Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta
|
|
- Matti Juusonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta - Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia vammaisen palkkaamiseen: korkein korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus, jne. - Työnantajan kustannukset vammaisen palkkaamisesta jäävätkin ensimmäisenä (rekrytointi)vuonna 60 prosenttia ja yli matalammiksi kuin vaihtoehtoisen palkkatuetun rekrytoinnin aina euron kuukausipalkkoihin asti. Vielä euron palkkatasollakin erotus 35 prosenttia. - Vaikka työolosuhteiden järjestelytuki jätetään pois, työnantajan kustannukset vammaisen rekrytoinnista ovat prosenttia matalammat aina euron palkkatasolle saakka. - Vammaisen ja osatyökykyisen henkilön kohdalla palkkatuki voi myös jatkua pidempään jopa useita vuosia. - Työhönvalmentajan osaaminen ja tuki pienenevät lisäksi rekrytoinnin riskejä. Suomessa on tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä. Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut henkilöä. Heistä 5-10 prosenttia käy töissä, mutta tämän lisäksi viidesosa eli vajaat haluaisi töihin. Neljäsosalla on vähintään kohtalainen työkyky. Pelkän Kelan vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeen varassa on noin henkilöä. Heistä lähes puolella on vähintään kohtalainen työkyky. 1 Kun nämä otetaan huomioon voi arvioida työhaluisia ja -kykyisiä olevan vähintään Vajaakuntoisia työttömiä työnhakijoita on lähes ja vajaakuntoisia työnhakijoita kaikkiaan yli Noin vammaisesta vajaa puolet haluaisi osallistua hyvinvoinnin kasvattamiseen antamalla oma panoksensa työelämään. Vammaisista kolmanneksella on erinomainen tai hyvä työkyky, mutta näistä vain vajaalla 60 prosentilla on työtä. 3 Useille vammaisille sopisi ja he haluaisivat työskennellä osa-aikaisesti ja heille sopivissa tehtävissä, jotka vaihtelevat yksinkertaisista suorittavista töistä aina korkeakoulutusta vaativiin tehtäviin. 1 Lähteet: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA. Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK. Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK. 2 Lähde: Työnvälitystilasto, TEM. 3 Lähde: Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky 2007, PTT. 1
2 Suomessa kannetaan huolta työvoiman tarjonnasta väestön ikääntymiseen ja julkisen talouden tilaan liittyen, mutta toisaalta maassa on noin työtöntä tällä hetkellä. Samaan aikaan kuitenkin kärsitään työvoimapulasta monissakin tehtävissä. Usein näissä on kyse osa-aikaisista ja/tai yksinkertaisemmista suorittavista töistä. Näihin liittyy usein myös matala palkkataso. Monet näistä tehtävistä sopisivat vammaisille ja osatyökykyisille. Samalla voitaisiin helpottaa ikääntymisen tuomia haasteita. Työnantajalle herää kuitenkin kysymys, kuinka suuret kustannukset vajaakuntoisen työllistämisestä aiheutuu kokonaisuutena ja mitkä ovat riskit palkattaessa tällaisia henkilöitä. Tehtävään sopimaton työntekijä ei ole yritykselle kannattava ja tuottava. Eikä henkilölle itsellekään ole eduksi tulla palkatuksi sopimattomaan työhön. On syytä huomata, että kaikki ovat aluksi osatyökykyisiä tehtävään, johon heidät palkataan menee oma aikansa kunnes työpaikan säännöt ja tavat tulevat tutuiksi sekä tehokkaimmat tekotavat oivalletuiksi. Rekrytoinnista on ns. ulkoisia kustannuksia (rekrytointi- ja henkilöstöpalvelualan yritysten palkkiot, rekrytointi-ilmoittelu, rekrytointimessut, headhuntereiden palkkiot, palkkiot omille työntekijöille jne.) ja ns. sisäisiä kustannuksia (perehdytykseen ja koulutukseen liittyvät kulut, sisäiset palvelut, matkakustannukset jne.). Itse rekrytointiprosessin kustannukset ovat tyypillisesti seuraavat itse suoritettuna: Rekrytointi-ilmoitus 300 euroa sekä ilmoituksen laadinta, hakemusten käsittely ja haastattelut euroa. Jos käytetään ulkopuolista rekrytointikonsulttia: Rekrytointikonsultin palkkio rekrytoitavan 1-3 kk bruttopalkka (soveltuvuusarviointi euroa/kpl). Kun huomioon otetaan perehdytyksen ja koulutuksen kustannukset sekä työhön oppimisen aikaiset tuotantomenetykset, yhden henkilön palkkaamisen kustannus on 1-3 kertaa vuosipalkka. Vammaisen ja osatyökykyisen kohdalla voi työpaikalla joutua tekemään lisäksi uusia (erityisiä) järjestelyitä ja hankintoja. Koska uudessa palkkasuhteessa on omat riskinsä sekä työnantajalle että työntekijälle, on säädetty koeajasta. Koeaikana molemmat voivat purkaa työsuhteen ilman irtisanomisaikaa, kunhan tätä ei tehdä epäasiallisilla ja syrjivillä perusteilla. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa tai koeaikaa ei ole. Koeaika voidaan yleensä solmia korkeintaan 4 kuukauden mittaiseksi. Lisäksi alle 8 kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa koeajan pituus saa olla enintään puolet työsuhteen kokonaiskestosta. Koeajan jälkeen työsopimus voidaan irtisanoa irtisanomisaikojen puitteessa purkaa vain erittäin painavasta syystä. Työsopimuslain mukaan työnantajan yleiset irtisanomisajat ovat seuraavat: Kun työsuhde on jatkunut enintään 1v = 14 päivää, yli 1 v, mutta enintään 4 v = 1 kk, yli 4 v, mutta enintään 8 v = 2 kk, yli 8 v, mutta enintään 12 v = 4 kk ja yli 12 v = 6 kk. Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat sen sijaan seuraavat: Kun työsuhde on jatkunut enintään 5 v = 14 päivää ja yli 5 v = 1 kuukausi. 2
3 Todetaan ensin tavallisimmat tuet vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen ja työllistämisen tukemiseksi. Lasketaan sitten parin esimerkin avulla työnantajan kustannukset rekrytoinneista ja verrataan näitä. 1. Palkkaamisen tavalliset tuet Palkkatuki Osatyökykyistä palkattaessa työnantajan on mahdollista saada palkkatukea lähes poikkeuksetta (kunhan työnantajalle asetettavat ehdot täyttyvät), vaikkakin tuki on aina TEtoimiston harkinnanvaraisuuden varassa. Palkkatukea voidaan myöntää niin työsopimussuhteessa tehtävään työhön kuin oppisopimuskoulutukseen. Palkkatuki muodostuu kahdesta osasta, perustuesta ja lisäosasta. Vuonna 2013 perustuen suuruus on 32,46 euroa/päivä. Lisäosan suuruus vaihtelee tapauksittain työ- ja elinkeinotoimiston harkinnan mukaan. Lisäosan suuruus on enintään 60 prosenttia perustuen määrästä, joissakin tapauksissa enintään 90 prosenttia perustuen määrästä. Siten palkkatuki on n /1 325 euroa kuukaudessa. Palkkatuen määrään vaikuttavat työnhakijaan ja työnantajaan liittyvät seikat. Tukea voi saada tietyin edellytyksin myös määräaikaisiin työsuhteisiin. Palkkatuen maksaminen täysimääräisenä edellyttää, että tuella palkattavan työaika on vähintään 85 % alan normaalista työajasta. Palkkatukea voi saada kerrallaan enintään 24 kuukauden (korkeinta korotettua 12 kuukauden/vammainen 24 kuukauden) ajaksi, mutta tukea voidaan myöntää välittömästi uudestaan, kunhan sairauden tai vamman aiheuttamat vaikutukset työntekoon ovat edelleen samat. Palkkatuki voi olla enintään 75 % palkkauskustannuksista, kun tuella palkattavan henkilön vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. Palkkauskustannuksiin luetaan bruttopalkan lisäksi työnantajan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Näiden lisäksi palkkauskustannuksiin luetaan loma-ajan palkka ja lomaraha. ( Työolosuhteiden järjestelytuki Työolosuhteiden järjestelytuella voidaan korvata vammaisen tai sairaan henkilön tarvitsemia välineitä yms. tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä muutoksia, jotka ovat välttämättömiä henkilön työnteon kannalta ja joiden kustannukset ovat työnantajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen merkittäviä. Tuella voidaan korvata myös toisen työntekijän antama apu henkilön työssä selviytymisen parantamiseksi. 3
4 Tuki on harkinnanvarainen. TE-toimisto arvioi vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan perusteella työolosuhteiden järjestelytuen myöntämisen tarkoituksenmukaisuuden. Arvioinnissa otetaan huomioon myös työnantajan taloudellinen asema. Työnantajan on toimitettava TE-toimistolle riittävät selvitykset järjestelytuen tarpeen arvioimiseksi. Järjestelytuen myöntäminen työ- tai muussa palvelussuhteessa olevan työntekijän vammasta tai sairaudesta aiheutuviin hankintoihin tai muutostöihin edellyttää, että työnantaja osallistuu kustannusten rahoittamiseen kohtuulliseksi katsottavalla määrällä. Tuen enimmäismäärä työvälineiden hankkimisesta tai työpaikan muutostöistä on euroa henkilöä kohden. TE-toimisto voi hyväksyä tuen maksettavaksi kokonaan tai osittain ennakkona. Toisen työntekijän antamaa apua TE-toimisto voi myöntää enintään 20 tuntia kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Tukea maksetaan toteutuneiden tuntien perusteella 20 euroa tunnilta. ( Työhönvalmennus Henkilö, joka on vammainen ja/tai osatyökykyinen, voi saada työhönvalmennusta. Työhönvalmentaja (työvalmentaja) toimii linkkinä työntekijän ja työnantajan välillä. Hän tukee työntekijää, työnantajaa ja työyhteisöä kaikissa työhön liittyvissä kysymyksissä. Työhönvalmentajan tuella työsuhde räätälöidään