiin nähden on havaittavissa kehitystä sekä suuntaan että toiseen, mutta kaikkialla näihin kuuluvien suhteellinen luku on vuodesta 90 vuoteen 90 httomattavasti lisääntynyt. Lääneihin nähden voidaan myös havaita eräitä eroavaisuuksia, kuten seuraavasta näkyy. Koska poissaolevien puheenalaisella jaoituksella läänittäin ei ole merkitystä, on se jätetty pois taulukosta.

19 Age productif et improductif, par départements, / 00. si H *r si H II B tf n «~~ l J i fi!i li îi II!ï H! - l!! i! Läsnäoleva väestö. Population j : présente. j j, ; i i e! ^ Koko väestö. Population totale. j ! i 0 j Ne tuntuvat läänien väliset eroavaisuudet, joita yllä oleva yhdistelmä valaisee, ovat melkoiselta osalta johtuneet kaupunkilaisväestön erilaisesta lukuisuudesta eri läänien väestössä. Myöhemmin (siv. ) tehdään selkoa eri siviilisäätyluokkien ikäryhmityksestä.

20 . Väestön jakaantuminen siviilisäädyn mukaan. Suomen väestön jakaantumista siviilisäädyn mukaan vuoden 90 päättyessä valaisevat seikkaperäisesti I, II j a III tanluliitteet. Niiden lukusarjoja tarkastettaessa herättää huomiota, että naimisissa olevien miesten ja naisten luvut eivät täsmälleen vastaa toisiaan, vaan että naisia on enemmän kuin miehiä. Luonnollista on, että näin on läsnäolevan väestön keskuudessa, sillä suurempi osa aviomiehistä kuin aviovaimoista on kotipaikkakunnalta poistuneina luettu poissaoleviksi, mutta jos väestökirjanpito olisi tarkka, ei tällaisia eroavaisuuksia voisi syntyä koko väestöön nähden. Näin äärimmäisen tarkkaa kirjanpitoa ei kuitenkaan käytännössä tavattane. Puheenalainen eroavaisuus on todettavissa sekä kaupunkeihin ja maaseutuun että myös useimpiin lääneihin nähden, joskin parissa tapauksessa naimisissa olevia miehiä oluenemmän kuin naisia. Samansuuntainen eroavaisuus on todettu myös aikaisemmin; naineiden naisten enemmyys oli v. 0, v. 90, v. 900, v ja v. 90. Koko maan väestö läsnäoleva, poissaoleva ja koko väestö ryhmittyi vuoden 90 päättyessä, erottamalla kaupunkilais- ja maalaisväestön, siviilisäädyn mukaan seuraavassa taulukossa esitettyjen promillelukujen osoittamalla tavalla. Répartition de la population selon Vétat civil par sexes, /oo- s. atto Miespuoliset Sexe masculin Sä. ineit = j< TS ak imie s- g il g» Naispuoliset Sexe féminin n & - ' g Molemmat sukupuolet Les deux sexes?. Läsnäoleva väestö. Population présente. Kaupungit Villes 9. Maaseutu Comm. rurales Koko maa Pays entier 0.o!.' i ! 0.!.!.. a ; Poissaoleva väestö. Population absente. Kaupungit Villes..] ;.9.., 0. Maaseutu Comm. rurales \..! ! Koko maa Pays entier.9..!..!.! 0.!..0!.. Koko väestö. Population totale. Kaupungit Villes. Maaseutu Comm. rurales , 9. Koko maa Pays entier.' ! 0..i..0' Kuten yllä olevista, läsnäolevaa väestöä koskevista promilleluvuista näkyy, oli vain vähän enemmän kuin / 0 väestöstä naimisissa. Naisista oli vähän pienempi osa kuin miehistä naimisissa, ja naimattomiin nähden oli eroavaisuus samansuuntainen, mutta suurempi. Sitä vastoin leskien luku oli suhteellisesti lähes kolme kertaa suurempi naisten kuin miesten keskuudessa, ja myös laillisen avioeron saaneisiin nähden erotus kävi tähän suuntaan, vaikka se oli pienempi. Jos taas vertaa kaupunki- ja maalaisväestön siviilisäätyjaoitusta, voidaan havaita, seuraavat eroavaisuudet. Naimisissa olevien suhdeluku oli vähän suurempi maaseudulla kuin kaupungeissa. Naisiin nähden oli eroavaisuus paljon suurempi; kaikista läsnäolevista oli näet

21 kaupungeissa 0. /oo J a maaseudulla. «/oo naimisissa, kun taas vastaavat suhdeluvut naisiin nähden olivat. ja. /o O. Sitä vastoin olivat vastaavat miespuolisia koskevat suhdeluvut. 9 ja. i /oo» joten kaupungeissa siis suurempi osa heistä kuin maaseudulla oli naimisissa. Naimattomiin nähden kaupunkien ja maaseudun väliset eroavaisuudet olivat päinvastaiseen suuntaan käyviä kuin naimisissa oleviin nähden ja verraten pieniä. Leskien suhteellinen luku oli kutakuinkin samansuuruinen kaupungeissa ja maaseudulla, kun sitä vastoin eronneita oli kaupungeissa monta vertaa enemmän kuin maaseudulla. Poissaolevan väestön jaoitus siviilisäädyn mukaan eroaa jonkin verran edellä selostetuista läsnäolevaa väestöä koskevista suhteista, varsin- kin sikäli, että naimattomia ja eronneita oli enemmän ja naimisissa olevia ja leskiä taas vähemmän kuin läsnäolevassa väestössä. Yllä selostetut eroavaisuudet ovat melkoiselta osalta johtuneet siitä, että toiselta puolen läsnäoleva ja poissaoleva, toiselta puolen kaupunkien ja maaseudun väestö ikärakenteensa puolesta tuntuvasti poikkeavat toisistaan, kuten edellisessä luvussa on osoitettu. Ennenkuin käydään esittämään ikäluokituksen erilaisuuden vaikutusta siviilisäätyjaoitukseen, on kuitenkin syytä luoda silmäys eri läänien väestön siviilisäätyjaoitukseen. Tätä valaisee seuraava yhdistelmä, jossa esitetään sekä koko väestöä että läsnäolevaa väestöä koskevat promilleluvut, kun taas poissaolevaa väestöä koskevat luvut vähemmän tärkeinä on jätetty syrjään. Répartition de la population selon le sexe et Vétat civil, en / 00. Miespuoliset Sexe masculin Naispuoliset Sexe féminin Molemmat sukupuolet Les deux sexes Lä än Départements i! à S" * os. S ï? S? g. S ö S JE < II lî Si I iideiimaan, Turun-Porin Ahvenanmaa Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion V r aasan Oulun.i.. j.0. ' 9....! ' Läsnäoleva väestö. Kaupungit..«j J 0. 9.'.9 0.!...o'.0. Population présente. - - Villes... (i fi 9. fi 9. (» : 0..' 9. Kaikkiaan Ensemble 9. ;>.9;.fl; !.«H l'iideumaan, Turun-Porin. Ahvenanmaa Hämeen... Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan < Hilun, Kaikkiaan Ensemble l udenmaan. Turun-Porin. Ahvenanmaa Hämeen Viipurin Mikkelin... Kuopion Vaasan Oulun.9.«. 9...fi Maaseutu, Communes rurales ! 0.»! ! 0..fi ij ; ! ! : 09.! ; !.,. 0.ö 9.9.; ()...; 0.«; Kaupungit ja maaseutu. 9. 'illes et communes rurales ! fi V fi 0..., !.0.; Kaikkiaan Ensemble 0.0!.;. l.o !.! 0.' O !.. o! 9 i 0. i 0.j.0Î 0.!

22 Miespuoliset Sexe masculin Naispuoliset Sexe féminin Molemmat sukupuolet Les deux sexes Lääni tz{ (H!zj t o ^ S ï *ï l! Il i II H ï E l Uudenmaan, Turun-Porin, Ahvenanmaa Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Koko väestö. Population totale. Kaupungit. Villes Kaikkiaan Ensemble.].J.9J i 0.9 Uudenmaan '.0 9. Turun-Porin.0 0. Ahvenanmaa Hämeen. 0. Viipurin Mikkelin..J Kuopion.0 0.9! Vaasan. 9.0 Oulun 9.. Uudenmaan Turun-Porin Ahvenanmaa Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan, Oulun, Maaseutu. Communes rurales Kaikkiaan Ensemble 0.! 0.. Kaupungit ja maaseutu. Villes et communes rurales ! ! Î Kaikkiaan Ensemble Läänien läsnäolevan väestön siviilisäätyjaoitukseen nähden voidaan siis havaita orinäisiä mainitsemisen arvoisia eroavaisuuksia. Naimisissa olevia oli suhteellisesti enimmin Ahvenanmaalla (. /oo) sekä Viipurin ja Mikkelin lääneissä (. ja 9. o /oo)> vähimmin taas Oulun (0. /oo)> Turun-Porin ja Hämeen lääneissä (0. /oo)' Naimattomiin nähden läänien järjestys oli melkein päinvastainen; vähimmin niitä oli Ahvenanmaalla (. /oo) J a Viipurin läänissä (0. /oo)> enimmin taas Oulun (. / 00 ) ja Kuopion (. / 00 ) lääneissä. Leskien luku oli suhteellisesti suurin Ahvenanmaalla (.9 /oo)î lähinnä seurasivat Mikkelin (. / 00 )» Turun- Porin (. s % 0 ) ja Viipurin (. / 00 ) läänit, kun taas toista äärimmäisyyttä edustivat Oulun (0. /oo)> Kuopion (. / 00 ) ja Uudenmaan (. / 00 ) läänit. Eronneita oli kaikkialla aivan vähän, Uudenmaan läänissä enimmin (. /oo)- Läänien väliset suhteet ovat osittain samat, J l.e.0! 0.l 9.a ().!» ».... l.o 0. 0.G.. osittain toisenlaiset, jos huomion kiinnittää erikseen kaupunkeihin ja maaseutuun. Kaupunkilaisväestössä naimisissa olevia oli Ahvenanmaalla (. o /oo) tuntuvasti enemmän kuin muissa lääneissä; lähinnä seurasivat Viipurin ja Mikkelin läänit (9.0 ja. 9 /oo)» kun taas suhdeluvut olivat pienimmät Oulun ja Hämeen läämsihin (9. ja 90. /oo) nähden. Naimattomia oli enimmin Oulun ja Hämeen lääneissä (. ja. / 00 ) sekä vähimmin Ahvenanmaalla ja Mikkelin läänissä (. ja 0. /oo)- Leskiin nähden olivat ensi sijalla Mikkelin ja Turun-Porin läänit (. ja. / 00 ) sekä viimeisellä sijalla Uudenmaan lääni (. 9 / 00 ). Eronneita oli enimmin Uudenmaan läänissä ja Ahvenanmaalla (.» ja. /oo)> vähimmin Kuopion ja Mikkelin lääneissä (. ja. /oo)- Maaseutuväestössä läänien väliset eroavaisuudet olivat pienemmät kuin kaupunkilaisväestössä, mutta suureksi osaksi samaan suuntaa'

23 meneviä. Suurin oli naimisissa olevien suhdeluku Ahvenanmaalla ja Viipurin läänissä (0. ja,'. /oo)> pienin taas Oulun ja Turun-Porin lääneissä (0. ja 0. /oo)* Naimattomia taas oli suhteellisesti runsaimmin Oulun läänissä (0. / 00 ) ja vähimmin Ahvenanmaalla (. o/ oo ), kun taas leskiin nähden äärimmäisyyksiä edustivat toiselta puolen Ahvenanmaa (. /oo)> 9 oli kaikkialla maaseudulla häviävän vähän, enimmin Ahvenanmaalla (. /oo)- Väestön siviilisäätyjaoitus ei ole muuttumaton, vaikka siinä ilmenevät muutokset yleensä ovatkin pieniä. Tässä suhteessa viime vuosikymmenien kuluessa tapahtuneita muutoksia valaisee seuraava taulukko, j ossa erikseen esitetään koko maan, kaupunkien ja maaseudun suhdeluvut. toiselta puolen Oulun lääni (9. /oo)- Eronneita Répartition de la population selon le sexe et Vétat civil 90090, en % Vuosi Annie S S S' B r>. S Miespuoliset Sexe masculin. o > FT i.! 0.9.!.9. 'M Koko maan väestöön nähden voidaan si ia todeta, että naimattomien ja leskien suhteelliset luvut ovat viime aikoina lisääntyneet, kun taas naimisissa olevien luku on vähentynyt. Maalaisväestössä kehitys on käynyt samaan suuntaan, mutta kaupunkilaisväostöön nähden ei voi havaita yhtä selvää kehityssuuntaa. Naimisissa olevien suhteellisen luvun vähenemistä valaisevat selvästi ne luvut, jotka ilmaisevat, montako naimatonta, leskeä ja eronnutta tulee 00 naimisissa olevaa henkeä kohden. Tätä esittää kumpaankin sukupuoleen nähden erikf^en seuraava yhdistelmä. Célibataires, veufs et divorcés de chaque sexe par 00 des mariés du même sexe. Naimattomia ja eronneita miespuolisia sekä neita naispuolisia sekä Naimattomia ja eron- Vuosi leskimiehiii 00 nainutta miestä kohden nutta naista kohden leskivaimoja 00 nai- Année Célibjtaires, veufs et Célibataires, veuves et... divorcés divorcées Leskivaimojen ja avioeron saaneiden vaimojen suurta enemmyyttä verrattuna leskimiesten Ja avioeron saaneiden miesten lukuun valaisevat «auraavat lukusarjat Maaseutu. 0.0]. 0.0] Naispuoliset Sexe féminin II «{ b. Kaupungit. Villes &> c. la a sr Ç» g- Molemmat sukupuolet Les deux sexes.0.. Communes rurales... [ j..! 0.0'. 0..' 0.. Koko maa. Pays entier. 0.0] ^ (D _, (B N (* M d td N [D h "og S H. 0 g. «S ff*=". si.!!!-. J ^ O o *tf " M.? i to " o.î. [0.0].; Jos taas vertaa hajonneiden avioliittojen lukua pysyviin avioliittoihin, saadaan seuraavat lukusarjat. Veufs et divorcés de chaque sexe par 000 des mariés du même sexe V u o a i Année Leskimiehiä ja eronneita miehiä 000 nainutta miestä kohden Veufs et divorcés Leskivaimoja ja eronneita naisia 000 nainutta naista kohden Veuves et divorcées 9

24 0 Koska naimattomien luvusta niin suuri osa on lapsia, jotka eivät saata kuulua muuhun kuin naimattomien siviilisäätyyn, on syytä erikseen tarkastaa täysikasvuisen väestön siviilisäätyjaoitusta. 0 vuotta täyttäneiden henkilöiden jakaantumista eri siviilisäätyihin valaisevat seuraavassa taulukossa esitetyt promilleluvut erottamalla sukupuolet. x Répartition de la population au-dessus de 0 ans selon l'état civil, par sexe, en / 00. Kaupungit VilUs Maaseutu Communes rurales Koko maa Pays entier Siviilisääty État civil a» g «I" bar toi. Läsnäoleva väestö. Population présente. Naimattomia Célibataires Naineita Mariés Leskiä Veufs et veuves, Eronneita Divorcés (. 0. '.; Yhteensä Total 000.0! I! Poissaoleva väestö. Population absente. Naimattomia Célibataires. 9. Naineita Mariés '.J 0.9 LeskiäVeufs et veuves..!.' 9. Eronneita Divorcés ' Yhteensä Total 000.0; (HK).o: looo.o! OOO.o ! looo.oi OOO.o Koko väestö. Population totale.! Naimattomia Célibataires '.)..! Naineita Mariés. 9.9' 9..! fi! Leskiä Veufs et veuves Eronneita Divorcés Yhteensä Total OOO.o OOO.o 000. o OOO.o OOO.o 000. o OOO.oj OOO.o Yllä olevissa suhteissa on viime vuosikymmenien kuluessa tapahtunut suuria muutoksia sikäli, että naineiden suhteellinen luku on alentunut samalla kuin naimattomien suhdeluku on kasvanut, kuten näkyy seuraavasta taulukosta. Répartition de la population au-dessus de 0 ans selon Vétat civil 90090, en 0/ V u o s i Année -* lilil»'. ' Miespuoliset. Sexe masculin I i Verrattuna koko väestön siviilisäätyryhmityksessä tapahtuneisiin muutoksiin yllä olevat ovat tuntuvasti suuremmat. Kehityksen erilaisuus johtuu siitä, että lasten luvun suhteellinen väheneminen on ollut omansa hidastuttamaan naimattomien luvun alenemista koko väestössä, mutta että se ei ole vaikuttanut 0 vuotta täyttäneitä koskeviin suhdelukuihin. îff S. B"! Naispuoliset. - Sexe féminin..! 9. i %» Molemmat sukupuolet. Deux sexes. 0. i 9. j 9. i 0.9.!. 9.0 I... 0.!. On kuitenkin olemassa pienehkö määrä miehiä ja naisia., jotka jo, ennenkuin olivat saavuttaneet yllä käytetyn 0 vuoden ikärajan, olivat menneet naimisiin. Näin aikaisten avioliittojen suhteellista lukuisuutta valaisee seuraava yhdistelmä, jossa esitetään toiselta puolen <>-

25 vuotisten naimisissa olevien miesten, toiselta ten luvut suhteessa samanikäiseen miepuolen 0-vuotisten naimisissa olevien nais- heen ja naiseen. ) Hommes mariés de 0 ans en / 000 de tous les hommes de 0 ans et femmes -mariées, de 0 ans en / 000 de toutes les femmes de 0 ans Lääni Dé parlementa Miehet Hommes 900 j 90! 90 Naiset Femmes Uudenmaan. Turun-Porin. Ahvenanmaa Hämeen Viipurin Mikkelin... Kuopion Vaasan Oulun 99 9 Koko maa Pays entier j Kaupungit Villes! Maaseutu Communes rurales.. \ ' 9 Yllä olevissa lukusarjoissa kiintyy huomio toiselta puolen siihen, että nuorten avioliitot ilmeisesti nopeasti ovat vähenemässä, toiselta puolen eri paikkakuntien välisiin eroavaisuuksiin. Jälkimmäisessä suhteessa on pantava merkille, miten paljon yleisemmät aikaiset avioliitot ovat maaseudulla kuin kaupungeissa. Nuoria avio- )nielua oli suhteellisesti enimmin Viipurin ja Oulun lääneissä, vähimmin taas Mikkelin läänissä. Nuoriin aviovaimoihin nähden olivat ensi sijalla Viipurin, Kuopion ja Mikkelin läänit sekä viimeisellä sijalla Hämeen ja Turun-Porin läänit. Huomattava on, että sinä kahdenkymmenen vuoden aikana, jota yllä olevat lukusarjat valaisevat, on tapahtunut suurta tasaantumista eri läänien välillä, ilmeten ennen kaikkea siten, että Vaasan lääni nuorten aviomiesten ja Viipurin lääni nuorten aviovaimojen suhteelliseen yleisyyteen nähdon eivät onää sanottavasti poikkea muiden läänien suhteista. Edellisen lisäksi on syytä luoda silmäys parissa ikäluokassa tapahtuneeseen siviilisäätyjaoituk- «m muutokseen. 00-vuotisista oli seuraava promilleluku eri ajankohtina naimisissa. Suhde 0 vuotta täyttäneiden naimattomien ja koko siinä iässä'olevan väestön välillä selviää alempana olevista promilleluvuista. Célibataires 'des deux sexes au-dessus de 0 ans en /oo de la population totale du même âge Vuosl Annie Kaupungit Villes Maaseutu Communes rurales 0... Koko maa Pays entier..9. Kuten kahdesta edellä olevasta yhdistelmästä näkyy, on 00-vuotiasten keskuudessa naimisissa olevien luku kahden viime vuosikymmenen aikana taantunut melkoisesti, varsinkin maaseudulla. Sopusoinnussa sen kanssa on, että 0 vuotta vanhempien keskuudessa naimattomuus on lisääntymässä. Kummassakin suhteessa on kehitys jälkimmäisenä vuosikymmenenä ollut, melkoista nopeampaa kuin edellisenä. Mariés de 00 ans en /oo de la population totale du même âge. i 900 i 90!l90 Vuosi Année Kaupungit Villes Maaseutu Koko maa Communes Pays entier rurales Väestön siviilisäätyjäkö kussakin viisivuotisikäluokassa, erikseen mies- ja naispuolisten keskuudessa sekä erikseen kaupungeissa ja maaseudulla, vuosina 90 ja 90, jälkimmäisenä vuonna erottamalla läsnä- ja poissaoleva väestö toisistaan, käy promilleluvuin lausuttuna ilmi kolmesta seuraavasta taulukosta. *) -vuotisten mielten ja --vuotisten naisten ikäluokkia eli alimpia ikäluokkia, joissa naineita henkilöitä y. 900, 90 ja 90 esiintyi, ei ole, niihin kuuluvien naineiden harvalukuisuuden tähden (nim. v. 900 { miestä ja naista sekä v. 90 miestä ja naista ja v miestä ja nainen), laskelmissa otettu huomioon.

26 Répartition relative de chaque groupe quinquennal des deux sexes selon Vétat civil 90 et 90. Ikä, vuosia Age, ant Läsnäoleva väestö Population présente ii Poissaoleva väestö Population absente ;*E Koko väestö Population totale»"ê it ^ Î [0.0] OOO.o o Kaupungit. Villes. Miespuoliset. Sexe masculin J J...9 Kaikki ikäluokat 9..9l.J ^ :.; 0. s'.9j »!.0.J !.9 9.!.9 :ï [0.0]] O.o!. i.i. 0.;.!.0; 9.9! ! 9.li 9.J 00. O ' Naispuoliset. Sexe féminin..9..; 09.! s lj 0. 0.' Kaikkfikäluokat..; 90.i.fi;.o OOO.o; I. I 9. ; H0. H ; s'.o' ! S Molemmat IlOOO.o! - [0.0] 9..9 O.o ! o i.s'. 9. : 9. j:-: '0. i. fi 9. s.j !) 0..!.9.o!.0.:...9 Kaikki ikäluokat!.j 0.! 0.9.i..,.. 0..i.! !.,..9; [0.0] J.!.' !.9.!. 9.0 looo.o: ; O.i'fO.0..0 ".0 0.,. 9.i ,.; J..0] i..j...! 0.'..!...! 9. O.fl sukupuolet. Les deux sexes. I il OOO.o ; - ".9...9, oi ! ; !...0..Î.9 G..0.H 0.i 0. e ! ô ! 0..! J 9.. oj.! 0.0. l! !..; ! ! !. 0.ll.;.0;.,.9;...9,.9. T. [0.0] ' ! , 9.9; ' i. I ] ! (U 9.J 0.J 00.! 9.!.; 9.J.Oj0.j..(

27 Ikä, vuosia Age, ans Läsnäoleva väestö Population présente g OOO.o Poissaoleva väestö Population absente i * l JS Maaseutu. Communes Miespuoliset. Sexe o'; ! Koko väestö Population totale rurales, masculin Kaikki ikäluokat).o.l '.J 0.( ^ ! Kaikki ikäluokat ^ ^ 9...! ).0; Naispuoliset. Seze féminin j.0,. i i il B, S"»Sw. «S o? B. S- *? ; ' !...r,..' i T.ll O.sl 99.!..o! o 0.9 Molemmat il 000.o! sukupuolet. s? g a a t?» S B' A tar ^ Ä " g..» g- ves «V *B (*, &9: [0.0] J j ] Les åexu sexes r\ ' 9...' 99.!. ' ', j.9. [0.0] : S! i OJ 0.! ;.. 9..; ' 0. i...0 IO.! ] !....i J 9.! ; i i ö i o 00.0 Kaikki ikäluokat J.; i ooo.o; o!. 0..i.Î 9.! 0.J 0.i - j ! i ll. 0.

28 - I k ä. v u o s i a Age, ans Läsnäoleva väestö Population présente J o' !...! 0.. o!.! J J 0.9:. I li Poissaoleva väestö Population abxente ë. *l. " ifi* S B f^. ** Sr ] is B. ; ri p: i <v Koko maa. Miespuoliset. il Kaikki ikäluokat 0.o'.o:. Loi.9J Kaikki ikäluokat! j [0.00] Î !...0.!.! ! o ! ! ; 0..O :..o!l ; OO [0.00] Kaikki ikäluokat! ! Naispuoliset j Koko väestö Population totale " g s; Pays entier. Sexe masculin i 0..J..! o 0., 99..!.9! J l!..!.!..; !.0.9. j ! i! 0.fi Sexe OOO.o féminin i ).j 09.! 0.. _~ [0.00] Molemmat sukupuolet. Les deux sexes ; Î [0.0] Y a ! ! [0.00] ) 9.ô (.l.9 OOO.o [ o[. j 0.. & i.

