4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne
|
|
- Pentti Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne Fonologiaksi kutsutaan deskriptiivisen kieliopin osaa, jossa kuvataan toisen jäsennystason elementtejä (ks. edellä ns. kaksoisjäsennys). Näillä äänne-elementeillä ei siis ole itsenäistä merkitystä, vaan niiden tehtävä on toimia merkityksellisten elementtien rakenneosina. Strukturalistisessa fonologiassa (ks. erillinen moniste) on ollut tapana ajatella, että äänneelementit, joita kutsutaan foneemeiksi, esiintyvät kielen ilmauksissa lineaarisina jonoina (samalla tavalla kuin sanat lauseessa). Tämä merkitsee sitä, että puhunnokset voitaisiin segmentoida peräkkäin esiintyvien foneemien jonoiksi. Esim. kirjakauppias: /k/ /i/ /r/ /j/ /a/ /k/ /a/ /u/ /p:/ /i/ /a/ /s/. Fonologinen analyysi pyrkii antamaan foneemi-inventaarion (=foneemiluettelo) sekä luokittelemaan foneemit (yleisten) artikulatorisin tai akustisen perustein kyseisen kielen rakenteen kannalta relevantteihin ryhmiin. Foneeminen esitys on puheen (eräänlaista) karkeata äänteellistä tarkekirjoitusta. Yhdellä ja samalla tarkekirjoituysmerkillä merkitään äännesegmenttejä, jos niiden keskinäinen vaihtaminen ei missään tapauksessa toimi merkitystä erottavana. On olemassa kaksi foneettisen tarkekirjoituksen perinnettä: IPA-merkistö (International Phonetic Assosiation) ja SUT-merkistö (suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus). Kunkin kielen kielioppi- ja sanakirja perinteessä käytetään myös omia näistä perinteistä poikkeavia tarkemerkkejä. Tässä käytetään IPA-merkistöä. Fonologisen analyysin lähtökohta on sen ratkaiseminen, milloin puheessa erilaiset segmentit ( = niillä on eri tarkekirjoitusasu) ovat eemisesti eri yksiköitä eli eri foneemeja. Eeminen ero tarkoittaa juuri kykyä toimia sananmuotoja erottavana tekijänä. Strukturalistisen fonologian ajattelutapaan voidaan tutustua ns. taksonomisen fonologian kautta. Nimellä viitataan amerikkalaiseen luvuilla vallinneeseen perinteeseen, jota Noam Chomsky alkoi kutsua 60- luvulla taksonomiseksi korostaakseen sen induktiivisuutta ja (hänen mielestään) vähäistä tieteellistä merkitystä Taksonominen foneemianalyysi Taksonominen foneemianalyysi pyrkii olemaan eräänlainen löytömenetelmä, joka koostuu ohjeista tai säännöistä, joiden mukaan analyysi etenee. Sen antamia sääntöjä noudattaen voidaan kielen tarkekirjoitetusta aineistosta saada selville kielen foneemit. Analyysi nojaa foneemien rakenteelliseen, muotoja erottavaan funktioon. Jos äänne-elementeillä on erottava eli distinktiivinen funktio, sanotaan että ko. elementit ovat oppositiossa keskenään. Äänteellisiä rakenne-elementtejä kutsutaan foneemeiksi. Foneemi on siis kielen äännetason rakenne-elementti, joka erottaa (sanan)muotoja toisistaan: kielentaitajat tunnistavat rutiininomaisesti foneemit keskenään erilaisiksi. Kyse ei ole pelkästään akustisesta tai artikulatorisesta erosta vaan ratkaisevaa on se, minkälaiset erot kussakin kielessä ovat merkitseviä l. distinktiivisiä. Piirteen distinktiivisyys tarkoittaa sitä, että sen suhteen eroavat äänteet ovat rakenteellisesti (eemisesti) eri yksiköitä eli eri foneemeja. Taksonominen löytömenetelmä koostuu ohjeista ( säännöistä ), joita noudattamalla kielen foneemi-inventaario löydetään. Seuraavassa yksi esimerkki miten säännöstöä voisi hahmotella: 1. Sääntö Äänteet, jotka ovat oppositiossa identtisessä ympäristössä (=minimipari), edustavat eri foneemeja. 1
