Lappeenranta-sopimus. Sisällysluettelo I LAPPEENRANTA-SOPIMUKSEN PERUSTANA OLEVAT ARVOT...3
|
|
- Teuvo Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lappeenranta-sopimus 2008 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2007:5
2 Lappeenranta-sopimus Sisällysluettelo I LAPPEENRANTA-SOPIMUKSEN PERUSTANA OLEVAT ARVOT...3 II LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖPOLITIIKKAA MÄÄRITTELEVÄT ASIAKIRJAT...4 Lappeenranta-sopimus...4 Henkilöstöstrategia...4 Talousarvion henkilöstöpoliittinen osa...4 III YHTEISTYÖ JA YHTEISTOIMINTA...5 Yhteistyön ja yhteistoiminnan osapuolet YHTEISTYÖ...5 Yhteistyön tarkoitus...5 Yhteistyön toteuttaminen YHTEISTOIMINTA...5 Yhteistoimintamenettelyn tarkoitus...5 Yhteistoimintamenettelyn toteuttaminen...5 Yhteistyötä ja yhteistoimintaa koskeva tiedottamisvelvollisuus YHTEISTYÖ- JA YHTEISTOIMINTAELIMET...6 Esimiehen ja työntekijän välinen kehityskeskustelu...6 Työpaikkakokous...6 Toimialojen/tulosalueiden yhteistyöryhmät...7 Henkilöstötyöryhmä...7 Kaupungin yhteistyöryhmä...8 IV TYÖHYVINVOINTI...9 Työhyvinvointi ja työhyvinvointitoiminnan toteuttaminen...9 Johtaminen ja esimiestyö...9 Henkilöstön kehittäminen ja osaaminen...9 Terveyden ja turvallisuuden edistäminen...10 V PALKKAUS, KANNUSTAMINEN JA HUOMIOIMINEN...11 Kannustaminen, palkitseminen ja hyvä työmotivaatio...11 Palkkausjärjestelmät...11 Idea- ja aloitepalkkiot...11 Pitkä palveluaika...11 VI YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ...12 Erimielisyyksien ratkaiseminen...12 Sopimuksen voimaantulo- ja irtisanominen...12
3 LAPPEENRANTA-SOPIMUS Tämä sopimus on Lappeenrannan kaupungin ja sen henkilöstöä edustavien järjestöjen solmima sopimus yhteistyöstä ja Lappeenrannan kaupungin noudattamasta henkilöstöpolitiikasta. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tämän sopimuksen 29. päivänä lokakuuta Lappeenranta-sopimuksen tavoitteena on kehittää Lappeenrannan kaupunkia palveluorganisaationa sekä varmistaa sopimuksessa määriteltyjen yhteistoiminnallisten toimintatapojen avulla henkilöstön palvelussuhdeturva erilaisissa muutostilanteissa. Sopimuksen tarkoituksena on määritellä keinoja, joiden avulla voidaan varautua tulevaisuuden haasteisiin ja uhkatekijöihin sekä parantaa Lappeenrannan kaupungin henkilöstön hyvinvointia. Lappeenranta-sopimuksen perusta on poliittisten päättäjien, viranhaltijajohdon sekä henkilöstön ja sen edustajien luottamuksellinen ja avoin keskustelukulttuuri ja vuorovaikutus. Tämän sopimuksen osapuolilla on halua menestyä yhdessä.
4 I LAPPEENRANTA-SOPIMUKSEN PE- RUSTANA OLEVAT ARVOT Lappeenranta-sopimus perustuu seuraaville arvoille: Vastuullisuus Avoimuus Oikeudenmukaisuus Rohkeus Luottamus Luottamus merkitsee sitä, että Lappeenranta-sopimuksen kaikilla osapuolilla on oikeus odottaa, että tässä sopimuksessa mainittuja käytäntöjä ja menettelytapoja tosiasiallisesti noudatetaan yhteenkuuluvuutta ja sitoutuneisuutta. Vastuullisuus merkitsee henkilöstön vastuuta oman itsensä, työnsä ja työyhteisönsä kehittämisestä henkilöstön sitoutuneisuutta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, joustavuutta ja sopeutumiskykyä henkilöstön palveluhenkisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä työnantajan ja työnantajan edustajien tukea henkilöstölle. Avoimuus merkitsee sitä, että palvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen liittyvissä muutostilanteissa selvitetään aina asian vaikutus henkilöstöön sitä, että valmisteilla olevista asioista tulee tiedottaa niin ajoissa, että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet turvataan sitä, että jokaisella on oikeus ottaa kantaa omaa työtään ja työympäristöään koskeviin asioihin. Oikeudenmukaisuus merkitsee sitä, että henkilöstöä koskevat menettelytavat ovat johdonmukaisia sitä, että henkilöstöä koskevissa asioissa toimitaan puolueettomasti. Rohkeus merkitsee kykyä irrottautua vanhasta ja oppia uutta kykyä myöntää virheensä sitä, että asiat uskalletaan ottaa esille sitä, että asioista uskalletaan tehdä päätöksiä.