29 Ikäluokkiin 0 kuului yksinomaan naimattomia ja seuraavissakin ikäluokissa, 0 ja C v., naimattomat olivat suurimpana siviilifiäätyryhmänä. Tämä pitää, kun läsnäolevaa väestöä tarkastetaan, paikkansa vielä 0- vuotisiin miehiin nähden, mutta mainitun ikäluokan naisista oli jo suurempi osa siirtynyt naimisissa olevien ryhmään. Kaikissa keski-ikäluokissa kuului sitten sekä miehistä että naisista suurempi osa naimisissa olevien kuin mihinkään muuhun siviilisäätyryhmään. Vasta korkeimmissa ikäluokissa enemmistö siirtyy leskien ryhmälle, naisiin nähden 0-vuotiaista, kaupungeissa 0-vuotiaista, asti, miehiin nähden vasta 0-vuotisten luokassa. Poissaolevan väestön vastaavat suhdeluvut poikkeavat useissa suhteissa läsnäolevan väestön yllä esitetyistä luvuista. Naimattomien luku on poissaolevassa väestössä kaikissa ikäluokissa tuntuvasti, osaksi hyvinkin paljon suurempi kuin läsnäolevien keskuudessa; sama koskee myös yleensä avioeron saaneita, kun taas naineiden suhdeluvut useimmissa ikäluokissa päinvastoin ovat pienemmät, alimmissa ikäluokissa hyvinkin paljon pienemmät poissaolevassa kuin läsnäolevassa väestössä. Leskiin nähden tämä myös pitää paikkansa, vaikkei kaikkiin ikäluokkiin nähden, ja eroavaisuudet ovat enimmäkseen pienemmät kuin naimisissa olevien keskuudessa. Jos taas tarkastaa, mihin suuntaan kehitys on käynyt sitten vuoden 90, voidaan havaita yksityisiin ikäluokkiin nähden saman kehityssuunnan ilmenneen, kuin koko väestöä koskevien lukujen nojalla edellisessä on todettu. Ellei pane huomiota kaikkein korkeimpiin ikäluokkiin, joiden suhteille absoluuttisten lukujen pienuuden takia ei voida antaa sanottavaa merkitystä, voidaan näet tehdä seuraavat huomiot. Naimattomien suhdeluku on kaikissa viisivuotisikäluokissa kasvanut, osittain hyvinkin voimakkaasti, kun sen sijaan naimisissa olevien suhteellinen luku melkein vastaavasti on vähentynyt. Tämä siirto näyttäytyy voimakkaimpana alemmissa naimakelpoisissa ikäluokissa, mutta esiintyy myös korkeammissa ikäluokissa, vaikka osaksi heikompana. Leskien suhteellinen luku on yleensä ollut kasvamaan päin. Miehiin nähden tämä on läpikäyvä kehityssuunta, josta vain ikäluokat 00 ja 090 ovat poikkeuksena. Naissukupuoli eroaa tästä sikäli, että nuoremmissa ja keski-ikäluokissa leskien luku on kasvanut erikoisen paljon, sviureksi osaksi punakapinan ja vapaussodan johdosta, kun taas vanhempien leskivaimojen suhteellinen luku on vähentynyt. Avioeron Saaneiden pienet suhdeluvut ovat kaikissa ikäluokissa kasvaneet osoittaen avioerojen käyvän entistä yleisemmiksi. Kunkin siviilisäätyryhmän ikäjaoitusta valaistaan seuraavissa taulukoissa, jotka esittävät tämän jaoituksen -vuotisikäluokkiin, erottamalla sukupuolet, kaupunkien, maaseudun ja koko maan väestöön nähden, sekä ottamalla huomioon sekä koko että läsnä- ja poissaolevan väestön vuodelta 90 ja vertailun vuoksi myös vuoden 90 koko väestön vastaavat suhteet. Répartition relative de chaque état civil des deux sexes par groupes quinquennaux 90 et 90, en % i vuosia fe, ans M g. g. B s. r Läsnäoleva väestö Population présente si s. s *? ? f a* E *" s. *" i I g. r li.J.i 0.0! Poissaoleva väestö Population absente Kaupungit. Miespuoliset. 0..: 0.!.!.!.! i ;.J 0.!.! 0. o 9.i ! :.... Villes. Sexe masculin Koko väestö Population totale. a Ils bë? S i S. g g" * o' ~«g.» *. S «"S" T H OOO.o loooo S i i _ fl...0.

30 Ikä, vuosia j Age, ans Läsnäoleva väestö Population présente m, - I»! Poissaoleva väestö Population absente Eoko väestö Population totale C , Yhteensäj, TotalX Yhteensä Total Î.;..;.j Naispuoliset. Sexe féminin l.l r\r\r\ n oli OOO.o l.o Molemmat sukupuolet. Les deux sexes..i.! J.9 i... 0.Î : l i '....0.J !.9 9.Î ': !.,.....; c OOO.o OOO.o OOO.o looo.ojlo Maaseutu. Communes rurales. Miespuoliset. Sexe masculin _

31 , vuosia ge, ans Läsnäoleva väestö Population présente El S ii Poissaoleva väestö Population absente Koko väestö Population totale * f *» t" [0.0] hteensäj Total! l OOO.o o 000.0! looo.o! looo.o; Naispuoliset. Sexe féminin. o. - ; ! ' , ô r ' ! !. [0.0] [0.0]. 0. [0.0].. [0.0] [0.0] j Yhteensä Total [0.0] ! 0.! [O.0] OOO.o OOO.o Ö OOO.ojl OOO.oil OOO.o OOO.o OOO.oll OOO.o OOO.o OOO.o ; : Molemmat sukupuolet. Les deux sexes i < : - I I Î.-.! -.0 _ !. 0.' J ! ; ( r 0.0; i ; l.o, ! H [0.0] i [0.0]. _.. [0.0] 0... [0.0]j _. Eteensä Total OOO.oll OOO.o OOO.O! OOO.o looo.o IOOO.0!

32 Ikä, vuosia Age, ans Läsnäoleva väestö Population présente Mi n Poissaoleva väestö Population absente feg i Koko väestö Population totale sf i [0-0] S.!.., 0.!., 0.0;.! Yhteensä j Totall OOO.o 000.o OOO.o ! J s 90! Yhteensä! Total! ! 09..; [0.0] ' d..] Koko maa. Miespuoliset Pays entier. - Sexe masculin..:. ; i. j.0! 0.i.9!..r.. 0.; [0.0]i ; 9.: ! !.; OOO.o!! OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o 0 Naispuoliset. Sexe féminin. : i... 9.'.. 0..' ; ! 9..0 II.0 9.j 9..!. 09., 0. 0.; '..; 0..!..0'..0J Î 9..J ;....; [0.0] ! !.;.9i O.; i I.0!.i 0.. J.j..0.9! j ' O.l!..0.i.! OOO.o OOO.o OOO.o j OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o OOO.ol Molemmat sukupuolet Les deux sexes. ^ _ , 9 Û 0 9

33 9 ä, vuosia Age, ans Läsnäoleva väestö Population présente 9 0 Poissaoleva väestö Population absente 9 0 Koko väestö Population totale fil S I J. I SB ijfll? «S IB agljfi? F B^ ; Sg S f g"» '. g, SB i n *»IB ;*pi l!i;b "P- i <;Eji 'lh i I;B I I ; : ;' i "" ' ; Naimattomasta läsnäolevasta väestöstä kuului, kuten luonnollista onkin, suurin osa alimpiin ikäluokkiin. Kaupungeissa kuului vuotta nuorempiin 9. / 00 naimattomista, mutta maaseudulla oli vastaava suhdeluku vieläkin suurempi eli. / 00. Sukupuolten välillä oli tässä suhteessa olemassa vain pienehkö eroavaisuus, miespuolisiin naimattomiin nähden vastaava suhdeluku näet oli. / 00, naispuolisiin nähden 0. /oo- Naimisissa oleviin nähden painopiste ikään nähden oli paljon korkeammalla, koko maan läsnäolevassa väestössä 0-vuotisten ikäluokissa. Tämä koskee suurin piirtein sekä miesettä naispuolista väestöä, mutta yksityiskohtaisesta vertailusta selviää, että miespuolisten naimisissa olevien keski-ikä on vähän korkeampi kuin naispuolisten. Kaupunkien naimisissa olevan väestön ikärakenne poikkeaa maaseudun vastaavan väestön ikärakenteesta sikäli, että -vuotisia naimisissa olevia oli vähän enemmän maaseudulla kuin kaupungeissa, kun taas lähinnä seuraaviin, 0-vuotisten ikäluokkiin 9..0,-.' il , , 9...i r> ! J ! 9. S ;..J ij ;. 9.0.) ll.si 9.; J : 0...9! [0.0] [0.0]. 0.j [0.0]! ! hteensä! ;! i i TQtal OOO.ojl OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o OOO.oll OOO.o OOO.o 000.ojl 000.o 000.o' OOO.oi kaupungeissa kuului suurempi osa naimisissa olevista kuin maaseudulla. Ylempiin ikäluokkiin nähden maaseutu jälleen osoittaa suurempia suhdelukuja. Leskivaimoihin nähden runsaslukuisimmat olivat -vuotisten ikäluokat, kun taas leskimiehiin nähden ensi sijoilla olivat 00-vuotisten ikäluokat. Myös tähän siviilisäätyyn nähden maaseutuväestö osoittaa korkeampaa ikää kuin kaupunkilaisväestö. Laillisen avioeron saaneet olivat keskimäärin tuntuvasti nuoremmat kuin lesket. Runsaslukuisimmin edustetut olivat sekä mies- että naispuolisiin nähden ikäluokat 0 vuotta. Jos edelleen tarkastaa, mihin suuntaan kehitys on käynyt vuosien 90 ja 90 välisenä aikana, voidaan yleisenä ilmiönä todeta painopisteen eri siviilisäätyryhmissä siirtyneen vanhempia ikäluokkia kohti. Poikkeuksena on osittain leskien ryhmä, jossa nuorempien, s. o. 00-vuotiasten, leskivaimojen suhteellinen luku tuntuvasti on kasvanut.

34 . Väestön jakaantuminen uskontokunnan mukaan. Uskontoon nähden Suomen väestö on harvinaisen yhtenäinen. Koko maan väestöstä kuului v eli 90. / 00 evankelis-luterilaiseen uskontokuntaan, joten vain henkeä eli 9. /oo jäi tämän kirkkokunnan ulkopuolelle. Jälkimmäisistä oli enemmistö kreikkalais-katolisia, nim. henkeä eli. / 00 väestöstä, kun taas baptisteja oli eli. / 00, metodisteja 000 eli 0. /oo» roomalais-katolisia ) 0 eli 0. i / 00 ja mooseksenuskoisia eli 0. / 00. Lain tarjoamaa mahdollisuutta jäädä kirkollisten seurakuntien ulkopuolelle mikä oikeus tähän saakka on ollut rajoitettu vain niihin, jotka eivät Répartition de la population par cultes. vielä ole minkään täällä laillisen kirkollisen yhdyskunnan jäseninä on käyttänyt vain 0 henkeä eli 0. / 00 väestöstä; tai oikeammin sanoen, tätä oikeutta ovat heidän vanhempansa käyttäneet, sillä useimmat siviilirekisteriin merkityt olivat lapsia, jotka heidän vanhempansa olivat jättäneet kastamatta. Mitenkä Suomen väestö, erikseen läsnäoleva ja poissaoleva väestö, vuonna 90 jakaantui uskontokuntien kesken, käy yksityiskohtaisesti ilmi seuraavasta taulukosta, joka samalla valaisee erikseen kaupunkien ja maaseudun suhteita. Läsnäoleva väestö Population présente Poissaoleva väestö Population absente Koko väestö Population totale Kaupungit. - Villes. Luterilaisia Luthériens Metodisteja Méthodistes Baptisteja Baptistes Kreikk.-katolisia Cathol.-grecs Room.-katolisia Cathol.-romains Mooseksenuskoisia Israélites Siviilirekisteri Le registre civil Yhteensä Total ; f 0 99, Maaseutu. C omniums rurales. Luterilaisia Luthériens Baptisteja Baptistes Kreikk.-katolisia Cathol.-grecs Siviilirekisteri Le registre civil Yhteensä Total OOO.o Koko maa. Pays entier. Luterilaisia Luthériens Metodisteja Méthodistes Baptisteja Baptistes Kreikk.-katolisia Cathol.-grecs Room.-katolisia Cathol.-romains.9. Mooseksenuskoisia Israélites Siviilirekisteri Le registre civil [0.0] 0 0. Yhteensä Total Läsnäolevaa ja poissaolevaa väestöä koskevat suhdeluvut ovat suurin piirtein samat; kuitenkin voidaan niissä huomata eroavaisuutta sikäli, että jälkimmäisessä ovat runsaslukuisemmin edustetut baptistit, mooseksenuskoiset sekä roomalaisja kreikkalais-katoliset, kun taas evankelis-luterilaiset ja siviilirekistoriin merkityt olivat suhteellisesti lukuisammat läonäolovien keskuudessa. Ennen kaikkea on pantava merkille, että kreikkalais-katolisia poissaolevassa kaupunkiväestössä oli suhteellisesti kolme kertaa onomm-än kuin läsnäolevassa väestössä. x ) Viipurin roomalais-katolisesta seurakunnasta, johon v. 90 kuului 0 henkeä, ei vuodesta 9 lähtien ole saatu minkäänlaisia tilastotietoja, minkä johdosta se on jätetty kokonaan esillä olevan tilaston ulkopuolelle. Koska roomalais-katolisten seurakuntien väestökirjanpito aina on ollut ala-arvoista, m. m. otettiin niihinaikaisemmin runsaasti vieraiden maiden alamaisia, varsinkin täällä sotapalveluksessa olevia, ei nyt voida päätöllä, onko mahdollisesti jokin osa Suomen väestöä jäänyt tämän tilaston ulkopuolelle. Mahdollisesti ne on otettu huomioon Helsingin roomalais-katolisessa seurakunnassa, jonka väkiluku viime aikoina on kasvanut melkoisesti.

35 - Kun vertaa toisiinsa kaupunkien ja maaseudun väestön jakaantumista uskontokunnan mukaan, on otettava huomioon, että monen eriuskolais- ja katolisen seurakunnan jäsenet asuvat hajallaan usean kunnan alueella, vaikka niiden koko väkiluku on luettu siihen kaupunkiin kuuluvaksi, jossa seurakunnan asemapaikka on. Mutta koska suurimmista seurakunnista on saatu erikseen taulustot seurakunnan kaupungissa ja maaseudulla asuvista jäsenistä, ei yllä mainittu virheellisyys sanottavasti ole vaikuttanut edellä esitettyihin lukuihin. Niinpä voidaan todeta, että maalaisväestö uskontoon nähden on jossain määrin yhtenäisempää kuin kaupunkilaisväestö. Muista kuin luterilaisista ovat vain kreikkalaiskatoliset suhteellisesti lukuisammat maaseudulla kuin kaupungeissa. Tämä käy vielä selvemmin ilmi, jos tarkastetaan eri läänien lukuja. Eri läänien väestön, erikseen kaupunkilais-, erikseen maaseutuväestön, jakaantuminen uskontokunnan mukaan näkyy alla olevasta taulukosta. Répartition de la population présente selon les cultes, par départements, en / 00. Kaupungit. Villes. Uudenmaan Turun-Porin ! Ahvenanmaa OOO.o Hämeen 9.. i.. Viipurin 9... G Mikkelin 9.. :. Kuopion Vaasan 9.. \.. Oulun Kaikki kaupungit Ensemble des villes, Maaseutu. Communes rurales. Uudenmaan.. Turun-Porin.. Ahvenanmaa. Hämeen Viipurin Mikkelin... Kuopion... Vaasan Oulun Koko maaseutu Ensemble des commmies rurales Kaupungit ja maaseutu. Villes et communes rurales. Uudenmaan Turun-Porin Ahvenanmaa Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Koko maa Pays entier j Kuten yllä olevista lukusarjoista näkyy, oli maaseutu kaikkialla, paitsi Viipurin, Kuopion ja Vaasan lääneissä, täysin yhtenäistä uskontoon nähden, lukuunottamatta vain muutamia Harvoja siviilirekisteriin merkittyjä henkilöitä. Myös mainituissa kolmessa läänissä oli vierasuskoisia maaseudulla verraten vähän, nim. Viipurin läänissä. %, Kuopion läänissä.0 % ja O.o _ ! O.o Vaasan läänissä vain 0. «%. Kaupungeista olivat vain Ahvenanmaan ja Oulun läänin yhtä yhtenäiset, kaikkien muiden läänien kaupungeissa oli kirjoissa pienehköjä määriä vierasuskoisia. Enimmin näitä oli Viipurin läänissä (. i %) ja sitä lähinnä Vaasan, Mikkelin ja Uudenmaan lääneissä. Jos läänejä tarkastaa kokonaisuuksina, oli vierasuskoisia enimmin Viipurin

36 läänissä, jossa muita kuin luterilaisia oli. %. Kuopion läänissä oli vierasuskoisia.9 %, muissa lääneissä ei näiden luku sitä vastoin noussut edes %:iin. Mielenkiintoista on toiselta puolen katsoa, miten ei i uskontokunnat jakaantuvat eri läänien kesken. Tätä valaisee seuraava taulukko. Répartition de la population présente par cultes et par départements, en. / 00. L ä ä n i Départements IS» W 9 II I II S. s.te»g. S" S. - Uudenmaan, Turun-Porin Ahvenanmaa Hämeen... Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun, Yhteensä Total o 000. o 000.o I 000.o j 000. o i o Kuten yllä olevista lukusarjoista voi päättää, olivat kaikki muut uskontokunnat kuin luterilainen enemmän tai vähemmän paikallisia. Vaihtelut vuosikymmenestä toiseen eri uskontokuntien suhteellisessa levenemisessä sekä maassa kokonaisuudessaan että kaupungeissa ja maaseudulla näkyvät alempana olevista promilleluvuista vuosilta 090. Répartition de In population totale par cultes pour 090, en o/ /oo- skontokunta lg() () i lg0 lg90 9(J Kaupungit. Yilks. Luterilaisia Luthérietix Metodisteja Méthodistes Baptisteja Ila/distes Kreikkalais-katolisia Cathol.-grecs.. Roomalais-katolisu Cathol.-romains Mooseksenuskoisia Israélites.Siviilirekisteri Le registre civil Maaseutu. Communes rurales. Luterilaisia Luthériens Baptisteja liaptistes Kreikkalais-katolisia Cathol.-grecs. Siviilirekisteri Le registre civil Koko maa. Pays entier. Luterilaisia Lutltérieus Metodisteja Méthodistes Baptisteja liaptistes Kreikkalais-katolisia Cathol.-grecs.. Roomalais-katolisia Cathol.-romains Mooseksenuskoisia Israélites Siviilirekisteri Le registre civil s. 9..!) [0.0].( ». 9..» « C Kehitys näyttää käyvän siihen suuntaan, että eriuskolaisten luku kasvaa kun taas kreikkalaiskatolisten luku vähenee. Luterilaisten suhdeluku on osoittanut milloin pientä kasvua, milloin taas pientä vähenemistä. Roomalais-katolisten luku on yllä olevan taulukon mukaan vähentynyt, mutta aikaisemmin esitetyistä syistä ei voi varmuudella sanoa, onko näin todella tapahtunut. Mooseksenuskoiset ja siviilirekisterissä olevat esiintyvät nyt ensi kertaa tilastossa, joten kehityksestä suuntaan tai toiseen ei voi puhua.

37 . Väestön jakaantuminen sivistyskannan mukaan. Tietoja väestön sivistyskannasta on kerätty sitten vuoden 0. Samaten kuin lähinnä edellisissä kymmenvuotistaullistoissa jaettiin vuonna 90 käytetyissä taulustoissa väestö seuraaviin neljään luokkaan nim. a) henkilöihin, joilla oli kansakoulusivistystä korkeampi sivistys; b ) muihin luku- ja kirjoitustaitoisiin; c) ainoastaan lukutaitoisiin; sekä d) lukutaidottomiin. Koska tällä jaoituksella ei ole merkitystä lapsiin nähden, jotka enimmäkseen eivät vielä ole ehtineet saavuttaa luku- eikä kirjoitustaitoa, oli tiedot, samaten kuin vuosien 900 ja 90 taulustoissa, jaettava vuotta nuorempiin ja tätä ikää vanhempiin henkilöihin. Näin ollen voidaan seurata sivistyssuhteiden kehitystä vuotta täyttäneisiin nähden vain vuoteen 900, mutta vuoteen 0 saakka, jos koko väestö otetaan huomioon. Kun seuraavassa varsinaisesti tehdään selkoa vuotta vanhemman väestön sivistyskannasta, esitetään sen rinnalla pitempiaikaisen kehityksen valaisemiseksi myös eräitä koko väestöä koskevia lukuja. Johdannossa on jo huomautettu, että papisto valitettavasti ei voi antaa aivan täsmällisiä tietoja seurakuntalaistensa sivistyskannasta. Mutta vaikka tiedoissa saattaakin olla joitakin virheellisyyksiä, varsinkin pienempien alueiden väestöön, nähden, voidaan kuitenkin katsoa, että koko maata ja läänejä koskevat luvut ovat riittävän tarkat, joten niiden antama kuva väestön sivistyssuhteista on suurin piirtein oike,a. Tauluston V taululiitteessä on esitetty absoluuttiset luvut väestön jakaantumisesta sivistyskannan mukaan vuonna 90. Väestön jakaantuminen promilleluvuin yllä mainittuihin neljään sivistysluokkaan käy näkyviin seuraavasta taulukosta, jossa erikseen on esitetty koko väestön sekä v. vanhempien ja nuorempien sivistyssuhteet kaupungeissa, maaseudulla ja koko maassa. Répartition de la population présente selon le degré d'instruction, en Koko väestö. Population totale. Kaupungit Villes Maaseutu - - Comm. rurales Ivoko maa Pays entier.. v. vanhemmat. Population au-dessus de ans. Kaupungit Villes Maaseutu Comm. rurales Koko maapays entier.. v. nuoremmat. Population au-dessous de ans. Kaupungit Villes Maaseutu - Comm. rurales Koko maa -- Pays entier.. S'* II %$ P ri fi»s i? (i l ~t H" _ VT u- j pei lire S. s ** P t "* I; 9. (» 9.. à I I S" n li lire s er S" s. i f. ~ g ? s* g. ' joit ni? "" o l S !).â II

38 Edellä olevista lukusarjoista saa selvän kuvan siitä, miten häiritsevästi lasten ottaminen mukaan sivistystilastoon vaikuttaa. Toiselta puolen tästä taulukosta näkyy, että kaupungit väestön sivistyskantaan nähden ovat melkoisesti edellä maaseudusta; kansakoulusivistystä korkeamman sivistysmäärän saaneita oli, kun vain v. vanhemmat otetaan huomioon, kaupungeissa runsaasti viisi kertaa enemmän kuin maaseudulla, muita luku- ja kirjoitustaitoisia niinikään tuntuvasti enemmän. Sensijaan on yksin lukutaitoisia maaseudulla lähes neljä kertaa enemmän kuin kaupungeissa ja lukutaidottomiakin, joiden luku on aivan pieni, oli maaseudulla enemmän kuin kaksi kertaa niin paljon kuin kaupungeissa. Sivistyssuhteiden kehitystä vuodesta 0 alkaen valaisee seuraava taulukko, jonka luvut osoittavat, miten koko väestö eri vuosina promillein jakaantui puheenalaisiin neljään sivisty sl nokkaan. Répartition de la population selon le degré d'instruction 090, en %,,. Kaupungit. Villes !. 90! Maaseutu. Comm. rurales i. 900 ' Koko maa. Pays entier Kuten yllä olevasta näkyy, on maamme väestön sivistyskanta viime vuosikymmeninä ja erikoisesti myös viimekuluneena osoittanut hyvin ilahduttavaa nousua. Varsinkin on kehitys maaseudulla ollut nopeata, kun taas kaupunkien sivistystasossa ei ole voinutkaan tapahtua yhtä voimakasta kehitystä, koska se vuonna 0 oli hyvin paljon korkeampi kuin maaseudun. Suurinta nousua osoittaa ryhmä»muita luku- ja kirjoitustaitoisia» ja vähennystä vastaavasti ryhmä»ainoastaan lukutaitoisia». Maaseudulla on korkeampaa sivistystä saaneiden luku noussut runsaasti nelinkertaiseksi, osoittaen vuoteen 90 verraten huomattavaa edistystä, mutta kaupungeissa on tämän sivistysluokan kasvu koko aikana pieni, ja viime vuosikymmeneltä on todettava melkoista taantumista. Tämä johtuu etupäässä siitä, että suurimpiin kaupunkeihin nähden puheenalaiset tiedot on saatu niissä suoritetuista todellisista väenlaskennoista. ja että vuoden 90 väenlaskennan tulokset eivät ole täysin verrannollisia aikaisempien vuosien lukuihin. Osaksi hankittiin vuonna 90 seikkaperäisempiä tietoja saadusta opetuksesta,

39 joten ei, kuten aikaisemmin, ollut pakkoa ilman sanottavaa kontrollia perustaa tilastoa henkilöiden omiin arvosteluihin sivistystasostaan, osaksi luettiin aineistoa käyteltäessä kansakoulunkurssin suorittaneiden ja vastaavan oppisivistyksen saaneiden ryhmään kaikki ne, jotka eivät olleet suorittaneet vähintään keskikoulunkurssia, kun aikaisemmissa väenlaskennoissa kaikki ne, jotka olivat käyneet joitakin luokkia oppikoulua, oli luettu korkeamman sivistyksen saaneisiin. Aleneminen ei näin ollen osoita todellista taantumista, vaan oikeamman luvun saamista entisen, liian suuren suhdeluvun tilalle. Verrattaessa kaupunkeja ja maaseutua tässä suhteessa on siis otettava huomioon, että korkeamman koulusivistyksen saaneiden ryhmään maaseudulla vuonna 90 yleensä on luettu vähän laajempia piirejä, s. o. myös hiukan alempaa koulusivistystä saaneita henkilöitä. Kuten edellä olevasta taulukosta näkyy, on lukutaidottomien suhdeluvussa tapahtunut odottamattoman pieniä muutoksia ennenkuin viime vuosikymmenen kuluessa. Kehityksen hitaus johtuu tietenkin siitä, että luonnostaan lukutaidottomien lasten suuri luku on päätekijänä tässä ryhmässä. Viime vuosikymmenen edulliselta näyttävä kehitys j ohtuu taas osaksi syntyneisyyden alenemisesta, minkä vuoksi vuonna 90 lapset ovat pienempänä osana koko väestöä kuin aikaisemmin. Jos väestö edellisen taulukon lukujen nojalla jaetaan toiselta puolen lukutaidon, toiselta puolen kirjoitustaidon perustalla kahteen osaan, nim. luku- tai kirjoitustaidon omaaviin ja sitä vailla oleviin, saadaan seuraava yhdistelmä, joka promilleluvuin valaisee kehitystä vuodesta 0 alkaen. Personnes sac/tant lire et écrire et inversement, 090, en / 0 V ii o s i Année. sf * * S. ÏÏII Ss»g Kaupungit. Villes. 0 :. 90! ;. 90!. «Maaseutu. Comm. rurales, j Koko maa. Pays entier. ' ' i 0.. l.i Nämä lukusarjat osoittavat toiselta puolen, että lukutaito jo vuonna 0 oli aivan yleistä ja että se edelleenkin on parantunut, toiselta puolen taas, että kirjoitustaidon yleisyyteen nähden kehitys on ollut hyvin paljon voimakkaampaa, joten kaupungeissa ollaan pääsemässä siihen, ttä kaikki lukutaitoiset myös osaavat kirj oittaa. Maaseudulla on matka tähän vielä pitkä, mutta kehitys on kulkenut oikeaan suuntaan. Edellä on esitetty sivistyssuhteet jakamalla väestö vain kaupunkilais- ja maalaisväestöön. Todellisuudessa on tietysti olemassa hyvinkin suuria eroavaisuuksia eri väestöryhmien välillä. Seuraavalla sivulla esitetään läänittäinen taulukko vuotta vanhemman väestön jakaantumisesta sivistvskannan mukaan.