2 Esim. minimipari: tilli - tylli Sarjasta tilli/ tylli/ telli/ tölli/ tälli/ tulli/? tolli/ talli saamme esille suomen vokaalit: /i/, /y/, /e/, /ö/, /ä/, /u/, /o/, /a/ Vrt. ruotsi: fira 'viettää' [i:]; /i/ fora 'vaunu' [u:]; /u/ fura 'honka' [u:]; /u/ fyra 'neljä' [y:]; /y/ Ruotsissa on siis oppositiot /u/ - /y/ kuten suomessa, mutta lisäksi oppositiot /u/ - /u / ja /y/ - /u /. Suomen konsonanttifoneemit saadaan muodostamalla minimipareja seuraavista: sakka, takka, vakka, lakka, kakka, pakka jne.; saadaan siis konsonantit /s/, /t/, /v/, /l/, /k/,/p/, Sääntö Äänteet, jotka ovat keskenään komplementaarisessa distribuutiossa (l. täydennysjakaumassa) ja ovat foneettisesti samanlaisia, kuuluvat samaan foneemiin. Foneemi toteutuu akustisesti ja artikulatorisesti joka kerta erilaisena. Vaihtelua tapahtuu ääntökerrasta, puhujasta ja äänneympäristöstä toiseen siirryttäessä. Esim. k-äänteen vaihtelu (suomi) kiva [k]; kuva [k w ]: sanassa kiva huulet ovat laveina k:n kohdalla, kun taas sanassa kuva k ääntyy huulet pyöristyneinä. Ero artikulaatiossa (motorisessa suorituksessa) on seurausta k:ta seuraavan u-äänteen pyöreydestä. Tämä vierekkäisten äänteiden samankaltaistuminen eli äänteellinen assimilaatio on seurausta koartilulaatiosta. Vierekkäiset äänteet pyrkivät samankaltaistumaan koska artikulaatioelimet eivät voi siirtyä tilasta toiseen hetkellisesti. Edeltävän äänteen aikana artikulaatioelimissä vallinnut tilanne voi jäädä päälle ja jatkua seuraavan äänteen kodalle. Kun esim. nasaalikonsonanttia äännettäessä on nenäportti auki, voi se pysyä auki myös seuraavan vokaalin kohdalla eli vokaali ääntyy nasaalisena (ks. alla fonologiset prosessit). Kun edeltävän segmentin äännepiirre periytyy jälkeen tulevalle, puhutaan progressiivisesta assimilaatiosta. Kun artikulaattorit ennakoivat seuraavaa äännettä ja asettuvat jo valmiiksi seuraavan äänteen vaatimaan asentoon, puhutaan regressiivisestä assimilaatiosta. Tästä on kyse em. konsonantin labiaalistumisessa: pyöreän vokaalin vaatima huulten pyöristyminen ennakoidaan jo edeltävää konsonanttia äännettäessä. [k w ]:n ja [k]:n esiintymisympäristöt (distribuutiot) ovat siis suomessa komplementaariset siten, että edellinen esiintyy pyöreiden vokaalien (y,ö,u,o) jälkeen, jälkimmäinen muulloin. Ero ei ole distinktiivinen ja kyseessä on saman foneemin /k/ allofonit. Allofonien äänteellinen ero voi olla puhujien kuultavissa (ekstrinsinen allofoni) tai ero voi sellainen etteivät ainakaan tämän kielen puhujat sitä havaitse (intrinsinen allofoni) (esim. suomen k-konsonantin etisyyden vaihtelu, joka johtuu seuraavan vokaalin etisyydestä / takaisuudesta. 3. Sääntö Äänteet, jotka ovat vapaassa vaihtelussa keskenään, ovat yhden ja saman foneemin allofoneja. Ääntäminen on motorista toimintaa, joka vaihtelee yksittäisten suoritusten kohdalla siitä huolimatta että tavoite pysyy samana. Vapaassa vaihtelussa allofoneilla voi olla kuitenkin emotionaalis-stilistinen tai sosiaalinen funktio, mutta tätä eroa ei aiheuta äänteellinen ympäristö. Esim. suomen s-äänteen ääntötavan voi kuulija liittää puhujan ikään ja asuinpaikkaan. 2
3 4.2. Erottavat fonologiset piirteet ja foneemijärjestelmät Fonologiassa ajatellaan usein että foneemit koostuvat äännepiirteistä eli (erottaviksi) fonologista piirteistä. Fonologinen (erotuksena foneettisesta) tarkoittaa sitä, että ne ovat eemisen tason rakenne-elementtejä, kun taas foneettiset ominaisuudet (tai piirteet) ovat puheen akustisia tai artikulatorisia ominaisuuksia. Foneemi voidaan näin määritellä kimpuksi samanaikaisia fonologisia piirteitä. Kielen äännejärjestelmän rakenne (eli foneemien väliset rakenteelliset suhteet) voidaan näin kuvata määrittelemällä ne piirteet, joiden suhteen ko. foneemit toisistaan eroavat. Foneemisto siis muodostaa systeemin, jonka elementtien rakenteellisia suhteita kuvata niitä yhdistävien ja erottavien fonologisten piirteiden kautta. Suomen kielen foneemi /y/ eroaa /i/:stä siinä, että se on pyöreä (= huulet ovat torvella edessä), i:n ollessa lavea (=huulet vetäytyneet sivulle). Fonologiset piirteet voidaan määritellä artikulatorisesti ja/tai akustisesti, mutta ne ovat abstraktisempia