4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne"

Transkriptio

1 4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne Fonologiaksi kutsutaan deskriptiivisen kieliopin osaa, jossa kuvataan toisen jäsennystason elementtejä (ks. edellä ns. kaksoisjäsennys). Näillä äänne-elementeillä ei siis ole itsenäistä merkitystä, vaan niiden tehtävä on toimia merkityksellisten elementtien rakenneosina. Strukturalistisessa fonologiassa (ks. erillinen moniste) on ollut tapana ajatella, että äänneelementit, joita kutsutaan foneemeiksi, esiintyvät kielen ilmauksissa lineaarisina jonoina (samalla tavalla kuin sanat lauseessa). Tämä merkitsee sitä, että puhunnokset voitaisiin segmentoida peräkkäin esiintyvien foneemien jonoiksi. Esim. kirjakauppias: /k/ /i/ /r/ /j/ /a/ /k/ /a/ /u/ /p:/ /i/ /a/ /s/. Fonologinen analyysi pyrkii antamaan foneemi-inventaarion (=foneemiluettelo) sekä luokittelemaan foneemit (yleisten) artikulatorisin tai akustisen perustein kyseisen kielen rakenteen kannalta relevantteihin ryhmiin. Foneeminen esitys on puheen (eräänlaista) karkeata äänteellistä tarkekirjoitusta. Yhdellä ja samalla tarkekirjoituysmerkillä merkitään äännesegmenttejä, jos niiden keskinäinen vaihtaminen ei missään tapauksessa toimi merkitystä erottavana. On olemassa kaksi foneettisen tarkekirjoituksen perinnettä: IPA-merkistö (International Phonetic Assosiation) ja SUT-merkistö (suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus). Kunkin kielen kielioppi- ja sanakirja perinteessä käytetään myös omia näistä perinteistä poikkeavia tarkemerkkejä. Tässä käytetään IPA-merkistöä. Fonologisen analyysin lähtökohta on sen ratkaiseminen, milloin puheessa erilaiset segmentit ( = niillä on eri tarkekirjoitusasu) ovat eemisesti eri yksiköitä eli eri foneemeja. Eeminen ero tarkoittaa juuri kykyä toimia sananmuotoja erottavana tekijänä. Strukturalistisen fonologian ajattelutapaan voidaan tutustua ns. taksonomisen fonologian kautta. Nimellä viitataan amerikkalaiseen luvuilla vallinneeseen perinteeseen, jota Noam Chomsky alkoi kutsua 60- luvulla taksonomiseksi korostaakseen sen induktiivisuutta ja (hänen mielestään) vähäistä tieteellistä merkitystä Taksonominen foneemianalyysi Taksonominen foneemianalyysi pyrkii olemaan eräänlainen löytömenetelmä, joka koostuu ohjeista tai säännöistä, joiden mukaan analyysi etenee. Sen antamia sääntöjä noudattaen voidaan kielen tarkekirjoitetusta aineistosta saada selville kielen foneemit. Analyysi nojaa foneemien rakenteelliseen, muotoja erottavaan funktioon. Jos äänne-elementeillä on erottava eli distinktiivinen funktio, sanotaan että ko. elementit ovat oppositiossa keskenään. Äänteellisiä rakenne-elementtejä kutsutaan foneemeiksi. Foneemi on siis kielen äännetason rakenne-elementti, joka erottaa (sanan)muotoja toisistaan: kielentaitajat tunnistavat rutiininomaisesti foneemit keskenään erilaisiksi. Kyse ei ole pelkästään akustisesta tai artikulatorisesta erosta vaan ratkaisevaa on se, minkälaiset erot kussakin kielessä ovat merkitseviä l. distinktiivisiä. Piirteen distinktiivisyys tarkoittaa sitä, että sen suhteen eroavat äänteet ovat rakenteellisesti (eemisesti) eri yksiköitä eli eri foneemeja. Taksonominen löytömenetelmä koostuu ohjeista ( säännöistä ), joita noudattamalla kielen foneemi-inventaario löydetään. Seuraavassa yksi esimerkki miten säännöstöä voisi hahmotella: 1. Sääntö Äänteet, jotka ovat oppositiossa identtisessä ympäristössä (=minimipari), edustavat eri foneemeja. 1