40 Répartition de la population au-dessus de ans selon le degré d'instruction, en / c Lääni Départements ai» IE. g'. S" Kaupungit. Villes. Uudenmaan. 9. Turun-Porin 0.9. Ahvenanmaa.. Hämeen «S. Viipurin Mikkelin Kuopion.... i 99. Vaasan.,9 Oulun 0.. Kaikki kaupungit - Ensemble des villes j.. Maaseutu. Commwies rurales. Uudenmaan... Turun-Porin... Ahvenanmaa... Hämecn Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Koko maaseutu -- Ensemble des comm. rurales. ö fi... Kaupungit ja maaseutu. Villes et comm. rurales. Uudenmaan..0.0 Turun-Porin. 9. '.9 Ahvenanmaa Hämeen... Viipurin...0 Mikkelin Kuopion Vaasan... Oulun Koko maa Pays entier. (J.S :» O Alin sivistysaste, lukutaidottomien ryhmä, oli, kun läänien koko väestö otetaan huomion esineeksi, suurin Viipurin läänissä, jossa lukutaidottomia oli melkoista enemmän kuin muissa liiäneissä ja hyvin paljon enemmän kuin maan lounaisissa osissa. Viipurin läänin erikoisasema on ensi sijassa johtunut tämän läänin kreikkalais katolisesta väestöstä,, jonka keskuudessa lukutaito- kuten edempänä osoitetaan, on heikompi kuin luterilaisten keskuudessa. Sama on vaikuttanut Kuopion läänin alhaiseen lukuun, kun taas Oulun j a Mikkelin läänien suhdeluvut, j otka nekin ovat paljon epäedullisemmat kuin maan lounaisosien, etupäässä johtuvat näiden läänion Hirvasta asutuksesta ja syrjäisestä asemasta. Ainoastaan lukutaitoisia oli Ahvenanmaalla ja Uudenmaan läänissä huomattavasti vähemmän kuin muualla; enimmin niitä oli Mikkelin läänissä, jonka väestöstä runsaasti / oli vailla kirjoitustaitoa. Sekä luku- että kirjoitustaitoisia oli enimmin Ahvenanmaalla ja Uudenmaan läänissä, vähimmin Mikkolin ja Kuopion lääneissä. Korkeamman koulusivistyksen saaneita oli taas Uudenmaan läänissä suhteettomasti enemmän kuin muissa lääneissä, Viipurin läänin seuratessa toisella sijalla. Vähimmin oli tämän ryhmän honki-

41 löitä Mikkelin, Vaasan ja Oulun lääneissä. Ilmeistä on, että kaupunkilaisväestön erilainen lukuisuus eri lääneissä on osaltaan vaikuttanut yllä oleviin suhteisiin. Maaseutuun nähden pitävät kuitenkin suurin piirtein paikkansa samat suhteet kuin koko lääneihinkin nähden, mutta kaupunkien väestön sivistyssuhteet poikkeavat osittain niistä. M. m. kiintyy huomio siihen, että lukutaidottomia oli enemmän Uudenmaan kuin minkään muun läänin kaupungeissa. Koska suhdeluku oli aivan pieni, ei tälle seikalle saa antaa sanottavaa merkityltä. Ainoastaan lukutaitoisten suhteelliseen lukuun nähden jakaantuivat läänien kaupungit kahteen luokkaan; Kuopion, Oulun, Vaasan ja Turun-Porin lääneissä kuului.. / 00 v. vanhemmasta väestöstä yksinomaan lukutaitoisiin, kun taas näitä muissa lääneissä oli melkoista vähemmän eli 0.. / 00. Sekä lukuettä kirjoitustaitoisia oli enimmin Hämeen läänissä, vähimmin taas Kuopion ja Oulun lääneissä. Korkeamman koulusivistyksen saaneiden suhdelukuun nähden Kuopion läänin kaupungit olivat ensimmäisellä sijalla, niissä kun enemmän kuin / i v. vanhemmasta väestöstä oli saavuttanut kansakoulua korkeamman koulusivistyksen. Myös Ahvenanmaan, Viipurin, Oulun ja Mikkelin läänien kaupungeissa kuului enemmän kuin / väestöstä tähän ryhmään. Suhteellisesti vähimmin korkeamman sivistyksen saaneita oli Hämeen, Turun-Porin ja Vaasan lääneissä. Jos sivistyssuhteiden valaisemiseksi jälleen käytetään ryhmitystä erikseen luku-, erikseen kirjoitustaidon perustalla, saadaan seuraava taulukko, jossa vertailun vuoksi esitetään myös vuosien 900 ja 90 vastaavat luvut. Nombre des personnes au-dessus de ans sachant lire et écrire et inversement, L ii ä n l Départements Kaupungit. Villes. Uudenmaan. Turun-Porin.. Ahvenanmaa. Hämeen... Viipurin... Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Kaikki kaupungit Ensemble des villes Maaseutu. Corn m. rurales. Uudenmaan Turun-Porin Ahvenanmaa Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Koko maaseutu Ensemble des comm. rurales Lukutaitoisia Sachant lire 90090, en /oo- Lukutaidottomia Ne sachant pas lire s! ^ 99.; , ! ! _ ; ö ;. l Kirjoitustaitoisia Sachant écrire S Kirjoitustaidottomia Ne sachant pas écrire ! ! ; 0..! 9.J.j !. ; 0.9 I.! O.o; '. Kaupungit Ja maaseutu. Villes et comm. rurales. Uudenmaan 99.! s,... Turun-Porin 99.0! ! Ahvenanmaa i 0. Hämeen 99.! Viipurin 9.J Mikkelin i.!.. Kuopion l!...9 Vaasan !.. Oulun i 9..9 Koko maa Pays entier \ 9. 9.J 990.0J ol 9.9..o 0.

42 Edellä olevista lukusarjoista näkyy, että tyypillisintä viimeaikaiselle kehitykselle on kirjoitustaidon käyminen yhä yleisemmäksi. Kun vuonna 900 runsaasti / v. vanhemmasta väestöstä ei osannut kirjoittaa ja vielä vuonna 90 kirjoitustaidottomia oli. o /oo» ou tämä suhdeluku vuoteen 90 mennessä alentunut 0. / 00 :een. Kaupungeissa on kirjoitustaidottomien luku samaan aikaan alentunut / :stä / 0 :een, maaseudulla / :S ta Vsîeen, ja kehitys on kaikissa lääneissä käynyt samaan suuntaan. Lukutaidottomien suhteellinen luku on samanaikaisesti muuttunut paljon vähemmän johtuen siitä, että lukutaito jo vuonna 900 oli yleinen. Kokoamaan luvut osoittavat kuitenkin tässäkin suhteessa pientä edistystä. Yksityisissä lääneissä ei kehitys ole yhdenmukaista. Lukutaidottomien suhdeluku on alentunut vain kolmessa läänissä, nim. Uudenmaan, Hämeen ja Viipurin, varsinkin viimemainitussa johtuen tämän läänin kreikkalais-katolisesta väestöstä, kuten seuraavassa osoitetaan. Kaikissa muissa lääneissä on lukutaidottomien suhdeluku sen sijaan jonkin verran kasvanut. Jo aineiston tarkastuksessa kiintyi Tilastollisen Päätoimiston huomio tähän taantumukseen, ja koetettiin kirjeenvaihdon avulla saada selvitystä vähän epäilyttäviltä näyttäviin numeroihin. Lukutaidottomien luvun kasvaminen vahvistettiin tällöin oikeaksi, ja se selitettiin etupäässä siten, että eräät kirkolle ja yhteiskunnalle vihamieliset, piirit eivät tahdo olla missään tekemisessä näiden kanssa, ja seurauksena on, että nuoriso villiintyy eikä opi edes lukemaan. Taantumusta on huomattavissa etupäässä maaseudulla, mutta myös Turvin-Porin ja Oulun läänien kaupungeissa. Korkeamman sivistyksen saaneiden lukuun nähden ei ole mahdollisuutta ulottaa vertailua kauemmas taaksepäin kuin vuoteen 900, ja tämäkin vain maaseudun osalta; kaupunkeihin ja koko maahan nähden on pakko tyytyä vuosien 90 ja 90 lukujen väliseen vertailuun. Seuraavassa taulukossa on esitetty korkeamman sivistyksen saaneiden luvut suhteessa koko vuotta vanhempaan väestöön. Personnes ayant reçu une instruction supérieure, en % Kaupungit. Koko maa. Villes. Pays entier. v. 900 v. 90 v Maaseutu. Cornin, rurales Maaseutuun nähden yllä olevat lukusarjat osoittavat korkeamman ko\ilusivistyksen saaneiden luvun melkoisen nopeata nousua, mutta kaupunkeihin ja koko maahan nähden voidaan tässäkin huomata taantumusta. Kuten aikaisemmin (vrt. siv. -) on huomautettu, ei tässä ole kysymys todellisesta sivistyksen taantumisesta, vaan etupäässä sivistysrajan vetämisestä entistä korkeammalle ja samalla ontistä oikeampien tietojen saamisesta. Eri sukupuolta olevien jakaantuminen sivistyskannan mukaan osoittaa erinäisiä pieniä eroavaisuuksia. Niitä valaisee seuraava yhdistelmä, jossa on esitetty v. vanhempien jakaantuminen neljään sivistysluokkaan promilleinä asianomaisesta väestöstä, erottamalla kaupungit ja maaseudun. Répartition de la population au-dessus de ans selon le degré d'instruction, m igj Ss * l -. g. s» f g'. g.v s* s- II-» o' Kaupungit. Villes. Miespuoliset Sexe masculin... Naispuoliset Sexe féminin Molemmat sukup. Les deux sexes fi. Maaseutu. Comm. rurales. Miespuoliset Sexe masculin... Naispuoliset Sexe féminin Molemmat sukup. Les deux sexes Koko maa. Pays entier. Miespuoliset Sexe masculin... Naispuoliset Sexe féminin Molemmat sukup. Les deux sexes

43 9 Edellä olevasta voi havaita, että korkeamman koulusivistyksen saaneita on suhteellisesti enemmän mielten kuin naisten keskuudessa; ero on aivan pieni maaseudulla, mutta melkoinen kaupungeissa. Miesten keskuudessa on myös kirjoitustaito yleisempi kuin naisten keskuudessa, mutta sensijaan oli suhteellisesti vähän suurempi osa miehistä kuin naisista lukutaidottomia. Lukuja kirjoitustaitoisten sekä luku- ja kirjoitustaidottomien suhdelukuja erikseen valaisee alla oleva yhdistelmä; vertailun vuoksi esitetään siinä vastaavat promilleluvut vuosilta 900 ja 90. Nombre dea personnes au-dessus dé ans sachant lire et écrire et inversement par sexes, en / 00. Lukutaitoisia Sachant lire Lukutaidottomia Ne sachant pas lire Kirjoitustaitoisia Sachant écrire Kirjoitustaidottomia Ne sachant pas écrire Mp. j Np. Mp. Np. Mp. Np. Mp. j Np. Kaupungit Villes. Maaseutu. Comm. rurales Koko maa Pays entier Kuten näistä lukiisarjoista voi huomata, oli kirjoitustaito naisten keskuudessa aikaisemmin melkoista harvinaisempi kuin miesten joukossa, mutta kahden viime vuosikymmenen kuluessa, kun kirjoitustaito suurella nopeudella on levinnyt, on eroavaisuus tuntuvasti vähentynyt. Lukutaitoon nähden ilmenee yllä olevista lukusarjoista, että se jo vuonna 900 oli aivan yleinen sekä miesten että naisten keskuudessa; naisten keskuudessa oli lukutaidottomia suhteellisesti i.9 9. j ! ' ;. i ;.! vähemmän kuin miespuolisessa väestössä, j a tämä etumatka on vuoteen 90 mennessä kasvanut. Erikoisen mielenkiintoista on tarkastaa toiselta puolen eri kieliryhmiin, toiselta puolen eri uskontokuntiin kuuluvien henkilöiden sivistyssuhteita, sillä kummassakin suhteessa on havaittavissa tuntuvia eroavaisuuksia. Yleiskatsauksen eri kieliryhmiin kuuluvien henkilöiden j akaantumisesta sivistystason mukaan neljään luokkaan antaa promilleluvuin alla oleva taulukko. Répartition de la population au-dessus de ans selon le degré d'instruction, en / 0 Puhekieli Langue P Vf S:^ ss II s S' g- S Ï- Kaupungit. - Villes. Suomenkieliset Finnois Ruotsinkieliset Suédois.. Venäjänkieliset Russes.. Saksankieliset Allemands Muunkieliset Autres ) '*) Näihin luettu l vironkielinen.

44 Puhekieli Langue Korkeamman koulusivistyksen saaneita Personnes ayant reçu une instruction supérieure Muita luku- ja kirjoitustaitoisia Autres personnes sachant lire et écrire Ainoastaan lukutaitoisia Sachant lire seulement S* g S.. ÏI Maaseutu. Comm. rurales, i Suomenkieliset Finnois J Ruotsinkieliset Suédois.. \ Venäjänkieliset Russes.. j Saksankieliset Allemands Lapinkieliset Lapons... \ Vironkieliset V'esthonien! Muunkieliset Autres...! Koko maa. - - Pays entier. Suomenkieliset Finnois. Ruotsinkieliset Suédois.. Venäjänkieliset Russes.. Saksankieliset - Allemands Lapinkieliset Vironkieliset Muunkieliset Lapons.. L'esthonien Autres Yllä olevasta näkyy ensiksikin, että pienet kieliryhmät, joihin kuuluu etupäässä ulkomailta tänne muuttaneita henkilöitä, ennen kaikkea saksankieliset, sivistystasoon nähden ovat aivan toisella kannalla kuin maan syntyperäinen väestö. Tämä onkin luonnollista, sillä tänne siirtyneethän enimmältä osaltaan ovat juuri korkean sivistyksen saaneita. Kun vertaa kotimaisia kieliryhmiä toisiinsa, huomaa heti, miten paljon edellä ruotsinkielinen väestö sivistyskantaan nähden on suomenkielisestä. Erotus on erikoisen suuri koko maahan nähden, johtuen suureksi osaksi siitä, että ruotsinkielisistä paljon suurempi osa kuin suomenkielisistä asuu kaupungeissa. Mutta myös erikseen kaupunkien, erikseen maaseudun väestöön nähden sama eroavaisuus on olemassa. Korkeamman koulusivistyksen saaneita oli ruotsinkielisten keskuudessa runsaasti kaksi kertaa enemmän kuin suomenkielisessä väestössä, kirjoitustaitoon nähden oli etumatka niinikään huomattavan suuri, ja myös lukutaitoon nähden suomenkielinen väestö jäi alakynteen, vaikka eroavaisuus tässä suhteessa oli mitätön, lukutaito kun kummassakin kieliryhmässä on aivan yleinen. Korkeamman koulusivistyksen ryhmää voisi edellä sanotun nojalla luulla ylivoimaisesti ruotsinkieliseksi, mutta niin ei todellisuudessa ole. Tähän ryhmään kuului näet kaikkiaan 0 suomea, mutta vain ruotsia puhuvaa henkilöä sekä muunkielisiä. Kaikista kansakoulua korkeamman koulusivistyksen saaneista oli niin muodoin. / 0 suomenkielisiä, 9. 9 / 0 ruotsinkielisiä ja. % jotain muuta kieltä puhuvia. Venäjänkielisen väestön jakaantuminen sivistyskaiman mukaan on aivan erikoisluontoinen; korkeamman koulusivistyksen saaneita on paljon enemmän kuin ruotsin- ja suomenkielisten keskuudessa, mutta samoin on myös lukutaidottomien laita. Viimemainittuja oli koko maassa runsas / 0 venäjänkielisestä väestöstä, maaseudulla enemmän kuin V. J^apin kieltä puhuvat osaavat kaikki lukea ja kirjoitustaitokin on yleisempää kuin suomenkielisten keskuudessa, mutta korkeamman koulusivistyksen saaneita on vain honkilö. Edellisessä on osoitettu, että sivistystaso viime vuosikymmenien kuluessa on ilahduttavalla tavalla ollut nousemassa. Tämä kehitys on ollut yhteistä suomen-, ruotsin- ja lapinkieliselle väestölle, mutta näyttää jättäneen venäjänkielisen väestön melkein koskemattomaksi, kuten ilmenee seuraavasta yhdistelmästä, joka esittää eri kieliryhmiin kuuluvien vuotta vanhempien henkilöiden jakaantumista promilleluvuin lukutaitoisiin ja lukutaidottomiin sekä toiselta puolen kirjoitustaitoisiin ja kirjoitustaidottomiin.

45 L Personnes au-dessus de ans sachant lire et écrire et inversement, par langues , en / h Muunkieliset Autres Lapin kieliset Lapons Saksankieliset Allemands Venäjänkieliset Russe» Ruotsinkieliset Suédois Suomenkieliset Finnois Muunkieliset Autres Lapinkieliset Lapons Saksankieliset Allemands Venä j an kieliset Russes Ruotsinkieliset Suédois Suomenkieliset Finnois Kaupungit. - Villes Maaseutu. Comm. rurales Koko maa. Pays entier Kaupungit. ' Villes Maaseutu. Comm. rurales Koko maa. Pays entier. MX) Lukutaitoisia. 9.J o! *99.j ' i 99. i 000.0! Sachant lire ! ! o' j ! ! OOO.o! Kirjoitustaitoisia. Sachant écrire o! J ; : 990.9! 99. Lukutaidottomia !o! i.. i! I.li.i 0.!..0...J.J bx 90..,.!. 9. Ne sachant pris lire Kirjoitustaidottomia. pas écrire :., l.i.] 0. ii..! !.J 9.!.. 9.; ,. '..: 9..i.... Ne sachant !...9! Pitempiaikaisen kehityksen valaisemiheksi esitetään seuraavat koko väestöä koskevat suhdeluvut, käyttäen tavallista jaoitustn neljään sivistyshiokkaan. Répartition de la population selon le degré d'instruction et la langue 090, en / 00. Puhekieli Lanaue Korkeamman koulusivistyksen saaneita Personnes ay.tnl reçu une instruction supérieure Muita luku- ja kirjoitustaitoisia Autres personnes sachant lire et écrire Ainoastaan lukutaitoisia Sichant lire seulement Luku- ja kirjoitustaidottomia Ne sachant ni lire ni écrire Suomenkieliset. Finnois Ruotsinkieliset. Suédois (..s ". 9. l « V. 0.fi

46 Puhekieli Lang tie \ Korkeamman Muita luku- ja i koulusivis- kirjoitustaitoisia! tyksen saaneita I Personnes ayant Autres personnes sachant reçu une instruc- [ tion supérieure i lire et écrire Ainoastaan lukutaitoisia Sachant lire seulement Luku- ja kirjoitustaidottomia Ne sachant ni lire ni écrire Venäjänkieliset Russes. Saksankieliset. Allemands Lapinkieliset Lapons P Yllä olevat lukusarjat vahvistavat äsken esitettyjä tuloksia. Sen lisäksi ne antavat havainnollisen kuvan suomalaisuuden liikkeen kehityksestä ja tuloksista. Onhan korkeamman sivistyksen saaneiden suhdeluku neljän vuosikymmenen kuluessa suomenkielisessä väestössä kasvanut runsaasti kymmenkertaiseksi, samaan aikaan kuin vastaava suhdeluku ruotsinkielisiin nähden on kasvanut vain kolmanneksella. Vuonna 0 olikin ruotsinkielinen aines korkeamman sivistyksen saaneiden ryhmässä monta vertaa suurempi kuin suomenkielinen. Edellisiä oli näet , jälkimmäisiä vain ; nämä luvut osoittavat, verrattuina sivulla 0 esitettyihin absoluuttisiin lukuihin, selvästi, miten suuri muutos verraten lyhyen ajan kuluessa on tapahtunut. Eri uskontokuntiin kuuluvien jakaantumista sivistystason mukaan valaisee alla oleva yhdistelmä, Luvut esittävät v. vanhomman väestön jakaantumista promilleluvuin koko maassa sekä erikseen kaupungeissa, erikseen maaseudulla. Répartition de la 'population présente au-dessus de ans selon le degré d'instruction et le culte, par villes et communes rurales, en / 00. Uskontokunta Culte Korkeamman koulusivistyksen saaneita Personnes ayant reçu une instruction supérieure Muita luku- ja kirjoitustaitoisia Autres personnes sachant lire et écrire Ainoastaan lukutaitoisia Sachant lire seulement Luku- ja kirjoitustaidottomia Ne sachant ni lire ni écrire Kaupungit. Villes. Luterilaiset Luthériens Metodistit Méthodistes Baptistit Baptistes Kreikkalais-katol. Cathol.-grecs. Roomalais- katol. Cathol.-romaw s Mooseksenuskoiset Israélites... Siviilirekisteri Le registre civil » Maaseutu. Communes rurales. Luterilaiset Luthériens Baptistit Baptistes Kreikkalais-katol. Cathol.-grecs. Siviilirekisteri - Le registre civil *... 9 i

47 Uskontokunta Culte i Korkeamman koulusivistyksen saaneita Personnes ayant repu une instruction supérieure Muita luku- ja kirjoitustaitoisia Autres personnes sachant lire et écrire Ainoastaan lukutaitoisia Sichant lire seulement Luku- ja kirjoitustaidottomia Ne sachant ni lire ni écrire Koko maa. Pays entier. Luterilaiset Luthériens Metodistit Méthodistes Baptistit Baptistes Kreikkalais-katol. Cathol.-grecs. Roomalais-katol. Cathol.-romains Mooseksenuskoiset Israélites... Siviilirekisteri Le registre civil ; 0.!. i 0.0! ; Luterilaista väestöä koskevat luvut eivät sanottavasti poikkea koko väestöä koskevista vastaavista luvuista, mikä onkin luonnollista, koska väestön valtava enemmistö kuuluu mainittuun uskontokuntaan. Muita uskontokuntia, joihin kaikkiin kuuluu vain pieniä väestöryhmiä, koskevat luvut osoittavat sitä vastoin edellisistä melkoisessa määrin poikkeavaa jakaantumista sivistystason mukaan. Baptistit ja varsinkin metodistit ovat keskimäärin korkeammalla sivisty skannal la kuin luterilaiset. Heidän keskuudessaan on kansakoulusivistystä korkeamman koulusivistyksen saaneita huomattavasti enemmän ja päinvastoin lukutaidottomia ja kirjoitustaidottomia vähemmän kuin luterilaisten keskuudessa. Kreikkalais-katolisessa kaupunkilaisväestö.ssä on sangen paljon korkeamman sivistyksen saaneita, mutta samalla enemmän lukutaidottomia kuin luterilaisten keskuudessa, ja tähän uskontokuntaan kuuluvasta maalaisvaestöstä oli runsas / t lukutaidottomia. Mooseksenuskoisten samoin kuin siviilirekisterissä olevien keskuudessa on keskimääräistä enemmän korkeamman sivistyksen saaneita ja päinvastoin vähemmän luku- ja kirjoitustaidottomia, kun taas roomalais-katolinen kaupunkilaisväestö on vähän alemmalla sivistystasolla kuin maan luterilainen pääväestö. Kaikissa uskontokunnissa on sivistystaso viime vuosikymmeninä voimakkaasti noussut. Tällöin on osittain sivistykseltään takapajulla olleiden ja edistyneempien uskontokuntien välinen erotus vähentynyt, esim. kreikkalais-katolisten ja luterilaisten erilainen lukutaito, tai on joku uskontokunta kehittynyt toisen ohitse, esim. luterilaiset kirjoitustaitoon nähden kreikkalais-katolisiin verrattuna. Näitä seikkoja valaisee seuraava yhdistelmä, jossa on promilleluvuin esitetty eri viskontokuntiin kuuluvan koko väestön jakaantuminen neljään sivistysluokkaan vuosina Répartition de la population selon le degré d'instruction et le culte 090, en /oo- Uskontokunta Culte Korkeamman koulusivistyksen saaneita Personnes ayant reçu une instruction supérieure Muita luku- ja kirjoitustaitoisia Autres personnes sachant lire et écrire Ainoastaan lukutaitoisia Sachant lire seulement Luku- ja kirjoitustaidottomia Ne sachant ni lire ni écrire 0. Luterilaiset Luthériens Kreikkalais-katol. Cathol.-grecs. Roomalais-katol. Cathol.-romains Luterilaiset Luthériens Kreikkalais-katol. Cathol.-grecs. Roomalais-katol. Cathol.-romains Luterilaiset Luthériens Metodistit Méthodistes.... Baptistit Baptistes Kreikkalais-katol. Cathol.-grecs. Roomalais-katol. Cathol.-romains

48 Uskontokunta Culte Korkeamman koulusivistyksen saaneita Personnes ayant reçu une instruction supérieure Muita luku- ja kirjoitustaitoisia Autres personnes sachant lire et écrire Ainoastaan lukutaitoisia Sachant lire seulement Luku- ja kirjoitustaidottomia Ne sachant ni lire ni écrire 90. Luterilaiset Luthériens Metodistit Méthodistes Baptistit Baptistes Kreikkalais-katol. Catliol.-grecs. Roomalais-katol.Calhol.-romains Luterilaiset Luthériens Metodistit Métliodistes Baptistit Baptistes Kreikkalais-katol. Cathol.-grecs. Roomalais-katol. Cathol.-romains Mooseksenuskoiset Israélites... Siviilirekisteri Le registre civil r>.

