» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN"

Transkriptio

1 » Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1

2 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa : - sentraalisiin (Brocan alue, Wernicken alue) 2

3 3

4 4

5 » Ääntöväylällä tarkoitetaan puheelimiä kurkunpään jälkeen» Jakautuu seuraaviin alueisiin: Nieluontelo (pharyngeal cavity, oral pharynx) Nenäontelo (nasal cavity) Suuontelo (oral cavity)» Tärkeimmät ääntöväylän puheelimet Kieli (tongue) Kitapurje (velum, soft palate) Alaleuka (lower jaw) Huulet (lips) (Thomas W. Parsons, Voice and Speech Processing, McGraw-Hill, Inc., s. 63) 5

6 6 /aa/ /ii/

7 Taskuhuulikarjuntavideo 7

8 Puheentuoton kannalta kurkunpään tarkoituksena on muuttaa keuhkoista lähtevä äänetön ilmavirta kuuluvaksi Glottis eli äänirako, johon kuuluvat huulirako rustorako 8 Nenän kautta endoskopia kurkunpäästä

9 » A: äänihuulirako ja rustorako kiinni -> glottaaliklusiili» B: Äänihuulet liikkuvat, rustorako kiinni -> fonaatio, f0; soinnilisuus syntyy ääntöväylän luuston resonaatiosta.» C: Äänihuulirako kiinni, rustorako auki -> kuiskaus» D: henkäyssupistuma-asento -> heikkoa soinnitonta kohinaa, glottaalifrikatiivi [h]» E: lepohengitysasento,-> liittyy soinnittomien konsonanttien tuottamiseen.» F: syvähengitysasento (huokaus, hengästys), jota ei käytetä äännejärjestelmässä 9

10

11 Kieliriippumaton!» Eräs fonetiikan tavoite on luokitella eri kielissä esiintyvät äänteet Foneettisia aakkostoja: + International phonetic alphabet (IPA) (IPA-aakkosto) + Merkinnällisistä syistä käytetään myös muita, mm. Arpabet» Foneettiselta kannalta tarkasteltaessa äänteet pyritään kuvaamaan mahdollisimman tarkasti niiden artikuloinnin avulla» Fonologinen lähestymistapa Riippuu kielestä ja tarkastelee tietyssä kielessä esiintyviä äänteitä, erityisesti niiden äänteiden luokkaa, jotka tulkitaan samaksi Esim. suomen kielessä [k] ja [p] ovat eri äänteitä (kala pala) kun taas [s] ja [ ] (shekki) tulkitaan samaksi äänteeksi» Kaikkien maailman kielten äänteet jakautuvat vokaaleihin ja konsonantteihin 11

12 IPA-vokaalien lausuminen Vokaalit ovat soinnillisia äänteitä, joissa ääniväylä on avoin Kielikohtaista hienosäätöä: suomen kielessä vokaali on äänne, jossa ääntä pääsee esteettä suun keskeltä ulos Luokitellaan seuraavien ominaisuuksien perusteella: Leuan asento - auki vai kiinni Kielen asento edessä vai takana Olennaista ääniväylän kapeimman kohdan sijainti Huulten pyöreys labiaalinen / Illabiaalinen Nasaalisuus Kitapurjeen (velum) ollessa alhaalla (auki) ilmavirta pääsee nenäonteloon ja syntyy nasaalinen äänne. Kitapurjeen ollessa ylhäällä syntyy oraalinen äänne. Vokaalien IPA-merkit: 12

13 » Konsonanteissa useimmiten ilmavirta ei pääse vapaasti suun kautta ulos» Luokitellaan seuraavien ominaisuuksien perusteella: - soinnillinen vai soinniton (place of articulation) (manner of articulation) IPA-konsonantit 5min:ssa 13

14 » Sointi on äänihuulten värähtelyn aikaansaama puheen ominaisuus» Sointi ilmaisee, onko konsonantti soinnillinen vai soinniton» Suomen kielessä soinnillisia konsonantteja ovat [b], [d], [g], [j], [l], [m], [n], [r] ja [v]» Soinnittomia taas: [p], [t], [k], [h] ja [s] (sekä [f])» [h] voi esiintyä myös henkäyssoinnillisena äänteenä (esim. sanassa paha), jolloin rustorako on auki ja huulirako värähtelee etuosaltaan 14