2 Esim. minimipari: tilli - tylli Sarjasta tilli/ tylli/ telli/ tölli/ tälli/ tulli/? tolli/ talli saamme esille suomen vokaalit: /i/, /y/, /e/, /ö/, /ä/, /u/, /o/, /a/ Vrt. ruotsi: fira 'viettää' [i:]; /i/ fora 'vaunu' [u:]; /u/ fura 'honka' [u:]; /u/ fyra 'neljä' [y:]; /y/ Ruotsissa on siis oppositiot /u/ - /y/ kuten suomessa, mutta lisäksi oppositiot /u/ - /u / ja /y/ - /u /. Suomen konsonanttifoneemit saadaan muodostamalla minimipareja seuraavista: sakka, takka, vakka, lakka, kakka, pakka jne.; saadaan siis konsonantit /s/, /t/, /v/, /l/, /k/,/p/, Sääntö Äänteet, jotka ovat keskenään komplementaarisessa distribuutiossa (l. täydennysjakaumassa) ja ovat foneettisesti samanlaisia, kuuluvat samaan foneemiin. Foneemi toteutuu akustisesti ja artikulatorisesti joka kerta erilaisena. Vaihtelua tapahtuu ääntökerrasta, puhujasta ja äänneympäristöstä toiseen siirryttäessä. Esim. k-äänteen vaihtelu (suomi) kiva [k]; kuva [k w ]: sanassa kiva huulet ovat laveina k:n kohdalla, kun taas sanassa kuva k ääntyy huulet pyöristyneinä. Ero artikulaatiossa (motorisessa suorituksessa) on seurausta k:ta seuraavan u-äänteen pyöreydestä. Tämä vierekkäisten äänteiden samankaltaistuminen eli äänteellinen assimilaatio on seurausta koartilulaatiosta. Vierekkäiset äänteet pyrkivät samankaltaistumaan koska artikulaatioelimet eivät voi siirtyä tilasta toiseen hetkellisesti. Edeltävän äänteen aikana artikulaatioelimissä vallinnut tilanne voi jäädä päälle ja jatkua seuraavan äänteen kodalle. Kun esim. nasaalikonsonanttia äännettäessä on nenäportti auki, voi se pysyä auki myös seuraavan vokaalin kohdalla eli vokaali ääntyy nasaalisena (ks. alla fonologiset prosessit). Kun edeltävän segmentin äännepiirre periytyy jälkeen tulevalle, puhutaan progressiivisesta assimilaatiosta. Kun artikulaattorit ennakoivat seuraavaa äännettä ja asettuvat jo valmiiksi seuraavan äänteen vaatimaan asentoon, puhutaan regressiivisestä assimilaatiosta. Tästä on kyse em. konsonantin labiaalistumisessa: pyöreän vokaalin vaatima huulten pyöristyminen ennakoidaan jo edeltävää konsonanttia äännettäessä. [k w ]:n ja [k]:n esiintymisympäristöt (distribuutiot) ovat siis suomessa komplementaariset siten, että edellinen esiintyy pyöreiden vokaalien (y,ö,u,o) jälkeen, jälkimmäinen muulloin. Ero ei ole distinktiivinen ja kyseessä on saman foneemin /k/ allofonit. Allofonien äänteellinen ero voi olla puhujien kuultavissa (ekstrinsinen allofoni) tai ero voi sellainen etteivät ainakaan tämän kielen puhujat sitä havaitse (intrinsinen allofoni) (esim. suomen k-konsonantin etisyyden vaihtelu, joka johtuu seuraavan vokaalin etisyydestä / takaisuudesta. 3. Sääntö Äänteet, jotka ovat vapaassa vaihtelussa keskenään, ovat yhden ja saman foneemin allofoneja. Ääntäminen on motorista toimintaa, joka vaihtelee yksittäisten suoritusten kohdalla siitä huolimatta että tavoite pysyy samana. Vapaassa vaihtelussa allofoneilla voi olla kuitenkin emotionaalis-stilistinen tai sosiaalinen funktio, mutta tätä eroa ei aiheuta äänteellinen ympäristö. Esim. suomen s-äänteen ääntötavan voi kuulija liittää puhujan ikään ja asuinpaikkaan. 2

3 4.2. Erottavat fonologiset piirteet ja foneemijärjestelmät Fonologiassa ajatellaan usein että foneemit koostuvat äännepiirteistä eli (erottaviksi) fonologista piirteistä. Fonologinen (erotuksena foneettisesta) tarkoittaa sitä, että ne ovat eemisen tason rakenne-elementtejä, kun taas foneettiset ominaisuudet (tai piirteet) ovat puheen akustisia tai artikulatorisia ominaisuuksia. Foneemi voidaan näin määritellä kimpuksi samanaikaisia fonologisia piirteitä. Kielen äännejärjestelmän rakenne (eli foneemien väliset rakenteelliset suhteet) voidaan näin kuvata määrittelemällä ne piirteet, joiden suhteen ko. foneemit toisistaan eroavat. Foneemisto siis muodostaa systeemin, jonka elementtien rakenteellisia suhteita kuvata niitä yhdistävien ja erottavien fonologisten piirteiden kautta. Suomen kielen foneemi /y/ eroaa /i/:stä siinä, että se on pyöreä (= huulet ovat torvella edessä), i:n ollessa lavea (=huulet vetäytyneet sivulle). Fonologiset piirteet voidaan määritellä artikulatorisesti ja/tai akustisesti, mutta ne ovat abstraktisempia kuin itse foneettiset ominaisuudet eikä niitä voida tyhjentävästi palauttaa foneettisiin ominaisuuksiin. Usein käytetään ns. binaarisia piirteitä, jolloin [-pyöreä] -spesifikaatio vastaa laveata l. pyöreän vastakohtaa, [-sll] soinnitonta, [-korkea] matalaa jne. Vokaalijärjestelmiä kuvataan piirteiden [±etinen], [±korkea], [±pyöreä] avulla: Esim. suomen vokaalijärjestelmä olisi seuraava: e t i s e t [+etinen] t a k a i s e t [-etinen] laveat [-pyör] pyöreät [+pyör] laveat [-pyör] pyöreät [+pyör] i y u [+korkea] (=suppea) e ö o [-korkea],[-matala] (=välivokaali) ä a [-korkea] tai [+matala] (=väljä, avoin) Konsonantteja ovat äänteet, joiden artikulaatiossa äänivirta joko keskeytyy tai estyy. Konsonantteja luokitellaan sen mukaan, missä paikassa ääntöväylää ilmavirtaa estävä sulkeuma tapahtuu, ja sen mukaan, millainen sulkeuma on. Binaariset piirteet ovat yleisesti käytössä vokaaliston kuvauksessa, mutta konsonanttien kodalla tilanne on vaihtelevampi. Ääntöpaikkapiirteinä käytetään usein artikulaatioväylän osien latinaperäisiä anatomiatermejä. Ääntötavan piirteinä käytetään edelleen perinteisiä konsonanttiluokkia: klusiili, frikatiivi, nasaali, lateraali, tremulantti ja puolivokaali. Tyypillinen konsonanttiäänteiden luokittelu: labiaalit: dentaalit: palataalit: velaarit: Ääntämispaikan mukaan bilabiaalit labiodentaalit interdentaalit dentaalit alveolaarit alveopalataalit palataalit velaarit obstruentit: resonantit: Ääntämistavan mukaan klusiilit frikatiivit affrikaatat nasaalit lateraalit tremulantit puolivokaalit 3