49 . Väestön jakaantuminen syntymäpaikan mukaan. Tietoja väestön jakaantumisesta syntymäpaikan mukaan on kerätty aina vuodesta 0 alkaen. Tämän nojalla voidaan toiselta puolen tarkastaa väestön jakoa kotimaassa ja ulkomailla syntyneisiin, toiselta puolen saada valaistuksi kotimaisen muuttoliikkeen vilkkautta ja seurata niitä muutoksia, jotka näissä suhteissa ovat tapahtuneet neljän viime vuosikymmenen aikana. Väestön jakaantumista Suomessa ja Suomen ulkopuolella syntyneisiin valaisee vuoden 90 kymmenvuotistaulustojen nojalla seuraava taulukko, kun ne henkilöt, joiden syntymäpaikasta ei ole tietoa, erotetaan kolmanneksi ryhmäksi. Répartition de la population selon le lieu de naissance. Suomessa syntyneitä ; Nés en Finlande Suomen ulkopuolella syntyneitä Nés hors de Finlande Syntymäpaikka tuntematon Lieu de naissance inconnu Läsnäoleva väestö. Population présente. Kaupungit Villes 0 Maaseutu Communes rurales 9 0 Koko maa Pays entier 09 i Poissaoleva väestö. Population absente. Kaupungit Villes 09 Maaseutu Communes rurales 9 Koko maa Pays entier 0 90 Koko väestö. Population totale. Kaupungit Villes 90 Maaseutu Communes rurales 0 Koko maa Pays entier 0 "/ /oo / /oo / /oo ! i. i '. l. Suomen koko väestöstä oli vain. / 00 syntynyt maan rajojen ulkopuolella, kun verrattomasti suurin osa eli 9. /oo li syntynyt Suomessa. Läsnäolevassa väestössä oli ulkomailla syntyneitä vielä vähemmän, kun taas poissaolevista. / 00 oli syntyisin ulkomailta. Kaupunkilaisväestö oli, kuten luonnollista onkin, saanut vastaanottaa paljon enemmän vieraita aineksia kuin maaseudun; ulkomailla syntyneitä oli edellisessä. o /oo> jälkimmäisessä vain 9. / 00. Sellaisia henkilöitä, joiden syntymäpaikasta puuttui tietoja, oli aivan vähän, jonkin verran enemmän poissaolevien kuin läsnäolevien keskuudessa, samoin enemmän kaupunkien kuin maaseudun väestössä. Yksityiskohtaisemman selvityksen väestön jakaantumisesta syntymäpaikan mukaan saa seuraavasta taulukosta, joka osoittaa, miten henkinen väestöryhmä, molemmat sukupuolet yhdessä, jakaantui syntymäpaikan mukaan, huomioon ottaen erikseen läsnäolevan, poissaolevan ja koko väestön.

50 Répartition de la population par personnes et par lieu de naissance. Läsnäoleva väestö Population présente Poissaoleva väestö Population absente Koko väestö Population totale Syntymäpaikka Lieu de naissance H * IB ; S C Suomi Finlande 9 9 Venäjä Russie Ruotsi Suède Norja Norvège 0 Tanska Dammark Saksa Allemagm Suurbritannia ja Irlanti (Jrande- Bretagne et Irlande Ranska France Sveitsi Suisse i Muut Euroopan maat Autres] pays d'europe ' 9 Amerikka Amérique ; Muut maanosat Autres parties du monde."..' Tuntematon paikkalieuinconnu, [0.0] [0.] [0.] Yhteensä Totall ! j Vieraista maista tuli ensi sijalla Venäjä, jonka alueella 9 henkeä oli syntynyt. Lähinnä seurasivat Amerikka ( 0), jossa syntyneet enimmäkseen ovat palanneiden siirtolaisten siellä syntyneitä lapsia, ja Ruotsi ( 90), kun muut maat ja maanosat jäivät kauas jälkeen. Venäjästä eronneissa maissa syntyneet sisältyvät nimikkeeseen»muut Euroopan maat», ja oli niitä seuraavat luvut: Virossa syntyneitä, Lat* viassa, Puolassa 9 ja Liettuassa. Vertailu kaupunkeja ja maaseutua koskevien lukujen välillä osoittaa, että kaikkiin vieraisiin maihin nähden kaupunkien suhdeluvut ovat paljon suuremmat kuin maaseudun; poikkeuksena ovat vain Amerikassa syntyneet, joita on suhteellisesti enemmän maaseudulla kuin kaupungeissa. Yleiskäsityksen viime vuosikymmeninä tässä suhteessa tapahtuneesta kehityksestä saa seuraavasta taulukosta, joka osoittaa, moniko hengestä kunkin vuoden kaupunki-, maalais- ja koko maan väestöä oli syntynyt missäkin maassa Répartition de la population par personnes et par lieu de naissance 090. Syntymäpaikka Lieu de naissance, 0 ) Suomi Finlande Venäjä Russie Ruotsi Suède Norja Norvège Tanska Danemark Saksa Allemagm Suurbritannia ja IrlantiGrande-Bretagne et Irlande Ranska France Sveitsi Suisse Muut Euroop. maat Autres pays d'eur. Amerikka Amérique Muut maanosat Autres parties du monde Tuntematon paikka Lieu inconnu.. Yhteensä Total Kaupungit. Villes I I I

51 Syntymäpaikka Lieu de naissance Suomi Venäjä Ruotsi Norja Tanska, Saksa Suurbritannia ja Irlanti Ranska Sveitsi Muut Euroopan maat.. Amerikka Muut maanosat Tuntematon paikka Suomi Venäjä Ruotsi Norja Tanska Saksa Suurbritannia ja Irlanti Ranska Sveitsi Muut Euroopan maat. Amerikka Muut maanosat Tuntematon paikka Miespuolinen ja naispuolinen väestö jakaantui kutakuinkin samalla tavalla syntymäpaikan mukaan, kuten näkyy alla olevasta taulukosta, joka osoittaa, moniko miespuolisesta ja [0-] Maaseutu. Communes rurales [0.J [0.s [0.0] 9 / 0 9 l 9 9,0 Yhteensä i I I I I Koko maa. Pays entier ; 9 Yhteensä '< I I I [0.] 9, : 0!! i 9 :! 0 : yhtä monesta naispuolisesta kaupunkien, maaseudun ja koko maan väestöä oli syntynyt eri maissa. Répartition de la population par hommes et femmes habitant les villes, ks communes rurales et le pays entier et par lieu de naissance. Syntymäpaikka Lieu de naissance Kaupungit T'i Iles Mp.»p. Maaseutu Comm. rurales Mp. Np. Koko maa Piiys entier Mp. Np. S. J. Suomi Finlatide.' , Venäjä Russie 9 9 0! Ruotsi Suède 9 0! Norja Norvège,- 0 Tanska Danemark! Saksa Allemagne Suurbritannia ja Irlanti(kande-Bretagm! et Irlande 9 Ranska France [0.] [0.0] [0.] Sveitsi Suisse Muut Euroop. maat Autres pays d'eur. Amerikka Amérique 9 Muut maanosat Autres parties du monde Tuntematon paikka Lieu inconnu Yhteensä Total ] OOOjlOO 000J Eri läänien väestön jakaantuminen syntymäpaikan mukaan osoittaa erinäisiä eroavaisuuksia; niitä valaisee seuraava yhdistelmä, joka osoittaa, moniko 000 hengestä kunkin läänin asukkaita oli syntynyt eri maissa. *

52 Répartition de la population d'après le. lieu de naissance, par départements, en o /oo- L il fi n i Département* Suomessa syntyneitä Nés en Finlande Venäjällä syntyneitä Nés en Hussie Kuotsissa Muissa Euroopan maissa syntyneitä Nés en StUlde [Nésdansd'autr. I pays d Europe Amerikassa syntyneitä Nés en Amérique i Muissa maanosissa ja syn- ; tymäpaikka i tuntematon ; Nés dans d'autres partiet du monde et lieu de naissance! inconnu Uudenmaan.. Turun-Porin. Ahvenanmaa Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun , i O.s!. 0.. s!.! 0.» l.ö : Kuten yllä olevista lukusarjoista ilmenao, oli Turun-Porin, Hämeen, Mikkelin ja Kuopion läänien väestö syntyperältään yhtenäisempää kuin mviiden läänien, joissa oli suhteellisesti enemmän ulkomailla syntyneitä. Venäjällä syntyneitä oli varsinkin Viipurin ja Uudenmaan lääneissä, lluotsissa syntyneitä Ahvenanmaalla sekä Oulun, Vaasan ja Uudenmaan lääneissä, Euroopan muissa maissa syntyneitä Uudenmaan läänissä suka Amerikassa syntyneitä Ahvenanmaalla ynnä Vaasan ja Oulun lääneissä..» '.. '< O.s. o.ä : [0.0] ; ; 0.! 0.! 0. i.!.9! Tiedot kotimaassa syntyneiden ryhmittymisestä syntymäpaikan mukaan ovat omansa valaisemaan maassamuuton laajuutta. Vuodon 90 n. s. väenlaskennassa on, samaten kuin edellisissäkin aina vuodesta 0 alkaen, kerätty näitä tietoja jakamalla väestö kolmeen luokkaan, nimittäin : samassa kunnassa syntyneisiin henkilöihin, jossa väenlaskentavuonna ovat kirkonkirjoissa, : saman läänin jossain muussa kunnassa syntyneisiin ja : maan muissa lääneissä syntyneisiin. Yleiskäsityksen siitti, miten väestö erikseen läsnäoleva, poissaoleva ja koko väestö jakaantui näihin kolmeen luokkaan, saa seuraavasta taulukosta. Répartition relative- des personnes dr la population présente, absente et totale, nées en Finlande, par lieu de naissance, / 00. Ensimmäinen nokka Nés dans la commune où ils noiit domiciliés Toinen luokka Nés dans une autre commune du mêmedépartement Kolmas luokka Nés dans d'autres départements du pays Läsnäoleva väestö. Population présente. Miespuoliset - Sexe masculin Naispuoliset Sexe féminin... Molemmat sukup. Les'deux sexes S " P i t? f S s *S o...0 S; i I. i f s f. I. s s c S S"..0. s g 'S 9. s i Poissaoleva väestö. Population, absente. Miespuoliset Sexe masculin. Naispuoliset Sexe féminin. Molemmat sukup. Les deux sexes i (." 0. Koko väestö. Population totale. Miespuoliset Sexe masculin... Naispuoliset Sexe féminin... Molemmat sukup. - Les deux sexes , 9....^ 9.. ; ! 0. 9.

53 Edellä olevista lukusarjoista näkyy, että vajaat / väestöstä asui syntymäkunnassaan, runsaasti / j os sain muussa syntymälääninsä kunnassa ja melkein / 0 syntymälääninsä ulkopuolella. Kaupunkien ja maaseudun väestön kokoonpano eroavat tässä suhteessa olennaisesti toisistaan. Maaseudulla asui lähes / väestöstä syntymä kunnassaan, kun taas kaupungeissa vain vähän yli a / väestöstä oli syntyisin samasta kaupungista, muualta tulleen väestön ollessa enemmistönä. Asuinkunnan ulkopuolella syntyneet jakaantuivat kaupungeissa verraten tasan saman läänin muissa kunnissa ja muissa lääneissä syntyneiden kesken, mutta maaseudulla oli lähes kaksi ja puoli kertaa enemmän saman läänin muista kunnista kuin muista lääneistä muuttaneita. Nämä seikat havainnollistuttavat kaupunkien suurempaa vetovoimaa. Sukupuolten välillä voidaan havaita mielenkiintoinen eroavaisuus, nimittäin että naisista pienempi osa kuin miehistä asuu syntymäkunnassaan. Tämä vahvistaa sitä väestönmuutostilaston osoittamaa asianhaaraa, että naiset vilkkaammin kuin miehet ottavat osaa muuttoihin kotimaassa, varsinkin siirtoihin maaseudulta kaupunkeihin. Puheenalaisissa suhteissa on havaittavissa tuntuvia eroavaisuuksia eri läänien välillä. Tätä valaisevat alla olevan yhdistelmän promilleluvut, jotka esittävät kunkin läänin läsnäolevan väestön, erikseen kaupunkien, maaseudun ja koko läänin väestön, jakaantumista edellä käsiteltyihin kolmeen luokkaan. Répartition relative de la population présente née en Finlande, selon le lieu de naissance, par départements, /oo- Lääni Departementit Ensimmäinen luokka Nés dans la commune ail ils sont domiciliés S. /. Molemm. sukup. Toinen luokka Nés dans une autre commune du même département S. /. Molemm. sukup. Kolmas luokka Nés dans d'autres départements du pays j! S. /. Molemm. sukup. D. «. Kaupungit. Villes. Uudenmaan Turun-Porin Ahvenanmaa Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Koko maa Pays entier ! Uudenmaan. Turun-Porin. Ahvenanmaa Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Maaseutu. Communes rurales. 9. : I : ! j ! ! Koko maa Pays entier! 0.fi Uudenmaan. Turun-Porin, Ahvenanmaa Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Koko maa Pays entier»leia» H Kaupungit Ja maaseutu. Villes et communes rurales ö » ,

54 BÔ Yllä olevat lukusarjat osoittavat, että kaupunkien muuttoliike kaikissa lääneissä on ollut vilkkaampaa kuin yhdenkään läänin maaseudulla. Vähimmin syntyperäisiä paikkakuntalaisia oli Maarianhaminassa (. / 00 ) ja Mikkelin läänin kaupungeissa (0.), enimmin taas Oulun ja Turun-Porin läänien kaupungeissa (9. ja 9. / O o)' Maaseutuun nähden vastaavat alimmat suhdeluvut olivat Uudenmaan (. / 00 )> Hämeen (. i) ja Turun-Porin läänien (. o), suurimmat taas Kuopion (. /oo)> Vaasan (.0) ja Oulun (0. l) läänien, t. s. muuttelevaisxius on Etelä-Suomessa huomattavasti suurempi kuin maan pohjoisissa osissa. Jos erikoisesti tarkastaa, paljonko milläkin paikkakunnalla oli muissa lääneissä syntyneitä, huomaa, että eroavaisuudet ovat vieläkin suuremmat. Tällaisia henkilöitä oli suhteellisesti enimmin, eli.0 / 00, Uudenmaan läänin kau pungeissa, jotka tässä suhteessa, pääkaupungin vaikutuksesta, suuresti eroavat maan muista paikkakunnista. Lähinnä seurasivat Viipurin (. / 00 ), Hämeen (.) ja Mikkelin (.9) läänien kaupungit, kun taas vähimmin muissa lääneissä syntyneitä oli Kuopion (. / 00 ) ja Turun-Porin (.) läänien kaupungeissa. Huomattava on, että Uudenmaan läänin maaseutu on vetänyt puoleensa enemmän väkeä muista lääneistä kuin Kuopion läänin kaupungit; puheenalainen promilleluku oli näet siellä 9. o. Maaseutuun nähden tulivat Viipurin (9. / 00 ) ja Hämeen (9. / 00 ) läänit lähinnä, kun taas Kuopion lääni, jonka maalaisväestöstä vain 9. / 00 oli syntynyt muissa lääneissä, osoittaa pienintä vetovoimaa. Mitä tulee lääneihin kokonaisuuksina, osoittavat ne samansuuntaisia suhteita, kuin yllä esitetyt, mutta suhdelukuihin on olennaisesti vaikuttanut se seikka, miten suuri minkin läänin kaupunkilaisväestö on. Yllä selostetut suhteet kohdistuvat vuoteen 90 ja eroavat.jossain määrin aikaisempien n. s. väenlaskentojen tuloksista. Muuttelevaisuus on näet viime vuosikymmenien kuluessa vähitellen käynyt yhä vilkkaammaksi, ja sen johdosta on syntymäkunnassaan asuvien suhteellinen luku vähitellen vähentynyt, samalla kuin läänin muissa kunnissa ja muissa lääneissä syntyneiden suhdeluku säännöllisesti on ollut kasvamassa. Tätä kehitystä vuodesta 0 alkaen valaisee seuraava taulukko, jonka luvut ilmaisevat, miten kunkin läänin, samoin kuin kaupunkien, maaseudun ja koko maan väestö kunakin ajankohtana promilleluvuin jakaantui syntymäpaikan mukaan nyt käsiteltäviin kolmeen luokkaan. Répartition relative des personnes, nées en Finlande, par lieux d'origine, en / 00. OS; Ti. -B = ES SilC. Ensimmäinen luokka. Nés dans la commune où ils sont domiciliés Toinen luokka. Nés dans une autre commune du même département Kolmas luokka. Nés dans d'autres départements, du pays « ! l ' (i.:<..--'.: J.9; , !...! '. 9. ;., (i o! i :..... ' 0.-'..^-.-'

55 Kehitys on, kuten yllä olevista lukusarjoista näkyy, kaikkialla ollut samansuuntainen, mutta sen voimaan nähden on melkoisia eroavaisuuksia huomattavissa. Kaupunkien ja maaseudun erilainen kehitys näkyy m. in. siitä, että saman läänin muissa kunnissa syntyneiden suhdeluku on kasvanut huomattavasti maalaisväestössä, kun taas mainittu suhdeluku kaupunkien väestöön nähden on pysynyt verraten samansuuruisena koko ajanjakson kuluessa, onpa siinä vuoden 90 jälkeen huomattavissa vähenemistäkin. Muissa lääneissä syntyneisiin nähden kaupungit sitä vastoin ovat jättäneet maaseudun entistä kauemmaksi taakseen. Voidaksensa entistä perusteellisemmin tutkia väestön asuinpaikan ja syntymäpaikan välisiä suhteita, laajennettiin vuoden 90 kymmenvuotistauluston II taulukko siten, että siihen oli merkittävä myös väestön jakaantuminen syntymäläänin mukaan. Täten saatujen tietojen nojalla on laadittu VII taululiite. Yhdistelmänä siitä esitetään alla olevat lukusarjat, jotka osoittavat, miten kunkin läänin Suomessa syntynyt väestö, erottaen kaupungit ja maaseudun, promilleluvuin jakaantui syntymäläänin mukaan. Répartition relative des personnes nées en Finlande selon le département de naissance, par départements. L ääni Departement f Kaupungit. Villes. Uudenmaan 9.0 Turun-Porin. Ahvenanmaa. Hämeen. Viipurin j. Mikkelin ;. i Kuopion.» Vaasan. Oulun i. Kaikki kaupungit. «.fe si tet ^; Syntyneitä: Personnes nées dons : \! * ^ - to w s» I b >i ) S Q Äj ^. M : X a K ^ î ^ K S i Cö ^ aa ^. H <!«?* K C ö ss & F J^siJ as œ <t> c-, w.. te*» e S & o Noa a.»a a * å?-! i u:s î^!" I* i" i " i j ~ : j ] i ' i 9...! ;.9. I j i ! ; «Maaseutu. Communes rurales. Uudenmaan 0. l. 0..0! Turun-Porin. 99., l.i..0. Ahvenanmaa. i I Hämeen Viipurm.9.0.! !.0.!...9 Mikkelin. o. [0.0] Kuopion Vaasan.... [0.0] 0..! i Oulun..9 [O.oi] [0.0]..;..0., 9.0 Koko maaseutu j ' 0.. j. Kaupungit jar maaseutu. Villes et communes rurales. Uudenmaan Turun- Porin Ahvenanmaa Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Koko maa Pays entier. i i OOO.o ! 9.. OOO.o l.o 0. l.o ll.i l.o OOO.o.. ; [0.0] [0.0] OOO.o [[0.0] OOO.o \\. 0.». 0.! 0. OOO.o Kaikkiaan Total OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o OOO.o

56 Jokaisessa läänissä asui ainakin joitakin kunkin muun läänin alueella syntyneitä henkilöitä ja useissa lääneissä oli melkoiset määrät jonkun tai joidenkin muiden läänien alueella syntyneitä. Nämä luvut antavat hyvää lisävalaistusta sen kysymyksen selvittämiselle, mistä j a mihin väestöliike kulkee. Uudenmaan läänissä asui, paitsi läänin omia syntyperäisiä asukkaita, varsinkin Hämeen (.9 / 00 ) ja Turun-Porin (.) sekä edelleen Viipurin (.), Kuopion (. o) ja Vaasan (0. o) läänissä syntyneitä henkilöitä. Turun- Porin läänissä olivat Hämeen (. / 00 ) ja Uudenmaan (.) lääneissä syntyneet ensi sijalla, Ahvenanmaalla Turun-Porin (. / 00 ) ja Vaasan (. i) lääneissä syntyneet, Hämeen läänissä taas Turun-Porin (. / O o)> Uudenmaan (. ) ja Vaasan (. i) lääneissä syntyneet, Viipurin läänissä Kuopion (. /oo)> Mikkelin (.) ja Uudenmaan (.) lääneissä syntyneet, Mikkelin läänissä Kuopion (. o /oo) J a Viipurin (.) lääneissä syntyneet, Vaasan läänissä Hämeen (. / 00 ) läänissä syntyneet ja Oulun läänissä Vaasan (9. /oo) J a Kuopion (. i) lääneissä syntyneet, mutta Kuopion läänissä oli kovin vähän muualla syntyneitä, enimmin Viipurin (9. e / 00 ) läänin alueelta kotoisin olevia. Tästä näkee, että kukin lääni yleensä, kuten luonnollista onkin, oli saanut huomattavimmat väestömäärät naapurilääneistään, samalla kuin suhdelukujen suuruus osoittaa läänien välisen muuttoliikkeen vilkkautta ja pääsuuntaa. On syytä vielä tarkastaa samoja seikkoja vähän toiselta kannalta, nimittäin lähtien eri lääneissä syntyneestä väestöstä. Tässä tarkoituksessa esitetään seuraavassa yhdistelmässä kussakin läänissä syntyneiden henkilöiden kokonaisluvut, asianomaiseen lääniin jääneen syntyperäisen läsnäolevan väestön määrä sekä poissaoleviksi katsottujen ynnä muihin lääneihin asettuneiden luvut. Répartition de la population née dans les différents départements d'après le domicile. Läänit Départements Kaikkiaan läänin alueella syntyneitä Total des personnes nés dans le déparlement v. 90 poissaolevia En 90 absents abs. % Niistä: Dont: Muissa lääneissä asuvia (läsnäolevia) Habitant les autres départements Syntyni älääniss ään asuvia (läsnäolevia) Habitant leur département natal abs. /o Uudenmaan Turun-Porin Ahvenanmaa 9 Hämeen 9 0 Viipurin ^ 0 9 Mikkelin 9 Kuopion 9 Vaasan 0 Oulun, Koko maa Pays entier G fi I 9.fi Kuten yllä olevasta näkyy, asui valtavin osa Suomessa syntyneestä väestöstä edelleen syntymälääninsä rajojen sisällä. Melkoinen osa, noin V», oli kuitenkin jättänyt syntymälääninsä, osittain asettuakseen johonkin muuhun lääniin, osittain matkustaakseen ulkomaille tai muuten katkaisten yhteytensä kotipaikan kanssa joutumatta muualla kirj oihin. Eri lääneissä nämä suhteet suuresti vaihtelevat. Kun Viipurin läänissä 90. / 0 läänin alueella syntyneestä väestöstä edelleen asui syntymäläänissään ja vastaava suhdeluku useimmissa muissakin lääneissä oli yli 0, oli syntyperäisestä väestöstä jäljellä vain. / 0 Ahvenanmaalla ja. % Vaasan läänissä. Näiden kahden läänin alhaiset suhdeluvut johtuvat ensi sijassa siirtolaisuudesta, joka myös Oulun lääniin nähden on vaikuttanut huomattavasti. Kotimaiseen muuttoliikkeeseen nähden voidaan sitä vastoin todeta, että viimemainituissa lääneissä syntyneistä verraten pieni osa on asetti i nut muihin lääneihin asumaan. "Päinvastaista äärimmäisyyttä edustavat Hämeen, Mikkelin ja Kuopion läänit, niiden väestöstä kun sangon huomattava osa,.9. o /o> on muuttanut muihin lääneihin. Kaikkiin lääneihin on tietenkin siirtynyt muu alta väkeä, joka siten milloin paremmin, milloin vaillinaisemmin on korvannut poismuuttojen aiheuttamat tappiot. Tätä valaisee alla oleva yhdistelmä.

