Opetus ja kulttuuriministeriön palaute Lapin yliopiston vuoden 2009 toiminnasta Lapin yliopiston analyysi ja siitä johdetut toimenpiteet

Transkriptio

1 Opetus ja kulttuuriministeriön palaute Lapin yliopiston vuoden 2009 toiminnasta Lapin yliopiston analyysi ja siitä johdetut toimenpiteet Yleistä Palautteessa esitetty kuvio yliopistojen määrällisten tavoitteiden toteutumasta suhteessa tavoitteisiin (s. 4/7). Kuviossa Lapin yliopistoa verrattiin yliopistokokonaisuuteen ottamatta huomioon alakohtaisia eroja. Mikäli vastaava vertailu tehdään koulutusalakohtaisesti, kuviot muodostuvat erilaisiksi. Koulutusalakohtainen tarkastelu kertoo yliopiston suhteellisen onnistuneisuuden suhteessa edustamiensa alojen toiminnan onnistuneisuuteen. Yliopistotasoinen tarkastelu ei ota huomioon eri yliopistojen edustaminen koulutusalojen erilaisuutta, toimintakulttuureja, mahdollisuuksia ja historiaa. Liitteiden kuvioissa on esitetty koulutusaloittain yliopiston tunnuslukujen suhde valtakunnalliseen koulutusalankohtaiseen keskiarvoon. Koulutusalan keskiarvo on indeksoitu lukuun 1 ja kuviossa siihen on verrattu yliopiston onnistumista. Kasvatustieteellinen koulutusala (kuvio 1, liite 1) Kasvatustieteen tiedekunnan peittoalue on alan keskiarvoa suurempi. Kv.tutkimusrahoitus on huomattavasti alan keskiarvoa suurempi. On kuitenkin otettava huomioon, että vuonna 2009 tutkimusrahoitukseen luettiin myös interreg rahoitus, joka ei ole mukana vuoden 2010 kv.tutkimusrahoituksessa. Oikeustieteellinen koulutusala (kuvio 2, liite 2) Oikeustieteellisen tiedekunnan kuvio on monimutkaisempi. Positiivisia tunnuslukuja ovat opettajien ja tutkijoiden kv.liikkuvuus, maisteritutkintojen määrä, 45 op suorittaneiden osuus ja työllistyminen. Negatiivisina näkyvät tohtorituotanto, täydentävä rahoitus ja erityisesti kansallisesti kilpailtu tutkimusrahoitus. Yhteiskuntatieteellinen koulutusala (kuvio 3, liite 3) Myös yhteiskuntatieteissä peittoalue on suurempi kuin koulutusalalla keskimäärin. Alue kasvaa kv. tutkimusrahoituksen (Interreg), maisteritutkintojen, FTE opiskelijoiden ja tieteellisten julkaisujen määrän perusteella. Ongelmakohtia ovat myös yhteiskuntatieteissä kansallinen kilpailtu tutkimusrahoitus, kvrefereet ja henkilökunnan liikkumattomuus. Taideteollinen koulutusala (kuvio 4, liite 4) Taiteiden tiedekunnan peittoalue on oikeustieteiden tiedekunnan tapaan särmikäs. Vahvoja alueita ovat kv.tutkimusrahoitus, 45 opintopistettä suorittaneiden osuus, tohtoritutkinnot ja FTE opiskelijat. Sen sijaan referee artikkelit, kansallinen kilpailtu tutkimusrahoitus, henkilökunnan liikkuvuus ja tieteelliset julkaisut kokonaisuutena eivät kuulu yksikön vahvuuksiiin.