15 » Ääntymäpaikka kertoo, missä kohdin ääntöväylää muodostuu tärkein kapeikko» Konsonanttien keskeisimmät ääntymäpaikat: bilabiaalinen (1): huulten välissä labiodentaalinen (2): alahuulen ja ylähampaiden väl. dentaalinen (4): hampaiden väl. alveolaarinen (5): hammasvallin ja kielen väl. palato-alveolaarinen: kitalaen etuosan ja kielen väl. palataalinen (6): kitalaen ja kielen väl. velaarinen (7): kitapurjeen ja kielen välissä uvulaarinen (8): kitapurjeen kärjen ja kielen väl. faryngaalinen (9): nielun takaosan ja kielen väl. 15

16 » Ääntymätapa tarkoittaa sitä, kuinka vapaasti ilmavirta pääsee virtaamaan konsonanttia äännettäessä» Resonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy» Obstruentit ovat konsonantteja joissa ilmavirralla ei ole vapaata ulospääsyä 16

17 Resonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy» Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide)» Likvidat Muistuttavat vokaaleja, mutta kielellä ja huulilla muodostettu kapeikko on ahtaampi Suomen kielessä [j], [v] Ilmavirta kulkee suusta, mutta eri tavalla kuin vokaaleissa Lateraaleissa ilmavirta kulkee kielen laitojen yli, suomessa [l] Tremulanteissa (engl. trill) ilmavirta on katkonainen, suomessa [r]» Nasaalit (engl nasal) Kitakieleke on alhaalla ja ilmavirta kulkee nenän kautta Suomen kielessä [n], [m], [ng] 17

18 Obstruentit ovat konsonantteja joissa ilmavirralla ei ole vapaata ulospääsyä» Klusiilit (engl. plosive) Ilmavirta katkaistaan kokonaan Suomessa [p],[t],[k] (myös soinnilliset [b],[d],[g])» Frikatiivit Ilmavirta estetään osittain, äänne syntyy supistumakohdalla ilmavirran aiheuttamasta hankaushälystä Suomessa [s], [h], (myös [f]) 18

19 IPA-konsonanttien lausuminen

20

21 » Foneemi (engl. phoneme): yleinen äänneluokka Kielen järjestelmään kuuluva abstraktinen, ensisijaisesti kvalitatiivinen, äänteellisesti toteutettavissa oleva yksikkö, jolla on foneemianalyysin avulla selville saatavissa oleva identiteetti. (Iivonen, Horppila, Heikkonen ja Rissanen: Fonetiikan perussanasto) Foneemien määrittelyn yleinen periaate: Voiko äänteen muuttaminen toiseksi muuttaa sanan merkitystä?» Fooni (engl. phone): yksittäinen puhuttu realisaatio Kaikki foonit periaatteessa erilaisia» Allofoni: tietyn äänneluokan (=foneemi) äänteet, joilla on jokin lausunnallinen ero 21» Yhteisartikulaatio (engl. coarticulation): puhe-elinten siirtyminen vaatii aikaa ja äänteet sulautuvat toisiinsa

22 » Prosodia: puheen pidempiaikaiset ominaisuudet Kvantiteetti: äänteen pituus, esim.: + Espanjan kielessä kvantiteetin muutos ei muuta sanan merkitystä + Suomen kielessä kvantiteetin muutos vaikuttaa (esim. tili, tiili, palo,pallo) Paino: äänteen painottaminen esim. suuremmalla teholla tai muuttuneella äänenkorkeudella + Tavupaino (painotetaan tavua sanassa) + Sanapaino (painotetaan sanaa virkkeessä) Intonaatio: äänenkorkeuden muutos pidemmän jakson (esim. virkkeen) aikana, esim.: + Kiinassa äänenkorkeudella voidaan muuttaa sanojen merkityksiä + Englannissa äänenkorkeus nousee kysymyslauseen lopussa + Suomessa sekä toteamus- että kysymyslauseen sävelkorkeus laskee loppua kohden 22

23 23» Akustisesti ääni ja siten myös puhe on ilmanpaineen vaihtelua» Akustinen fonetiikka tutkii puheen akustisia ominaisuuksia ja sitä miten ne seuraavat puheentuottomekanismin toiminnasta Pitkittäinen aaltoliike:

24 24

25 25 Quatieri: Discrete Time Speech Signal Processing Principles and Practice

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm Luku 2 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet 4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

Puhe ja kommunikaatio

Puhe ja kommunikaatio Puhe ja kommunikaatio Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin muodoista hienostunein ja monimutkaisin -- siihen on kerrostunut useanlaista informaatiota, joiden määrittelyyn tarvitaan jonkinlainen

