Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen"

Transkriptio

1 Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Peruskäsitteet luonnollinen kieli on jonkin ihmisyhteisön kieli vastakohta formaalit kielet: ohjelmointikielet, apukielet kaikki rakenteen omaavia järjestelmiä natiivi kielenpuhuja ihminen oppii ensikielen (! äidinkielen) ja mahdollisesti muita kieliä hyödyllinen käsite, vaikea määritellä tarkasti lähtökohtaisesti = lapsena kielen oppinut jokainen on natiivi jossakin koodissa myös aikuisen on mahdollista, joskin vaikeaa saavuttaa "natiivin" kielenpuhujan taso ihminen käyttänyt kieltä viestinnän osana ilmeisesti ainakin v. hiukan epäselvää, missä määrin muiden eläinlajien vastaavia ilmiöitä voi verrata ihmiskieleen muilta lajeilta näyttäisi puuttuvan kielioppi (morfologia ja syntaksi) ihminen oppii ensin sanastoa ja sitten kielioppia koskee sekä natiiveja että vieraan kielen opiskelijoita kirjoitusta käytetty n v. kaikkia kirjoitettuja kieliä on joskus puhuttu merkitysjärjestelmä: semantiikka äännejärjestelmä: fonologia fonetiikka: äänet äänteellinen muoto myös seuraavilla: morfologia muodot leksikko sanasto syntaksi lausekkeet ja lauseet lisäksi pragmatiikka!kielen käyttö diskurssianalyysi Kielen osajärjestelmät Kielenkäyttö puhe ja teksti > Fred Karlsson, Yleinen kielitiede (uudistettu laitos), 1998, 200 < "Kielenkäyttö on ensisijaisesti puheviestintää, jota järkevät, aikomustensa mukaan toimivat agentit eli ihmiset harrastavat kaksisuuntaisesti... heillä on ymmärrettäviä tarkoitusperiä, joiden toteuttamiseksi he viestivät." nykyisin lähtökohtana tavallisesti puheen tutkimus tutkimusmetodit: semanttinen, pragmaattinen analyysi, diskurssianalyysi, viestinnän tutkimus tekstikorpuskieli: yleensä yksisuuntaista, muuten pätee "Viestinnän taustana he käyttävät arkitietämystään... sekä diskurssitietoa käsillä olevasta tilanteesta, läsnäolijoista ja äsken sanotusta." tutkimusmetodit: pragmaattinen analyysi, diskurssianalyysi, keskustelututkimus, viestinnän tutkimus pätee myös tekstiin; filologian tarpeellisuus perustuu tähän suuri osa klassillisen filologian tutkimuskirjallisuutta käsittelee näitä asioita, vaikka yllämainittuja termejä ei välttämättä käytetä "Puheviestintä on ylipäätään mahdollista, koska kommunikoijat tuntevat saman sosiaalisen kielijärjestelmän konventiot, erityisesti: (1) peruslekseemit ja niiden merkitykset (2) kieliopin perustavat elementit (3) morfosyntaktiset ja semanttiset säännöt, joiden avulla perusosasia yhdistelemällä muodostetaan ja tulkitaan mutkikkaampia ilmauksia." metodit: syntaksin, sanaston, morfologian ja fonologian analyysi pätee myös tekstiviestintään "Merkitykset ilmaistaan kielellisillä muodoilla kuten lauseilla, lausekkeilla, sanoilla, affikseilla ja prosodialla, jotka toteutuvat teksteinä, diskurssina. Muodot ovat olemassa merkityksen ilmaisemista varten, eikä päinvastoin." tekstikorpuskieli: prosodia jää usein tietymättömiin muut analysoitavissa, tosin elementtien erottaminen ei aina ole helppoa esim. Mikä on oikea pilkutus? Missä jakso alkaa ja loppuu? Kielen rakenne-elementit ja niiden esiintyminen osajärjestelmän yksiköt: kategoriat syntaksin lausekategorioita esim. väitelauseet, toivomuslauseet lausekekategorioita substantiivilauseke jne. morfologia: sija, persoona elementit: kategoriat ja niiden toteutumat elementeillä on luontaisia ominaisuuksia elementeillä on tietty distribuutio ympäristöt, joissa elementti voi esiintyä esim. substantiivi Leenan on vanha / punainen / pitkä / hyvä tämä on vanha / punainen / pitkä / hyvä eilen näin vanhan / punaisen / pitkän / hyvän {auto, nenä, kenkä,...} esim. "kutittaa", "että" eivät sovi näihin kohtiin esim. foneemit puu, luu, muu... {p, l, m,...} _uu puhe koostuu esiintymistä, ja esiintymät ovat hiukan erilaisia keskenään esiintymät kuuluvat eri kategorioihin, jos niiden ero on distinktiivinen; tällöin ne ovat keskenään oppositiossa äänteet: esim. [s] ja [p]: suu " puu mutta [#] (maha) ja [h] (vihko): vaikka äännettäisiin [maha] tai [vi#ko], merkitys ei muutu muodot: esim. -ssa ja -sta: talossa " talosta mutta -ssa ja -ssä: [talossä] ymmärrettäisiin kuten [talossa]