kuin itse foneettiset ominaisuudet eikä niitä voida tyhjentävästi palauttaa foneettisiin ominaisuuksiin. Usein käytetään ns. binaarisia piirteitä, jolloin [-pyöreä] -spesifikaatio vastaa laveata l. pyöreän vastakohtaa, [-sll] soinnitonta, [-korkea] matalaa jne. Vokaalijärjestelmiä kuvataan piirteiden [±etinen], [±korkea], [±pyöreä] avulla: Esim. suomen vokaalijärjestelmä olisi seuraava: e t i s e t [+etinen] t a k a i s e t [-etinen] laveat [-pyör] pyöreät [+pyör] laveat [-pyör] pyöreät [+pyör] i y u [+korkea] (=suppea) e ö o [-korkea],[-matala] (=välivokaali) ä a [-korkea] tai [+matala] (=väljä, avoin) Konsonantteja ovat äänteet, joiden artikulaatiossa äänivirta joko keskeytyy tai estyy. Konsonantteja luokitellaan sen mukaan, missä paikassa ääntöväylää ilmavirtaa estävä sulkeuma tapahtuu, ja sen mukaan, millainen sulkeuma on. Binaariset piirteet ovat yleisesti käytössä vokaaliston kuvauksessa, mutta konsonanttien kodalla tilanne on vaihtelevampi. Ääntöpaikkapiirteinä käytetään usein artikulaatioväylän osien latinaperäisiä anatomiatermejä. Ääntötavan piirteinä käytetään edelleen perinteisiä konsonanttiluokkia: klusiili, frikatiivi, nasaali, lateraali, tremulantti ja puolivokaali. Tyypillinen konsonanttiäänteiden luokittelu: labiaalit: dentaalit: palataalit: velaarit: Ääntämispaikan mukaan bilabiaalit labiodentaalit interdentaalit dentaalit alveolaarit alveopalataalit palataalit velaarit obstruentit: resonantit: Ääntämistavan mukaan klusiilit frikatiivit affrikaatat nasaalit lateraalit tremulantit puolivokaalit 3
4 uvulaarit Äänneoppositioiden neutraalistuminen Äänteiden välinen oppositio voi myös tietyssä äänneympäristössä kadota. Silloin voimme puhua distinktiivisen piirteen neutraalistumisesta. Neutraalistavassa ympäristössä käytetään feneemiesityksessä ns. arkkifoneemia, joka näin edustaa opposition kaikkia jäseniä. (esim. A a; ä, T t; d,, N m; n; ). Arkkifonemin merkkinä siis on iso kirjain. Esim. suomen nasaalien ääntöpaikan oppositio (m: labiaalinen / n: alveolaarinen / : velaarinen) neutraalistuu konsonantin edellä: ortografinen esitys foneettinen esitys foneeminen esitys puuttuvat muodot arkkifoneemia käyttäen rampa [rampa]: /ranpa/ *[ranpa] ja *[ra pa] ranta [ranta]: /ranta/ *[ramta] ja *[ra ta] ranka [ra ka] /ranka/ *[ramka] ja *[ranka] Arkkifoneemin toinen esimerkki (sa.): Konsonanttien sointiopposition neutraalistuminen sananlopussa: /T/: Bund [bunt] 'liitto', bunt [bunt] 'kirjava' Suprasegmentaaliset fonologiset piirteet Fonologisessa kuvauksessa tarvitaan segmentaalisten (yhteen foneemiin rajoittuvien) distinktiivisten piirteiden lisäksi suprasegmentaalisia piirteitä, joita ovat kesto (=pituus), paino (= akustinen intensiteetti) ja sävelkulku (=akustinen taajuus). Suprasegmentaaliset piirteet liittyvät tavuun, sanaan, fraasiin tai lauseeseen. Kesto-oppositio voi olla myös yksittäisillä äännesegmenteillä, esim. (su.) /tuli/ - /tu:li/. Junktuurit eli rajamerkit Äänteellisten yksiköiden lisäksi fonologiassa käytetään rakenne-elementteinä erilaisia junktuureja l. rajamerkkejä: sananraja(#), morfeeminraja(+) ja tavunraja (.). esim. land#slag maajoukkue vs. lands#lag maanlaki kirjoitta+isi+n+ko+han ha.uista (mon. elatiivi sanasta haku) vs. hau.ista (yks. elatiivi sanasta hauki) 4.3 Fonologiset prosessit ja säännöt Fonologisen säännön yleinen muoto: x y / z Se on muodoltaan ns. kontekstisensitiivinen toisinkirjoitussääntö. Säännön avulla voidaan kuvata äänteellisten ilmiöiden riippuvuutta ympäristöstä. Yksinkertaisin tapa on kertoa yleistys, että äänne x esiintyy muodossa y, jos sitä välittömästi seuraa äänne z. Esim. edellinen k:n labiaalistuminen ennen pyöreää vokaalia. 4