57 Personnes habitant les différents départements nées dans un autre département et nées en Finlande, total. Lääni Départements Muissa lääneissä syntyneitä Nés dans un autre département abs. o l ) Muissa lääneissä syntyneet /o muihin lääneihin muuttaneista En "iode la population sortie Suomessa syntyneitä kaikkiaan (läsnäolevia) Nés en Finlande, total (présents) abs. : %') Koko läsnäoleva väestö Total de la population présente V) ~ Uudenmaan : 0 Turun-Porin ; Ahvenanmaa '' 9 Hämeen ; Viipurin ; I(i Mikkelin 9 Kuopion 0 Vaasan Oulun Koko maa Pays entier I 09 ; ö.i l Yllä olevista lukusarjoista näkyy, että useimmista lääneistä on muuttanut pois enemmän väkeä, kun mitä ne ovat muualta saaneet vastaanottaa. Ainoastaan Uudenmaan, Viipurin ja Oulun läänit ovat toisessa asemassa; Uudenmaan lääniin muutti melkein l / a kertaa väkeä enemmän, kuin sieltä siirtyi muihin lääneihin, joten lisäys oli noin 00 henkeä, Viipurin lääniin suunnilleen kaksinkertainen määrä, joten lisäys oli runsaasti 00 henkeä, ja Oulun lääniin noin 00 henkeä enemmän kuin sieltä poistui. Ahvenanmaahan nähden eri suuntiin käyvät muuttoliikkeet olivat kutakuinkin tasaväkiset. Sensijaan Kuopion lääni kärsi noin 000 hengen, Mikkelin lääni noin 000 hengen ja Turun- Porin lääni noin hengen suuruisen väestöntappion. Kuopion lääniin muuttaneiden luku oli vain. % poismuuttaneiden luvusta. Kaikkien näiden liikkeiden lopputulos käy ilmi yllä olovan taulukon kahdesta viimeisen edellisestä sarekkeesta. Niistä näkyy, että vain Uudenmaan ja Viipurin läänissä oli läsnäoleva, Suomessa syntynyt väestö lukuisampi kuin saman läänin alueella syntynyt kokonaisväestö. Kaikissa muissa lääneissä oli läsnäoleva väestö melkoista pienempi kuin syntyperäinen väestö. Jos edelleen ottaisi huomioon eri lääneihin asettuneet ulkomailla syntyneet henkilöt, samaten kuin nekin, joiden syntymäpaikoista puuttuu tietoja, eivät suhteet mainittavassa määrässä muuttuisi, «^Tiin muodoin voidaan todeta, että Uudenmaan ja Viipurin läänit vetävät puoleensa väkeä muiden läänien kustannuksella, t. s. että niissä on tarjona paremmat toimeentulomahdollisuudet kasvavalle väestömäärälle kuin muualla. Jos vielä vertaa läsnäolevaa, Suomessa syntynyttä väestöä samassa läänissä syntyneiden läsnäolevien kokonaislukuihin, jota suhdetta puheenalaisen taulukon viimeisen sarekkeen prosenttiluvut osoittavat, havaitaan, että kun ei ulkomaille siirtymistä ja muuten paikkakunnalta häviämistä ilman muuttokirjaa oteta huomioon, myös Oulun lääni on saanut lisäystä muutoista, ja että suurin tappio on koitunut Mikkelin ja Kuopion lääneille. Lopuksi esitetään seuraavalla sivulla taulukko, joka antaa yleiskäsityksen siitä, miten eri lääneissä syntynyt koko väestö vuonna 90 jakaantui eri lääneissä olevan asuinpaikkansa mukaan, kun kaikki poissaolevat henkilöt erotetaan eri ryhmäksi. ) % asianomaisessa läänissä syntyneestä kokonaisväestöstä. ) >>»»» läsnäolevasta väestöstä.

58 Répartition relative de la population d'après le département de la naissance. Asuinpaikka Domicile Turun-Porin läänissä D. d'àbo- Björneborg Uudenmaan läänissä Département de Nyland Syntyneitä: Personnes nées dans : Ahvenanmaalla Åland Kuopion läänissä I). de Kuopio Mikkelin läänissä D. de S. t Michel Viipurin läänissä D.. de Viborg Hämeen läänissä D. de Tavastehus Vaasan! läänissä D. de Vasa! Oulun I läänissä D. d'uleâborg Kaikkiaan Total Läsnäoleva väestö. Popu-, lation présente. \ Uudenmaan j.... Turun-Porin.... ;.... Ahvenanmaa 0...9: 0.! [0.0] [0.0] [0.0] 0. Hämeen.9 \ 0.fi., Viipuriii Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun.. 0..!.... Koko maa Pays entier 9. 9.] Popu- Poissaoleva väestö. la tit» i absente...;. i. 9. i.! 0... [0.0] ii * Yllä olevassa taulukossa kiintyy ""huomio varsinkin erääseen seikkaan, jota edellä ei ole kosketeltu, nimittäin siihen, mihin lääneihin missäkin läänissä syntyneet, syntymä-läänistään poistuneet henkilöt ovat asettuneet. Kuten näistä lukusarjoista ilmenee, oli Uudenmaan lääni etusijalla Turvin-Porin, Hämeen, Viipurin, Vaasan ju Oulun lääneissä syntyneisiin nähden ja toisella sijalla muihin lääneihin nähden. Mikkelin ja Kuopion lääneissä syntyneisiin oli Viipurin läänillä suurin vetovoima, Ahvenanmaalla syntyneisiin nähden taas Turun-Porin läänillä.

59 . Poissaolevan väestön jakaantuminen olinpaikan mukaan. Samaten kuin vuonna 90 on myös vuoden 90 n. s. väenlaskennassa koottu tietoja poissaolevan väestön olinpaikasta. Katsoen siihen, että poissaoleva väestö melkoiselta osalla on menettänyt kosketuksensa kotiseurakuntansa kanssa, ainakin mikäli tulee tämän papistoon, ci näitä tietoja saata pitää täysin luotettavina. Kymmenvuotistaulustoon merkitty olinpaikka on usein vain todennäköinen oleskelupaikka, monasti vain se paikkakunta, jonne henkilö aikoinaan ilmoitti lähtevänsä. Kun poissaolevaan väestöön sitäpaitsi sisältyy jokunen määrä hen» kilöitä, jotka ovat kuolloet, vaikkei siitä ole saapunut ilmoitusta seurakuntaan, on luonnollista, että tiedot olinpaikasta ovat melkoisen puutteelliset. Eräät seurakunnat, varsinkin suurissa kaupungeissa sijaitsevat, jotka eivät antaneet tietoja poissaolevien luvusta, eivät tietenkään myöskään voineet antaa tietoja poissaolevien olinpaikasta. Koska ei ole katsottu asianmukaiseksi iiiterpoloimalla laatia jonkinlaista arviota näiden henkilöiden jakaantumisesta olinpaikan mukaan, on niiden poissaolevien luku, joiden olinpaikasta puuttuu tietoja, huomattavan suuri. Kaikkiaan niitä oli 0 0 henkeä eli 9. % kaikista poissaolevista. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuoden 90 tilaston mukaan näitä oli melkoista vähemmän eli 9 henkeä, vastaten. % poissaolevien silloisesta määrästä. Eroavaisuus johtuu etupäässä erilaisesta menettelytavasta, vuonna 90 kun interpoloitiin tiedot niille seurakunnille, joiden taulustoista ne puuttuivat Todennäköisesti suurin osa näistä poissaolevista oleskeli Suomen rajojen ulkopuolella. Jos koko maan poissaoleva väestö jaetaan sen mukaan, onko henkilöiden olinpaikaksi ilmoitettu ulkomaat,»muualla Suomessa» vai»olinpaikka tuntematon» saadaan seuraava yhdistelmä. Taulukossa on erotettu sukupuolet ja esitetään vertailun vuoksi vastaavat luvut vuodelta 9). Répartition de, lä population absente selon le dotnicile, par sexes, S n k ii p u o i Sexe Miespuoliset Sexe masculin 0 Naispuoliset Sexe féminin Molemmat sukup. Les deux sexes 09 Muualla Suomassa Ailleurs à l'intérieur Suomen ulkopuolella A l'extérieur Absoluuttiset luvut. Chiffres absolus Û^ Olinpaikka tuntematon Domicile inconnu Miespuoliset Sexe masculin... Naispuoliset Sexe féminin... Molemmat sukup. Les deiuv sexes 0... Runsaasti */s poissaolevista oleskeli siis vuonna 90 kotimaan rajojen ulkopuolella. Verrattuna vuoteen 90 on xilkomailla asuvien luku kasvanut noin 000 henkeä, mutta suhdeluku n melkoisesti alentunut. Tämä on osittain johtunut kolmannen ryhmän kasvamisesta. Jos iiài't otetaan huomioon vain ne poissaolevat, joi- ( h'n olinpaikasta on tietoja, oleskeli ulkomailla x: * ( >. /oo vuonna 90, mutta. /oo vuonna l!(lo. Voidaan siis todeta, että kotimaassa oleskolovien poissaolevien luku on kasvanut suhteellisti enemmän kuin ulkomailla asuvien. Edel ;. / 9.. ; : ! 9.9 listen luku on kaikkiaan kasvanut vain 000 henkeä, ellei oteta huomioon, että niistäkin, joiden olinpaikasta puuttuu tietoja, osa todennäköisesti oleskeli Suomessa. Vertailu eri sukupuolia koskevien lukujen välillä osoittaa, että poissaolevat naiset vähän yleisemmin kuin miehet oleskelivat kotimaassa, kun taas miehistä vähän suurempi osa on ilmoitettu ulkomailla oleskeleviksi. Kaupunkien poissaolevassa väestössä oli sellaisia henkilöitä, joiden olinpaikasta puuttui tietoja, kaikkiaan henkeä eli. %, kun taas maaseudun vastaavat luvut olivat S t

60 henkeä ja. %. Tiedot kaupunkien poissaolevan väestön olinpaikasta ovat siten melkein arvoa vailla, ne kun käsittävät vain vähän enemmän kuin V poissaolevien luvusta. Maaseutuun nähden on asia toisin, tietoja kun puuttuu vain noin Vi :sta poissaolevia. Seuraavassa on jätetty kokonaan syrjään ne poissaolevat, joiden olinpaikasta puuttui tietoja, ja laskettu suhdelukuja ottamalla huomioon vain toiselta puolen ulkomailla, toiselta puolen Suomessa kotipaikkakunnan ulkopuolella asuviksi ilmoitettujen luvut. Répartition de la population absente des villes et communes rurales selon le domicile, par sexes, 9090, / 00. Kaupungit Villes.-, Suomen ulko- Muualla Suomessa puolella Ailleurs à l'intérieur ^ l'extérieur Maaseutu Communes rurales - r Suomrn ulko- Muualla- Suomessa puolella Ailleurs à l'intérieur A l'extérieur Miespuoliset Sexe masculin... Naispuoliset Sexe féminin... Molemmat sukup. Les deux sexes Kuten näistä luvuista voi päättää, on sekä kaupungeissa että maaseudulla kotimaassa edelleen oleskelevien poissaolevien suhdeluku kasvanut viime vuosikymmenen kuluessa. Vuonna 90 asui kaupunkien poissaolevista runsas / muualla Suomessa, mutta maaseudun poissaolevista vain x / /. Tämä eroavaisuus saattaa tosin johtua siitä, että niistä kaupunkien poissaolevista, jotka asuivat maan raiojen ulkopuolella, suhteellisesti useammin kuin Suomessa oleskelevista puuttui tietoa, joten sille ei uskalla antaa sanottavaa merkitystä. Maaseutuun nähden kannattaa panna merkille, että poissaolevien naisten olinpaikaksi melkoista useammin kuin miesten on ilmoitettu muu Suomen paikkakunta. Tietoja poissaolevien olinpaikoista puuttui eri paljon eri lääneistä. Osaksi tämä on johtunut siitä, että tietoja kokonaan puuttui suuremmista kaupungeista, osittain ilmeisesti myös muistakin seikoista, koska myös maaseutua koskevat suhdeluvut suuresti vaihtelevat. Sellaisia poissaolevia, joiden olinpaikoista puuttui tietoja, oli vuosina 90 ja 90 eri läänien kaupunki- ja maalaisväestössä alla olevat määrät, promilleluvuin koko vastaavasta poissaolevasta väestöstä ilmaistuna. Nombre relatif de la population absente, dont le domicile est inconnu, 90-90, par départements. Lääni Départements Kaupungit Villes Maaseutu Communes rurales Kaupungit ja maaseutu Villes et communes rurales Uudenmaan.9 Turun-Porin l,,. Ahvenanmaa J Hämeen 0. Viipuria. Mikkelin.0 Kuopion. Vaasan. Oulun.0 Eri läänien väliset eroavaisuudet ovat, varsinkin kaupunkeihin nähden, hyvin suuret. Yleensä osoittavat puheenalaiset suhdeluvut nousua vuodesta 90 vuoteen 90, mutta tästä säännöstä on eräitä poikkeuksia. Tuntemattomien suhdeluku on näet pienentynyt Mikkelin ja Oulun läänien sekä kaupungeissa että maaseudulla ja Vaasan läänin maaseudulla Jos tämän jälkeen jätetään syrjään ne, joiden olinpaikasta puuttui tietoja, ja tarkastetaan, miten muut jakaantuivat ilmoitetun olinpaikan mukaan eri lääneissä, saadaan alla oleva taulukko- Luvut ilmaisevat, moniko 000:sta minkin läänin kaupunkien ja maaseudun poissaolevasta väestöstä vuosina 90 ja 90 oleskeli Suomessa ja Suomen ulkopuolella.

61 Répartition de la population absente des différents départements selon le domicile 9090, en /oo- L ii il n i Départements Muualla Suomessa Ailleurs à l'intérieur Uudenmaan 9. Turun-Porin 9.- Ahvenanmaa! Hämeen :. Viipurin 0. Mikkelin.9 Kuopion. Vaasan. Oulun.0 Kaupiinult Villes Suomen ulkopuolella A l'extérieur fi r, » Yllä olevista lukusarjoista näkyy, että Vaasan, Ahvenanmaan ja Oulun läänien poissaoleva väosstö melkein kokonaisuudessaan (9. 9ö. o %) oleskeli Suomen ulkopuolella. Vastakohtana näille ovat Hämeen, Uudenmaan, Kuopion ja Mikkelin läänit, joiden poissaolevasta väestöstä suunnilleen puolet (9.0. %) oleskeli maan rajojen ulkopuolella ja toinen puoli muualla Suomessa. Eri läänien kaupunki- ja maalaisväestöä koskevat suhdeluvut eivät sanottavasti eroa toisistaan. Jos taas vertaa toisiinsa vuosien Maaseutu Cmnmunes rurales Muualla Suomessa Ailleurs à l'intérieur Suomen ulkopuolella A l'extérieur Koko lääni Département entier Muualla Suomessa Ailleurs à l'intérieur Suomen ulkopuolella A l'extérieur i ( (i (i ja 90 prosenttilukuja, huomaa, että kotimaassa oleskelevien suhdeluku on lisääntynyt tuntuvasti kaikissa muissa paitsi Kuopion läänissä. Suomessa oleskeleviksi ilmoitettuihin nähden ei ole saatavissa yksityiskohtaisempia tietoja siitä, missä he asuivat, mutta ulkomailla oleskelevat on kymmenvuotistaulustossa jaettu todennäköisen oleskelumaanosan ja -maan mukaan. Seuraava taulukko valaisee ulkomailla oleskelevien ryhmitystä oleskelupaikan mukaan. 'Répartition de la population absente par domicile a Vextérieur Olinpaikka Domicile Miespuoliset Hommes 9 0 abs. Naispuoliset Femmes Mol. sukup. Les deux sexes Venäjä - Russie I 0.9 Ruotsi Suède 09 (i 0. Norja - Norvège : 0. Tanska - Danemark Saksa - Allemag>ic Suurbritannia ja Irlanti Grande- \! Bretagne et Irlande i Muut Euroopan maat Autres \ pays d'europe j i 0. titdä-amerikka,-amérique du Sud Pohjois-Araerikka Amérique du Nord 9 9. Aasia - Asie 0 \ 0. Afrikka Afrique ; 0. Austraalia Australie i i ii.9 abs Yhteensä Total Pääosa ulkomailla oleskelevista asui, kuten yllä olovasta näkyy, Pohjois-Amerikassa. Vuodosta 90 on tämä luku kasvanut lähes henkeä; myös suhteellisesti ottaen on Pohjois- Amerikassa etupäässä Yhdysvalloissa olei luku melkoisesti kasvanut. Toisella ja kol- mannella sijalla seurasivat Venäjä ja Ruotsi. Nämä kolme ryhmää yhteensä edustivat 99. / 00 ulkomailla asuvista poissaolevista; muualla asui vain aivan pieniä henkilömääriä. Huomattava on, miten suuresti Venäjällä oleskelevien poissaolevien luku on vähentynyt viime vuosikym-. 0.

62 menen, kuluessa. Absoluuttisesti vähennys oli noin 00 henkeä j a suhdeluku on pienentynyt lähes puoleen määräänsä. Miespuolisten ja naispuolisten jakaantuminen eri maiden kesken osoittaa stiurin piirtein samoja suhteita, joskin eräitä eroavaisuuksia on olemassa. Yleensä asui kaikissa maissa enemmän poissaolevia miehiä kuin naisia, mutta Venäjään ja Tanskaan nähden naiset olivat etusijalla. Varsinkin herättää huomiota, että kun 9. o % poissaolevista miehistä oleskeli Venäjällä, oli vastaava suhdeluku naisiin nähden. %. Sopusoinnussa sen tosiasian kanssa, ottä yleensä siirtolaisten enemmistö on miespuolisia, on sö yllä olevasta taulukosta ilmenevä asianhaara, että Pohjois-Amerikassa - - ja yleensä maissa maanosissa - asuvien poissaolevien keskuudessa miespuoliset olivat tuntuvasti naispuolisia lukuisammat. Pohj ois-amerikka on näet ilmoitettu oleskelumaaksi. i %:lle miehistä, mutta. %:lle naisista. Eri läänien poissaoleva ja ulkomailla olevaksi ilmoitettu väestö jakaantui sangen eri tavalla oleskelupaikan mukaan. Tätä valaisevat alla olovat lukusarjat. Répartition de la population absente a l'étranger, par départements. Absoluuttiset luvut Chiffres absolus o/ _ /o Muualla Lääni Venäjällä Euroopassa Muualla _ Euroopan I Muualla _ Euroopan Departementit oleskelevia Venäjällä Euroopassa oleskelevia ulkopuolella Euroopan oleskelevia Euroopassa Muualla ulkopuolella Euroopan Départements En oleskelevia Russie Ailleurs oleskelevia en ulkopuolella Venäjällä Europe Ailleurs en Hors i... oleskelevia Vn»;. ; i in Russie Ailleurs en,, Europe d'europe Hors iiusbtv Europe Europe. I Uudenmaan 9. Turun-Porin Uudenmaan i 9 9.!. Turun-Porin 0 9. i. 9. Ahvenanmaa Ahvenanmaa 9 0.! Hämeen Viipurin 0 (.0 l.o.0 Mikkelin 9 0. ; l.o. Kuopion Vaasan : 0( 9 0. ;. 9. Oulun i i Koko maa Pays entier 0 i ( ' " 0... ; Kaupungit Villes i 9! t Maaseutu Comtn. rurales! i 0.0 ;.. Läänien maantieteellinen asema on, kuten luonnollista onkin, suuresti vaikuttanut siihen, minne ulkomaille lähteneet ovat asettuneet. Venäjän läheisyys on ilmeisesti aiheuttanut sen, että Viipurin, Mikkelin ja Kuopion lääneistä niin suuri väestömäärä on asettunut mainittuun maahan. Myös Uudenmaan ja Oulun lääneistä on melkoinen määrä henkilöitä lähtenyt työnansiolle Venäjälle. Läntisiin naapurimaihin sillä Ruotsi ja Norjahan ovat määräävässä asemassa ryhmässä»muualla Euroopassa» on sensijaan lähtenyt väkeä varsinkin Ahvenanmaalta ja Oulun läänistä, huomattava määrä myös Uudenmaan ja Vaasan lääneistä. Pohj ois-amerikka, jonka rinnalla muihin maanosiin lähteneet ovat häviävän harvalukuisia, on kuitenkin useimpiin lääneihen nähden ensi sijalla poissaolevan väestön oleskelumaana. Vaasan, Ahvenanmaan, Oulun, Hämeen ja Turun-Porin läänien Suomen ulkopuolelle asettuneesta väestöstä oleskeli enemmän kuin % Pohj ois-amerikassa. Myös Uudenmaan ja Kuopion lääneihin nähden enemmän kuin puolet puheenalaisista poissaolevista asui Amerikassa. Ainoastaan Viipurin ja Mikkelin läänien siirtolaisuus on suurimmalta osaltaan suuntautunut toisaalle, itäiseen naapurimaahan. Toiselta puolen voi edellä olevan taulukon nojalla todeta, että */$ Venäjälle asettuneista poissaolevista oli kotoisin Viipurin, Mikkelin jii Kuopion lääneistä, samoin / muissa Euroopan maissa asuvista Vaasan ja Oulun lääneistä, sekä edelleen runsaasti / muihin maanosiin asettuneista peräisin Vaasan, Oulun ja Turun-Porin lääneistä. Kaupunkien j a maaseudun poissaoleva väestö eroavat puheenalaisessa suhteessa toisistaan sikäli, että odellisestä paljon tuntuvampi osu kuin maalaisväestöstä oli asettunut Venäjälle ja muihin Euroopan maihin, kun taas viimemai nitusta. % oli ilmoitettu muissa maanosissa, etupäässä Pohj ois-amerikassa, olevaksi. Yksityiskohtaisia tietoja eri läänion kaupunkien ja maaseudun poissaolevan väestön jakaantumisesta olinpaikan mukaan sisältää VEII tanluliite.