2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 3 eri määrä vokaaleja > erilainen äännejärjestelmän rakenne äännekirjoitusjärjestelmät seuraavat usein (varsinkin alkuvaiheessa) äänteiden distinktiivisyyttä eli kutakin äännettä vastaa suunnilleen yksi kirjain; harvoin aivan täsmälleen tähän palataan fonologian yhteydessä latinan lyhyet vokaalifoneemit: latinan puhujien puheessa esiintyneitä äänteitä: tyypillisiä foneemeja: tyypillisiä sanarakenteita bellum, ei nasturcium; kala, ei plörinä tyypillisiä kieliopillisia subjekteja kuulijat nukahtivat (ei: ruumiissa oli puukko) tyypillisiä lintu-sanan tarkoitteita peipponen, ei pingviini Käytännössä: Prototyyppisyys Kielioppi termillä 'kielioppi' on eri merkityksiä kielen kuvaus tai oppikirja kielen järjestelmä kielen järjestelmä toteutuu ilmauksina puhunnoksina, tekstilauseina nämä muodostavat korpuksen elävien kielten korpusten mahdollista karttua, lauseiden määrä ääretön kuolleiden kielten korpus suljettu kreikka ja latina (ja etruski, oski, puuni...) tekstikorpuskieliä Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 4 Deskriptio ja preskriptio kielen kuvaus = deskriptio luonnolliset normit esim. "antiikin kreikassa lauseen finiittiverbi kongruoi subjektin kanssa persoonassa, luvussa ja suvussa; poikkeuksia ovat..." jokaista kielen muotoa (kirjakieltä, puhekieltä, tyylilajeja) ohjaavat tuhannet luonnolliset normit luonnollisen normin vastainen ilmaus on epäkieliopillinen kielenhuolto = preskriptio kielenhuollon normit, joita välittävät instituutiot Kielitoimiston ohjeet suomen kielestä; "klassinen latina" Kielten universaalit ja typologia yleensä ei puhuta absoluuttisista universaaleista, vaan taipumuksista kaikissa kielissä on verbejä, substantiiveja, kieltoilmauksia, kysymyksiä usein ehdollisia esim. "jos kielessä on nasaaliset foneemit, siinä on myös vastaavat ei-nasaaliset foneemit" "jos kielessä on vain kolme klusiilia, ne ovat /p/ /t/ /k/" "jos genetiivi edeltää pääsanaansa, kielessä on suffikseja ja postpositioita; jos se on pääsanan jäljessä, kielessä on prefiksejä ja prepositioita" Yhteys kreikkaan ja latinaan? kielentutkimuksessa käytettiin pitkään kreikan ja latinan kielten kuvaukseen perustuvia termejä näiden rinnalle on tullut monia kielitypologiaan ja universaaleihin perustuvia termejä esim. verbin aspekti voi olla rajattu eli perfektiivinen tai rajaamaton eli imperfektiivinen "Minä löysin hattuni." "Hän nukkui päivällä." esim. kreikan "aoristi": kun mennään indoeurooppalaisten kielten ulkopuolelle, käsite "aoristi" ei kerro kuulijoille mitään, vaan se on selitettävä yleisemmillä termeillä Maailman kielten jaotteluja kielet voidaan jaotella kielikunnittain (sukulaisuuden perusteella) kreikka ja latina indoeurooppalaisia kieliä, bemba ja kinyarwanda bantukieliä tai typologisesti sen perusteella, käytetäänkö sanamuotoja vai erillisiä sanoja isoloivat, agglutinoivat, fuusioivat, polysynteettiset sanajärjestyksen perusteella: S(ubjekti) V(erbi) O(bjekti); SVO; VSO; VOS harva kieli on yksinomaan esim. agglutinoiva tai SVO

