KOGNITIOTIETEEN VALINTAKOE VALINTAKOEKIRJALLISUUTEEN PERUSTUVA OSA. Lue nämä ohjeet ensin KÄÄNNÄ SIVUA VASTA LUVAN SAATUASI!

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta KOGNITIOTIETEEN VALINTAKOE VALINTAKOEKIRJALLISUUTEEN PERUSTUVA OSA Lue nämä ohjeet ensin KÄÄNNÄ SIVUA VASTA LUVAN SAATUASI! 1. Valintakoe järjestetään kahdessa osassa: kirjallisuuteen perustuva osa (tämä koe) klo , ja yleinen osa (aineistokoe) klo Tämän kokeen tehtävät perustuvat kirjaan P. Brattico: Biolingvistiikka. 3. Jokaiselle hakijalle on jaettu tämä tehtävämoniste, vastauslomake, ja kaksi konseptiarkkia. 4. Kokeessa on neljä tehtävää. Tehtäviin 1-3 vastataan vastauslomakkeelle, tehtävään 4 vastataan konseptipaperille. Toista konseptipaperia voit käyttää suttupaperina. 5. Kirjoita nimesi kaikkiin papereihin, myös suttupaperiin. 6. Kirjoita suttupaperiin näkyvästi suttupaperi. 7. Konseptiarkkeja saat tarvittaessa lisää valvojilta. 8. Kaikki paperit on palautettava kokeen päättyessä. Myös suttupaperi, vaikka et olisi tehnyt siihen merkintöjä. Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: (1)

2 TEHTÄVÄ 1. (Vastataan vastauslomakkeelle) Jokaisessa kohdassa yksi vastausvaihtoehto tulkitaan oikeaksi. Valitse se vastausvaihtoehto joka tarkimmin vastaa sitä, miten asia valintakoekirjassa esitetään. Ellet ole vastannut väitteeseen / kysymykseen mitään, tulkitaan vastaus vääräksi. 1. Biolingvistiikassa luonnollinen kieli tarkoittaa a) ihmisten symbolista kommunikaatiota ja vuorovaikutusta. b) sanallista viestintää, eli verbaalista käyttäytymistä ja sen säännönmukaisuuksia. c) ihmisaivojen kielellisen informaation prosessointia ja sen säännönmukaisuuksia. 2. Biolingvistiikassa kielen oppiminen esitetään a) kulttuurisesti välittyvien käytänteiden muodostumisena kulttuurievoluutioprosessissa, jossa kukin sukupolvi pyrkii rikastamaan seuraavan sukupolven kasvuolosuhteita, ja näin edesauttamaan lasten kielen oppimista ja kielen välittymistä sukupolvelta toiselle. b) päättelyprosessina, jossa lapsen on ainoastaan kielenkäytöstä tekemiensä havaintojen ja käyttötilanteesta muodostetun semanttisen tulkinnan varassa pääteltävä taustalla oleva kielen kommunikoima merkityssisältö. c) päättelyprosessina, jossa lapsen on kielen käytöstä tekemiensä havaintojen ja synnynnäisen kielen rakenteita koskevan tiedon varassa pääteltävä taustalla olevat säännönmukaisuudet. 3. Biolingvistiikan näkemys lapsen kielen kehityksestä on, että a) ihmislapsella on hyvin vahva yleinen oppimiskyky - kyky löytää välittömän kokemuksen taustalla olevia säännönmukaisuuksia - ja sen avulla tämä pystyy hyvinkin heikkojen ärsykevihjeiden varassa oppimaan kasvuympäristössään puhutun kielen kieliopin. b) ihmislapsella on riittävä yleinen oppimiskyky oppimaan kasvuympäristössään puhutun kielen kieliopin, mutta vain jos ympäristö on riittävän ärsykerikas, lapsi saa riittävästi roolimalleja ja häntä kannustetaan puhumaan "kieliopin mukaisesti". c) ihmislapsella on kielispesifi kyky oppia tai omaksua kasvuympäristössään puhuttujen luonnollisten kielten kieliopit (muttei muunlaisia kielioppeja), joka aktivoituu hyvinkin heikkojen ärsykkeiden varassa - itse asiassa sen tukahduttamiseen vaaditaan hyvin äärimmäisiä kasvuolosuhteita. 4. Biolingvistiikassa kielioppi tarkoittaa a) minkä tahansa kulttuurisen ilmaisumuodon (kuvataide, draama, arkkitehtuuri, tanssi...) "muotokielen" säännönmukaisuuksia. b) konventionaalisesti sovittuja kirjakielen oikeakielisyyssääntöjä. c) puhekielen säännönmukaisuuksia joita ihmiset vaistomaisesti käyttävät. 5. Laskennallista mallia, joka tuottaa kaikki jonkin kielen L ilmaisut ja vain ne, kutsutaan nimellä a) generatiivinen kielioppi. b) korpus. c) tila-automaatti. (2)

