YHTEISTOIMINNAN MENETTELYTAPAOHJEET

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ YHTEISTOIMINNAN MENETTELYTAPAOHJEET Sairaanhoitopiirin hallitus Päivitetty 2013

2 1 1. Soveltamisala Sairaanhoitopiirin henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistoiminta järjestetään kunnallisen yhteistoimintalain (449/2007), työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) sekä suositussopimusten ja näiden menettelytapaohjeiden mukaisesti. Yhteistoimintalain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua organisaation toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaan työsuojelu on osa henkilöstövoimavarojen strategista johtamista. Sen tarkoituksena on kehittää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, kestävää tuloksellisuutta tuottavaa työelämää ja henkilöstön kokemaa työhyvinvointia suunnitelmallisten henkilöstöstrategisten, terveyspainoitteisten johtamis- ja toimintatapojen avulla. Työsuojelun yhteistoiminta on työnantajan ja henkilöstön vuorovaikutteista yhteistoimintaa, jonka tarkoituksena on mahdollista työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevien asioiden käsittelyyn. Yhteistoimintaa tapahtuu työyksikkötasolla sekä työyhteisötasolla. Työyksiköillä tarkoitetaan osastoja ja muita työyksikköjä ja työyhteisöllä koko sairaanhoitopiiriä. Liikkeen luovutuksen yhteydessä yhteistoiminnan osapuolena voi olla myös luovutuksensaaja. 2. Yhteistoiminta työyksiköissä ja työyhteisössä Välitön yhteistoiminta toteutuu työpaikoilla organisaation eri tasoilla. Se on vuorovaikutusta esimiehen ja henkilöstön välillä sekä henkilöstön kesken. Sairaanhoitopiirin varhaisen tuen mallia voidaan hyödyntää keskustelujen käynnistämisen apuvälineenä. Työyksiköissä käsiteltävät asiat ovat työpaikan omia tai sitä läheisesti sivuavia: - työyksikköä ja työyhteisöä koskevat muutokset ja kehittämishankkeet

3 - toiminnan tulokselliset tavoitteet, niiden mittaaminen ja mahdollinen palkitseminen - työaikojen sekä lomien järjestelyt - henkilöstön perehdytys ja osaamisen kehittäminen - työyksikön tiedottamisen toimintatavat 2 - työympäristöön ja työturvallisuuteen vaikuttavat järjestelyt ja riskien arviointi - merkittävät laitehankinnat - työilmapiirikartoitusten käsittely - työhyvinvointia tukevat toimintatavat - työyksikön antamien palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteet, jos asialla on olennaisia henkilöstövaikutuksia kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta - taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantava osaaikaistaminen, lomauttaminen tai irtisanominen - opintovapaalain 9 :n mukaiset tilanteet (muutos sisältyy lakiin 454/2007) Johtamisessa ja moniammatillisessa yhteistyössä on tärkeää, että koko henkilöstö osallistuu omaa työyksikköään koskevaan päätöksentekoon. Toiminnassa tulee pyrkiä avoimeen ja oikea-aikaiseen tiedonkulkuun. Vuorovaikutussuhteiden tulee olla luottamuksellisia ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvia. Työyksikkötasolla toteutettavaa välitöntä osallistumista on yksittäistä henkilöä koskevan asian käsittely kehityskeskustelussa tai muussa neuvottelussa. Useampia henkilöitä koskevasta asiasta neuvotellaan ainakin niiden kanssa, joita asia koskee. Luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu voi pyydettäessä olla mukana neuvottelussa. Laajat tai koko henkilöstöä yleisesti koskevat asiat käsitellään yhteistyötoimikunnassa. Yhteistoiminnan muodot: 1. Kehityskeskustelu - säännöllisesti toistuva (vuosittain tai joka toinen vuosi) lähiesimiehen ja työntekijän välinen keskustelu, joka pitää sisällään myös työsuorituksen arvioinnin - kehityskeskusteluun jokaisella työntekijällä on oikeus ja jokaisella esimiehellä velvollisuus - luodaan edellytyksiä ja valmiuksia tavoitteiden saavuttamiselle ja yhteistyölle - arvioidaan mennyttä kautta sekä sovitaan seuraavan kauden tavoitteista ja tehtävistä - varmistetaan työntekijän osaaminen ja kehittyminen sekä organisaation tulevaisuuden osaamistarpeet - kehityskeskustelu voidaan joskus käydä myös ryhmäkehi-