4 uvulaarit Äänneoppositioiden neutraalistuminen Äänteiden välinen oppositio voi myös tietyssä äänneympäristössä kadota. Silloin voimme puhua distinktiivisen piirteen neutraalistumisesta. Neutraalistavassa ympäristössä käytetään feneemiesityksessä ns. arkkifoneemia, joka näin edustaa opposition kaikkia jäseniä. (esim. A a; ä, T t; d,, N m; n; ). Arkkifonemin merkkinä siis on iso kirjain. Esim. suomen nasaalien ääntöpaikan oppositio (m: labiaalinen / n: alveolaarinen / : velaarinen) neutraalistuu konsonantin edellä: ortografinen esitys foneettinen esitys foneeminen esitys puuttuvat muodot arkkifoneemia käyttäen rampa [rampa]: /ranpa/ *[ranpa] ja *[ra pa] ranta [ranta]: /ranta/ *[ramta] ja *[ra ta] ranka [ra ka] /ranka/ *[ramka] ja *[ranka] Arkkifoneemin toinen esimerkki (sa.): Konsonanttien sointiopposition neutraalistuminen sananlopussa: /T/: Bund [bunt] 'liitto', bunt [bunt] 'kirjava' Suprasegmentaaliset fonologiset piirteet Fonologisessa kuvauksessa tarvitaan segmentaalisten (yhteen foneemiin rajoittuvien) distinktiivisten piirteiden lisäksi suprasegmentaalisia piirteitä, joita ovat kesto (=pituus), paino (= akustinen intensiteetti) ja sävelkulku (=akustinen taajuus). Suprasegmentaaliset piirteet liittyvät tavuun, sanaan, fraasiin tai lauseeseen. Kesto-oppositio voi olla myös yksittäisillä äännesegmenteillä, esim. (su.) /tuli/ - /tu:li/. Junktuurit eli rajamerkit Äänteellisten yksiköiden lisäksi fonologiassa käytetään rakenne-elementteinä erilaisia junktuureja l. rajamerkkejä: sananraja(#), morfeeminraja(+) ja tavunraja (.). esim. land#slag maajoukkue vs. lands#lag maanlaki kirjoitta+isi+n+ko+han ha.uista (mon. elatiivi sanasta haku) vs. hau.ista (yks. elatiivi sanasta hauki) 4.3 Fonologiset prosessit ja säännöt Fonologisen säännön yleinen muoto: x y / z Se on muodoltaan ns. kontekstisensitiivinen toisinkirjoitussääntö. Säännön avulla voidaan kuvata äänteellisten ilmiöiden riippuvuutta ympäristöstä. Yksinkertaisin tapa on kertoa yleistys, että äänne x esiintyy muodossa y, jos sitä välittömästi seuraa äänne z. Esim. edellinen k:n labiaalistuminen ennen pyöreää vokaalia. 4

