HALLITUKSEN ESITYSLISTA 7/2016. Kokous: Tiistai klo Pielinen-kabinetti, Kärki, Mattilanniemi 6

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO HALLITUKSEN ESITYSLISTA 7/2016 Kokous: Tiistai klo Pielinen-kabinetti, Kärki, Mattilanniemi 6 Läsnä: Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff, puheenjohtaja Professori Timo Ahonen Professori Rauno Julin Opiskelija Jani Kykkänen Toimitusjohtaja Antti Määttä Lehtori Auli Poutanen Emerita professori Krista Varantola Muut läsnäolijat Rehtori Matti Manninen Hallintojohtaja Kirsi Moisander Yhteysjohtaja Anu Mustonen Talousjohtaja Päivi Seppä (läsnä asiassa 3-5 ja 7, kohta 2) Strategiajohtaja Kari Pitkänen (läsnä asiassa 4) Suunnittelupäällikkö Jarkko Pirkkalainen (läsnä asiassa 4) Controller Vesa Kupari (läsnä asiassa 5) Henkilöstöjohtaja Jouni Valjakka (läsnä asiassa 7, kohta 2) Sihteeri suunnittelija Marjo Havila p , marjo.havila@jyu.fi. 1. Päätösvaltaisuuden toteaminen 2. Esityslistan hyväksyminen Hallituksen esityslista 7/2016 Sivu 1 / 8

2 3. Talousraportti (Tiedoksi) Rehtori Matti Manninen, p , (Valmistelija talousjohtaja Päivi Seppä, p , Vuoden 2016 tilikauden tulos budjetoitiin lievästi ylijäämäiseksi pienentämällä kuluja vuoden 2015 tasosta. Toukokuisessa budjetin tarkistuksessa täydentävän rahoituksen kokonaistuottoja ja henkilöstökuluja budjetoitiin lisää, mikä ennakoi tutkimuksen henkilöstökustannusten laskun taittumista. Kahdeksan kuukauden talouden toteuma on budjetoitua tasoa parempi. Parempaa taloudellista tulosta selittää lähes kaikkien kulujen toteuma hieman budjetoitua matalampana. Marras-joulukuun kulutaso tulee todennäköisesti olemaan korkeampi, koska alkuvuoden kulutasossa on vielä seurattu koko vuoden ennustetta. Sijoitustoiminnan tuotot ovat selvästi matalammat kuin vuonna 2015, mutta vastaavat budjetoitua tasoa. Yksiköt tarkistavat vuoden 2016 budjettejaan vielä mennessä. Liitteenä on yliopistotason toteutunut tuloslaskelma tilanteesta (liite 1) sekä sitä täydentävät yksikkökohtaiset raportit (liitteet 2-3). ESITYS: Todetaan taloustilanne. 4. Jyväskylän yliopiston sisäinen rahanjakomalli vuodesta 2017 (Päätösasia) Rehtori Matti Manninen, p , (Valmistelijat suunnittelupäällikkö Jarkko Pirkkalainen, p , strategiajohtaja Kari Pitkänen p , ja talousjohtaja Päivi Seppä, p , Hallituksen esityslista 7/2016 Sivu 2 / 8