5 V k k w / [+ pyöreä] Toinen tapa on käyttää sääntöä kuvaamaan tietyn piirrearvon esiintymisestä tietyn äänteellisen piirteen esiintyessä sen ympäristössä. V C [+pyöreä] / [+ pyöreä] Fonologisen säännön kaavassa x on äänneluokka, y on piirre (tai äänneluokka) ja z on jokin Jos ympäristöehto on äänteellinen on kyseessä fonologinen ehdollistuminen, jos ympäristöehtona on morfeemi tai morfeeminraja (tai sananraja) on kyseessä morfologinen ehdollistuminen, jos taas sääntö toteutuu vain tietyissä lueteltavissa sanoissa on kyse leksikaalisesti ehdollistuneesta säännöstä. Fonologisesti ehdollistuneita sanotaan (foneettisesti) luonnollisiksi, koska ne ovat artikulatorisesti motivoituneita (= ns. helpottavat ääntämistä.) Fonotaktiset rajoitukset Omana fonologisten sääntöjen ryhmänään mainitaan usein fonotaktiset rajoitukset (tai: säännöt). Suomen vokaalisointu l. vokaaliharmonia on tällainen fonotaktinen rajoitus: Suomen kielen vokaalifoneemit muodostavat kolme ryhmää: etiset harmoniavokaalit (ö,ä,y), takaiset harmoniavokaalit (u,o) ja neutraalivokaalit (i,e). Takaisia ja etisiä harmoniavokaaleja ei yhdistetä samaan sanaan. Huom. poikkeukset kuten tällainen, olympia, karriääri. Vierasperäiset eivät välttämättä noudata kielen fonotaktisia rajoituksuia. Fonotaktiset rajoitukset ovat kielikohtaisia. Fonotaktiset rajoitukset lisäävät ennustettavuutta, koska kaikki aritmeettiset äännekombinaatiot eivät ole mahdollisia. Sanan jostakin äänteellisestä osasta voidaan päätellä sen äänteellistä asua laajemminkin. Sanan alkua ja loppua koskevat usein omat rajoituksensa. Suomessa fonotaktisesti mahdoton *mölsa on sanaston kannalta systemaattinen aukko eli fonotaktisesti mahdoton sana, kun taas pöjökki on puolestaan satunnainen aukko, koska se fonotaktisesti voisi olla suomen kielen sana olematta kuitenkaan sellainen. Fonotaktiset säännöt koskevat myös taivutettuja ja johdettuja sanoja. Lainsanat joko mukautetaan äidinkielen fonotaksiin tai niiden annetaan rikkoa fonotaktisia rajoituksia: esim. suomessa [olympia] ja [olumpia]. Esimerkkejä fonologisista prosesseista I Assimilatorisia fonologisia prosesseja (foneettisesti luonnollisia): a) Konsonantti assimiloi vokaalin piirteen/piirteitä. 1. Palataalistuminen (etuvokaalin edellä) C C j / [+etinen vokaali ] 5
6 2. Labiaalistuminen (pyöreän vokaalin edellä) C C W / [+labiaalinen vokaali] b) Vokaali assimiloi konsonantin piirteen/piirteitä. 3. Nasaalistuminen V [+nas] / esim. arabia: mõn sowaka? t jan posunãha C [+nas] 'tappaa' 'seinä' 'kantaa takaisin' lyhyt ihminen 4. Soinnin menetys: tietty ympäristö (usein viereisen äänteen soinnittomuus) muuttaa vokaalin tai konsonantin soinnittomaksi. c) Konsonantti assimiloi konsonantin piirteen/piirteitä. 5. Soinnillistuminen (vastaavasti kuin soinnin menetys). 6. Nasaalin mukautuminen seuraavan konsonantin ääntöpaikkaan. d) Vokaali assimiloi vokaalin piirteen/piirteitä. 7. Vokaaliharmonia (ks. edellä). 8. Umlaut (saks. Buch > Bücher). II Morfofonologiset vaihtelut (eivät aina foneettisesti luonnollisia) Kun sanavartaloon liitetään esim. pääteaineksia, voi muodostua tilanne, jossa assimilaatiosääntö (tai jokin muu fonologinen sääntö) soveltuu: pääteaines voi "muuttaa" vartaloa tai vartalo voi 'muuttaa' pääteainesta. Tällaista vaihtelua kutsumme morfofonologiseksi vaihteluksi ja vaihtelua kuvaavaa sääntöä morfofonologiseksi säännöksi, vrt. morfologia. Esim.suomi sula+i+ssa >sulissa kala+i+ssa >kaloissa pro *kalissa sola+i+ssa >solissa tina+i+ssa >tinoissa pro *tinissa kylä+i+ssä >kylissä kela+i+ssa >keloissa pro *kelissa köhä+i+ssä >köhissä kelo+i+ssa >keloissa pro *kelissa koje+i+ssa >kojeissa pro *kojissa Mieti miten kuvaisit a: ja ä:n kadon, eli missä ympäristöissä kato tapahtuu? 6
» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN
» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa
LisätiedotFP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat
FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat Martti Vainio -- syksy 2006 Artikulaatiotavat Konsonantit voivat siis vaihdella artikulaatipaikan mukaan ja sen mukaan ovatko ne soinnillisia vai eivät
LisätiedotFoneettiset symbolit
Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-
Lisätiedot4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet
4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.
LisätiedotEspanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta
Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Henri Metsävuori Pro gradu -tutkielma Fonetiikka Kieli- ja käännöstieteiden laitos Turun yliopisto Kesäkuu 2011 TURUN YLIOPISTO Kieli-
Lisätiedothttp://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm
Luku 2 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.
LisätiedotKielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen
Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Peruskäsitteet luonnollinen kieli on jonkin ihmisyhteisön kieli
LisätiedotYleisen fonetiikan peruskurssi
Yleisen fonetiikan Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi to 10 12 PÄÄTALO D11 pe 10 12 PÄÄTALO D11 Yhteystiedot Michael O Dell Työhuone: Pinni B 4046, ti klo 10 11, puh. 6350 Sähköposti: michael.odell@uta.fi
LisätiedotPuhe ja kommunikaatio
Puhe ja kommunikaatio Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin muodoista hienostunein ja monimutkaisin -- siihen on kerrostunut useanlaista informaatiota, joiden määrittelyyn tarvitaan jonkinlainen
LisätiedotKIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN
KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN Jenni Immonen Suomen kielen pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopistossa Syyskuussa 2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen
LisätiedotSisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset
Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen
LisätiedotMitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille. Puheen analyysin viitekehys. Puhe ja Kommunikaatio. Puhe ja kommunikaatio (jatkoa)
Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Puheen analyysin viitekehys Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/43 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001
LisätiedotMitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille
Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/43 Puheen analyysin viitekehys S-114.770 Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001
Lisätiedot1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11
Luku 1. Johdanto 11 1.5. Fonologia Koska muinaisbabylonian puhujia ei enää ole jäljellä, tietomme siitä, miten kieltä äännettiin, täytyy perustua muihin lähteisiin. Koska kieli oli unohduksissa noin kahden
LisätiedotVfo254: Puhekorpusten käyttö. Puhekorpusten lingvistinen representaatio. Yleistä. Symbolinen representaatio. Martti Vainio. Transkription tarkkuus
Symbolinen representaatio Vfo 254: Puhekorpusten käsittely: Puhekorpusten lingvistinen representaatio Martti Vainio Puhekorpuksen tutkimininen on mahdollista vain symbolisen representaation kautta näytteistettyä
LisätiedotOpiskelijakirjaston verkkojulkaisu Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä
Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2008 Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä Antti Iivonen Fonetiikan peruskäsitteitä Toim. Antti Iivonen & Reijo Aulanko Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen
LisätiedotArtikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat
Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.
LisätiedotPuheen tuotto ja havaitseminen II
Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen
LisätiedotArtikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat
Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.