2 Palaute Lapin yliopistolle Korkeakoulun tehtävä, profiili ja painoalat Yliopisto on terävöittänyt strategiaansa yliopistokokonaisuus huomioon ottaen ja kytkien tähän konserniyhteistyön entistä tiiviimmin. Tästä kokonaisuudesta yliopisto on linjannut painoaloikseen 1) palvelumuotoilun, 2) pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn sekä 3) kestävän kehityksen, oikeuden ja oikeudenmukaisuuden. Painoalojen tutkimus suuntautuu ensisijaisesti arktiseen ja pohjoiseen tutkimukseen ja matkailututkimukseen. UArctic verkosto on määritelty yliopiston tärkeimmäksi strategiseksi kumppaniksi. Yliopistolla tulee olla konkreettinen toimenpideohjelma, joka mahdollistaa strategisten tavoitteiden toteutumisen seurannan ja arvioinnin. Koulutus Lapin yliopiston hallitus on hyväksynyt yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelman vuosille sekä sitä tarkentavat strategiset toimenpiteet vuosille Vuonna 2009 Lapin yliopisto tuotti 300 maisterin tutkintoa, joista 288 Lapin yliopistolle ja 12 Oulun yliopistolle (kauppatieteet). Vuoden 2009 notkahdus johtui vuoden 2008 tutkintoennätyksestä, 678 maisteritutkintoa, joista 17 Oulun yliopistolle. Vuonna 2010 Lapin yliopisto tuotti 375 maisterin tutkintoa, joista 16 Oulun yliopistolle. Tutkintomäärän kehitys seuraa valtakunnallista trendiä: 2008 yhteensä maisterin tutkintoa, vuonna 2009 noin maisterin tutkintoa ja vuonna maisterin tutkintoa. Palautteessaan yliopistolle ministeriö korostaa, että opintoprosesseja tulee kehittää kokonaisuutena Lapin korkeakoulukonsernin sisällä hyödyntämällä konsernissa tarjottavaa opetusta nykyistä laajemmin. Yhteistyössä tulee arvioida nykyisen koulutustarjonnan tarkoituksenmukaisuus ja mitoitus siten, että alueen työelämän kannalta keskeiset tarpeet saadaan turvattua ja korkeakoulujen koulutus on vetovoimaista ja läpäisy hyvällä tasolla. Opintoprosessien kehittämistä varten korkeakoulukonserni on asettanut opetusvararehtorityöryhmän, jonka tavoitteena on paneutua mm. konsernin sisäisen liikkuvuuden edistämiseen. Lapin yliopiston koulutuksen kehittämiseksi yliopisto keskittyi syksyn 2010 tulosneuvotteluissa koulutuksen vetovoimaan ja läpäisyyn. Tuossa yhteydessä kartoitettiin ne oppiaineet, jotka vaativat erityistarkastelua. Opetusvararehtori kävi ko. oppiaineiden henkilöstön kanssa neuvottelut ja kirjasi asiasta muistion jatkotoimenpiteitä varten. Opetus ja kulttuuriministeriö kannustaa yliopistoa tiiviiseen yhteistyöhön Oulun yliopiston ja muiden toimijoiden kanssa saamelaisteemoihin liittyvässä koulutuksessa ja tutkimuksessa. Saamelaisuuteen liittyvä tutkimus ja koulutus ovatkin edelleen Lapin yliopiston ja Oulun yliopiston yhteistyön kehittämisen kohteina. Yliopistoilla on yhteinen saamentutkimusverkoston toimintaa koordinoiva työryhmä, joka on valmistellut tutkimusohjelma aloitteen Suomen Akatemialle. Koulutussektorilla vuonna 2011 jatkuvat yliopistojen yhteiset DAVVI opinnot.

