Väestölaskenta Folkräkningen Population census

Transkriptio

1 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official statistics of Finland V I C:104 Väestölaskenta Folkräkningen Population census 1970 Osa II A Del II A Volum e II A HELSINKI 1973 Elinkeino ja ammattiasema Näringsgren och yrkesställning Industry and industrial status Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland

2 VÄESTÖLASKENNAN JULKAISUT FOLKRÄKNINGS PUBLIKATIO NER POPULATION CENSUS PUBLICATIONS Osa Del Volum e Nim i Namn Name # I Y leiset dem ografiset tie d o t A llm änna dem ografiska u ppgifter General dem ographic data # II E linkeino ja amm attiasema Näringsgren och yrkesställning Industry and industrial status III T yöpaikan sijainti A rbetsplatsens belägenhet Place of w o rk IV Taajam at Tätorter Localities V A suntokanta Bostadsbeståndet H ousing VI R uokakuntien rakenne Hushållens struktur S tructure o f households VII Koulutus U tb ild n in g Education V III Perheet Familjer Families IX A m m atti ja sosiaaliasema Yrke och socialställning O ccupation and social position # X Rakennuskanta, liike- yms. h uoneistot B yggnadsbeståndet, affärs- o.a.dyl. lokaler B uildings, premises in com m ercial use etc. XI T yövoim a ja toim eentulon lähde A rbetskraft och inkom stkälla Labour force and source of livelihood XII Kesäm ökit S om m arstugor S um m er cottages X III T u lo t am m atin, koulutuksen ym. mukaan Inkom ster efter yrke, u tb ild n in g osv. Incom es by o ccupation, education etc. XIV R uokakuntien asunto-olot H ushållens bostadsförhållanden H ousing co n d ition s of households XV T utkim us lasten lukum äärästä U ndersökning angående barnantal Fertility study XVI Tilastokartat S tatistikkartor S tatistical maps XVII V ähem m istöt M in o rite te r M inorities X VIII V äestöpyram idit B efolkningspyram ider P opulation pyram ids % = Tähän mennessä (lokakuu 1973) julkaistu Tillsvidare (oktober 1973) utkom na Already (O ctober 1973) published Tätä julkaisua myy V altion painatuskeskus Denna publikation säljes av Annankatu 44 This publica tio n can be obtained from Helsinki 10 Statens tryckericentral Annegatan Helsingfors 10

3 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta Folkräkningen Population census Elinkeino ja ammattiasema Näringsgren och yrkesställning Industry and industrial status 1970 Osa II A Del II A Volume II A HELSINKI 1973

4 ISBN

5 ALKUSANAT 3 Tämä k ak sin itein en julkaisu sisä ltä ä tieto ja väestö n jakautum isesta e lin keinon, am m attiasem an ja työnantajan mukaan. N iteessä II A on lähinnä koko v ä e stö ä, n iteessä II B vain am m atissa toim ivaa väestö ä koskevia t ie to ja. Ennakkotietoja on julkaistu tila s to tie d o tu s s a rja s s a VL. T ilasto n laatim ista ovat johtaneet toim istopäällikkö Lauri Yli -Pekka ja ak tu a a ri Hilkka Ahonen, jotka ovat myös la atin eet tek stik atsau k - sen. H e lsin g issä, T ilasto k esk u k sessa sy y skuussa 1973 A aro Kenttä Jorm a Hyppölä FÖRORD Denna publikation i två volym er in n eh åller u ppgifter om befolkningens fördelning på n ä rin g sg re n, y rk e sstä lln in g och a rb e ts g iv a re. 1 volym II A in g år u ppgifter huvudsakligen om hela befolkningen medan volym II B in n eh åller uppgifter endast om den yrkesverksam m a befolkningen. F ö r- handsuppgifter h a r p u b licerats i sta tis tis k a ra p p o rts e rie n VL. U ppgörandet av statistik en h a r le tts av byråchef Lauri Yli -Pekka och a k tu arie Hilkka Ahonen, v ilk a även u ta rb e ta t tex tö v ersik ten. H elsin g fo rs, S ta tistik c e n tra le n i septem ber 1973 A aro Kenttä Jorm a Hyppölä

6 5 Sisältö Sivu A lkusanat Y leistä K ä sitteet ja lu o k itu k s e t Elinkeino tieto jen v erta ilta v u u s e r i la s k e n n o is s a T aulukohtaisia huom autuksia E nglish sum m ary F in n ish -E n g lish v o c a b u la ry VERTAILUT AULUT A V äestö p ä ä a sia llise n toim innan mukaan vuosina I960 ja B V äestö elinkeinon mukaan vuosina 1950, I960 ja C V äestö elinkeinon ja am m attiasem an mukaan vuosina I960 ja D LIITETAULUT L IIT T E ET M aatilatalo u sv äestö m aatilan p eltoalan mukaan vuosina I960 ja V äestö p ä ä a sia llise n toim innan, sukupuolen, siv iilisääd y n ja iän C5-v.) m ukaan; koko maa ja lään it kuntamuodon mukaan taajam a - alu ein een, seu tu k aav a-alu eet taajam a-alu ein een ( s. 128) sekä kaupun kiseudut Cs. 158) 50 P ro sen ttijakau m a V äestö elinkeinon (1 -num eroinen ryhm ittely) m ukaan; koko m aa, lä ä n it, seu tu k aava-alu eet, kaupunkiseudut, V aasan R annikkoalue sekä kunnat ( s. 209) ja taajam at V äestö elinkeinon (2-num eroinen ryhm ittely) ja am m attiasem an mukaan; koko maa ja lä ä n it kuntamuodon mukaan sekä seutukaavaalueet (s. 404) S eu tu k aav a-alu eet V aasan R an n ik k o alu e K aupunkiseudut K oodiavain vuosien 1950 ja I960 v äestö lask ento jen elinkeinoluokitu k siin E linkeinonim ikkeistö suom eksi, ru o ts ik s i ja englanniksi V äestölaskentalom ake B B-N ITEEN LIITETAULUT 1 Am m atissa toim iva v äestö elinkeinon (3-num eroinen ryhm ittely) ja am m attiasem an m ukaan; koko maa kuntamuodon mukaan sekä lä ä n it ja seu tu k aav a-alu eet 2 Am m atissa toim iva v äestö elinkeinon (yksityiskohtainen ry h m ittely ), sukupuolen, siv iilisääd y n (n aiset) ja iän (5 -v.) m ukaan; koko maa 3 Ammatissa, toim iva v äestö elinkeinon (1-num eroinen ryhm ittely), ammatin (3-num eroinen ryhm ittely) ja iän (1 0 -v.) m ukaan; koko maa

7 6 4- P alk an saajat elinkeinon (3-num eroinen ryhm ittely), am m attiasem an ja työnantajan mukaan; koko maa 5 Ammatissa toim iva v äestö elinkeinon (1 -num eroinen ryhm ittely) m ukaan; k o k o m aa, lä ä n it, seu tu k aav a-alu eet, kaupunkiseudut V aasan R annikkoalue sekä kunnat ja taajam at L yhenteet: At - am m atissa toim ivat Kv = koko väestö SKA= seu tu k aav a-alu e

