» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN"

Transkriptio

1 » Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1

2 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa : - sentraalisiin (Brocan alue, Wernicken alue) 2

3 3

4 4

5 » Ääntöväylällä tarkoitetaan puheelimiä kurkunpään jälkeen» Jakautuu seuraaviin alueisiin: Nieluontelo (pharyngeal cavity, oral pharynx) Nenäontelo (nasal cavity) Suuontelo (oral cavity)» Tärkeimmät ääntöväylän puheelimet Kieli (tongue) Kitapurje (velum, soft palate) Alaleuka (lower jaw) Huulet (lips) (Thomas W. Parsons, Voice and Speech Processing, McGraw-Hill, Inc., s. 63) 5

6 6 /aa/ /ii/

7 Taskuhuulikarjuntavideo 7

8 Puheentuoton kannalta kurkunpään tarkoituksena on muuttaa keuhkoista lähtevä äänetön ilmavirta kuuluvaksi Glottis eli äänirako, johon kuuluvat huulirako rustorako 8 Nenän kautta endoskopia kurkunpäästä

9 » A: äänihuulirako ja rustorako kiinni -> glottaaliklusiili» B: Äänihuulet liikkuvat, rustorako kiinni -> fonaatio, f0; soinnilisuus syntyy ääntöväylän luuston resonaatiosta.» C: Äänihuulirako kiinni, rustorako auki -> kuiskaus» D: henkäyssupistuma-asento -> heikkoa soinnitonta kohinaa, glottaalifrikatiivi [h]» E: lepohengitysasento,-> liittyy soinnittomien konsonanttien tuottamiseen.» F: syvähengitysasento (huokaus, hengästys), jota ei käytetä äännejärjestelmässä 9

10

11 Kieliriippumaton!» Eräs fonetiikan tavoite on luokitella eri kielissä esiintyvät äänteet Foneettisia aakkostoja: + International phonetic alphabet (IPA) (IPA-aakkosto) + Merkinnällisistä syistä käytetään myös muita, mm. Arpabet» Foneettiselta kannalta tarkasteltaessa äänteet pyritään kuvaamaan mahdollisimman tarkasti niiden artikuloinnin avulla» Fonologinen lähestymistapa Riippuu kielestä ja tarkastelee tietyssä kielessä esiintyviä äänteitä, erityisesti niiden äänteiden luokkaa, jotka tulkitaan samaksi Esim. suomen kielessä [k] ja [p] ovat eri äänteitä (kala pala) kun taas [s] ja [ ] (shekki) tulkitaan samaksi äänteeksi» Kaikkien maailman kielten äänteet jakautuvat vokaaleihin ja konsonantteihin 11

12 IPA-vokaalien lausuminen Vokaalit ovat soinnillisia äänteitä, joissa ääniväylä on avoin Kielikohtaista hienosäätöä: suomen kielessä vokaali on äänne, jossa ääntä pääsee esteettä suun keskeltä ulos Luokitellaan seuraavien ominaisuuksien perusteella: Leuan asento - auki vai kiinni Kielen asento edessä vai takana Olennaista ääniväylän kapeimman kohdan sijainti Huulten pyöreys labiaalinen / Illabiaalinen Nasaalisuus Kitapurjeen (velum) ollessa alhaalla (auki) ilmavirta pääsee nenäonteloon ja syntyy nasaalinen äänne. Kitapurjeen ollessa ylhäällä syntyy oraalinen äänne. Vokaalien IPA-merkit: 12

13 » Konsonanteissa useimmiten ilmavirta ei pääse vapaasti suun kautta ulos» Luokitellaan seuraavien ominaisuuksien perusteella: - soinnillinen vai soinniton (place of articulation) (manner of articulation) IPA-konsonantit 5min:ssa 13

14 » Sointi on äänihuulten värähtelyn aikaansaama puheen ominaisuus» Sointi ilmaisee, onko konsonantti soinnillinen vai soinniton» Suomen kielessä soinnillisia konsonantteja ovat [b], [d], [g], [j], [l], [m], [n], [r] ja [v]» Soinnittomia taas: [p], [t], [k], [h] ja [s] (sekä [f])» [h] voi esiintyä myös henkäyssoinnillisena äänteenä (esim. sanassa paha), jolloin rustorako on auki ja huulirako värähtelee etuosaltaan 14