sellaiseksi, että työntekijän kyvyt kohtaavat työnantajan tarpeet. Työntekijää työhönvalmentaja tukee työnhaussa, työsuhdeneuvotteluissa, työtehtävien oppimisessa, työyhteisöön tutustumisessa, työssä kehittymisessä ja työn jatkumisen tukemisessa sekä työsuhteeseen liittyvissä seikoissa (esim. työsopimus, verokortti, tuet). Työnantajaa työhönvalmentaja tukee sopivan työntekijän etsimisessä, työsuhdeneuvotteluissa, työtehtävien etsimisessä ja räätälöinnissä, työntekijän perehdyttämisessä työhön, työyhteisöön ja työyhteisön sääntöihin sekä työsuhteeseen liittyvissä seikoissa (esim. työsopimus, palkkatuen ym. tukien hakeminen). Työhönvalmentajan tuki on tarvittaessa pitkäaikaista ja pysyvää. Sen määrä ja laatu räätälöidään aina työntekijän, työnantajan ja työyhteisön yksilöllisten tarpeiden mukaan. Työhönvalmennusta järjestävät TE-toimistot, työeläkelaitokset, Kela, Vakuutuskuntoutus sekä mm. vammaisjärjestöt ja erityisoppilaitokset. Työhönvalmennus ei aiheuta kustannuksia työnantajalle. ( 4
5 Muita tukia Vammainen työllistyjä voi saada apuvälinetukea Kelalta tai vakuutusyhtiöltään. Tällä katetaan kaikki tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset, jotka aiheutuvat vammaiselle työllistyjälle työn kannalta välttämättömistä erityislaitteista ja apuvälineistä sekä näiden huollosta, korjauksesta ja käyttöönotosta. Kuntien ja Kelan vammaispalvelut korvaavat vammaiselle työllistyjälle kuljetuksista ja henkilökohtaisista avustajista aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Lisäksi työllistymistä pyritään edistämään (ennen työsuhteen solmimista) työkokeiluilla, työharjoitteluilla ja työelämävalmennuksin, jotka on nykyisin yhdistetty TE-toimistojen työkokeilupalveluksi. Nämä eivät maksa työnantajalle mitään, vaan kulut maksaa TEtoimisto, Kela, työeläkelaitokset tai Vakuutuskuntoutus. Näissä kuitenkin puhutaan hyvin rajallisesta ajanjaksosta enintään 6 kuukaudesta yhdellä työnantajalla. Osatyökykyinen työntekijä voi tulla työpaikalle myös avotyötoiminnan, yhteishankintana tapahtuvan työvoimakoulutuksen tai oppisopimuskoulutuksen kautta. Lopuksi on syytä huomauttaa suurtyönantajiin liittyen, että vajaakuntoisille työntekijöille on mahdollista ottaa erillinen TyEL-vakuutus. Näin osatyökykyisen palkkaamiseen liittyvät riskit eivät vaikuta muiden vakuutettujen ja vakuutusten maksuluokkaan. Lisäksi vajaakuntoisen vakuutuksen maksu on aina perusluokka (neljä), joka vastaa km. työkyvyttömyysmaksua. 2. Esimerkkilaskelma työnantajan kustannuksista vammaisen palkkaamisesta Alla olevassa kuviossa on esitetty työnantajan kustannukset vammaisen palkkaamisesta kahden ensimmäisen vuoden aikana eri kuukausipalkkatasoilla. Tämän jälkeen vammaisen voi olettaa olevan oikein räätälöityyn tehtävään täysin työkykyinen eikä työnantajalle enää aiheudu erillisiä kustannuksia eikä työnantaja myöskään saa erillisiä tukia. Sinällään on hyvin mahdollista, että vammaisen palkkaamisesta saatava palkkatuki jatkuu tämän jälkeenkin. Tällöin tilanne vastaa tämän esimerkin toista vuotta. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut työntekijän bruttopalkasta ovat 21 prosenttia. Muut sivukulut ovat keskimäärin reilut 36 prosenttia bruttopalkasta. Vammaisen ja monien osatyökykyisten työllistymisessä ja työllistämisessä on mahdollista käyttää apuna työhönvalmennusta. Tämä vähentää merkittävästi työnantajan ja vanhojen työntekijöiden työajan tarvetta perehdytykseen ja koulutukseen. Työnantaja säästää myös mm. palkkatuen hakemiseen kuluvassa ajassa. Keskimäärin voi arvioida tämän laskevan rekrytoinnista aiheutuvia kuluja rekrytoitavan puolen kuukauden palkkaa vastaaviksi (neljäsosa keskimääräisistä) ja perehdytyksestä aiheutuvia kuluja 5 kuukauden palkkaa vastaaviksi (puolet keskimääräisistä). 5
6 Vammaisen kohdalla palkkatuki on korkein korotettu (perustuki ja 90 % lisäosa) ensimmäisen 12 kuukauden ajan. Seuraavan 12 kuukauden ajan vammaisen palkkaamisesta saatava palkkatuki on perustuen suuruinen. Vammaisen palkkaamisen johdosta työnantaja hakee ja saa työolosuhteiden järjestelytukea korkeimman mahdollisen euroa. Tämä edellyttää työpaikalla järjestelyjä, joiden kustannus on tuon yli. Tuki on mahdollinen vammaisen palkkaamisen myötä, mutta se koituu koko työpaikan hyväksi. Kuviossa 1 on kuvattu eri kuukausipalkkatasoilla kahden vuoden työvoimakustannuksia. Kustannukset on jaettu ensimmäisen ja toisen 12 kuukauden kustannuksiksi palkkatuen jaksotuksen mukaan. Yllä kuvatut