8 7 Innehåll S ida F ö ro rd Allmänt B egrepp och k la s s ific e rin g a r N ärin g sg ren su p p g iftern as jäm fö rb arh et i de olika räk n in g arn a A nm ärkningar till de olika tab e lle rn a E nglish sum m ary F in n ish -E n g lish v o c a b u la ry JÄ M FÖRELSETA BELLER A Befolkningen e fte r huvudsaklig sy sselsättn in g å re n I960 och B Befolkningen e fte r n ärin g sg ren åren 1950, I960 och C D TABELLBILAGOR BILAGOR Befolkningen e fte r n ä rin g sg ren och y rk e sstä lln in g å re n I960 och L antbruksbefolkningen e fte r lägenhetens å k e ra re a l å re n I960 och B efolkningen e fte r huvudsaklig sy sselsättn in g, kön, civ ilstånd och åld e r ( 5 - å r s g r.) ; h ela rik e t och län e fte r kommunform, reg io n - planeom råden ( s. 128), d e s s a s täto rtso m råd en sam t sta d sre g io n e r (s. 158) P ro cen tfö rd eln in g Befolkningen e fte r n ärin g sg ren (1 -siffe rn iv å ); hela rik e t, lä n, regionplaneom råden, sta d sre g io n e r, V asa K ustom råde samt komm uner ( s. 209) och tä to rte r B efolkningen e fte r n ä rin g sg re n (2 -siffern iv å) och y rk e sstä lln in g ; hela rik e t och län e fte r kommunform sam t regionplaneom råden (s. 404) R egionplaneom råden V asa K ustom råde S ta d sre g io n e r Kodnyckel till 1950 och I960 å r s fo lk räknin g ars n ä rin g sg re n s- k la s s ific e rin g a r N äringsgrensnom enklaturen på fin sk a, svenska och engelska F o lk räk n in g sb lan k ett B TABELLBILAGOR I DEL B 1 Y rkesverksam befolkning e fte r n ärin g sg ren (3 -siffern iv å ) och y rk e sstä lln in g ; h ela rik e t e fte r kommunform sam t län och re g io n planeom råden 2 Y rkesverksam befolkning e fte r n ä rin g sg ren (d e ta lje ra d indelning), kön, civ ilstånd (kvinnor) och å ld e r ( 5 - å r s g r.) ; h ela rik e t 3 Y rkesverksam befolkning e fte r n ä rin g sg re n (1 -siffe rn iv å ), y rk e (3 -siffern iv å ) och å ld e r (1 0 -å r s g r.) ; hela rik e t

9 4 L öntagare e fte r n ärin g sg ren (3 -s iff e rn iv å ), y rk e s ställning och a rb e ts g iv a re ; hela rik e t 5 Y rkesverksam befolkning e fte r n ärin g sg ren (1 -siffe rn iv å ); hela rik e t, län, regionplaneom råden, s ta d sre g io n e r, V asa K ustom råde samt kommuner och tä to rte r F ö rk o rtn in g ar : 8 Yv = yrkesverksam m a Hb = hela befolkningen RPL = regionplaneom råde

10 9 Contents Page F o r e w o r d G eneral C oncepts and c la ssific a tio n s C om parability of in d u stria l d ata in the d ifferen t censu ses Comments on the t a b l e s COMPARING TA B LES English S u m m a ry F in n ish -E n g lish v o c a b u la ry A P opulation by type of a c tiv ity in I960 and B P opulation by in d u stry in 1950, I960 and C P opulation by in d u stry and in d u strial sta tu s in I960 and D A g ricultu ral population by fa rm 's field a re a in I960 and APPENDIX TA B LES APPENDICES 1 Population by type of activ ity, sex, m arital statu s and age (by 5 y e a rs ); whole co u n try and p ro v in ces by type of commune, regional planning a re a s (p. 128), lo c a litie s of th ese and c ity reg io n s (p. 158) D istrib u tio n in p ercen tag e s Population by in d u stry (1 -d ig it lev el); whole co u n try, p ro v in ces, regio n al planning a r e a s, c ity re g io n s, C oast Region of V aasa, communes (p. 209) and lo c a litie s P opulation by in d u stry (2 -d ig it lev el) and in d u strial s ta tu s ; whole co u n try and p ro v in ces by type of commune and regio n al planning a re a s (p ) R egional planning a re a s C oast Region of V aasa C ity reg io n s Key to the in d u strial classific a tio n s of the 1950 and I960 censu se s N om enclature of in d u strie s in F in n ish, S w edish and E n g lis h P opulation cen su s q u estio n n aire B APPENDIX TA B LES IN VOLUME B 1 Econom ically activ e population by in d u stry (3 -d ig it level) and in d u strial sta tu s; whole co u n try by type of commune, p rovinces and regio n al planning a re a s 2 Econom ically activ e population by in d u stry (d etailed c la s s ificatio n ), sex, m arital statu s (fem ales) and age (by 5 y e a rs ); whole co u n try 3 Econom ically activ e population by in d u stry (1 -d ig it le v e l), o ccupation (3 -d ig it lev el) and age (by 10 y e a rs ); whole co u n try 4 S a la rie d people by in d u stry (3 -d ig it le v e l), in d u strial statu s and em ployer; whole co u n try

11 10 5 Econom ically active population by in d u stry (1 -d ig it lev el); whole country, p ro v in ces, reg io n al planning a r e a s, c ity re g io n s, C oast Region of V aasa, communes and lo c a litie s A bbreviations : At = econom ically activ e Kv = w hole population SKA = reg io n al planning a re a

12 YLEISTÄ Huhtikuun 8. päivänä 1938 annetun v äestö lask entalain (154/38) mukaan to i m itetaan m aassamme joka kymmenes vuosi yleinen v äestö la sk e n ta sekä s iihen liitty v ä asu n to - ja k iin te istö lask e n ta. Ensimmäinen täm än lain nojalla su o ritettu lask en ta oli v ja toinen v. I960. Helmikuun 20 pnä 1970 annetun v ä e stö la sk e n ta-a se tu k sen (128/70) nojalla T ilasto k esk u s m ääräsi kolmannen v äestö lask ennan ajankohdaksi , kuitenkin niin, että hallinnollinen aluejaotus o li m ukainen. V äestö lask en ta on Suom essa lask en tah etk ellä v ak in aise sti asuvan v äestö n, perh eid en ja ruokakuntien (kotitalouksien) m äärää ja raken n etta koskeva tutkim us. Tutkim ukseen liitty v än asuntolaskennan avulla selv itetään asu n tokannan m äärä ja rakenne sekä väestö n asu n to -o lo t. K iinteistölaskennan tehtävä on an taa tieto ja raken n u sk an n asta, liik e -, la ito s -, toim isto- ym s. h u o n eisto ista sekä raken n etu ista k iin te istö istä. V äestölaskennan kulkua on selo stettu ju lk aisu ssa "Y leiset dem ografiset tiedot" (SVT VI C :1 0 4, o sa I). Ennen näitä välittöm inä tied u stelu in a su o ritettu ja v altak u n n allisia la sk e n to ja väestön m äärää ja raken n etta koskevia selv ity k siä on teh ty v ä e s tö re k is te rie n p e ru ste e lla vuodesta 1749 läh tien. V uodesta 1880 alkaen tä lla i nen selv ity s su o rite ttiin joka kymmenes v u o si, m istä syystä niihin p e ru s tuvia tila sto ja sanotaan kym m envuotistilastoiksi. L isäk si e rä is s ä suurim m issa kaupungeissa ja kauppaloissa v äestö lask en to ja on pantu toim een myös välittöm inä tied u stelu in a jo vuodesta 1870 läh tien. T ässä ju lk aisu ssa esitetään tieto ja kolm annen, vuonna 1970 su o ritetu n v äestö lask en n an y h teydessä saad u ista tie d o ista, jotka k äsittelev ät sekä koko v äestö n että am m atissa toim ivan v äestö n elinkeinoa, am m attiasem aa ja työnantajan y rity sm u o to a. T iedot ju lk aistaan kahtena n iteen ä. T e k stio sa ju lk aistaan sam anlaisena m olemmissa n ite is s ä. 2. K Ä SITTEET JA LUOKITUKSET P ääasia llin en toim inta V äestö jaetaan p ä ä a sia llise n toiminnan mukaan v iiteen ryhm ään (n s. p e ru s- ryhm itys) : 1. Ammatissa toim ivat 2. O piskelijat 3- P erh e en jäsen e t 4. L aitoshoidokit 5. E läk eläiset ja muut itse n ä ise t ammatittomat Ammatissa toimivilla tark o itetaan lask en ta-ajan k o h tan a 14 vuotta täy ttän eitä henkilöitä, jotka olivat tuloa tu o ttav assa ty ö ssä vähintään puolet alan n o rm aality ö ajasta ja saivat työstään korvauksen joko rah an a tai luontoisetuna. Am m atissa toim ivaan väestöön luetaan siis palk an saajien lis ä k s i sekä y rittä jä t että n s. avustavat p e rh een jäse n et, jotka täy ttäv ät em. m ääritelm än. L ask en ta-ajan k o h d alla tark o ite ta a n " v a llin n eita o lo su h teita". T ila p ä ise sti työttöm ät ja asev elv o llisu u ttaan s u o ritta m assa olevat on lu ettu am m atissa toim ivaan väestöön viim eistä ammattia ja työpaikkaa koskevien tieto je n p e ru s te e lla.