5 V k k w / [+ pyöreä] Toinen tapa on käyttää sääntöä kuvaamaan tietyn piirrearvon esiintymisestä tietyn äänteellisen piirteen esiintyessä sen ympäristössä. V C [+pyöreä] / [+ pyöreä] Fonologisen säännön kaavassa x on äänneluokka, y on piirre (tai äänneluokka) ja z on jokin Jos ympäristöehto on äänteellinen on kyseessä fonologinen ehdollistuminen, jos ympäristöehtona on morfeemi tai morfeeminraja (tai sananraja) on kyseessä morfologinen ehdollistuminen, jos taas sääntö toteutuu vain tietyissä lueteltavissa sanoissa on kyse leksikaalisesti ehdollistuneesta säännöstä. Fonologisesti ehdollistuneita sanotaan (foneettisesti) luonnollisiksi, koska ne ovat artikulatorisesti motivoituneita (= ns. helpottavat ääntämistä.) Fonotaktiset rajoitukset Omana fonologisten sääntöjen ryhmänään mainitaan usein fonotaktiset rajoitukset (tai: säännöt). Suomen vokaalisointu l. vokaaliharmonia on tällainen fonotaktinen rajoitus: Suomen kielen vokaalifoneemit muodostavat kolme ryhmää: etiset harmoniavokaalit (ö,ä,y), takaiset harmoniavokaalit (u,o) ja neutraalivokaalit (i,e). Takaisia ja etisiä harmoniavokaaleja ei yhdistetä samaan sanaan. Huom. poikkeukset kuten tällainen, olympia, karriääri. Vierasperäiset eivät välttämättä noudata kielen fonotaktisia rajoituksuia. Fonotaktiset rajoitukset ovat kielikohtaisia. Fonotaktiset rajoitukset lisäävät ennustettavuutta, koska kaikki aritmeettiset äännekombinaatiot eivät ole mahdollisia. Sanan jostakin äänteellisestä osasta voidaan päätellä sen äänteellistä asua laajemminkin. Sanan alkua ja loppua koskevat usein omat rajoituksensa. Suomessa fonotaktisesti mahdoton *mölsa on sanaston kannalta systemaattinen aukko eli fonotaktisesti mahdoton sana, kun taas pöjökki on puolestaan satunnainen aukko, koska se fonotaktisesti voisi olla suomen kielen sana olematta kuitenkaan sellainen. Fonotaktiset säännöt koskevat myös taivutettuja ja johdettuja sanoja. Lainsanat joko mukautetaan äidinkielen fonotaksiin tai niiden annetaan rikkoa fonotaktisia rajoituksia: esim. suomessa [olympia] ja [olumpia]. Esimerkkejä fonologisista prosesseista I Assimilatorisia fonologisia prosesseja (foneettisesti luonnollisia): a) Konsonantti assimiloi vokaalin piirteen/piirteitä. 1. Palataalistuminen (etuvokaalin edellä) C C j / [+etinen vokaali ] 5

6 2. Labiaalistuminen (pyöreän vokaalin edellä) C C W / [+labiaalinen vokaali] b) Vokaali assimiloi konsonantin piirteen/piirteitä. 3. Nasaalistuminen V [+nas] / esim. arabia: mõn sowaka? t jan posunãha C [+nas] 'tappaa' 'seinä' 'kantaa takaisin' lyhyt ihminen 4. Soinnin menetys: tietty ympäristö (usein viereisen äänteen soinnittomuus) muuttaa vokaalin tai konsonantin soinnittomaksi. c) Konsonantti assimiloi konsonantin piirteen/piirteitä. 5. Soinnillistuminen (vastaavasti kuin soinnin menetys). 6. Nasaalin mukautuminen seuraavan konsonantin ääntöpaikkaan. d) Vokaali assimiloi vokaalin piirteen/piirteitä. 7. Vokaaliharmonia (ks. edellä). 8. Umlaut (saks. Buch > Bücher). II Morfofonologiset vaihtelut (eivät aina foneettisesti luonnollisia) Kun sanavartaloon liitetään esim. pääteaineksia, voi muodostua tilanne, jossa assimilaatiosääntö (tai jokin muu fonologinen sääntö) soveltuu: pääteaines voi "muuttaa" vartaloa tai vartalo voi 'muuttaa' pääteainesta. Tällaista vaihtelua kutsumme morfofonologiseksi vaihteluksi ja vaihtelua kuvaavaa sääntöä morfofonologiseksi säännöksi, vrt. morfologia. Esim.suomi sula+i+ssa >sulissa kala+i+ssa >kaloissa pro *kalissa sola+i+ssa >solissa tina+i+ssa >tinoissa pro *tinissa kylä+i+ssä >kylissä kela+i+ssa >keloissa pro *kelissa köhä+i+ssä >köhissä kelo+i+ssa >keloissa pro *kelissa koje+i+ssa >kojeissa pro *kojissa Mieti miten kuvaisit a: ja ä:n kadon, eli missä ympäristöissä kato tapahtuu? 6

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN » Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa

Lisätiedot

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet 4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

Foneettiset symbolit

Foneettiset symbolit Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-

Lisätiedot

Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta

Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Henri Metsävuori Pro gradu -tutkielma Fonetiikka Kieli- ja käännöstieteiden laitos Turun yliopisto Kesäkuu 2011 TURUN YLIOPISTO Kieli-

Lisätiedot

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm Luku 2 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Peruskäsitteet luonnollinen kieli on jonkin ihmisyhteisön kieli

Lisätiedot

Yleisen fonetiikan peruskurssi

Yleisen fonetiikan peruskurssi Yleisen fonetiikan Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi to 10 12 PÄÄTALO D11 pe 10 12 PÄÄTALO D11 Yhteystiedot Michael O Dell Työhuone: Pinni B 4046, ti klo 10 11, puh. 6350 Sähköposti: michael.odell@uta.fi

Lisätiedot

KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN

KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN Jenni Immonen Suomen kielen pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopistossa Syyskuussa 2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen

Lisätiedot

Puhe ja kommunikaatio

Puhe ja kommunikaatio Puhe ja kommunikaatio Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin muodoista hienostunein ja monimutkaisin -- siihen on kerrostunut useanlaista informaatiota, joiden määrittelyyn tarvitaan jonkinlainen