15 » Ääntymäpaikka kertoo, missä kohdin ääntöväylää muodostuu tärkein kapeikko» Konsonanttien keskeisimmät ääntymäpaikat: bilabiaalinen (1): huulten välissä labiodentaalinen (2): alahuulen ja ylähampaiden väl. dentaalinen (4): hampaiden väl. alveolaarinen (5): hammasvallin ja kielen väl. palato-alveolaarinen: kitalaen etuosan ja kielen väl. palataalinen (6): kitalaen ja kielen väl. velaarinen (7): kitapurjeen ja kielen välissä uvulaarinen (8): kitapurjeen kärjen ja kielen väl. faryngaalinen (9): nielun takaosan ja kielen väl. 15

16 » Ääntymätapa tarkoittaa sitä, kuinka vapaasti ilmavirta pääsee virtaamaan konsonanttia äännettäessä» Resonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy» Obstruentit ovat konsonantteja joissa ilmavirralla ei ole vapaata ulospääsyä 16

17 Resonantit ovat konsonantteja, joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy» Puolivokaalit (engl. approximant, semi-vowel, glide)» Likvidat Muistuttavat vokaaleja, mutta kielellä ja huulilla muodostettu kapeikko on ahtaampi Suomen kielessä [j], [v] Ilmavirta kulkee suusta, mutta eri tavalla kuin vokaaleissa Lateraaleissa ilmavirta kulkee kielen laitojen yli, suomessa [l] Tremulanteissa (engl. trill) ilmavirta on katkonainen, suomessa [r]» Nasaalit (engl nasal) Kitakieleke on alhaalla ja ilmavirta kulkee nenän kautta Suomen kielessä [n], [m], [ng] 17

18 Obstruentit ovat konsonantteja joissa ilmavirralla ei ole vapaata ulospääsyä» Klusiilit (engl. plosive) Ilmavirta katkaistaan kokonaan Suomessa [p],[t],[k] (myös soinnilliset [b],[d],[g])» Frikatiivit Ilmavirta estetään osittain, äänne syntyy supistumakohdalla ilmavirran aiheuttamasta hankaushälystä Suomessa [s], [h], (myös [f]) 18

19 IPA-konsonanttien lausuminen

20

21 » Foneemi (engl. phoneme): yleinen äänneluokka Kielen järjestelmään kuuluva abstraktinen, ensisijaisesti kvalitatiivinen, äänteellisesti toteutettavissa oleva yksikkö, jolla on foneemianalyysin avulla selville saatavissa oleva identiteetti. (Iivonen, Horppila, Heikkonen ja Rissanen: Fonetiikan perussanasto) Foneemien määrittelyn yleinen periaate: Voiko äänteen muuttaminen toiseksi muuttaa sanan merkitystä?» Fooni (engl. phone): yksittäinen puhuttu realisaatio Kaikki foonit periaatteessa erilaisia» Allofoni: tietyn äänneluokan (=foneemi) äänteet, joilla on jokin lausunnallinen ero 21» Yhteisartikulaatio (engl. coarticulation): puhe-elinten siirtyminen vaatii aikaa ja äänteet sulautuvat toisiinsa

22 » Prosodia: puheen pidempiaikaiset ominaisuudet Kvantiteetti: äänteen pituus, esim.: + Espanjan kielessä kvantiteetin muutos ei muuta sanan merkitystä + Suomen kielessä kvantiteetin muutos vaikuttaa (esim. tili, tiili, palo,pallo) Paino: äänteen painottaminen esim. suuremmalla teholla tai muuttuneella äänenkorkeudella + Tavupaino (painotetaan tavua sanassa) + Sanapaino (painotetaan sanaa virkkeessä) Intonaatio: äänenkorkeuden muutos pidemmän jakson (esim. virkkeen) aikana, esim.: + Kiinassa äänenkorkeudella voidaan muuttaa sanojen merkityksiä + Englannissa äänenkorkeus nousee kysymyslauseen lopussa + Suomessa sekä toteamus- että kysymyslauseen sävelkorkeus laskee loppua kohden 22

23 23» Akustisesti ääni ja siten myös puhe on ilmanpaineen vaihtelua» Akustinen fonetiikka tutkii puheen akustisia ominaisuuksia ja sitä miten ne seuraavat puheentuottomekanismin toiminnasta Pitkittäinen aaltoliike:

24 24

25 25 Quatieri: Discrete Time Speech Signal Processing Principles and Practice

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm Luku 2 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet 4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat

FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat Martti Vainio -- syksy 2006 Artikulaatiotavat Konsonantit voivat siis vaihdella artikulaatipaikan mukaan ja sen mukaan ovatko ne soinnillisia vai eivät

Lisätiedot

Foneettiset symbolit

Foneettiset symbolit Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-

Lisätiedot

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen: Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin

Lisätiedot

Foneettiset symbolit. Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat. IPA jatkoa IPA. Martti Vainio -- syksy 2005

Foneettiset symbolit. Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat. IPA jatkoa IPA. Martti Vainio -- syksy 2005 Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2005 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-

Lisätiedot

Puhe ja kommunikaatio

Puhe ja kommunikaatio Puhe ja kommunikaatio Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin muodoista hienostunein ja monimutkaisin -- siihen on kerrostunut useanlaista informaatiota, joiden määrittelyyn tarvitaan jonkinlainen

Lisätiedot

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen II

Puheen tuotto ja havaitseminen II Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen

Lisätiedot

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen II

Puheen tuotto ja havaitseminen II Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen

Lisätiedot

Clt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat. Ilmavirta. Artikulaatiotavat. Ilmavirta,)paine)ja)turbulenssi. Martti)Vainio)--)syksy).

Clt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat. Ilmavirta. Artikulaatiotavat. Ilmavirta,)paine)ja)turbulenssi. Martti)Vainio)--)syksy). Artikulaatiotavat Clt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat Martti)Vainio)--)syksy). 00/ Konsonantit)voivat)siis)vaihdella)artikulaatipaikan)mukaan)ja) sen)mukaan)ovatko)ne)soinnillisia)vai)eivät

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta

Lisätiedot

SGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät

SGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät SGN-41 Puheenkäsittelyn menetelmät Konsta Koppinen konsta.koppinen@tut.fi 18. joulukuuta 26 Sisältö 1 Signaalinkäsittelyn kertausta 1 1.1 Spektri, DFT, DTFT........................ 1 1.2 Aika-taajuusresoluutio.......................

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 Äänet, resonanssi ja spektrit ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Lisätiedot

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2008 Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä Antti Iivonen Fonetiikan peruskäsitteitä Toim. Antti Iivonen & Reijo Aulanko Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet. Martti Vainio,

Fonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet. Martti Vainio, Fonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet Martti Vainio, 4.10.2005 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan

Lisätiedot

4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne

4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne 4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne Fonologiaksi kutsutaan deskriptiivisen kieliopin osaa, jossa kuvataan toisen jäsennystason elementtejä (ks. edellä ns. kaksoisjäsennys). Näillä äänne-elementeillä ei

Lisätiedot

Yleisen fonetiikan peruskurssi

Yleisen fonetiikan peruskurssi Yleisen fonetiikan Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi to 10 12 PÄÄTALO D11 pe 10 12 PÄÄTALO D11 Yhteystiedot Michael O Dell Työhuone: Pinni B 4046, ti klo 10 11, puh. 6350 Sähköposti: michael.odell@uta.fi

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 Äänet, resonanssi ja spektrit S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA

5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA 5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA Tässä osassa läpikl pikäyn lyhyesti äänteiden eli vokaalien ja konsonanttien kuvauksen periaatteita ja esittelen artikulatorisen fonologian olettamuksen, että äänteiden aivoedustuma

Lisätiedot

kl 2014 Tampereen yliopisto Fonetiikan jatkokurssi Johdanto Puheen tuottaminen

kl 2014 Tampereen yliopisto Fonetiikan jatkokurssi Johdanto Puheen tuottaminen akustisia Tampereen yliopisto kl 2014 Puheketju ja fonetiikan osa-alueet akustisia Artikulatorinen fonetiikka Akustinen fonetiikka Auditiivinen fonetiikka akustisia ARTIKULAATIO FONAATIO INITIAATIO : ilmavirtamekanismit

Lisätiedot

Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta

Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Henri Metsävuori Pro gradu -tutkielma Fonetiikka Kieli- ja käännöstieteiden laitos Turun yliopisto Kesäkuu 2011 TURUN YLIOPISTO Kieli-

Lisätiedot

1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11

1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11 Luku 1. Johdanto 11 1.5. Fonologia Koska muinaisbabylonian puhujia ei enää ole jäljellä, tietomme siitä, miten kieltä äännettiin, täytyy perustua muihin lähteisiin. Koska kieli oli unohduksissa noin kahden

Lisätiedot

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa

Lisätiedot

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät 8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme

Lisätiedot

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Peruskäsitteet luonnollinen kieli on jonkin ihmisyhteisön kieli

Lisätiedot

Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen.

Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheentuoton fonetiikan kertausta p.1/109 Vfo251 Puhesynteesin

Lisätiedot

SGN-4010 PUHEENKÄSITTELYN MENETELMÄT Luento 1 13.1.2010. TTY/Signaalinkäsittelyn laitos Konsta Koppinen

SGN-4010 PUHEENKÄSITTELYN MENETELMÄT Luento 1 13.1.2010. TTY/Signaalinkäsittelyn laitos Konsta Koppinen SGN-4010 PUHEENKÄSITTELYN MENETELMÄT Luento 1 13.1.2010 TTY/Signaalinkäsittelyn laitos Konsta Koppinen 2 Kurssijärjestelyt Luennot (10h): Konsta Koppinen (huone TF317, etunimi.sukunimi@tut.fi) Harjoitukset

Lisätiedot

TTS. Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech,

TTS. Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech, Tekstiä, plaa plaa, plaa Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech, TTS): Generoidaan tietokoneen avulla akustinen puhesignaali annetun tekstin perusteella. TTS HUOM: Vaikka nyt keskitytäänkin

Lisätiedot

12 Prosodiset ominaisuudet

12 Prosodiset ominaisuudet Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 70 12 Prosodiset ominaisuudet (= "suprasegmentaaliset" ominaisuudet) enimmäkseen yksittäisiä äännesegmenttejä isompia kokonaisuuksia

Lisätiedot

2. PUHE ON IHMISEN LUONTAINEN KOMMUNIKAATIOMUOTO

2. PUHE ON IHMISEN LUONTAINEN KOMMUNIKAATIOMUOTO 2. PUHE ON IHMISEN LUONTAINEN KOMMUNIKAATIOMUOTO Osan 2 tavoitteena on valaista puheen ainutlaatuisuutta ihmisen luontaisena kommunikaatiomuotona. Se on ihmisen käyttk yttäytymispiirteistä ehkä ainoa,

Lisätiedot

MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa

MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa MAINOS Kreikan kielen historia 2. luento: Indoeurooppalaisesta kantakielestä kreikan murteiksi! Lyle Campbell (University of Utah)! 19.11. päärakennus, sali 12! klo 10-12: Are There Universals of Grammatical

Lisätiedot

NONVERBAALISTEN ORAALIMOTORISTEN TAITOJEN YHTEYS ARTIKULAATION TARKKUUTEEN

NONVERBAALISTEN ORAALIMOTORISTEN TAITOJEN YHTEYS ARTIKULAATION TARKKUUTEEN NONVERBAALISTEN ORAALIMOTORISTEN TAITOJEN YHTEYS ARTIKULAATION TARKKUUTEEN Kaisa Punkeri Logopedian pro gradu -tutkielma Toukokuu 2013 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Humanistinen tiedekunta

Lisätiedot

Aistit ja kommunikaatio ARTIKULAATIO. Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT

Aistit ja kommunikaatio ARTIKULAATIO. Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT ARTIKULAATIO Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy 1 ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT Fonologinen häiriö =äännejärjestelmien, kielijärjestelmien ja ja äänteitä koskevien sääntöjen

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio

Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Puheentuoton lähde-suodin -malli Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen I

Puheen tuotto ja havaitseminen I Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 Puheentuoton lähde-suodin -malli S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT. Tiina Pilbacka-Rönk. nkä

ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT. Tiina Pilbacka-Rönk. nkä ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT Tiina Pilbacka-Rönk nkä ? Hyvä ääni ni (Laukkanen, A-M.1999) A Se on kuultavissa. Kommunikatiivisesti tarkoituksenmukainen (riittävästi vaihtelua) Fysiologisesti tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on

Lisätiedot

LOGOPEDIAN VALINTAKOE Nimi: Pitääkö väittämä paikkaansa? Rastita vastauksesi alla olevaan taulukkoon.