13 12 Opiskelijoita ovat 16 vuotta täy ttän eet henkilöt, jotka o p iskelevat ta i käyvät koulua eivätkä ole am m atissa toim ivia. Perheenjäseniä ovat ne y k sityisruokakuntiin kuuluvat, to ise sta h en k i lö stä talo u d ellisessa riip p u v u u ssu h teessa olevat am m atissa toimimattomat henkilöt, jotka eivät ole o p isk elijo ita. L a i t o s h o id o k k e j a ovat henkilöt, jotka lom akkeella ilm oitetaan la ito s- ruokakuntaan kuuluviksi (vanhainkoti, lasten k o ti jn e.). Jos henkilöstä s a a tiin ilm oitus myös yksityisruokakunnan lom akkeella, hänet la sk ettiin tähän ruokakuntaan kuuluvaksi ja p ääasiallin en toim inta m ääräytyi tä llä lom akk eella saatujen tieto jen p e ru s te e lla. Eläkeläiset ja muut itsenäiset ammatittomat ovat henkilöitä, jo ita ei voitu m äärite llä m ihinkään edellä m ainituista ryhm istä (tau lu ssa 1, nide A, k äy tetään tä s tä ryhm ästä nim itystä " e lä k e lä ise t"). Ammatti Ammatilla tark o ite ta a n sitä toim intaa ta i ty ö tä, jota henkilö su o ritta a tuloa saad ak seen. Am m attiluokitus p eru stu u soveltuvin osin p ä ä a s ia llis e s ti P ohjoism aiseen ammattiluokitteluun-*-) ja K an sain v älisen ty ö jä r je s tö ^ ) ju lk aisem aan luokitukseen. P e ria a tte e n a am m atteja lu o k ite lta essa on ollut y h d istää sam anlaatuinen to i m inta. Y leinen toiminnan sam ankaltaisuuden arv io im isp eru ste on ollut to i minnan tav o ite. L isä k si e rity is e s ti teo llisu u d en am m ateissa on v a rsin u sein k äy tetty p eru ste en a joko sitä m a te ria a lia, jo sta tuote v alm istetaan, tai tu o tetta, jota valm istetaan. Myös työym päristö saatta a olla p eru ste en a am m attiluokan m uodostum iselle. A m m attikäsitettä ja am m attiluokitusta on selv itetty tarkem m in v äestö lask ennan ju lk aisu ssa IX "Ammatti ja so sia a liase m a ". Ammattia s emä Ammattiasema m ääräytyy henkilön ammatin ja elinkeinon h arjo ittam isesta saatu jen tieto jen p e ru s te e lla. A m m attiasem aryhm ittely noudattaa Y hdistyneiden K ansakuntien su osituksia^) ja ero aa n ä istä vain siin ä, että p alk an saaja t (em ployees) on jaettu toim ihenkilöihin ja työntekijöihin. 1. Yrittäjät hoitavat pääam m attinaan omaa talo u d ellista y rity s tä ä n, v iljelev ät om istam aansa ta i vuokraam aansa m aatilaa tai ovat vapaan am matin h a rjo itta jia. Y rittä jä t ryhm itellään työnantajiin ja y k s in ä is y rittäjiin sen m ukaan, onko h eillä palk attu a työvoimaa vai ei. P u o liso ista, jotka työskentelevät y rittä jin ä sam assa y rity k s e s s ä, e s i m erk ik si om alla m aatilallaan, lu etaan toinen y rittä jä k s i ja toinen av u s tav ak si p e rh een jäse n ek si. Jos he sen sijaan toim ivat y rittä jin ä e ri y r i ty k s issä, kummatkin lask eta an y rittä jiin. Y rittäjään nähden suoraan y len ev ässä ja alen e v assa p o lv essa olevat su k u laiset lu etaan y rittä jä n av u stav ik si p e rh een jäse n ik si eikä p a lk an sa ajik si. S en sijaan s is a ru k se t voivat olla to isiin sa nähden p alk an saajia tai toim ia sam an y r i tyksen y rittä jä n ä. 1) Pohjoism ainen am m attiluokittelu, suom enkielinen la ito s, H elsinki ) In tern atio n al S tan d ard C lassificatio n of O ccu p atio n s, In tern atio n al Labour O ffice, Geneva ) E uropean Recommendations fo r th e 1970 P opulation C en su ses, S T / C E S /13, United N ations, New Y ork 1969.

14 13 2. Johtajiin ja toimihenkilöihin lu etaan y rity s te n, la ito ste n ja y h teisö jen toim innasta ta i liik e tu lo k se sta vastaavat jo h tav assa asem assa olevat sekä muut p ä ä a sia ssa e i-ru u m iillista työtä tek ev ät henkilöt. T y y p illisiä toim ihenkilöryhm iä ovat toim isto- ja m yyntihenkilökunta, o petus- ja saira an h o ito te h tä v issä toim ivat koulutetut henkilöt, ra h a s ta ja t ja muut y leisö n p alv elu teh täv issä toim ivat. 3- Työntekijöihin lu etaan p a lk an sa ajista m aa- ja m etsätaloustyöntek ijät sekä am m attitaidottom at henkilöt ja am m attitaito isista ta i e rik o is tu n eista henkilöistä n e, jotka tek ev ät p ä ä a s ia s s a ru u m iillista työtä. Selvää ero a toim ihenkilöiden ja työntekijöiden v ä lille ei ole voitu m äärite llä am m attiasem aluokitusta la a d itta e s s a. 4. Avustavalla perheenjäsenellä tark o ite ta a n h en k ilö ä, joka au ttaa jotakuta ruokakunnan jäsen tä täm än toim essa ta i am m atissa v ä hintään puolet alan n o rm aality ö ajasta. Koko v äestö n am m attiasem ary h m ittely ssä e lä k e lä is e t ja laito sh o id o k it s e kä ne o p isk e lija t, jotka eiv ät kuulu vanhem piensa ru o k ak u n taan, lu etaan itsenäisiin ammatittomiin, sam oin n äiden henkilöiden p e rh e e n jä s e n e t. M uut p e rh e e n jä se n e t sekä vanhem piensa ruokakuntaan kuuluvat o p isk e lija t saava t h u o ltajan sa am m attiasem an. Ryhmä "palkansaajat" s is ä ltä ä em. ry h m istä "jo h ta ja t ja toim ihenk ilö t" sek ä "ty ö n tek ijät" (tau lu 4-, nid e B ). Elinkeino Am m atissa toim ivan henkilön elinkeino määräytyy työnantajan tai oman yrityksen toimialan mukaan. Kaikki sam alla ty ö p aik alla työskentelevät henkilöt saavat saman elinkeinotunnuksen ammatis ta riippum atta. Jos y rity s toim ii useam m alla kuin yhdellä to im ialalla, yhteinen henkilökunta (johto ja konttorihenkilöstö) lu etaan siihen toim i alaan, jota k äy tettäv issä olevien tieto jen p e ru ste e lla voidaan p itää v a l litse v an a y rity k sen toim innassa. Y rityksen toim iala m ääräytyy toim ipaikoittain YK:n suosituksen m u k aisesti. Toim ipaikka on m äärite lty y k sik ö k si, jo ssa fyysinen tai ju rid in en h en kilö h a rjo itta a p ä ä a s ia llis e s ti y hdenlaatuista (esim. ta lo u d e llista, h a llin n o llista tai terv ey d en h o id o llista) toim intaa y h ten äisellä alu eella (esim. m yym älä, työm aaruokala, teh d as, ty ö p aja, rakennustyöm aa, m aatila jn e.). V a rsin a ise lla toim ipaikalla voi olla aputo imipaikko j a, joiden toim i ala lu o k itellaan sam aksi kuin v a rs in a is e n toim ipaikan. Aputoim ipaikka on sijain n iltaan erillin e n yksikkö, joka p ä ä a s ia llis e s ti ta rjo a a p alveluksia yhdelle ta i useam m alle sam an y rity k sen toim ipaikalle. A putoim ipaikaksi on k atso ttu e rillin e n k o n tto ri (m l. p ääk o n tto ri), v a ra s to, korjaam o, v o i m ala, rak en n u so sasto, k u ljetu so sasto, tutkim usosasto ja satam a. Y leis e s ti m ääritelty in ä aputoim ipaikat eivät h a rjo ita its e n ä is tä v alm istu sta, myyntiä tm s. tuotantotoim intaa. Jos esim. p ap eriteh taan autokorjaam o p alv elee tehtaan y leistä toim intaa, se luokitellaan tehtaan toim ialaan. Sen sijaan p ap eriteh taan om istam an m aatilan toim inta poikkeaa tehtaan tuotantotoim innasta niin paljon, että sitä ei k atso ta aputoim ipaikaksi, vaan luok itellaan m aatalouteen. E linkeinon, työnantajan (luokitus siv u lla 15) ja työpaikan sijain n in s e lv i ty stä v a rte n pyydettiin lom akkeella tie to ja p aitsi y rity k sen ta i työnantajan nim estä, myös työpaikan o so itte e sta sekä laad u sta (esim. huonekalutehd a s, ompelimo, laiv atelak k a). Työpaikan jak au tu e ssa e r i o sasto ih in tu li myös ilm oittaa se o sa sto, jo ssa ty ö sk en teli. (K s. liite 6.)