5 II LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN HEN- KILÖSTÖPOLITIIKKAA MÄÄRITTELEVÄT ASIAKIRJAT Lappeenranta-sopimus Lappeenranta-sopimus on Lappeenrannan kaupungin henkilöstöpolitiikan perusta. Lappeenranta-sopimuksessa määritellään henkilöstöpolitiikan, yhteistyön ja yhteistoiminnan, työhyvinvointitoiminnan sekä henkilöstön palkitsemisen ja kannustamisen päälinjat. Henkilöstöstrategiasta johdetaan vuosittaiset henkilöstöä koskevat toimenpide- ja kehittämisohjelmat. Talousarvion henkilöstöpoliittinen osa Talousarvion henkilöstöpoliittisessa osassa määritellään kunkin kalenterivuoden henkilöstöpolitiikan yksityiskohtainen sisältö ja tavoitteet. Lappeenranta-sopimusta sovelletaan varsinaisen kaupunkiorganisaation lisäksi soveltuvin osin myös muissa Lappeenrantakonserniin kuuluvissa yksiköissä sekä erikseen sovittaessa myös sellaisissa muissa toimintayksiköissä, jonka yhteyteen tai osaksi Lappeenrannan kaupungin jokin toimintayksikkö siirtyy. Lappeenranta-sopimuksen mukaisten toimintamallien liittämistä osaksi kaikkia organisaatiomuutoksia koskevia henkilöstösopimuksia pidetään yleisesti tavoiteltavana periaatteena. Lappeenranta-sopimus ohjaa Lappeenrannan kaupungin tapaa tehdä vuorovaikutteista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Lappeenranta-sopimus on voimassa toistaiseksi. Henkilöstöstrategia Henkilöstöstrategiassa määritellään se, millaista henkilöstöpolitiikkaa Lappeenrannan kaupunki noudattaa menestyäkseen ja saavuttaakseen asettamansa tavoitteet. Henkilöstöstrategia kertoo siitä, millaisia painotuksia ja valintoja henkilöstövoimavarojen johtamisessa käytetään sekä miten organisaatio vastaa ajankohtaisiin henkilöstöpoliittisiin haasteisiin. Henkilöstöstrategia on osa valtuustokauden strategiaa eli se on voimassa valtuustokauden kerrallaan.
6 III YHTEISTYÖ JA YHTEISTOIMINTA Yhteistyön ja yhteistoiminnan osapuolet Tässä sopimuksessa tarkoitetun yhteistyön ja yhteistoiminnan osapuolia ovat Lappeenrannan kaupunki ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. Se, mitä tässä sopimuksessa on sanottu työntekijästä, koskee myös viranhaltijaa. Esimiehen ja hänen johtamansa työyksikön yhteistyö ja yhteistoiminta ovat koko organisaation yhteistyön ja yhteistoiminnan perusta. Henkilöstön edustajia ovat pääluottamusmies, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu taikka muu tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen tai niiden alayhdistysten nimeämä henkilö taikka työpaikkakokouksen keskuudestaan valitsema henkilö. 1 YHTEISTYÖ Yhteistyön perustana ovat työnantajan ja henkilöstön oikeudet ja velvollisuudet. Yhteistyö merkitsee kaikkea vapaamuotoista ja vapaaehtoisuuden pohjalta tapahtuvaa työyksikössä yhdessä suoritettavaa toimintaa, jolla on merkitystä palvelutuotannon taikka henkilöstön kannalta ja jota jokin osapuoli pitää tärkeänä työnsä tai työympäristönsä vuoksi. Yhteistyön tarkoitus Tässä sopimuksessa tarkoitettuja vapaamuotoisia yhteistyömuotoja tulee käyttää valmisteltaessa ja käsiteltäessä asioita, joita jokin osapuoli pitää tärkeänä palvelutuotannon, työnsä tai työympäristönsä vuoksi. Yhteistyön tarkoitus on, että ottamalla edellä mainitut tärkeät asiat jokapäiväisen johtamisen sekä yhteistyön piiriin vältetään riitatapauksia, joiden käsittelyssä tarvitaan lakisääteisiä menettelyjä. Yhteistyön toteuttaminen Vapaamuotoiseen yhteistyöhön kuuluvat asiat tulee ottaa käsiteltäväksi, kun joku osapuoli tätä pyytää. Asian käsittelyyn on ryhdyttävä viipymättä. Vapaamuotoiseen yhteistyöhön kuuluvia asioita voidaan käsitellä kaikissa pysyvissä kokoonpanoissa, joissa on sekä työnantajan että työntekijöiden edustus. Vapaamuotoisessa yhteistyössä käsitellyt asiat tulee kirjata ylös siten, että käsiteltävä asia ja tämän johdosta esitetyt kannanotot käyvät selvästi ilmi. 2 YHTEISTOIMINTA Yhteistoiminta perustuu lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (kunta-alan YT-laki). Yhteistoiminta merkitsee virallista menettelyä, jossa toimitaan kuntaalan YT-lain mukaisesti. Yhteistoimintamenettelyn tarkoitus Yhteistoimintamenettelyn tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Yhteistoimintamenettelyn toteuttaminen Virallisen yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat kunta-alan YT-lain 4 :ssä mainitut asiat. Henkilöstötyöryhmä vastaa siitä, että yhteistoimintavelvoitteen piiriin kuuluvat asiat ovat toimialoilla/tulosalueilla toimivien yhteistyöryhmien tiedossa. Virallisen yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa noudatetaan kunta-alan YT-