LOGOPEDIAN VALINTAKOE Nimi: Pitääkö väittämä paikkaansa? Rastita vastauksesi alla olevaan taulukkoon. LOGOPEDIAN VALINTAKOE 2005 Nimi: Henkilötunnus: Valintakoe kevät 2005: Kysymys 1 kirjasta Iivonen, A. & Aulanko, R. (toim.): Fonetiikan peruskäsitteitä. Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

TERAPANDA. Vie kielesi kuntosalille -verkkokurssi. Tarkista kielesi riittävä liikkuvuus

TERAPANDA. Vie kielesi kuntosalille -verkkokurssi. Tarkista kielesi riittävä liikkuvuus Tarkista kielesi riittävä liikkuvuus Kireä kielijänne estää harjoittelun. Jos kielijänne on kireä se estää oikean likkeen tuottamisen. Liikkuvuus ei siis riitä harjoitteen tekemiseen. 1. Avaa suu. Työnnä

Lisätiedot

KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN

KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN Jenni Immonen Suomen kielen pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopistossa Syyskuussa 2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen

Lisätiedot

Puheenkäsittelyn menetelmät

Puheenkäsittelyn menetelmät 8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 16.9.2004 Akustista fonetiikkaa Ääniaalto Ääniaallolla tarkoitetaan häiriön etenemistä väliaineessa ilman että väliaineen hiukkaset (yleensä ilman kaasumolekyylit)

Lisätiedot

Uusia ajatuksia švaasta

Uusia ajatuksia švaasta Uusia ajatuksia švaasta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 44 Kielitieteen päivät Jyväskylä 18 20 toukokuuta 2017 Johdanto švaa (< hepr; tai harv svarabhakti < sanskr) on laajalti suomen murteissa esiintyvä,

Lisätiedot

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Mari Wiklund RANSKAN

Mari Wiklund RANSKAN Mari Wiklund RANSKAN Ä Ä N T Ä M I S O P A S ISBN 978-951-792-720-8 Mari Wiklund Finn Lectura, 2015 Graafinen suunnittelu ja piirroskuvitus Susanna Appel Tämä teos on yhdistetty työ- ja oppikirja. Teos

Lisätiedot

6. IHMISEN ÄÄNT KOHTI PUHEKYKYÄ

6. IHMISEN ÄÄNT KOHTI PUHEKYKYÄ 6. IHMISEN ÄÄNT NTÖVÄYLÄN N KEHITYS KOHTI PUHEKYKYÄ On selvää ää,, että meistä on tullut puhuvia asteittaisen evoluution tuloksena. Puhekykymme perustuu lukuisiin esisopeutumiin, joista lähes kaikki voidaan

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Keskustelua kirjainten lausumisesta

Keskustelua kirjainten lausumisesta Näin tuon aatteen piiriin kuuluvat lähes kaikki kieltä ja kansaa edistävät ideat, hahmotustavat ja teot, ja aatteeksi jää lähinnä myönteinen asenne. Historiallisesti Onikki-Rantajääskön näkemys on perusteltu,

Lisätiedot

VÄITÖSKIRJOJA LAPSEN FONOLOGIASTA

VÄITÖSKIRJOJA LAPSEN FONOLOGIASTA Suuri suomi ruotsi-sanakirja. Helsinki: WSOY 1997. VIKS, ÜLLE 1992: Väike vormisõnastik. I: Sissejuhatus & grammatika. Väike vormisõnastik II: Sõnastik & lisad. Tallinn: Eesti Teaduste Akadeemia Keele

Lisätiedot

4.2 Akustista fonetiikkaa

4.2 Akustista fonetiikkaa 4.2 Akustista fonetiikkaa Akustisessa fonetiikassa tutkitaan puheen akustisia ominaisuuksia ja sitä miten ne seuraavat puheentuottomekanismin toiminnasta. Aiheen tarkka käsitteleminen vaatisi oman kurssinsa,

Lisätiedot

Allmän språkvetenskap och språkteknologi

Allmän språkvetenskap och språkteknologi Yleinen kielitiede ja kieliteknologia Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Allmän språkvetenskap och språkteknologi Rör inte dessa uppgiftspapper

Lisätiedot

5 Akustiikan peruskäsitteitä

5 Akustiikan peruskäsitteitä Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 14 5 Akustiikan peruskäsitteitä ääni = ilmapartikkelien edestakaista liikettä, "tihentymien ja harventumien" vuorottelua, ilmanpaineen