15 u V äestö lask en n assa k äy tetty elinkeinoluokitus noudattaa T ilasto k esk u k sen 6 -n u m ero ista toim ialaluokitusta (y leen sä 4-num. ta so lla ), jo sta alu stav a la ito s valm istui ). Tämä p u o lestaan p eru stu u vuoden 1968 k an sain v äliseen to im ialaluokitukseen^'. Lopullinen toim ialaluokitus valm istui vuonna 1972, jolloin v äestö lask en n an m erkintätyö o li jo su o ritettu. T ästä johtuu, että v äestö lask ennan luokitus kohdassa "o p etu s (931) poikkeaa lo p u llise sta T ilasto k esk u k sen lu o k itu k sesta. M aatilojen p in ta -a la ja o tte lu ( ) on v äestö lask ennan laajennus luokitukseen. L iite tau lu issa esiintyvä nim ikkeistö on toim ialaluokituksen alu stav an laito k sen m ukainen ja ero aa k ieliasu ltaan jonkin v e rra n liitte e s s ä 5 e site ty stä lo p u llise sta n im ik k eistö stä. E linkeinoluokituksen (ISIC) pääryhm ät ovat: 1. M aa-, m etsä- ja k alata lo u s, m etsästy s 2. K aivos- ja muu kaivannaistoim inta 3. T eollisuus 4. Sähkö-, k aasu - ja vesihuolto 5. R akennustoim inta 6. Tukku- ja v äh ittäisk au p p a, ra v itse m is- ja m ajoitustoim inta 7. K uljetus, v a ra sto in ti ja tietoliikenne 8. R ah o itu s-, v ak u u tu s-, k iin te istö - ja liik e-eläm ää palveleva toim inta 9. Y hteiskunnalliset ja henkilökohtaiset p alvelukset 0. E linkeino tuntem aton Am m atissa toimivan p erh een jäse n ja o p isk elija, joka ei ole talo u d e llise sti itsen äin en, saa sam an elinkeinon kuin se henkilö, jo sta asianom aisen k a t sotaan lähinnä olevan ta lo u d e llise sti riippuvainen. Kolm ella num erolla ilm aistu am m atissa toim ivan v äestö n elinkeinorakenne ta rk o itta a m aa- ja m etsätalouden, teollisuuden ja palveluelinkeinojen p ro - sen ttio su u tta am m atissa toim ivasta v ä e stö stä kymmenen p ro se n tin ta r k kuudella. E sim erk ik si luku 134 ta rk o itta a, että m aa- ja m etsätalo u d essa toim ivien osuus koko am m atissa toim ivasta v ä e stö stä on % T e o llis u u d e s s a n i, kaivannaistoim inta, säh k ö -, k aasu - ja vesihuolto sekä rakennustoim inta) toim ii % am m atissa toim ivista ja p alv elu elin k ein o issa (ml. kauppa ja liikenne) toim ii *9 % Koko v äestö n o s a l ta luvut saadaan sam alla p e ria a tte e lla. Maa- ja metsätalouden h a rjo itta jie n elinkeino m ääräytyi tila n v iljellyn p elto p in ta-alan sekä m etsä- ja uittotöihin käytetyn ajan m ukaan. S o pivan ra tk a isu p e ru ste e n saam isek si lom akkeella pyydettiin tieto a pelto p in ta -a la n lis ä k s i myös vuonna 1970 m etsä- ja uittotöihin k äy tety stä a ja s ta. Om alla tila lla su o rite ttu ja n s. kotitarv eh ak k u ita ei otettu huomioon. Jos tila n p e lto p in ta -ala oli pienem pi kuin 5 ha ja henkilö oli tehnyt m etsä- ja u itto tö itä vuoden aikana yhteen sä ainakin n eljä kuukautta, hänen elinkeinokseen k atso ttiin m etsätalo u s (12). M aanviljelys tu lk ittiin tällö in siv u elinkeinoksi. Jos tila n p elto p in ta- a la oli vähintään 5 ha ja useam pia kuin y k si itse n sä m aan v iljelijäk si ilm o ittan eista v iljelijäruokakunnan jä se n istä oli ollut ainakin n eljä kuukautta m etsä- ja u itto tö issä, k atso ttiin n ä istä a i noastaan y k si m aanviljelyyn (1111). 1) Julkaistu nim ellä "T oim ialaluokitus (TOL)". T ilasto k esk u s, K ä sik irjoja No 4. H elsinki ) In tern atio n al S tan d ard In d u strial C lassificatio n of ali Economic A ctiv ities. S ta tistic a l P a p e rs, S e rie s M, No 4, R ev. 2, United N ations. New Y ork 1968.

