Väestölaskenta Folkräkningen Population census

Transkriptio

1 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official statistics of Finland V I C:104 Väestölaskenta Folkräkningen Population census 1970 Osa XVII A Del XVII A Volume XVII A HELS IN K I 1974 Ruotsinkielinen väestö Den svenskspråkiga befolkningen Swedish-speaking population Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland

2 VÄESTÖLASKENNAN JULKAISUT FOLKRÄKNINGSPUBLIKATIONER POPULATION CENSUS PUBLICATIONS Osa Del Volum e Nim i Namn Name I Yleiset demografiset tiedot Allm änna demografiska uppgifter General dem ographic data II Elinkeino ja ammattiasema Näringsgren och yrkesstälining Industry and industrial status III Työpaikan sijainti Arbetsplatsens belägenhet Place of w ork IV Taajamat Tätorter Localities V Asuntokanta Bostadsbeståndet Housing VI Ruokakuntien rakenne Hushållens struktur Structure of households VII Koulutus Utbildning Education VIII Perheet Familjer Families IX Am m atti ja sosiaaliasema Yrke och socialställning Occupation and social position X Rakennuskanta, liike- yms. huoneistot Byggnadsbeståndet, affärs- o.a.dyl. lokaler Buildings, premises in commercial use etc. XI Työvoim a ja toim eentulon lähde Arbetskraft och inkomstkälla Labour force and source of livelihood XII Kesämökit Som m arstugor Summer cottages XIII Tulot ammatin, koulutuksen ym. mukaan Inkomster efter yrke, utbildning osv. Income by occupation, education etc. XIV Ruokakuntien asunto-olot Hushållens bostadsförhållanden Housing conditions of households XV Tutkim us lasten lukumäärästä Undersökning angående barnantal Fertility study XVI Tilastokartat Statistikkartor Statistical maps XVII Vähem m istöt M inoriteter Minorities XVIII Väestöpyramidit Befolkningspyram ider Population pyramids Tätä julkaisua myy V altion painatuskeskus Denna publikation säljes av Annankatu 44 This p u b lica tio n can be obtained from Helsinki 10 Statens tryckericentral Annegatan Helsingfors 10

3 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta Folkräkningen Population census Ruotsinkielinen väestö Den svenskspråkiga befolkningen Swedish-speaking population 1970 Osa XVII A Del XVII A Volume XVII A HELSINKI 1974

4 ISBN

5 3 ALKUSANAT T äm ä julkaisu sisä ltä ä vuoden 1970 väestölaskentaan perustuvat tiedot ru otsink ie lis e stä v ä estö stä, sen elinkeinojakautum asta ja am m atista sek ä ru otsin k ielis is tä ruokakunnista ja p erh eistä sekä näiden asu n to -o lo ista. T iedot kohdistuvat ajankohtaan ja hallinnollinen aluejako on mukainen. Ennakkotietoja on julkaistu tila sto tied o tu ssa rja ssa VL. T ilaston laatim ista on lähinnä johtanut yliaktuaari M a r j a r i i t t a E r ä p o h j a, joka on laatinut m yös tekstikatsauksen. H elsin g issä, T ila sto k esk u k sessa m arraskuussa 1974 AARO KENTTÄ Jorm a Hyppölä FÖRORD Föreliggande publikation innehåller uppgifter om den svenskspråkiga befolkningen, d ess näringsgren och yrke sam t svensksp råkiga fa m iljer, hushållen och d eras bostadsförhållanden på grund av års 1970 folkräkning. Uppgifterna hänför sig till tidpunkten och den adm inistrativa o m rå d esindelningen är enligt den Förhandsuppgifter har pu blicerats i sta tistisk rap p ortserie VL. Uppgörandet av statistik en har närm ast letts av överaktuarie M a rj a r i i t t a E r ä p o h j a, som även utarbetat textöversik ten. H elsin gfors, Statistikcentralen i novem ber 1974 AARO KENTTÄ Jorm a Hyppölä

6 V altion painatuskeskus, Helsinki 1975 A r v i A. K a ris to O s a k e y h tiö n k ir ja p a in o H ä m e e n lin n a 1975

7 5 S i s ä l t ö Sivu A lkusanat... 3 Johdanto R uotsinkielinen väestö vuosina Kuntien k ielellin en jaotus T au lu issa esiin tyvät k äsitteet ja m ääritelm ät Huom autuksia VERTAILUTAULUT A. R u otsin k ielisen väestön m äärä lääneittäin vuosina 1950, 1960 sekä 1970, sekä koko väestö vuonna B. R uotsinkielinen väestö iän (5-vuotisikäryhm ittäin) mukaan vuosina 1950, 1960 ja C. R uotsinkielinen väestö syntym ävuosikohorteittain vuosina 1950, 1960 ja D. R uotsinkielinen väestö iän mukaan vuosina 1950, 1960 ja 1970 sek ä koko väestön ikäjakautuma E. R uotsinkielinen väestö ja koko väestö koulutuksen mukaan vuonna F. R u otsin k ielisen väestön elinkeinojakautum a vuosina 1950, 1960 ja 1970 sekä koko väestön elinkeinojakautum a 1970, erik seen am m atissa toim ivat 37 G. R uotsinkielinen väestö (yli 14-vuotiaat) ja koko väestö (yli 14-vuotiaat) p ä ä a sia llisen toim eentulon lähteen ja sukupuolen mukaan H. R u otsin k ielisen väestön ja koko väestön asu m ista kuvaavia lukuja vuonna LIITETAULUT 1 Koko väestö pääkielen mukaan ja ru otsin k ielisen väestön elinkeinorakenn e, y le is s iv is ty s ja ikä; koko m aa, läänit, seutukaava-alueet ja Vaasan rannikkoalue kuntamuodon mukaan sek ä ru otsin k ieliset ja k a k sik ieliset kunnat R uotsinkielinen väestö syntym ävuoden, siviilisääd yn ja sukupuolen m u kaan; koko maa kuntamuodon m u k a a n R uotsinkielinen väestö elinkeinon (1-n u m. ) mukaan; koko m aa, läänit, seutu kaava-alueet ja Vaasan rannikkoalue kuntamuodon mukaan R uotsinkielinen väestö elinkeinon (2-num. ) ja am m attiasem an mukaan; koko maa kuntamuodon m ukaan R uotsinkielinen väestö syntym ävuoden, ja so sia a lia sem a n mukaan; koko maa kuntamuodon m u k aan R uotsinkielinen väestö p ä ä a sia llisen toim eentulon lähteen, siviilisääd yn ja iän mukaan; koko m aa kuntamuodon m ukaan R uotsinkielinen väestö koulutuksen, pohjakoulutuksen ja so siaaliasem an mukaan; n a im isissa olevat n a iset erik seen ; koko m a a... 99