3 Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 5 Tietoisku: Miksi kielentutkimusta? mikä on yksi kielentutkijan tärkeä tehtävä 2000-luvulla? katoavien kielten dokumentointi ja pelastaminen! esim. Suomen kulttuurirahasto tukee suomen sukukielten pelastamista kreikan ja/tai latinan osaajilla hyvät edellytykset opetella uhanalaisia jälkeläiskieliä Fonetiikka Fonetiikka ja fonologia fonetiikassa analysoidaan puheen akustista rakennetta kielen tuottamisen tutkimus, puhesignaalin tutkimus fonologiassa selvitetään kielijärjestelmän kannalta olennaisia äänteellisiä eroja (äännedistinktioita) kielen foneemien määrittely fonetiikan yksikkö: äänne Puheen tuottaminen tavallisesti keuhkojen ilmavirralla egressiivisesti vaihtoehto: glottaalinen ilmavirta fonaatio kurkunpään (larynksin) värähtely, perusvärähtely vaikuttaa puheen sävelkorkeuteen -> intonaatio intonaatiolla merkitystä lausetasolla, monissa kielissä myös sanatasolla kun kurkunpää värähtelee, syntyvät äänteet ovat soinnillisia kaikki vokaalit, konsonanteista esim. [m, n, $, l, r, b, d, g, z, #] muulloin soinnittomia, esim [s, f, %, p, t, k] artikulaattorit alahuuli tai kielen osat (kärki, lapa, selkä...) artikulaatiopaikat termit suomeksi vokaalit ja konsonantit diftongi: kielen sulava liike esim. suomen 'naimisissa' (diftongi), 'naivi' (ei aina diftongi) Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 6 Suprasegmentaalisia ilmiöitä pituus segmentti: esim. yksi äänne kuulija vetää rajat; joskus rajanveto ongelmallista esim. latinan QV "qualis", italian QV "quale" latinassa pikemmin [k w ] tai [q w ] kuin [kw] tai [qw] italiassa kiistanalainen: [k-ua-], [kwa] vai [k w a]? suprasegmentaaliset ilmiöt ylittävät segmenttirajat pituus (kvantiteetti) pitkien ja lyhyiden äänteiden ero voi olla distinktiivinen tällöin kielessä on sekä pitkät että lyhyet foneemit näin on suomessa, antiikin kreikassa ja latinassa merkintä: [a:] tai [a&] = pitkä vokaali painotus dynaaminen painotus: keskeinen tekijä äänen voimakkuus kiinteän sanapainon kieliä esim. suomi, arkaainen latina (paino sanan alussa), ranska (sanan lopussa) tällöin paino ilmaisee selkeästi, missä uusi sana alkaa täydentäviä keinoja esim. vokaalin pidentäminen (jollei vokaalinpituus merkitsevä) esim. italiassa, jos painollinen tavu on avotavu it. 'vita' ['vi:ta], mutta 'vista' [vista] latinassa ei näin: 'venit' (prees.) [wenit], 'venit' (perf.) [we:nit] muita keinoja: äänenkorkeus (esim. ranska) merkintä: ['hyvæ] intonaatio intonaatio: sävelkorkeus vaihtelee lausetasolla: kysymyslauseissa yleinen kaikkialla sävelkielissä intonaatio sanatasolla, merkityseroja sen mukaan mm. kiina, thai, joruba, bantukielet sävelaksentti: tietty sävelkulku liittyy tiettyihin kieliopillisiin ominaisuuksiin, ei ole merkitsevä muuten esim. ruotsin 'anden' (sorsa, määr.) [ánd'n], 'anden' (henki, määr.) [ànd'n]

4 Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 7 esimerkki: klassinen kreikka klassisen ajan kreikka hankala tapaus usein puhutaan melodisesta aksentista ilmeisesti äänenkorkeudella oli suurempi merkitys sanapainon ilmaisemisessa kuin esim. nykykreikassa, latinassa tai italiassa mora = yhden lyhyen vokaalin pituus sanassa vain yksi painollinen mora, jonka kohdalla äänenkorkeus nousee; muut alemmalla tasolla jos pitkä (= 2-morainen) vokaali painollinen, syntyy melodinen sävelkulku, koska vain yhdellä moralla paino eli antiikin kreikan aksentti ei ollut samanlainen kuin vaikka mandariinikiinan Puheessa tapahtuvia ilmiöitä koartikulaatio: edellinen äänne vaikuttaa, ennakoidaan seuraavaa äännettä > äänteet erilaisia eri ympäristöissä assimilaatio täysi muoto, täysi ääntämys huolellinen ääntämys, sanasta riippuen toteutuu tai ei tavallisessa puheessa (esim. lukusanat) kirjoituksessa käytetään tavallisesti täysiä muotoja elisiot lat. runoudessa ja kreikassa: (' esim. lat. grafia 'CINQVANTA' lyhennetty muoto päässyt kirjoitukseen Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 8 Fonologia Minimiparit äänteetkin abstraktioita seuraava abstraktiotaso: foneemit /i/ /æ/ foneemien selvittämisessä minimiparien analyysi on keskeinen menetelmä kun äänteen vaihtaa, merkitys muuttuu esim. suomen lyhyet vokaalifoneemit: /i y e ø æ u o )/ latinan lyhyet vokaalifoneemit (n. ajanlaskun alussa) Fonologisen opposition kumoutuminen esim. saksan kielessä soinnilliset ja soinnittomat klusiilit sanan alussa oppositio Tank Dank mutta sanan lopussa soinnilliset menettävät soinnillisuutensa Bund [bunt] tämä muutenkin yleistä esim. latinassa sananloppuinen d arkaaisesta latinasta klassiselle ajalle osittain katosi (pitkän vokaalin jälkeen), osittain menetti soinnillisuutensa (verbimuodoissa), osittain säilyi (pronomineissa) Täydennysjakauma äänteet ovat täydennysjakaumassa jos niistä ei löydy yhtään minimiparia kumpikin esiintyy vain siellä, missä toinen ei esiinny suomi: [#] sanan alussa, vokaalien välissä, ennen tai jälkeen soinnillista konsonanttia (maha) [h] soinnittomien konsonanttien edessä (vihko)