16 15 T yönantaja T au lu ssa 4 (nide B) p alk an saajat on luokiteltu myös työnantajan m ukaan. T yönantajaluokitus on seu raav a : 0 = valtio 1 = kunta, kuntainliitto 2 = osuustoim innallinen y rity s 3 = valtion osakeyhtiö (valtio om istaa y li 50 %o sak k eista) 4 = muu osakeyhtiö 5 = kom m andiittiyhtiö, av o in y h tiö 6 = yksityinen henkilö 7 = y h d isty s, säätiö, kirkko ja muu uskonnollinen yhdyskunta 8 = tuntem aton Taajam a T aajamina pidetään kaikkia vähintään 200 asukkaan taloryhm iä, jos r a kennusten välinen etäisy y s ei y leen sä ole 200 m etriä suurem pi (k s. o sa 1 "Y leiset dem ografiset tiedot" s. 14). T ähdellä (x) m erk itty taajam a s ija its e e usemman kuin yhden kunnan alu eella ja m ainitaan niiden kuntien kohdalla, joiden asu k k aita siin ä on. S iten esim. H elsingin keskustaajam an e ri kuntiin kuuluvat o sat esiin ty v ät H elsin gin, E spoon, H elsingin m lk :n, K auniaisten ja T uusulan kohdalla. T ä lla ise t taajam at ovat yhtenä kokonaisuutena ao. taulun lo p p u o sassa a a k k o s jä rje s ty k s e s s ä. T ässä o s a s s a on koko taajam an asukasluku ja sen jakaum a kunnittain. T aajam a-aste ta rk o itta a taajam aväestön o su u tta v ä e stö stä kymmenen p ro sentin tark k u u d ella. S iten esim. 0 ta rk o itta a,e ttä k y se ise llä alu eella a s u v a s ta v ä e stö stä % asuu taaja m a -a lu e illa. Luku 9 ta rk o ittaa %. 3. ELINKEINOTIETOJEN VERTAILTAVUUS ERI LASKENN OISSA V e rra tta e s s a to is iin s a vuosien 1950, I960 ja 1970 v äestö lask en to jen muk a isia elin k ein o rak en teita on o tettav a huomioon elinkeinoluokitukseen te h dyt m uutokset. V ertailu n h elpottam iseksi on laad ittu koodiavain e r i v u o sina so v ellettu jen lu o k itu sten v ä lille. Se e sitetään liitte e s s ä 4, nide A. V uosien 1950 ja I960 ryhm än tunnus on su lk eissa niiden vuoden 1970 ry h mien kohdalla, joihin ryhmä on jakaantunut. P ääryhm iä v e rta ilta e s s a on o tettav a huomioon ainakin seu raav a t muutokset: R ah o itu s-, v ak u u tu s-, k iin te istö - ja Liike-eläm ää p alv elev a toim inta R av itsem is- ja m ajoitustoim inta Itsen äin en korjaam otoim inta

17 16 4. TA U LU K O H TA ISIA H UOM AUTUK SIA TA U LU 1: V ä e stö p ä ä a s ia llis e n toim inn an, su k u p u olen, s iv iilis ä ä d y n ja iä n (5 -v u o - tisik ä ry h m ittä in ) mukaan T aulun a rk isto n u m ero on A lu ejako : E r ik o is v e r s io : Koko maa ja lä ä n it kuntam uodon m ukaan ta a ja m a -a lu e in e e n, se u tu k a a v a - a lu e e t ta a ja m a -a lu e in e e n se k ä k a u p u n k iseu d u t. Koko taulu on sa a ta v a n a m yös p ro s e n tti jakautum ina T ila s to k e s k u k s e s ta. A ik aisem m at la sk e n n a t: 1950 S V T, VI C : 1 0 2, n id e I, ta u lu 2 " " n id e 11, ta u lu 4 n id e V, ta u lu 1 I9 6 0 S V T, VI C : 1 0 3, n id e II, ta u lu 4 n id e V I, taulu 2 n id e X II, ta u lu 1 Huomautuk s iä : Ryhmä " n a im isissa " s is ä ltä ä m yös a su m u s e r o s s a o le v a t. taulu a e i o le la a d ittu a ik a ise m m issa v ä e s tö la s k e n n o is s a. T ä y sin v a sta a v a a TA U LU 2: V ä e stö e lin k ein o n (1 -n u m ero in en ry h m ittely ) m ukaan T aulun a rk isto n u m ero on A lu ejako : Koko m aa, lä ä n it, se u tu k a a v a -a lu e e t, k aupunkiseu d u t, V a a sa n R annik koa lu e se k ä kunnat ja ta ajam at. E r ik o is v e r s io t : 021 S E n ontek iön, In a r in, S odan k ylän ja U tsjo e n s a a m e la ise t 021 R r u o t s in k ie lis e t se u tu k a a v a -a lu e itta in 021 M m u sta la is e t se u tu k a a v a -a lu e itta in 021 B syn n y in k u n n a ssa a n a su v a t k unnittain T au lu t o v a t s a a t a v is s a T ila s to k e s k u k s e s ta m a k su llisin a v a lo k o p io in a. A ik aisem m at la sk e n n a t: 1950 S V T, VI C : 102, n id e II, taulu 1 I9 6 0 SVT, VI C: 1 0 3, n id e IV, taulu 1 TA U LU 3: V ä e stö elin k ein o n (2 -n u m eroin en ry h m ittely ) ja am m attiasem an m ukaan T aulun a rk isto n u m ero on A lu ejako t ä s s ä ju lk a is u s s a : Koko m aa ja lä ä n it kuntam uodon m ukaan se k ä s e u tu k a a v a -a lu e e t. S a a ta v is s a o le v a alu eja k o : T ila s to k e s k u k s e s ta on sa a ta v a n a v a lo k o p io in a tie d o t k un nittain ja ta a ja - m ittain.

18 17 E r ik o is v e r s io t : S E n ontek iön, In a rin, S odan k ylän ja U tsjo e n sa a m e la ise t R r u o ts in k ie lis e t se u tu k a a v a -a lu e itta in M m u sta la is e t se u tu k a a v a -a lu e itta in T aulut ovat s a a ta v issa T ilasto k esk u k sesta m aksullisina valokopioina. A ik aisem m at la sk e n n a t: 1950 S V T, VI C : 1 0 2, n id e IV, ta u lu 1 I9 6 0 S V T, VI C : 1 0 3, n id e IV, taulu 2 2

19 18 1. ALLMÄNT E nligt folkräkning slagen av den 8 a p ril 1938 (154/38) fö rrä tta s v a rt tionde å r en allm än folkräkning och d ä rtill an slu ten b o stad s- och fa s tig h e tsrä k - ning i h ela rik e t. Den fö rsta folkräkningen enligt denna lag fö rrä tta d e s å r 1950 och den an d ra å r I960. I stöd av folkräkning sförordningen av den 20 fe b ru a ri 1970 (128/70) bestäm de S ta tistik c e n tra le n att tidpunkten fö r den tre d je folkräkningen skulle v a ra den , dock så, att den adm inistra tiv a regionindelningen skulle v a ra enligt den F olkräkningen ä r en undersökning om den i F inland vid räkning stidpunkten stad ig v arande b o satta befolkningens sam t fam iljern as och h u sh ållen s antal och s tru k tu r. Med hjälp av den till undersökningen anslutna b o sta d srä k ningen u tre d s b o stad sb estån d ets s to rle k och s tru k tu r samt befolkningens b o stad sfö rh ållan d en. F astig h etsräk n in g en s uppgift ä r att ge inform ation om byggnadsbeståndet, a f fä rs -, a n s ta lts -, k o n to rs- och an d ra dylika lo k a le r samt om bebyggda fa s tig h e te r. F ö r 1970 å r s folkräknings förlopp h a r n ärm are re d o g jo rts i publikationen "Allm änna dem ografiska uppgifter" (FO S VI C: 104, del I). F ö re d e ssa h ela rik e t om fattande fo lk räk n in g ar, v ilk a fö rrä tta ts m edels om edelbara fö rfrå g n in g a r, h a r sedan å r 1749 u tred n in g a r om befolkningens mängd och s tru k tu r u tfö rts på b asen av b efo lk n in g sre g istren. F r.o.m. å r 1880 fö reto g s en dylik inventering v a rt tionde å r, v a rfö r den sta tistik som g ru n d ar sig på d e ssa k a lla s d ecen n ie sta tistik. D essutom h a r fo lk räknin g ar fö re ta c its cenom d ire k ta fö rfråg n in g a r i v is s a s tö r r e stä d e r och köpingar alltsed an å r Denna publikation in n eh åller u ppgifter frå n den tre d je folkräkningen å r I 97O, rö ran d e h ela befolkningens sam t den yrkesverksam m a befolkningens n ä rin g sg re n, y rk e s ställning och a rb e tsg iv a re n s fö retag sfo rm. U ppgifterna p u b liceras i två volym er. T extdelen in g å r i båda publik atio n ern a. 2. B EG R EPP OCH KLASSIFICERINGAR H uvudsaklig sy sselsättn in g Befolkningen in d elas e fte r huvudsaklig sy sselsättn in g i fem g ru p p er (s.k. g rundgruppering) : 1. Y rkesverksam m a 2. S tuderande 3. F amil j em edl emmar 4. V ård ta g a re i a n stalt 5. P e n s io n ä re r och ö v rig a själv stän d ig a y rk e slö sa Med yrkesverksamma personer av se s vid räkningstidpunkten 14 å r fyllda p e rs o n e r, som u tfö rt inkom stbringande a rb e te u n d er m inst hälften av b ransch en s norm ala a rb e tstid och fö r d etta a rb e te e rh å llit ersättn in g i p en g ar e lle r n a tu ra. Den yrkesverksam m a befolkningen om fattar såled es förutom lö n tag are både fö re ta g a re och s.k. m edhjälpande fam iljem edlem m ar, som fy lle r ovannämnda d efin itio n. R äkningstidpunkten a v se r " fö r hållandena ". T illfällig t a rb e ts lö s a och p e rs o n e r som av tjän ar v ärn p lik t h a r rä k n a ts till den yrkesverksam m a befolkningen enligt u ppgifter om sen a ste y rk e och a rb e ts p la ts.