8 6 sivu 8 R uotsinkielinen väestö iän, sukupuolen, koulutusasteen ja pohjakoulutuksen mukaan; koko maa kuntamuodon m u k a a n... 9 R u otsin k ieliset p erh eet perhetyypin, a lle 18-vuotiaiden lasten luvun ja iän, vanhem pien am m atissatoim ivuuden, aviom iehen so sia a lia sem a n sekä äidin siviilisääd yn m ukaan, koko maa kuntamuodon m u k a a n R u otsin k ieliset perheet perhetyypin, pääm iehen a m m a tissa toim ivuuden ja siviilisääd yn sekä a lle 13-vuotiaiden lasten iän mukaan; erik seen 0-12-vu otiaat lap set iän mukaan; koko maa kuntamuodon m u k a a n R u otsin k ieliset ruokakunnat pääm iehen sukupuolen, siv iilisä ä d y n ja iän sekä ruokakunnan henkilö- ja lapsiluvun mukaan; koko m aa kuntamuodon m u k a a n R u otsin k ieliset ruokakunnat pääm iehen so sio -ek o n o m isen asem an, ruokakunnan henkilöluvun sekä k äytettävissä olevan huoneluvun mukaan; koko m a a R u otsin k ielisen väestön hallin n assa olevat asuinhuoneistot talotyypin ja huoneistotyypin mukaan sekä a su m istih ey s talotyypeittäin; koko maa ja läänit kuntamuodon m u k a a n R u otsin k ielisen väestön h allin n assa olevat asuinhuoneistot asuntoruokakuntien lukum äärän ja niihin kuuluvien henkilöiden lukum äärän sekä huoneiston huoneluvun mukaan; koko m a a R u otsink ielisen väestön h allin n assa olevien asuinhuoneistojen lukum äärä ja pinta-ala (100 m2) rakentam is vuoden, rakennusaineen, h allintaperusteen ja varustetason mukaan; k o k o m a a R u otsinkielisen väestön h allin n assa olevat asuinhuoneistot talotyypin, hallintaperusteen ja pinta-alan (m2) mukaan sekä a su m istih ey s ta lo tyypeittäin, lisä k si henkilöiden lukum äärä, erik seen a lle 16-vuotiaat ja y li 64-vuotiaat; k o k o m a a R u otsin k ielisen väestön h allin n assa olevat asuinhuoneistot huoneluvun, varusteyh distelm ien ja hallintaperusteen mukaan sek ä asu m istih ey s huoneiston huoneluvun mukaan; koko m a a LIITTEET 1 E linkeinonim ikkeistö su om ek si, ru otsik si ja englanniksi Sosio-ekonom inen l u o k i t u s

9 7 I n n e h å l 1 sida F örord... 3 I n le d n in g Den svensk språkiga befolkningen åren Kom m unernas sp råkliga indelning B egrepp och definition er som förek om m er i tab ellern a A n m ärk n in gar JÄM FÖRE LSETA BE LLER A. A ntal sven sk sp råk iga lä n sv is åren 1950, 1960 och 1970 och hela befolkningen år B. Den sven sk sp råk iga befolkningen efter åld er (5 -å r sg r. ) åren 1950, 1960 och C. Den svenskspråk iga befolkningen efter föd elseårsk oh ort åren 1950, 1960 och D. Den sven sk sp råk iga befolkningen efter åld er åren 1950, 1960 och 1970 sam t h ela befolkningen efter åld er år E. Den sven sk sp råk iga befolkningen och h ela befolkningen en ligt allm än bildning år F. Den sven sk sp råk iga befolkningen e fter närin gsgren åren 1950, 1960 och 1970 sam t hela befolkningen efter n ärin gsgren år 1970, yrk esverk sam m a sep arat G. Den svensksp råkiga befolkningen (över 1 4 -å rig a ) en ligt huvudsaklig inkom stkälla och kön år H. T al som b esk riv er den sven sk sp råk iga befolkningens och hela befolkningens boende... ' TABELLBILAGOR 1 Hela befolkningen efter huvudspråk och den sven sk sp råk iga befolkningens n ärin gsgren sstru k tu r, skolbildning och ålder; h ela rik et, län, reg io n - planeom råden och V asa kustom råde efter kom m unform sam t sv en sk språkiga cch tvåsp råkiga k o m m u n e r Den svensk språkiga befolkningen efter fö d elseå r, civilstån d och kön; hela riket efter k o m m u n fo rm Den svensk språkiga befolkningen efter närin gsgren (1 -siffern iv å ); hela rik et, län, regionplaneom råden och V asa kustom råde efter kom m unform 78 4 Den svensk språkiga befolkningen efter n ärin gsgren (2 -siffern iv å ) och yrk esställn in g; h ela rik et efter k o m m u n form Den svensk språk iga befolkningen efter fö d elseå r, och so cia lstä lln in g ; hela riket efter kom m unform... ^8 6 Den svensk språk iga befolkningen efter huvudsaklig in k om stk älla, c iv ilstånd och ålder; hela riket efte r k o m m u n fo r m 94 7 Den svensk språk iga befolkningen efter utbildning, grundutbildning och so cia lstä lln in g ; gifta kvinnor separat; h ela r i k e t... GP

10 8 8 Den svenskspråk iga befolkningen efter å ld e r, kön, utbildningsnivå och grundutbildning; hela riket efter kom m unform Svenskspråkiga fam iljer efter typ, under 1 8 -å rig a barns antal och ålder, föräldrarnas yrk esverk sam h et, m akens so cia lstä lln in g sam t m oderns civilstån d; hela riket efter kom m unform Svenskspråkiga fam iljer efter typ, huvudmannens yrk esverk sam h et och civilstånd sam t antal barn under 13 år; sep arat å r ig a barn efter ålder; hela riket efter kom m unform Svenskspråkiga hushåll efter huvudmannens kön, civilstån d och ålder sam t antal p erson er och barn; hela riket efter k o m m u n fo r m Svenskspråkiga hushåll efter huvudmannens socio-ek on om isk a ställning, antal p erson er och antal rum; hela r ik e t Den svenskspråk iga befolkningens b ostad slägen h eter efter hustyp och lägenhetstyp sam t boendetäthet p er hustyp; hela riket och län efter kom m unform Den svenskpråkiga befolkningens b ostad slägen h eter efter antal hushåll och p erso n er i d essa sam t efter lägenhetens rum santal; h ela riket Den svenskspråk iga befolkningens bostad slägen h eters antal och golvyta (100 m2) efter byggnadsår, byggnadsm aterial, upplåtelseform och utrustningsnivå; hela r ik e t Den svensk språkiga befolkningens bostad slägen h eter efter hustyp, upplå telsefo rm och golvyta (m2) sam t boendetäthet per hustyp; dessutom antal p erso n er, under och över 64-åriga separat; hela riket Den svensk språkiga befolkningens bostad slägen h eter efter rum santal, utrustningskom binationer och u pplåtelseform sam t boendetäthet efter lägenhetens rum santal; hela riket sida BILAGOR 1 N äringsgrensnom enklaturen på finsk a, svensk a och e n g e l s k a S ocio-ekonom isk k la s s if ic e r in g

11 9 C o n t e n t s Page F orew ord... 3 I n tr o d u c tio n The S w edish-speaking population in the y ea rs C la ssifica tio n of the com m unes by la n g u a g e C oncepts and d e f in it io n s C om m ents Summary F in n ish -E n glish vocabulary COMPARING TABLES A. Num ber of the Sw ed ish-speaking population in 1950, 1960 and 1970 and the w hole population in B. The S w edish-speaking population by age (by 5 y e a r s) in 1950, 1960 and C. T he Sw edish-speaking population by birth cohort in 1950, 1960 and D. T he Sw edish-speaking population by age in 1950, 1960 and 1970 and w hole population by age in E. T he Sw edish-speaking population and w hole population by education in F. The Sw ed ish-speaking population by industry in 1950, 1960 and 1970 and w hole population by industry in 1970, econ om ically a ctiv e sep arately G. T he Sw edish-speaking population (over 14 y e a r s of age) and w hole population (over 14 y ea rs of age) by m ain so u rce of livelihood and sex in H. F ig u res of living for the Sw edish-speak ing population and the whole population in A PPENDIX TABLES 1 The w hole population by m ain language (F innish, Swedish) and industrial stru ctu re, education and age of Sw edish-speaking population; w hole country, p ro v in ces, regional planning a rea s and coast region of Vaasa by type of com m une and com m unes w ith Sw edish as m ain language and bilingu al c o m m u n e s T he S w ed ish -sp eakin g population by y ea r of b irth, m arital statu s and sex ; w hole country by type of c o m m u n e The Sw ed ish-speaking population by industry (1-d ig it lev el); w hole country, p ro v in ces, regional planning a rea s and coast region of V aasa by type of c o m m u n e T he Sw edish-speaking population by industry (2-d igit level) and industr ia l statu s; w hole country by type of c o m m u n e 84 5 T he Sw edish-speaking population by y ea r of b irth, and so c ia l status; w hole country by type of c o m m u n e... 88