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi

Lisätiedot

4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne

4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne 4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne Fonologiaksi kutsutaan deskriptiivisen kieliopin osaa, jossa kuvataan toisen jäsennystason elementtejä (ks. edellä ns. kaksoisjäsennys). Näillä äänne-elementeillä ei

Lisätiedot

Yleisen fonetiikan peruskurssi

Yleisen fonetiikan peruskurssi Yleisen fonetiikan Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi to 10 12 PÄÄTALO D11 pe 10 12 PÄÄTALO D11 Yhteystiedot Michael O Dell Työhuone: Pinni B 4046, ti klo 10 11, puh. 6350 Sähköposti: michael.odell@uta.fi

Lisätiedot

5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA

5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA 5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA Tässä osassa läpikl pikäyn lyhyesti äänteiden eli vokaalien ja konsonanttien kuvauksen periaatteita ja esittelen artikulatorisen fonologian olettamuksen, että äänteiden aivoedustuma

Lisätiedot

Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta

Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Henri Metsävuori Pro gradu -tutkielma Fonetiikka Kieli- ja käännöstieteiden laitos Turun yliopisto Kesäkuu 2011 TURUN YLIOPISTO Kieli-

Lisätiedot

1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11

1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11 Luku 1. Johdanto 11 1.5. Fonologia Koska muinaisbabylonian puhujia ei enää ole jäljellä, tietomme siitä, miten kieltä äännettiin, täytyy perustua muihin lähteisiin. Koska kieli oli unohduksissa noin kahden

Lisätiedot

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Peruskäsitteet luonnollinen kieli on jonkin ihmisyhteisön kieli

Lisätiedot

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät 8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme

Lisätiedot

Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen.

Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheentuoton fonetiikan kertausta p.1/109 Vfo251 Puhesynteesin

Lisätiedot

2. PUHE ON IHMISEN LUONTAINEN KOMMUNIKAATIOMUOTO

2. PUHE ON IHMISEN LUONTAINEN KOMMUNIKAATIOMUOTO 2. PUHE ON IHMISEN LUONTAINEN KOMMUNIKAATIOMUOTO Osan 2 tavoitteena on valaista puheen ainutlaatuisuutta ihmisen luontaisena kommunikaatiomuotona. Se on ihmisen käyttk yttäytymispiirteistä ehkä ainoa,

Lisätiedot

TTS. Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech,

TTS. Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech, Tekstiä, plaa plaa, plaa Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech, TTS): Generoidaan tietokoneen avulla akustinen puhesignaali annetun tekstin perusteella. TTS HUOM: Vaikka nyt keskitytäänkin

Lisätiedot

ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT. Tiina Pilbacka-Rönk. nkä

ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT. Tiina Pilbacka-Rönk. nkä ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT Tiina Pilbacka-Rönk nkä ? Hyvä ääni ni (Laukkanen, A-M.1999) A Se on kuultavissa. Kommunikatiivisesti tarkoituksenmukainen (riittävästi vaihtelua) Fysiologisesti tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN

KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN Jenni Immonen Suomen kielen pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopistossa Syyskuussa 2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen

Lisätiedot

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on

Lisätiedot

Suomen ja unkarin vartalonsisäiset konsonanttiyhtymät

Suomen ja unkarin vartalonsisäiset konsonanttiyhtymät HUNGAROLOGISCHE BEITRÄGE 3. FINNISCH-UGRISCHE KONTRASTIVE UNTERSUCHUNGEN HUNGAROLÓGIA - JYVÄSKYLÄ 1995 Suomen ja unkarin vartalonsisäiset konsonanttiyhtymät Juha LESKINEN - BÁTHORY Ágnes Tämä artikkeli

Lisätiedot

6. IHMISEN ÄÄNT KOHTI PUHEKYKYÄ

6. IHMISEN ÄÄNT KOHTI PUHEKYKYÄ 6. IHMISEN ÄÄNT NTÖVÄYLÄN N KEHITYS KOHTI PUHEKYKYÄ On selvää ää,, että meistä on tullut puhuvia asteittaisen evoluution tuloksena. Puhekykymme perustuu lukuisiin esisopeutumiin, joista lähes kaikki voidaan

Lisätiedot

Keskustelua kirjainten lausumisesta

Keskustelua kirjainten lausumisesta Näin tuon aatteen piiriin kuuluvat lähes kaikki kieltä ja kansaa edistävät ideat, hahmotustavat ja teot, ja aatteeksi jää lähinnä myönteinen asenne. Historiallisesti Onikki-Rantajääskön näkemys on perusteltu,