20 19 Med studerande av se s 16 å r fyllda p e rs o n e r, som s tu d e ra r e lle r g år i skola och som inte ä r yrkesverksam m a. Med familjemedlemmar av ses icke yrkesverksam m a p e rs o n e r i p riv a t- hushåll som ä r ekonom iskt b eroende av annan p e rso n och som inte ä r stu d eran d e. Med vårdtagare i anstalt av se s p e rso n e r som på blanketten uppgivits så som tillh ö ra n d e an staltsh u sh åll (åld rin g sh em, barnhem, o s v.). Ifall man fick anm älan om samma p e rso n även på en blankett fö r p riv ath u sh åll, r ä k nades han så som tillh ö ran d e d etta h u sh åll och hans huvudsakliga s y s s e ls ä ttning bestäm des utgående från u ppgifterna på denna blankett. Pensionärer och övriga självständiga yrkeslösa ä r p e rs o n e r, som in te kunde h än fö ras till någon av ovannämnda g ru p p er (i tab ell 1, volym A, h a r man använt benämningen "p en sio n äre r" fö r denna grupp). Y rke Med y rk e av se s den verksam het e lle r det a rb e te en p e rso n u tfö r fö r a tt e r h ålla inkom st. Y rk esk lassificerin g e n g ru n d ar sig i läm pliga d e la r huvudsakligen på den N ordiska y rk e sk lass if ic e r ingen 1) och pa den av In te rn a tio n ella A rb etsb y rån p u b licerad e k lassificerin g en 2 ). Vid indelning av y rk ena h a r p rin cip en v a r it a tt lik a rta d verksam het sammanfö r s. Allmän bedöm ningsgrund h a r i d etta fall v a rit verk sam h eten s s y fte. D essutom h a r, fram fö r allt inom de in d u strie lla y rk e n a, det m a te ria l, v arav produkten fra m stä lls e lle r den produkt som fram stä lls använts som u tg ån g s punkt. Aven arb etsm iljö n kan u tg ö ra grund fö r bildandet av en y rk e sg ru p p. Y rke sb eg rep p et och y rk e sk la ssific e rin g e n k larlä g g es n ärm are i fo lk räkningspublikation IX, "Y rke och so cialställn in g ". Y rk esställn in g Y rk esställn in g en bestäm s utgående frå n u p p g ifter om y rk e och n ä rin g sg re n. Y rk esställn in g sg ru p p erin g en fö lje r F ö re n ta N ationernas rekom m endationer^' och av v ik er frå n d e ssa endast d ä ri a tt lö n tag arn a (em ployees) h a r uppdelats på fu n k tio n ärer och a rb e ta re. 1. Företagare ä r p e rso n, vilken som huvudyrke d riv e r eget ekonom iskt fö re ta g, o d lar egen e lle r a rre n d e ra d jo rd b ru k släg en h et e lle r ä r fri y r k e su tö v are. F ö re ta g a rn a in d elas i a rb e ts g iv a re och en sam fö retag are beroende på om de av lö n ar a rb e ts k ra ft e lle r ej. Av äkta m ak ar, vilka v e rk a r som fö re ta g a re inom samma fö re ta g, t. ex. en jo rd b ru k släg en h et, rä k n as den ena som fö re ta g a re och den an d ra som m edhjälpande fam iljem edlem. Om de is tä lle t v e rk a r som fö re ta g a re i olika fö re ta g, rä k n as båda som fö re ta g a re. P e rso n släkt med fö retag aren i ra k t uppstigande e lle r nedstigande le d, rä k n as som m edhjälpande fa miljemedlem och inte som lö n ta g a re. Därem ot kan syskon v a ra lö n tag are i fö rh ållande till v a ra n d ra e lle r fungera som fö re ta g a re inom samma fö re tag. 1) N ordisk y rk e s k la s s ific e rin g, sv en sk sp råkig u tgåva, H elsingfors ) In tern atio n al S tan d ard C lassificatio n of O ccupations, In tern atio n al L abour O ffice, Geneva ) E uropean Recommendations fo r the 1970 Population C en su ses, S T / C E S /1 3, U nited N ations, New Y ork 1969.

21 20 2. Som företagsledare och funktionärer k la s s ific e ra s sådana p e rs o n e r i ledande ställn in g inom fö retag, a n s ta lte r och o rg a n isa tio n e r som s v a ra r fö r verksam heten och re s u lta te n sam t p e rso n e r som utfö r ö vrig a till v erksam heten an slu tn a, huvudsakligen e j-fy sisk a u p p g ifter. T ypiska fu n k tio n ärsg ru p p er ä r k o n to rs- och fö rsä ljn in g sp e rso n a l, u t bildade p e rso n e r inom utbildning och sju k v ård, k o n duktörer och ö vriga p e rso n e r som b etjän a r allm änheten. 3. Som arbetare rä k n as sådana lö n tag are som jo rd - och sk o g sb ru k s- a rb e ta re sam t icke yrkeskunniga p e rso n e r och sådana fack- och sp e c ia la rb e ta re som u tfö r huvudsakligen k ro p p slig t a rb e te. Vid uppgörandet av y rk e sstä lln in g sk la ssific e rin g e n h a r en exakt g rän s m ellan fu n k tio n ärer och a rb e ta re in te kunnat d ra g a s. 4-. Med medhjälpande familjemedlemmar av se s p e rs o n e r, som b is tå r någon av h u sh ållets medlemmar i dennes y rk e e lle r befattning u n d er m inst hälften av b ransch en s norm ala a rb e ts tid. 1 y rk esställn in g sg ru p p erin g en över hela befolkningen räknas p e n sio n ärer och v ård tag a re i a n stalt samt de studerande som in te h ö r till sina fö rä ld r a r s h u sh åll, liksom d essa s familjem edlem m ar till gruppen självständiga yrkeslö sa. Ö vriga familjem edlem m ar sam t studerande som hör till sina fö rä ld ra rs hushåll e rh å lle r samma y rk esställn in g som sina fö rsö r- ja re. G ruppen "löntagare" om fattar " fö re ta g sle d a re och fu n k tio n ärer" samt " a rb e ta re " (tab ell 4-, volym B). N ärin g sg ren Y rkesverksam m a p e rs o n e rs näringsgren bestäms på basen av arbetsgivarens eller personens eget företags bransch. Alla p e rs o n e r på samma a rb e tsp la ts e rh å lle r o av sett arb etsu p p g ift samma n ärin g sg ren sk o d. Ifall fö retag et v e rk a r inom fle ra b ra n s c h e r, rä k n as den gemensamma p erso n alen (företagsledningen och k o n to rsp erso n alen ) tillh ö ra den b ra n sc h, som med ledning av tillg än g lig a uppgifter kan an ses v a ra dom inerande i fö retag ets v erk sam h et. F ö re ta g e ts b ra n sch bestäm s fö r v a rje a rb e tsp la ts i enlighet med FN:s r e kom m endationer. A rb etsp latsen h a r d e fin ie rats som en enhet, d ä r en fy sisk e lle r ju rid isk p e rso n u tö v ar huvudsakligen ett v is s t slag s verksam het (t. ex. ekonom isk, ad m in istrativ e lle r sa n itä r) på e tt enhetligt om råde (t. ex. butik, m atserv e rin g, fa b rik, v e rk sta d, bygge, jo rd b ru k släg en h et o s v.). Den egentliga a rb e tsp la tse n kan ha h j ä l p a r b e t s p l a t s e r, vilk as b ra n sch ä r densamma som den egentliga a rb e ts p la ts e n s. H jälp arb etsp latsen ä r en sep a ra t enhet, som huvudsakligen e rb ju d e r tjä n s te r till en e lle r fle ra a rb e ts p la ts e r inom samma fö re ta g. Som h jä lp a rb e tsp la tse r an se s fristå e n d e kontor (in k l. huvudkontor), la g e r, re p a ra tio n s v e rk s tä d e r, k ra ftv e rk, byggnadsavdelningar, tran sp o rta v d e ln in g a r, fo rsk n in g sav d eln in g ar och ham nar. 1 allm änhet u tö v ar h jä lp a rb e tsp la tse rn a inte s jä lv ständig fram ställn in g, fö rsäljn in g e lle r annan p roduktionsverksam het. Om t. ex. en p ap p er sfabrik s b ilv erk stad b etjän a r fabrik en s allm änna v erk sam het så k la s s ific e ra s den u n d er samma b ra n sch som fa b rik en. D ärem ot av v ik e r v erksam heten på en av p ap p ersfab rik en ägd jo rd b ru k släg enhet så m ycket frå n fab rik en s produktionsverksam het, att den in te kan an ses v a ra en h jä lp a rb e ts p la ts, utan k la s s ific e ra s som jo rd b ru k.