5 Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 9 > vain yksi /h/, jonka allofoneja ovat [#] ja [h] pelkkä jakauma ei aina riitä, myös foneettista samankaltaisuutta vaaditaan engl. [h] vain tavun alussa, [$] tavun lopussa tai tavunloppuisen konsonantin edellä ei oppositiota, mutta eivät kuulu samaan foneemiin ruotsissa /ö/: 2 allofonia [Œ] [r]:n edellä 'höra' [hœ:ra] [ø] muualla: 'snöa' [snø:a] suomessa ei näin, vaan [r]:n edellä vain [ø] seuraus: työtä kielenoppijalle Allofonien kielikohtaisuus Vapaa vaihtelu vapaassa vaihtelussa äänteen laadulla ei ole merkitystä kielen foneemijärjestelmän kannalta pikemmin se ilmaisee esimerkiksi puhujan maantieteellistä tai sosiaalista taustaa suomi: yleiskielen [r] vs. yksitäryinen [*] läntiset murteet, ilmaisee murrevaihtelua 1900-luvun italia: yleiskielen [r] vs. uvulaarinen [R] sosiaalinen vaihtelu: [R] ilmaisee ylempään yhteiskuntaluokkaan kuulumista tai pyrkimistä Mikä allofoni edustaa kaikkia? miksi suomessa yksi foneemi /)/, mutta latinassa /a/? foneemin voidaan katsoa koostuvan äänneperheestä esim. ruotsin /ø/: [ø Œ] tällöin foneemiksi voidaan valita yleisin (näin ruotsissa) latinankin foneettista todellisuutta voi tutkia analysoimalla koko vokaalisysteemiä selvittämällä, minkä äänteiden ympäristössä vokaalit esiintyivät ja vertaamalla eläviin kieliin kyse on myös abstraktiosta ja siitä mitä sovitaan Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 10 Fonologiset piirteet foneemit eivät ole jakamattomia, vaan ne voidaan eritellä piirteisiin, joista ne koostuvat foneemit kuvataan binaaristen piirteiden avulla (+ / ) koska kaikkia ääntämisen ominaisuuksia ei voi jakaa kahtia, käytetään piirrematriiseja esim. suomen [)] on lavea väljä takavokaali binaarisilla piirteillä se on [ suppea +väljä +takainen pyöreä] sekä [suppea] että [väljä] ovat mukana siksi, että kielellä kolme asentoa: suppea, puolisuppea, väljä vokaalit konsonantit + Keskeiset foneemiluokat konsonantti obstruentti nasaali obstruentit + + resonantit + nasaalit + + likvidat + Suomen vokaalit suppea väljä takainen pyöreä i + e æ + y + + ø + u o + +! + +