3 Valtioneuvosto on hyväksynyt uudistetun yliopistojen rahoitusmallin, jolla jaetaan valtion perusrahoitus yliopistoille vuodesta 2017 alkaen. Mallin perusrakenne vastaa varsin pitkälle vuosien rahoituksen määräytymisessä käytettyä rahoitusmallia, joskin harkinnanvaraista strategisen rahoituksen painoa on uudessa mallissa nostettu kahdella prosenttiyksiköllä (10 -> 12 %) laskennallisten kriteereiden osuutta pienentämällä. Tämän lisäksi laskennallisten kriteereiden osuutta on rahoitusmallissa pienennetty kasvattamalla ns. alakohtaisuuden perusteella määräytyvän rahoituksen osuutta yhdellä prosenttiyksiköllä. Nämä muutokset ovat pienentäneet koulutuksen kriteerien perusteella määräytyvää rahoitusta kahdella (41 -> 39 %) ja tutkimuksen kriteerien perusteella määräytyvää rahoitusta yhdellä (34 -> 33 %) prosenttiyksiköllä. Myös koulutuksen ja tutkimuksen yksittäisten kriteerien painoja on uudistuksen yhteydessä pienessä määrin muutettu. Muun muassa 55 opintopisteen suorittaneiden mukaan rahoituksesta määräytyy 10 prosenttia entisen 12 prosentin sijaan, ja valmistuneiden työllisten kriteerin mukaan määräytyy nyt kaksi prosenttia rahoituksesta entisen yhden prosentin sijaan. Ylemmissä korkeakoulututkinnoissa yliopistojen tutkinnot jaetaan rahoitusmallissa kymmeneen ohjauksen alojen perusteella muodostettuun luokkaan, joista jokaisessa rahoitusta tuovat vain ne yliopistossa suoritetut tutkinnot, jotka eivät ylitä ministeriön kanssa kuhunkin luokkaan sovittua tutkintotavoitetta. Tutkimuksen kriteereissä julkaisujen mukaan määräytyy edellisen mallin tavoin 13 prosenttia rahoituksesta, mutta julkaisufoorumin tasoluokkien kertoimien muutokset painottavat mallissa aiempaa enemmän korkeampien tasoluokkien julkaisuja. Yliopistojen rahoitusmallin kriteerit kertovat, millä perusteilla yliopistoille myönnetään perusrahoitusta, mutta yliopistoilla on itsellään päätösvalta saadun rahoituksen kohdentamisessa organisaation sisällä ja samalla omien strategisten tavoitteiden tukemisessa. Jyväskylän yliopisto on vuosien sopimuskauden rahoituksessa käyttänyt omaa sisäistä rahoitusmalliaan, jossa on ollut kolme elementtiä: perusosa, tuloksellisuuden perusteella määräytyvä ns. OKM-osa, sekä harkinnanvarainen strateginen rahoitus. Perusosa on tuonut vuosittaiseen rahanjakoon vakautta ja näin mahdollistanut yksiköiden toiminnan pitkäjänteisemmän suunnittelun. OKM-osa on rakenteeltaan noudattanut pitkälti OKM:n käyttämää valtakunnallista rahoitusmallia ja ottanut näin huomioon yksiköiden tuloksellisuuden kehityksen. Rehtorin allokoima Hallituksen esityslista 7/2016 Sivu 3 / 8

4 strateginen rahoitus on antanut mahdollisuuden edistää yliopiston omia strategisia tavoitteita. Valtakunnallisen rahoitusmallin muuttuminen yhdistettynä vuosille opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa solmittavaan sopimukseen ja sen tuomiin uusiin haasteisiin edellyttää myös yliopiston sisäisen rahoitusmallin uudistamista. Lähtökohtana on, että Jyväskylän yliopiston päättymässä olevan sopimuskauden sisäinen rahoitusmalli on osoittautunut varsin toimivaksi sen perusrakenteen osalta. Riittävän suuri perusosa tuo vuosittaiseen rahanjakoon pitkäjänteisemmän suunnittelun tarvitsemaa vakautta. Rehtorin kohdistama strateginen rahoitus on antanut mahdollisuuden tukea yliopiston strategisia tavoitteita tavalla, johon millään laskennallisella mallilla ei kyettäisi. Valtakunnalliseen rahoitusmalliin pitkälti perustuva OKM-osa puolestaan tunnetaan yksiköissä ja niiden johdossa. Huomiota uudistettavassa sisäisessä rahoitusmallissa on kuitenkin kiinnitettävä siihen, että valtakunnallista mallia sovelletaan siten, että käytettävät kriteerit tukevat keskeisimpiä yliopiston strategisia kehittämissuunnitelmia. Valtakunnallisesta mallista poikkeava soveltaminen OKM-osassa koskee lähinnä koulutuksen kriteereitä, joiden on tuettava opintojen läpäisyä normiajassa, yksiköiden halua riittävien ja joustavien opintosuoritusmahdollisuuksien järjestämiseksi sekä opetussuunnitelmatyön keskeisiin tavoitteisiin kuuluvaa tiedekuntien ja tutkinto-ohjelmien keskinäistä, aiempaa laajempaa opetusyhteistyötä. Keskeiseksi koulutuksen kriteeriksi otetaan annettujen opintopisteiden määrä. Samalla pienennetään tutkintojen perusteella määräytyvän rahoituksen osuutta. Huomattava kuitenkin on, että moni muukin koulutuksen kriteeri kohdistuu tutkinto-opiskelijan omalle tiedekunnalle. Tutkintomäärien perusteella määräytyvän rahoituksen painon pienentyminen korostaa 55 opintopisteen suorittaneiden perusteella määräytyvää rahoitusta eli opintojen sujuvaa etenemistä. ESITYS: 1) Jyväskylän yliopisto uusii sisäisessä rahanjaossa käytettävän rahoitusmallinsa siten, että se on käytössä, kun yksiköille kohdistetaan rahoitusta vuodelle ) Rahoitusmallissa säilytetään entiset kolme pääelementtiä: a. Kunkin yksikön saama perusrahoitus, joka tukee yliopiston yksiköiden toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua (vähintään noin kolmannes mallin kautta kohdennettavasta rahoituksesta). Perusrahoituksen jakautumaan yliopiston Hallituksen esityslista 7/2016 Sivu 4 / 8