7 lain säännöksiä sellaisena kuin ne kulloinkin ovat voimassa. Yhteistyötä ja yhteistoimintaa koskeva tiedottamisvelvollisuus Kaupungin tulee huolehtia siitä, että henkilöstön saatavana on tietoja kaupungin toimintaa ja tavoitteita koskevista yleisistä asioista sekä niiden kehitysnäkymistä. Julkiset asiakirjat ovat helposti ja ajantasaisesti saatavilla. Tiedottaminen on oikea-aikaista, avointa ja totuudenmukaista. Tiedottamisessa noudatetaan kaupungin yleisiä viestintäohjeita. Henkilöstöä koskevista asioista tulee tiedottaa niin ajoissa, että henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet turvataan. Valmisteilla olevan asian johdosta järjestetään hyvissä ajoin informaatiotilaisuus, jossa selvitetään, mistä on kysymys ja mitä aiotaan tehdä. Kaikille osapuolille selvitetään, ettei lopullisia päätöksiä asiasta vielä ole. Asiasta annetaan ensisijaisesti tietoja henkilöstön edustajille ja tämän jälkeen koko henkilöstölle. Virallisen yhteistoimintamenettelyn ollessa kyseessä tulee tietojen antamisessa noudattaa kunta-alan YT-lain 6 :n määräyksiä. 3 YHTEISTYÖ- JA YHTEISTOIMINTAELI- MET Esimiehen ja työntekijän välinen kehityskeskustelu Esimies ja työntekijä käyvät määräajoin luottamuksellisen kehityskeskustelun, jossa arvioidaan toiminnan tuloksia ja kehittämistarpeita sekä suunnitellaan ja sovitaan tulevista tavoitteista ja niiden arviointiperusteista. Kehityskeskustelussa huomioidaan myös työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja kouluttautumiseen liittyvät asiat sekä työyksikkökohtaiset ja kaupungin hyväksyttyyn strategiaan liittyvät tavoitteet. Kehityskeskustelu tulee käydä jokaisen työntekijän kanssa vähintään kerran vuodessa, ellei työyksikön koko taikka muut vastaavat käytännön seikat tätä estä tai ellei aikataulusta muuta sovita. Kehityskeskustelusta tulee laatia molempien osapuolten hyväksymä muistio, jossa on määriteltynä avaintulokset ja tulevat tavoitteet sekä näihin liittyvät kehittämistoimenpiteet. Muistio on esimiehen ja työntekijän välinen asiakirja. Keskustelun järjestämisestä vastaa esimies. Työpaikkakokous Työpaikkakokous on tilaisuus, jossa varmistetaan kaikkien työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaa työympäristöään koskevissa kysymyksessä ja jossa henkilöstön sekä esimiesten keskinäinen vuorovaikutus on mahdollista. Työpaikkakokouksessa tulee käsitellä työyksikköä koskevat yhteistyö-, yhteistoiminta- ja työturvallisuusasiat, työyksikön palvelujen kehittämistarpeet, toimintasuunnitelmat, resurssien käyttösuunnitelmat ja toteutumat sekä palvelujen kehittämis- ja muutoshankkeet. Työpaikkakokouksen tehtävänä on ylläpitää työmotivaatiota sekä hyvää yhteishenkeä työyksikön tavoitteiden saavuttamiseksi. Työpaikkakokous tulee järjestää vähintään kaksi kertaa vuodessa ja sen kutsuu koolle yksikön esimies. Työpaikkakokous on pidettävä myös silloin, kun joku työyksikön jäsen sitä perustellusta syystä pyytää. Työpaikkakokouksesta laaditaan muistio. Työpaikkakokouksen päätökset tulee saattaa koko työyksikön tietoon. Työpaikkakokoukseen osallistuu työyksikön koko henkilöstö, jollei työtehtävien hoito tai tehtävien järjestely muuta edellytä. Työpaik-
8 kakokoukseen voi aina pyydettäessä osallistua myös henkilöstön tai työsuojeluorganisaation edustaja taikka muu asiantuntija. Toimialojen/tulosalueiden yhteistyöryhmät Toimialojen/tulosalueiden yhteistyöryhmät edustavat koko toimialaa/tulosaluetta sekä sen henkilöstöä. Yhteistyöryhmän työskentely perustuu työnantajan sekä henkilöstön edustajien avoimeen, osallistuvaan ja molemminpuoliseen vuorovaikutukseen. Yhteistyöryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Yhteistyöryhmä käsittelee koko toimialaa/tulosaluetta koskevat yhteistyö- ja yhteistoiminta-asiat, työturvallisuuteen liittyvät asiat, palvelujen kehittämistarpeet, talous- ja toimintasuunnitelmat sekä palvelujen kehittämis- ja muutoshankkeet sekä seuraa ja arvioi palvelutoiminnan onnistumista ja palvelujen vaikuttavuutta kaupunkilaisten hyvinvointiin. Yhteistyöryhmä vastaa siitä, että työpaikkakokoukset toimivat