12 10 6 T he Sw edish-speak ing population by m ain sou rce o f livelih ood, m arital status and age; w hole country by type of c o m m u n e The Sw edish -speakin g population by vocational education, b a sic education and so cia l status; m arried fem a les sep arately; w hole co u n try The S w edish -speakin g population by a g e, s e x, vocational education and b a sic education; w hole country by type of c o m m u n e Sw edish-speaking fa m ilie s by typ e, by num ber and age of children under 18 y e a r s of a g e, p a r e n ts' econom ic a ctiv ity, husband's so c ia l position and m o th er's m arital status; w hole country by type of com m u n e Sw edish-speaking fa m ilie s by type, econom ic a ctivity and m arital status of head and by num ber of children under 13 y e a r s of age; sep arately children betw een 0 and 12 y e a r s of age by age; w hole country by type of com m une Sw edish-sp eaking households by s e x, m arital status and age of head and by num ber of p erson s and children; w hole country by type of com m une S w edish-speaking households by so cio -econ o m ic status of the head and by num ber of p erso n s and room s; w hole c o u n t r y D w elling units of Sw edish -speakin g population by type of building and a vailab ility of a kitchen, housing d ensity by type of building; w hole country and p rovin ces by type of com m une D w elling units of Sw edish-speak in g population by num ber of h ou seholds, p erso n s in th ese and num ber of room s in the dw elling unit; w hole c o u n t r y Num ber and floor sp ace (100 m2) of dw elling units o f the S w edish-speaking population by y ea r of constru ction, construction m a teria l, tenure status and equipm ent lev el; w hole country D w elling units of th e Sw edish-speaking population by type of building; tenure status and floor sp ace (m 2), housing d ensity by type of building; a lso num ber of p erso n s, p erson s under 16 and o v er 64 y e a r s of age sep a ra tely ; w hole country D w elling units of the S w edish-speaking population by num ber of room s, com bination of equipm ent and tenure sta tu s, housing d ensity by num ber of room s in the dw elling unit; w hole c o u n tr y page A PPENDICES 1 N om enclature of in d u stries in F innish, Sw edish and E n g lis h S ocio-econ om ic c la s s if ic a t i o n

13 11 JOHDANTO Huhtikuun 8. päivänä 1938 annetun v ä estö la sk en ta k in (154/38) mukaan to im itetaan m aassam m e joka kym m enes vuosi yleinen väestölaskenta sekä siih en liitty vä asunto- ja k iin teistölask en ta. E nsim m äinen täm än lain nojalla suoritettu laskenta o li v ja toinen v Helmikuun 2 0 p n ä l9 7 0 annetun vä estö lask en ta-asetu k sen (128/70) nojalla T ilastok esk u s m ääräsi kolmannen v ä estö la s kennan ajankohdaksi , kuitenkin niin, että hallinnollinen aluejaotus oli mukainen. V äestölaskenta on Suom essa laskentahetkellä vak in aisesti asuvan väestön, p erheiden ja ruokakuntien (kotitalouksien) m äärää ja rakennetta koskeva tutkim us. Tutkim ukseen liittyvän asuntolaskennan avulla selvitetään asuntokannan m äärä ja rakenne sekä väestön asu n to-olot. K iinteistölaskennan tehtävä on antaa tieto ja rakennuskannasta, liik e -, la ito s -, to im isto - y m s. h u on eistoista sekä rakennetuista k iin teistö istä. Ennen näitä välittöm inä tiedusteluina suoritettuja valtakunnallisia laskentoja väestön m äärää ja rakennetta koskevia selv ity k siä on tehty v ä estö rek isterin p eru s teella vuodesta 1749 lähtien. Vuodesta 1880 alkaen tällain en se lv ity s su oritettiin joka kym m enes vuosi, m istä sy y stä niihin perustuvia tila sto ja sanotaan kym m envu otistila sto ik si. L isäk si e r ä is sä su u rim m issa kaupungeissa ja kauppaloissa väestölask en toja on pantu toim een m yös välittöm inä tied usteluin a jo vuodesta 1870 lähtien. T äm ä julkaisu sisä ltä ä vuoden 1970 laskentaan perustuvat tiedot ru otsin k ielisten lukum äärästä ja a lu e e llise sta sijain n ista sek ä am m atti- ja elinkeinojakautum asta, p erh eistä, ruokakunnista, asuinhuoneistoista ja asu n to -o lo ista. RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ VUOSINA M aamme ru otsin k ielistä väestönosaa on tutkittu jo a ik a isem m issa lask en n oissa. Vuoden 1950 väestölask en n assa kysym ys kuului: "K ieli, jota parhaiten puhutte. E p ä selv issä tap au k sissa ilm oittakaa m ihin kieliryhm ään lähinnä katsotte kuuluvanne". V uosina 1960 ja 1970 kysyttiin: " P ääk ieli. E p ä selv issä tap au k sissa i l m oittakaa, m ihin kieliryhm ään katsotte lähinnä kuuluvanne. P ääk ieli tuli ilm o ittaa m yös pikkulapsista. Vuosina ru otsin k ielisten m äärä lask i siten 5,1 % ja vuosina ,2 %. V ira lliset tiedot ru otsin k ielisten lukum äärästä on sa a ta v issa vuodesta 1880 läh tien. Vuoteen 1950 saakka ne perustuivat k irk on k irjoissa ja m u issa v ä e stö r e k iste r e is s ä o leviin m erkintöihin, viim eksim ainitusta vuodesta lähtien joka kym m enes vuosi toim itettuihin väestölaskentoihin. Joka kym m enenneltä vuodelta on o lem a ssa seuraavat tiedot ru otsin k ielisten lukum äärästä: V uosi Luku, 1000 % ,9 1 4, ,6 1 3, ,7 1 2, ,0 1 1, ,0 1 1, ,9 1 0, ,0 9, ,3 8, ,5 7, ,4 6,6