4 tyskeskusteluna 3 2. Työpaikkakokoukset, osastokokoukset - työpaikalla pidettävä kokous työpaikan henkilöstön kesken tai ainakin niiden työntekijöiden kesken, joita käsiteltävänä olevat asiat koskevat - työpaikan kaikkia ammattiryhmiä velvoittava - koollekutsujana lähiesimies, kutsuttava koolle myös työpaikan henkilöstön aloitteesta - järjestetään suunnitellusti työtilanne huomioiden - pidetään pääsääntöisesti työaikana ja työpaikalla - asialista oltava riittävän ajoissa kaikkien nähtävillä 3. Johtamiskäytäntöihin liittyvät kokoukset tai muut toimintamuodot - henkilöstön edustajan mukanaolo tulosalueen tai muun vastaavan johtoryhmän henkilöstöä koskevassa neuvottelussa on välttämätön - johtoryhmän kokouksiin voi osallistua asiantuntijajäsenenä ammattijärjestöjen vuodeksi kerrallaan nimeämä yhteinen edustaja, johtoryhmän kokouksen asialista toimitetaan etukäteen tiedoksi Yhteistoimintamenettelyn käynnistää esimies kohtuullisessa ajassa. Asian käsittely yhteistoimintamenettelyssä on kirjattava yhteisesti sovitulla tavalla siten, että kirjaamisen perusteella voidaan selvittää keskustelun tai kokouksen ajankohta, osallistujat, käsittelyn tulos ja mahdolliset osapuolten eriävät kannanotot. 3. Yhteistoiminta sairaanhoitopiiritasolla Edustuksellista yhteistoimintaa varten nimetään yhteistyötoimikunta, joka toimii henkilöstön ja työnantajan välisenä yhteistyöelimenä. Sairaanhoitopiirissä on työsuojelutoimikunta työsuojeluasioiden hoitoa varten. Johto ja pääluottamusmiehet kokoontuvat sovitusti kerran kuukaudessa ns. yty-kokoukseen käymään läpi ajankohtaisia yhteistoimintaan liittyviä asioita. 4. Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunnan kokoonpano Yhteistyötoimikunta koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista. Sen toimikausi on neljä vuotta, ja se noudattaa kunnallisten organisaatioiden vaalikautta. Henkilöstön edustajien kohdalla toimitaan joustavasti noudattaen ammattijärjestöjen ja työsuojeluhenkilöstön toimikausien rytmitystä.

5 4 Yhteistyötoimikuntaan kuuluu 12 jäsentä, joista työnantajaa edustaa 4, henkilöstöä edustaa 7 ja sihteeri. Jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet, jollei toisin päätetä. Työnantajan edustajat nimeää sairaanhoitopiirin hallitus siten, että yksi työnantajan edustajista on sairaanhoitopiirin työsuojelupäälliköksi nimetty. Henkilöstön edustajista viisi on ammattijärjestöjen edustaijia. He huolehtivat myös omien varajäsentensä nimeämisestä. Henkilöstön edustajista kaksi on varsinaisiksi työsuojeluvaltuutetuiksi tai varatyösuojeluvaltuutetuiksi valittuja taikka työsuojelutoimikunnan varsinaisia tai varajäseniä. Työsuojeluorganisaatiota edustavan kahden jäsenen sekä heidän henkilökohtaisten varajäsentensä nimeäminen annetaan työsuojelutoimikunnan tehtäväksi. Yhteistyötoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja valitaan vuorovuosina työnantajaa ja henkilöstöä edustavista jäsenistä, jollei toisin sovita. Yhteistyötoimikunnan sihteerinä toimii henkilöstökoordinaattori tai muu sairaanhoitopiirin viranhaltija, jolle tehtävä on määrätty. Yhteistyötoimikunnan kokoukset Yhteistyötoimikunta kokoontuu keskimäärin kuusi kertaa vuodessa menettelytapaohjeissa mainittujen asioiden käsittelyä varten niiden valmistelu- ja seurantavaiheessa. Yhteistyötoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Yhteistyötoimikunnan kokous on lisäksi kutsuttava koolle vähintään kahden viikon kuluessa siitä, kun yhteistyötoimikunnan jäsen sitä ilmoittamansa ja kiireellisenä pitämänsä yhteistoiminnan piiriin kuuluvan asian käsittelyä varten vaatii. Kokouskutsu ja asialista toimitetaan jäsenille vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Työsuojelua koskevat asiat yhteistyötoimikuntaan valmistelee sairaanhoitopiirin työsuojelupäällikkö. Muut asiat valmistelee yhteistyötoimikunnan sihteeri. Yhteistyötoimikunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on saapuvilla työnantajan ja henkilöstön edustajista kummastakin vähintään yksi jäsen ja yhteensä vähintään puolet jäsenistä. Päätökset kokouksessa tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