Lisätiedot

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen

Lisätiedot

1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11

1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11 Luku 1. Johdanto 11 1.5. Fonologia Koska muinaisbabylonian puhujia ei enää ole jäljellä, tietomme siitä, miten kieltä äännettiin, täytyy perustua muihin lähteisiin. Koska kieli oli unohduksissa noin kahden

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä

Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä Fonetiikka ja fonologia p. 1/47 Fonetiikka ja fonologia Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä Martti Vainio Puhetieteiden laitos, Helsingin yliopisto FP1 Fonetiikan perusteet

Lisätiedot

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/55 Tyypillinen ilmaus: 6 khz frequency 0 Hz 150 Hz F0 50 Hz 81 db intensity

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta

Lisätiedot

yö- JA öy-diftongit 2;6-VUOTIAIDEN LASTEN KIELESSÄ

yö- JA öy-diftongit 2;6-VUOTIAIDEN LASTEN KIELESSÄ yö- JA öy-diftongit 2;6-VUOTIAIDEN LASTEN KIELESSÄ Suomen kielen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopistossa kevätlukukaudella 2003 Susanna Honkola JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Humanistinen tiedekunta

Lisätiedot

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne 5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella

Lisätiedot

MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa

MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa MAINOS Kreikan kielen historia 2. luento: Indoeurooppalaisesta kantakielestä kreikan murteiksi! Lyle Campbell (University of Utah)! 19.11. päärakennus, sali 12! klo 10-12: Are There Universals of Grammatical

Lisätiedot

Suomen prosodian variaation tutkimuksesta

Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tommi Kurki Turun yliopisto Prosodian käsitteestä prosodia käsittää kaikki ne puheen ilmiöt, jotka eivät ole segmentoitavissa

Lisätiedot

kl 2014 Tampereen yliopisto Fonetiikan jatkokurssi Johdanto Puheen tuottaminen

kl 2014 Tampereen yliopisto Fonetiikan jatkokurssi Johdanto Puheen tuottaminen akustisia Tampereen yliopisto kl 2014 Puheketju ja fonetiikan osa-alueet akustisia Artikulatorinen fonetiikka Akustinen fonetiikka Auditiivinen fonetiikka akustisia ARTIKULAATIO FONAATIO INITIAATIO : ilmavirtamekanismit

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Foneettiset symbolit. Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat. IPA jatkoa IPA. Martti Vainio -- syksy 2005

Foneettiset symbolit. Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat. IPA jatkoa IPA. Martti Vainio -- syksy 2005 Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2005 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-

Lisätiedot

KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN

KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN Hanna Elo Logopedian pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Puheopin laitos Elokuu 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Hanna

Lisätiedot

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on

Lisätiedot

VENÄJÄN PAINOLLISTEN VOKAALIEN KUVAUS ULTRAÄÄNITUTKIMUKSELLA

VENÄJÄN PAINOLLISTEN VOKAALIEN KUVAUS ULTRAÄÄNITUTKIMUKSELLA VENÄJÄN PAINOLLISTEN VOKAALIEN KUVAUS ULTRAÄÄNITUTKIMUKSELLA Maria Vesti 03/2016 Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Fonetiikka, tutkijan opintopolku Turun yliopiston

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Suomen puherytmi typologisessa katsannossa

Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Michael O Dell Tampereen yliopisto 36. Kielitieteen päivät Jyväskylässä 14. 16.5.2009 Lopputulemat heti kärkeen suomen tavuajoitteisuus

Lisätiedot

Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli

Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli tommi.jantunen@campus.jyu.fi Sisältö: 1. Morfologian käsitteestä... 1 2. Morfologian määritelmiä... 1 3.

Lisätiedot

Udmurtin vokalismi. Akustinen analyysi

Udmurtin vokalismi. Akustinen analyysi Udmurtin vokalismi Akustinen analyysi Hanna Vuokniemi Pro gradu -tutkielma Suomalais-ugrilainen kielentutkimus Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus Kieli- ja käännöstieteiden laitos Turun

Lisätiedot

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä

Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Miikka Silfverberg miikka piste silfverberg at helsinki piste fi Kieliteknologia Helsingin yliopisto Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä p.1/23

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

ALOITTAVAT YLIOPISTO-OPISKELIJAT ENGLANNIN KIELEN ÄÄNTÄJINÄ

ALOITTAVAT YLIOPISTO-OPISKELIJAT ENGLANNIN KIELEN ÄÄNTÄJINÄ Lintunen, P. 2005. Aloittavat yliopisto-opiskelijat englannin kielen ääntäjinä. In Kuure, L., Kärkkäinen, E. & Saarenkunnas, M. (eds), Kieli ja sosiaalinen toiminta Language and Social Action. AFinLA Yearbook.