14 12 Suhteellinen osuus on pienentynyt hyvin ta s a is e s ti. A b soluuttiset luvut sen sijaan vaihtelevat ep ä sä ä n n ö llisesti. V äestölaskenta vuosien (1950, 1960 ja 1970) luvut lien evät tuotetta vim m at, kun taas muut tiedot saattavat jo ssa in m äärin olla epätarkkoja. V arsinkin vuosien 1900 ja 1940 luvut lien evät p uutteellisten v ä estö rek isterim erkintöjen vuoksi liian suuret. P ääkieltä koskevat tiedot ovat väestölask en n oissa ruokakuntien pääm iesten ilm o ittam ia. KUNTIEN KIELELLINEN JAOTUS K ielilain ( /1 4 8, muutettu /5 9 3 ) mukaan virk a- tai itseh a llin to alu e, joka käsittää yhden kunnan, katsotaan y k sik ie lise k s i, jo s kunnassa on ain o astaan sam an k ielisiä asukkaita tai jo s siin ä asuvien to isk ielisten luku on p ien em pi kuin kym m enen prosenttia asukkaiden koko m äärästä. Sen sijaan kunta on kaksik ielin en, jo s to isk ielisten luku on 10 % tai vähintään henkeä. V altioneuvosto m äärää joka kym m enes vuosi v ira llisen tilaston p eru steella, mitkä virk a- tai itseh allin toalu eet on katsottava suom en ta i ru o tsin k ielisik si ja m itkä k a k sik ielisik si. Kuntaa, joka täm än mukaan on ollut kaksikielinen, e i kuitenkaan ju listeta y k sik ie lise k s i, e lle i to isk ielisten luku alu eella o le alentunut kahdeksaan p rosenttiin tai sitä p ienem m äksi. V irallinen tila sto on perustunut y le isiin väestölaskentoihin. V altioneuvoston päätös virka- tai itseh allintoalueiden k ie le llis e stä jaotuksesta vuosina on annettu / voim assa o lleen aluejaon mukaan seuraa v issa 9 kunnassa on vuoteen 1960 verrattuna k ie le llis e s s ä jaotu k sessa tapahtunut muutos: R uotsinkielinen enem m istö on muuttunut su o m en k ielisek si enem m istöksi: P orvoo, K auniainen, Kirkkonummi, Pohja, K askinen, Kristiinankaupunki ja K aari elä. R u o tsin k ielisestä k a k sik ielisek si m uuttuivat; B rom arv ja U usikaarlepyy (suom en k ielisten osuus y li 10 %). TAULUISSA ESIINTYVÄT KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT L iitetaulut 1-2 E linkeinorakenne ilm a ise e m aa- ja m etsätalouden, teollisuud en ja p alvelu elin k einojen prosenttiosuudet koko am m atissa toim ivasta v ä estö stä kym m enen prosentin tarkkuudella. E sim erk ik si luku 134 tarkoittaa, että m aa- ja m etsätalou d essa toim ivien osuus koko am m atissa toim ivasta v ä estö stä on %. T e o llisuudessa (m l. kaivannaistoim inta, säh k ö-, k aasu- ja vesihuolto sekä rakennustoiminta) toim ii % am m atissa toim iv ista ja p alvelu elin k ein oissa (m l. kauppa ja liikenne) toim ii %.

15 13 P ä ä k ieli. Ohjeen mukaan piti ep ä se lv issä tap au k sissa ilm oittaa, m ihin k ieliryh mään katsoi kuuluvansa. P ä ä k ielellä tarkoitetaan a s ia llis e s ti sam aa kuin k ie lilain ( /1 4 8 ) käyttäm ällä sanonnalla "oma k ieli". K ou lu sivistys. Y lioppilastutkinnon suorittan eet eivät sis ä lly keskikoulukurssin suorittaneiden lukuun. A sum u sero tarkoittaa ainoastaan tuom ioistuim en vahvistam aa asu m u seroa. L iitetaulut 3-7 A m m atissatoim ivu us Elinkeino (ISIC) A m m atissa toim iv illa tarkoitetaan henkilöitä, jotka olivat laskenta-ajankohtana tuloa tu ottavassa ty ö ssä vähintään puolet alan n orm aalista työajasta ja saivat työstään korvauksen joko rahana tai luontoisetuna. A m m atissa toim iviin luetaan s iis palkansaajien lisä k si sekä yrittäjät että n s. avustavat p erh een jäsen et, jotka täyttävät em. m ääritelm än. Laskenta-ajankohdalla tarkoitetaan " vallinneita olosuhteita". Y ksityiskohtaisem pi am m atissatoim ivuuden m äärittely s i sältyy väestölaskennan julkaisu sarjan osaan IX "Am m atti ja so sia a lia sem a ". A m m atissa toim ivan henkilön e l i n k e i n o m ääräytyy työnantajan tai om an y r i tyk sen toim ialan mukaan. K aikilla sa m a ssa työpaikassa työ sk en telev illä henkilö illä on sam a elinkeino am m atista riippum atta. H enkilöiden, jotka tutkim usviikolla olivat ty ö llisiä, elinkeino m ääräytyi sam alla tavalla sen hetkisen työnantajan tai yrityk sen toim ialan mukaan. Y ksityisk ohtaisem m in elinkeinoluokitusta ja luokitteluperiaatteita on selo stettu o sa s sa II "Elinkeino ja am m attiasem a". A m m attiasem a A m m attiasem a m ääräytyy henkilön am m atin ja elinkeinon h arjoittam isesta sa a tujen tietojen p eru steella. A m m attiasem aryhm ittely noudattaa Y hdistyneiden Kansakuntien suositu ksia 1) ja eroaa n äistä vain siin ä, että palkansaajat (em ployees) on jaettu toim ihenkilöihin ja työntekijöihin. 1. Y r i t t ä j ä t hoitavat pääam m attinaan om aa talou d ellista yritystään, viljelevät om istam aansa tai vuokraam aansa m aatilaa tai ovat vapaan am m atin harjoittajia. Y rittäjät ryhm itellään työnantajiin ja yk sin äisyrittäjiin sen mukaan, onko h eillä palkattua työvoim aa vai ei. P u o liso ista, jotka työsk entelevät yrittäjin ä sa m a ssa y r ity k se ss ä, esim erk ik si om alla m aatilallaan, luetaan toinen yrittäjäk si ja toinen avustavaksi perheenjäsen ek si. Jos he sen sijaan toim ivat yrittäjinä e r i y r ity k sis sä, kummatkin la sk e taan yrittäjiin. Y rittäjään nähden suoraan y len ev ä ssä ja a len ev a ssa p o lv essa o le vat sukulaiset luetaan yrittäjän avu stavik si perh een jäsen ik si eikä palkansaajiksi. Sen sijaan sisa ru k set voivat o lla to isiin sa nähden palkansaajia tai toim ia sam an yrityksen yrittäjänä. European Recommendations for the 1970 Population C ensuses. United Nations ST/C ES/13. New York, 1969.