kaikissa toimialan/tulosalueen alaisissa työyksiköissä ja että jokainen työntekijä kuuluu jonkin työpaikkakokouksen piiriin. Yhteistyöryhmään osallistuvat toimialan/tulosalueen johtoryhmä sekä henkilöstön edustajat ja työsuojeluvaltuutettu. Henkilöstön edustajat yhteistyöryhmään nimeää järjestö, erityistapauksissa työpaikkakokous. Kullakin sopijajärjestöllä, jonka jäseniä työskentelee toimialalla/tulosalueella tai sen alaisissa työyksiköissä, tulee olla vähintään yksi edustaja yhteistyöryhmässä. Työsuojeluvaltuutettujen valinnassa noudatetaan, mitä asiasta työsuojelun valvonnasta annetussa laissa kulloinkin säädetään. Varsinaisille yhteistyöryhmän jäsenille valitaan edellä kerrottua menettelytapaa noudattaen henkilökohtainen varajäsen. Yhteistyöryhmä kokoontuu toimialan/tulosalueen johtajan kutsusta ja johdolla. Yhteistyöryhmä on myös viipymättä kutsuttava koolle, jos yhteistyöryhmän kaikki henkilöstön edustajat sitä yhdessä ilmoittamaansa asiaa varten pyytävät. Yhteistyöryhmä voi kutsua kokoukseensa asiantuntijoita kuultavaksi. Henkilöstötyöryhmä Henkilöstötyöryhmä on kaupungin ylin säännöllisesti kokoontuva yhteistyö- ja yhteistoimintaelin. Henkilöstötyöryhmä toimii myös kunta-alan YT-lain 14 :ssä mainittuna yhteistoimintaelimenä. Henkilöstötyöryhmä luo ja ylläpitää avoimia suhteita työnantajan, henkilöstöä edustavien järjestöjen ja päättäjien kesken. Henkilöstötyöryhmä ottaa kantaa ja sovittelee käsiteltävinä olevia henkilöstöä koskevia asioita sekä tekee aloitteita ja antaa suosituksia. Henkilöstötyöryhmän tehtävänä on käsitellä koko kaupungin henkilöstöä koskevat yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat sekä työturvallisuuteen liittyvät asiat. Henkilöstötyöryhmä käsittelee kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti ehdotukset kaupungin henkilöstöpoliittisista strategioista ja suunnitelmista sekä näiden täytäntöönpanosta. Henkilöstötyöryhmä toimii kaupungin työsuojelutoimikuntana. Henkilöstötyöryhmä valvoo ja arvioi Lappeenranta-sopimuksen noudattamista. Henkilöstötyöryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa henkilöstöjohtajan kutsusta ja johdolla. Henkilöstötyöryhmään kuuluu henkilöstöjohtajan lisäksi tarvittava määrä muita työnantajan edustajia. Henkilöstön edustajina henkilöstötyöryhmässä toimivat henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Henkilöstötyöryhmä voi kuulla asiantuntijoita. Työterveyshuollon edustajan tulee osallistua henkilöstötyöryhmän kokoukseen kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
9 Kaupungin yhteistyöryhmä Ylimpänä työnantajan ja henkilöstön välisenä virallisena yhteistoimintaelimenä kaupungin yhteistyöryhmä toteuttaa tuloksellista yhteistyötä Lappeenrannan kaupungin ja sen asukkaiden sekä sen henkilöstön hyväksi. Kaupungin yhteistyöryhmän tehtävänä on käsitellä palvelukyvyn, taloudellisuuden ja tuottavuuden edistämiseen tähtääviä asioita ja toimenpiteitä. Kaupungin yhteistyöryhmä kokoontuu tarvittaessa. Kaupungin yhteistyöryhmä muodostetaan kaupunginhallituksen päätöksellä. Kaupunginhallitus päättää kaupungin yhteistyöryhmää muodostaessaan ryhmän kokoonpanosta ja työskentelytavoista. Kaupungin yhteistyöryhmässä tulee olla jäseniä luottamushenkilö- ja virkamiesorganisaatiosta sekä henkilöstöjärjestöistä.
10 IV TYÖHYVINVOINTI Työhyvinvointi ja työhyvinvointitoiminnan toteuttaminen Hyvä työilmapiiri parantaa jaksamista ja on keskeinen elämisen laatuun vaikuttava tekijä. Hyvä työilmapiiri, turvallinen työympäristö sekä oikeudenmukainen ja kannustava esimiestyö tukee henkilöstön työelämän laatua ja parantaa organisaation tuloksellisuutta. Kannustavuus perustuu työn sisäiseen ja ulkoiseen palkitsevuuteen. Työntekijä nauttii omista onnistumisen kokemuksista työn tekemisessä, työyksikköjen johtamisessa, ihmissuhteissa ja muissa olosuhteissa sekä työn laadussa (= sisäinen palkitsevuus). Työntekijälle annetaan palkkio hyvin suoritetusta työstä (= ulkoinen palkitsevuus). Työhyvinvointi koostuu henkilöön itseensä, hänen työhönsä ja työympäristöönsä liittyvistä asioista. Tärkeitä ovat muun muassa terveys, turvallisuus, ammattitaito, esimiestyö ja alaistaidot sekä vaikutusmahdollisuudet työssä. Jokaisen toiminta vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin ja työilmapiiriin. Hyvinvoiva työntekijä suoriutuu