Vfo254: Puhekorpusten käyttö. Puhekorpusten lingvistinen representaatio. Yleistä. Symbolinen representaatio. Martti Vainio. Transkription tarkkuus
|
|
- Sanna-Kaisa Juusonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Symbolinen representaatio Vfo 254: Puhekorpusten käsittely: Puhekorpusten lingvistinen representaatio Martti Vainio Puhekorpuksen tutkimininen on mahdollista vain symbolisen representaation kautta näytteistettyä puhetta ei sellaisenaan voi tutkia. Kaikki korpuksen representaatiot ovat jonkinlaisen analyysin tai luokittelun tulosta. Representaatiot eivät itse ole puhetta, vaan abstraktioita! Yleensä symbolinen representaatio tarkoittaa transkriptioita, joita käytetään niin foneettisessa kuin sosiologisessakin tutkimuksessa. Käytetyn transkription tyyppi riippuu hyvin paljon, siitä mihin tarkoitukseen se on tehty. Näin ollen niiden taso ja tarkkuus vaihtelevat suuresti. Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 1 Transkription tarkkuus Suuria korpuksia on mahdotonta annotoida kovin tarkasti tarkka foneettinen segmentointi vaatii paljon taitoa ja aikaa. Yleensä suuret (spontaania puhetta) sisältävät korpukset on annotoitu vain ortografisesti (ATIS, Switchboard). Pienemmät korpukset voidaan kuitenkin analysoida ja annotoida tarkemmin segmentaalisin merkein ja jopa segmentoiden äännetasolla (TIMIT, PhonDAt). Ortografinen translitteraatio voidaan myöhemmin muuntaa ns. kanoniseen foneemiseen muotoon vaikkapa grafeemi-foneemi -säännöin. On huomattu, että luotettavien foneettisten transkriptioiden tekeminen suurille korpuksille ei ole mahdollista. Luetun vs. spontaanin puheen transkripointi Luetun puheen pohjana on kirjoitettu teksti spontaanille puheelle teksti täytyy tuottaa jälkikäteen. Spontaanin puheen luovuus aiheuttaa monia merkittäviä piirteitä, jotka erottavat sen luetusta puheesta: se on täynnä taukoja, väärin lausuttuja sanoja, vääriä aloituksia ja toistoa. Riippuen tilanteesta, spontaani puhe sisältää myös ns. puhekielisiä, epästandardeja muotoja ja reduktiota, jolloin jopa kokonaiset sanat voivat kadota. Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 2 Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 3
2 Dialogin transkripoiminen Ilmaus spontaanissa ja luetussa puheessa Eräs tärkeä erottava piirre spontaanin ja lukupuhunnan välillä on ilmauksen (utterance) määritteleminen: lukupuhunnassa ilmaukset yleensä korreloivat lauseiden tai virkkeiden kanssa, spontaanissa näin ei tietenkään voi olla. Spontaanin puheen suhteen joudutaan yleensä tarkasti määrittelemään ilmaukset: dialogissa ne liittyvät useinmiten (puheen)vuoroihin; monologeissa ilmaus määritellään usein taukojen rajaamaksi intervalliksi, jolla on jonkinlainen syntaktinen, semanttinen, pragmaattinen ja prosodinen rakenne. Puhujien välisessä keskustelussa on usein keskeytyksiä, jotka voivat olla kokonaisia ilmauksia tai vaikkapa affirmatiivisiä yhden sanan tai äänteen muodostamia; joo tai hmm. Yleensä keskeytykset tapahtuvat samanaikaisesti muun puheen kanssa päällekkäispuhunta tulee merkitä annotointeihin. Ortografisessa transkriptiossa voidaan käyttää esim. Switchboardin tapaan #-symbolia: A: # Right, bye # B: # Bye bye # Useamman kuin kahden puhujan kanssa tilanne monimutkaistuu ja voidaan käyttää esim. ns. partituurinotaatiota (engl. score). Esim. Praatin TextGrid. Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 4 Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 5 Transkription tasot ja tyypit Transkription tasot ja tyypit Transkriptioden tyypit Transkriptiot ja niistä tuotetut representaatiot Tärkein ero on itse transkriptioden ja niiden avulla tuotettujen muiden representaatioden välillä: Transkriptoita tehdessä joudutaan aina joko manuaalisesti tai koneellisesti monitoroimaan puhesignaalia. Transkriptioista tuotettujen representaatioiden suhteen puhesignaalia ei välttämättä tarvita: tällaiset representaatiot voivat olla esim. ortografiasta tuotetut fonologiset, morfologiset, syntaktiset yms. analyysit. Transkriptiot voidaan jakaa seuraaviin tyyppeihin, jotka kaikki voidaan kohdentaa puhesignaaliin: 1. Translitteraatiot (engl. script); esim. tuomioistuinten tallenteet 2. Ortografiset transkriptiot 3. Morfologiset, syntaktiset, semanttiset ja pragmaattiset representaatiot 4. Foneemiset (sitaatiomuotoiset) representaatiot 5. Karkeat (engl. broad) foneettiset transkriptiot 6. Tarkat (engl. narrow) foneettiset transkriptiot 7. Akustis-foneettiset transkriptiot 8. Fyysiset transkriptiot 9. Prosodiset transkriptiot Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 6 Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 7