6 Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 11 Suomen konsonantit Luonnollinen luokka kor(onaalinen) ant(eriorinen) lar(yngaalinen) jat(kuva) lat(eraalinen) vah(vatehoinen) soi(nnillinen) (Karlsson, s. 70) foneemeja voidaan järjestellä luonnollisiksi luokiksi luokan jäsenillä paljon yhteisiä binaarisia piirteitä, erottuvat muista ryhmistä esim. antiikin latinan klusiilit [p t k b d g k w ]: [+konsonantti +obstruentti nasaali laryngaali jatkuva vahvatehoinen] samoin tremulantit + lateraalit (= likvidat) [l r]: [+kons. obstr. nas. +koronaali +anteriorinen laryng. +jatkuva +soinnillinen] miksi luonnollisista luokista puhutaan? luokkia on laajempia (vokaalit) ja suppeampia (pyöreät etuvokaalit) esim. lat. painosääntö: klusiili (lat. muta) + likvida -yhdistelmä ei tee tavusta pitkää, vaikka muuten kahden konsonantin yhdistelmä tekee esim. podagra ['podagra], mutta habente [ha'bente] sääntö ilmaistu kahden luonnollisen luokan avulla äänteenmuutokset vaikuttavat usein luonnollisen luokan kaikkiin jäseniin esim. antiikin kreikka > nykykreikka soinnilliset klusiilit [b d g] muuttuivat kaikki soinnillisiksi frikatiiveiksi [+ #,] sittemmin [+] > [v] Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 12 (soinnittomat) aspiroidut klusiilit [p h t h k h ] muuttuivat kaikki soinnittomiksi frikatiiveiksi [- % x] sittemmin [-] > [f] muutokset eivät tapahtuneet täsmälleen samaan aikaan Huom! Nkr../, ei aina lausuta samoin kuin foneettinen [,] Foneemijärjestelmät kielen foneemien määrittäminen ei aina onnistu tavalla, josta kaikki yksimielisiä esim. engl. vokaalit sanoissa seat ja sit foneettinen kuvaus (standardi): [si:t], [sit] vaihtoehdot 1) pitkä ja lyhyt vokaali, joista lyhyt on höllä: /si:t/ - /sit/ 2) foneemit /si:t/ /sit/ maailman kielissä foneemimäärät vaihtelevat hiukan yli kymmenestä n. 140:een (UPSID) tyypillinen foneemijärjestelmän koko on foneemia konsonanttien määrän keskiarvo 23, vokaalien keskiarvo 9 tässä laskutavassa pitkät foneemit laskettu eri foneemeiksi Fonotaktiset rajoitukset kielissä on yhdistelyrajoituksia eli jokaista foneemia ei voi sijoittaa minkä tahansa muun foneemin jälkeen esim. ruotsi kahta klusiilia ei voi yhdistää: */p t k b d g/ + /p t k b d g/ kahta nasaalia ei voi yhdistää: */m n $/ + /m n $/ kahta labiaalia ei voi yhdistää: */p b f v m/ + /p b f v m/ nasaalia ja likvidaa ei voi yhdistää: */m n $/ + /l r/

7 Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 13 Tunnusmerkkisyys tunnusmerkkisyys (engl. markedness) ilmenee kielen kaikilla tasoilla kielen kahdesta elementistä toinen on tunnusmerkkisempi (marked) kuin toinen vähemmän tunnusmerkkinen elementti voi olla perustavampi, vähemmän kompleksi, yksinkertaisempi tai yleisempi fonologiassa enemmän tunnusmerkkiset äänteet edellyttävät tavallisesti enemmän artikulatorisia ponnistuksia kuin vähemmän tunnusmerkkiset esim. pyöreät vokaalit [y ö] vs. vokaalit [i e] tunnusmerkitön V [oraalinen] C [soinniton] etu-v [lavea] tunnusmerkillinen V [nasaalinen] C [soinnillinen] etu-v [pyöreä] tunnusmerkittömät äänteet esiintyvät useammissa ympäristöissä, ovat yleisempiä esim. /e i/ vs. /y ö/ suomessa esiintyvät kun oppositio kumoutuu sa. Bund [bunt]: aina soinniton; latinassa sananloppuinen [d] ovat maailman kielissä yleisempiä omaksutaan varhemmin kieltä opittaessa ovat vähemmän alttiita muutoksille esim. antiikin kreikan klusiilit: aspiroimattomat soinnittomat ovat suurelta osin säilyneet, aspiroimattomat soinnilliset ja aspiroidut soinnittomat ovat muuttuneet Morfologia morfologia tarkoittaa tässä taivutusmorfologiaa (inflectional morphology) tyypillisiä kategorioita: aikamuoto, sijamuoto, suku, luku, persoona sanojen johtamisen yhteydessä puhutaan johtomorfologiasta (derivational morphology) Morfologia ja syntaksi morfologian ja syntaksin ero kulkee erityisesti sanan kohdalla morfologiassa tutkitaan sanojen sisäistä rakennetta syntaksissa sitä, miten sanoista muodostetaan lauseita "tämän päivän morfologia on eilisen syntaksia" (T. Givón) eli monet syntaktiset elementit kieliopillistuvat morfologiaksi ajan kuluessa kieliopillistuminen = grammatikalisaatio esim. latinan cantare habeo > it. canterò, ra. chanterai Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 14 Sanan käsite eurooppalaisia kieliä osaaville sanan käsite voi tuntua ongelmattomalta satojen vuosien perinne siinä, miten sanat kirjoituksessa erotetaan (ortografinen sana) vaikuttaa sanakäsitykseen kattavaa määritelmää ei ole sanan käsitteeseen kuuluu yleensä itsenäisyys tämä piirre erottaa sanan muista morfologian yksiköistä milloin elementti on sana? 1) jos se voi muodostaa lauseen yksinään esim. LAT damnavi ego stuporem meum 2) koheesio: sanan osaksi ei voida siirtää muita sanoja 3) jos se voi esiintyä lauseessa eri paikoissa esim. damnavi ego stuporem, stuporem ego damnavi, ego stuporem damnavi, jne. ei *vi ego em stupor damna tosin myös vapaan sanajärjestyksen kielissä on paljon sanoja, jotka eivät voi esiintyä yksinään tai eivät voi liikkua lauseessa vapaasti esim. engl. artikkelit a, the Fonologinen sana fonologinen sana prosodinen yksikkö ei voi olla yhtä tavua pienempi erotetaan usein painotuksen (tms.) perusteella koska puhe enimmäkseen tauotonta, sanarajoilla tapahtuu assimilaatio- ja muita ilmiöitä tämän assimilaation yleinen nimitys = sandhi, esim. ['tytø"kel:o] joskus näkyy kirjoituksessa esim. AKR kivikirjoituksissa artikkeli / , / (t!m polin, t!" krisin), vaikka standardi kirjoitusasu /06 merkintä: /tytön/, /kello/ Kieliopillinen sana koostuu joukosta kieliopillisia elementtejä jotka esiintyvät aina yhteenliitettyinä, eivät siroteltuina lauseeseen jotka esiintyvät aina samassa järjestyksessä joilla on sovittu merkitys (kieliopillinen funktio) suomen kieliopillisella sanalla kuusi on viisi mahdollista tulkintaa 1) lekseemistä KUUSI (= kuusipuu) 2) lekseemistä KUUSI (= 6) 3) lekseemistä KUU kolme eri sijaa (yks.nom., yks.gen. mon.nom. omistusliitteisinä)