63 TAULUJA. TABELLER. TABLEAUX. 9. Il

64 Ï. Väestö päivänä joulukuuta 90 ryhmitettynä sukupuolen, iän ja siviilisäädyn mukaan, vuosiluokittain. I. Befolkningen den december 90 fördelad efter kön, ålder och civilstånd i ettårsklasser. I. Population au décembre 90 selon le sexe, l'âge et Vêtat civil. Naimattomia. Naineita. Leskiä. Erotettuja. Kaikkiaan. Syntymä- Ogifta. Gifta. Änklingar och änkor. Frånskilda. Summa, vuosi. Ikävuosi. ; Célibataires. Mariés. Veufs et veuves. Divorcés. Total. Födelseår. Äldersår., i \ Annte de la Anp i Yhteensä. iiaivjnce naissance. Mank - i g ^ fi f s ^, g f g m g f g ^ g f g m, g f D g ; 9 0 A. Koko väestö. Hela befolkningen. Population totale.. Kaupungit ja maaseutu. Städer och landsbygd. Villes et communes rurales. 90 i 0 00 j 0 : i S i 9 0 i ! j i ! 0 0 0! ! 9 S 9 0! 0! 0! 0 00 i ' i 09 i _ I _ 0 9 9! ! 99 i 0 i i _ i i 00 i 90 j ' i 90! ! i 90 i -., ' i j i 9 ;! i 9 0 j j 9 9! < 9 0! i i : : i i j j ' 0 R 9 S H i 9 9 \ ïo&t \ 0 \ (i 90 ;, \ 9 *9 9i Adr i i ai r-i U SS '- S i 9. 9 «u } JS «? SS i -,09 i 9 Sft îîîî S îl \ liât ES Î SZ g < 9 0* îfi? S S * SS J? g 0 0 i i S î J? f, «n } ä «S i?s Sf !?S i II i 9? ]lll îî S ' S? o?no «fl 9! 0 i Sfi* I IS? co S 0 i H 99! îïii S S i SS ^g I i 0 99! lit ISS S V S? ifâ g S ÎÎ ^ g ^? 90 0 j - 00 Ål?oS oo II ö9-99 Ål SÎ g 00? j! U0 0 Ål 9 «9 ÎS S U ! " %? SqS S U 9 i «ätt?sq ÎÎÎÎ Q 0 9 I ??SQ S S S?S? Î K n 9-0 i 9 0 }?q? Q S Si 9 U ! 00 9 ^ î Î S??S Si Ä i 9 -! 0 î 9R??ÎS S fi 09 n 9 0! - : 9 l i n UeS S' fo 990 n S of S 0 -! 00 0 äq Ilta îï S lïtl S? Jo! 00 0?! -! * Î Ï S?} j - î fao Î Î S f J g Ifu \tl Inoî }ï ÎS 90 : 9-0! 0 0 îfâ Sn ÎS îî" ^ l i SS ÎSÎ \l ÏS : V0 } 9 }^ lg î S* q?q? J î? XfÀ Q ïî T Ifl ffs? «' 9? ?ïï ÎÎÎ J l ÏS fjs? K 0 9 S «- 9 î îoo??h ^î Ï îlî îm? ISS i S 0 9 M{) «îï oss V ï * 0 j 0-9? S fs? » «*. 9 «Î ^?L iss î J is ipg SSî

65 I. (Jatk.) I. (Forts.) I. (Suite.) Naimattomia. Naineita. Leskiä. Erotettuja. Kaikkiaan. j Syntymä- Ogifta. Gifta. Änklingar och änkor. Frånskilda.! vuosi. Ikävuosi. Célibataires. Mariés. Veufs et veuves. Divorcés. Total. Födelseår. Åldersår., i Année de la Age ; Yhteensä. nnivsanfp naissance, i ' g ^ g f ^ ^ g f g ^ i s f ^ ^ g f g m ^ f D g (! ! i 0 0 i ! i ' 9 0, i ; i 9900, i x _! i i 9 00! _, i i 00 i i i 00 i 00! _ ; i i TuntematonOkänt i l 0 Yhteensä Summa Total ! 0 0. Kaupungit. Städer. Villes. \ ! 0 ; i j i i 9 0! 0 99 i ' 9 9! 9 i i ' 9 0 i 9 \ G *-xo oo - ; - 00/»; ïëéo lyio 0 9, _ loo RIO?, ft ao* fono io n-tnn \ K 00 o loo, Oloi U ooo i»uy ila i *ia<> mono lauö \àlô 0 09 ^»0.! ^nw mua 90 - ' _ SÎ ' 0% in ÎÎS 90 j - - i _ JS ÎÏÏS ^J? 90! _ j : J? Jäg Jg* i À qï? : - - _ Î ! - l S S 9?q?o 90! ' - \ _ «g loi I& S - i - l m ; J 9 - Ï9 9 9 i 9 j < ! ï S 9 ' : i ! i ' ; ' 0 i îo?o ; % - 0 ' î > i ' - 0 9» : QÏÏI! " Ö 9WU 9-0 Ï ' 9? 0 Î?t %rf 0 " SI loi 09 ÎS frfn Hit fn~ ÎSS ÎZ-iS : JS ÎQX S~i? 0 9 9! 00 ÎSK S~S Ifl ( i 0 n 9U 9 () o 9 ^ ^U log i 0 IS Itfa f G i J i ' 0 uss - v~ll Si SS ^

66 I. (Jatk.) I. (Forts.) I. (Suite.) i Naimattomia. Naineita. Leskiä. Erotettuja. Kaikkiaan. Syntymä- ; j Ogifta. ftifta. Änklingar och änkor. Frånskilda. Summa, vuosi. Ikävuosi, j Célibataires. Mariés. Veufs et veuves. Divorcés. Total. i Födelseår. Åldersår. ;,., Année de la\ Age. j! Yhteensä. ' naissance ' ' < JCvinnk. j j. S 9 0 i! ; j j 9 9, 99 < 9 09 : 0! ! , ' ! !" ! 9 00 i j i ' 0! ; 0 [ i j ! i, 9 0 ; i 0 ; ; ' '!! j 9 i j i 9! J 90 j 9! : { j 9! 0! ' 9 < i 0 j j j 9 j 0! 9 j i 9 j 99 i _. i 9 f i! 99 j ' i 9 i!! 99 i! 9 '. 9 0 i j ' 0 j 0 9G - " 9 99 i 0 i 99 i j : 9900 i _! _ l 00 i i 0ioe i i i i 0 - i TuntematonOkänt. Yhteensä -^ Summa Total! 0 09 ; \ 0. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. j _ i ' _ : _ ! _ ; 9 9 i 9 9 i ! < ! i 9! 9 90, ! ! i ! ! ! ! ! i i ' 0 90 ' 0 ; 9! ! 9! '

67 I. (Jatk.) I. (Forts.) - I. (Suite.) Naimattomia. Naineita. Leskiä. Erotettuja. Kaikkiaan. Syntymä- Ogifta. Gifta. Änklingar och änkor. Frånskilda. Summa, vuosi. Ikävuosi. Célibataires. Mariés. Veufs et veuves. Divorcés. Total. Födelseår. Åldersår. <, _. Année de la Age Yhteensä. naissance ' s m s j s m s f s m s f s ^ s f s m s j D g I " 9 0 j i i : i : ; 9 0 0! j i ; i 99 0 i! j ! !! ! 9 i , : i i ; i i i ! j i I i ; !. 0 i !. i i 9! 90 0!! 90 i ! 0! i 9 09, i 9 00 i! - ' 9 0 9, i / 9 09 j ! 0, j i '! i : > ; 0-9! i ! 9 99 * _ _ i _! 9 00! _! TuntematonOkänt _ Yhteensä Summa ;, Total 9» B. Läsnäoleva väestö. Den närvarande befolkningen.population présente.. KauDuncrit ia maaseutu. Städer och landsbvsrd. Villes et communes rurales i 9 j 0! ' 90 0! i 9. _. _ ! 9 9 _ i i ! i 9,

68 I. (Jatk.) I. (Forts.) I. (Suite.) l. (Jatk.) i. (Jborts.j. (ismte.j Naimattomia. Naineita... Leskiä. Erotettuja. Kaikkiaan. Syntymä- Ogifta. Gifta. Änklingar och änkor. Frånskilda. Summa, vuosi. Ikävuosi. Célibataires. Mariés. Veufs et. veuves. Divorcés. Total. Födelseår, i Åldersår. i Année de la ige j Naip. Yhteensä. naiivanfp ' naissance., \ 9 0 j 90 \ 90 -: i 0 9 j 0! ; i j 0 9! i 0 j j \ 9 09 : j 9 ' 0 9, ' i! 9 9! S j 9 j i j ! ; , , ! i ' ! i i 00 0! i ! : i i ,! , 0 0! ! 0 i i i i 99 ' 9! 0 bö 0 i j.so,,s ? S Q?î ' }??S S ÎS SS! -iffl' t 'SS s? s=a- 9-9 t i s - g s «Ï g s i J = = ' f?s S?? i! i S ~ X {«Z i î t? K _ -- ~ ~ ~ i - ^ i ÏÎ g

69 I. (Jatk.) I. (Forts.) L (Suite.) j Naimattomia. Naineita. Leskiä. Erotettuja. Kaikkiaan. Syntymä- : Ogifta. Gifta. Änklingar och änkor. Frånskilda. i vuosi. Ikävuosi. Célibataires. Marias. Veufs et veuves. Divorces. Total. \ FödeUeår. i Åldersår. \ ', innée de la Age Yhteensä. ' naissance i '. s m s f s m s f s m s f s m s j s m s f D g,. 9 j 0 ' 9 00 l 00!, 00 _ i i : i! 00.' TuntematonOkänt j j 9 i Yhteensä Summa i ' Total j i. Kaupungit. Städer. Villes ;. i!! 99! ' 9 ; : _ ' -.. _.. _ ! ; i ! ' i i 90! 0 0! 0 0 0! 90 i! i 0 i 90 9 i 9 i 90! " i ill = ÎSS ISS i SS ïtâ %\ ii? S»! 9 " S îm,n >, 9 «is n iss ii i * tm ta i%- is «is \z i ï SÄ is sss UI «? S} S SK ÎÎ X J J 9 9 i QS S??f i «n S? ÎS f ' U ifå QS»}} S Ï 0 Ull lå In îî Î? 9 - ^ Ofin lo? ÎS? o? 0!? 0-9 H ÎÎ îïï ÎS i i }?o Hl IQ?» ]ll ÎS S ut fan Î* &! 9 i ij* ÎK? lä* ^n ffi! 9! ÏÏ i? Ht S 0 0- lvå ]li SJ f A lsi ino ' ïs ît 0 9 j - 0 tå «n t«î? S $?S \l i \\m \fà ÎS ^ 0 9, 09 X \Å få»9 9! ls Q fi^ S «" X m S?? ÎSn SI îî S 9-0 9»u }? SÏ! 0 i 9 0 X! 0 i 0 0- fflo îoq fifi Î S ÎS «S îo i i9-9 ett U fis }n? * i^ su s s g i? '» ÎK i^i ss s=g is i i S! S î«ïs ÎS SiS i» SI S! I u S i» S! SR }S SJ f 999 9! inî Sî î X!! 9 - l?" Q«l f Sï X : - 9 QQ î??? " \t l O j 9 SS a ^ Z \H S î S λ î îïï 9 0

70 I.' (Jatk.) I. (Forts.) I. (Suite.)! Naimattomia. Naineita.. Leskiä. Erotettuja. Kaikkiaan. Syntymä-. Ogifta. Gifta. Änklingar och änkor. Frånskilda. Summa, vuosi. Ikävuosi. Célibataires. Mariés. Veufs et veuves. Divorcés. Total. Födelseår. Åldersår, i,. -. _.. - Innée de la.ae i ' i Yhteensä. ; ' naissance. naisvnnw j g ^ g f ^ ^ ^ f ^ ^. g f ^ m, ^ f fi m g f ^ g 9 0 i 9 9 i i 9 : j : ( ; \ 9 9 i ; 0! j j i ! : i i 999 ;! _.._ % i i 00 -! TuntematonOkänt! i Yhteensä Summa j Total i 9! j. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. -! ! / 0 i j 99 ' ; 0 0 ; ÎSîfi ï t Sïîf Ä " - " ~! îyio ob, Aîl* 9. ïlfâ ~ ~ ~ ~ ~ ~ _ oq 0a «Q 0 r Q nqc iyi b/ dl 0 ai 0 aftaii fil ^S*» QO! 0 0 AP. on not O "'* i OU Oli OLOOO lalo /ö àl 0 0 ai qn (Vto fil.^ _ i I ; 09 ^ 90 i _ ! _? «0 ' îyu /, lô i 0 _. ai a^o on no A \ an oaa _ J! ! _ 999 ogoofi ' j ' 9 90 i ' 9 99 : j 9 9 I ' ! i i U l ! ÎSS S l~ % i i îosn?~ m 0 '? <, 0 00, 0 9 j ' Q i j ! ! 0 0 : ! 0 0

71 I. (Jatk.) I. (Forts.) I. (Suite.) Naimattomia. Naineita. Leskiä. Erotettuja. Kaikkiaan. Syntymä- Ogifta. Gifta. Änklingar och änkor. Frånskilda. ' Summa, vuosi. Ikävuosi, j Célibataires. Mariés. Veufs et veuves. Divorcés. Total. Födelseår. Åldersår. ; ; m i. A«nte âp in Anp ' Naisp, i Yhteensä. -". JLJ ; Summa naissance. g ^ g f s m g f s m g f g m g f s m s ; D s! ; 9 0 i 9 9 9; _ 0 \ ! _ 9 9! ; ! ' i 0 00 i 0 099! ; i > ' i 9* t o._ «! T = -» S» S lie &S: î î J ' = = ' 0! _ A! J n J» 9-9 i { t Z î f l il ~ ~ , _ ~! } ; ' - ' ~ i _ ( i _ j x TuntematonOkänt j ~i ' ~ ~ ~~ ~~ -Total C. Poissaoleva väestöden frånvarande befolkningen. _Population absente. KaUpUngit ' j * m^eutn. - Städer och landsbygd. - Villes vt communes rurales I ~ ~ ~ \ ~ : 9! - _ ~ ~ ~ < ~ 9 9-0! - _ ~ ^ ~ \ ~ _ i ~ ~~ ~ 0! _ ~ ~ ' ~ ~ ~ ~ i 0! j ~ i 0 -! ~ i ~ ~ ~ 0 ; 9 90 _ ~! ~ 0 0 i ! _ ' ~ ~~! ~ ~ ~ ~! _ ~ ] - ~ ~ i ~ ! ~! ~ ~ ~ 90 9 j l 90 j 99 i 9 _ ~ ~ ~' ~ ! 0 99 ~ ~ ! ~ ~ ~ R ~ ~ ~ ' ~ ! 0 o? ~ ~ ~ ! : 9 i 0 " ~ "~ ~~ ~ * U ' : ! ~ ~~i ~, ~ ! 9 ~ j ] l, ~ i j! l m 9 "V î ~ ~ no j i,? ~ ~ 9 9 -! 0! \\ } ~ ] 0 i m l ~ ! ' il ~* i ~ i X q K - 00 i lî II ~ o ^ 00 [ 9 9

72 I. (Jatk.) I. (Forts.) i". (Suite.) Naimattomia. Naineita. Leskiä. Erotettuja. Kaikkiaan. Syntymä- Ogifta. Gifta. Änklingar och änkor. Frånskilda. Summa, vuosi. Ikävuosi. Célibataires. Mariés. Veufs et veuves. Divorcés. Total. j Födelseår. Åldersår. Annie de la} Aae We&v- J^P; Yhteensä. WM/.«> Kvhink. naissance. & m g f g m g f g m g f g m g f s m f D g ; ! ^ ^ j ! ; ! i ! j 90 i S 9 0 9! 0 i > i -S 9 9 i 9 9 i i! 0 90 j i i i -! ! 0 9! 0 0 i i M i i I I I i :! i Ii I II I I I \ ] \ îqn S? i i U i i I i I Ii i S å? 9?g ÎX qq in oc ar ^ *! 9 9 \ - i * M?Z ~ i Jj» 99 \ ~i i }g. ÎÎ K, 9 i 9 Tfi oa Î ~«' i ; 9-9 t T *» 9-9 -! ~i? n n \ ' Î! 99 fl ~ i ~?? i, _! ~«~ % ; 999 _ i _ ' ~! TuntematonOkänt \ _ i } \\ Yhteensä Summa i < j ~! LJ -Total i 9! ÎS. Kaupungit. Städer. Villes. " ; «S =! = = = = ~ ^ il iff i - _ i ~ ; ! ~ ' îî, }lî 9 - j - - ~ ~? J«}? 9-00 _ i ~ JS! 9 - i 0 ~~ : ~~ 0! 9 - i ~~ ~ ~ " ~! - 0! 9-9 S i! I Z - - ' ~ } !! i?q '"" '~ 0 i9io 0-ÎÏ lii i IS = : z z z - "jj ««909 - ' Z g{ }g JJ

73 I. (Jatk.) I. (Forts.) I. (Suite.) Naimattomia. Naineita. Leskiä. Erotettuja. Kaikkiaan. Syntymä- Ogifta. Gifta. Änklingar och änkor. Frånskilda. Summa, vuosi. Ikävuosi. Célibataires. Mariés. Veufs et veuves. Divorcés. Total. födelseår. Åldersår, i i. nnjp de In. Ane ' Miep. i Yhteensä. *nimn*>ce wissance. i Kvhink. g m g f g m j s f g m g f fi m g f g m g f D g ; ; 9 0 i ; 90! 9! '! ; 0 90 ; " 90 : 90 i i ! i i i 9 \ ! , j ; j 0 I i i !! 9 99! i 9 9 i i! i 9 J v 9 i 90 0 i i '' ' 0 i i ' 0 9 0! 0 0! 9 99! i 9 j i ; 90! 0 0 j 0-S i 9 9! !! 9 0! 00 0 i ; i 0 9 0! il j 9 j ; ; i 9 : 9 i 0 0 i i 90! 0 0! 0 ; ! j '! i 9 i 9 i 9 9! 9 I! 0 j : 0 ' 0 i 9! 9 0! i 0! 90! 99 0 i 0 0,'! i ; 9 0! i 0! 0 i 9 9 '! 9. \ i i i I > 9 99! 99 _ ; _ j 99 i % i 99 ' i 99 \! i - i - l i Yhteensä Summa ' Total 9! 999 ;! 99!

74 I. (Jatk.) I. (Forts.) I. (Suite.) Naimattomia. Naineita. Leskiä. Erotettuja. Kaikkiaan. Syntymä- Ogifta. Gifta. Änklingar och änkor. Frånskilda. Summa, vuosi. Ikävuosi. Célibataires.. Mariés. Veufs et veuves. Divorcés. Total. Födelseår. Åldersår. i ~ I nnaf. de la Aae! Yhteensä. w^anet ' j j j j ; j ' 9 0 j. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales., 90 i 0 i 99 i 0! i! àa 09 i 09 9 s 9 i! 9 9 j 9 ; ! - i 9 0 9! 99 9 i 9! 0^ 9 90, '< 0 90 : 0! i _.. _ 0 90 i 9 90 i! ; 0 90! " j ; 9 90 ' 90 i 90 9! i : 9 9 i : i i ' 9 0 ; ' i ! i i 9 j ' 90 i 0 i i 9!! j : i - 9 i i j 0! 0^ 9 j 0 j 9 ; 9 ^ ^ ^ ^ ;0 9 0 ^ 99 Ï ^ j ^9 9 j ^ ^ ! - 0 \ - ; ^ SO 9 i i : ! j - ' Î

75 ' Syntymävuosi. Födelseår. A.vné& de In TUtiSStXflCC I. (Jatk.). (Forts.) I. (Suite.) Ikävuosi. lii Aldersår. Â(J g O Naimattomia. Ogifta. Célibataires. i Naineita. Gifta. Mariés. Leskiä. JLnklingar och änkor. Veufs et veuves. 9 Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. 0 Kaikkiaan. Total. Yhteensä. 9 9-r TuntematonOkänt Yhteensä 9 Summa Total 9 tl Q i

76 II. Väestö p:nä joulukuuta 90 ryhmitettynä sukupuolen, iän ja siviilisäädyn mukaan, viisivuotisluokittain. II. Befolkningen den december 90 fördelad efter kön, ålder och civilstånd, i femårsgrupper. IL Population au décembre 9'JO selon le sexe, Cage et Vétat civil, par groupes quinquennaux. Ikävuosi. Åldersår. Age. Naimattomia. Ogifta. Célibataires. Naineita. Gifta. Mariés. Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves.. m.. f. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés.. TO. Kvinnk Kaikkiaan. Total.. f. Yhteensä. B. s. 0 Koko maa. Hela riket. Pays entier. a) Koko väestö. Hela befolkningen. Population totale.. Kaupungit ja maaseutu.- Städer och landsbygd. Villes et communes rurales i Tuntematon Okänt Yhteensä Summa Total _ Tuntematon Okänt Yhteensä Summa Total II _ Kaupungit. Städer Villes ! !! ^ i 0

77 II. (Jatk.) IL (Forts.) IL (Suite.) Ikävuosi. Aldersår. Age Naimattomia. Ogifta. Célibataires. Naineita. Gifta. Marié». Leskiä. Änklingar och änkor. V eu} s et veuves. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. Kvinnk. f. 9 0 Kaikkiaan. Total. Yhteensä. D... Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales ^ Tuntematon Okänt Yhteensä Summa Total Koko maa. Hela riket. Pays entier. b) Läsnäoleva väestö. Den närvarande befolkningen. Population présente Tuntematon Okänt Yhteensä Summa Total Kaupungit Ja maaseutu. -- Städer och landsbygd. Villes et communes rurales «

78 II. (Jatk.) II. (Forts.) IL (Suite.) Ikävuosi. Åldersår. Age. Naimattomia. Ogifta. Célibataires.. m. Q. /.. m. Naineita. Gifta. Mariés. Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves. Erotettuja.. Frånskilda. Divorcés.. m. 9 0 Kaikkiaan. Total. Yhteensä Tuntematon, Okänt Yhteensä Summa Total Kaupungit. Städer Villes Tuntematon Okänt Yhteensä SummaTotal Maaseutu. Landsbygd. Communes « orales

79 IL (Jatk.) II. (Forts.) IL (Suite.) Ikävuosi. Åldersår. Age. Naimattomia. Ogifta. Célibataire*. Naineita. Gifta. Mariés. S. /. Leskiä. Änkling: r och änkor. Veufs et veuves. Erotettuja. Frånskilda. Divoicés. Nrisp. Kvinnk Kaikkiaan. Total. Yhteensä. 9 0 Koko maa. Hela riket. Pays entier. c) Poissaoleva väestö. Den frånvarande befolkningen. Population, absente ^0 0 0 ' Tuntematon Okänt Yhteensä Summa Total. Kaupungit ja maaseutu. Städer och landsbygd. Villes et communes rurales. 9 0 b ; Yhteensä Summa Total _ Kaupungit. Städer. Villes. _.. _ ' ! i 0 : ' â

80 9 II. (Jatk.) II. (Forts.)II. (Suite.) Ikävuosi. Ålders&r. Age. Naimattomia. Ogifta. Célibataires.. m. v. m. Naineita. Gifta. Mariés.. /. Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves.. /. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés.. m. Kvinnk. f. 9 0 Kaikkiaan. Total.. f. Yhteensä Tuntematon Okänt Yhteensä Summa Total ] Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales j 0 ' ' Uudenmaan lääni. Nylands län Tuntematon Okänt Yhteensä Summa Total Département de Nyland. a) Koko väestö. Hela befolkningen. Population totale.. Kaupungit ja maaseutu. Städer och landsbygd. Villes et communes rurales o ' 9 _

81 IL (Jatk.) II. (Forts.) il (Suite.) Ikävuosi. Åldersår. Age. Naimattomia. Ogifta.. Célibataires. Naineita. Gifta. Mariés. 0 Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. Kvinnk iebp. lank. l m. Kaikkiaan. Stimma. Total. 9 0 Yhteensä.. Kaupungit. Städer. Villes Tuntematon Okänt Yhteensä SummaTotal i n ù Tuntematon Okänt Yhteensä SummaTotal Maaseutu. Landsbygd. - Communes rurales _

82 IL (Jatk.) IL (Forts.) IL (Suite.) Ikävuosi. Åldersår. Age. Naimattomia. Ogifta. Célibataires. Naineita. Gifta. Mariés. Leskiä. Änklingar och änkor. Veujs et veuves. S. /. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. Kvinnk 9 0 Kaikkiaan. Total. Yhteensä. D.. Uudenmaan lääni. Nylands län. Département de. Nyland. b) Läsnäoleya väestii. Den närvarande befolkningen. Population présente.. Kaupungit ja maaseutu.-- Städer och landsbygd. Villes et communes rurales _ , Tuntematon Okänt Yhteensä Summa Total I 00 Tuntematon Okänt Yhteensä SummaTotal i Kaupungit. Städer Villes

83 II. (Jatk.) II. (Forts.) il. (Suite.) Ikävuosi. Âldersâr. Aq>.. Naimattomia. Ogifta. Célibataires.. m. Naineita. Gifta. Mariés. Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves. S. t. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. A. m. Kvinnk. f.. m. 9 I 0 Kaikkiaan. Total.. f. Yhteensä ^0 0^ Tuntematon Okänt Yhteensä Summa Total Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales ! 0: 0:! öl! 0 J , l i Turun-Porin lääni. Åbo-Björneborgs län. a) Yhteensä Summa Total. Kaupungit ja maaseutu. --Städer Département à Åbo et Björneborg. Koko väestö. Hela befolkningen. Population totale. och landsbygd. Villes et communes rurales

84 II. (Jatk.; II. (Forts.) IL (Suite.) Ikävuosi. Aklersàr. Age. Naimattomia. Ogifta. Célibataires. 9 Nai&p. S. ni. i Naineita. Gifta. Mariés.. f. Leskiä. v i i * «Änklingar och änkor. Veufs et veuves. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. Kvinnk 9. m. 0 Kaikkiaan. Total. S. /. Yhteensä Yhteensä Summa Total Kaupungit. Städer Villes k ; Yhteensä Summa Total Maascutii. Landsbygd. Commîmes rurales II

85 II. (Jatk.) II. (Forts.) IL (Suite.) Ikävuosi. Åldersår. Age. Naimattomia. Ogifta. Célibataires. S. m Naineita. Gifta. Mariés. S. /. Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. Kvinnk Kaikkiaan. Total. Yhteensä. I 9 0 Turun-Porin lääni. Åbo-Björneborgs län. Dépnrtemmt d'abo et Björneborg. b) Läsnäoleva väestö. Den närvarande befolkningen. Population présente Yhteensä Summa Total. Kaupungit ja maaseutu. Städer och landsbygd. Villes et communes rurales ' 0 ~ Yhteensä Summa Total Kaupungit. Städer Villes

86 II. (Jatk.) II. (Forts.) IL (Suite.) Ikävuosi. Âldersàr. Age. Naimattomia. Ogifta. Célibataires. Naineita. Gifta. Mariés. Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. Kvinnk Yhteensä Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales J ; 9 9 9) i 9!! Summa Jotul ! 9! M! ! 9! 00: 0[ j! i 0 09i 0 i 0! , 9 0 Ahvenanmaan maakunta. Landskapet Åland. Département d'åland. a) Koko väestö. Hela befolkningen. Population totale Yhteensä. Kaupungit ja maaseutu. Städer och landsbygd. Villes et communes rurales ; ! 90;! 9! 0 ' 00; 9!! SummaTotal ! 9!