LisätiedotPuheen tuotto ja havaitseminen II
Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen
LisätiedotPuhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio
Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio Nicholas Volk 7.2.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Idea Äänteet ovat stabiileimmillaan keskellä äännettä, joten mallinnetaan siirtymät äänteestä
LisätiedotFONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA
FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa
LisätiedotFonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä
Puhe ja kommunikaatio Fonetiikka ja fonologia Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä Martti Vainio Puhetieteiden laitos, Helsingin yliopisto Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin
LisätiedotFonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä
Fonetiikka ja fonologia p. 1/47 Fonetiikka ja fonologia Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä Martti Vainio Puhetieteiden laitos, Helsingin yliopisto FP1 Fonetiikan perusteet
LisätiedotMitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille
Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/55 Tyypillinen ilmaus: 6 khz frequency 0 Hz 150 Hz F0 50 Hz 81 db intensity
LisätiedotLuento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:
Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotFonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet
Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta
Lisätiedotyö- JA öy-diftongit 2;6-VUOTIAIDEN LASTEN KIELESSÄ
yö- JA öy-diftongit 2;6-VUOTIAIDEN LASTEN KIELESSÄ Suomen kielen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopistossa kevätlukukaudella 2003 Susanna Honkola JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Humanistinen tiedekunta
Lisätiedot5. MORFOLOGIA l. muotorakenne
5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella
LisätiedotMAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa
MAINOS Kreikan kielen historia 2. luento: Indoeurooppalaisesta kantakielestä kreikan murteiksi! Lyle Campbell (University of Utah)! 19.11. päärakennus, sali 12! klo 10-12: Are There Universals of Grammatical
LisätiedotSuomen prosodian variaation tutkimuksesta
Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tommi Kurki Turun yliopisto Prosodian käsitteestä prosodia käsittää kaikki ne puheen ilmiöt, jotka eivät ole segmentoitavissa
LisätiedotPuhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto
Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto Johdanto Kun puhetta ja kieltä tutkitaan kvantitatiivisesti, on
LisätiedotProsodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus
Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus Martti Vainio Helsingin yliopisto, Fonetiikan laitos; Kieliteknologia Juhani Järvikivi, Turun yliopisto, Psykologia; University of Dundee Yleistä Lingvistisen
LisätiedotVarhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
LisätiedotAistit ja kommunikaatio ARTIKULAATIO. Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT
ARTIKULAATIO Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy 1 ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT Fonologinen häiriö =äännejärjestelmien, kielijärjestelmien ja ja äänteitä koskevien sääntöjen
LisätiedotFonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet
Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta
LisätiedotÅbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto
Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on
LisätiedotFonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet. Martti Vainio,
Fonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet Martti Vainio, 4.10.2005 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan
Lisätiedotkl 2014 Tampereen yliopisto Fonetiikan jatkokurssi Johdanto Puheen tuottaminen
akustisia Tampereen yliopisto kl 2014 Puheketju ja fonetiikan osa-alueet akustisia Artikulatorinen fonetiikka Akustinen fonetiikka Auditiivinen fonetiikka akustisia ARTIKULAATIO FONAATIO INITIAATIO : ilmavirtamekanismit
LisätiedotFoneettiset symbolit. Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat. IPA jatkoa IPA. Martti Vainio -- syksy 2005
Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2005 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotSuomen puherytmi typologisessa katsannossa
Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Michael O Dell Tampereen yliopisto 36. Kielitieteen päivät Jyväskylässä 14. 16.5.2009 Lopputulemat heti kärkeen suomen tavuajoitteisuus
LisätiedotKAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN
KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN Hanna Elo Logopedian pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Puheopin laitos Elokuu 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Hanna
LisätiedotClt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat. Ilmavirta. Artikulaatiotavat. Ilmavirta,)paine)ja)turbulenssi. Martti)Vainio)--)syksy).
Artikulaatiotavat Clt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat Martti)Vainio)--)syksy). 00/ Konsonantit)voivat)siis)vaihdella)artikulaatipaikan)mukaan)ja) sen)mukaan)ovatko)ne)soinnillisia)vai)eivät
LisätiedotVENÄJÄN PAINOLLISTEN VOKAALIEN KUVAUS ULTRAÄÄNITUTKIMUKSELLA
VENÄJÄN PAINOLLISTEN VOKAALIEN KUVAUS ULTRAÄÄNITUTKIMUKSELLA Maria Vesti 03/2016 Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Fonetiikka, tutkijan opintopolku Turun yliopiston
LisätiedotMiten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
LisätiedotSuomen kvantiteetti ja kirjoitusprosessi
Suomen kvantiteetti ja kirjoitusprosessi Mallinnusta ja empiriaa Lisensiaatintutkimus Lokakuu 2007 Ville Pekonen Kielten laitos (suomen kieli) Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty
LisätiedotSuomen yleiskielen segmentaalifoneemien paradigma
FRED KARLSSON Suomen yleiskielen segmentaalifoneemien paradigma Suomen fonemaattista struktuuria, foneemien muodostamaa paradigmaa tai varsinkaan niiden syntagmaa, fonotaksia, 1 ei ole paljonkaan tutkittu.