8 Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 15 Ortografinen sana ortografinen sana kirjoitusjärjestelmän määrittelemä sana, rajoina sanavälit yhdyssanoissa vaihtelua eri kielten välillä riippuu näkökulmasta, tarkastellaanko sanoja fonologisina, kieliopillisina vai ortografisina Morfi morfi (tai formatiivi) sananmuotojen pienin merkitysosanen morfeilla on itsenäinen merkitys tai ainakin kieliopillinen funktio esim. talossakin: talo, ssa, kin morfeja; vain TALO lekseemi samoin lat. virisne: vir, is, ne morfeja, vain VIR lekseemi joissakin kielissä morfien eristäminen on yksinkertaista tällöin morfinrajat läpinäkyviä Esim. (atsteekki) Analysoi morfeja: Sana, morfi, affiksi ja kliitti sana periaatteessa itsenäinen morfi (formatiivi) voi olla itsenäinen tai esiintyä vain sanaan liitettynä affiksi esiintyy vain sanaan liitettynä prefiksit, suffiksit (,infiksit) AKR :;<=>? e+pau+on "olin lopettamassa" (imperfekti) Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 16 kliitit (clitics) sanojen ja affiksien välimaastossa esim. venäjän prepositiot ot-druga "ystävältä" preposition ääntämys noudattaa samaa logiikkaa kuin jos se olisi sanan osa AKR monet partikkelit ja painottomat pronominit esim. partikkelit,a, BA (ge, te), pronominit CA, C>=, C>D (me, me, moi) monissa kielissä on kliittejä, jotka ovat kieliopillisia sanoja, mutta jotka eivät voi yksin muodostaa fonologisia sanoja engl. n't : mustn't, don't Morfeemi ja allomorfit yhteen kuuluvat morfit saman morfeemin allomorfeja periaate kuten fonologiassa esim. SU -ssa ja -ssä (morfeemi -ssa) LAT 3. dekl. yks. ablatiivi -! ja -" tietty logiikka, jonka mukaan sana saa jommankumman päätteen myös samoilla sanoilla: yl. marmor+e, mutta marmor+i esiintyy allomorfeja joka tapauksessa oppositio, jos eri merkitys esim. -ssa ja -sta vapaa vaihtelu esim. autossaan autossansa Morfianalyysin hankaluuksia erityisesti johtomorfologiassa morfien analyysi ei ole yksiselitteistä kätevä, lehtevä: käsi, lehti + va: perusteltua väkevä, jäntevä: väki?, jänne? + va: huonosti perusteltua vrt. lat. desiderare "kaivata" (< sidus "tähti") väkevä, jäntevä, desiderare leksikaalistuneet itsenäisiksi lekseemeiksi Morfien sijoittelu maailman kielissä: 1) erillään joissakin kielissä jokainen morfeemi on myös itsenäinen sana puhutaan isoloivista kielistä esim. vietnam Tôi àn cam. minä syö- appelsiini "Minä syön / söin / tulen syömään appelsiineja." Chi áy quên. hän (anafor.) unoht- "Hän unohtaa / unohti / tulee unohtamaan."

9 Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 17 Chi áy dã quên. hän (anafor.) (mennyt aika) unoht- "Hän unohti." 2) agglutinaatio morfit "ladottu" peräkkäin sanaan erillisinä tällöin puhutaan synteettisestä kielestä esim. unkari (tässä osa sijoista) 3) fuusio latina ja kreikka: nominien taivutuksessa morfit suku, luku ja sija fuusioituneet yhdeksi morfeemiksi myös nämä synteettisiä kieliä; puhutaan salkkumorfeista LAT bonus / bona / bonum "hyvä", tässä vain mask. ja fem. Kreikka ja latina fuusiokielinä morfeemeilla ei siis läheskään aina ole yhtä selkeää merkitystä yhteisen kantakielen (indoeurooppalainen kantakieli) morfeemit voidaan melko kattavasti rekonstruoida, mutta sen taaemmas ei päästä siinä fuusioituminen vähäisempää kuin AKR tai LAT, mutta kuitenkin runsaampaa kuin esim. unkarissa Polysynteesi polysynteettisissä kielissä morfeemeilla sisältöä, jotka muissa kielissä ilmaistaan erillisillä sanoilla esim. länsigrönlanti anigu-ga-ssa-a-junna-a-ngajal-luinnar-simassa-galuar-put välttää-pass-part-fut-olla-ei enää-melkein-tosiaan-täytyä-kuitenkin-mon3-indik "Niistä on tosiaan melkein täytynyt tulla väistämättömiä mutta" Synteesi ja fuusio

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN » Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa

Lisätiedot

4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne

4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne 4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne Fonologiaksi kutsutaan deskriptiivisen kieliopin osaa, jossa kuvataan toisen jäsennystason elementtejä (ks. edellä ns. kaksoisjäsennys). Näillä äänne-elementeillä ei

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet 4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne 5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella

Lisätiedot

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm Luku 2 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien

Lisätiedot

Kieli ja viestinnän kokonaisuus

Kieli ja viestinnän kokonaisuus Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot

Lisätiedot

KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN

KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN Jenni Immonen Suomen kielen pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopistossa Syyskuussa 2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen

Lisätiedot

Puhe ja kommunikaatio

Puhe ja kommunikaatio Puhe ja kommunikaatio Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin muodoista hienostunein ja monimutkaisin -- siihen on kerrostunut useanlaista informaatiota, joiden määrittelyyn tarvitaan jonkinlainen

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta

Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Henri Metsävuori Pro gradu -tutkielma Fonetiikka Kieli- ja käännöstieteiden laitos Turun yliopisto Kesäkuu 2011 TURUN YLIOPISTO Kieli-

Lisätiedot

Yleisen fonetiikan peruskurssi

Yleisen fonetiikan peruskurssi Yleisen fonetiikan Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi to 10 12 PÄÄTALO D11 pe 10 12 PÄÄTALO D11 Yhteystiedot Michael O Dell Työhuone: Pinni B 4046, ti klo 10 11, puh. 6350 Sähköposti: michael.odell@uta.fi

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1 Materiaali Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1, 2, 4-6 ja luvusta 10 ja 11 osia. mahd. myös muita lukuja Kurssin sisältö Kirjasta 1. Biolingvistiikka: universaalikieliopin

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Suomen prosodian variaation tutkimuksesta

Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tommi Kurki Turun yliopisto Prosodian käsitteestä prosodia käsittää kaikki ne puheen ilmiöt, jotka eivät ole segmentoitavissa

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät 8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ?

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? Matti Miestamo Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos Suomi on omituinen ja vaikea

Lisätiedot

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

11.4. Context-free kielet 1 / 17

11.4. Context-free kielet 1 / 17 11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä

Lisätiedot

1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11

1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11 Luku 1. Johdanto 11 1.5. Fonologia Koska muinaisbabylonian puhujia ei enää ole jäljellä, tietomme siitä, miten kieltä äännettiin, täytyy perustua muihin lähteisiin. Koska kieli oli unohduksissa noin kahden

Lisätiedot

Puhekorpukseet. Puhekorpukset ja puhetietokannat. Puhekorpus. Martti Vainio

Puhekorpukseet. Puhekorpukset ja puhetietokannat. Puhekorpus. Martti Vainio Puhekorpukset ja puhetietokannat Puhekorpus Puhekorpukset Martti Vainio Määritelmä: Puhutun kielen korpus (engl. spoken language corpus) on mikä tahansa kokoelma puheäänitteitä, joka on tietokoneen luettavassa

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa

Lisätiedot

Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) 402092 Ranskalainen filologia, aineopinnot pääaineopiskelijalle (RRA200P) 45 op

Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) 402092 Ranskalainen filologia, aineopinnot pääaineopiskelijalle (RRA200P) 45 op Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) PÄÄAINEOPISKELIJAT: 402086 Ranskalaisen filologian perusopinnot (RRA100) 25 op 405177 Kielioppi (RRA101) 6 op 405178 Ranskan kielen tuottaminen

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2011 1 LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Oman äidinkielen ja kotikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Suomen kieli maailman kielten joukossa

Suomen kieli maailman kielten joukossa lektiot Suomen kieli maailman kielten joukossa ANNELI PAJUNEN Virkaanastujaisesitelmä Tampereen yliopistossa 22. toukokuuta 2002 Maallikon käsitys kielestä ja erityisesti omasta äidinkielestään poikkeaa

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit 1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä

Lisätiedot

Automaatit. Muodolliset kielet

Automaatit. Muodolliset kielet Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PORTUGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PORTUGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PORTUGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 Portugalin kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua. Suomiset seikkailevat Ohjelman sisältö Aihe 1, Jakso 1, Kirjaimet ja äänteet - Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Tässä jaksossa opettelet muun muassa kirjainten ja äänteiden vastaavuutta sekä aakkosjärjestystä.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 9 Kieli merkitys ja logiikka Luento 9: Merkitys ja logiikka, kertaus Luku 10 loppuun (ei kausatiiveja) Ekstensio, intensio ja käsitteet Primitiivisten ilmaisujen merkitys Käsitteellis-intentionaaliset

Lisätiedot

HAVAINTOJA SUOMEN KIELEN PROSODISTEN PIIRTEIDEN OPPIMISESTA TIETOKONEAVUSTEISELLA ALKEISKURSSILLA

HAVAINTOJA SUOMEN KIELEN PROSODISTEN PIIRTEIDEN OPPIMISESTA TIETOKONEAVUSTEISELLA ALKEISKURSSILLA Havaintoja ja keskustelua HAVAINTOJA SUOMEN KIELEN PROSODISTEN PIIRTEIDEN OPPIMISESTA TIETOKONEAVUSTEISELLA ALKEISKURSSILLA S uomi toisena kielenä -alan tutkimuksissa on kiinnitetty varsin vähän huomiota

Lisätiedot

Muodolliset kieliopit

Muodolliset kieliopit Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA SANATYYPIT 1. TYÖ TYÖTÄ TYÖN TYÖHÖN TYÖSSÄ TÖITÄ TÖIDEN TÖISSÄ 3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA 3e. MUSTIKKA MUSTIKKAA MUSTIKAN MUSTIKKAAN MUSTIKASSA

Lisätiedot

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

yö- JA öy-diftongit 2;6-VUOTIAIDEN LASTEN KIELESSÄ

yö- JA öy-diftongit 2;6-VUOTIAIDEN LASTEN KIELESSÄ yö- JA öy-diftongit 2;6-VUOTIAIDEN LASTEN KIELESSÄ Suomen kielen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopistossa kevätlukukaudella 2003 Susanna Honkola JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Humanistinen tiedekunta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kuinka eksoottinen kieli suomi on?

Kuinka eksoottinen kieli suomi on? Katsaukset Kuinka eksoottinen kieli suomi on? ÖSTEN DAHL uroopan kielten joukossa suomi kuuluu vähemmistöryhmään, uralilaisiin kieliin. Melkein kaikki muut kuuluvat indoeurooppalaiseen kielikuntaan ryhmään,

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI Bosnian kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan

Lisätiedot

Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2007-2009)

Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2007-2009) Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2007-2009) PÄÄAINEOPISKELIJAT: 402086 Ranskalaisen filologian perusopinnot (RRA100) 25 op 402087 Kielioppi (RRA101) 5 op 402088 Ranskan kielen tuottaminen

Lisätiedot

YKSI- JA KAKSIKIELISTÄ PROSODIAA Lausepainotuksen ilmiöitä ruotsinsuomessa ja suomensuomessa

YKSI- JA KAKSIKIELISTÄ PROSODIAA Lausepainotuksen ilmiöitä ruotsinsuomessa ja suomensuomessa YKSI- JA KAKSIKIELISTÄ PROSODIAA Lausepainotuksen ilmiöitä ruotsinsuomessa ja suomensuomessa Pro gradu -tutkielma Krista Lindqvist Helsingin yliopisto Suomen kieli Elokuu 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

TIE448 Kääntäjätekniikka, syksy 2009. Antti-Juhani Kaijanaho. 7. joulukuuta 2009

TIE448 Kääntäjätekniikka, syksy 2009. Antti-Juhani Kaijanaho. 7. joulukuuta 2009 TIE448 Kääntäjätekniikka, syksy 2009 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 7. joulukuuta 2009 Sisällys Sisällys Seuraava deadline Vaihe F maanantai 14.12. klo 12 rekisteriallokaatio Arvostelukappale

Lisätiedot