87 II. (Jatk.) II. (Forts.) IL (Suite.) Ikävuosi. Âldersàr. An e. Naimattomia. Ogifta. Célibataires. S. ). Naineita. Gifta. Mariés.. f. Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves. Erotettuja..Frånskilds. Divorcés. Kvinnk. /.. m. Kaikkiaan. Total. Yhteensä. D.». 9 I ! 0 ' : 0 i 0 0 : i Yhteensä! Summa Total j Yhteensä SummaTotal g Kaupungit. Städer. _ Villes. ;.. i i i.. _- ; jj!. Maaseutii. Landsbygd. Communes rurales

88 II. (Jatk.) II. (Forts.) II. (Suite.) Ikävuosi. Âldersàr. Age. Naimattomia. Ogifta. Célibataires.. m. Naineita. Gifta. Mariés. I Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves. i Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. Kvinnk Kaikkiaan. Total. j Yhteensä, j I I 9 0 Ahvenanmaan maakunta. Landskapet Åland. Département d'åland. b) Läsnäoleva väestö. Den närvarande befolkningen. Population présente Yhteensä SummaTotal. Kaupungit ja maaseutu. Städer och landsbygd. Villes et commîmes rurales _ :! _-. li 9 ' 0! 0 0! 9! i 0 : 9 0 i [ 9 i.. - " S Yhteensä SummaTotal 0.. _ s. Kaupungit. Städer.!. ' : Villes.. : ' ; i

89 II. (Jatk.) II. (Forts.) IL (Suite.) Ikävuosi. AldersAr. Åge. Naimattomia. Ogifta. Célibataires. S. /. Naineita. Gifta. Mariés. Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. Kvinnk S. /. 9 0 Kaikkiaan. Total. Yhteensä Yhteensä 9, 9i 000' 00!! 9J! 9i 0 9; Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. ; 0 i 0 i i 9:!! 9!! ; 0 ; SummaTotal 0! 9 0! i-i Hämeen lääni. Tayastehus län. Département de Tavasfehus. a) Koko väestö. Hela befolkningen. Population totale Yhteensä Summa Total Kaupungit ja maaseutu.-- Städer och landsbygd. Villes et communes rurales , ' 0! ,

90 9 II. (Jatk.) II. (Forts.) II. (Suite.) Ikävuosi. Aldersår. Age. Naimattomia. Ogifta. Célibataires. Man k. i Naineita. Gifta. Mariés. S. /. Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs t viuves. S. /. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. Kvinnk 9 0 : Kaikkiaan. Total. S. /. Yhteensä Yhteensä Summa lo tal Kaupungit. Städer ' Villes Yhteensä SummaTotal Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales.. _ ' "

91 II. (Jatk.) II. (Forts.) II. (Suite.) Naimattomia. Naineita. Y leskiä. Erotettuja. Kaikkiaan..... Ogifta. Gifta. Änklingar ocli Frånskilda. Ikävuosi. Célibataires. Mariés. ankor. Divorcés. Total. Alderaar. Veufs et veuves. Åge. j Yhteensä. Kvinnk Summa, i S. /. S. /. j S. /.! D. «. \! i S 9 0 Hämeen lääni. Tavastehus län. Departement de Tavastehus.! b) Läsnäoleva väestö. Den närvarande befolkningen. - Population présente.. Kaupungit ja maaseutu. Städer och landsbygd. Villes et communes rurales ! i ' 9 9 i 9' 0 0 J i 90 i : ; 0 0 9^ 00! 0 J 0 ; j ; ; ' 9 9' i ! i 9 9Î , Yhteensä j i j i ; Summa Total] 09' 0 99! Kaupungit. Städer. Villes. 0 ;. 0 i 0 Î 0 0, 0 09 i : 0 ; ; i 9 9 0: 0 i 0 09 j i : 0! : S ; : i ! 0 09! 0 ; i 0 i ! 909! Yhteensä! Summa Total ! f»9 T>

92 II. (Jatk.) - II. (Forts.). (Suite.) Ikävuosi. Âlderqâr. Age. Naimattomia. Ogifta. Célibataires. <>. f. Naineita. Gifta. Mariés.. f. Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs el veuves.. m.. f. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés.. f. 9 0 Kaikkiaan. Total.. /. Yhteensä Yhteensä Summa Total Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales _ Viipurin lääni. Viborgs län. Departement de Yibnrg. a) Koko väestö. Hela befolkningen. Population totale Yhteensä SummaTotal. Kaupungit ja maaseutu. Städer och landsbygd. Villes et communes rurales / II

93 IL (Jatk.) IL (Forts.) IL (Suite.) Ikävuosi. Åldersår. Age Naimattomia. Ogifta. Célibataires. Naineita. Gifta. Mariés. Leskiä. Änklingar och änkor. Veujs e venves. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. S. /. 9 S. in. 0 Kaikkiaan. Total. Yhteensä : Yhteensä Summa Total Kaupungit. Städer Villes : ; I Yhteensä SummaTotal Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. 9 Q

94 II. (Jatk.) II. (Forts.) IL (Suite.) Ikävuosi. Aldersår. Age. Naimattomia. Ogifta. Célibataires. S. /. Naineita. Gifta. Marien. S. /. Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. J Nrtep. Kvinnk Kaikkiaan. Total. i! i 9 0 Yhteensä. D.». Viipurin lääni. Viborgs län. Departement de Viborg. b) Läsnäoleva väestö. Den närvarande befolkningen. Population présente ^ Yhteensä Summa Votai Kaupungit ja maaseutu. -- Städer och landsbygd. Villes et communes rurales ~ n Yhteensä Summa Total Kaupungit. Städer Villes.._ ' 9: Ö

95 II. (Jatk.) II. Forts.) -- IL (Suite.) i Naimattomia. T...! Ogifta. Ikävuosi. ; Célibataires. Åldersår. \ Age.!! :! S. /. Naineita. Gifta. Mariés. Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. 9 0 Kaikkiaan. Total. Naip. Yhteensä. ] 0! 0 i < ! i Yhteensä Summa Total j Maaseutui. Landsbygd. - Communes rurales _ Mikkelin lääni. S:t Michels län. Département de S:t Michel a) Koko väestö. Hela befolkningen. Population totale ' Tuntematon Okänt Yhteensä SummaTotal Kaupungit ja maaseutu. -- Städer och landsbygd. Villes et communes rurales _ _

96 - - IL (Jatk.) II. Torts.) -- IL (Suite.) Ikävuosi. Åldersar. Åge. Naimattomia. Ogifta. Célibataires. Naineita. Gifta. Marien. Leskiä. Y l i * i. Änklingar och änkor. Veufs ei veuves. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. Kvinnk S Kaikkiaan. Total. Yhteensä. I). s Yhteensä Summa Total Kaupungit Städer Q O _ Q 0 Villes Tuntematon Okänt Yhteensä Summa Total ] Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales _.- 0 _._ _

97 II. (Jatk.) II. (Forts.) IL (Suite.) Ikävuosi. Åldersår. Age. Naimattomia. Ogifta. Célibataires. Naineita. Gifte. Mariés. Leskiä. Änklingar ocli änkor. Veufs et veuves. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. Kaikkiaan. Total. Kvinnk S.f. S m. I 0 Yhteensä. D. B. Mikkelin lääni.s:t Michels län. Département de S:t Michel. b) Läsnäole?a väestö. Den närvarande befolkningen. Population présente Tuntematon Okänt Yhteensä Summa lotal Yhteensä. Kaupungit ja maaseutu. Städer och landsbygd. Villes et communes rurales ! o !. Kaupungit. Städer. Villes , [ SummaTotal i i ; 9!

98 II. (Jatk.) II. (Forts.) IL (Suite.) Ikävuosi. Aldersår. Age. Naimattomia. Ogifta. Célibataires. Naineita. Gifta. Leskiä. Änklingar och änkor. Veujs et veuves. I j S. ni. I Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. Kaikkiaan. Total.! Kvinnk S.. 9 I 0 Yhteensä Tuntematon Okänt Yhteensä Summa Total Maaseutu. Landsbygd. - Communes rura'es ' ! 0 9: 09! 9! 9 i Kuopion lääni. Kuopio Iän Yhteensä Summa total Departement de Kvopio. a) Koko väestö. Hela befolkningen. Population totale. Kaupungit ja maaseutu. -- Städer ocb landsbygd. Villes f t c mmunes rurales _ !

99 II. (Jatk.) II. (Forts.) IL (Suite) Naimattomia. Naineita. v. leskiä. Erotettuja. Kaikkiaan, i Ogifta. Gifta. Änklingar och Frånskilda. Ikävuosi. ; Célibataires. Mariés. T. /inkor. Divorcés. Total. Âldersàr.! Vm et f«veuves. Ag. i Yhteensä.! J Kvinnk S.. j! 9 j 0!!. Kaupungit. Städer. Villes. 0 i ; 0!! 99! i ^ ! : 0! : 0 0! ' 90 0! ; 0i B ; 0 ; : i 0! 0! 0! 0 9 0; 90 9! 909 i i r _! i i i i;! Yhteensä \ : Summa Total] ! 0. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. 0 9! - 9, i J 9) i 9! ; 9 0! 9» 0 ; 0 l 00 j : 0! 0! ! ! ; ; 90 0! 09! ; J ; , ; 0! 00; 0 9 0!! 9 0 ' 9! 90 ; j 9! ; 900 : _. Yhteensä Summa Total !

100 II. (Jatk.) II. (Forts.) IL (Suite.) Ikävuosi. ÅldersAr. Age. Naimattomia. Ogifta. Célibataires. Naineita. Gifta. Mariés. 9 Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. Kaikkiaan. Total. Yhteensä. 0 Kuopion lääni.kuopio län. Departement de Kuopio. b) Läsnäoleva väestö. Den närvarande befolkningen. Population présente.. Kaupungit ja maaseutu. Städer och landsbygd. Villes et communes rurales ] _ Yhteensä Summa- Total ! 0:. Kaupungit. Städer. Viljet Yhteensä SummaTotal ! «-. II

101 0 II. (Jatk.) II... Ikävuosi. Åldersår. Age. (Forts.) Naimattomia. Ogifta. Célibataires. S. j. - II. (Suite.) Naineita. Gifta. Mariés. Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. S. wi. Kvk. 9 0 Kaikkiaan. Total. Yhteensä Yhteensä - SummaTotal Maaseutu. Landsbygd. -- Communes rurales.. _ _ Vaasan lääni. ifasa län. Département de Vusn. a) Koko väestö. Hela befolkningen. Population Yhteensä Summa -Total. Kaupungit ja maaseutu. Städer och landsbygd Villes et communes rurales totale. ' 0-00] 0 0: T)ï)j S 0!> 09 0 S O :

102 II. (Jatk.) IL (Forts.) IL (Suite.) Ikävuosi. Åldersår. Naimattomia. Ogifta. Célibataires.. f. Naineita. Gifta. Maries. Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. Kvk.. f. Kaikkiaan. Total.. f. 0 j Yhteensä.! I. Kaupungit. Städer. Villes Yhteensä Summa - Total o ! i 900 Yhteensä SummaTotal Maaseutu. Landsbygd. Communes _ _._ 0 Ï rurales

103 II. (Jatk.J II. (Forts.) II. (Suite). Ikävuosi. Åldersår. Age. Naimattomia. Ogifta. Célibataires. Manie. Naineita. Gifta. Mariés. Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. Kaikkiaan. Total. Kvk. S. /. 9 I 0 Yhteensä. Vaasan lääni. Vasa län. Departement de Vasa. b) Läsnäoleva väestö. Den närvarande befolkningen. Population présente Yhteensä SummaTo tal Kaupungit ja maaseutu. Städer och landsbygd. Villes et communes rurales ' , 9l! Kaupungit. Städer. Villes ! i j ' ! 9 9 0! S S 0 S : 9' 0! Yhteensäi Summa Total ] 0! 0 i !! s:>o!) f) S M 0 SSI ii -i 0 0 S r> 9

104 - - - IL (Jatk.) - II. (Forts.). (Suite.) Ikävuosi. Åldersår. Åge. Naimattomia. Ogifta. Célibataires. Naineita. Gifta. Mariés. Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. S. /. 9 0 Kaikkiaan. Total. Yhteensä Yhteensä Summa- -Total Maaseutu. Landsbygd. - _ l i 0; 0! 9 l 0 ; ;! i i ' Communes.. _! ', -_ j rurales. 99, ; 9 ; 9; 0 ; 9 99i ' 9 9 ; 0! Oulun lääni. Uleåborgs län Yhteensä Summa Total Kaupungit Departement d'uleàborg. a) Koko väestö. Hela befolkningen. Population totale. ja maaseutu.- Städer och landsbygc. -- Ville* et communes rurales i ; -_. 9 9 ; i) ( ; 0 9 -~ o 9 9 : :,

105 II. (Jatk.) II. (Forts.) IL (Suite.) Ikävuosi. ÅldersiYr. Naimattomia. Ogifta. Célibataires. Naineita. Gifta. Mariés. Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves. Erotettuja. Fräaskilda. Divorcés. Kaikkiaan. Total. Mieap. Kvlnnk. Kvinnk S. /. S. /. Ä. TO Yhteensä Summa - Total Kaupungit Städer. Villes l l S 0 S Yhteensä j Summa Total i ; 0J 9 9' 00, li l i! U 0J Maaseutii. Landsbygd. Communes rurales... _ ! QO ; O 0 99! 00 :! 99! Oulun lääni. Uleåborgs län. Departement d'uleâborg. b) Läsnäoleva väestö. Den närvarande befolkningen. Population présente Kaupungit ja maaseutu. Städer och landsbygd. Villes et communes rurales

106 II. (Jatk.) II. (Forts.). (Suite.) Ikävuosi. Aldersär. Age Yhteensä Summa Total Naimattomia. Ogifta. Célibataires Naineita. Gifta. Mariés S Leskiä. Y i i_ Änklingar och änkor. Veufs et veuves.. m Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. Kvinnk 9 _ Kaikkiaan. Total Yhteensä Yhteensä Summa Total Kaupungit. Städer * Villes ^ _00 Q Yhteensä Summa Total » Maaseutu. Landsbygd. - Communes rurales

107 Lääni. Län. Départements. III. Väestö päivänä joulukuuta 90 ryhmitet- tynä sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan, läänittäin III. Befolkningen den december 90 fördelad efter kön och civilstånd, länsvis.. Population au décembre 90 selon le sexe et l'état civil, par départements Uudenmaan - - Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs.. 0 Ahvenanmaan Ålands ; 9j Hämeen Tavastehus j 0j Viipurin - - Viborgs : Mikkelin S:t Michels 0 : Kuopion Kuopio \ 0; Vaasan Vasa : i Oulun Uleåborgs Yhteensä Summa Total 09 i Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs.. Ahvenanmaan Ålands Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Yhteensä Summa Total Uudenmaan - - Nylands ' Turun-Porin - - Åbo-Björneborgs.. Ahvenanmaan -- Ålands 0 Hämeen Tavastehus 9 9 Viipurin Viborgs 9 Mikkelin S: t Michels Kuopion Kuopio 0 Vaasan Vasa ; 9 0 Oulun Uleåborgs i 0 Yhteensä Summa Total! 9 Naimattomia. Ogifta. Célibataires. Kaisp. :{ ^ Yhteensä. Xaineita. Gifta. Marien. <; Yhteensä. A. Koko väestö. Hela be-. Kaupungit ja maaseutu. Städer ocli ' i 9; ' : ; 0 9! Ï0 0I 0 9' 09. Kaupungit ! ; ! 9 90! 9 9!! 0 09; 99i Maaseutu. Lunds- 0 i ; 9! 0! f. ; S. TO. Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves. I tolkningen, landsbygd. 99!! 9i 9 ' 0 i 90 S.f. -Population Yhteensä. Erotettuja. Frånskilda. Divorcés.. f. 0 totale. - Villes et communes rurales ! 0 0 9! ! 90 i : 9! Yhteensä. D.». 0 0! 9' J Städer. Villes. 9 9! i 0 i 00 0i i ! 9 ; 0 bygd. Commîmes rurales. 9 0: 0 9! ;!,! ; ' i, j 9 9»! Kaikkiaan. Total. Yhteensä ! 9 9, 9! 0 ; ! 0! ! ! : ' 9! ; 0 0 9!l Ii) ! ! 9 99 j 0 9 : ! ; ! ; 9 9!! 0 - i 0 ;». Il

108 III. (Jatk.) III. (Forts.) IL (Suite.) Lääni. Län. Départements. Naimattomia. Ogifta. Célibataires. Kaisp. Yhteensä. Naineita. Gifta. Mariég. Yhteensä.! i ; B. Läsnäoleva väestö. Den närvarande. Kaupungit ] a maaseutu. Städer och Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs Ahvenanmaan Ålands 0 90 Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs, loi Yhteensä Summa Total i Uudenmaan Nylands 90 9; Turun-Porin Åbo-Bj örneborgs i Ahvenanmaan Ålands! 0 u; Hämeen Tavastehus 9 Viipurin Viborgs 0 Mikkelin S:t Michels 9! Kuopion Kuopio.. v 0! Vaasan Vasa 0 0] 0 Oulun Uleåborgs 9 0 ] 9 Yhteensä Summa Total " 0! 9 Uudenmaan Nylands 9 90 Turun-Porin Åbo-Björneborgs.. 0, 9 90 Ahvenanmaan ~ Ålands 0! Hämeen Tavastehus 9 9! Viipurin Viborgs ! 909 Mikkelin S:t Michels 0 0i 9 Kuopion Kuopio ! 0 9 Vaasan Vasa 9 9! Oulun Uleåborgs Yhteensä Summa Total ) : ' 9:! J '. Kaupungit. 0! Maaseutu. Lands- 9!! ! ! 9 9! 00 0! 0 9, Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves. Yhteensä. 9 Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. 9 0 befolkningen, Population présente. landsbygd. Villes et communes rurales. 9! i i!, 0 ^ 99 0, 9j 9J ! 00! 9 0J Städer. Villes. 0 99, 9 j : ] ,! 0; i i 9! bygd. Commune* rurales. 9! 9 9! 0 9! 0! ' ;! ' 0 ' Yhteensä. ' ' 9; 9! 09, 9! 90! Kaikkiaan. Total.. f Yhteensä , 0! ' 9: , !! 9,! 9 9 0: i 0 9 0! '

109 0 III. (Jatk.) III. (Forts.). (Suite.) Naimattomia Ogifta. Célibataires. \ Uuden maan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs. ai Ahvenanmaan Ålands! Rämeen Tavastehus Viipurin Viborgs 0 M ;.. o.i. nir:»i Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio... Vaasan Vasa Oulun ~ Uleåborgi Yhteensä Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs.. Ahvenanmaan Ålands Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S: t Michels! Kuopion Kuopio... Vaasan Vasa 9 Oulun Uleåborgs 0 aij ; j j! I j j, Summa Total ; i! ; 9; 9; C. Poissaoleva väestö. Den frånvamaaseutu. Städer och. Kaupungit ja 0i i 0 i Yhteensä Summa Total Uudenmaan Nylands j Turun-Porin Åbo-Björneborgs.. Ahvenanmaan Ålands Hämeen Tavastehus j Viipurin Viborgs j Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Yhteensä Summa Total 9! 9 0 9!! J , 0!!! 0 i ! ! , 9J i 9 09j 9 9! 0! 9 90 Kaupung t ! 0; 0 9! 9: 9 j! 0 9 ) 0 0. Maaseutu. Lands- 9 0 : ! ; 90 0: Leskiä. Änklingar och änkor. Veufs et veuves. Yhteensä. 9 0 Erotettuja. Frånskilda. Divorcés. Yhteensä. rande befolkningen. Population absente. landsbygd. Villen et communes rurales Städer. Villes : 9! l , Kaikkiaan. Total. 0 ; 9 9 ' 9 9; Yhteensä ; ! 'l! l ; 9 9 9'0 bygd. Communes rurales ! 9 9! 0! 0; 9i ' 99 I0!! i i ! ! 9 i 0!! 09 00

110 : IV. Väestö päivänä joulukuuta 90 jaettuna uskontokunnan mukaan, läänittäin. IV. Befolkningen den december 90 fördelad efter religionssamfund, länsvis. IV. Population au décembre 90 i selon le culte, par départements. 9 0 Lään i. L än. Départements. Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs.. Ahvenanmaan Ålands Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Yhteensä Summa Total Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs.. Ahvenanmaan Ålands Hämeen Tavastehus, Viipurin Viborgs ' 9 0 \ Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa... Oulun Uleaborgs Luterilaisia. Lutheraner. Luthériens. Yhteensä, B. s Metodisteja. Metodister. Méthodistes. Mp. Np. Mk. [Kvk. I Yht. B. k. Mp. Mk. Baptisteja. Baptister. Baptisten. Np. Kvk. S. /. 9 Yht. B. k. 0 A. Koko väestö. Hela be-. Kaupungit ja maaseutu. Städer och j jl ! 0! 00' 9! 0J ' 9i 0:! ! 0 0Î i.; 9! 0 i ; 9. Kaupungit. : ;! Yhteensä Summa Total 09 9 : 0 jl Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs.. Ahvenanmaan Ålands Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Yhteensä Summa Total ! 0 0!!9 9 i Kreikkalais-katolisia. Grekisk-katolska. Catholiques grecs. Mp. Mk.. Maaseutu. Lands- Roomalaiskatolisia. Romerskkatolska. Catholiques romains. Mooseksenuskoisia. Mosaiska trosbekännare. Israélites. Np.! Yht. Mp. Np.! Yht. Kvk. B. k. Mk. Kvk.l B. k. ' \ Siviilirekisteri. Civilregister. Le registre Mp. ; Np. Yht. Mk. Kvk.lB. k. 'D. t. j 9 0 tolkningen. Population totale. landsbygd. Villes et communes rurales j 9, 9 0 Kaikkiaan. Total. Yhteensä. ; s. f. I I). s. 9! ' 9 i : ) 0! 0 i! ; 0 J0 00 : 0 0 Städer. 0 0! '! Villen j 0! !. 9! , J ) 09, 0 9! 0j J 0,! 0 bygd. Communes rurales Î j ' 9 99 ; ' ; 9 : ' i i! ! 00 -, 9! 9 9 9; j ' \ 0 0 0

111 IV. (Jatk.) IV. (Forts.) -IV. L ä ä n i. L ä n. Departementit. Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs.. Ahvenanmaan Ålands... Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S: t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Yhteensä Summa Total ii Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs..! Ahvenanmaan Ålands U Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs 9 0 Yhteensä Summa Total (Suite.) Luterilaisia. Lutheraner. Luthériens. S. /. Yhteensä, Metodisteja. Metodister. Méthodistes. Mp. Np. Mk. Kvk. I Yht. B. k D. s, Baptisteja. Baptister. Baptiste*. Mp. i Np. Yht. Mk. i Kvk. B. k. \ g 0 B. Läsnäoleva väestö. Den närva-. Kaupungit ja maaseutu. Städer och ; i ; ; S 0 9 i ^ 0! ) 0 J 99, J :lj Uudenmaan Nylands 0! 0 Turun-Porin Åbo-Björneborgs Ahvenanmaan Ålands Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels 9 9 Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Yhteensä Summa Total 9 9) 9 9 : ; 0 : ; ;. Kaupungit !! 9 j 99 9j 90,9 0' 0I 9 i 099 Kreikkalais-katolisia. Grekisk-katolska. Catholiques grées. i, Yht. j Kvk. i B. k. \. Maaseutu. Lands- Roomalaiskatolisia. Romerskkatolska. Catholiques romains. Mp. I Mk.! Kvk. \ f. Yht. B. k Mooseksenuskoisia. Mosaiska trosbekännare. Israélites. Mp. Np. Mk. Kvk. Yht. B. k. Siviilirekisteri. Civilregister. Le registre civil. Mp. Np. j Yht. Mk Kvk.iB. k. 9 I 0 I rande befolkningen. Population présente. landsbygd. Villes et communes rurales. ; 0! "i 99 i '0 J 9 0! Yhteensä. Total. Yhteensä.! 9! ! :! : ; ' 0 9! ! ; 09 9 ; Städer. - Villes. ' i ! ! 0 0 0! 9 ; 0; 9 J9 ; 0 bygd. Communes rurales. 0! 99! I ' ^ 900 9) 0! ; 0,! 9! i\ 90!! 9 0 :! 0 9J 00 0 J 0 9 0H 0 0 9' 9 [ 0 0! ! !! 90 r ; 9! 9 9! !! ! 9 I 0 Î9 -, 0: II

112 IV. (Jatk.) - IV. (Fe s.) -IV. Lääni. L än. lj Uudenmaan Nylands j Turun-Porin Åbo-Björneborgs..! Ahvenanmaan Ålands Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio " Vaasan Vasa Oulun Uleâborgs (Suite.) Luterilaisia. Lutheraner. Luthériens. : Yli teensä. D. K Mp. M k. Metodisteja. Metodister. Méthodistes. Np. ' Yht. Kvk. B. k. S. /.. J). s. Baptisteja. Baptister. Jiaptistes. Mp. Np. Mk. Kvk. >. f. Yht. B. k. I). K. 0 0 C. Poissaoleva väestö. Den frånva-. Kaupungit ja maaseutu. Städer och 00 9!! 0 l Yhteensä Summa Total 0 9' 0 Î); j ; Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs.. Ahvenanmaan Ålands Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs, Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleaborgs IS. Kaupungit. \ 9 Yhteensä Summa Total] Uudeninaan - Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs.. Ahvenanmaan Ålands Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleaborgs Yhteensä Summa Total ns ! 9 Kreikkalais-katolisia. 0 rekisk-katolska. Catholiques grecs.. Kvk. Yht. B. k. D- s.. Maaseutu. Lands- Roomalaiskatolisia. Romerskkatolska. Catholiques romains. Mp. N]), i Yht Mk. Kvk.!B. k S. ni. S. /. \). s Mooseksenuskoisia. Mosaiska trosbekännare. Israélites. Mp. Np. Yht. Mk. Kvk. B. k. \S. /.! rande befolkningen. Population absente. landsbygd. Villes et communes rurales. 9 0 \ _. : Siviilirekisteri. Civilregister. Le registre civil. Mp. Np.! Yht. Mk. Kvk. B. k. >. s. 9 0 j! 0 I :_ i 9 0! G S Städer. Villes. 9 Z 9. ^ Yhteensä. Kvk Yht. B. k. s: 0 0 ' * 9 ;! * S 0, 09! ' 9 ;!), 99 Ï 9 i)l * 9 ~ bygd. Communes rurales ,