vaikeuksitta työtehtävistään ja työyhteisönsä tavoitteiden toteuttamisesta. Työntekijä arvostaa työyhteisöään, sen kaikkia jäseniä sekä omaa että toisten työtä ja on ylpeä siitä. Hyvinvoivalla työntekijällä on vireyttä ja jaksamista vielä työpäivän jälkeenkin. Työhyvinvointitoiminnan tarkoituksena on työnantajan ja henkilöstön yhteisin toimenpitein saada henkilöstö pysymään terveenä ja työkykyisenä eläkeikään saakka. Työhyvinvointitoiminta on suunnitelmallista ja se kohdistuu koko henkilöstöön. Henkilöstön hyvinvointia seurataan vuosittain muun muassa henkilöstökertomustietojen avulla. Työyhteisöissä tehdään vuosittain työtyytyväisyyskyselyt, joiden tuloksiin paneudutaan huolella ja joiden pohjalta määritellään kunkin työyhteisön kehittämisen painopisteet. Johtaminen ja esimiestyö Henkilöstöä arvostava ja sen hyvinvointia edistävä johtamistapa tukee organisaation tuloksellisuutta. Johtaminen ja esimiestyö vaikuttavat olennaisesti työyhteisöjen hyvinvointiin ja ilmapiiriin. Esimiehen tehtävänä on sovittaa yhteen työn tavoitteet ja vaatimukset sekä työntekijän yksilölliset työkykytekijät ja mahdollisuudet. Esimiehillä on mahdollisuus ja velvollisuus kehittää johtamis- ja esimiestaitojaan. Vaativissa organisaation muutostilanteissa esimiehille ja henkilöstölle tarjotaan erityistä koulutuksellista tukea. Yksilöllisyyttä arvostetaan. Ihmisten erilaisuus hyväksytään ja sitä hyödynnetään. Työyhteisöissä on määritelty ennakolta mahdollisten virheiden käsittelytapa. Virheisiin suhtaudutaan vakavasti, mutta ei syyllistävästi. Kaikkia työyhteisön jäseniä kohdellaan johdonmukaisesti ja samanarvoisesti. Johtamisen ja esimiestyön tukena toimii kaupungissa kulloinkin sovellettava laatujärjestelmä. Henkilöstön kehittäminen ja osaaminen Henkilöstön kehittämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla ylläpidetään ja kehitetään henkilöstön ammatillista osaamista ja sekä työyhteisöjen toimivuutta. Henkilöstön kehittämisellä vastataan työn uusiin vaatimuksiin ja muutosten tuomiin haasteisiin. Henkilöstön kehittämisellä tuetaan kaupungin toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Hyvä ammattitaito ja perustehtävän tunteminen ovat palvelujen tuottamisen ja työhyvinvoinnin perustekijöitä. Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on ylläpitää ja lisätä henkilöstön tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia suoriutua hyvin nykyisistä ja kehityksen myötä muuttuvista tehtävistään. Oman ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen kuuluvat jokaisen työnkuvaan.
11 Ammatillisen peruskoulutuksen hankkimisesta vastaa ensisijaisesti jokainen itse. Työnantaja vastaa perehdyttämisestä ja työhön opastamisesta sekä tarvittavasta lisä- ja täydennyskoulutuksesta työntekijän koko työuran ajan. Kaupungin koulutustarjonta pidetään monipuolisena ja laajana ottaen huomioon kaupungin kansainvälistymiskehitys sekä asiakaskunnan monikulttuuristuminen. Esimiehen tehtävänä on yhdessä oman henkilöstönsä kanssa varmistaa, että jokainen pystyy suoriutumaan annetuista tehtävistä ja että jokaisen ammattitaito on tehtävän vaatimalla tasolla. Esimiehen tehtävä on ennakoida, millaista osaamista hänen alaisensa tulevaisuudessa tarvitsevat ja miten hiljaisen tiedon siirtyminen työyksikössä varmistetaan. Terveyden ja turvallisuuden edistäminen Terveyden ja turvallisuuden edistämisessä kiinnitetään huomiota työntekijän toimintakykyyn kokonaisuutena. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla pyritään turvaamaan jokaisen työja toimintakyvyn ylläpitäminen ja säilyminen mahdollisimman hyvänä työuran kaikissa vaiheissa. Lappeenrannan kaupunki järjestää henkilöstölleen lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi perusterveydenhoitotasoisen sairaanhoidon. Lappeenrannan kaupungilla on käytössään yhdenmukaiset ohjeet ja menettelytavat työkyvyttömyys- ja uudelleensijoitustapausten sekä varhaisen avun varalle. Työturvallisuuden edistämisen lähtökohtana on työpaikoilla säännöllisesti tehtävä työn vaarojen tunnistamisen ja arvioinnin esille nostamien korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen. Henkilöstöllä on mahdollisuus terveelliseen ateriaan työpäivän aikana. Henkilöstön taukoliikuntaa ja vapaa-aikana tapahtuvaa erilaista kuntoliikunta- ja virkistystarjontaa kehitetään.