16 14 2. J o h t a j i i n ja t o i m i h e n k i l ö i h i n luetaan y rity sten, laitosten ja yhteisöjen toim innasta tai liik etu lok sesta vastaavat johtavassa a se m a ssa olev a t sekä muut p ä ä a sia ssa ei-ru u m iillista työtä tdtevät henkilöt. T y y p illisiä toim ihenkilöryhm iä ovat to im isto - ja m yyntihenkilökunta, op etu s- ja sairaan hoitotehtävissä toim ivat koulutetut henkilöt, rahastajat ja muut y leisö n palvelu teh tävissä toim ivat. 3. T y ö n t e k i j ö i h i n luetaan palkansaajista m aa- ja m etsätaloustyöntekijät sekä am m attitaidottom at henkilöt ja am m attitaitoisista tai erik oistu n eista henkilöistä n e, jotka tekevät p ä ä a sia ssa ru u m iillista työtä. Selvää eroa toim ihenkilöiden ja työntekijöiden v ä lille ei o le voitu m ääritellä am - m attiasem aluokitusta laad ittaessa. 4. A v u s t a v a l l a p e r h e e n j ä s e n e l l ä tarkoitetaan henkilöä, joka auttaa jotakuta ruokakunnan jäsentä täm än to im essa tai am m atissa vähintään puolet alan n orm aalityöajasta. Koko väestön am m attiasem aryh m ittelyssä elä k elä iset ja laitoshoidokit sek ä ne o p isk elijat, jotka eivät kuulu vanhem piensa ruokakuntaan, luetaan i t s e n ä i s i i n a m m a t i t t o m i in, sam oin näiden henkilöiden perheen jäsen et. Muut perh een jäsen et sekä vanhem piensa ruokakuntaan kuuluvat op isk elijat saavat huoltajansa am m attiasem an. P ääasiallin en toim eentulon lähde P ä ä a sia llisik si toim eentulon läh teik si m ääriteltiin Y hdistyneiden kansakuntien 1) su ositu sten mukaan an siotyö, eläk e, pääom a, to isen henkilön tulot ta i om aisuus ja laina, avustus tai apuraha. A nnetuista vaihtoehdoista tuli valita s e, josta saatu tulo vuoden 1970 aikana oli m ark kam ääräisesti suurin. A n siotuloksi luetaan palkkatulot ja yrittäjätu lot, ty ö - ja välityspalkkiot, juom arahat, luontoisedut, palkanluonteinen tantiem i, k irjailijan osuus kirjan m yyntihinnasta ja vastaavat muut tehdystä työstä saadut tulot. Valtion tai kunnan avustukse k s i, lainaksi ja apurahaksi luokitellaan m yös työttöm yysavu stu s, huoltoapu, p erh elisä ja la p silisä. Pääom aksi m ääritellään sä ä stö t, korkotulot, esin eet, vuokratulot, patenttioikeusm aksu ja henkivakuutuksen p eru steella saatu tulo. Eronneen vaim on saam a elatusapu kuuluu ryhmään " toisen henkilön tulot ja om aisuus". S e lla is issa tapau k sissa, jo issa h en k ilölle o li ilm oitettu useam pia kuin y k si pääasia llin en toim eentulon lähde, valittiin näistä y k si seu raavassa etu sijajärjestyk se s sä : 1) an sio ty ö, mukaanluettuna avustavan perheenjäsenen työ, 2) eläk e, 3) valtion tai kunnan avu stu s, laina ja apuraha, 4) pääom a, säästöt ja korkotulot ja 5) to isen henkilön tulot tai om aisuus. Sosiaaliasem a I Sosiaaliasem aluokitus on seuraa va: L iik eyritysten johtajat ja muut ylem m ät toim ihenkilöt sekä m aan viljelijät, joilla on vähintään 50 ha viljeltyä m aata. ^ European Recommendations for the 1970 Population C ensuses. United Nations ST/C ES/13. New York, 1969.

17 15 II in IV A lem m at toim ihenkilöt ja m aan viljelijät, jo illa on 15-4S. 9 ha viljeltyä m aata. A m m attitaitoiset työntekijät ja m aan viljelijät, jo illa on ha viljeltyä m aata. A m m attitaidottom at työntekijät, m aa- ja m etsätalou styöntekijät, laitosh oid ok it, p ien viljelijät (peltoala a lle 5 ha) ja e lä k elä iset, joiden entinen am m atti on tuntematon. Sosiaaliasem aluokitusta on tarkem m in selostettu o sa ssa EX "Am matti ja so s ia a liasem a". Koulutus K oulutukseksi on väestölask en n assa luettu s e lla is e t laskentahetkellä loppuunsuoritetut koulutusjaksot, jotka ovat kestän eet vähintään kuusi kuukautta. Laskennan ulkopuolelle jäi k irjeo p isto issa sekä työväen- ja k a n sa la iso p isto issa saatu koulutus. A m m a tillise sti eriytym ätön koulutus Koulutus on jaettu väestölask en n assa kahteen pääryhmään: 1) a m m a tillisesti eriytym ättöm ään e li y leissiv istä v ä ä n ja 2) a m m a tillisesti eriytyn eeseen e li v a rsin a iseen am m attikoulutukseen. Y le is s i vistäväk si koulutukseksi luetaan keskikoulu- ja ylioppilastutkinnot sekä kansano p isto issa ja -korkeakouluissa suoritetut tutkinnot. A m m attikoulutus A m m attikoulutuksella tarkoitetaan tiettyyn am m attiin tai tehtävään valm istavaa tai vastaavaa erikoiskoulutusta. T ä lla isia ovat y lio p isto issa ja korkeakouluissa su o ritetut tutkinnot sekä eri alojen am m attiopetusta an tavissa kouluissa ja o p isto issa suoritetut tutkinnot. M yös am m atti- ja ty ö llisy y sk u rssit on katsottu am m attikoulu tu k sek si, jo s niiden kestoaika on ollut vähintään kuusi kuukautta. K oulutusluokitusta on tarkem m in selv itetty o sa s sa VII A "Koulutus". L iitetaulut 8-11 Ruokakunta Ruokakunnan m uodostavat yh d essä asuvat perheenjäsenet ja muut henkilöt, jo illa on yhteinen ruokatalous. A livuokralainen, jo lla on om a ruokatalous, m uodostaa näin ollen oman ruokakuntansa. Ruokakunnalla tarkoitetaan vain n s. y k sity isruokakuntia. M ääritelm ä noudattaa Y hdistyneiden Kansakuntien su ositu k sia 1). A su n to lo issa, työm aa-asu n n oissa ja la iv o issa asuvat m uodostavat m yös y k sity isruokakuntia, sam oin asunnottom at ja ulkom ailla asu vat henkilöt. Ruokakuntien u l kopuolelle jäävät ne henkilöt, jotka ovat e r ila is is s a la ito k sissa, u seim m iten y h teis e s s ä ruokataloudessa, esim erk ik si hoidon sa a m isek si. T ä lla isia ovat m m. vanh a in -, koulu- ja lastenkodit sekä vankilat. ^ European Recommendations for the 1970 Population C ensuses. United Nations ST/CES/13 New York, 1969.

18 16 Y ksityiskohtaisem pi se lv ity s siitä, m illoin henkilö luettiin ruokakuntaan kuuluvaksi ja m illoin ta a s la ito s väestöön, sisä lty y osaan VI "Ruokakuntien rakenne". R uotsinkielinen ruokakunta R u otsin k ielisek si ruokakunnaksi katsottiin kaikki ne ruokakunnat, joihin kuului vähintään yk si ruotsinkielinen henkilö. Näin ollen ru otsin k ielisiin ruokakuntiin kuuluvien henkilöiden m äärä (liitetaulu 12) on suurem pi (yht henkilöä) kuin ru otsin k ielisten kokonaism äärä esim. liitetaulun 1 mukaan. R uokakunta-asem a m ääriteltiin vain yksityisruokakuntiin kuuluvien o sa lta. K aikilla yksityisruokakunnilla tuli olla p ääm ies. Muiden ruokakunnan jäsen ten ruokakunta-asem a m äärättiin su h teessa pääm ieheen. Vaihtoehdot olivat: puoliso, la p si, lap sen lap si, is ä tai ä iti, m iniä tai vävy, muu sukulainen, kotiapulainen ja muu henkilö. P ä ä m i e h e k s i m erkittiin s e h en k ilö, jonka lom akkeella annettujen tietojen p e ru steella katsottiin lähinnä olevan ta lo u d ellisesti vastuussa ruokakunnasta. Y leen sä täm ä o li lom akkeella pääm ieheksi ilm oitettu henkilö. P ääm iehen ja p u o l i s o n e i tarvinnut o lla n a im isissa keskenään, vaan puolisok si m erkittiin lom akkeella ilm oitettu henkilö siv iilisä ä d y stä riippum atta. T aulussa 11 l a p s e k s i m ääriteltiin v u o tia s henkilö, jonka ruokakuntaasem a o li muu kuin p ääm ies, pääm iehen puoliso tai kotiapulainen. S osio-ekonom inen asem a Sosio-ekonom inen luokitus on m uodostettu yhdistäm ällä am m atista, am m attiasem a sta ja elinkeinosta saadut tied ot. T ärkein muuttuja on ollut am m attiasem a, josta sosio-ekonom in en luokitus poikkeaa siin ä, että ensinnäkin avustavat perheenjäsenet luokitellaan sam aan ryhmään kuin avustettava. E d elleen yrittäjät ja työntekijät jaotellaan m aa- ja m etsätalou d essa toim iviin ja "muihin" sekä to i m ihenkilöt työnantajan mukaan ryhm iin "valtion ja kuntien toim ihenkilöt" ja "muut". M yös am m atillinen erik oistu n eisu u s on erä s ryh m ittelyp eru ste (ks. li i te 2 s. 168). P erhe P erheen m uodostavat henkilöt, jotka kuuluvat yhteen sukulaisuuden tai avioliiton p eru steella ja asuvat yh d essä. Y ksinäinen henkilö on p erh eisiin kuulumaton. V äestölask en n assa m yös vihkim ättöm ät p arit, jo illa on la p sia, katsotaan p erheiks i. V äestölask en n assa käytetyn ydinperhekäsitteen mukaan p erh eessä voi olla korkeintaan kaksi perättäistä sukupolvea. Jos ruokakunnassa on useam pia sukupolvia, p erhe on m uodostettu nuorim m asta sukupolvesta lähtien. E sim. jo s ruokakunnassa on p ä ä m ies, poika ja pojanpoika e li siin ä on kolm e sukupolvea, niin perheen m uodostavat poika ja pojanpoika pääm iehen o lle s s a perheetön. Sama henkilö voi kuulua vain yhteen p erh eeseen. R uotsinkielinen perhe R u otsin k ielisiin p erh eisiin lask ettiin kuuluvaksi ainoastaan se lla is e t perh eet, jo is sa perheen p ääm ies on ru otsinkielinen, t s., jo s ainoastaan puoliso ta i lap set tai joku h eistä kuului ru otsin k ieliseen väestöön, mutta p ääm ies ei kuulunut, tä lla ista perhettä e i laskettu ru otsin k ielisek si p erh eek si.