3 Segmentointi ja nimikointi Segmentoinnilla tarkoitetaan puhesignaalin jakamista ei-päällekkäisiin osiin, jotka vastaavat tiettyjä lingvistisiä tai fyysisiä yksiköitä. Nimikointi (engl. labeling) tarkoittaa segmentoitujen kappaleiden nimeämistä fyysisesti tai lingvistisesti määritetyillä symboleilla. Rajatut segmentit voivat olla monen tyyppisiä riippuen korpuksen käyttötarkoituksesta. Yleisesti suositellaan ainakin seuraavia tasoja: ortografinen foneettinen tarkka foneettinen Varoituksen sana Puheen käsittäminen lineaariseksi sekvenssiksi erilaisia yksiköitä on mukavuussyistä kehitetty fiktiivinen harha. Esim. monien äänteiden väliset rajat ovat hyvinkin vaikeita paikantaa vokaalit vs. puolivokaalit, vokaalit vs. vokaalit. Toisaalta konsonanttien identiteetti ääntymäpaikan suhteen on koodattuna sitä ympäröivissä vokaaleissa jne. Näin ollen puhetta ei voida käsitellä jonona diskteettejä äänteitä tai muitakaan yksiköitä äänteellinen segmentointi on kuitenkin tiettyyn pisteeseen saakka täysin mahdollista ja arbitraarinen raja on parempi kuin ei mitään. Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 8 Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 9 CRIL konventiot CRIL (Computer Representation of Individual Languages) määriteltiin IPA:n 1989 Kielin konventiossa ja koostuu kahdesta osasta: 1. IPA-kategorioiden mappaus standardeihin IPA-numeroihin ja symbolien nimiin. 2. Puheentuoton representoimiseen kolmella distinktiivisellä tasolla. Ensimmäisen osan tarkoitus on on laajentaa IPA:n deskriptiivisten kategoroiden ja symbolien sekä tarkkeiden (diakriittien) käyttöä kuvaamaan normaalia ja häiriintynyttä puheentuottoa. Toinen CRILin komponentti pyrkii puheentuoton standardoituun representaatioon. CRILin kolme transkriptiotasoa CRILissä on kolme systemaattista ja distinktiivistä tasoa, jotka pyrkivät spesifioimaan jotain, jota voitaisiin kutsua puheen tekstiksi : 1. Ortografinen taso: puhutun tekstin ortografinen representaatio. 2. Foneettinen taso: sanojen täydelliset (redusoimattomat) foneettiset muodot; ns. sitaatiomuodot. 3. Kapea foneettinen taso: kapea foneettinen transkriptio, siitä, mitä oikeasti sanottiin. Vain viimeisellä tasolla voidaan foneettiset kategoriat suoraan assosioida signaaliin. Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 10 Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 11
4 Manuaalinen segmentointi Manuaalisella segmentoinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa asiantuntija (esim. foneettisesti koulutettu transkripoija) segmentoi ja nimikoi puhesignaalia käsin. Manuaalista segmentointia ei voida koskaan kokonaan korvata automaatisilla tai puoli-automaattisilla menetelmillä menettämättä segmentoinnin tarkkuudessa. Manuaalisen segmentoinnin avulla varmistetaan myös segmentoitujen yksiköiden perkeptuaalinen validiteetti. Segmentoinnin tarkkuutta voidaan mitata mm. eri transkripoijien välisellä yhdenmukaisuudella; kunnolliseen yksimielisyyteen (> 90 %) päästään vain ns. helppojen yksiköiden suhteen (frikatiivit, lateraalit ja nasaalit). Automaattinen ja puoliautomaattinen segmentointi Automaattinen segmentointi tarkoittaa koko segmentointiprosessin suorittamista automaattisesti esim. HMM-pohjaisen tunnistimen avulla. Puoliautomaattisella segmentoinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa automaattisen segmentoinnin tulos tarkistetaan ja korjataan käsin. Automatisoitua segmentointia tarvitaan suurten korpusten tekemiseen, mutta sen antama tarkkuus jättää toivomisen varaa. Virheitä voi sattua monella tasolla: järjestelmälle annettu symbolijono on väärä tai järjestelmä ei yksinkertaisesti löydä sopivaa rajaa signaalista. Toisaalta, järjestelmien ns. frame-koko on usein liian suuri, jotta päästäisiin tarpeelliseen tarkkuuteen. Automaattisten segmentointijärjestelmien tarkkuutta voidaan mitata vertaamalla niiden tuotosta manuaaliseen segmentointiin. Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 12 Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 13 Ortografinen transkriptio Ortografisella transkriptiolla tarkoitetaan kielen standardikirjoitusasun mukaista asua. Translitteraatiot ja ns. skriptit Luetun puheen suhteen yksinkertaisin ja nopein taso annotaatioissa on ortografinen muoto, joka on helposti saatavilla; esim. radiouutiset. Useinmiten taso on kuitenkin riittämätön ja tarvitaan muitakin tasoja. Ortografista transkriptiota käytetään (etenkin suurissa korpuksissa) silloin kun tarkempaa tietoa puheentuotosta ei tarvita. Standardin kirjoitusasun käyttö tarkoittaa, että representaation ja puhutun välillä täytyy tehdä kompromissi, joka on erityisen suuri spontaanin puheen kohdalla ja esim. voidaan käyttää redusoituneita muotoja (für den fürn) ja kirjoitettua murretta. Vastaavasti numerot ja lyhenteet voidaan kirjoittaa auki. Myös interjektioiden yms. kirjoituksessa käytetään standardia, ja jos sellaiste ei ole, sovitaan niiden kirjoituksesta erikseen. Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 14 Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 15
5 Morfologiset, syntaktiset, semanttiset ja pragmaattiset representaatiot Korpukset voidaan myös merkitä tai tagata lingvistisesti foneemisen tason yläpuolisilla yksiköillä. Tällaiset representaatiot ovat tärkeitä esim. tutkittaessa syntatkisen rakenteen suhdetta prosodiaan. Syntaktisella tasolla voidaan merkitä esim. lause- ja lausekerajat, yhdyssanojen sisäiset rajat jne. Lingvistiset representaatiot johdetaan yleensä automaattisten jäsentimien ym. avulla ortografisista transkriptioista. Foneemiset (sitaatiomuotoiset) representaatiot Sisältää yleensä ortografian avulla tehdyn foneemijonon. Foneemien symboleina käytetään yleensä jotain IPA:n numeerista tai ASCII -muotoa. Euroopan kielille on määritelty SAMPA-aakkosto, josta voidaan edelleen määritellä ala-aakkostot kielikohtaisesti. Sampan etu on yksi grafeemi per foneemi, jolloin foneemisekvenssi voidaan kirjoittaa ortografian lailla yhteen. Toinen ASCII-muotoinen representaatio IPAsta on Worlbet, joka on hiukan IPAa laajempi vaatii kuitenkin usein kaksi merkkiä per foneemi. Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 16 Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 17 Tarkat (engl. narrow) foneettiset transkriptiot Karkeat (engl. broad) foneettiset transkriptiot Karkealla foneettisella tasolla voidaan kuvata jo sellaisia ilmiöitä, kuin assimilaatio tai vokaalien reduktio. Tasoa kutsutaan joskus fonotyyppiseksi (Autesserre, 1989) ja se voidaan tuottaa automaattisesti fonologisten sääntöjen avulla foneemisesta kuvauksesta. Näin ollen tämäkään taso ei vielä välttämättä vaadi suoraa viittausta puhesignaaliin, mutta käytännössä tämä taso jää usein alimmaksi ja yksiköt kohdennetaan signaaliin. Tällä tasolla symbolien määrä on vielä rajallinen ja taso sopiikin myös suurten tietokantojen annotointiin. Ensimmäinen representaatiotaso, jossa transkripoija ei voi välttyä kuuntelemasta itse signaalia. Kapea foneettinen tarkekirjoitus pyrkii kuvaamaan, sitä mitä puhuja todella sanoi tuottaessaan ilmauksen. Työ on manuaalista ja kasvattaa tietokannan luomiseen tarvittavien resurssien määrää huomattavasti. Tarvittavien symbolien inventaario kasvaa kun tarvitaan symboleita myös sellaisille äänteille, joilla ei ole foneemista statusta kielessä; esim. glottaaliklusiili ja aspiraatio suomessa. Tarkkojen rajojen asettaminen on kuitenkin usein ongelmallista, mutta keskimääräinen lopputulos on melko tarkka kuva puheesta. Usein riittää, että vain osa korpuksesta on kuvattu tällä tarkkuudella. Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 18 Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 19