12 V PALKKAUS, KANNUSTAMINEN JA HUO- MIOIMINEN Kannustaminen, palkitseminen ja hyvä työmotivaatio Lappeenrannan kaupungin johtamisjärjestelmään kuuluu työtä koskevan palautteen ja kiitoksen antaminen. Kannustaminen ja palkitseminen on tärkeää myös uuden henkilöstön rekrytoinnissa sekä henkilöstön sitouttamisessa. Kannustaminen ja palkitseminen ovat henkilöstöjohtamisen välineitä, jotka Lappeenrannan kaupunki työnantajana määrittelee ja joiden tulee edistää kaupungin strategioiden saavuttamista ja tukea hyvää työmotivaatiota. Kannustaminen ja palkitseminen koskee koko henkilöstöä. Kannustamiseen ja palkitsemiseen liittyvien periaatteiden tulee olla kaupungin arvojen mukaisia sekä yleisesti hyväksyttyjä ja tiedossa olevia. Palkkausjärjestelmät Palkkausjärjestelmät muodostavat palkitsemisen perustan. Käytössä olevien palkkausjärjestelmien tulee olla sellaisia, että Lappeenrannan kaupunki koetaan hyväksi työnantajaksi. Kaupungin palkkausjärjestelmien tulee täyttää kulloinkin voimassa olevat virka- ja työehtosopimusten määräykset. Tulospalkkioita ja muita kannustavia palkkatekijöitä voidaan maksaa kunkin sopimusalan määräysten mukaisesti. Kertaluontoisia erikoispalkkioita maksetaan tilanteissa, joissa yksilöä taikka työpaikkaa/työyhteisöä/tiimiä halutaan palkita erityisen hyvästä saavutuksesta taikka toiminnan kehittämisestä. Idea- ja aloitepalkkiot Idea- ja aloitepalkkioiden tarkoituksena on saada jokainen Lappeenrannan kaupungin henkilöstöön kuuluva kehittämään omaan työtään ja työympäristöään. Idea- ja aloitetoiminnasta on olemassa omat säännöt. Huomionosoitukset Lappeenrannan kaupunki huomioi palveluksessaan olevien henkilöiden 50-vuotispäivät. Lisäksi kaupunki huomioi henkilöstöään eläkkeelle siirtymisen yhteydessä. Huomioiminen on yhdenmukaista kaikilla kaupungin toimialoilla eikä se ole sidottu siihen, viettääkö henkilö julkisesti merkkipäiväänsä. Pitkä palveluaika Lappeenrannan kaupunki palkitsee henkilöstöään 20, 30 ja 40 palveluvuoden jälkeen. Henkilön niin toivoessa voidaan palkitsemisessa käyttää myös Suomen kuntaliiton ansiomerkkejä. Kaupungilla on käytössä menetelmiä työn vaativuuden sekä työsuorituksen arvioinnin toteuttamiseksi. Tehtäväkohtaisen palkan tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa työn vaativuuteen nähden. Henkilökohtaisen palkan perusteena ovat ensisijaisesti ihmisen henkilökohtaiset työtulokset, osaaminen ja kehittymiskyky.
13 VI YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ Erimielisyyksien ratkaiseminen Tätä sopimusta koskevat soveltamis- ja tulkintaerimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti allekirjoittajaosapuolten välisin neuvonpidoin. Sopimuksen voimaantulo- ja irtisanominen Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2008 ja on voimassa toistaiseksi. Ennen tämän sopimuksen voimaantuloa voimassa olleet kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston päätöksellä vahvistetut yhteistoimintaa koskevat sopimukset kumotaan tämän sopimuksen voimaantuloajankohdasta lukien. Sopijapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen. Mikäli jokin sopimuksen osapuoli irtisanoo sopimuksen, koskee se kaikkia sopimuksen osapuolia. Irtisanominen on toimitettava osapuolten tietoon kirjallisesti kolme (3) kuukautta ennen sen voimaantuloa.
14
15
16 Lappeenrannan kaupunki Kaupunginkanslia, henkilöstöasiat PL 11, Lappeenranta ISSN
Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020
Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen
LisätiedotTyö tukee terveyttä. sivu 1
UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?
LisätiedotJyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja
Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön
LisätiedotLIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt
LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994
LisätiedotSULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVA 2009 Sisällysluettelo 2 I LUKU YHTEISTOIMINNAN PERIAATTEET 1 Yhteistoimintasopimuksen tarkoitus 3 II LUKU YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN TOIMINTATAVAT 2 Yhteistyötoimikunnan
LisätiedotForssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012
Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.
KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan
LisätiedotSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA
SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi
Lisätiedot2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut
Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotYHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN
2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan
LisätiedotSovittiin muutettavaksi yhteistoimintamenettelyä koskevaa yleissopimusta erillisen liitteen mukaisesti (liite 1).
1 (3) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN ALAN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISASIOITA KOSKEVISTA NEUVOTTELUISTA 2000 Aika 13.12.2000 Paikka Kunnallinen työmarkkinalaitos, Toinen linja 14, Helsinki 1 Pöytäkirjan tarkastus
LisätiedotSisältö. 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät...
Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2010 2013 Sisältö 1 Visio Arvot Strategiset päämäärät... 3 Henkilöstöpoliittisen ohjelman visio... 3 Arvot... 3 Kaupungin strategiset päämäärät... 3 2 Alkusanat... 4 3 Kaupungin
LisätiedotJÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011
JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016
LisätiedotYhteistoimintalainsäädännön uudistaminen
Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti
LisätiedotTyöyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista
Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä
LisätiedotHelsingin kaupunki PÖYTÄKIRJA 1 Kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki PÖYTÄKIRJA 1 TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA KAUPUNGINKANSLIASSA n työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta perustuu Helsingin kaupungin 3.3.2008 allekirjoittamaan
LisätiedotHENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65
HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotEsitys ohjeistukseksi edustuksellista yhteistoiminnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksessa
Esitys ohjeistukseksi edustuksellista yhteistoiminnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksessa 30.3.2017 Muutoksen johtoryhmän 3. kokous Henkilöstöryhmän pj Leena Kaunisto
LisätiedotHENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015
HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2012-2015 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän henkilöstöstrategia on johtamisen ja koko henkilöstön työväline, jonka avulla henkilöstöjohtamista ja työyhteisön toimintaa suunnataan
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotTämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.