Lisätiedot

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin

Lisätiedot

4.2 Akustista fonetiikkaa

4.2 Akustista fonetiikkaa 4.2 Akustista fonetiikkaa Akustisessa fonetiikassa tutkitaan puheen akustisia ominaisuuksia ja sitä miten ne seuraavat puheentuottomekanismin toiminnasta. Aiheen tarkka käsitteleminen vaatisi oman kurssinsa,

Lisätiedot

LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA

LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA Auli Pöyhönen Kandidaatintutkielma Musiikkikasvatus Jyväskylän yliopisto Kevätlukukausi 2014 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

FONEP2a Kontrastiivinen fonetiikka

FONEP2a Kontrastiivinen fonetiikka FONEP2a Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi ma 14 16 Linna K 107 to 8 10 Pinni B 5005 Kurssin suoritus Luento-osuus (2 op): lopputentti Kirjallisuus (3 op): valitaan (väh.) 2 kieltä: (a) Kuvailevaa

Lisätiedot

T-61.246 DSP: GSM codec

T-61.246 DSP: GSM codec T-61.246 DSP: GSM codec Agenda Johdanto Puheenmuodostus Erilaiset codecit GSM codec Kristo Lehtonen GSM codec 1 Johdanto Analogisen puheen muuttaminen digitaaliseksi Tiedon tiivistäminen pienemmäksi Vähentää

Lisätiedot

Vieraan kielen ääntämisen ja kuulemisen opetus ja harjoittelu Antti Iivonen ja Seppo Tella

Vieraan kielen ääntämisen ja kuulemisen opetus ja harjoittelu Antti Iivonen ja Seppo Tella Vieraan kielen ääntämisen ja kuulemisen opetus ja harjoittelu Suullisen kielitaidon oppimisessa keskeisiä alueita ovat vieraan kielen ääntämisen ja kuulemisen opetus ja harjoittelu. Niiden merkitys on

Lisätiedot

Suomen prosodian variaation tutkimuksesta

Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tommi Kurki Turun yliopisto Prosodian käsitteestä prosodia käsittää kaikki ne puheen ilmiöt, jotka eivät ole segmentoitavissa

Lisätiedot

KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN

KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN Hanna Elo Logopedian pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Puheopin laitos Elokuu 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Hanna

Lisätiedot

Udmurtin vokalismi. Akustinen analyysi

Udmurtin vokalismi. Akustinen analyysi Udmurtin vokalismi Akustinen analyysi Hanna Vuokniemi Pro gradu -tutkielma Suomalais-ugrilainen kielentutkimus Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus Kieli- ja käännöstieteiden laitos Turun

Lisätiedot

Puhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA

Puhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA Puhetilojen akustiikka Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA Puheen ominaisuudet Äkilliset äänet ja soivat äänet Soinnilliset ja soinnittomat konsonantit (esim. lmn ja kpt) Vokaalit Normaali

Lisätiedot

Suomenkielinen puhehaku. Inger Ekman

Suomenkielinen puhehaku. Inger Ekman Suomenkielinen puhehaku Inger Ekman Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Pro gradu -tutkielma, tietojenkäsittelyoppi Huhtikuu 2003 Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

KANDIDAATINTYÖ. Lassi Heikkinen Ilkka Leinonen Antero Tossavainen

KANDIDAATINTYÖ. Lassi Heikkinen Ilkka Leinonen Antero Tossavainen KANDIDAATINTYÖ Lassi Heikkinen Ilkka Leinonen Antero Tossavainen SÄHKÖ- JA TIETOTEKNIIKAN OSASTO TIETOTEKNIIKKA 2008 KANDIDAATINTYÖ Suomenkielisen puhesyntetisaattorin toteuttaminen difonikonkatenaatiosynteesillä

Lisätiedot

2 Suomen kielen äänteet

2 Suomen kielen äänteet 1 Ruudulla on ensin vain Ali. Linkit kolmeen suomen kielen äänteiden alakokonaisuuteen (2.1 Kirjaintarjottimeen, 2.2 Yksittäisiin äänteisiin sekä 2.3 Äänteistä tavuiksi ja sanoiksi) ilmestyvät ruudulle

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää

Lisätiedot

Kissankello vai kissan kello?