6 5 Yhteistyötoimikunnassa käsiteltävät asiat Yhteistyötoimikunnan käsiteltäviin asioihin kuuluvat yleisluontoiset henkilöstöä koskevat asiat. Jos asian periaatteellinen luonne vaatii, voidaan myös yhtä henkilöä koskeva asia hänen niin halutessaan käsitellä yhteistyötoimikunnan kokouksessa. Yhteistyötoimikunnassa käsitellään kunnallisen yhteistoimintalain 4 :n mukaisia ja muita paikallisesti sovittuja asioita: - välittömän ja edustuksellisen yhteistoiminnan seuranta ja ohjaus - sairaanhoitopiirin talousarviovalmistelun raami, talousarvioja toimintasuunnitelmaehdotus sekä henkilöstösuunnitelma - tilinpäätösasiakirjat sekä tarvittaessa selvitys toiminnan ja talouden tilasta ja kehitysnäkymistä - taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantava osa-aikaistaminen, lomauttaminen tai irtisanominen - palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteet, jos asialla on olennaisia henkilöstövaikutuksia kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta (esim. yhtiöittäminen) - henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavat muutokset työn organisoinnissa, palvelurakenteessa ja yhteistyökysymyksissä, myös lainsäädännöstä johtuvat muutokset - vuokratyövoiman käyttöä koskevat yleiset periaatteet - erilaisten palvelussuhdemuotojen käytön periaatteet (vakinaiset, määräaikaiset, osa-aikaiset) - henkilöstöhallinnon periaatteet ja henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat menettelytavat - henkilöstöpalvelujen järjestämisen periaatteet - periaatteelliset palvelussuhteeseen ottamista ja palvelussuhteeseen kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat asiat (mm. säännöt ja ohjeet) - merkittävät tilajärjestelyt - kehittämishankkeet ja projektit - henkilöstön kehittämisen periaatteet ja suunnitelmat (esim. perehdytys, koulutus) - henkilöstön virkistystoiminnan periaatteet - työhyvinvointitoiminnan linjaukset - aloitetoiminnan periaatteet ja koordinointi - päihdeohjelma ja huumausainetestien tekemisen periaatteet - työyhteisön sisäiseen tietojen vaihtoon liittyvät periaatteet - vuosilomamääräysten edellyttämät periaatteet - tasa-arvoiseen kohteluun liittyvät periaatteet ja tasaarvosuunnitelma - työntekijän henkilötietojen kerääminen yleiset edellytykset työhön otettaessa ja työsuhteen aikana - kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutetun valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä

7 käytettävät menetelmät - sähköpostin ja muun tietoverkon käyttö 6 5. Työsuojelutoimikunta Työsuojelutoimikunnan kokoonpano Työsuojelutoimikunta toimii sairaanhoitopiirissä työsuojeluasiantuntijana. Kunta-alan työsuojelun yhteistoimintaorganisaation valtakunnallinen toimikausi on nelivuotinen. Työsuojelutoimikuntaan kuuluu työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 39 :n mukaan kahdeksan jäsentä, joista kaksi edustaa työnantajaa, kaksi toimihenkilöasemassa olevaa henkilöstöä ja neljä työntekijäasemassa olevaa henkilöstöä. Toinen työsuojelutoimikunnan työnantajan edustajista on sairaanhoitopiirin työsuojelupäälliköksi nimetty. Jos työsuojelutoimikunnan käsittelyssä on työterveyshuoltoon liittyviä asioita, kutsutaan paikalle työterveyshuollon asiantuntija/asiantuntijat. Sairaanhoitopiirin työsuojelupäällikön nimeää sairaanhoitopiirin hallitus. Työsuojelupäällikön tehtävien osalta viitataan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 28 :ään. Työsuojelupäällikkö toimii työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana. Työsuojeluvaltuutetut ja varatyösuojeluvaltuutetut valitaan vaaleilla erikseen toimihenkilöasemassa olevien ja työntekijäasemassa olevien osalta. Työsuojeluvaltuutettujen tehtävien osalta viitataan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 31 :ään. Työhyvinvoinnin asiantuntijoiksi työsuojelutoimikuntaan on nimetty kaksi lakkautetun työhyvinvointiryhmän jäsentä. Jäsenet ovat henkilöstökoordinaattori ja Tehyn ammattiosaston pääluottamusmies. Heillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Työsuojelutoimikunnassa käsiteltävät asiat Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on hoitaa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 26 :ssä mainitut ja lisäksi seuraavat paikallisesti sovitut asiat: - yhteydenpito Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmään, sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikuntaan sekä työterveyshuoltoon - työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien yleisten asioiden

8 hoito - työsuojelun toimintaohjelman päivitys - vuosittaisten toiminta- ja turvallisuussuunnitelmien käsittely - henkisen kuormittumisen hallintamallin toteutumisen seuranta ja kehittäminen - esitykset työyksiköille työhyvinvoinnin parantamiseksi - työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin osallistuminen - tapaturman, ammattitaudin tms. tilanteen johdosta tehtäviin selvityksiin osallistuminen - työterveyshuollon järjestäminen ja sen toiminnan kehittämistä koskevien esitysten käsitteleminen - vuosittaisen työterveyshuollon toimintasuunnitelman käsittely - sairauspoissaolo-, ammattitauti- ja tapaturmatilastojen käsittely ja esitysten teko - esitysten tekeminen päihteistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi - työsuojelukoulutuksen suunnittelu ja järjestäminen - muutos- ja uudistussuunnitelmien käsittely ja esitysten antaminen - esitysten tekeminen ja seuranta vuokratyövoiman/ostopalveluhenkilöstön työturvallisuuden parantamiseksi yhteisellä työpaikalla - työnopastuksen seuraaminen työsuojelun kannalta - työsuojeluasioista tiedottaminen 7 6. Vapautus työstä ja korvaukset Sairaanhoitopiirin viranhaltijalla ja työntekijällä, joka osallistuu varsinaisella työajallaan yhteistyötoimikunnan, työsuojelutoimikunnan tai vastaavan kokoukseen jäsenenä, sihteerinä tai asiantuntijana, on oikeus saada vapautusta työstään ja työstä vapautuksen ajalta varsinaista palkkaansa. Mikäli kokoukseen osallistutaan työajan ulkopuolella, maksetaan tehtävään käytetyltä ajalta korvaus, joka vastaa hänen säännöllisen työajan palkkaansa. Matkakustannusten korvaus maksetaan samojen perusteiden mukaisena kuin mitä viranhaltijoille ja työntekijöille muutoin suoritetaan. 7. Tiedottamisvelvollisuus Työnantaja antaa ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä henkilöstölle tai sen edustajalle asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Tiedottamisvelvollisuus yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa toteutetaan siten, että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet turvataan.

9 Salassa pidettäviä tietoja annetaan vain siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä yhteistoimintamenettelyssä lain mukaan käsiteltäväksi säädetyn asian käsittelyn kannalta. Tiedottamisessa pyritään aktiivisuuteen organisaatioiden kaikilla tasoilla Voimaantulo Yhteistoiminnan menettelytapaohjeet on valmisteltu yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Ohjeet tulivat voimaan sairaanhoitopiirin hallituksen päätöksellä lukien ja ne on päivitetty toukokuussa Päivitetyt ohjeet tulevat voimaan lukien.