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot

Vokaalien kvantiteettiopposition omaksuminen kielenopiskelun alkuvaiheessa

Vokaalien kvantiteettiopposition omaksuminen kielenopiskelun alkuvaiheessa Vokaalien kvantiteettiopposition omaksuminen kielenopiskelun alkuvaiheessa Pro gradu -tutkielma Anne Tiermas Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos Lokakuu 2008 SISÄLLYS

Lisätiedot

5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA

5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA 5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA Tässä osassa läpikl pikäyn lyhyesti äänteiden eli vokaalien ja konsonanttien kuvauksen periaatteita ja esittelen artikulatorisen fonologian olettamuksen, että äänteiden aivoedustuma

Lisätiedot

Puhekorpukseet. Puhekorpukset ja puhetietokannat. Puhekorpus. Martti Vainio

Puhekorpukseet. Puhekorpukset ja puhetietokannat. Puhekorpus. Martti Vainio Puhekorpukset ja puhetietokannat Puhekorpus Puhekorpukset Martti Vainio Määritelmä: Puhutun kielen korpus (engl. spoken language corpus) on mikä tahansa kokoelma puheäänitteitä, joka on tietokoneen luettavassa

Lisätiedot

Kielten vokaalit kuuloanalogisessa vokaalikartassa

Kielten vokaalit kuuloanalogisessa vokaalikartassa Puhe ja kieli, 32:1, 17 43 (2012) 17 Kielten vokaalit kuuloanalogisessa vokaalikartassa Antti Iivonen, Helsingin yliopisto, Puhetieteet Tavoitteena on yhdistää tutkimustuloksia kokonaiskuvaksi kielten

Lisätiedot

FONEP2a Kontrastiivinen fonetiikka

FONEP2a Kontrastiivinen fonetiikka FONEP2a Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi ma 14 16 Linna K 107 to 8 10 Pinni B 5005 Kurssin suoritus Luento-osuus (2 op): lopputentti Kirjallisuus (3 op): valitaan (väh.) 2 kieltä: (a) Kuvailevaa

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

Muodolliset kieliopit

Muodolliset kieliopit Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi

Lisätiedot

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin

Lisätiedot

Johdantoa ja taustaa Luento 1

Johdantoa ja taustaa Luento 1 Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.

Lisätiedot

äänteiden tuottamista ntymistä tyypillisellä ja

äänteiden tuottamista ntymistä tyypillisellä ja Artikulaatioksi kutsutaan puheää äänteiden tuottamista ja käyttk yttämistä.. Se on myös äänteiden ääntymist ntymistä tyypillisellä ja tietyllä kohdalla äänt ntöväylää. Fonologia on oppi äänteist nteistä.

Lisätiedot

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä.

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä. ja Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä. ja Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja

Lisätiedot

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät 8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä.

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä. Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä. Kaksi järjestettyä paria ovat samat, jos niillä on samat ensimmäiset alkiot ja samat toiset alkiot:

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Kieli ja viestinnän kokonaisuus

Kieli ja viestinnän kokonaisuus Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot

Lisätiedot

Vieraan kielen ääntämisen ja kuulemisen opetus ja harjoittelu Antti Iivonen ja Seppo Tella

Vieraan kielen ääntämisen ja kuulemisen opetus ja harjoittelu Antti Iivonen ja Seppo Tella Vieraan kielen ääntämisen ja kuulemisen opetus ja harjoittelu Suullisen kielitaidon oppimisessa keskeisiä alueita ovat vieraan kielen ääntämisen ja kuulemisen opetus ja harjoittelu. Niiden merkitys on

Lisätiedot

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.

Lisätiedot

Loppu-n voi murteittain edustua vokaalin nasaaliutumana (3): mä lähärin_astumahaa sen kaah joutuhuu siältä.

Loppu-n voi murteittain edustua vokaalin nasaaliutumana (3): mä lähärin_astumahaa sen kaah joutuhuu siältä. KKTK / J.Y-P. 1991 L I T T E R O I N T I O H J E I T A Seuraavat ohjeet ovat perinnäisestä ns. puolikarkeasta tarkekirjoituksesta vielä hiukan yksinkertaistettuja. Tätä transkriptiotapaa käytetään mm.

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä

Lisätiedot

FONOLOGIA, EPÄSANANTOISTOTAIDOT JA SANASTON TASO LAPSILLA, JOILLA ON KEHITYKSELLINEN VERBAALI DYSPRAKSIA: MONITAPAUSTUTKIMUS

FONOLOGIA, EPÄSANANTOISTOTAIDOT JA SANASTON TASO LAPSILLA, JOILLA ON KEHITYKSELLINEN VERBAALI DYSPRAKSIA: MONITAPAUSTUTKIMUS FONOLOGIA, EPÄSANANTOISTOTAIDOT JA SANASTON TASO LAPSILLA, JOILLA ON KEHITYKSELLINEN VERBAALI DYSPRAKSIA: MONITAPAUSTUTKIMUS Saara Hippi Pro gradu -tutkielma Elokuu 2015 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta

Lisätiedot

Vieraan kielen äänteiden tunnistaminen autenttisessa kieliympäristössä asumisen jälkeen

Vieraan kielen äänteiden tunnistaminen autenttisessa kieliympäristössä asumisen jälkeen Vieraan kielen äänteiden tunnistaminen autenttisessa kieliympäristössä asumisen jälkeen Materiaalina saksan pitkät ja tiukat puolisuppeat vokaalit /e:/, /ø:/ ja /o:/ Ilkka Ketolainen Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

Matemaatiikan tukikurssi

Matemaatiikan tukikurssi Matemaatiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Funktiot Funktion määritelmä Funktio on sääntö, joka liittää kahden eri joukon alkioita toisiinsa. Ollakseen funktio tämän säännön on liitettävä jokaiseen lähtöjoukon