22 21 F ö r bestäm m ande av n ä rin g sg re n, a rb e tsg iv a re ( k l a s s i f i c e r i n g på sid. 22) och a rb e tsp la tsen s belägenhet efte rfrå g a d e s på blanketten u p p g ifter förutom om fö retag ets e lle r a rb e tsg iv a re n s namn även om a rb e tsp la tse n s a d re s s och a r t (t. ex. m öbelfabrik, s y a te ljé, skeppsdocka). Om fö retag et v a r uppdelat på fle ra av d eln in g ar, skulle man även uppge på vilken avdelning man a r b etad e. (S e bilaga 6.) 1 folkräkningen användes en n ärin g sg ren sin d eln in g, som fö lje r S ta tis tik c e n tra le n s 6 -siffrig a n ärin g sg ren sin d eln in g (i allm änhet på 4--siffe rn iv å ), av v ilk en en p re lim in ä rv e rsio n fä rd ig stä lld e s den ) D enna in delning i sin tu r g ru n d a r sig på 1968 å r s in tern a tio n ella n ä rin g sg re n sk la s- s i f i c e r i n g. 2) Den slu tlig a n ä rin g sg re n sk la ssific e rin g e n fä rd ig stä lld e s å r 1972, då folkräkningens k o dningsarbete red an v a r s lu tfö rt. Av denna o rsak avvik er folkräkningens indelning i k la sse n "undervisning" (931) frå n S ta tistik c e n tra le n s slu tlig a k la s s ific e rin g. D essutom h a r man i folkräkningen utvidgat jo rd b ru k släg e n h etern a s a re a lk la ssific e rin g ( ). Nomenklatu re n i tab ellb ilag o rn a ä r uppgjord enligt den p re lim in ära v ersio n e n och avvik er till sin sp rå k d räk t något frå n den slu tlig a m om enklaturen i bilaga 5. H uvudgrupperna i n ärin g sg ren sin d eln in g en (ISIC ) ä r följande: 1. jo rd b ru k, sk o g sb ru k, fiske och jakt 2. B rytning av m in eralisk a p ro d u k ter 3. T illverkning 4-. E l-, g a s- och v atten fö rsö rjn in g 5. B yggnadsverksam het 6. V aruhandel, re s ta u ra n g - och hotellverksam het 7. S am färd sel, la g rin g, p o st- och telekom m unikationer 8. B an k -, fö rs ä k rin g s -, fa stig h e ts- och uppdragsverksam het 9. S am hälls- och p erso n lig a tjä n s te r 0. N ärin g sg ren okänd Y rkesverksam m a p e rs o n e rs fam iljem edlem m ar liksom ekonom iskt b eroende stu d eran d e e rh å lle r samma n ä rin g sg re n som den p e rso n de n ärm ast kan an se s v a ra ekonom iskt beroende av. Den yrkesverksam m a befolkningens n ä rin g s s tru k tu r, angiven med tr e siffr o r, a v se r jo rd - och sk o g sb ru k ets, in d u strin s och s e rv ic e n ä rin g a rn a s p ro centan d elar av den yrkesverksam m a befolkningen med tio p ro c en ts noggrannh et. T. ex. ta le t 134- b e ty d e r, a tt andelen verksam m a inom jo rd - och sk o g s bruk av h ela den y rkesverksam m a befolkningen ä r %. Inom in d u strin (g ru v d rift, e l-, g a s- och v atten fö rsö rjn in g sam t byggnadsverksam het m edräknade) v e rk a r % av de yrkesverksam m a och inom s e r v ic e n ä rin g a rn a (in k l. handel och sam färdsel) %. M otsvarande uppgift fö r h e la befolkningen få s på samma s ä tt. N ärin g sg ren en fö r jord- och skogsbrukare bestäm des enligt lä g e n hetens odlade å k e ra re a l och den tid som använts fö r skogs- och flo ttn in g sa r- beten. F ö r att e rh å lla en läm plig bedöm ningsgrund efte rfrå g a d e s uppgifter förutom om å k e ra re a l även om tid som ägnats skogs- och flo ttn in g sarb eten. A vverkning fö r h u sh ållsb ru k beaktades in te. Då lägenhetens å k e ra re a l u n d er- 1) P u b licerad u n d er namnet "N ärin g sg rensin d eln in g en (NI)". S ta tis tik c e n tra le n, H andböcker No 4. H elsin g fo rs ) In tern atio n al S tan d ard In d u strial C lassificatio n of all Economic A ctiv ities. S ta tis tic a l P a p e rs, S e rie s M, No 4, R ev. 2, United N ations. New Y ork 1968.

23 22 sk re d 5 h a, k la ssific e ra d e s lägenhetens yrkesverksam m a u n d er sk o g s bruk (12), såv id a de hade u tfö rt skogs- och flo ttn in g sarb eten m inst 4 m å n a d e r. Jordbruket tolkades då som b in ärin g. Om lägenhetens å k e ra re a l ö v e rsk re d 5 ha och m inst två av h u sh ållets m edlemmar som uppgett sig v a ra jo rd b ru k a re hade använt m inst 4- m ånader till skogs- och flo ttn in g s- a rb e te, räknad es av d e ssa endast en som jo rd b ru k a re (1111). A rb etsg iv are I tab ell 4 (volym B) h a r lö n tag arn a k la s s ific e ra ts även e fte r a rb e ts g iv a re. A rb e tsg iv a rk lassificerin g en ä r följande: 0 = staten 1 = kommun, kom m unalförbund 2 = k o o p erativ t fö retag 3 = sta tlig t aktiebolag (staten ä g e r ö v er 50 %av ak tiern a) 4 = annat ak tiebo lag 5 = kom m anditbolag, öppet bolag 6 = enskild p erso n 7 = fö ren in g, s tifte ls e, sp arb an k, k y rk a e lle r annan re lig iö s sammanslutning 8 = okänd T ä to rt Som tätorter an ses alla h u ssam lingar med m inst 200 in v å n a re, såfram t avstånden m ellan byggnaderna i allm änhet ej ö v e rs tig e r 200 m eter (se del I "Allm änna dem ografiska uppgifter" s. 24). T ä to rte r som betecknats med a s te ris k (x) lig g e r på fle ra kommuners omrä d en och nämns i samband med de kommuner, v ilk as in v ån are b o r i tä t o rte n. Sålunda nämns H elsin g fo rs c en tra i tä to rts till olika kommuner hörande d e la r i samband med H e lsin g fo rs, Esbo, H elsinge, G rankulla och T usby. D ylika tä to rte r finns sam lade i alfabetisk ordning i samma tab ells se n a re d el. Denna del u p p tar folkmängden fö r hela tä to rte n samt d ess fördelning på olika kommuner. Med tä to rts g ra d av se s täto rtsb efo lk n in g en s andel av hela befolkningen med tio p ro cen ts noggrannhet. Sålunda in n eb är t.e x. 0 a tt av befolkningen på ifråg av aran d e om råde b o r % inom täto rtso m råd e n. T alet 9 a v s e r %. 3. NÄRINGS GRENS U PPG IFTER N A S JÄM FÖRBARHET 1 DE OLIKA RÄKNINGARNA Vid jäm fö relse av n ä rin g s s tru k tu re rn a enligt 1950, I960 och 1970 å r s folkräknin g ar b ö r de fö rä n d rin g a r som g jo rts i n ä rin g sg re n sk la ssific e rin g e n b eak ta s. F ö r a tt u n d erlä tta jä m fö re lse r h a r en kodnyckel fö r de olika rä k n in g arn as k la s s ific e rin g a r u ta rb e ta ts. Den in g å r i bilaga 4, volym A. Koden fö r 1950 och I960 å r s grupp finns angiven inom p a re n te s i samband med de 1970 å r s g ru p p e r, på v ilk a den u p p d elats.