3 Tutkimus Tutkimuksen tuleville kehittämistoimille saadaan tukea vuosina 2013 ja 2018 toteutettavista tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden kansainvälisistä arvioinneista. Yliopiston tutkimustoiminta ja tieteellinen julkaisutoiminta on vähäistä. Yliopistolla on vahvuuksia omaa aluetta palvelevassa tutkimustoiminnassa ja osaamisen siirrossa. Yliopiston kansallisesti kilpaillun tutkimusrahoituksen ja muun täydentävän rahoituksen määrä on vähäinen, mutta kansainvälistä rahoitusta on valtakunnallisesti tarkastellen kohtuullisesti. Henkilökunnan kansainvälisen liikkuvuus on ollut vähäistä, joskin tässä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Huolimatta siitä, että tarkastelu ulotetaan koulutusalojen sisäiseen vertailuun Lapin yliopiston tutkimustoimintaa kuvaava mittari, julkaisutoiminta, on vähäistä. Kasvatustieteissä tulisi tuottaa 13, oikeustieteissä 14, yhteiskuntatieteissä 53 ja taideteollisella 3 kv. refereejulkaisua/professori vuodessa, jotta tiedekunnat pääsisivät koulutusalojensa valtakunnalliselle tasolle. Vastaavat vuoden 2009 luvut olivat 8, 10, 23 ja 0 Yliopistotasolla tämä tarkoittaa kv.referee julkaisujen määrän kaksinkertaistamista. Mikäli kriteerinä käytetään tieteellisten julkaisujen määrää yhtä opettajaa ja kohti, erot koulutusalojen keskiarvoihin ovat pieniä. Yliopistolaitoksen kansainvälisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on vähäinen. (x %) Lapin yliopistossa vastaava oli x %, eli hieman keskimääräistä osuutta enemmän. Yliopiston täydentävä rahoitus oli vuonna 2009 noin 23 % yliopiston kokonaisrahoituksesta. Rahoituksesta 46 % kohdistui tiedekuntien projekteihin/hankkeisiin, loppuosa oli yliopiston koulutusaloille erittelemätöntä. Lapin yliopiston koulutusalojen henkilökunta edustaa 9,6% ko. koulutusalojen henkilökunnasta koko yliopistolaitoksessa. Tiedekuntien täydentävän rahoituksen käyttö vuonna 2009 vastasi 7,3 % Lapin yliopiston koulutusalojen täydentävän rahoituksen käytöstä ja 5,6 % koulutusalojen käyttämästä tutkimusrahoituksesta. Tavoitteena on, että jokainen tiedekunta saavuttaa omaa valtakunnallista henkilöstöosuuttaan vastaavan osuuden koulutusalansa täydentävästä ja tutkimusrahoituksesta. Yliopiston tutkimustoiminnan ohuus näkyy myös tohtoritutkintojen määrässä. Lapin yliopisto ylitti tohtoritutkintotavoitteensa sekä sopimuskaudella (21), että vuonna 2010 (24). Lapin yliopiston kannalta ongelmana on, ettei ministeriö ole ollut valmis kohottamaan yliopiston tohtoritavoitteita. Tohtoritavoitteita tulisi kasvattaa tulevalle sopimuskaudelle siirryttäessä, siten että ne vastaisivat koulutusalojen keskimääräisiä tavoitteita/professori. Henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus on ollut vähäistä, joskin tässä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Opettajien ja tutkijoiden liikkuvuuden tilastointi on lähtenyt vähintään 2 viikon vaihtojaksoista. Pienitä oppiaineista on vaikea irrottautua niin pitkäksi ajanjaksoksi. Tilanne muuttuu, kun vaihdoksi tunnustetaan myös viikon mittaiset jaksot.

4 Yliopiston tavoite kansainvälisesti korkeatasoisesta tutkimuksesta profiili ja painoaloilla on kunnianhimoinen. Voimavarat tulee kohdentaa valituille painoaloille. Alueen työelämän tarpeita palvelevan tutkimustiedon hankkimiseksi ja hyödyntämiseksi tulisi löytää strategiset yhteistyökumppanit. Yliopisto kohdentaa voimavarojaan profiilinsa strategisten kärkien tutkimustoiminnan arviointiin ja vahvistamiseen sekä kärkiä vahvistavien strategisten kansainvälisten kumppaneiden valintaan. Alueen tutkimustiedontarpeita varten yliopisto toteuttaa yhdessä Lapin korkeakoulukonsernin kanssa Lapin korkeakoulujen yhteistä innovaatio ohjelmaa. Yliopiston tavoitteena on myös käynnistää tutkimustiedon alueellista hyödyntämistä tukeva kehittämishanke. Yliopiston tulee harkita jatko opiskelijoiden tarkoituksenmukainen määrä eri aloilla ottaen huomioon yliopiston strategiset tavoitteet, laadulliset näkökulmat ja taloudelliset voimavarat. Pienemmillä aloilla yliopiston on tarkoituksenmukaista toteuttaa jatkokoulutusta verkostoyhteistyönä muiden yliopistojen kanssa. Yliopisto organisoi jatkokoulutuksensa uudelleen tavoitteena voimavarojen järkevä käyttö ja tutkijakoulutuksen laadun varmistaminen. JOHTAMINEN, TALOUS JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Yliopiston on tärkeää turvata Lapin korkeakoulukonsernin toiminta ja sen edelleen kehittäminen. Erillisten instituuttien ja Arktisen keskuksen kytkentää yliopiston muuhun perustoimintaan ja korkeakoulukonserniin on edelleen vahvistettava. Yliopisto suuntaa voimavaroja (erillistä rahoitusta) ja erityisesti henkilökuntansa työpanosta konserniyhteistyön vahvistamiseen. Yliopiston tulee varmistaa painoalojensa riittävä rahoituspohja ja laatu, mikä edellyttää strategian toimeenpanovaiheessa priorisointia. Yliopiston perusrahoituksen lisäksi strategisia kärkiä vahvistetaan täydentävällä rahoituksella sekä suuntaamalla tutkijakoulutusta ko. alueille. Taideteollisen alan kehittämisessä yliopiston tulee hyödyntää taideyliopistoselvityksen tuloksia ja luoda riittävä yhteistyö ja toimintarakenteet muiden taidealojen kanssa.