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotMitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli
Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli tommi.jantunen@campus.jyu.fi Sisältö: 1. Morfologian käsitteestä... 1 2. Morfologian määritelmiä... 1 3.
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotAvoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä
Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Miikka Silfverberg miikka piste silfverberg at helsinki piste fi Kieliteknologia Helsingin yliopisto Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä p.1/23
LisätiedotLukujonon raja-arvo 1/7 Sisältö ESITIEDOT: lukujonot
Lukujonon raja-arvo 1/7 Sisältö Esimerkki lukujonon raja-arvosta Lukujonossa a 1,a 2,a 3,... (jossa on äärettömän monta termiä) voivat luvut lähestyä jotakin arvoa, kun jonossa edetään yhä pidemmälle.
LisätiedotFUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto
FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.
LisätiedotPositiivitermisten sarjojen suppeneminen
Positiivitermisten sarjojen suppeneminen Jono (b n ) n= on kasvava, jos b n+ b n kaikilla n =, 2,... Lemma Jokainen ylhäältä rajoitettu kasvava jono (b n ) n= raja-arvo on lim n b n = sup n Z+ b n. suppenee
Lisätiedot5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA
5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA Tässä osassa läpikl pikäyn lyhyesti äänteiden eli vokaalien ja konsonanttien kuvauksen periaatteita ja esittelen artikulatorisen fonologian olettamuksen, että äänteiden aivoedustuma
LisätiedotMuodolliset kieliopit
Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.
LisätiedotPuhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003
Puhesynteesi Signaalin generointi Martti Vainio mailto:martti.vainio@helsinki.fi 11. huhtikuuta 2003 Signaalin generointi puhesynteesissä Kuinka tuottaa foneettisesta symbolisesta tiedosta jatkuvaa signaalia
LisätiedotMUSIIKILLISEN HARJAANTUMISEN JA MUSIIKILLISTEN ELEMENTTIEN EROTTELUKYVYN YHTEYS ENGLANNIN KIELEN FONEETTISEEN EROTTELUKYKYYN 7.
MUSIIKILLISEN HARJAANTUMISEN JA MUSIIKILLISTEN ELEMENTTIEN EROTTELUKYVYN YHTEYS ENGLANNIN KIELEN FONEETTISEEN EROTTELUKYKYYN 7. LUOKKALAISILLA SUOMENKIELISILLÄ NUORILLA Pro Gradu -tutkielma Musiikin laitos
LisätiedotPuhekorpukseet. Puhekorpukset ja puhetietokannat. Puhekorpus. Martti Vainio
Puhekorpukset ja puhetietokannat Puhekorpus Puhekorpukset Martti Vainio Määritelmä: Puhutun kielen korpus (engl. spoken language corpus) on mikä tahansa kokoelma puheäänitteitä, joka on tietokoneen luettavassa
LisätiedotUdmurtin vokalismi. Akustinen analyysi
Udmurtin vokalismi Akustinen analyysi Hanna Vuokniemi Pro gradu -tutkielma Suomalais-ugrilainen kielentutkimus Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus Kieli- ja käännöstieteiden laitos Turun
Lisätiedot12 Prosodiset ominaisuudet
Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 70 12 Prosodiset ominaisuudet (= "suprasegmentaaliset" ominaisuudet) enimmäkseen yksittäisiä äännesegmenttejä isompia kokonaisuuksia
LisätiedotTreffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi
Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava
LisätiedotOminaisarvo-hajoitelma ja diagonalisointi
Ominaisarvo-hajoitelma ja a 1 Lause 1: Jos reaalisella n n matriisilla A on n eri suurta reaalista ominaisarvoa λ 1,λ 2,...,λ n, λ i λ j, kun i j, niin vastaavat ominaisvektorit x 1, x 2,..., x n muodostavat
LisätiedotJ. Virtamo Jonoteoria / Prioriteettijonot 1
J. Virtamo 38.143 Jonoteoria / Prioriteettijonot 1 Prioriteettijonot TarkastellaanM/G/1-jonojärjestelmää, jossaasiakkaaton jaettu K:hon prioriteettiluokkaan, k =1,...,K: - luokalla 1 on korkein prioriteetti
LisätiedotKURR KURR. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) KURR KURR Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(19) OHJEET R-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN
LisätiedotAlkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä.