Lisätiedot

Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä

Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä Fonetiikka ja fonologia p. 1/47 Fonetiikka ja fonologia Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä Martti Vainio Puhetieteiden laitos, Helsingin yliopisto FP1 Fonetiikan perusteet

Lisätiedot

Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä

Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä Puhe ja kommunikaatio Fonetiikka ja fonologia Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä Martti Vainio Puhetieteiden laitos, Helsingin yliopisto Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin

Lisätiedot

Puheopetuksen toteuttaminen alakouluissa

Puheopetuksen toteuttaminen alakouluissa Puheopetuksen toteuttaminen alakouluissa Eveliina Lehto Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Kasvatustieteiden laitos Erityispedagogiikka Joulukuu 2017 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän

Lisätiedot

Suomen prosodian variaation tutkimuksesta

Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tommi Kurki Turun yliopisto Prosodian käsitteestä prosodia käsittää kaikki ne puheen ilmiöt, jotka eivät ole segmentoitavissa

Lisätiedot

Suomen ja unkarin vartalonsisäiset konsonanttiyhtymät

Suomen ja unkarin vartalonsisäiset konsonanttiyhtymät HUNGAROLOGISCHE BEITRÄGE 3. FINNISCH-UGRISCHE KONTRASTIVE UNTERSUCHUNGEN HUNGAROLÓGIA - JYVÄSKYLÄ 1995 Suomen ja unkarin vartalonsisäiset konsonanttiyhtymät Juha LESKINEN - BÁTHORY Ágnes Tämä artikkeli

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille. Puheen analyysin viitekehys. Puhe ja Kommunikaatio. Puhe ja kommunikaatio (jatkoa)

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille. Puheen analyysin viitekehys. Puhe ja Kommunikaatio. Puhe ja kommunikaatio (jatkoa) Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Puheen analyysin viitekehys Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/43 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001

Lisätiedot

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/43 Puheen analyysin viitekehys S-114.770 Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001

Lisätiedot

T-61.246 DSP: GSM codec

T-61.246 DSP: GSM codec T-61.246 DSP: GSM codec Agenda Johdanto Puheenmuodostus Erilaiset codecit GSM codec Kristo Lehtonen GSM codec 1 Johdanto Analogisen puheen muuttaminen digitaaliseksi Tiedon tiivistäminen pienemmäksi Vähentää

Lisätiedot

FONEP2a Kontrastiivinen fonetiikka

FONEP2a Kontrastiivinen fonetiikka FONEP2a Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi ma 14 16 Linna K 107 to 8 10 Pinni B 5005 Kurssin suoritus Luento-osuus (2 op): lopputentti Kirjallisuus (3 op): valitaan (väh.) 2 kieltä: (a) Kuvailevaa

Lisätiedot

LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA

LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA Auli Pöyhönen Kandidaatintutkielma Musiikkikasvatus Jyväskylän yliopisto Kevätlukukausi 2014 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos

Lisätiedot

Vieraan kielen ääntämisen ja kuulemisen opetus ja harjoittelu Antti Iivonen ja Seppo Tella

Vieraan kielen ääntämisen ja kuulemisen opetus ja harjoittelu Antti Iivonen ja Seppo Tella Vieraan kielen ääntämisen ja kuulemisen opetus ja harjoittelu Suullisen kielitaidon oppimisessa keskeisiä alueita ovat vieraan kielen ääntämisen ja kuulemisen opetus ja harjoittelu. Niiden merkitys on

Lisätiedot

2 Suomen kielen äänteet

2 Suomen kielen äänteet 1 Ruudulla on ensin vain Ali. Linkit kolmeen suomen kielen äänteiden alakokonaisuuteen (2.1 Kirjaintarjottimeen, 2.2 Yksittäisiin äänteisiin sekä 2.3 Äänteistä tavuiksi ja sanoiksi) ilmestyvät ruudulle

Lisätiedot

KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN

KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN Hanna Elo Logopedian pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Puheopin laitos Elokuu 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Hanna

Lisätiedot

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/55 Tyypillinen ilmaus: 6 khz frequency 0 Hz 150 Hz F0 50 Hz 81 db intensity