Lisätiedot

HAVAINTOJA SUOMEN KIELEN PROSODISTEN PIIRTEIDEN OPPIMISESTA TIETOKONEAVUSTEISELLA ALKEISKURSSILLA

HAVAINTOJA SUOMEN KIELEN PROSODISTEN PIIRTEIDEN OPPIMISESTA TIETOKONEAVUSTEISELLA ALKEISKURSSILLA Havaintoja ja keskustelua HAVAINTOJA SUOMEN KIELEN PROSODISTEN PIIRTEIDEN OPPIMISESTA TIETOKONEAVUSTEISELLA ALKEISKURSSILLA S uomi toisena kielenä -alan tutkimuksissa on kiinnitetty varsin vähän huomiota

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Luonnolliset vs. muodolliset kielet

Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnollisia kieliä ovat esim. 1. englanti, 2. suomi, 3. ranska. Muodollisia kieliä ovat esim. 1. lauselogiikan kieli (ilmaisut p, p q jne.), 2. C++, FORTRAN, 3. bittijonokokoelma

Lisätiedot

LASTEN ÄÄNTEELLINEN KEHITYS: TUTKIMUSMETODOLOGIAA

LASTEN ÄÄNTEELLINEN KEHITYS: TUTKIMUSMETODOLOGIAA Puhe ja kieli, 28:4, 167 185 (2008) 167 LASTEN ÄÄNTEELLINEN KEHITYS: TUTKIMUSMETODOLOGIAA Katri Saaristo-Helin, Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto Tuula Savinainen-Makkonen, Oulun yliopisto Lasten äänteellisen

Lisätiedot

Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN

Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 1 AIKASARJA ILMAN SYSTEMAATTISTA VAIHTELUA... 2 1.1 Liukuvan keskiarvon menetelmä... 2 1.2 Eksponentiaalinen tasoitus... 3 2 AIKASARJASSA

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon

Lisätiedot

Suotuisia ja haasteellisia luku- ja kirjoitustaidon profiileja

Suotuisia ja haasteellisia luku- ja kirjoitustaidon profiileja Suotuisia ja haasteellisia luku- ja kirjoitustaidon profiileja Marita Mäkinen Tampereen yliopisto marita.makinen@uta.fi Huomisen tekstitaidot 8.11.2008 Pitkittäistutkimus Lukitaitojen aikaan Aki 6v Aki

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

Teema 4. Homomorfismeista Ihanne ja tekijärengas. Teema 4 1 / 32

Teema 4. Homomorfismeista Ihanne ja tekijärengas. Teema 4 1 / 32 1 / 32 Esimerkki 4A.1 Esimerkki 4A.2 Esimerkki 4B.1 Esimerkki 4B.2 Esimerkki 4B.3 Esimerkki 4C.1 Esimerkki 4C.2 Esimerkki 4C.3 2 / 32 Esimerkki 4A.1 Esimerkki 4A.1 Esimerkki 4A.2 Esimerkki 4B.1 Esimerkki

Lisätiedot

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto 3. Oletetaan, että kunnan K karakteristika on 3. Tutki,

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

9 Yhteenlaskusääntö ja komplementtitapahtuma

9 Yhteenlaskusääntö ja komplementtitapahtuma 9 Yhteenlaskusääntö ja komplementtitapahtuma Kahta joukkoa sanotaan erillisiksi, jos niillä ei ole yhtään yhteistä alkiota. Jos pysytellään edelleen korttipakassa, niin voidaan ilman muuta sanoa, että

Lisätiedot

TTS. Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech,

TTS. Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech, Tekstiä, plaa plaa, plaa Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech, TTS): Generoidaan tietokoneen avulla akustinen puhesignaali annetun tekstin perusteella. TTS HUOM: Vaikka nyt keskitytäänkin

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä Kielijärjestelmä Kieli merkitys ja logiikka 3: Kielen biologinen perusta Marc Hauser, Noam Chomsky ja Tecumseh Fitch (2002): The Faculty of Language: What Is It, Who Has It, and How Did It Evolve? Science

Lisätiedot

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA SANATYYPIT 1. TYÖ TYÖTÄ TYÖN TYÖHÖN TYÖSSÄ TÖITÄ TÖIDEN TÖISSÄ 3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA 3e. MUSTIKKA MUSTIKKAA MUSTIKAN MUSTIKKAAN MUSTIKASSA

Lisätiedot

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat 10. Kaavauskehykset Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kaavauskehysten päätehtävä on pitää sullottu muotti koossa. Muotin muodostaa useimmiten kaksi päällekkäin olevaa kehystä, joiden

Lisätiedot

VÄITÖSKIRJOJA LAPSEN FONOLOGIASTA

VÄITÖSKIRJOJA LAPSEN FONOLOGIASTA Suuri suomi ruotsi-sanakirja. Helsinki: WSOY 1997. VIKS, ÜLLE 1992: Väike vormisõnastik. I: Sissejuhatus & grammatika. Väike vormisõnastik II: Sõnastik & lisad. Tallinn: Eesti Teaduste Akadeemia Keele