3 6. Biolingvistinen tutkimus on osoittanut, että kielioppisäännöt ovat hyvin abstrakteja, mikä tarkoittaa sitä, että a) ihmisten on oltava hyvin tietoisia säännöistä ja noudatettava huolellisuutta käyttääkseen niitä oikein. b) ne perustuvat aivojen rakenteeseen, jonka säännönmukaisuudet eivät ole välittömästi ilmeisiä kielellisen käyttäytymisen pintarakenteessa. c) ne ovat vuosisatojen kulttuurievoluution tulos. 7. Universaalikieliopin (UG) periaate voidaan tiivistää seuraavasti: a) mielen universaali perusarkkitehtuuri asettaa tietyt rajat sille, millaisia säännönmukaisuuksia ja rakenteita ihmiset oppivat käyttämään, mikä on otettava huomioon oikeakielisyyssäännöistä päätettäessä. b) kaikki luonnolliset kielet sisältävät tietyt samat abstraktit rakenteelliset periaatteet, joiden "tietäminen synnynnäisesti" tekee mahdolliseksi luonnollisten kielten (ja vain luonnollisten kielten) oppimisen. c) kielitieteellisen teorianmuodostuksen tulisi pyrkiä yksinkertaisuuteen ja eleganssiin, ja käyttää mahdollisimman vahvaa formaalia välineistöä, joka mahdollistaa minkä tahansa kombinatorisen ja kompositionaalisen symbolisysteemin kuvaamisen. 8. Periaatteet ja parametrit -teoriaa voidaan biolingvistiikassa pitää teoreettisena läpimurtona, koska a) luonnollisten kielten kirjo, ja niissä esiintyvä kielellinen variaatio palautetaan pieneen määrään periaatteita ja niihin liittyviä parametrejä. b) sen avulla voitiin määritellä täsmällisesti hyvin suuri määrä periaatteita, niin että luonnollisten kielten kirjo, ja niissä esiintyvä kielellinen variaatio saadaan kuvatuksi. c) se mahdollisti kielen oppimisen selittämisen vetoamatta universaalikieliopin käsitteeseen. 9. Pääsanaparametri a) säätelee verbin sijoittamista pääsanan paikalle. b) säätelee pääsanan ja komplementin järjestystä. c) säätelee sitä, saako pääsana määreen vai komplementin. 10. Kieliopin prosessoinnista vastaavat aivorakenteet ovat modulaarisia, eli niiden informaationprosessointi on a) synnynnäisesti määräytynyttä. b) nopeaa, tiedostamatonta ja automaattista. c) tulosta pitkästä harjoituksesta. 11. Väite "ihmisen kykyä oppia luonnollisen kielen säännönmukaisuuksia, ja siten kaikkien mahdollisten luonnollisten kielten rakennetta, rajoittaa joukko kielispesifejä säännönmukaisuuksia ja rajoituksia" sisältää oletuksen a) universaalikieliopista, muttei modulaarisuudesta. b) modulaarisuudesta, muttei universaalikieliopista. c) universaalikieliopista ja modulaarisuudesta. (3)