rekrytointi- ja perehdytyskustannukset ovat sisällä ensimmäisen vuoden kustannuksissa. Työolosuhteiden järjestelytuki on laskettu vammaisen palkkaamisesta saatavaksi tuloksi, mutta itse investoinnista aiheutuvia kuluja ei ole laskettu vammaisen kustannuksiksi, sillä hyötyjen on katsottu tulevan työpaikalle kokonaisuutena. Kappaleen 4 vertailuissa on myös vertailu ilman järjestelytukea. Vammaisen palkkaaminen euron kuukausipalkalla aiheuttaa ensimmäisenä vuonna noin euron nettokustannuksen työnantajalle. Reilun euron kuukausipalkkatasolla kustannus ensimmäisen vuoden aikana on euroa. Kahden vuoden kokonaiskustannus on euroa 700 euron kuukausipalkalla euron kuukausipalkkatasolla työnantajan kustannukseksi muodostuu euroa kahden vuoden aikana. Kahden vuoden kustannus on euroa euron kuukausipalkalla. Kuvio 1. Työnantajan kustannus vammaisen palkkaamisesta kahden ensimmäisen vuoden aikana eri kuukausipalkkatasoilla. 6
7 3. Vaihtoehtoisen rekrytoinnin kustannukset työnantajalle Alla olevassa kuviossa 2 on esimerkki työnantajan kustannuksista, kun työnantaja palkkaa muun henkilön, joka on oikeutettu palkkatuen perusosaan ensimmäisen vuoden ajan. Toisena vuonna henkilön palkkaamisesta ei saa enää tukia. Työvoimakustannukset on esitetty kahden ensimmäisen vuoden ajalta eri kuukausipalkkatasoilla. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut työntekijän bruttopalkasta ovat 21 prosenttia. Muut sivukulut ovat keskimäärin reilut 36 prosenttia bruttopalkasta. Työolosuhteiden järjestelytukea henkilön palkkaamisesta ei saa. Työhönvalmennusta ei myöskään ole mahdollista saada työpaikan ulkopuolelta järjestettynä ja maksettuna. Niinpä työnantajalle aiheutuu rekrytoinnista keskimääräiset kustannukset, jotka vastaavat rekrytoitavan 2 kuukauden palkkaa (4-kertaiset työhön valmennettavaan vammaiseen verrattuna). Itse perehdytyksestä ja koulutuksesta aiheutuneet kustannukset sekä työhön oppimisvaiheessa menetetty tuotanto aiheuttavat kustannukset, jotka vastaavat keskimäärin 10 kuukauden palkkaa (2-kertaiset työhön valmennettavaan vammaiseen verrattuna). Kuviossa 2 on kuvattu eri kuukausipalkkatasoilla kahden vuoden työvoimakustannuksia. Kustannukset on jaettu ensimmäisen ja toisen 12 kuukauden kustannuksiksi. Rekrytointi- ja perehdytyskustannukset ovat sisällä ensimmäisen vuoden kustannuksissa. Nyt työnantajan kustannuksia laskee vain palkkatuen perusosa ensimmäisen 12 kuukauden aikana. Kuvio 2. Työnantajan kustannus palkkatuetun palkkaamisesta kahden ensimmäisen vuoden aikana eri kuukausipalkkatasoilla. 7
8 Ensimmäisen vuoden nettokustannus on euroa 550 euron kuukausipalkalla. Reilun 900 euron kuukausipalkkatasolla aiheutuu euron vuosikustannus. Ensimmäisen vuoden kustannus on euroa vajaan euron kuukausipalkalla. Kahden vuoden kokonaiskustannus on euroa 500 euron kuukausipalkalla. Vajaan euron kuukausipalkalla kustannus kahdelta vuodelta on euroa. Vajaan euron tasolla ylittyy euroa kahden vuoden aikana kuukausipalkoilla työnantajan nettokustannus on reilut euroa kahdessa vuodessa. 4. Kustannusten ero Vertaillaan vammaisen ja henkilön, joka on oikeutettu peruspalkkatukeen ensimmäisen vuoden aikana, rekrytoinnin kustannuksia kahden ensimmäisen vuoden aikana. Vähennetään jälkimmäisen rekrytoinnin kustannuksista vammaisen rekrytoinnista kahden vuoden aikana syntyneet kustannukset. Kuviosta 3 nähdään helposti, että työnantajan kustannukset vammaisen rekrytoinnista ovat merkittävästi matalammat varsinkin ensimmäisen vuoden aikana. Alle euron tasolla ero tulee etenkin työolosuhteiden järjestelytuesta ja tämän ylittävillä palkkatasoilla puolestaan korkeimmasta korotetusta palkkatuesta. Euromääräisesti merkittävä on sekä palkkatason ja samalla osaamisvaatimustason noustessa aina merkittävämmäksi tulee työhönvalmennuksen avulla saavutettu säästö. Kuvio 3. Työnantajan kustannus ero palkkatuetun ja vammaisen palkkaamisesta kahden ensimmäisen vuoden aikana eri kuukausipalkkatasoilla. 8
9 Ensimmäisen vuoden aikana saavutetaan euron säästö, kun palkkataso on reilut 800 euroa kuukaudessa, ja euron säästö, kun palkka on vajaat euroa kuukaudessa. Säästö nousee euroon reilun euron kuukausipalkkatasolla. Toisena vuonna säästö on vajaat euroa 600 euron kuukausipalkkatasolla ja saavuttaa maksimin lähes euroa vajaan 800 euron palkkatasolla. Työnantajan kahden vuoden kokonaissäästöksi vammaisen rekrytoinnista muodostuu euroa 900 euron kuukausipalkalla, euroa vajaan euron palkalla ja euroa euron palkkatasolla. Kuviossa 4 on suhteutettu vammaisen palkkaamisesta työnantajan etu vaihtoehtoisen rekrytoinnin kustannuksiin ja vieläpä erikseen kahtena vuotena. Ensimmäisen vuoden ja koko kahden vuoden etu on suhteellisesti erityisen suuri (selvästi yli 60 prosenttia alle 700 euron kuukausipalkoilla) matalilla palkkatasoilla johtuen könttäsummaisesta tuesta työolosuhteiden järjestelytuen kautta. Toisena vuonna säästö on suhteellisesti suuri (60 prosenttia) matalilla palkkatasoilla aiheutuen siis vammaisen palkkaamisesta edelleen saadusta peruspalkkatuesta. Kuvio 4. Työnantajan kustannusten suhteellinen ero palkkatuetun ja vammaisen palkkaamisesta kahden ensimmäisen vuoden aikana eri kuukausipalkkatasoilla. Kuviossa 5 on jätetty työolosuhteiden järjestelytuki huomiotta. Tämä vaikuttaa luonnollisesti vammaisen palkkaamisesta saatuun säästöön ja etenkin matalilla palkkatasoilla. Tästä huolimatta vammaisen palkkaamisen kustannukset työnantajalle ovat merkittävästi alhaisemmat. 9
10 Kuvio 4. Työnantajan kustannus suhteellinen ero palkkatuetun ja vammaisen palkkaamisesta kahden ensimmäisen vuoden aikana eri kuukausipalkkatasoilla ilman työolosuhteiden järjestelytukea. Suhteellisesti tarkasteltuna kustannukset ovat prosenttia alhaisemmat aina vajaan euron palkkatasolle asti ja prosenttia alhaisemmat euron kuukausipalkoilla ensimmäisenä vuonna. Toisena vuonna työnantajan nettokustannukset ovat 60 prosenttia alemmat aina reilun 700 euron kuukausipalkalle asti. Kahden vuoden aikainen kokonaisetu on prosentin luokkaa lähes euron palkkatasolle asti. Kokonaissäästö on reilut 20 prosenttia 30 prosenttia ensimmäisenä ja reilut 10 prosenttia toisena vuonna vielä euron kuukausipalkallakin. Jos oletetaan, että vammaiselle tulisi toisena vuonna 20 prosentin ja vaihtoehtoiselle rekrytoinnille tulisi 10 prosentin palkankorotus, vammaisen palkkaamisen suhteellinen etu supistuisi euron palkkatasollakin vain vajaat 5 prosenttiyksikköä. Matalimmilla palkkatasoilla erotus pienenisi 1-3 prosenttiyksikköä. Molempien palkankorotuksen ollessa sama 10 tai 20 prosenttia suhteellisen edun supistuminen jää 1-2 prosenttiyksikköön. Rekrytoinnin epäonnistuessa työnantajan kustannuksena on vähintään 0,5-1 kuukauden palkkauskulut sekä uuden rekrytoinnin ja perehdytyksen kustannukset. Rekrytoinnin riskit pienenevät merkittävästi valmennuksen kautta varsinkin omaan rekrytointiin verrattuna. Työhönvalmentaja etsii niin työnantajan kuin työntekijän kannalta sopivimman ratkaisun. Yhteenvetona voidaan todeta, että ainakaan kustannuksista ja riskeistä lähtien ei ole syytä sulkea vammaisia ja osatyökykyisiä rekrytointiharkintojen ulkopuolelle. Työnantajan kustannukset jäävät prosenttia alhaisemmiksi tuetun työllistämisen kautta. Myöskin riskit ovat työhönvalmennuksen kautta pienemmät. Samalla vammainen monimuotoistaa ja tuo erilaisia näkökantoja työyhteisöön, tekemiseen ja myös kehittämiseen. 10
Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö
Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset VATES-säätiö Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin
Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö
Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet Harri Hietala VATES-säätiö Työkyvyttömyyseläkeläiset Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1) Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200
Työkykyyn panostaminen kannattaa?
Työkykyyn panostaminen kannattaa? Työvoimaa kuntoutujista kaikki voittaa Harri Hietala VATES-säätiö Tarvetta työvoimalle? Elatussuhde 1,6 Elatussuhde lasten, vanhusten ja ei-työllisten määrä suhteessa
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan
Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus
Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014
Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset
Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset - Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 :n palkoilla. - Ansiotuloa
Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi
Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on
Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle
Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena
Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015
Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin
Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.
Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen
PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI
PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI 11.5.2017 1 Palkkatuen myöntämisen yleiset edellytykset 1) työ- ja elinkeinotoimisto arvioi työttömän työnhakijan työttömyyden johtuvan ammatillisen
Työhönvalmennuksen prosessikortit
Työhönvalmennuksen prosessikortit Oma halu työelämään Asiakkaaksi ohjautuminen Kyky nähdä asiakkaan osaaminen ja vahvuudet Työhönvalmennus työpaikalla Neuvonta, ohjaus, mentorointi, opetus Työllistyminen
Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot
Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista
Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen!
Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Sisällys 1. Johdanto... 4 2. TE-toimiston työkokeilu... 6 3. Kelan työkokeilu... 8 4. Palkkatuki... 10 5. Oppisopimuskoulutus... 12 6. Työolosuhteiden järjestelytuki...
TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto
TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään
Yleistä kuntouttamiseen liittyen
Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä
Työntekijän palkkaaminen Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy
Työntekijän palkkaaminen 25.10.2017 Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy Uuden työntekijän tarve? Toimiako yksin vai toiminko työantajana ja kasvatan yritystä? Kysynnän ja tarjonnan suhde? Kasvaako yritys
Palkkatuki 29.10.2015
Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki Työnantaja voi hakea palkkatukea työhön palkattavan työttömyyden keston perusteella. Mahdollista hakea myös työhön palkattavan vamman tai sairauden perusteella. Myöntäminen
TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto
TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja
Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray
Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn Helsinki 1.3.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä 13, rahoittajana
Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla 22.5.2017 Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 20.9.2017 Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi
Työhönvalmentaja etsii työlleen tekijän
Yhdenvertaisuusseminaari 30.11.2017 Helsinki Työhönvalmentaja etsii työlleen tekijän Yhdenvertaisuus työelämässä 30.11.2017 Anne Korhonen Mitä mielikuvia tai ajatuksia tulee mieleen sanasta työhönvalmentaja?
Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012
Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia
Palkkatuki Uudenmaan TE-toimisto, Palkkatukiyksikkö
Palkkatuki 1 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 7 luku 1 - Palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä
Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita
Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Uudenmaan TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto Anne Hirvonen Tilastotietoa koko maa 2 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto
Palkkatuki muutoksia10.5.2010
Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana
Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä
Uudistuva palkkatuki Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistamisen tavoitteet Tavoitteena on parantaa Työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua Tukipäätösten ennakoitavuutta
OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk)
2014 OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) Työllistymiseen liittyvänä tukimuotona Oulun kaupunki myöntää yritysten palkkatuettuihin oppisopimustyösuhteisiin
Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko
Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti
Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle
Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden
Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja
Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta
Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09
MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla
TUETTU TYÖLLISTYMINEN
TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi
TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko
TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset
Välityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö
Välityömarkkinat osana työelämää Pori 11.6.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Edistää vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä sekä kehittää työelämän monimuotoisuutta.
Työ- ja elinkeinotoimisto tänään
Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan
Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti
Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you
TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla
TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla Julkisen sektorin palvelut yrittäjilletapahtuma Kluuvissa 10.11.2010 KLUUVIN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO Toiminta-ajatus: Tehokkaan työnvälityksen ja osaavan
Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho
Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI
Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.
Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.
Palkkatuki ja oppisopimuskoulutus Eija Sumen, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
Palkkatuki ja oppisopimuskoulutus 10.10.2017 Eija Sumen, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu harkinnanvarainen tuki. Palkkatuen
TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja
TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja Sosiaaliviraston vammaistyössä tuettua työtä järjestetään Tuetun työllistymisen
Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012
Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Kuntoutusasiain neuvottelukunta, STM 24.4.2013 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja
Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet
Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,
Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja
Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993
TE-palvelut muutoksessa. 6.3.2014 Maaret Rantolahti
TE-palvelut muutoksessa 1 Palvelut ja palveluverkosto uudistuvat Tarjolla entistä monipuolisemmat ja selkeämmät palvelut henkilö-, työnantaja- ja yritysasiakkaille. Tämän vuoden alusta lähtien TE-toimiston
Palkkatuen muutokset 2017
Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita
SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI. Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista. Helsinki 2.5.
SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista Helsinki 2.5.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä
Työtä vai työelämäosallisuutta?
Työtä vai työelämäosallisuutta? Ajankohtaista osatyökykyisten työllistymisen toimintaohjelmasta. Työharjoittelu portti työelämään -projektin verkostoseminaari Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus 13.3.2013
Työn tuki -malli 2011
Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010
Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö
Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina
Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina Kestävyysvaje 2 %, jäämä/bkt Lähde: Tilastokeskus ja VM 1 Väestön ikärakenne 3 6 500 000 henkilöä 6 000 000 5 500 000 5 000 000 4 500 000 4 000
Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi
Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta
Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu
Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa
EK:n 3+6 oppisopimusmalli
EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin
Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen. Helsinki Jukka Lindberg
Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen Helsinki 11.10.2016 Jukka Lindberg 2 Vates-säätiön toiminta Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä,
EK:n 3+6 oppisopimusmalli
EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin
Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.
Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen
PALKKATUKIUUDISTUS 1.1.2015
PALKKATUKIUUDISTUS 1.1.2015 Uudenmaan hanketoimijoiden seminaari 23.1.2015 Riitta Somero ja Hellä Neuvonen-Seppänen Uudenmaan ELY-keskus ja TE-toimisto 17.2.2015 1 Palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen
Tuloksia yrityskyselystä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä
Tuloksia yrityskyselystä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisestä Tähän raporttiin on koottu alustavasti tuloksia kyselystä, jossa selvitettiin yritysten käsityksiä vammaisten ja osatyökykyisten
Vates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa
Vates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa 3.11.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja kouluttaja Pohjanmaa Häme Keski-Suomi Uusimaa
Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta
Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu
Osatyökykyiset rekrytoinnin mahdollisuudet Niina Tammi, Sataosaa hanke Jaana Jantola, Seuturekry Oy
Osatyökykyiset rekrytoinnin mahdollisuudet 1.11.2018 Niina Tammi, Sataosaa hanke Jaana Jantola, Seuturekry Oy SATAOSAA maakunnallinen kokeilu Satakunnan mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Osa hallituksen
hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki
hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi
Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen
Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,
Työhönvalmennus työpaikalla. Työyhteisön kouluttaminen/ tiedottaminen. Työn etsiminen ja työllistymisen valmistelu
Tuetun työllistymisen työhönvalmennusprosessi 1 6 7 Asiakkaaksi ohjautuminen Työkyvyn ja -taitojen kartoittaminen Tukien ja etuuksien selvittäminen 2 3 Työhönvalmennus työpaikalla 5 Työyhteisön kouluttaminen/
Palkkatuki 25.11.2010 3
Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat
Työnantaja osatyökykyistä nuorta rekrytoimassa
Työnantaja osatyökykyistä nuorta rekrytoimassa Patrik Tötterman FT, erityisasiantuntija Työ- ja elinkeinoministeriö Ja Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke 13.9.2017 Lukuja osatyökykyisyydestä Osatyökykyisyys
Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle
TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta
Välityömarkkinatoimijat ja palkkatuki
Välityömarkkinatoimijat ja palkkatuki Iisalmi 20.1.2017 ja Kuopio 23.1.2017 Esityksessä käsitellään lyhyesti 1.1.2017 voimaan tulleita palkkatukeen liittyviä muutoksia. Julkinen työvoima- ja yrityspalvelulaki
Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö
Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Sovellettavat säädökset ja ohjeet Laki julkisesta työvoima-
Työnantajasektori: Yritys Yhdistys/säätiö Muu. Henkilöstön lukumäärä: Tukea haetaan ajalle: Noudatettava työehtosopimus: euroa / kuukausi
Hakemuslomake Työnantaja (tuen hakija) Nimi: Nuorten työllistämistuki Työnantajasektori: Yritys Yhdistys/säätiö Muu Y-tunnus: Osoite: Kotikunta: Toimiala: Henkilöstön lukumäärä: Yhteyshenkilö: Puhelinnumero:
Välityömarkkinoiden koordinointi. Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto
Välityömarkkinoiden koordinointi Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Välityömarkkinakoordinaattorin tehtävät Välityömarkkinatoimijoiden segmentointi, tietojen päivittäminen ja tietojen
Paikka auki. osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma
Paikka auki osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma Paikka auki - osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma Paikka auki - peruslähtökohdat Paikka auki -avustusohjelman tarkoituksena
Työpaikan/ Järjestön nimi: PEREHDYTYSOPAS 1/2015 Osaava tekijä hanke Verkostomainen työpaja
Työpaikan/ Järjestön nimi: PEREHDYTYSOPAS 1/2015 Osaava tekijä hanke Verkostomainen työpaja Työntekijä (nimi ja puhelin) Perehdyttäjä (nimi ja puhelin) Perehdytysajankohta/-kohdat 1. JÄRJESTÖN TOIMINTA
Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen
Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä
Palvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki
NEUVOTTELUTULOS YLEISSOPIMUKSEN PALTA -JYTY UUDISTAMINEN Aika 30.1.2018 Paikka Palvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki Läsnä PALTA ry JYTY ry. Hanne Salonen Päivi Salin 1. Sopimuskausi
11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen
Kaupunginhallitus 454 14.12.2015 Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen 1878/02.05.01/2015 KHALL 14.12.2015 454 Kaupunginvaltuusto on 7.9.2015 94 käsitellyt valtuutettu
Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Pähee OTE. näyttöön perustuva. työhönvalmennus ja tuettu työ vammaispalveluissa.
Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Pähee OTE näyttöön perustuva työhönvalmennus ja tuettu työ vammaispalveluissa versio 1 6/18 TYÖHÖNVALMENNUS VALMENNUS JA TYÖ/OPISKELUPAIKAN ETSINTÄ Ensisijainen
Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus
Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS
Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa
Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan
Paikka auki II - osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma
Paikka auki II - osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma 1 Paikka auki II - peruslähtökohdat Paikka auki II -avustusohjelman tarkoituksena on edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden
LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy
LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan
Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet
Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen
TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus
TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 11.9.2014 TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita,
Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena
Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Uudenmaan alueen TYÖHÖNVALMENNUKSEN VERKOSTOPÄIVÄ 11.11.2014, Validia Ammattiopisto, Nina Orlo, Vakuutuskuntoutus VKK Vakuutuskuntoutus VKK vuonna 1964 perustettu tapaturma-,
Rekrytointikynnyksen madaltaminen. - Miten riskit vähenevät?
Rekrytointikynnyksen madaltaminen. - Miten riskit vähenevät? Patrik Tötterman FT, PsL Erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö OTE-hanke, virkamiesryhmä Kelan kuntoutusasiain neuvottelukunta Ei
Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho
Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten
Työkykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme
Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle Jukka Lindberg Kehittämispäällikkö Vates säätiö 8.3.2016 Työkykymme tänään Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään
Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa
Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen
Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.
Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä
Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.
Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos
TE-toimiston palvelut. 11.11.2014 Jutta Jänkävaara-Lempiäinen, palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, tuetun työllistymisen palvelut
TE-toimiston palvelut Jutta Jänkävaara-Lempiäinen, palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, tuetun työllistymisen palvelut Alueelliset TE-palvelut Uudenmaan TE-toimisto Varsinais-Suomen TE-toimisto Satakunnan
Vammaisten työllistymisen. taloudellinen merkitys
Vammaisten työllistymisen tukitoimien i i vaikuttavuus ja taloudellinen merkitys 15.6.2011 Veera Laiho Pasi Holm Osa vammaisista työhaluisia ja työkykyisiä Työkyky on erinomainen tai hyvä 35 %:lla vammaisista
Klubitaloista tukea arkeen ja työllistymiseen. 2.12.2013 Lea Nikula
Klubitaloista tukea arkeen ja työllistymiseen 2.12.2013 Lea Nikula Nuorten Ystävät vankalla pohjalla Perustettu 1907 Oulussa Ensimmäinen työntekijä tittelillä katulastenkaitsija Ainolan lastentarha 1914
Alkusanat. Helsingissä
MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Muutosturvan tavoitteena on parantaa taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä irtisanotun työntekijän asemaa ja edistää