Lisätiedot

Suomen ja unkarin vartalonsisäiset konsonanttiyhtymät

Suomen ja unkarin vartalonsisäiset konsonanttiyhtymät HUNGAROLOGISCHE BEITRÄGE 3. FINNISCH-UGRISCHE KONTRASTIVE UNTERSUCHUNGEN HUNGAROLÓGIA - JYVÄSKYLÄ 1995 Suomen ja unkarin vartalonsisäiset konsonanttiyhtymät Juha LESKINEN - BÁTHORY Ágnes Tämä artikkeli

Lisätiedot

Sanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto

Sanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Sanasto S2-oppimisessa Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Trk 17.9.2016 Sanaston oppimisessa on Helppoa Vaikeaa Aihepiirejä Sanaston rakenne Sanaston kehitysvaiheita Sanaston oss toisen kielen oppimisessa

Lisätiedot

Tavutusohjelman toimintapa...3. Tavutussääntöjä...3. Keinoja...3. Vihjetavu...3. Katkeamaton väli...4. Katkeamaton tavuviiva...4

Tavutusohjelman toimintapa...3. Tavutussääntöjä...3. Keinoja...3. Vihjetavu...3. Katkeamaton väli...4. Katkeamaton tavuviiva...4 1 Sisältö Tavutusohjelman toimintapa...3 Tavutussääntöjä...3 Keinoja...3 Vihjetavu...3 Katkeamaton väli...4 Katkeamaton tavuviiva...4 Pehmeä rivinvaihto...4 2 Mikään tavutusohjelma ei ole täydellinen.

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Suomenkielinen puhehaku. Inger Ekman

Suomenkielinen puhehaku. Inger Ekman Suomenkielinen puhehaku Inger Ekman Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Pro gradu -tutkielma, tietojenkäsittelyoppi Huhtikuu 2003 Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos

Lisätiedot

ESIOPETUSKIRJOJEN HARJOITUKSET KIELELLISEN TIETOISUUDEN KEHITTÄJINÄ

ESIOPETUSKIRJOJEN HARJOITUKSET KIELELLISEN TIETOISUUDEN KEHITTÄJINÄ TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS SARJA - SER. C OSA - TOM. 313 SCRIPTA LINGUA FENNICA EDITA ESIOPETUSKIRJOJEN HARJOITUKSET KIELELLISEN TIETOISUUDEN KEHITTÄJINÄ English Abstract

Lisätiedot

1. Algoritmi 1.1 Sisällys Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. Muuttujat ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Kaksivuotiaiden lasten fonologisen kehityksen variaatio

Kaksivuotiaiden lasten fonologisen kehityksen variaatio lektiot Kaksivuotiaiden lasten fonologisen kehityksen variaatio PÄIVI TORVELAINEN Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 8. syyskuuta 2007 Arkikokemuksesta tiedämme, että samanikäisten lasten

Lisätiedot

Vokaalien keston variaatio virolaismuuttajien puhesuomessa

Vokaalien keston variaatio virolaismuuttajien puhesuomessa Vokaalien keston variaatio virolaismuuttajien puhesuomessa Pro gradu Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos Hanna-Ilona Härmävaara maaliskuu 2009 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion

Lisätiedot

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA HUONETYYPIN PERUSTEELLA Huonetilan käyttötarkoituksella on ratkaiseva merkitys luotavalle akustiselle ympäristölle. Huoneissa, joissa puhutaan, kuten luokkahuoneet ja auditoriot, on tärkeää varmistaa hyvä

Lisätiedot

Automaatit. Muodolliset kielet

Automaatit. Muodolliset kielet Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin.

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin. Rahoitusmuodot HUOM. Tässä esitetään vain teoriaa ja joitakin esimerkkejä. Enemmän esimerkkejä ja laskuja löytyy ratkaistuina EXCEL-tiedostosta "Rahoitusmuodot - laskut ja esimerkit", joka on MOODLESSA

Lisätiedot

Saksankielisten suomenoppijoiden vokaalit. Vokaalien ä, e ja a tunnistaminen ja tuottaminen kuuntelukokeissa

Saksankielisten suomenoppijoiden vokaalit. Vokaalien ä, e ja a tunnistaminen ja tuottaminen kuuntelukokeissa Saksankielisten suomenoppijoiden vokaalit Vokaalien ä, e ja a tunnistaminen ja tuottaminen kuuntelukokeissa Pro gradu -tutkielma Hanna Paloneva Suomen kieli Helsingin yliopisto Helmikuu 2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä?

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä? Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Milloin ongelmat muuttuvat oikeasti hankaliksi? 2013-2014 Lasse Lensu 3 Ongelma 3: Miten hankalia ongelmia

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio

Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Puheentuoton lähde-suodin -malli Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Kaukoassimilaatiot iässä 1;6 2;6 neljän suomalaislapsen seurantatutkimus

Kaukoassimilaatiot iässä 1;6 2;6 neljän suomalaislapsen seurantatutkimus Puhe ja kieli, 28:1,1 16 (2008) 1 Kaukoassimilaatiot iässä 1;6 2;6 neljän suomalaislapsen seurantatutkimus Tuula Savinainen-Makkonen, Oulun yliopisto, Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä 3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä Lineaarinen m:n yhtälön yhtälöryhmä, jossa on n tuntematonta x 1,, x n on joukko yhtälöitä, jotka ovat muotoa a 11 x 1 + + a 1n x n = b 1 a 21

Lisätiedot