Lisätiedot

Udmurtin vokalismi. Akustinen analyysi

Udmurtin vokalismi. Akustinen analyysi Udmurtin vokalismi Akustinen analyysi Hanna Vuokniemi Pro gradu -tutkielma Suomalais-ugrilainen kielentutkimus Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus Kieli- ja käännöstieteiden laitos Turun

Lisätiedot

VENÄJÄN PAINOLLISTEN VOKAALIEN KUVAUS ULTRAÄÄNITUTKIMUKSELLA

VENÄJÄN PAINOLLISTEN VOKAALIEN KUVAUS ULTRAÄÄNITUTKIMUKSELLA VENÄJÄN PAINOLLISTEN VOKAALIEN KUVAUS ULTRAÄÄNITUTKIMUKSELLA Maria Vesti 03/2016 Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Fonetiikka, tutkijan opintopolku Turun yliopiston

Lisätiedot

äänteiden tuottamista ntymistä tyypillisellä ja

äänteiden tuottamista ntymistä tyypillisellä ja Artikulaatioksi kutsutaan puheää äänteiden tuottamista ja käyttk yttämistä.. Se on myös äänteiden ääntymist ntymistä tyypillisellä ja tietyllä kohdalla äänt ntöväylää. Fonologia on oppi äänteist nteistä.

Lisätiedot

Suomen puherytmi typologisessa katsannossa

Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Michael O Dell Tampereen yliopisto 36. Kielitieteen päivät Jyväskylässä 14. 16.5.2009 Lopputulemat heti kärkeen suomen tavuajoitteisuus

Lisätiedot

Kreikka'(10'op)' Avoin&yliopisto,&kesä&2014& TT,&MA&Ulla&Tervahauta&&&TM&Nina&Nikki& & KÄYTÄNNÖN'ASIOITA'

Kreikka'(10'op)' Avoin&yliopisto,&kesä&2014& TT,&MA&Ulla&Tervahauta&&&TM&Nina&Nikki& & KÄYTÄNNÖN'ASIOITA' Kreikka'(10'op)' Avoinyliopisto,kesä2014 TT,MAUllaTervahautaTMNinaNikki KÄYTÄNNÖN'ASIOITA' Yleistä' Luennot: 15.5.A27.5.sekä2.6.A18.6.2014,maAto16.15A18.45/Tervahauta 30.7.A28.8.2014maAtoklo16.15A18.45/Nikki

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

MUSIIKILLISEN HARJAANTUMISEN JA MUSIIKILLISTEN ELEMENTTIEN EROTTELUKYVYN YHTEYS ENGLANNIN KIELEN FONEETTISEEN EROTTELUKYKYYN 7.

MUSIIKILLISEN HARJAANTUMISEN JA MUSIIKILLISTEN ELEMENTTIEN EROTTELUKYVYN YHTEYS ENGLANNIN KIELEN FONEETTISEEN EROTTELUKYKYYN 7. MUSIIKILLISEN HARJAANTUMISEN JA MUSIIKILLISTEN ELEMENTTIEN EROTTELUKYVYN YHTEYS ENGLANNIN KIELEN FONEETTISEEN EROTTELUKYKYYN 7. LUOKKALAISILLA SUOMENKIELISILLÄ NUORILLA Pro Gradu -tutkielma Musiikin laitos

Lisätiedot

Puhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38

Puhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesin historiaa Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein.

Lisätiedot

Puhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein

Puhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein Puhesynteesin historiaa Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein. 1900-luvulla

Lisätiedot

Suomenkielinen puhehaku. Inger Ekman

Suomenkielinen puhehaku. Inger Ekman Suomenkielinen puhehaku Inger Ekman Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Pro gradu -tutkielma, tietojenkäsittelyoppi Huhtikuu 2003 Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää

Lisätiedot

KANDIDAATINTYÖ. Lassi Heikkinen Ilkka Leinonen Antero Tossavainen

KANDIDAATINTYÖ. Lassi Heikkinen Ilkka Leinonen Antero Tossavainen KANDIDAATINTYÖ Lassi Heikkinen Ilkka Leinonen Antero Tossavainen SÄHKÖ- JA TIETOTEKNIIKAN OSASTO TIETOTEKNIIKKA 2008 KANDIDAATINTYÖ Suomenkielisen puhesyntetisaattorin toteuttaminen difonikonkatenaatiosynteesillä

Lisätiedot

Puhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein

Puhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein Puhesynteesin historiaa Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein. 1900-luvulla

Lisätiedot

Puhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38

Puhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesin historiaa Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein.