4 12. Väite "ihmisen kykyä oppia erilaisten symbolirakenteiden säännönmukaisuuksia rajoittaa joukko yleisiä kognitiivisia säännönmukaisuuksia ja rajoituksia" a) ei sisällä oletusta modulaarisuudesta. b) sisältää oletuksen symbolifunktion lajispesifisyydestä. c) sisältää oletuksen universaalikieliopista ja modulaarisuudesta. 13. Sitä luonnollisten kielten ominaisuutta, että rakenteellisen riippuvuussuhteen sisälle voi muodostua toinen samanlainen rakenteellinen riippuvuus, kutsutaan a) kombinatorisuudeksi. b) rekursioksi. c) assosiatiivisuudeksi. 14. Biolingvistiikassa käsitteellä kuvaileva teoria (descriptively adequate theory) tarkoitetaan kielioppia, joka esittää a) jonkin yksittäisen kielen rakenteet, ja mahdollistaa kielen ilmaisujen muodostamisen. b) kaikkien luonnollisten kielten rakenteet yhtenäisellä esitystavalla. c) ihmisaivojen kognitiiviset reunaehdot kielen oppimiselle, jotka rajoittavat luonnollisten kielten rakenteita. 15. Biolingvistiikassa käsitteellä selittävä teoria (explanatoritly adequate theory) tarkoitetaan kielioppia, joka esittää a) jonkin yksittäisen kielen rakenteet ja mahdollistaa kielen hyvinmuodostettujen ilmaisujen muodostamisen kielen sanastosta. b) kaikkien luonnollisten kielten rakenteet yhtenäisellä esitystavalla ja mahdollistaa kielten hyvinmuodostettujen ilmaisujen muodostamisen kielten sanastoista. c) ihmisaivojen kognitiiviset reunaehdot kielen oppimiselle, jotka rajoittavat luonnollisten kielten rakenteita. 16. Pidgin kielet ovat luonnollisia kieliä yksinkertaisempia sikäli, että a) sanasto on laajuudeltaan vain noin 25% tavanomaisen luonnollisen kielen sanastosta. b) niiden kielioppisäännöt ovat tavanomaiseen luonnolliseen kieleen verrattuna paljon alkeellisemmat. c) niiden avulla ei voi viitata abstrakteihin asioihin ja suhteisiin, tai välittömästi havaittavan tilanteen ulkopuolelle. 17. Pidgin kielen monimutkaistuminen vastaamaan tavallista luonnollista kieltä (kreolisaatio) a) voi tapahtua muutamassa vuodessa. b) vaatii vuosikymmeniä. c) vaatii vuosisatoja. 18. Biolingvistiikassa periaatteet & parametrit -teorian parametriarvot tulkitaan yksilönkehityksen näkökulmasta a) rajallisena määränä kehityskanavia, joita pitkin aivojen kielimoduulin kehitys voi tapahtua. b) aivojen hermoverkon sisäsyntyisenä rakenteena, joka löytyy aivoista synnynnäisesti jo ennen aivojen altistusta kasvuympäristölle. c) lajityypillisinä universaaleina, jotka normaalioloissa kehittyvät jokaiselle ihmislajin yksilölle. (4)

5 19. Universaalikielioppi on osa ihmisen perinnöllistä biologista perusrakennetta, kuten kolmiulotteinen tilan havaitseminen tai sukupuolivietti, a) sen biologinen yksilönkehitys ei siis voi olla riippuvainen vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa. b) toisin sanoen se on geneettisesti määräytynyt hermosolujen kytkentäkaavio, joka muotoutuu ihmissikiöön jo ennen syntymää. c) yksilönkehitys ja kypsyminen voi kuitenkin edellyttää fyysistä ja sosiaalista vuorovaikutusta ympäristön kanssa. 20. Ergatiivisissa kielissä a) intransitiiviverbin ainoa argumentti esiintyy samassa sijassa kuin transitiiviverbin objekti. b) transitiiviverbin subjekti on ergatiivissa. c) transitiiviverbin objekti on ergatiivissa. 21. k-komennussuhde säätelee a) refleksiivipronominin viittauskohdetta. b) sijamuotojen leviämistä. c) lauseen konstituenttien määrää. 22. tekee mahdolliseksi muodostaa loputon määrä uusia merkityksiä yhdistelemällä jo tunnettuja. a) Rekursiivisuus b) Korrespondenssiperiaate c) Kompositionaalisuusperiaate 23. Lause, jonka totuusarvo ei riipu maailman tilasta, on a) tautologia tai ristiriita. b) kompositionaalinen. c) epäkieliopillinen. 24. Jos argumentti voidaan esittää muodossa (1.1.) P P... Pn S missä P...P n ovat argumentin premissit ja S sen johtopäätös, on argumentti loogisesti pätevä kun a) (1.1.) tosi. b) (1.1.) on tautologia. c) S on tosi. 25. Kun toden väittämän totuusarvo perustuu vain sen sisältämien sanojen merkitykseen, se on a) synteettisesti tosi. b) analyyttisesti tosi. c) ristiriita. (5)