Kissankello vai kissan kello? Kissankello vai kissan kello? Suomen yhdyssanojen prosodisista ominaispiirteistä Päivi Virkkunen Pro gradu -tutkielma Fonetiikka, yleinen linja Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteiden laitos Lokakuu

Lisätiedot

Suomen segmenttikestojen määräytymisestä

Suomen segmenttikestojen määräytymisestä KARI SUOMI Suomen segmenttikestojen määräytymisestä len aikaisemmin tässä lehdessä yrittänyt osoittaa, että sanan kahdessa ensimmäisessä tavussa esiintyvien kestonvaihtelujen motivaatio on saada aikaan

Lisätiedot

KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT

KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT Puhe ja kieli, 26:2,71 79 (2006) 71 KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT Sari Kunnari, Oulun yliopisto, Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos Tuula Savinainen-Makkonen,

Lisätiedot

LASTEN ÄÄNTEELLINEN KEHITYS: TUTKIMUSMETODOLOGIAA

LASTEN ÄÄNTEELLINEN KEHITYS: TUTKIMUSMETODOLOGIAA Puhe ja kieli, 28:4, 167 185 (2008) 167 LASTEN ÄÄNTEELLINEN KEHITYS: TUTKIMUSMETODOLOGIAA Katri Saaristo-Helin, Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto Tuula Savinainen-Makkonen, Oulun yliopisto Lasten äänteellisen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA SANATYYPIT 1. TYÖ TYÖTÄ TYÖN TYÖHÖN TYÖSSÄ TÖITÄ TÖIDEN TÖISSÄ 3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA 3e. MUSTIKKA MUSTIKKAA MUSTIKAN MUSTIKKAAN MUSTIKASSA

Lisätiedot

Yhteinen sanasto auttaa alkuun

Yhteinen sanasto auttaa alkuun Hakkame rääkima Onko viron kieli suomen kielen kaltainen? rommi-rusina = rummi-rosina munkki syö munkkia -virolainen ymmärtää väärin minulla on nälkä kõht on tühi hakkame rääkima toores viiner = raaka

Lisätiedot

Luonnolliset vs. muodolliset kielet

Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnollisia kieliä ovat esim. 1. englanti, 2. suomi, 3. ranska. Muodollisia kieliä ovat esim. 1. lauselogiikan kieli (ilmaisut p, p q jne.), 2. C++, FORTRAN, 3. bittijonokokoelma

Lisätiedot

Äänen koodaus automaattisessa puheentunnistuksessa

Äänen koodaus automaattisessa puheentunnistuksessa Äänen koodaus automaattisessa puheentunnistuksessa Roman Kossarev LuK-tutkielma Kuopion yliopisto Tieojenkäsittelytieteen laitos Toukokuu 2003 1 Tiivistelmä KUOPION YLIOPISTO, Informaatioteknologian ja

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaista ääntämistä germaanisissa kielissä

Suomalais-ugrilaista ääntämistä germaanisissa kielissä Suomalais-ugrilaista ääntämistä germaanisissa kielissä Kalevi Wiik Ovatko germaaniset kielet suomalais-ugrilaisesti murtaen puhuttua indoeurooppalaista kantakieltä? Elämmekö uralilaisen/suomalais-ugrilaisen

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

INHALARE LA VOCE IMUA ÄÄNESSÄ

INHALARE LA VOCE IMUA ÄÄNESSÄ INHALARE LA VOCE IMUA ÄÄNESSÄ Ajatuksia kokonaisvaltaisesta lauluäänen soinnista ja sen opettamisesta Seminaarityö Kevät 2014 Instrumenttiopettajan pedagogiset opinnot Tampereen yliopisto Antti Pakkanen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Samuel Lindell REKISTERIONGELMAT LAULAMISESSA

Samuel Lindell REKISTERIONGELMAT LAULAMISESSA Samuel Lindell REKISTERIONGELMAT LAULAMISESSA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Musiikin koulutusohjelma Joulukuu 2008 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Taiteen yksikkö Koulutusohjelma

Lisätiedot

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja Taukojamit Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja varhaiskasvatusalan ammattilaisten päivä FolkJam

Lisätiedot

Loppu-n voi murteittain edustua vokaalin nasaaliutumana (3): mä lähärin_astumahaa sen kaah joutuhuu siältä.

Loppu-n voi murteittain edustua vokaalin nasaaliutumana (3): mä lähärin_astumahaa sen kaah joutuhuu siältä. KKTK / J.Y-P. 1991 L I T T E R O I N T I O H J E I T A Seuraavat ohjeet ovat perinnäisestä ns. puolikarkeasta tarkekirjoituksesta vielä hiukan yksinkertaistettuja. Tätä transkriptiotapaa käytetään mm.