# 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan
LisätiedotNURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT
NURMEKSEN KAUPUNKI 18.11.2005 NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Monet ulkoiset ja kaupungin sisäiset tekijät vaativat kaupunkia selvittämään omat strategiset tavoitteensa
LisätiedotHUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!
HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIOHJELMA
2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...
LisätiedotHenkilöstöohjelma. Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008. Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1.
Kaupunginhallitus hyväksynyt 30.1.2006 Henkilöstöohjelma Kaupunkistrategiaa toteuttava kaupunginhallituksen toteutusohjelma vuosille 2006 2008 KH 30.1.2006 Tampereen kaupunki Henkilöstöohjelma Toimintaympäristö
LisätiedotHOLLOLAN VALTUUSTO ON VUOSILLE KUNNAN UUSI VISIO ON JUUREVA ARVONA ON VASTUULLISUUS, JOKA TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ
HOLLOLAN KUNNAN HENKILÖSTÖOHJELMA 2018-2021 HOLLOLAN VALTUUSTO ON HYVÄKSYNYT STRATEGIAN VUOSILLE 2018 2021. KUNNAN UUSI VISIO ON JUUREVA HOLLOLA PARAS KUNTA. ARVONA ON VASTUULLISUUS, JOKA TARKOITTAA SITÄ,
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotYHTEISTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET JA KÄYTÄNNÖT. Ohjeet on laadittu yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.
1 kaupunginhallitus 3.10.2016, esitys YHTEISTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET JA KÄYTÄNNÖT 1. Yhteistoiminnan tavoite ja määräykset Yhteistoiminnan tavoite on antaa henkilöstölle mahdollisuus
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotHENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus
TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA
1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Työnantaja ja pääsopijajärjestöt tekivät sopimuksen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisestä, toteuttamistavoista
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotORIVEDEN KAUPUNKI YHTEISTOIMINTASÄÄNTÖ
YHTEISTOIMINTASÄÄNTÖ Voimaantulo 1.1.2001 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASÄÄNTÖ...5 1 Yhteistoimintamenettelyn perusta ja tarkoitus... 5 2 Yhteistoiminnan osapuolet... 5 3 Kaupungin
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotEsitys ohjeistukseksi edustuksellista yhteistoiminnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksessa
Esitys ohjeistukseksi edustuksellista yhteistoiminnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksessa 30.3.2017 Muutoksen johtoryhmän 3. kokous Henkilöstöryhmän pj Leena Kaunisto
LisätiedotHenkilöstösöhjelma vuösille
Henkilöstösöhjelma vuösille 2018-2020 Osa Viksu Akaa -kaupunkistrategiaa Yhteistyöstöimikunta 11.9.2018 Henkilöstösjaöstö 13.9.2018, 22.11.2018 Kaupunginhallitus Valtuustö HENKILÖSTÖOHJELMA 2018 2020 1.
LisätiedotLapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015
Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,
Lisätiedot1. Lieksan kaupunki, edustajanaan kaupunginhallitus (jäljempänä kaupunki) 2. kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen (jäljempänä kaupunginjohtaja)
JOHTAJASOPIMUS Lieksan kaupunki ja kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen sopivat tällä johtajasopimuksella kaupunginjohtajan avaintehtävistä, työn painopistealueista, niiden arvioinnista ja tarkastamisesta,
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotKunnallisen työsuojeluyhteistoiminnan vaikuttavuuden kehittäminen
Muistio 1 (6) Kunnallisen työsuojeluyhteistoiminnan vaikuttavuuden kehittäminen Kuntasektorin sopimusosapuolet perustivat sopimuskaudella 2007 2009 yhteisen työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä perustellut
LisätiedotKITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96
KITEEN KAUPUNKI 1 (9) TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLISEN 2015 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa astui voimaan 1.9.2007. näillä yhteistoiminnan pelisäännöillä sovitaan
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotJanakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.
Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotYHTEISTOIMINNAN TASOMITTARI
YHTEISTOIMINNAN TASOMITTARI JOHDANTO Toimintaympäristön jatkuva ja nopea muuttuminen haastaa työyhteisöt arvioimaan yhä uudelleen toimintatapojaan. Työyhteisön kyky muutoksen hallintaan on edellytys voimavarojen
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotTuloksellinen kunta on kaikkien etu
Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän
Lisätiedot1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.
LisätiedotToivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014
Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan
LisätiedotSASKY KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSTRATEGIA
SASKY KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2017-2019 Yhtymähallituksen hyväksymä SISÄLTÖ 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja perusta... 2 1.1 SASKY koulutuskuntayhtymän strategia... 2 1.2 Henkilöstöpolitiikan
LisätiedotHyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka
LisätiedotALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12
ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan
LisätiedotYHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014
YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,
LisätiedotHenkilöstöstrategia 2010 2013
Henkilöstöstrategia 2010 2013 1 Henkilöstöstrategia avuksi johtamiseen Henkilöstöstrategia on väline Raision kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Se toteuttaa osaltaan kaupungin strategiaa. Henkilöstöstrategia
Lisätiedot1. KAUPUNGINJOHTAJAN TEHTÄVÄT JA TYÖN PAINOPISTEET
1 Outokummun kaupunki Kaupunginhallitus JOHTAJASOPIMUS Tällä Outokummun kaupungin ja kaupunginjohtaja Pekka Hyvösen välisellä johtajasopimuksella selkiytetään poliittisen ja ammatillisen johdon vastuualueita,
LisätiedotToimivaltuudet on määritelty Lapuan kaupungin hallintosäännössä.