19 17 Perhetyyppi 1) vanhem m at, joko m olem m at ta i jom pikumpi ja heidän ta i hänen naim attom at lap sensa 2) lapsettom at aviopuolisot V äestölaskennassa käytetyn yd in perhe-käsitteen (fam ily nucleus) mukaan saadaan seuraavat perhetyypit: 1) lapseton aviopari 1,... 2) aviop ari, jolla lapsia ) aviop an p erh eita 3) äiti ja hänen lapsen sa 4) isä ja hänen lapsen sa A viop arip erh eisiin kuuluviksi on luettu kaikki pääm ieheksi ja p u olisok si ilm oitetut henkilöt, joilla on lapsia (perhetyyppi 2) ja n a im isissa olevat pääm ieheksi ja puoliso k si ilm oitetut henkilöt (perhetyyppi 1). P erh easem a P erh easem a-lu ok itu sta käytetään eri perhetyyppien m ä ä rittä m isessä. on seu ra a va: 1) pääm ies 2) puoliso 3) lap set 4) mihinkään p erh eeseen kuulum attom at Luokitus A suinhuoneistoja koskevat taulut ja n iis s ä esiin tyvät k äsitteet L iitetaulut A suinhuoneisto ja huoneiston p in ta-ala. A suinhuoneisto on yksityisruokakunnan a su m iseen käyttäm ä huone tai huoneryhm ä, joka rakennusteknisesti on erotettu m uista ja johon on om a sisäänkäynti ulkoa, porraskäytävästä ta i m uusta s e l la ise sta. Huoneiston pinta-ala lasketaan huoneistoa rajoittavien sein ien sisä p in noista. R u otsin kielisten h a llitsem iin asuinhuoneistoihin on laskettu kaikki se lla is e t a su in huoneistot, jo issa asuu vähintään yk si ruotsinkielinen henkilö. Kuitenkin ta rk a s te lta e ssa ko. huoneistoja esim. h u on eistossa asu vien henkilöiden mukaan ta i a su m istih eyttä la sk etta essa on otettu mukaan kaikki h u on eistossa asuvat henkilöt. Huone ja huoneluku. Huone on lattian, katon ja sein ien rajoittam a ikkunalla v a rustettu tila, jonka keskikorkeus on vähintään kaksi m etriä ja jonka lattiapintaala on vähintään seitsem ä n n eliöm etriä. Huonelukuun sisä lty y m yös k eittiö. K eittiö on ruoanlaittoa varten sisu stettu tila, joka täyttää huoneen m ääritelm än. K eittokom eroa, joka on a lle 7 m2;n suuruinen ruoanlaittoon tarkoitettu k om erotila, ei lueta huonelukuun. P elkästään työtilana käytetyt huoneet luetaan m yös kokonaishuonelukuun. A su m iseen käytettyjen huoneiden lukum äärästä ne on e r o tettu. V arusteet. H uoneiston varusteiksi lask ettiin seuraavat: sähkövalo, vesijoh to, viem äri, WC, k esk u släm m itys, läm m in v e s i, am m eellin en kylpyhuone, e r illinen suihkuhuone ja yk sityissau n a, joka o li huoneiston yh teyd essä tai erik seen. N s. talosaunaa ei o le katsottu yk sityissau n ak si. 2

20 18 V arustetaso tarkoittaa sitä, että ryh m ässä "kylpyhuone" on kaikki ne asuinhuon eisto t, jo issa on ilm oitettu olevan kylpyhuone. Ryhmään " keskusläm m itys" s i sältyvät kaikki ne huoneistot, jo issa on k esk u släm m itys, mutta ei kylpyhuonetta. Ryhmä "vesijohto + viem äri" käsittää kaikki n e huon eistot, jo issa on nämä v aru steet, mutta ei kylpyhuonetta eikä kesk u släm m itystä. Muut huoneistot kuuluvat ryhmään "muut". H allintasuhde. Hallintasuhde m ääräytyy huoneiston haltijan mukaan. de on luokiteltu seu raavasti: huoneiston haltija - om istaa talon, jo ssa huoneisto on, - om istaa huoneiston osakkeet, - asuu h u on eistossa virka- tai työsuhteen nojalla, - asuu vuokralaisena (m yös asunto-osuuskunnan ta lo ssa asuva). H allintasuh- A su m istih ey s. A su m istih eys on huoneiston koon ja siin ä asu vien henkilöiden lukumäärän välinen suhdeluku. H uoneiston koko voidaan ilm oittaa joko huonelukuna tai huoneiston pinta-alana. T ä ssä ju lk aisu ssa o le v issa liiteta u lu issa e siin ty vät seuraavat asu m istih eyttä kuvaavat luvut: A sukkaita 100 huonetta kohti. Suhdelukua la sk etta essa e i o le otettu huomioon s e lla is ia asuinhuoneistoja, joiden huoneluku on tuntem aton eikä m yöskään a su m attom ia asuinhuoneistoja. Yksinom aan työtilana käytettyjen huoneiden m äärä on vähennetty huoneluvusta. T au lu ssa 13 on käytössä kaksi norm ia: n o r m i 1 tark oittaa, että keittiö lasketaan mukaan huonelukuun ja n o r m i 2, että k eittiö tä e i lask eta mukaan huonelukuun. A htaasti asutut asuinhuoneistot. A suinhuoneisto on ahtaasti asuttu, jo s siin ä asuu enem m än kuin kaksi henkilöä huonetta kohden. A htaasti asu via henkilöitä ovat s iis n e, joiden k äytössä on vähem m än kuin 0.5 huonetta henkeä kohden. P in ta-ala (m 2) henkeä kohden. Vain pinta-alaltaan tunnetut vak in aisesti asutut huoneistot on otettu huom ioon. Yksinom aan työtilana käytettyjen huoneiden pinta -a la a ei laskettu mukaan keskiarvoon. A suinhuoneistoja koskevat k ä sitteet on tarkem m in selv itetty ju lk aisu ssa "Asuntokanta" osa V. T alotyyppi. Rakennukset on väestölask en n assa jaettu p ä ä a sia llisen käytön, ts. sen mukaan m ihin suurinta osaa rakennuksen kaikkien k errosten yh teen lask etu s ta p in ta-alasta käytetään kahteen pääryhmään: asuinrakennukset ja muut rakennukset. A suinrakennukset jaetaan lisä k si tyypin mukaan seu raavasti: P ientalo = 1-2 asuinhuoneiston asuinrakennus. R ivitalo = asuinrakennus, jo ssa on vähintään kolm e yhteenrakennettua a su in h uoneistoa, jotka sija itsev a t vieretysten ja joihin on sisäänkäynti suoraan ulkoa. Muu asuinrakennus = m m. k errostalo ja asuntola. Muut rakennukset sekä muut rakennuslaskentaan liittyvät k äsitteet on tarkem m in m ääritelty ju lk aisu ssa "Rakennuskanta, liik e - y m s. huoneistot" osa X.