113 V. Läsnäoleva väestö päivänä joulukuuta 90, ryhmitettynä sivistyskannan mukaan. Den närvarande befolkningen den december 90, fördelad efter bildningsgrad. Population présente au décembre 90 selon le degré d'instruction. A. Kaupungit ja maaseutu. Städer och landsbygd. Villes et communes rurales.. vuotta täyttäneet henkilöt. Personer som fyllt år. Personnes âgées de ans et au-dessus. Henkilöitä, joilla on kansakoulusivistystä korkeampi sivistys. Personer med högre än folkskolebildning. Personnes qui ont reçu une éducation tupérieure A l'enseignement primaire. Yht. Kvk. B. k. «S. tn. D.,. Muita luku- ja kirjoitustaitoisia. Andra läs- och skrivkunniga. Sachant lire et écrire. Yht. Kvk. B. k. Ainoastaan lukutaitoisia. Endast läskunniga. Sachant lire seulement. Luku- ja kirjoitustaidottomia. Varken läs- eller skrivkunniga. Ne sachant ni lire ni écrire. Yht. Yht. Kvk. B. k. i Kvk. B. k. j Ä. /. 0 Kaikkiaan. Total. Yht. Kvk. B. k. i. Läänittäni. Länsvis Par départements. Uudenmaan lääni Nylands län i 9 9i 090; 9 Turun-Porin.Åbo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland : Hämeen lääni Tavastehus län ! 0 i Viipurin Viborgs 0 j ! 0 9 Mikkelin S:t Michels 0! 0 9! 9 9! 9 Kuopion Kuopio : j ' Vaasan Vasa ; i Oulun Uleåborgs : 0 0 Koko maahela riketpays entier \ 0 9, i Luterilaisia- Lutheraner- Luthériens \ 99j l Metodisteja-Metodister-ilfetfiodistes ] i j ' 9 Baptisteja Baptister Baptistes ; 9 9 Kreikkalais-katolisia Grekisk-! katolska Catholiques grecs ; 99; Roomalais-katolisia Romerskkatolska Catholiques romains ; ' 0 Mooseksenuskoisia Mosaiska trosbekännare Israélites 0 i 0 Siviilirek.- Civilreg.- Le registre civil, ) 0; Suomenkielisiä Finsktalande Finnois Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Venäjänkielisiä Rysktalande Russes Saksankielisiä Tysktalande Allemands Lapinkielisiä Lappsktalande Lapons Vironkielisiä Estnisktalande Muunkielisiä - Andra spvak - A 0 i 9 l' t"). Uskontokunnan mukaan. Enligt religionssamfund. Par confessions. 9 9 i ~ii i!. Puhekielen mukaan. Enligt talspråk. D'après la langue ! ' 9 ( 0 9! 0 0 Q 9 X ! 0 ; 9; 9; ; " 99 9; 0 9 ; 09 9 } QO Uudenmaan lääni - Nylands län Turun-Porin liiäni -- Åbo-Björneborgs län. vuotta nuoremmat henkilöt. Personer under är. Personnes âgées de moins de ans. Henkilöitä, joilla on kansakoulusivistystä korkeampi sivistys. Personer med högre än folkskolebildning. l'e.rxonne» qui ont reçu u»e éducation supérieure c) l'fnxfii/iiement primaire. Miesj). SI : Yht. Kvk. B. k. )..s. Muita luku- ja kirjoitustaitoisia. Andra läs- och skrivkunniga. Sachant lire et écrire. Mie.sp., Yht. Kvk. i B. k. ; Ainoastaan lukutaitoisia. Endast läskunniga. Sachant lire seulement. Luku- ja kirjoitustaidottomia. Varken läs- eller skriv - kunniga. Se sachant vi lire ni écrire. NaLsp. Yht. I Yht. Kvk. I B. k. Kvk.! B. k. -s. /.! n. H. \ S. /. ; 0. Lääuittäin. Länsvis. Par départements. 9 X ; Kaikkiaan. Total. i Yht. Kvk. i B. k.! I 9' 0 9 <S0J ' 00 9; 0! 00 0 ' Ahvenanmaa Åland ; 9 0 : Hämeen liiani Tavastehus län isr>! ! 9 90 Viipurin» - Viborgs» U: 9 : 0 9! 0 00! 9 9j 9 9 Mikkelin» -S:t Michels» 9 9 S i 0 Kuopion» Kuopio» 9 99; Vaasan» Nasa»!, ! Oulun» Uleåborgs» ! 9 09 "Kokoina Hela riket -Paysentifr 00; O rft 9 00; ) Luterilaisia- Lutheraner- Luthériens ti 0! Metodisteja- Metodister- Méthodistes ' Baptisteja - - Haptisrer - Baptiste* X ; Kreikkalais-katolisia - - (irekisk- ; katoista Catholiques grecs.. S: Rooinalais-katolisia - Romerskkatolska -Catholique? romuin* MoosekseiHiskoisja -Mosaiska trosbekännare -- Israélites XX. Siviilirekisteri Civilregister - L< registre ci cil Suomenkielisiä - Kinsktalande - Finnois."> Ruotsinkielisiä -- Svensktalande - - Suédois ()() Venäjänkielisiä - (tysktalande - Russes Saksankielisiä - Tysktalande Allemands S Lapiukielisiä - Lappsktalande Lupaus Muunkielisiä Andra språk. I nfrrs X Uskontokunnan mukaan. Enligt religionssamfund. Par confessions. 9Î 9 9 X 9, M)\ 9 9 HO 0 X ( 0 9. Puhekielen 0X mu ta a n. - Enligt talsprîik ")S 0 9 OO " D 'après lalangue. 9 SI ; 9 0 X ^

114 V. (Jatk.) V. (Forts.) - V. (Suite.) Uudenmaan lääni Nylands län TuTun-Porin.Åbo-Björneborgs. Ahvenanmaa Åland Hämeen lääni Tavastehus län.. Tiipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Viborgs S:t Michels Kuopio Vasa Uleåborgs B. Kaupungit. Städer. Vi lies.. vuotta täyttäneet henkilöt. Personer som fyllt år. Personnes âgées de ans et au-dessus. Henkilöitä, joilla on kansa koulusivistystä korj keampi sivistys. Personer med högre än ; folkskolebildning. Personnes qui ont reçu I une éducation supérieure \à l'enseignement primaire. I i j Yht. Kvk. i B. k., 99:! 9,! 0i Muita luku- ja kirjoitustaitoisia. Andra läs- och skrivkunniga. Sachant lire et écrire. I. Yht. Kvk. B. k. f Ainoastaan lukutaitoisia. Endast läskunniga. Sachant lire seulement. I I Kvk. \ Läänittäin. Länsvis !! 0 9 l 9 9! Yht. B. k. Luku- ja kirjoitustaidottomia. Varken läs- eller skrivkunniga. Nr sachant ni lire ni écrire. Yht. Kvk. i B. k., \ 0 il Par 9 0 departements Kaikkiaan. S u m m a. Total. I Yht. Kvk. B. k. Kaikki kaupungit Samtliga städer - Total i! ! !, Luterilaisia- Lutheraner-Luthériens i 0 0 Metodisteja- Metodistcr-Méthodistes Baptisteja Baptister Baptistes 0 Kreikkalais-katolisia Grekisk- ' katolska Catholiques grecs.. j 0 9' Roomalais-katolisia Romersk- j ; katolska Catholiques romains \ 9i MooseksenuskoisiaMosaiska tros- i bekännare Israélites : Siviilirek.Civilreg.Le registre civil Uskontokunnan mukaan. E nitet religionssamf und. Par confessions. 909! !! 9 9' 0 9i 9; 9o; ' 0 Suomenkielisiä Finnois Finsktalande ; -. 0: Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Venäjänkielisiä Rysktalande Russes 9 9 Saksankielisiä Tysktalande Allemands " Vironkielisiä Estnisktalande. Lesthonien - MuunkielisiäAndra språkavirc*. r > S Puhekielen mukaan. Enligt talspråk. D'après la langue. 9 J 9l! i! J i 9; 0 ; ' ; ' 9! ) : i 0! i : 0! J j 0 0j ; 90i II 0! Uudenmaan lääni Nylands län Turun-Porin lääni Åbo-Björneborgs län Ahvenanmaa Åland Hämeen lääni Tavastehus län.. Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Viborgs S:t Michels Kuopio Vasa Uleåborgs Kaikki kaupungit Samtliga städer Tot>d Luterilaisia Lutheraner Luthériens Metodisteja Metodister Méthodistes Baptisteja Baptister Baptistes Kreikkalais-katolisia Grekiskkatolska Catholiques grecs.. Roomalais-katolisia Romersk-. katolska Catholiques romains MooseksenuskoisiaMosaiska trosbekännare Israélites Siviilirekisteri Civilregister Le registre civil.._. '. tö vuotta nuoremmat henkilöt. Personer under år. Personnes âgées de moins de ans. \ Henkilöitä, joilla on kansakoulusiviatystä korkeampi sivistys. Personer med högre än folkskolebildning. Personnes qui ont reçu ' une éducation supérieure à l'enseignement primait e. i! Yht. : Kvk.! B. k. i i 0' '! !! Suomenkielisiä Finsktalande Finnois Ruotsinkielisiä Svensktalande Venäjänkielisiä liysktalande Russes Suédois 09 0 Saksankielisiä Tysktalande Allemands Muunkielisiä Andra språk Autres Muita luku- ja kirjoitustaitoisia. Andra läs- och skrivkunniga. Sachant lire et écrire! i Yht. ' Kvk. B. k. i \.!! 9 : Ainoastaan lukutaitoisia. Endast läskunniga. Sachant lire seulement. Luku- ja kirjoitustaidottomia. Varken läs- eller skrivkunniga. Ne sachant ni lire ni écrire.! Yht. Yht.! Kvk., B. k. i Kvk. B. k. \ S. /. I! I 9 0 I I ; Läänittäin. Länsvis. Par departements. 9 9; ; 9 9! j 9! 9 0 & i! 9i 09, 9: 0 9! 00 J 0i ! 9. Uskontokunnan mukaan. Enligt religionssamfund. - Par confessions y Puhekielen mukaan. Enligt talspråk. D'après la langue. 0 i, 0 ; loö!!! 9 R i m a ikkiaan. Total.! Yht. Kvk. i B. k.! ! ! 0 9! !

115 V. (Jatk.i V. (Forts.)- F. (Suite.) Uudenmaan lääni Nylands län Turun-Porin lääni Åbo-Bjömeborgs län :... Ahvenanmaa Åland Hämeen lääni Tavastehus län.. Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Viborgs» S: t Michels» Kuopio» Vasa» Uleåborgs» Koko maaseutu Hela landsbygden loial Luterilaisia - Lutheraner Luthériens Baptisteja Baptister Baptistes Kreikkalais-katolisia Grekiskkatolska Catholiques grecs.. Siviilirekisteri Civilregister Le registre civil Suomenkielisiä - Finsktalande Finnois Ruotsinkielisiä Svensktalande! Suédois Venäjänkielisiä -- Rysktalande Ritsses Saksankielisiä -- Tysktalande Allemands Lapinkielisiä - Lappsktalande -- Lapons Vironkielisiä - Hstnisktalnnde - LestlionitH Muunkielisiii --- Andra spnik Autrcx V. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales.. vuotta täyttäneet henkilöt. Personer som fyllt år. Personnes âgées de am et au-dessus. Henkilöitä, joilla on kansa koulusivistystä korkeampi sivistys. Personer med högre än folkskolebildning. Personnes qui ont reçu une éducation supérieure à renseignement primaire. i! Kvk. i 0 Yht. B. k. ). s. Muita luku- ja kirjoitustaitoisia. Andra läs- och skrivkunniga. Sachant lire et écrire. ' Yht. Kvk. \ B. k. I). s. (i I Ainoastaan lukutaitoisia. Endast läskuuniga. Sachant lire seulement. Luku- ja kirjoitustaidottomia. Varken läs- eller skrivkunniga. Ne sachant ni lire ni écrire. Yht. Kvk. B. k. Kvk. S. / il. Läänittäni. Länsvis. Par départements. 9 öl 00 9! Yht. B. k. Kaikkiaan. Total. Kvk. S.. Yht, B. k. I ; i j i ! ' i 0 9: ; 0 9 9; ; ' i te i T ' J 00 0 J i Uskontokunnan mukaan. Enligt religionssamfund. Par confessions ,0 a J 0! 0 i ; 0» 0 i 9 ; 9 9 i: i. Puhekielen mukaan. Enligt talspråk. D'après la langue. 0 9 ; ; * 9 ' ; ; 9 i K; «0 0 0 \ ; «II ! j 90; 9 09! 90 9 il9 09!,." I 9 0! 0 9 oh' 9 09 N o Uudenmaan lääni Nylands län Turun-Porin lääni Abo-Björneborgs län Ahvenanmaa Åland Hämeen lääni Tavastehus län.. Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Viborgs - -- S:t Michel;' - Kuopio Vasa rieaborgs Koko maaseutu Hela landsbygden - total Luterilaisia Lutheranor Luthérien* Baptisteja Baptister Baptistes Kreikkalais-katolisia Grekiskkatolska Catholiques grecs.. Siviilirekisteri Civilreeister Le registre civil Suomenkielisiä " Finsktalande - Finnois Ruotsinkielisiä Svensktalande Suédois Venäjänkielisiä Rvsktalande - Russes Saksankielisiä Tysktalande Allemands Lapinkielisiä Lappsktalande - Lapens Muunkielisiä Andra språk Autres. vuotta nuoremmat henkilöt Personer under år. -Personnes âgées de moins de ans. Henkilöitä, joilla on kansakoulusivistystä korkeampi sivistys. Personer med högre än j folkskolebildning. Personnes qui ont reen! une éducation supérieure Ui- l'enseignement pri maire. j, i Kvk. Ylit. B. k. j ' U. x. ; ;! 0; ; j 0' ' S lul! 90 : 0 i Muita luku- ja kirjoitustaitoisia. Andra läs- och skrivkiinmpa. Sachant lire et écrire. I i Yht Kvk. B. k. Ainoastaan lukutaitoisia. Endast läskunniga. Sachant lire seulement. Kvk. Yht. B. k D s Luku- ja kirjoitustaidottomia. Varken läs- eller skrivkunniga. Xe sachant ni lire ni écrire.! I Kvk. Yht. B. k. B. s. 0, 9a9i ; i ; ! 9 0: ! ; 0! 0! 9 ; 0 99:!! 9 09J 0 K a i k k i a a Su ni m a. Total. Kvk. Yht. B. k Läänittäin. Länsvis. Par départements i J ' 9 9 9^ , 9 ; 9: ! : J 9 S T 0 9! 0! ; S : 0 9 KK)' ; '. Uskontokunnan mukaan. Enligt religionssamfund. -Par confessions ! 0 j l 0 9! 9 9. Puhekielen mukaan. Enligt talspråk. D'après la langue. 9 0 i) ; 9 l ( ' ' I i! 99J J I0! ;! ,

116 Lääni. Départements. Samassa kunnassa syntyneitä, jossa asuvat. Födda i samma kommun, där de är.> bosatta. Nés dans la commune où il s sont domiciliés. i Yht. K vinn k. B. k. ' VI. Väestö päivänä joulukuuta 90 ryhmi- tettynä syntymäpaikan mukaan läänittäin VI. Befolkningen den december 90 fördelad efter födelseort, länsvis VI. Population au décembre 90 selon le lieu de naissance, par départements Muussa saman läänin kunnassa syntyneitä. Födda i annan kommun Nés dans une autre commune du même département. Yht. B. k. Muussa läänissä svnttyneitä. Födda i annat län i landet. Nés dans d'autres départements du pays. Yht. Kvlnnk. B. k. \ D. K. 9 0 Suomessa syntyneitä. Födda i Finland. Nés en Finlande. Suomen ulkopuolella syntyneitä. Födda utom Finland. Nés hors de Finlande. Venäjällä syntyneitä Födda i Ryssland. Wés en Russie. ltuotsissa synty - tyneitä. Födda i Sverge. Nés en Suède. Norjassa syntyneitä. Födda i Norge, Norvège. Tanskassa syntyneitä. Födda i Danmark. Nés en Danemark. A. Koko väestö. Hela be-. Kaupungit ja maaseutu. Städer och tolkningen. - Population totale. landsbygd. - Villes et communes rurales. Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs ; 0 9 9, 9 90f Ahvenanmaan Ålands )0 Hämeen Tavastehus ! 9,.0 0! 0 9 Viipurin Viborgs , ; -" 9! 00 i 9 Mikkelin S: t Michels ' 9 K ( ' Kuopion Kuopio... i : ! 0 0! 0 Vaasan Vasa i 0 0' : 99 9! 9! 9; Oulun Uleåborgs ;! ; 9 0; Yhteensä Summa Total! 0 0! i i * ^ -wj. ^j. A j *)\j(jit 0!. nni J 99, 00 9! 0 ;, 0 -I 0J ~ _jii, ! J0 9Ï0 ' Kaupungit. Städer. Villes. illj Uudenmaan Nylands i ! ! 0 9 ' 0 ii Turun-Porin Åbo-Björneborgs., j 0! ! 9 99! 0 Ahvenanmaan Ålands 0 ; 0 9! 0 i Hämeen Tavastehus ! 0 ; 9 Viipurin Vibo 09! : 0 l!! Mikkelin S: t Michels ;! 0 0 9Î!! 9 0 i i ; Kuopion Kuopio 0: 9J ' 0, Vaasan Vasa.. 9 i 000; i 09J ' Oulun Uleåborgs! 0 9 0! 9! ; j 0! 0 Yhteensä Summa Total ! 0! : 0 00 ÏÏ 90 ; j : IQ! _. Maaseutu. Lands- bygd. Communes rurales. 0' 9! Uudenmaan Nylands ! Turun-Porin Åbo-Björneborgs ; ! 0 Ahvenanmaan Ålands :?JoH 00i 0& 0 0, 9 i Hämeen Tavastehus 09 0! Viipurin Viborgs 9 9 J 0! JîoSS 0 i 90 0; ' 9 0»! 0! Mikkelin S:t Michels ; 009, 9 ; 0 9 Kuopion Kuopio 0 9 9! 9; 0! 009 *g«' 9, 90 9!. 9 9 Vaasan Vasa ! 90! i 0 0! 0 9 Oulun Uleåborgs 9 ] 0 i ! 9 9 9! : 0 Yhteensä Summa Total ! 0 00 ' 90 9! 9 ^; 9) 9 9 9' 0 i! 0! : 0 0?? J 0 9 r 9 9. J9 J0 ;i 0 :!,.9, il 9 0

117 i 0 0; '- i isj L ii än i. Lii n. l)<''l>tn t entent* Uudenmaan Nylands Tiirun-Porin Åbo-Björneborgs.. Ahvenanmaan Ålands Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleaborgs Yhteensä Summa Total Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs.. Ahvenanmaan Ålands Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleaborgs Yhteensä Summa Total Uudcnmaan Nylands Tuiiin-Porin Åbo-Björneborgs.. J Ahvenanmaan Ålands Hämeen - Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulnn Uleaborgs Yhteensä Summa Totnl Saksassa syntyneitä. Födda i Tyskland. Né» en Allemagne. 9 Kvk. (Suite.) VI. Population au h décembre 90..,, (O ' f! ' selon le heu de naissance, par départements. Yht. B. k. 0 :n 09, ' 9! ;! i i 9i 0 0; ") Suurbrltanniaswa ja Irlannissa syntyneitä. Födda i St >r-brit.ninien och Irland. Nés en (Irande-Bretagne et Irlande. Mp. Np. Yht, Mp. Mk. Kvk. ]}. k. Mk. ; D.». 0 9 Ranskassa syntyneitä. Födda i Frankrike. Nés en France Np.! Yht Kvk.j B. k \ D. K. Sveitsissä syntyneitä. Födda i Schweiz. AV* en Suisse. Mp. Mk. S. ni. Np. Yht. Kvk. B. k. D. K. 9 0 A. Koko väestö. Hela be-. Kaupungit ja maaseutu. Städer och 0: i,, i! S 0 0 J!! S; Oi! "s\» i! 9 li 09 j HS: 9,! ; s' : 0 j 9 li ' :!. Kaupungit :: 0. Maaseutu. Lands- Muualla Euroopassa syntyneitä. Födda annorstädes i Europa. Nés dans d'autres pays d'europe. Mp. Mk. Np. Yht. KvkJ B. k. S..\! Amerikassa syntyneitä. Födda i Amerika. Nés en Amérique. folkningen. Population Kvk. S.. totale. landsbygd. Villes et communes 0 Städer Villes i! Yht. IB. k Muissa maanosissa syntyneitä. Födda i andra världsdelar. Nés dans d'autres parties du monde. Mp. Mk. rurales. Np. Kvk. Yht. B. k Syntymäpaikka tuntematon. Födelseorten okänd. Lieu de naissance inconnu Kvk Yht. B. k e! 0, j 09j 9 Olj! 9J 0 0! " bygd Communes ruralts Kaikkiaan. Total. Xaisp. Yhteensä j ! 0 l-j 00! 0 i ; 0, 0 9 9! ' j--»0 j 0 9 9! _i _ 9 99! ~ 9! ! ! j ; 0! 0 '

118 i 9 0 VI. (Jatk.) VI. (Forts.) VI. (Suite.) L ä ii n i. L än. Départements. Samassa kunnassa syntyneitä, jossa asuvat. Födda i samma kommun, där de äro bosatta. Nes dans la commune où ils sont domiciliés. Yhteensä Muussa saman läänin kunnassa syntyneitä. Födda i annan kommun i samma län. Nés dans une autre commune du même département. Micsp. Yht, Kvk. B. k. s. /. ' n. s. Muussa läänissä syntyneitä. Födda i annat län i landet. Nés dans d'autres départements du pays. ] Kvk.! Yht. B. k. 9 0 B. Läsnäoleva väestö. Den närva-. Kaupungit ja maaseutu. Städer och Uudenmaan Nylands )0 Turun-Porin Aiîo-Bj örneborgs..! : 0 Ahvenanmaan Ålands j 9, 9 9 Hämeen - Tavastehus 00 K) 9 0 Viipurin -- Viborgs! ! Mikkelin S:t Michels ; 0 9 Kuopion - Kuopio il j ! Vaasan - - Vasa Oulun - rieaborgs j ; Yhteensä Summa Total : ^0! IL l'iideninaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneb< ; Ahvenanmaan Ålands... Hämeen Tavastehus Viipurin Viborgs Mikkelin S:t Michels... Kuopion Kuopio Vaasan -- Vasa Oulun rieaborgs ! ,! 9! : 9 0 Kaupungit S ;!) 9 S 0; 9' 0(!) 0 0 Yhteensä Summa Total j , 0 :9 9(l 9 j * ! ; ! ; 0 0 Yliteensä Summa Total 0 OOojl 09j J " 0; Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs.. Ahvenanmaan Ålands Hämeen Tavastehus Viipurin Yiborgs Mikkelin S:t Michels Kuopion --- Kuopio Vaasan Vasa Oulun -- rieaborgs. Maaseutu. Lands ) 0 SS Suomessa syntyneitä. Födda i Finland. Nés en Finlande. Yhteensä. rande befolkningen. Suomen ulkopuolella syntyneitä. Födda utom Finlnad. Nés hors de Finlande., Yht. Kvk. B. k. S. }. ) s. u Population présente. Venäjällä syntyneitä. Födda i Ryssland. Nés en Russie. Mp. Mk. Yht. Kvk. B. k.. /. i! 9 Ruotsissa syntyneitä. Födda i Sverffe. Nés en Suède. Mp. Mk. S. ra. 0 Np. Kvk. B. k. S. /. B. s. Norjassa syntyneitä. Födda i Norge. Nés en Norvège. Yht. Mp. Np. Yht. Mp. Np. Mk.!Kvk. B. k. Mk. Kvk.. m.is.f.. m.. /. Tanskassa syntyneitä. Födda i Danmark. Nés en banamark. landsbygd. Villes et communes rurales ; ! l ! i " i 9 9! ; 99 ; 0 : ,!! ! 9 0; 09 0 i , 0 9! ! 99 9; : 0 0 0! 909 9; 9 y il Ï 9 90 ( Städer. Villes., 99 : 9 ' Yht.: B. k. ).,sv 0 9! 09! 9 9!!» SI,! 0 0 0; 9 ' 9I !.Y 0 -, , ! ! ] J 0 9 loi i 00 0! 0!) 0! 0! 0 0 ; , 0 " 0 bygd. Communes rurales : !) 09 0 J : 0 9! ; 0. i! ~>\ J i J 009 l 90J 09 0, ; 0;! y-, >!