6 26. Kun propositio tiedetään a priori, a) se tiedetään jo ennen syntymää. b) se on analyyttisesti tosi. c) sen perustelut eivät sisällä empiirisiä väitteitä. 27. Merkistyspostulaatti ilmaisee a) välttämättömän tosiasian. b) analyyttisen tosiasian. c) luonnonlain. 28. on periaate tai mekanismi joka määrittää predikaatin ekstension missä tahansa mahdollisessa maailmassa. a) Intensio b) Intentio c) Aksiooma 29. Kantin mukaan Newtonin lait a) ovat synteettisiä a posteriori. b) ovat synteettisiä a priori. c) ovat analyyttisiä. TEHTÄVÄ 2. (Vastataan vastauslomakkeelle) Mitkä seuraavista ovat A tautologioita tai B ristiriitoja? (Rasti ruutuun) (2.1.) a ~ a (2.2.) a a b (2.3.) b c d e (2.4.) c ~ c d (2.5.) c ~ c d (2.6.) ~ a b ~ a b (2.7.) c ~ d d d (2.8.) a b ~ a b (6)

7 TEHTÄVÄ 3. (Vastataan vastauslomakkeelle) Formalisoi lauseet ( ) predikaattilogiikassa. HUOM! Vastauksesta tulee käydä ilmi kunkin predikaatin ja vakion tulkinta. Esimerkki: (3.0.) Pekka on ihminen. I ( p) missä I (x) tarkoittaa että x on ihminen ja p tarkoittaa Pekkaa. (3.1.) Me ollaan sankareita kaikki. (3.2.) Kaikki kaunis kuolee, vain surut, murheet jää. (3.3.) Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeää. TEHTÄVÄ 4. (Vastataan konseptipaperille) Tarkastellaan lauseita (4.1.) - (4.2.). Tehtävässä laaditaan erilaisia malleja näille lauseille. Pyri vastauksissasi optimoiman mallisi niin, että se on mahdollisimman tarkoituksenmukainen. (4.1.) a. Pekka tiesi että piirros esittää Tukholman oopperataloa. b. Pekka matkusti Tukholmaan, sillä hän pitää oopperasta. (4.2.) a. ruotsalaisen arkkitehdin suunnittelema oopperatalo b. ruotsalaisen arkkitehdin suunnitteleman oopperatalon avajaiset A. Lauseet (4.1.a-b) sisältävät sivulauseen, joka on yhdistetty päälauseeseen konjunktiolla. Anna äärellinen automaatti, joka kuvaa ilmiön, jossa lausetta voi seurata toinen lause. B. Anna uudelleenkirjoitussäännöt, jonka avulla voidaan kuvata lauseiden (4.1. a-b) rakenne ja esitä lauseen (4.1. a) puurakennemalli. C. Onko rekursiivisen säännön käyttäminen välttämätöntä lauseiden (4.1. a-b) mallintamiseen? Vastaa kyllä tai ei. D. Anna uudelleenkirjoitussäännöt, jonka avulla voidaan kuvata lausekkeiden (4.2. a-b) rakenne, ja esitä lausekkeen (4.2.b) puurakennemalli. E. Anna lausekkeelle (4.2.b) X -teorian mukainen puurakenne. Käytä UTAH-periaatetta. (7)