24 23 V id jä m fö r e lse av h uvu d gru p p er b ö r åtm in ston e fö lja n d e fö rä n d r in g a r b ea k ta s: B a n k -, f ö r s ä k r in g s -, f a s tig h e ts - o ch u p p d ragsv erk sa m h et R e sta u r a n g - o ch h o te llv e r k sa m h e t S jä lv s tä n d ig r e p a r a tio n sv e r k sa m h e t 4. ANMÄRKNINGAR TILL DE OLIKA TA BELLERNA TABELL 1: B efolkningen e fte r huvudsaklig sy sse lsä ttn in g, kön, civ ilstån d och åld e r (5 -å rsg ru p p e r) T ab ellen s arkivnum m er ä r 025. O m rådesindelning : H ela rik e t och lä n e fte r kommunform sam t regionplaneom råden, d e ssa s tä t o rtso m råd en, sta d sre g io n e r. S p e cialv e rsio n : H ela tab ellen kan även e rh å lla s i form av en p ro centfördelning frå n S ta tis tik c e n tra le n. T id ig are räknin g a r: 1950 F O S, VI C: 102, volym I, tab ell 2 " " volym II, tab ell 4 1 " volym V, tab ell 1 I960 F O S, VI C: 103, volym " " volym II, tab ell 4 VI, tab ell 2 volym X II, tab ell 1 A nm ärkningar : G ruppen "gifta" om fattar även p e rs o n e r u n d er hem skillnad. F u llstän d ig t m otsvarande tab ell h a r in te uppgjo rts i de tid ig a re fo lk räk n in g arn a. TABELL 2: Befolkningen e fte r n ä rin g sg re n (1 -siffern iv å ) T abellens arkivnum m er ä r 021. O m rådesindelning: H ela rik e t, lä n, regionplaneom råden, sta d sre g io n e r, V asa K ustom råde samt kommuner och tä to r te r.

25 24 S p e c ia lv e rsio n e r : 021 S sam erna i E nontekiö, E n a re, Sodankylä och U tsjoki 021 R den sv en sk sp råk ig a befolkningen p e r regionplaneom råde 021 M zig en arn a p e r regionplaneom råde 021 B p e rs o n e r som b o r i sin födelsekommun, kommunvis T ab ellern a kan e rh å lla s i form av avgiftsbelagda lju sk o p io r frå n S ta tis tiko e n tra ien. T id ig are rä k n in g a r: 1950 F O S, VI C: 102, volym 1, tab ell 1 I960 F O S, VI C: 103, volym IV, tab ell 1 TABELL 3: Befolkningen e fte r n ärin g sg ren (2 -siffern iv å ) och y rk e sstä lln in g T abellens arkivnum m er ä r 022. O m rådesindelning i denna publikation: H ela rik e t och lä n e fte r kommunform samt regionplaneom råden. T illgänglig om rådesindelning: U ppgifter fö r kommuner och tä to rte r kan e rh å lla s i form av lju sk o p io r frå n S ta tistik c e n tra le n. S p e c ia lv e rsio n e r : 022 S sam erna i E nontekiö, E n a re, Sodankylä och U tsjoki 022 R den sv en sk sp råk ig a befolkningen p e r regionplaneom råde 022 M zig en arn a p e r regionplaneom råde T ab ellern a kan e rh ållas i form av avgiftsbelagda lju sk o p io r frå n S ta tis tik c e n tra le n. T id ig are rä k n in g a r: 1950 F O S, VI C: 102, volym IV, tab ell 1 I960 F O S, VI C: 103, volym IV, tab ell 2

26 25 SUMMARY The p re se n t p a rt of the R eport on th e 1970 g en eral cen su s of population deals w ith th e d istrib u tio n of population by type of activ ity, in d u stry, in d u stria l s ta tu s, occupation and type of em ployer. The publication co n sists of two volum es: 11 A contains d ata on the whole population, volume II B on the econom ically activ e population. A review of the cen su s m ethods u sed, contents of q u estio n n aires e tc. is given in volume I. Type of activ ity The group econom ically activ e population com prises all p e rso n s who, at the tim e of the c e n s u s, w ere 14 y e a rs of age o r m ore and who did some w ork fo r pay o r p ro fit during at le a s t one half of norm al w orking h o u rs. F am ily w o rk e rs, who w orked at le a s t half of norm al w orking h o u rs, a re c la ssifie d as econom ically activ e. "T he tim e of the censu s" m eans the situation on the 1st of January, T em p o rarily unem ployed and p e r sons perform ing th e ir m ilitary se rv ic e have been c la ssifie d as econom i cally activ e population according to th e ir la s t em ploym ent. - As to the lab o u r fo rc e concept in the c e n su s, see volume XI of the censu s re p o rt. Students a re at le a s t 16 y e a rs old econom ically inactive p e rso n s who study o r go to school. Family members a re econom ically in activ e dependent m em bers of households, who a re not c la ssifie d as stu d en ts. Inmates of institutions a re p e rso n s in in stitu tio n households (e.g. homes fo r the aged, c h ild re n 's hom es). If a p erso n was entered both on a q u estio n n aire fo r p riv a te households and on a q u estio n n aire fo r in stitu tio n s, he was counted as belonging to the p riv a te household and his type of activ ity was determ ined in acco rd ance w ith the inform ation on the p riv a te household q u estio n n aire. Pensioners and other independent economically inactive persons a re p e rso n s who could not be c la ssifie d to any o ther g ro u p. In d u strial statu s The in d u strial statu s is determ ined on the b asis of th e main occupation in acco rd ance w ith the recom m endations by the United Nations w ith the only d ifferen ce th at the group em ployees h as been divided into "m anagers and em ployees" and " w o rk e rs ". In the 1970 population cen su s th e re has been used the following in d u strial sta tu s c la ssific atio n : 1. Em ployers and ow n-account w o rk e rs a re p e rso n s who o p erate th e ir own economic e n te rp ris e o r engage independently in a p ro fessio n o r tra d e. T hey a re c la ssifie d as em ployers and ow n-account w o rk ers on the b asis w hether th ey have h ired em ployees o r not. 2. M anagers and em ployees a re s a la rie d people who w ork fo r a public o r p riv a te em ployer and re c e iv e rem uneration in s a la ry, com m issions etc. as m an ag ers, o ffic ia ls, a d m in istra to rs, office o r se rv ic e staff, s a le s w o rk e rs, te a c h e rs e tc. 1) E uropean Recom m endations fo r th e 1970 Population C en su ses, S T / C E S /13, United N ations, New Y ork 1969.