5 Kasvatustieteellinen koulutusala Ylemmät korkeakoulututkinnot suhteessa opetus- ja Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuus 1,5 1,3 1,1 Kv- referee julkaisut suhteessa opetus- ja tutkimushenkilökuntaan 2009 Vähintään 45 opintopistettä lukuvuodessa suorittaneiden osuus perustutkintoa suorittavista ,9 0,7 0,5 0,3 Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta 0,1-0,1 Opettajien ja tutkijoiden kvliikkuvuus tutkimushenkilökunta vuosi 2009 LY Kasvatustieteellinen Koko koulutusala Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista 2008 Opiskelijat (FTE) / Opetus- ja tutkimushenkilökunta 2008 Tohtorintutkinnot suhteessa professoreihin 2009 Tieteelliset julkaisut (pl. kvrefereejulkaisut) tutkimushenkilökunta 2009 Kv tutkimusrahoituksen osuus Luku 4,2

6 Oikeustieteellinen koulutusala Ylemmät korkeakoulututkinnot suhteessa opetus- ja Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuus 1,2 1 Kv- referee julkaisut suhteessa opetus- ja 0,8 Vähintään 45 opintopistettä lukuvuodessa suorittaneiden osuus perustutkintoa suorittavista ,6 0,4 Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus 0,2 Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta 0 Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus / opetus- ja tutkimushenkilökunta vuosi 2009 LY Oikeustieteellinen Koko koulutusala Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista 2008 Opiskelijat (FTE) / Opetus- ja tutkimushenkilökunta 2008 Tohtorintutkinnot suhteessa professoreihin 2009 Tieteelliset julkaisut (pl. kvrefereejulkaisut) tutkimushenkilökunta 2009

7 Taideteollinen koulutusala Ylemmät korkeakoulututkinnot suhteessa opetus- ja Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuus 1,4 1,2 1 Kv- referee julkaisut suhteessa opetusja Vähintään 45 opintopistettä lukuvuodessa suorittaneiden osuus perustutkintoa suorittavista ,8 0,6 0,4 Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta 0,2 0 Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus tutkimushenkilökunta vuosi 2009 LY Taideteollinen Koulutusala Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista 2008 Opiskelijat (FTE) / Opetus- ja tutkimushenkilökunta 2008 Tohtorintutkinnot suhteessa professoreihin 2009 Tieteelliset julkaisut (pl. kvrefereejulkaisut) tutkimushenkilökunta 2009

8 Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuus 2,5 Ylemmät korkeakoulututkinnot suhteessa opetus- ja 2 Kv- referee julkaisut suhteessa opetus- ja 1,5 Vähintään 45 opintopistettä lukuvuodessa suorittaneiden osuus perustutkintoa suorittavista Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus 0,5 Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta 0 Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus / opetus- ja tutkimushenkilökunta vuosi 2009 LY Yhteiskuntatieteellinen Koulutusala Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista 2008 Opiskelijat (FTE) / Opetus- ja tutkimushenkilökunta 2008 Tohtorintutkinnot suhteessa professoreihin 2009 Tieteelliset julkaisut (pl. kvrefereejulkaisut) tutkimushenkilökunta 2009