Johtajasopimus Tällä Lapuan kaupungin ja Satu Kankareen (8.2.1966) välisellä johtajasopimuksella sovitaan kaupunginjohtajan työn painopisteistä ja tavoitteista sekä palvelussuhteen ehdoista. 1 Kaupunginjohtajan
LisätiedotORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996
TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotTASA- ARVOSUUNNITELMA
TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja
LisätiedotHyvän työpaikan kriteerit
Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu
LisätiedotKUNNANJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS
KUNNANJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS Kontiolahden kunta ja kunnanjohtaja Jere Penttilä sopivat tällä johtajasopimuksella kunnanjohtajan tehtävistä, työn edellytyksistä, menettelytavoista ristiriitatilanteissa
LisätiedotFORSSAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017. Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017
FORSSAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN VISIOMME VUOTEEN 2017: Forssan kaupunki
LisätiedotTyöhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita
Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien
Lisätiedot1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotTURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation
LisätiedotTYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA
Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.
LisätiedotYHTEISTOIMINNAN MENETTELYTAPAOHJEET
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ YHTEISTOIMINNAN MENETTELYTAPAOHJEET Sairaanhoitopiirin hallitus 13.12.2007 159 Päivitetty 2013 1 1. Soveltamisala Sairaanhoitopiirin henkilöstön ja työnantajan
LisätiedotYleistä. Eurajoen kunnan henkilöstön palkitseminen aloitepalkkio kehittävä työyhteisö-palkkio erinomaisen palveluteon ilmianto
1 Yleistä Palkitseminen on parhaimmillaan organisaation ja sen jäsenten välinen kaksisuuntainen prosessi, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Palkitseminen on myös johtamisen väline, joka tukee organisaation
LisätiedotTuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita
Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset
LisätiedotKoulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ
Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotPOHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS
POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS 1 Henkilöstösopimuksen perusteet Lakkautettavan Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän henkilöstö, Siikaisten kunnan peruspääoman
LisätiedotRAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA
RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja
LisätiedotHYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN
HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet
LisätiedotMEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ!
Meillä osataan! VÄLITÄMME TOISISTAMME! Meillä on mahdollisuuksia! Avoimuus kunniaan! MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Henkilöstöjohtamisella huipulle Kuopion kaupungin henkilöstöohjelma 2012 2015 meillä tuetaan ja
LisätiedotHARKINNANVARAISTA JOHTAMISTA HAVA-foorumi HAVA:n käyttöönottoprosessi
HARKINNANVARAISTA JOHTAMISTA HAVA-foorumi HAVA:n käyttöönottoprosessi Kirkon työmarkkinalaitos Talvi 2012 Perustelut HAVA:n käyttöönotolle seurakunnan näkökulma Tarve kehittää seurakunnan toimintaa, työn
LisätiedotVES: 322151. 1 Soveltamisala
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 322151 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet hallinnonalakohtaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen Geologian
LisätiedotTES: 322104. 1 Soveltamisala
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset
Lisätiedot1 (6) KUNNALLISEN ALAN TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS. 1 Sopimuksen soveltamisala
1 (6) KUNNALLISEN ALAN TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 Sopimuksen soveltamisala Tämä sopimus on työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006), jäljempänä valvontalaki,
LisätiedotOulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö
Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 116 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 13 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto
LisätiedotHenkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta
Henkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta Henkilöstöstrategiasta Tämä strategia on laadittu koko henkilöstötoiminnan perustaksi. Strategia ulottuu vuoteen 2017 saakka, kuten Pyhännän kuntastrategiakin. Tässä
LisätiedotForssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ
Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.
LisätiedotHUS:N PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
, liite 1 ANNE-MARIA MÄKINEN PALVELUSSUHDEJOHTAJA 1 HUS:N PALKKAUSJÄRJESTELMÄ liikelaitosten johtokunta 5.11.2014 2 1 , liite 1 PALKKAUS OSANA TYÖNTEKIJÖIDEN KANNUSTAMISEN JA PALKITSEMISEN KOKONAISUUTTA,
LisätiedotEurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx
Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS Eurajoen kunnanvaltuusto 16.1.2017 xx 1.Kunnanjohtajan tehtävät, työnjako ja yhteistyökäytännöt Tällä Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotJohtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen
SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen
LisätiedotKUNTALIITOKSEN VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖN ASEMAAN JA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN
KUNTALIITOKSEN VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖN ASEMAAN JA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN TYÖNANTAJA MUUTOKSET KUNNASTA KUNTAAN KUNTAYHTYMÄSTÄ KUNTAAN KUNNASTA KUNTAYHTYMÄÄN KUNNASTA LIIKELAITOKSEEN KUNNASTA OSAKEYHTIÖÖN
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotYhteistoiminta Helsingin yliopistossa
Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa 13.2.2012 Henkilöstö- ja lakiasiat Jaana Sirkiä 13.2.2012 1 Helsingin yliopiston yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää ja tiivistää työnantajan
LisätiedotHENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013
HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN
LisätiedotUuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa
Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen
Lisätiedot