ja Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä. ja Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja
LisätiedotERIA249 Puheen ja kielen kehityksen tukeminen
Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikka ERIA249 Puheen ja kielen kehityksen tukeminen Osa 3: Artikulaatio ja fonologia Tiina Pilbacka-Rönkä Tpilbacka@gmail.com Kommunikaation häiriöt Kielen häiriöt ASHA
LisätiedotALOITTAVAT YLIOPISTO-OPISKELIJAT ENGLANNIN KIELEN ÄÄNTÄJINÄ
Lintunen, P. 2005. Aloittavat yliopisto-opiskelijat englannin kielen ääntäjinä. In Kuure, L., Kärkkäinen, E. & Saarenkunnas, M. (eds), Kieli ja sosiaalinen toiminta Language and Social Action. AFinLA Yearbook.
LisätiedotAlkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä.
Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä. Kaksi järjestettyä paria ovat samat, jos niillä on samat ensimmäiset alkiot ja samat toiset alkiot:
LisätiedotJohdantoa ja taustaa Luento 1
Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.
LisätiedotLaaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi
Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset
LisätiedotSuomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu
Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,
LisätiedotJohdantoa ja taustaa Luento 1
Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.
Lisätiedot5 Akustiikan peruskäsitteitä
Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 14 5 Akustiikan peruskäsitteitä ääni = ilmapartikkelien edestakaista liikettä, "tihentymien ja harventumien" vuorottelua, ilmanpaineen
Lisätiedotetunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä
Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi
LisätiedotKielten vokaalit kuuloanalogisessa vokaalikartassa
Puhe ja kieli, 32:1, 17 43 (2012) 17 Kielten vokaalit kuuloanalogisessa vokaalikartassa Antti Iivonen, Helsingin yliopisto, Puhetieteet Tavoitteena on yhdistää tutkimustuloksia kokonaiskuvaksi kielten
LisätiedotVokaalien kvantiteettiopposition omaksuminen kielenopiskelun alkuvaiheessa
Vokaalien kvantiteettiopposition omaksuminen kielenopiskelun alkuvaiheessa Pro gradu -tutkielma Anne Tiermas Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos Lokakuu 2008 SISÄLLYS
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotKielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
LisätiedotFONEP2a Kontrastiivinen fonetiikka
FONEP2a Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi ma 14 16 Linna K 107 to 8 10 Pinni B 5005 Kurssin suoritus Luento-osuus (2 op): lopputentti Kirjallisuus (3 op): valitaan (väh.) 2 kieltä: (a) Kuvailevaa
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotOulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 31. maaliskuuta 2011 Sisällys Sisällys Chomskyn hierarkia kieli säännöllinen kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti
LisätiedotProminenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa
lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotLAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi
LisätiedotFM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu
FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen
LisätiedotKerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:
Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.
LisätiedotJohdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma
Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten Ratkaisuehdotelma Tehtävä 1 1. Etsi lukujen 4655 ja 12075 suurin yhteinen tekijä ja lausu se kyseisten lukujen lineaarikombinaationa ilman laskimen
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
LisätiedotKuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat
10. Kaavauskehykset Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kaavauskehysten päätehtävä on pitää sullottu muotti koossa. Muotin muodostaa useimmiten kaksi päällekkäin olevaa kehystä, joiden
Lisätiedot8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät
8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme
LisätiedotVALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko
Luvan saatuasi m erkitse vastauslomakenumerosi eli vastauslomakkeen 3 o i keassa yläreunassa oleva numero. Vastauslomakenumero VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Copyright Helsingin
Lisätiedotäänteiden tuottamista ntymistä tyypillisellä ja
Artikulaatioksi kutsutaan puheää äänteiden tuottamista ja käyttk yttämistä.. Se on myös äänteiden ääntymist ntymistä tyypillisellä ja tietyllä kohdalla äänt ntöväylää. Fonologia on oppi äänteist nteistä.
LisätiedotMatemaatiikan tukikurssi
Matemaatiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Funktiot Funktion määritelmä Funktio on sääntö, joka liittää kahden eri joukon alkioita toisiinsa. Ollakseen funktio tämän säännön on liitettävä jokaiseen lähtöjoukon
LisätiedotPiirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.
Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------
Lisätiedot