21 HUOMAUTUKSIA L iitetauluista ovat ju lk aisu ssa olevien alueiden lisä k si sa a ta v issa T ilastok esk ukse sta m ak su llisina valokopioina tiedot seuraa viita alueilta: L iitetaulun n:o Ju lk aisu ssa A r k isto ssa A lue 1 001R Kunnat 2 002R 3 021R Kunnat 4 022R L äänit, seutukaava-alueet ja Vaasan rannikkoalue kuntamuodon mukaan 5 024R L äänit, seutukaava-alueet ja Vaasan rannikkoalue kuntamuodon mukaan 6 029R L äänit, seutukaava-alueet ja Vaasan rannikkoalue kuntamuodon mukaan 7 060R 8 063R L äänit, seutukaava-alueet ja V aasan rannikkoalue kuntamuodon mukaan 9 122R R L äänit, seu tukaava-alueet ja Vaasan rannikkoalue kuntamuodon mukaan R R Koko m aa kuntamuodon mukaan R Seutukaava-alueet ja V aasan rannikkoalue kuntamuodon mukaan R R R R

22 20 INLEDNING Enligt folkräkningslagen av den 8 ap ril 1938 (154/38) förrättas vart tionde å r en allm än folkräkning och d ärtill ansluten b o sta d s- och fastigh ets räkning, i hela ri- ' ket. Den första folkräkningen enligt denna lag förrättades år 1950 och den andra år I stöd av folkräkningsförordningen av den 20 februari 1970 (128/70) b e stäm de Statistikcentralen att tidpunkten för den tredje folkräkningen sk ulle vara den , d o c k s å, att den adm in istrativa regionindelningen sk u lle vara enligt den Folkräkningen är en undersökning om den i Finland vid räkningstidpunkten stad igvarande bosatta befolkningens sam t fam iljern as och hushållens antal och struktur. Med hjälp av den till undersökningen anslutna bostadräkningen utreds b ostad s beståndets storlek och struktur sam t befolkningens bostadsförhållanden. F a stig hets räkningens uppgift är att ge inform ation om byggnadsbeståndet, a ffä r s -, ans t a lts -, kontors- och andra dylika lok aler sam t om bebyggda fastigh eter. F öre d essa hela riket om fattande folkräkningar, vilka förrättats m ed els om ed elbara förfrågningar, har sedan år 1749 utredningar om befolkningens mängd och struktur utförts på b asen av b efolk n in gsregistren. F r. o. m. år 1880 företogs en dylik inventering vart tionde å r, varför den sta tistik som grundar sig på d essa kallas d ecen n iestatistik. D essu tom har folkräkningar företagits genom direkta förfrågningar i v issa stö rre städ er och köpingar alltsed an år Denna publikation innehåller uppgifter från 1970 å rs folkräkning om antalet sv en sk språkiga och d e ssa s geografiska fördelning sam t uppgifter om y r k e s- och n ärin gsgrens strukturen, fa m iljer, h u sh åll, bostad slägen h eter och bostadsförhållanden. DEN SVENSKSPRÅKIGA BEFOLKNINGEN ÅREN Uppgifter över vårt lands svenskspråkiga befolkning har erh å llits även i tid igare folkräkningar å rs folkräkning lydde frågan: "Det språk som Ni ta la r bäst. Uppge i osäkra fall vilken språkgrupp Ni närm ast a n ser E r tillh öra". Å ren 1960 och 1970 lydde frågan: "Huvudspråk. Uppge i osäk ra fall vilken språkgrupp Ni närm ast a n ser E r tillh öra. Huvudspråket skulle uppges även för sm åbarn. Åren nedgick antalet svenskspråkiga m ed 5.1 % och åren med 8.2 %. Det fö relig g er o fficiella uppgifter om den svenskspråkiga befolkningen från och m ed år Fram till år 1950 grundade sig uppgifterna på anteckningar i kyrkböckerna och övriga b efolk n in gsregister, fr. o. m. sistnäm nda år på de vart tion de år verkställda folkräkningarna. F ör vart tionde år finns det följande uppgifter om antalet svenskspråk iga i Finland tillgängliga: Å r A ntal, 1000 % ,9 1 4, ,6 1 3, ,7 1 2, ,0 1 1, ,0 1 1, ,9 1 0, ,0 9, ,3 8, ,5 7, ,4 6,6

23 21 Procentandelen har sjunkit m ycket jäm nt, m edan det absoluta antalet varierat något oregelbundet. Siffrorna från folkräkningarna (1950,1960 och 1970) torde vara de m est tillfö r litlig a, medan övriga siffror i v is s mån kan vara onoggranna. S p eciellt talen för åren 1900 och 1940 torde på grund av b ristfä llig a fo lk reg isteranteckningar vara för stora. Uppgiften om huvudspråk läm nades i folkräkningarna av hushållens huvudmän. KOMMUNERNAS SPRÅKLIGA INDELNING Enligt språklagen ( /1 4 8, ändrad /5 9 3 ) är ett äm b etsdistrikt e lle r sjä lv sty relseom råd e, som om fattar en kommun, enspråkigt ifa ll i kom m unen endast finns inbyggare m ed sam m a språk e lle r om antalet av dem, som hör till landets andra språkgrupp u n d erstiger tio procent av hela folkm ängden. D ärem ot är kommunen tvåsp råk ig, om antalet av dem som tillh ö r den andra språkgruppen utgör 10 % e lle r m inst p erson er. På b asen av den o fficie lla statistik en b estäm m er statsråd et vart tionde å r, vilka äm b etsdistrikt e lle r sjä lv sty relseo m rå d en som är fin sk - e lle r svenskspråkiga och vilka tvåspråkiga. Kommun, som enligt denna lag v a rit tvåspråk ig förk laras dock inte för enspråkig, om inte inom d istrik tet antalet av dem, som hör till lan dets andra språkgrupp har nedgått t ill åtta procent e lle r därunder. Den o fficie lla statistik en över språkgrupperna b a sera r sig på de vart tionde år förrättad e folkräkningarna. S tatsråd ets b eslu t om den språkliga indelningen av äm b etsd istrik t och sjä lv sty r e l seom råden under åren är givet den / E nligt den kommunala indelningen har i jä m fö relse m ed år 1960 skett följande förändringar i den språkliga indelningen: Den svensk språkiga m ajoriteten har förändrats till finsk språkig m ajoritet: B orgå, G rankulla, K yrkslätt, P ojo, K askö, K ristin estad och K arleby. T id igare svenskspråkiga kom m uner, som b lev tvåspråkiga: B rom arv och N ykarleby (de finsk sp råk igas andel över 10 %). BEG R EPP OCH DEFINITIONER SOM FÖREKOMMER I TABELLERNA T ab ellb ilagor 1-2 N äringsgrensstru kturen a v se r jo rd - och sk ogsb ru k ets, in dustrins och s e r v ic e näringarnas procentandelar av hela den yrkesvejk sarn m a befolkningen m ed tio procen ts noggrannhet. T. ex. ta let 134 betyd er, att andelen verksam m a inom jord - och skogsbruk av h ela den yrk esverk sam m a befolkningen är %. Inom industrin (gruvdrift, e l -, g a s- och vattenförsörjning sam t byggnadsverksam het m edräknade) verkar % av de yrk esverk sam m a och inom servicen ärin garn a (m edräknat handel och sam färd sel) %.