5 yksiköiden kesken tehdään yksiköiden muuttuneiden vastuiden edellyttämät korjaukset; b. OKM:n rahoitusmallista sovellettu yksiköiden tuloksellisuuteen perustuva rahoitusmallin osa (vähintään noin kolmannes mallin kautta kohdennettavasta rahoituksesta), joka motivoi yliopiston yksiköitä kehittämään toimintaansa yliopiston strategisten tavoitteiden suuntaan ja jossa koulutuksen ja tutkimuksen kriteerein kohdennettavan rahoituksen keskinäinen suhde on sama kuin vuonna 2017 käyttöön tulevassa valtakunnallisessa rahoitusmallissa; c. valtakunnalliset tehtävät, yliopiston tutkijakoulu sekä rehtorin kohdennettavissa oleva strateginen rahoitus, jonka avulla rehtori voi tukea harkinnanvaraisesti yliopiston strategisten tavoitteiden toteutumista (vähintään noin viidennes mallin kautta kohdennettavasta rahoituksesta). 3) Yliopisto siirtyy palvelurakenteessa lukien kustannusten kohdentamismalliin, jossa palvelukokonaisuuksien kokonaiskustannukset kohdistetaan täysimääräisesti yksiköille. Rehtori valtuutetaan päättämään eri palvelukokonaisuuksien kustannusten kohdentamisperiaatteet. Vuoden 2017 talousarviossa tiedekunnat ja erillislaitokset maksavat palveluista yliopistopalveluihin siirtyneiden henkilöiden kustannustason. 4) Rehtori valtuutetaan päättämään yliopiston sisäisen rahoitusmallin yksityiskohdista 5. Sijoituskatsaus (Tiedoksi) Rehtori Matti Manninen, p , (Valmistelija controller Vesa Kupari, p , Yliopiston sijoitustoiminta aloitettiin kesällä 2011, jolloin sijoitettiin pitkäaikaissijoituksena 35 M. Sen jälkeen sijoituksia on tehty vuosina 2012, 25 M, 2013, 6 M, ,6 M ja 2016, 0,5 M. Yhteensä sijoitettua pääomaa on 67,1 M. Hallituksen hyväksymän vuoden 2015 sijoitustoiminnan vuosisuunnitelman mukaisesti rehtori hajautti sijoitussalkkua niin, että yhteistyö yhden aiemman varainhoitajan kanssa lopetettiin ja tilalle otettiin kaksi uutta varainhoitajaa. Sijoitustoimintaa Hallituksen esityslista 7/2016 Sivu 5 / 8

6 hoidetaan siis tällä hetkellä neljän ulkopuolisen salkunhoitajan avulla ja heidän toimintaansa ohjaa rehtori tukenaan varainhallintatoimikunta. Hallitus hyväksyi sijoitussuunnitelman, jossa rehtori valtuutettiin vaihtamaan sijoitusinstrumentteja nykyisten varainhoitajien kesken siten, että tavoiteallokaation osakepaino saa olla enintään 50 %. Talvella 2016 rehtori päätti siirtää varoja varainhoitajien kesken siten, että tavoiteosakepaino on tällä hetkellä 47,2 %. Myös pitkän aikavälin sijoitusinstrumenttiin, Private Equity-rahastoon, tehtiin lisäsitoumus. Vuoden 2015 loppukeväällä alkanut hermostunut tilanne osakemarkkinoilla heikkeni edelleen vuoden 2016 alussa. Lähinnä Kiinan talouden tilasta noussut huoli maailmantalouden kehittymisestä heijastui kasvaneena volatiliteettina. Myöskin markkinoiden usko keskuspankkien elvytyksen vaikuttavuuteen näyttää hiipuvan. Alkukesällä Brexit-äänestys aiheutti lisähermostuneisuutta ja kesäkuun lopussa lyhytaikaisen romahduksen osakemarkkinoilla. Yliopiston sijoitussalkku säilytti elokuun loppuun mennessä arvonsa hyvin. Kahdeksan ensimmäisen kuukauden tuotto oli + 4,6 %. Erityisen hyvin tuottivat pitkäaikaiset korkosijoitukset (+ 7,2 %), mutta myös osakkeet toipuivat alkuvuoden jälkeen (+ 2,2 %). Kiinteistöjen tuotto säilyy vakaana (+ 5,5 %). Käsitellään yliopiston sijoituskatsaus tammi-elokuu Sijoituskatsaus liitteenä 4 (salassa pidettävä laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta kohta). ESITYS: Hallitus merkitsee tiedoksi saadun sijoituskatsauksen. 6. Jyväskylän yliopiston osakkuus Funidata Oy:ssä (Päätösasia) Rehtori Matti Manninen, p , matti.manninen@jyu.fi (Valmistelija hallintojohtaja Kirsi Moisander, p , kirsi.moisander@jyu.fi) Funidata Oy:n tehtävänä on rakentaa opetuksen ja opiskelun kansallinen ydinjärjestelmä, joka perustuu yliopistojen ja korkeakoulujen yhtenäisille tarpeille. Tavoitteena on luoda edellytyksiä opetusyhteistyölle ja saada kustannussäästöjä palvelujen tuottamisessa. Yhtiömuotoisella Hallituksen esityslista 7/2016 Sivu 6 / 8

7 toimintamallilla tavoitellaan nopeaa ja joustavaa reagointia yhteisten palveluiden kehitystarpeisiin. Samalla edellytykset ehkäistä teknologiavelan syntyä paranevat. Yhtiö toimii ns. in-house yhtiönä (hankintayksikön sidosyksikkö) ja yhtiön keskeisimmät asiakkaat ovat sen omistajat, tällä hetkellä Helsingin yliopisto, Aalto-holding ja Tampereen yliopisto. Jyväskylän yliopistolle on tarjottu mahdollisuus lähteä yhtiöön osakkaaksi. Liittyminen tapahtuu suunnatulla osakeannilla seuraavien ehtojen mukaisesti: Jyväskylän yliopistolle suunnataan 8040 kappaletta yhtiön uusia osakkeita merkittäväksi. Uusien osakkeiden yhteenlaskettu merkintähinta on ,20 euroa. Annettavien osakkeiden määrä perustuu Jyväskylän yliopiston laskennalliseen kokopäiväiseen opiskelijamäärään siten, että osakemerkinnän jälkeen Yhtiön omistus jakaantuu omistajien kesken kunkin omistajan laskennallisen liittymishetkenä määräytyneen kokopäiväisen opiskelijamäärän (FTE) mukaisesti. Merkinnän ehtona on, että merkitsijä liittyy yhtiötä koskevaan osakassopimukseen (liite 5, salassapidettävä, JulkisuusL kohta). Osakkuus yhtiössä tukee yliopiston strategian toimenpideohjelmaan kirjattua tavoitetta yhteistyön tiivistämisestä muiden yliopistojen kanssa resurssien entistä tehokkaammaksi käyttämiseksi. ESITYS: Hallitus tekee periaatepäätöksen Jyväskylän yliopiston liittymisestä Funidata Oy:n osakkaaksi edellä esitetyin ehdoin. Hallitus valtuuttaa rehtorin käymään loppuun neuvottelut yhtiöön liittymisestä, allekirjoittamaan osakassopimuksen sekä muut päätöksen toimeenpanemiseksi tarpeelliset asiakirjat. 7. Rehtorin katsaus 1) Yhteistyö Vaasan yliopiston kanssa 2) Palvelurakenteen uudistaminen 3) Profilointihaku 4) Seuraavan kokouksen asiat Hallituksen esityslista 7/2016 Sivu 7 / 8

8 ESITYS: Todetaan. 8. Muut asiat 9. Pöytäkirjan tarkastaminen 10. Kokouksen päättäminen Hallituksen esityslista 7/2016 Sivu 8 / 8