Lisätiedot

L-äänteen harjoitteluohjeet

L-äänteen harjoitteluohjeet Puheterapia 1 (10) L-äänteen harjoitteluohjeet L-äänteen muodostaminen L-äänne muodostuu, kun kielen kärki koskettaa litteänä ja leveänä yläetuhampaiden takana sijaitsevan hammasvallin keskikohtaa Ilma

Lisätiedot

ALOITTAVAT YLIOPISTO-OPISKELIJAT ENGLANNIN KIELEN ÄÄNTÄJINÄ

ALOITTAVAT YLIOPISTO-OPISKELIJAT ENGLANNIN KIELEN ÄÄNTÄJINÄ Lintunen, P. 2005. Aloittavat yliopisto-opiskelijat englannin kielen ääntäjinä. In Kuure, L., Kärkkäinen, E. & Saarenkunnas, M. (eds), Kieli ja sosiaalinen toiminta Language and Social Action. AFinLA Yearbook.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Toimintaohje onnettomuustilanteissa

Toimintaohje onnettomuustilanteissa Toimintaohje onnettomuustilanteissa asia Tavoitteena on että jokainen työntekijä tietää, tuntee ja osaa: Varauloskäytävät Missä paloilmoitinlaite on ja kuinka sitä käytetään Osaa tehdä hätäilmoituksen

Lisätiedot

Puhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA

Puhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA Puhetilojen akustiikka Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA Puheen ominaisuudet Äkilliset äänet ja soivat äänet Soinnilliset ja soinnittomat konsonantit (esim. lmn ja kpt) Vokaalit Normaali

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Kissankello vai kissan kello?

Kissankello vai kissan kello? Kissankello vai kissan kello? Suomen yhdyssanojen prosodisista ominaispiirteistä Päivi Virkkunen Pro gradu -tutkielma Fonetiikka, yleinen linja Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteiden laitos Lokakuu

Lisätiedot

Kielen korkein kohta ja kardinaalivokaalien järjestelmä kielen korkeimman kohdan sijainti suuontelossa ( artikulatorinen vokaalidiagrammi )

Kielen korkein kohta ja kardinaalivokaalien järjestelmä kielen korkeimman kohdan sijainti suuontelossa ( artikulatorinen vokaalidiagrammi ) 48 10 Vokaalit Äänteiden kuvaus- ja määrittelypiirteet (ks. IPA-taulukko): vokaaleilla: väljyys, etisyys, pyöreys, (nasaalisuus) ( konsonanteilla: sointi, ääntymäpaikka, ääntymätapa) 10.1 TUOTTAMINEN Kielen

Lisätiedot

Puhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003

Puhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003 Puhesynteesi Signaalin generointi Martti Vainio mailto:martti.vainio@helsinki.fi 11. huhtikuuta 2003 Signaalin generointi puhesynteesissä Kuinka tuottaa foneettisesta symbolisesta tiedosta jatkuvaa signaalia

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Ruotsin kielen perusopinnot suoritettuaan opiskelija. Ruotsin kielen perusopinnot suoritettuaan opiskelija

Ruotsin kielen perusopinnot suoritettuaan opiskelija. Ruotsin kielen perusopinnot suoritettuaan opiskelija 2132230 RUOTSIN KIELEN PERUSOPINNOT, 30 op Osaamistavoitteet Kaikki ruotsin kielen perusopintojen opintojaksot ovat pakollisia. Ruotsin kielen perusopintokokonaisuus (30 op) painottuu peruskielitaidon

Lisätiedot

KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT

KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT Puhe ja kieli, 26:2,71 79 (2006) 71 KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT Sari Kunnari, Oulun yliopisto, Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos Tuula Savinainen-Makkonen,

Lisätiedot

Suomen segmenttikestojen määräytymisestä

Suomen segmenttikestojen määräytymisestä KARI SUOMI Suomen segmenttikestojen määräytymisestä len aikaisemmin tässä lehdessä yrittänyt osoittaa, että sanan kahdessa ensimmäisessä tavussa esiintyvien kestonvaihtelujen motivaatio on saada aikaan

Lisätiedot