24 22 Huvudspråk. E nligt anvisningarna sk u lle i osäk ra fall uppges vilken språkgrupp man ansåg sig tillh ö ra. Med huvudspråk a v se s i sak detsam m a som m ed språklagens ( /1 4 8 ) uttryck p erson en s "eget språk". Skolbildning. m ellan sk ola. De som avlagt studentexam en ingår inte bland dem som genom gått Med "hem skillnad" a v se s endast genom d om stols u tslag fa ststä lld hem skillnad. T ab ellb ilagor 3-7 Y rkesverk sam het N ärin gsgren (ISIC) Med yrk esverk sam m a p erson er a v s e s p erso n er, som vid räkningstidpunkten utfört inkom stbringande arb ete under m in st hälften av branchens norm ala arb etstid och för detta arb ete erh ållit ersättnin g antingen i pengar e lle r natura. T ill de y r kesverksam m a räknas så le d e s, förutom lön tagare, både företagare och s.k. m edhjälpande fam iljem ed lem m ar, som fy lle r ovannämnda d efinition. R äkningstidpunkten a v se r "förhållandena ". En m era detaljerad definition av y rk esv erk sam heten ingår i del IX "Yrke och so cia l ställning" i folkräkningens publikationss e r ie. Y rkesverksam m a p erso n ers n ä r i n g s g r e n b estä m s av arb etsg iv a ren s e lle r det egna företagets b ran sch. A lla p erso n er på sam m a a rb etsp lats har sam m a näringsgren oavsett yrk e. P erso n ern a s, som var sy s se ls a tta under undersöknings veckan, n ärin gsgren bestäm d es på sam m a sätt av dåvarande a rb etsg iv a ren s e lle r företagets b ran sch. N ä rin g sg ren sk la ssificerin g en och k la ssificerin g sp rin cip erna har återgetts m era d etaljerat i del II " N äringsgren och yrk esställn in g". Y rkeställning Y rkeställningen b estä m s utgående från uppgifter om yrk e och n ärin gsgren. Y rk esställningsgrupperingen fö ljer Förenta N ationernas rekom m endationerna -*-) och a v vik er från d e ssa endast däri att löntagarna (em ployees) har uppdelats på funktion ä rer och arb etare. 1. F ö r e t a g a r e är p erson, vilken som huvudyrke d riv er ekonom iskt företag, odlar egen e lle r arrenderad jordbrukslägenhet e lle r är fri yrk esu tövare. Företagarna in d elas i a rb etsg iv a re och en sam företagare beroende på om de avlönar arbetskraft e lle r ej. A v äkta m akar, vilka verkar som företagare inom sam m a företag, t. ex. en jo rd brukslägenhet, räknas den ena som företagare och den andra som medhjälpande fam iljem ed lem. Om de i stä lle t verk ar som företagare i olika företag, räknas båda som företagare. P erson släkt m ed företagaren i rakt uppstigande e lle r nedstigande led, räknas som m edhjälpande fam iljem ed lem och inte som löntagare. D ärem ot kan syskon vara löntagare i förhållande till varandra e lle r fungera som företagare inom sam m a företag. ^ European Recommendations for the 1970 Population C ensuses. United Nations ST/C ES/13 New York, 1969.

25 23 2. Som f ö r e t a g s l e d a r e o c h f u n k t i o n ä r e r k la s sific e r a s sådana p erson er i ledande ställning inom företag, an sta lter och organ isation er som svarar för verksam heten och resultaten sam t p erso n er som utför övriga till verksam heten anslutna, huvudsakligen ej-fy sisk a uppgifter. T ypiska funktionärsgrupper är k on tors- och försäljn in gsp erson al, utbildade p erson er inom utbildning och sjukvård, konduktörer och övriga p erson er som betjänar allm änheten. 3. Som a r b e t a r e räknas sådana löntagare som jo rd - och skogsbruksarbetare sam t icke yrkeskunniga p erson er och sådana fack- och sp ecialarb etare som utför huvudsakligen kroppsligt arb ete. Vid uppgörandet av yrk estä lln in g sk la ssificerin g en har en exakt gräns m ellan funktion ärer och arb etare inte kunnat dragas. 4. Med m e d h j ä l p a n d e f a m i l j e m e d l e m m a r a v se s p erso n er, som b istå r någon av hush ållets m edlem m ar i dennes yrk e e lle r befattning under m inst hälften av branchens norm ala arb etstid. I yrk esställnin gsgru pperin gen ö ver hela befolkningen räknas p en sion ärer och vårdtagare i anstalt sam t studerande som hör till sina föräld rars h u sh åll, lik som d e s sa s fam iljem ed lem m ar till gruppen s j ä l v s t ä n d i g a y r k e s l ö s a. Övriga fam iljem ed lem m ar sam t studerande som hör till sina föräld rars hushåll erh å ller sam m a y rk esställn in g som sina fö rsö rja re. Huvudsaklig inkom stkälla Enligt Förenta N ationernas rekom m endationer 1) d efin iera s som huvudsakliga in kom stkällor förvärvsarb ete, pension, kapital, annan p erson s inkom st e lle r fö r m ögenhet sam t lån, understöd och stipendium. Det altern ativ som under år 1970 gett den största inkom sten skulle uppges på blanketten. Som förvärvsin k om ster räknas lön e- och företagarinkom st, arvoden, honorar, p ro v isio n er, dricksp en gar, naturaförm åner, tantiem i samband m ed lön, författares del i b ok försäljningsintäkter sam t övriga inkom ster för utfört arb ete. Som understöd av stat e lle r kom mun, lån och stipendium k la s sific e r a s även arbetlösh etsu n d erstöd, socialh jälp, fam iljebidrag och barnbidrag. Kapital d efin ieras som b esp arin gar, räntor, dividente r, h y resin k o m ster, ro y a lties och inkom st av livförsäk rin g. U nderhållsbidrag åt frånskild hustru hör till gruppen 'annan p erson s inkom st e lle r förm ögen h et'. Då en p erson uppgivit flera huvudsakliga inkom stkällor, valde man en av d essa enligt följande p referen ssk ala: 1) fö rvärvsarb ete, även medhjälpande fam iljem ed lem s, 2) pension, 3) understöd av stat e lle r kommun, lån e lle r stipendium, 4) kapital, b esp arin gar, räntor och 5) annan p erson s inkom st e lle r förm ögenhet. S ocialställn in g I S o cia lstä lln in g sk la ssificerin g en är följande: F öretagsled are och övriga högre funktionärer sam t jordbrukare m ed m in st 50 ha odlad jord. ^ European Recommendations for the 1970 Population C ensuses. United Nations ST/CES/13 New York, 1969.