Lisätiedot

PUHEEN ARTIKULATORINEN MALLINNUS JA PUHEINVERSIO. Heikki Rasilo, Unto K. Laine

PUHEEN ARTIKULATORINEN MALLINNUS JA PUHEINVERSIO. Heikki Rasilo, Unto K. Laine Heikki Rasilo, Unto K. Laine Aalto-yliopiston Sähkötekniikan Korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja Akustiikan laitos PL 13000 00076 AALTO etunimi.sukunimi@aalto.fi 1 JOHDANTO Puheen monimuotoisuus tekee siitä

Lisätiedot

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT 7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT Puhe on ihmisen lihastoiminnoista monimutkaisin ja nopein. Tällaisen monimutkaisen viestintämuodon taustalla olevien eri lihasten toiminnan sääs äätely tulee olla tarkkaa

Lisätiedot

Definiciones de términos finés 1

Definiciones de términos finés 1 Definiciones de términos finés 1 abdomen Vatsa subst. / / vatsat rintakehän ja lantion välissä selkärangan edessä sijaitseva alue (Lääketieteen termit) e.g. Vatsa jaetaan alueisiin, joiden perusteella

Lisätiedot

Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon

Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Marjo Rönkkö puheterapeutti HUS, Korvaklinikka Foniatrian pkl Puheen tuottoon tarvitaan: Idea

Lisätiedot

Vokaalien kvantiteettiopposition omaksuminen kielenopiskelun alkuvaiheessa

Vokaalien kvantiteettiopposition omaksuminen kielenopiskelun alkuvaiheessa Vokaalien kvantiteettiopposition omaksuminen kielenopiskelun alkuvaiheessa Pro gradu -tutkielma Anne Tiermas Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos Lokakuu 2008 SISÄLLYS

Lisätiedot

Viikko 13 23.3.2015-29.3.2015

Viikko 13 23.3.2015-29.3.2015 Viikko 13 23.3.2015-29.3.2015 Maanantai 23.3. Tiistai 24.3. Keskiviikko 25.3. Torstai 26.3. Perjantai 27.3. Lauantai 28.3. Sunnuntai 29.3. Radio Channels, Luento 08:15 - TS127 Communication signal processing

Lisätiedot

Katsauksia. Tarkekirjoituksen yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta'

Katsauksia. Tarkekirjoituksen yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta' Tarkekirjoituksen yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta' Siperian kielten tutkimuksen ongelmia Minkä tahansa kielen äänneopin tutkimuksessa on ennen pitkää ratkaistava kysymys siitä, miten asianomaista

Lisätiedot

Valmistaja: ZQuiet 5247 Shelburne Rd., Suite 204 Shelburne, VT 05482 U.S.A.

Valmistaja: ZQuiet 5247 Shelburne Rd., Suite 204 Shelburne, VT 05482 U.S.A. Valmistaja: ZQuiet 5247 Shelburne Rd., Suite 204 Shelburne, VT 05482 U.S.A. Copyright 2012 Sleeping Well, LLC. Kaikki oikeudet pidätetään. Zquiet on Sleeping Well, LLC -yhtiön rekisteröity tavaramerkki.

Lisätiedot

Koska HAL ymmärtää mitä puhumme? Puheen automaattinen tunnistus ja ymmärtäminen

Koska HAL ymmärtää mitä puhumme? Puheen automaattinen tunnistus ja ymmärtäminen Koska HAL ymmärtää mitä puhumme? Puheen automaattinen tunnistus ja ymmärtäminen Vuokko Vuori TKK, Informaatiotekniikan laboratorio Vuokko.Vuori@hut.fi Tiivistelmä Tässä työssä pyritään tekemään katsaus

Lisätiedot

PL 9/Siltavuorenpenger 5 A, 00014 Helsingin yliopisto etunimi.sukunimi@helsinki.fi

PL 9/Siltavuorenpenger 5 A, 00014 Helsingin yliopisto etunimi.sukunimi@helsinki.fi HMM-POHJAISEN PUHESYNTEESIN LAADUN PARANTAMINEN GLOTTISPULSSIKIRJASTON AVULLA Tuomo Raitio 1,AnttiSuni 2,HannuPulakka 1, Martti Vainio 2,PaavoAlku 1 1 Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan

Lisätiedot

2002 JALOSTUSTARKASTETUT APPENZELLINPAIMENKOIRAT

2002 JALOSTUSTARKASTETUT APPENZELLINPAIMENKOIRAT 00 JALOSTUSTARKASTETUT APPENZELLINPAIMENKOIRAT Nimi ja rek.n:o Alpenhirts Yrsa FIN1/01 Nimi ja rek.n:o Alpenhirts Zarina FIN118/01 Synt.aika..001 Säkäkorkeus Synt.aika 8..001 Säkäkorkeus narttu HD ED narttu

Lisätiedot

Puhekorpukseet. Puhekorpukset ja puhetietokannat. Puhekorpus. Martti Vainio

Puhekorpukseet. Puhekorpukset ja puhetietokannat. Puhekorpus. Martti Vainio Puhekorpukset ja puhetietokannat Puhekorpus Puhekorpukset Martti Vainio Määritelmä: Puhutun kielen korpus (engl. spoken language corpus) on mikä tahansa kokoelma puheäänitteitä, joka on tietokoneen luettavassa

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

Mik suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO. Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja

Mik suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO. Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja Mik Mikä sortaa äänen suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja Suomessa työskentelee runsaasti puhumista / äänenkäyttöä edellyttävissä ammateissa lähes 900 000 henkilöä (arvio

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. Näyttö. Laitteen osat 1. Kellonaika- / herätysaika- / kalenteri-ikkuna: Näyttää radiosignaalista päivittyvän kellon, 3. 4.

1. 2. 3. 4. 5. 6. Näyttö. Laitteen osat 1. Kellonaika- / herätysaika- / kalenteri-ikkuna: Näyttää radiosignaalista päivittyvän kellon, 3. 4. Esittely Kiitos että valitsit Oregon Scientific TM tuotteen. Tämä tuote on suunniteltu huolettomaan ja ongelmattomaan käyttöön vuosiksi eteenpäin. Pakkauksessa on seuraavat osat: - Pääyksikkö (BAR283)

Lisätiedot

Kielten vokaalit kuuloanalogisessa vokaalikartassa

Kielten vokaalit kuuloanalogisessa vokaalikartassa Puhe ja kieli, 32:1, 17 43 (2012) 17 Kielten vokaalit kuuloanalogisessa vokaalikartassa Antti Iivonen, Helsingin yliopisto, Puhetieteet Tavoitteena on yhdistää tutkimustuloksia kokonaiskuvaksi kielten

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

Mirva Jääskeläinen Espoon kaupungin työväenopisto

Mirva Jääskeläinen Espoon kaupungin työväenopisto Mirva Jääskeläinen Espoon kaupungin työväenopisto Windows Phonet yleisesti Nokian Lumiat Vanhemmat WindowsPhone 7 Uudemmat WindowsPhone 8 Samsungin Windows Phone mallit HTC:n mallit www.windowsphone.com

Lisätiedot

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK

Lisätiedot

YKSI- JA KAKSIKIELISTÄ PROSODIAA Lausepainotuksen ilmiöitä ruotsinsuomessa ja suomensuomessa

YKSI- JA KAKSIKIELISTÄ PROSODIAA Lausepainotuksen ilmiöitä ruotsinsuomessa ja suomensuomessa YKSI- JA KAKSIKIELISTÄ PROSODIAA Lausepainotuksen ilmiöitä ruotsinsuomessa ja suomensuomessa Pro gradu -tutkielma Krista Lindqvist Helsingin yliopisto Suomen kieli Elokuu 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Suomen d ja r sosiofoneettisessa kentässä

Suomen d ja r sosiofoneettisessa kentässä LIISA MUSTANOJA MICHAEL O DELL Suomen d ja r sosiofoneettisessa kentässä uomessa d ja r liittyvät tiiviisti toisiinsa ainakin siinä mielessä, että suomeen kuuluu eri kielimuotoja ja murteita, jotka eroavat

Lisätiedot

Esittely Kiitos että valitsit Oregon Scientific TM tuotteen. Tämä tuote on suunniteltu huolettomaan ja ongelmattomaan käyttöön vuosiksi eteenpäin.