6 Akustis-foneettiset transkriptiot Tällä tasolle erotellaan kaikki akustisesti joko aaltomuodosta tai spektrogrammista erottuvat osat. Tällaisiin kuuluvat mm. klusiilien sulkeumat, eksploosiot ja aspiraatiot sekä vokaalien glottaaliset alukkeet ja nasaalien sekä frikatiivien mahdolliset soinnilliset osat. Nimikointi tehdään suhteessa selkeisiin artikulatorisiin kategorioihin, jotka voidaan edelleen helposti suhteuttaa lingvistisiin yksiköihin. Fyysiset transkriptiot Kaikista kuvaustasoista yksityiskohtaisin. Voidaan liittää myös muihin kuin akustisiin signaaleihin: esim. palatografin signaaleihin tai videkuvaan multimodaalisissa tietokannoissa. Fyysiset tapahtumat voivat olla joko diskreettejä tai päällekkäisiä ajan suhteen ja jokainen parametri kuvataankin omalla kanavallaan tai rivillään. Toistaiseksi fyysisiä transkriptioita käytetään vähän, mutta tulevaisuuden luonnollisuutta vaativat aplikaatiot vaativat niiden olemassaoloa. Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 20 Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 21 Prosodiset transkriptiot Seuraava luento! Vfo254: Puhekorpusten käyttö Martti Vainio HY - Fonetiikan laitos Kalvo 22
Puhekorpukseet. Puhekorpukset ja puhetietokannat. Puhekorpus. Martti Vainio
Puhekorpukset ja puhetietokannat Puhekorpus Puhekorpukset Martti Vainio Määritelmä: Puhutun kielen korpus (engl. spoken language corpus) on mikä tahansa kokoelma puheäänitteitä, joka on tietokoneen luettavassa
LisätiedotVfo254: Puhekorpusten käyttö
Aikataulu ja kurssin sisältö Puhekorpukset ja niiden käyttö Kurssi on jaettu luentoihin, joissa käsitellään seuraavia asioita: Puhekorpusten suunnittelu Vfo 254: Puhekorpusten käsittely Martti Vainio Puhedatan
LisätiedotFoneettiset symbolit
Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-
LisätiedotVfo254: Puhekorpusten käyttö
Aikataulu ja kurssin sisältö Puhekorpukset ja niiden käyttö Kurssi on jaettu luentoihin, joissa käsitellään seuraavia asioita: Puhekorpusten suunnittelu Vfo 254: Puhekorpusten käsittely Martti Vainio Puhedatan
LisätiedotPuhe ja kommunikaatio
Puhe ja kommunikaatio Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin muodoista hienostunein ja monimutkaisin -- siihen on kerrostunut useanlaista informaatiota, joiden määrittelyyn tarvitaan jonkinlainen
LisätiedotPuhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto
Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto Johdanto Kun puhetta ja kieltä tutkitaan kvantitatiivisesti, on
LisätiedotProsodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus
Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus Martti Vainio Helsingin yliopisto, Fonetiikan laitos; Kieliteknologia Juhani Järvikivi, Turun yliopisto, Psykologia; University of Dundee Yleistä Lingvistisen
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotFONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA
FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa
LisätiedotPuhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003
Puhesynteesi Signaalin generointi Martti Vainio mailto:martti.vainio@helsinki.fi 11. huhtikuuta 2003 Signaalin generointi puhesynteesissä Kuinka tuottaa foneettisesta symbolisesta tiedosta jatkuvaa signaalia
LisätiedotSuomen prosodian variaation tutkimuksesta
Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tommi Kurki Turun yliopisto Prosodian käsitteestä prosodia käsittää kaikki ne puheen ilmiöt, jotka eivät ole segmentoitavissa
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
Lisätiedot» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN
» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa
LisätiedotFP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat
FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat Martti Vainio -- syksy 2006 Artikulaatiotavat Konsonantit voivat siis vaihdella artikulaatipaikan mukaan ja sen mukaan ovatko ne soinnillisia vai eivät
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotÅbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto
Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on
Lisätiedot4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne
4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne Fonologiaksi kutsutaan deskriptiivisen kieliopin osaa, jossa kuvataan toisen jäsennystason elementtejä (ks. edellä ns. kaksoisjäsennys). Näillä äänne-elementeillä ei
LisätiedotAutomaattinen semanttinen annotointi
Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University
Lisätiedot4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet
4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.
LisätiedotTTS. Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech,
Tekstiä, plaa plaa, plaa Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech, TTS): Generoidaan tietokoneen avulla akustinen puhesignaali annetun tekstin perusteella. TTS HUOM: Vaikka nyt keskitytäänkin
LisätiedotMitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille. Puheen analyysin viitekehys. Puhe ja Kommunikaatio. Puhe ja kommunikaatio (jatkoa)
Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Puheen analyysin viitekehys Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/43 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001
LisätiedotMitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille
Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/43 Puheen analyysin viitekehys S-114.770 Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001
Lisätiedot8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät
8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme
LisätiedotVarhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
LisätiedotFonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet
Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta
LisätiedotFoneettiset symbolit. Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat. IPA jatkoa IPA. Martti Vainio -- syksy 2005
Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2005 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-
LisätiedotMitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille
Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/55 Tyypillinen ilmaus: 6 khz frequency 0 Hz 150 Hz F0 50 Hz 81 db intensity
Lisätiedothttp://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm
Luku 2 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.
LisätiedotSanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa
Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004
LisätiedotFonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä
Puhe ja kommunikaatio Fonetiikka ja fonologia Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä Martti Vainio Puhetieteiden laitos, Helsingin yliopisto Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin
LisätiedotFonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä
Fonetiikka ja fonologia p. 1/47 Fonetiikka ja fonologia Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä Martti Vainio Puhetieteiden laitos, Helsingin yliopisto FP1 Fonetiikan perusteet
LisätiedotLuento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:
Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin
Lisätiedot1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11
Luku 1. Johdanto 11 1.5. Fonologia Koska muinaisbabylonian puhujia ei enää ole jäljellä, tietomme siitä, miten kieltä äännettiin, täytyy perustua muihin lähteisiin. Koska kieli oli unohduksissa noin kahden
LisätiedotLausuminen kertoo sanojen määrän
Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotPuhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38
Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesin historiaa Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein.
LisätiedotPuhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein
Puhesynteesin historiaa Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein. 1900-luvulla
LisätiedotPuhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein
Puhesynteesin historiaa Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein. 1900-luvulla
LisätiedotPuhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38
Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesin historiaa Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein.
LisätiedotSisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset
Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen
LisätiedotOngelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä
Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä olevilla komponenteilla? Voisiko jollakin ohjelmointikielellä
LisätiedotPress Brake Productivity -pikaopas
Kuinka aloitat Press Brake Productivity -pikaopas Kiitos, että olet ostanut Wilan valmistaman laatutuotteen Wila on valmistanut jo yli 80 vuotta työkalunpitimiä, työkaluja ja varusteita särmäyspuristimien
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
LisätiedotAnnotaatioon liittyvä ydinkäsitteistö
Annotaatioon liittyvä ydinkäsitteistö Mietta Lennes 27. marraskuuta 2002 Ydinkäsitteitä *aivastus (sneeze) Merkintä: [.sneeze] *annotaatio (annotation) Jonkin tallenteen (puhe, video, teksti tms.) määrättyyn
LisätiedotCtl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15
Ctl160 490160-0 Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto Ctl160 490160-0 p.1/15 Lisää säännöllisistä lausekkeista Aikaisemmin esityt * ja + yrittävät osua mahdollisimman pitkään merkkijonoon
LisätiedotTommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa
Kielten laitos Jyväskylän yliopisto 35. Kielitieteen päivät Vaasa 23. 24.5.2008 Jäsennys Jäsennys Jäsennys Jäsennys Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä
LisätiedotPuheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio
Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Puheentuoton lähde-suodin -malli Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotPuheen tuotto ja havaitseminen I
Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 Puheentuoton lähde-suodin -malli S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotFonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet
Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta
LisätiedotFonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet. Martti Vainio,
Fonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet Martti Vainio, 4.10.2005 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan
LisätiedotPuhesynteesin perusteet: Lingvistinen esikäsittely
Puhesynteesin perusteet: Lingvistinen esikäsittely Nicholas Volk 24.1.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tekstin esikäsittely Jaetaan syöteen luettaviin saneisiin ja äännevastineettomiin välimerkkeihin
LisätiedotLukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus
Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen
LisätiedotPuhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio
Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio Nicholas Volk 7.2.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Idea Äänteet ovat stabiileimmillaan keskellä äännettä, joten mallinnetaan siirtymät äänteestä
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia
LisätiedotIntonaation analyysi ja annotointi puhekorpuksissa
Intonaation analyysi ja annotointi puhekorpuksissa 4.4.2002/HY:n fonetiikan laitos Stefan Werner stefan.werner@joensuu.fi Kieliteknologia/JoY Intonaation analyysi/annotointi HY 4.4.2002 p.1/43 Intonaation
LisätiedotArtikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat
Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.
LisätiedotPuheen tuotto ja havaitseminen II
Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen
Lisätiedot11.4. Context-free kielet 1 / 17
11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä
LisätiedotKuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta.
Gimp alkeet XII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 6 GIMP:in tasotyökalu Lue ensin nämä ohjeet! Harjoitus lopussa! GIMP:in tasotyökalu on nimensä mukaisesti työkalu, jolla hallitaan tasoja, niiden läpinäkyvyyttä,
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
Lisätiedotuv n, v 1, ja uv i w A kaikilla
2.8 Säännöllisten kielten rajoituksista Kardinaliteettisyistä on oltava olemassa (paljon) ei-säännöllisiä kieliä: kieliä on ylinumeroituva määrä, säännöllisiä lausekkeita vain numeroituvasti. Voidaanko
LisätiedotLuonnolliset vs. muodolliset kielet
Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnollisia kieliä ovat esim. 1. englanti, 2. suomi, 3. ranska. Muodollisia kieliä ovat esim. 1. lauselogiikan kieli (ilmaisut p, p q jne.), 2. C++, FORTRAN, 3. bittijonokokoelma
LisätiedotSuomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu
Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,
LisätiedotSana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)
Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat
Lisätiedot1 Kannat ja kannanvaihto
1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:
LisätiedotAinakin vuosien 2004 ja 2006 fonetiikan
Havaintoja ja keskustelua SUOMEN KVANTITEETTIOPPOSITION FONOLOGISESTA TULKINNASTA Ainakin vuosien 2004 ja 2006 fonetiikan päivien keskusteluissa asetettiin kyseenalaiseksi Karlssonin (1969) identiteettiryhmätulkinta,
LisätiedotKielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa
Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kimmo Koskenniemi 4.4.2007 Yleisen kielitieteen laitos Humanistinen tiedekunta Kielidataa on monenlaista Tekstiä erilaisista lähteistä kirjoista, lehdistä,
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotKerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:
Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.
LisätiedotPuhesynteesin perusteet Luento 5: unit selection -synteesi
Puhesynteesin perusteet Luento 5: unit selection -synteesi Nicholas Volk 14.2.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Idea Aitoa puhetta on tallennettu tietokantaan tuhansien äänteiden verran Jopa yksittäisen
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
LisätiedotMuodolliset kieliopit
Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.
LisätiedotRekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä
Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,
LisätiedotCtl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely Viides luento
Ctl160 490160-0 Viides luento Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto Ctl160 490160-0Viides luento p.1/13 Merkkien esittäminen tietokoneella Kaikkia merkkejä ei aina pysty syöttämään
LisätiedotTiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas
Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi
LisätiedotPuheaineiston annotaatio eli nimikointi. Mietta Lennes Sanna Ahjoniemi
Puheaineiston annotaatio eli nimikointi Mietta Lennes Sanna Ahjoniemi Versio 1.01 11. toukokuuta 2005 2 Sisältö I Puheen annotaatio 7 1 Mitä on annotaatio? 9 Miksi puhetta nimikoidaan eli annotoidaan?....................
LisätiedotOrganization of (Simultaneous) Spectral Components
Organization of (Simultaneous) Spectral Components ihmiskuulo yrittää ryhmitellä ja yhdistää samasta fyysisestä lähteestä tulevat akustiset komponentit yhdistelyä tapahtuu sekä eri- että samanaikaisille
LisätiedotVaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti
Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotPong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana
Muilla kielillä: English Suomi Pong-peli, vaihe 3 Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Jaetaan ohjelma pienempiin palasiin (aliohjelmiin) Lisätään peliin maila (jota ei voi vielä
LisätiedotEspanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta
Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Henri Metsävuori Pro gradu -tutkielma Fonetiikka Kieli- ja käännöstieteiden laitos Turun yliopisto Kesäkuu 2011 TURUN YLIOPISTO Kieli-
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotArtikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat
Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.
LisätiedotPuheen tuotto ja havaitseminen II
Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen
LisätiedotThe OWL-S are not what they seem
The OWL-S are not what they seem...vai ovatko? Verkkopalveluiden koostamisen ontologia OWL-S Seminaariesitelmä 15.4.2013 Emilia Hjelm Internet on hankala Nykyinternet on dokumenttien verkko Asiat, joita
LisätiedotSanaluokkajäsennystä rinnakkaisilla transduktoreilla
Sanaluokkajäsennystä rinnakkaisilla transduktoreilla Nykykielten laitos FIN-CLARIN-seminaarissa 4. marraskuuta 2010 Sanaluokkajäsennys Mr. Gelbert also has fun with language. NNP NNP RB VBZ NN IN NN. Sanaluokkajäsennin
LisätiedotNumeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 12 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 12 () Numeeriset menetelmät 25.4.2013 1 / 33 Luennon 2 sisältö Tavallisten differentiaaliyhtälöiden numeriikasta Rungen
LisätiedotLASTEN ÄÄNTEELLINEN KEHITYS: TUTKIMUSMETODOLOGIAA
Puhe ja kieli, 28:4, 167 185 (2008) 167 LASTEN ÄÄNTEELLINEN KEHITYS: TUTKIMUSMETODOLOGIAA Katri Saaristo-Helin, Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto Tuula Savinainen-Makkonen, Oulun yliopisto Lasten äänteellisen
LisätiedotTentti erilaiset kysymystyypit
Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset
LisätiedotLausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotVastauksia. Topologia Syksy 2010 Harjoitus 1
Topologia Syksy 2010 Harjoitus 1 (1) Olkoon X joukko ja (T j ) j J perhe X:n topologioita. Osoita, että T = {T j : j J} on X:n topologia. (2) Todista: Välit [a, b) muodostavat R 1 :n erään topologian kannan.
LisätiedotSGN-4010, Puheenkäsittelyn menetelmät Harjoitus 6, 18. ja
SGN-4010, Puheenkäsittelyn menetelmät Harjoitus 6, 18. ja 21.2.2010 1. (Matlab, 2 pistettä) Vokaalit ja soinnilliset konsonantit ovat lähes jaksollisia ja niillä on äänihuulten värähtelystä johtuva perustaajuus.
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotEpäyhtälöt ovat yksi matemaatikon voimakkaimmista
6 Epäyhtälöitä Epäyhtälöt ovat yksi matemaatikon voimakkaimmista työvälineistä. Yhtälö a = b kertoo sen, että kaksi ehkä näennäisesti erilaista asiaa ovat samoja. Epäyhtälö a b saattaa antaa keinon analysoida
Lisätiedot8. Kieliopit ja kielet
8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 19. tammikuuta 2012
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 19. tammikuuta 2012 Sisällys Sisällys Muistathan A B -konstruktion 0 k 1 i 2 s 3 s 4 a 5 0 k 1 o 2 i 3 r 4
LisätiedotHannu Mäkiö. kertolasku * jakolasku / potenssiin korotus ^ Syöte Geogebran vastaus
Perusohjeita, symbolista laskentaa Geogebralla Kielen vaihtaminen. Jos Geogebrasi kieli on vielä englanti, niin muuta se Options välilehdestä kohdasta Language suomeksi (finnish). Esittelen tässä muutaman
Lisätiedot