Esittely Kiitos että valitsit Oregon Scientific TM tuotteen. Tämä tuote on suunniteltu huolettomaan ja ongelmattomaan käyttöön vuosiksi eteenpäin. Esittely Kiitos että valitsit Oregon Scientific TM tuotteen. Tämä tuote on suunniteltu huolettomaan ja ongelmattomaan käyttöön vuosiksi eteenpäin. Tässä tuotteessa on seuraavat ominaisuudet: - Radiosignaalista

Lisätiedot

KIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEIDEN 4-VUOTIAIDEN LASTEN EPÄSANANTOISTOTAIDOT

KIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEIDEN 4-VUOTIAIDEN LASTEN EPÄSANANTOISTOTAIDOT KIELELLISESTI TYYPILLISESTI KEHITTYNEIDEN 4-VUOTIAIDEN LASTEN EPÄSANANTOISTOTAIDOT Nelli Turunen Pro gradu -tutkielma Helmikuu 2014 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia SISÄLLYS TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

1. Seinäkiinnike 2. Pöytätuki 3. Paristokotelo 4. RESET -näppäin 5. C/ F -näppäin (paristokotelossa) 6. Tuuletusaukko

1. Seinäkiinnike 2. Pöytätuki 3. Paristokotelo 4. RESET -näppäin 5. C/ F -näppäin (paristokotelossa) 6. Tuuletusaukko Esittely Kiitos että valitsit Oregon Scientific TM tuotteen. Tämä tuote on suunniteltu huolettomaan ja ongelmattomaan käyttöön vuosiksi eteenpäin. Pakkauksessa on seuraavat osat: - Pääyksikkö (BAR289)

Lisätiedot

Suusyöpäpotilaiden vokaalilaadut, puheen ymmärrettävyys ja oraalimotoriikka viisi vuotta leikkauksen jälkeen

Suusyöpäpotilaiden vokaalilaadut, puheen ymmärrettävyys ja oraalimotoriikka viisi vuotta leikkauksen jälkeen Suusyöpäpotilaiden vokaalilaadut, puheen ymmärrettävyys ja oraalimotoriikka viisi vuotta leikkauksen jälkeen Elsa Horila Logopedian pro gradu tutkielma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

Muodolliset kieliopit

Muodolliset kieliopit Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.

Lisätiedot

Englanti lingua francana - ylivaltaa ja huonoa kieltä? Anna Mauranen SeAMK, Seinäjoki 6.10. 2010

Englanti lingua francana - ylivaltaa ja huonoa kieltä? Anna Mauranen SeAMK, Seinäjoki 6.10. 2010 Englanti lingua francana - ylivaltaa ja huonoa kieltä? Anna Mauranen SeAMK, Seinäjoki 6.10. 2010 www.helsinki.fi/yliopisto Englanti tänään levinnyt laajemmalle kuin mikään kieli aikaisemmin on kontaktissa

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

ÄÄNTEET JA KIRJOITUS. Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - äänteet ja kirjoitus - LUKU I

ÄÄNTEET JA KIRJOITUS. Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - äänteet ja kirjoitus - LUKU I LUKU I ÄÄNTEET JA KIRJOITUS Tässä käsikirjassa muinaiskirkkoslaavia merkitään latinalaisilla kirjaimilla. Yhtenä syynä on se, että tämä on käytäntö, johon opiskelija tulee törmäämään lähes kaikessa muinaiskirkkoslaavia

Lisätiedot

TUKI LAULU- JA PUHEÄÄNESSÄ

TUKI LAULU- JA PUHEÄÄNESSÄ TUKI LAULU- JA PUHEÄÄNESSÄ Pop/jazzmusiikin koulutusohjelma Opinnäytetyö 17.4.2008 Lotta Rautiainen Kulttuuri- ja palveluala Koulutusohjelma Pop/jazzmusiikin koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto Pop/jazz

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM ILMAN LÄMPÖTILAN JAKAUTUMINEN HUONEISSA Ilman oviverhopuhallinta Oviverhopuhaltimella -1 C 22 C 2 C 21 C 2 C 22 C -8 C -6 C -4 C -2 C 19 C C 1 C 1 C 6 C C C 6 C 1 C 1 C 18

Lisätiedot

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA HUONETYYPIN PERUSTEELLA Huonetilan käyttötarkoituksella on ratkaiseva merkitys luotavalle akustiselle ympäristölle. Huoneissa, joissa puhutaan, kuten luokkahuoneet ja auditoriot, on tärkeää varmistaa hyvä

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

SKV. JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO Paikka: Raisio aika: 14.7.2007. Numero

SKV. JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO Paikka: Raisio aika: 14.7.2007. Numero SKV Numero JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO Paikka: Raisio aika: 14.7.2007 Nimi: Jaxonville Leo Lottovoitto synt: 18.6.2006 sp uros rek.nro FIN35240/06 Isä: Cimillan Indescribable rek.nro FIN31258/98 Emä: Stenrikas

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot