Yleisen fonetiikan peruskurssi
|
|
- Emma Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yleisen fonetiikan Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi to PÄÄTALO D11 pe PÄÄTALO D11
2 Yhteystiedot Michael O Dell Työhuone: Pinni B 4046, ti klo 10 11, puh Sähköposti: michael.odell@uta.fi kotisivu: sivuaineet//
3 Kurssin suoritus lopputentti, sovitaan ensi viikolla viikko 19, esim. to uusintatentti noin 2 viikkoa myöhemmin myöhemminkin tenttimismahdollisuuksia muuta kirjallisuutta ei vaadita mutta sallittua, esim. Wiik, perusteet
4 Mitä on? kreikan fonē (φoνη) ääni Kielitieteen osa-alue, joka tarkastelee puhetapahtumaa, varsinkin sen konkreettisimpia (fyysisiä) piirteitä Kuvataan maailman kielten puheääniä (P. Ladefoged)
5 Puheketju ja fonetiikan osa-alueet
6 INITIAATIO ARTIKULAATIO FONAATIO
7 Puheen tuottamismekansmin osajärjestelmät supraglottaalinen järjestelmä glottaalinen järjestelmä subglottaalinen järjestelmä
8 Supraglottaalinen järjestelmä
9 Ontelot nenäontelo suuontelo nielu
10 Artikulaattorit huulet kieli (leuka) kitapurje (nenäportti) äänihuulet
11 Ääntöpaikat / Artikulaatiopaikat
12 Konsonanttien luokittelu Sointi Ääntöpaikka Ääntötapa
13 Suomen konsonantit b c d f g h j k l m n p q r s t v w x z yhteenveto bilabiaali labiodentaali dentaali alveolaari palataali velaari glottaali klusiili p b t d k g P frikatiivi f v s h H nasaali m n N lateraali tremulantti r puolivokaali V j l
14 Ääntötapoja: klusiili Täydellinen sulkeuma: hetkeksi ilman virtaaminen lakkaa kokonaan (nenäportti kiinni) konsonantit
15 Ääntötapoja: frikatiivi ilman esteitä virta etenee tasaisesti; pieni este ei muuta virtaamistapaa tarpeeksi ahtaassa kapeikossa syntyy turbulenssia, joka aiheuttaa ns. hankaushälyä eli frikaatiota frikatiivin artikulaatiossa kapeikko on niin ahdas, että syntyy frikaatiota konsonantit
16 Ääntötapoja: nasaali suuontelossa täydellinen sulkeuma kuten klusiilissa nenäportti auki: ilma pääsee virtaamaan nenäontelon kautta ulos konsonantit
17 Ääntötapoja: lateraali kielen laiteet alhaalla ilma pääsee kiertämällä virtaamaan vaikka reitti on suljettu keskeltä (vrt. klusiili) konsonantit
18 Ääntötapoja: tremulantti Monta nopeaa sulkeumaa (vrt. klusiili), mutta sulkeumat muodostuvat aerodynaamisesti konsonantit
19 Ääntötapoja: puolivokaali Kapeikko (vrt. frikatiivi), mutta ei niin ahdas, että syntyisi hankaushälyä konsonantit
20 Konsonanttiluokkia ääntötavan mukaan konsonantit klusiilit obstruentit spirantit kapeikko tasainen frikatiivit sibilantit kapeikko kourumainen nasaalit resonantit likvidat tremulantit lateraalit puolivokaalit
21 Kansainväl. foneett. transkriptio (IPA)
22 Lisämerkkejä (tarkkeita)
23 Postalveolaareja Englanti, frikatiiveja: [ S ], [ Z ] shy ujo [ SaI ] azure taivaansininen ]
24 Retrofleksisia konsonantteja Kielen kärki taipuu taaksepäin kohti kitakupua Hindi, klusiileja: [ ú ], [ ã ] tahti [ t al ] lykätä [ úal ] linssi [ d al ] oksa [ ãal ] lehti [ p@t t a ] poimu [ p@úúa ]
25 Uvulaarisia konsonantteja Grönlanti anoraq anorakki [ anokaq ] Ranska frikatiivi: roue pyörä [ Ku ] tremulantti: [ ö ] Édith Piaf: Non, je ne regrette rien
26 Faryngaalisia konsonantteja Arabia, frikatiiveja: [ è ] [ Q ] Samir Yazbek: Diqqii yaa rabaaba [ diqqii diqqii jaa rabaaba diqqii Qaafaraa Pilèabaabaa (2x) baqadi maa raaèou wigaabuu wallaquu biqalbii lqadaabaa (2x)... ]
27 Puolitremulantti Espanja pero mutta [ pero ] perro koira [ pero ] Suomi lyhyt r jää usein yksitäryiseksi
28 Laterofrikatiivi Grönlanti illu talo [ iììu ] Kymri llwyd ruskea/harmaa [ ìoid ] Lle dach chi n byw? Missä sinä asut? [ ìe:daçinbeu ] Yn Llangollen. Llangollenissa [ 2nìaNgoìen ]
29 Klusiilin vaiheet ja sointi suuväylässä kurkunpäässä imploosio eksploosio okkluusio aika
30 Aspiraatio pitkähkö soinniton vaihe klusiilin eksploosion jälkeen aspiroitu(nut) klusiili, esim. [ p h ] V.O.T. (voice onset time) = aika eksploosion ja soinnin alkamisen välillä Thai: kukkia [ ba:n ] syntymämerkki [ pa:n ] riitaisa [ p h a:n ]
31 Affrikaatta aika sulkeumaäänne, jossa hidas (frikatiivinen) eksploosiovaihe, eli klusiilin ja frikatiivin kiinteä liittymä merkitään IPAssa symboliyhdistelmällä esim. [ ts ] [ dz ] halutessa voi yhdistää kaarella: [ > ts ]
32 Palataalisia konsonantteja Italia nasaali [ ñ ] campagna maaseutu [ kampañña ] vrt. Campania [ kampanja ] lateraali [ L ] li taglia leikkaa niitä [ litalla ] vrt. l Italia Italia [ litalja ]
33 Bilabiaalisia frikatiiveja soinniton [ F ] esim. japani: Fuji [ FWdZi ] soinnillinen [ B ] esim. espanja: Habana, Cuba [ abana kuba ]
34 Muita initiaatiomekanismeja ejektiivit + esim. amharan kieli: repi [ ] saartoi [ k@bb@b@ ]
35 Implosiivit esim. fulani: nukkua [ âa:na:de ] täällä [ âo: ] kaksi [ âiâi ]
36 Avulsiivit ns. maiskausäänteet, clickit esim. xhosa 12 avulsiivia Miriam Makeba: Qongqothwane!Xóõ: 83 avulsiivia
37 Vokaali verrattuna konsonanttiin ilma virtaa vapaasti syllabinen (tavua muodostava) konsonanttiluokitus (sointi, ääntöpaikka, ääntötapa) ei kovin sopiva
38 Miten vokaalit eroavat toisistaan? esim. suomen i ja y? Huulten asento: laveat vokaalit pyöreät vokaalit entä y ja u? Kielen asento: etuvokaalit takavokaalit
39 Kielen asento Kieli liikkuu eteen ja taakse, mutta myös ylös ja alas: suppeat vokaalit väljät vokaalit esim. suomen i e ä
40 Suomen vokaalit etuvokaalit takavokaalit lavea pyöreä lavea pyöreä suppeat i [ i ] y [ y ] u [ u ] väliset e [ e ] ö [ ø ] o [ o ] väljät ä [ æ ] a [ A ]
41 Kielen asento eri vokaaleissa
42 Vokaalikenttä tietyllä merkillä osoitetaan suhteellisen samankaltaista vokaalia, merkillä ei ole absoluuttista arvoa eri kielten vokaalit (hieman) erilaisia, vaikka käytettäisiin samaa merkkiä
43 j l apple K IPA:n vokaalimerkit ht represents a voiced consonant. Shaded areas denote articulations judged impossible. VOWELS Ejectives Examples: Bilabial Dental/alveolar Velar Alveolar fricative -palatal fricatives alveolar lateral flap neous S and x Close Close-mid Open-mid Open Front Central Back i y IY È Ë u U e P Ø o E { ø O œ å a A Å e ò Where symbols appear in pairs, the one to the right represents a rounded vowel.
44 Lisämerkkejä (tarkkeita)
45 Puolisuppea vs. puoliväljä Esim. italiassa: [ e ] [ E ], [ o ] [ O ] 20 [ venti ] reikä [ fo:ro ] tuulet [ venti ] foorumi [ fo:ro ]
46 Muita vokaaleita erottavia ominaisuuksia nasaalivokaalit oraalivokaalit esim. portugalissa som ääni [ sõ ] vrt. sou olen [ so ]
47 Muita vokaalipiirteitä soinnittomat vokaalit retrofleksivokaalit (am.) englanti: [ fä ] (fur turkki ) = (a) The retroflex tongue s (a) The retroflex tongue shape (b) The bunched tongue s diftongit: muuttuva vokaaliartikulaatio suppeneva väljenevä, Figure 1: Midsaggital jne MR images of the and bunched shapes(a subset of database laskeva nouseva, [ ie ] [ i e ]
48 Vokaalien ja konsonanttien välimaastoa puolivokaalit (vrt. suppeat vokaalit) esim. [ i ] [ y ] [ W ] [ u ] [ j ] [ 4 ] [ î ] [ w ] vokaalimainen artikulaatio, mutta ei syllabinen esim. ranskan miette muru [ mjet ] muette mykkä [ m4et ] mouette lokki [ mwet ]
49 Vokaalien ja konsonanttien välimaastoa... syllabiset konsonantit konsonanttimainen artikulaatio, mutta kuitenkin syllabinen esim. tšekin vlk susi [ vl " k ] zrno vilja [ zr " no ] esim. englannin button nappi [ b2pn " ]
50 Sekundaariset artikulaatiot vokaalimainen artikulaatio yhtäaikaa konsonantin kanssa palataalistunut (liudentunut), esim. [ f j ] velaaristunut, esim. [ l G ] faryngaalistunut, esim. [ z Q ] labiaalistunut, esim. [ n w ]
51 Esimerkkejä iiristä labiodentaali frikatiivi fí kutominen [ f j i ] faoi alla [ f G i ] lateraali léigh lue [ l j ej ] lae päivän [ l G e ]
52 kaksi artikulaatiota päällekkäin ajassa (osittain tai kokonaan) PÄÄTYYPIT: eri artikulaattorit artikulaatioiden päämäärät eivät ristiriidassa sama artikulaattori artikulaatiot ristiriitaisia keskenään
53 ... koartikulaatio on kielikohtaista sopivassa määrin koartikulaatio helpottaa kuulijankin työtä vrt. assimilaatio (muutos kielisysteemissä) progressiivinen regressivinen
54 Suprasegmentaaliset ominaisuudet (prosodia) liittyvät äännettä suurempiin yksikköihin tavu, sana, lause,... jotkut ominaisuudet ovat luonnostaan suprasegmentaalisia suhteellinen asteikko vaatii suurempia yksiköitä äänen korkeus äänen voimakkuus ajoitus, rytmi
55 Suprasegmentaaliset ominaisuudet Funktionaalinen luokittelu mihin näitä käytetään eri kielissä? emotionaalinen funktio tunteita leksikaalinen funktio sanatasolla syntaktinen funktio lausetasolla
56 Kurkunpään rakenne ja toiminta
57 Kurkunpään rustot kilpirusto rengasrusto kannurustot
58 Kurkunpään rustot vielä...
59 Kurkunpään poikkileikkaus
60 Äänihuulten asennot (ylhäältä katsottuna)
61 Soinnin synty äänihuulissa lihasvoima subglottaalinen paine Bernoulli-efekti
62 Äänen korkeuden säätö äänihuulten sisäiset lihakset äänihuulten venytys kurkunpään nosto huom. myös äänihuulten koko subglottaalinen paine
63 Äänen korkeuden käyttö eri kielissä leksikaalisessa funktiossa (sanatasolla) sävel(kulku), korko, tooni sävelkieliä syntaktisessa funktiossa (lausetasolla) intonaatio kaikki kielet lausetyyppi syntaktista rakennetta Tässä on tohtori Niemisen käyttäytymistä koskeva tutkimus.
64 Äänen voimakkuuden käyttö leksikaalisessa funktiossa (sanatasolla) sanapaino esim. espanjan [ "termino ] loppu [ ter"mino ] lopetan [ termi"no ] lopetti syntaktisessa funktiossa (lausetasolla) lausepaino, aksentti
65 Ajoituksen (rytmin) käyttö eri kielissä leksikaalisessa funktiossa (sanatasolla) kvantiteetti kvantiteettikieliä syntaktisessa funktiossa (lausetasolla) lauserytmi esim. (se)tswana: väitelauseessa toiseksi viimeinen tavu pitkä [ Ú dzá na:mà ] hän syö lihaa. [ Ú dzá namà ] syökö hän lihaa?
66 Foneettinen kirjoitus (transkriptio) [...] Mitä kuvataan yksittäistä (konkreettista) puhetapahtumaa abstraktia kielimuotoa, esim. kieliyhteisön normia Eroja tarkkuudessa karkea vs. hieno transkriptio karkeuden raja: merkitystä erottavat erot säilyvät foneeminen kirjoitus /.../
67 Mistä erot ääntämyksessä johtuvat? Erot, jotka voivat erottaa merkityksiä distinktiiviset erot, oppositio Satunnaisia eroja vapaa vaihtelu Systemaattisia eroja, jotka eivät erota merkityksiä komplementaariset distribuutiot l. täydennysjakaumat
68 Eroja ääntämyksessä... Miksi kielessä on systemaattisia eroja, jotka eivät välitä merkityseroja? usein äänteen ympäristö vaikuttaa artikulatorinen helppous myös sosiaalinen paine Foneemi ja allofonit, esim. (suomessa): /h/ [ h ] [ H ]
69 helppo tutkia instrumentaalisin keinoin tärkeä vaihe puheketjussa artikulatorista eroa voi käyttää kielessä ainoastaan jos akustiset seuraukset ovat erilaisia
70 Mitä ääni on? nopeita muutoksia ilman paineessa syntynyt painemuutos aiheuttaa muutoksia ympäristössä joten painemuutos etenee kuva (ääni)aallosta tiettynä hetkenä etäisyyden mukaan tietyssä paikassa ajan mukaan
71 Äänen voimakkuus amplitudi desibeli (db)
72 Äänen korkeus frekvenssi eli taajuus hertsi (Hz)
73 Äänen laatu yksinkertainen värähtely siniääni, puhdas ääni, äänes kompleksinen värähtely SPEKTRI: Fourier-analyysi mitä tahansa ääntä voidaan kuvata yksinkertaisten äänien yhdistelmänä
74 Fourier-analyysi siniäänien yhdistelmä Time (s) Time (s) Time (s)
75 Spektri erilainen kuva äänestä amplitudi (db) taajuus (Hz) osasävelien taajuudet ja amplitudit äänen laatu riippuu spektrin rakenteesta (osasävelien keskinäisistä suhteista)
76 Spektri... amplitudi (db) taajuus (Hz)
77 Spektri... kompleksisen äänen korkeus riippuu perussävelestä (perusjaksosta) perustaajuus (Hz) kompleksisen äänen voimakkuus riippuu kaikista osasävelistä intensiteetti (db)
78 Resonanssi jotkut systeemit värähtelevät helpommin tietyillä taajuuksilla eli resonansseilla esim. keinulla on oma mieleinen taajuus silloin systeemi voi toimia ns. taajuussuodattimena lopputulos riippuu syötetyn energian taajuudesta toisin sanoen toiset taajuudet tulevat vahvoina läpi, toisille käy huonommin
79 Ääniväylän resonanssit: lähde-suodatin -teoria ääni heijastuu eli kaikuu kun se kohtaa muutoksen väliaineen joustavuudessa ääniväylässä näin käy ainakin huulilla ja kurkunpäässä ääni siis kaikuu edestakaisin ääniväylässä tämä kaikuminen vahvistaa joitakin taajuuksia (resonansseja), heikentää toisia
80 Formantit kun ääni kulkee ääniväylän läpi sen laatu muuttuu, koska ääniväylän resonanssit aiheuttavat spektrissa huippuja, jotka puuttuvat alkuperäisestä äänilähteestä näitä kutsutaan formanteiksi
81 Formantit... Sound pressure level (db/hz) ääniväylän resonansseista johtuvia huippuja spektrissä Frequency (Hz)
82 Formantit... ääniväylän resonanssit riippuvat sen muodosta tästä syystä formanttien sijainti spektrissa antaa informaatiota ääniväylän muodosta alimmat formantit ovat esim. vokaalin tunnistamisessa tärkeimmät
83 F1 ja F2 suomen vokaaleissa
84 Vielä yksi kuva äänestä: spektrogrammi sama informaatio kuin spektrissä, mutta myös ajalliset muutokset aika vaaka-akselilla taajuus siirtynyt pystyakseliin amplitudierot näkyvät tummuuseroina spektrin huiput (formantit) tummempina laaksot vaaleampina voi seurata esim. formanttien muuttumista
85 Spektrogrammiesimerkki aika (s) taajuus (Hz) 3.5 Time (s)
86 Miten puhetta havaitaan ja ymmärretään Korvan toiminta ulkokorva korvakäytävä, tärykalvo välikorva vasara, alasin, jalustin soikea ikkuna
87 Korvan toimintaa... sisäkorva soikea ikkuna, pyöreä ikkuna simpukka basilaarikalvo
88 Sisäkorva basilaarikalvo vääntyilee kun neste liikkuu aallon edetessä se kasvaa riippuen taajuudesta karvasolut kuulohermo(t) spektri-informaatiota aivoihin
89 Puheen ymmärtäminen korvan avulla äänestä saatu informaatio kuulijan kielellistä tietoa foneettisella tasolla fonologisella tasolla morfosyntaktisella tasolla semanttispragmaattisella tasolla myös puhetilanne, puheen aihe, keskustelun historia
90 Redundanssi puheessa monia vihjeitä samasta informaatiosta lisää ennustettavuutta mikään yksittäinen piirre ei yksin määrää lopullista tulkintaa jos jotkut asiat jäävät kuulematta, puhe on ehkä silti ymmärrettävää 75 ms välein katkottu puhe:
91 Tentit Loppukuulustelu: perjantai klo 10-12, Päätalo D 11 Uusinta: torstai klo 10-12, Pinni B 3109 Nämä kalvot verkossa osoitteessa http: // opiskelu/kurssit//fonpk.pdf
» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN
» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa
LisätiedotFP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat
FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat Martti Vainio -- syksy 2006 Artikulaatiotavat Konsonantit voivat siis vaihdella artikulaatipaikan mukaan ja sen mukaan ovatko ne soinnillisia vai eivät
LisätiedotLuento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:
Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin
Lisätiedot4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet
4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.
Lisätiedotkl 2014 Tampereen yliopisto Fonetiikan jatkokurssi Johdanto Puheen tuottaminen
akustisia Tampereen yliopisto kl 2014 Puheketju ja fonetiikan osa-alueet akustisia Artikulatorinen fonetiikka Akustinen fonetiikka Auditiivinen fonetiikka akustisia ARTIKULAATIO FONAATIO INITIAATIO : ilmavirtamekanismit
LisätiedotFonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet
Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta
Lisätiedothttp://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm
Luku 2 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.
LisätiedotFoneettiset symbolit
Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-
Lisätiedot4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne
4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne Fonologiaksi kutsutaan deskriptiivisen kieliopin osaa, jossa kuvataan toisen jäsennystason elementtejä (ks. edellä ns. kaksoisjäsennys). Näillä äänne-elementeillä ei
LisätiedotArtikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat
Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.
LisätiedotPuheen tuotto ja havaitseminen II
Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotArtikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat
Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.
LisätiedotPuheen tuotto ja havaitseminen II
Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 Äänet, resonanssi ja spektrit ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille
LisätiedotFonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet
Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta
LisätiedotFonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet. Martti Vainio,
Fonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet Martti Vainio, 4.10.2005 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 Äänet, resonanssi ja spektrit S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotÅbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto
Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on
Lisätiedot5 Akustiikan peruskäsitteitä
Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 14 5 Akustiikan peruskäsitteitä ääni = ilmapartikkelien edestakaista liikettä, "tihentymien ja harventumien" vuorottelua, ilmanpaineen
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotPuhe ja kommunikaatio
Puhe ja kommunikaatio Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin muodoista hienostunein ja monimutkaisin -- siihen on kerrostunut useanlaista informaatiota, joiden määrittelyyn tarvitaan jonkinlainen
LisätiedotPuhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio
Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio Nicholas Volk 7.2.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Idea Äänteet ovat stabiileimmillaan keskellä äännettä, joten mallinnetaan siirtymät äänteestä
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
LisätiedotClt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat. Ilmavirta. Artikulaatiotavat. Ilmavirta,)paine)ja)turbulenssi. Martti)Vainio)--)syksy).
Artikulaatiotavat Clt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat Martti)Vainio)--)syksy). 00/ Konsonantit)voivat)siis)vaihdella)artikulaatipaikan)mukaan)ja) sen)mukaan)ovatko)ne)soinnillisia)vai)eivät
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi
LisätiedotOpiskelijakirjaston verkkojulkaisu Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä
Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2008 Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä Antti Iivonen Fonetiikan peruskäsitteitä Toim. Antti Iivonen & Reijo Aulanko Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen
LisätiedotProsodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus
Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus Martti Vainio Helsingin yliopisto, Fonetiikan laitos; Kieliteknologia Juhani Järvikivi, Turun yliopisto, Psykologia; University of Dundee Yleistä Lingvistisen
LisätiedotPuheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio
Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Puheentuoton lähde-suodin -malli Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotPuheen tuotto ja havaitseminen I
Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 Puheentuoton lähde-suodin -malli S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotSuomen prosodian variaation tutkimuksesta
Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tommi Kurki Turun yliopisto Prosodian käsitteestä prosodia käsittää kaikki ne puheen ilmiöt, jotka eivät ole segmentoitavissa
LisätiedotFONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA
FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa
Lisätiedot1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11
Luku 1. Johdanto 11 1.5. Fonologia Koska muinaisbabylonian puhujia ei enää ole jäljellä, tietomme siitä, miten kieltä äännettiin, täytyy perustua muihin lähteisiin. Koska kieli oli unohduksissa noin kahden
LisätiedotOrganization of (Simultaneous) Spectral Components
Organization of (Simultaneous) Spectral Components ihmiskuulo yrittää ryhmitellä ja yhdistää samasta fyysisestä lähteestä tulevat akustiset komponentit yhdistelyä tapahtuu sekä eri- että samanaikaisille
LisätiedotSanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa
Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004
LisätiedotEspanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta
Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Henri Metsävuori Pro gradu -tutkielma Fonetiikka Kieli- ja käännöstieteiden laitos Turun yliopisto Kesäkuu 2011 TURUN YLIOPISTO Kieli-
LisätiedotMAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa
MAINOS Kreikan kielen historia 2. luento: Indoeurooppalaisesta kantakielestä kreikan murteiksi! Lyle Campbell (University of Utah)! 19.11. päärakennus, sali 12! klo 10-12: Are There Universals of Grammatical
LisätiedotPuhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003
Puhesynteesi Signaalin generointi Martti Vainio mailto:martti.vainio@helsinki.fi 11. huhtikuuta 2003 Signaalin generointi puhesynteesissä Kuinka tuottaa foneettisesta symbolisesta tiedosta jatkuvaa signaalia
LisätiedotYleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)
Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin
LisätiedotÄänen eteneminen ja heijastuminen
Äänen ominaisuuksia Ääni on ilmamolekyylien tihentymiä ja harventumia. Aaltoliikettä ja värähtelyä. Värähtelevä kappale synnyttää ääntä. Pistemäinen äänilähde säteilee pallomaisesti ilman esteitä. Käytännössä
LisätiedotVfo254: Puhekorpusten käyttö. Puhekorpusten lingvistinen representaatio. Yleistä. Symbolinen representaatio. Martti Vainio. Transkription tarkkuus
Symbolinen representaatio Vfo 254: Puhekorpusten käsittely: Puhekorpusten lingvistinen representaatio Martti Vainio Puhekorpuksen tutkimininen on mahdollista vain symbolisen representaation kautta näytteistettyä
LisätiedotTiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015
Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015 } 20.1. Kuvaajatyypit ja ohjelmat Analyysiohjelmista Praat ja Sonic Visualiser Audacity } 27.1. Nuotinnusohjelmista Nuotinnusohjelmista Musescore } Tietokoneavusteinen
LisätiedotPuheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen.
Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheentuoton fonetiikan kertausta p.1/109 Vfo251 Puhesynteesin
LisätiedotAkustiikka ja toiminta
Akustiikka ja toiminta Äänitiede on kutsumanimeltään akustiikka. Sana tulee Kreikan kielestä akoustos, joka tarkoittaa samaa kuin kuulla. Tutkiessamme värähtelyjä ja säteilyä, voimme todeta että värähtely
LisätiedotPuhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto
Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto Johdanto Kun puhetta ja kieltä tutkitaan kvantitatiivisesti, on
LisätiedotFONEP2a Kontrastiivinen fonetiikka
FONEP2a Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi ma 14 16 Linna K 107 to 8 10 Pinni B 5005 Kurssin suoritus Luento-osuus (2 op): lopputentti Kirjallisuus (3 op): valitaan (väh.) 2 kieltä: (a) Kuvailevaa
LisätiedotKielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen
Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Peruskäsitteet luonnollinen kieli on jonkin ihmisyhteisön kieli
Lisätiedot16 Ääni ja kuuleminen
16 Ääni ja kuuleminen Ääni on väliaineessa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä. Ihmisen kuuloalue 20 Hz 20 000 Hz. (Infraääni kuuloalue ultraääni) 1 2 Ääniaallon esittämistapoja: A = poikkeama-amplitudi
LisätiedotSGN-4010, Puheenkäsittelyn menetelmät Harjoitus 6, 18. ja
SGN-4010, Puheenkäsittelyn menetelmät Harjoitus 6, 18. ja 21.2.2010 1. (Matlab, 2 pistettä) Vokaalit ja soinnilliset konsonantit ovat lähes jaksollisia ja niillä on äänihuulten värähtelystä johtuva perustaajuus.
LisätiedotFoneettiset symbolit. Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat. IPA jatkoa IPA. Martti Vainio -- syksy 2005
Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2005 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-
LisätiedotVENÄJÄN PAINOLLISTEN VOKAALIEN KUVAUS ULTRAÄÄNITUTKIMUKSELLA
VENÄJÄN PAINOLLISTEN VOKAALIEN KUVAUS ULTRAÄÄNITUTKIMUKSELLA Maria Vesti 03/2016 Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Fonetiikka, tutkijan opintopolku Turun yliopiston
LisätiedotTietoliikennesignaalit & spektri
Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia
LisätiedotYLEINEN AALTOLIIKEOPPI
YLEINEN AALTOLIIKEOPPI KEVÄT 2017 1 Saana-Maija Huttula (saana.huttula@oulu.fi) Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Vk 8 Luento 1 Mekaaniset aallot 1 Luento 2 Mekaaniset aallot 2 Ääni ja kuuleminen
LisätiedotProminenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa
lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin
LisätiedotKuulohavainto ympäristössä
Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
LisätiedotSEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA
1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus
Lisätiedot12 Prosodiset ominaisuudet
Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 70 12 Prosodiset ominaisuudet (= "suprasegmentaaliset" ominaisuudet) enimmäkseen yksittäisiä äännesegmenttejä isompia kokonaisuuksia
Lisätiedot800 Hz Hz Hz
800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta
LisätiedotVarhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
LisätiedotPuhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA
Puhetilojen akustiikka Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA Puheen ominaisuudet Äkilliset äänet ja soivat äänet Soinnilliset ja soinnittomat konsonantit (esim. lmn ja kpt) Vokaalit Normaali
LisätiedotSGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät
SGN-41 Puheenkäsittelyn menetelmät Konsta Koppinen konsta.koppinen@tut.fi 18. joulukuuta 26 Sisältö 1 Signaalinkäsittelyn kertausta 1 1.1 Spektri, DFT, DTFT........................ 1 1.2 Aika-taajuusresoluutio.......................
LisätiedotEskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8
Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta
LisätiedotInfrapunaspektroskopia
ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista
LisätiedotAnalyysi on helpointa aloittaa painamalla EDIT-painiketta. (Tuotu tiedosto täytyy olla aktiivinen eli valittuna).
1 PRAAT OHJE Yleistä Praat on puheentutkimukseen tarkoitettu ilmainen ohjelma (GNU ohjelma, open source). Se sisältää useita eri analyysimahdollisuuksia, mahdollisuuden määrittää hyvin tarkasti kuvien
LisätiedotFYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio
FYS03: Aaltoliike kurssin muistiinpanot Rami Nuotio päivitetty 24.1.2010 Sisältö 1. Mekaaninen aaltoliike 2 1.1. Harmoninen voima 2 1.2. Harmoninen värähdysliike 2 1.3. Mekaaninen aalto 3 1.4. Mekaanisen
LisätiedotOhjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15) Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(15) OHJEET K-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN K-äänne:
LisätiedotERITTÄIN JOUSTAVAA MUKAVUUTTA AKUSTOINTIIN
ERITTÄIN JOUSTAVAA MUKAVUUTTA AKUSTOINTIIN Suunniteltu erityisesti vähentämään hulevesi- ja viemäriputkien melua Loistava suorituskyky jo ohuella akustisella kerroksella Helppo levittää ja ylläpitää 107
Lisätiedot39 31 muut: 137 Koepistejono *) yht muut: 155,5 Koepistejono 10 8 ensikertalaiset: 65,0 muut:73,25. yht.
Kielten kandiohjelma: englanti, humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri Yhteispistejono 39 31 ensikertalaiset: 122 39 31 muut: 137 Koepistejono 37 27 50 *) 39 31 yht. 76 58 78 62 Kielten
LisätiedotSoittimesi tukee MMC/SD/SDHC-kortteja. Mini-SD- ja Micro-SD-kortteja varten tarvitset SDsovittimen.
MP3-soitin korttilukijalla KÄYTTÖOHJEET Lue käyttöohje huolellisesti ennen käyttöä. SOITIN KUVA YLHÄÄLTÄ Korttipaikka TUETUT MUISTIKORTTITYYPIT Soittimesi tukee MMC/SD/SDHC-kortteja. Mini-SD- ja Micro-SD-kortteja
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
LisätiedotKIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN
KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN Jenni Immonen Suomen kielen pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopistossa Syyskuussa 2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotNONVERBAALISTEN ORAALIMOTORISTEN TAITOJEN YHTEYS ARTIKULAATION TARKKUUTEEN
NONVERBAALISTEN ORAALIMOTORISTEN TAITOJEN YHTEYS ARTIKULAATION TARKKUUTEEN Kaisa Punkeri Logopedian pro gradu -tutkielma Toukokuu 2013 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Humanistinen tiedekunta
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotPuhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38
Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesin historiaa Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein.
LisätiedotPuhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein
Puhesynteesin historiaa Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein. 1900-luvulla
LisätiedotDigitaalinen audio
8003203 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2005 Tuomas Virtanen Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2 Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot, sekä niissä
LisätiedotPuhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein
Puhesynteesin historiaa Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein. 1900-luvulla
LisätiedotPuhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38
Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesin historiaa Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein.
LisätiedotAaltoliike ajan suhteen:
Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,
LisätiedotÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT. Tiina Pilbacka-Rönk. nkä
ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT Tiina Pilbacka-Rönk nkä ? Hyvä ääni ni (Laukkanen, A-M.1999) A Se on kuultavissa. Kommunikatiivisesti tarkoituksenmukainen (riittävästi vaihtelua) Fysiologisesti tarkoituksenmukainen
Lisätiedot8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät
8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme
LisätiedotSuomenkielinen puhehaku. Inger Ekman
Suomenkielinen puhehaku Inger Ekman Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Pro gradu -tutkielma, tietojenkäsittelyoppi Huhtikuu 2003 Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos
LisätiedotTHE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients
THE audio feature: MFCC Mel Frequency Cepstral Coefficients Ihmiskuulo MFCC- kertoimien tarkoituksena on mallintaa ihmiskorvan toimintaa yleisellä tasolla. Näin on todettu myös tapahtuvan, sillä MFCC:t
LisätiedotSuomen puherytmi typologisessa katsannossa
Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Michael O Dell Tampereen yliopisto 36. Kielitieteen päivät Jyväskylässä 14. 16.5.2009 Lopputulemat heti kärkeen suomen tavuajoitteisuus
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS AI-TUTKIJAN URANÄKYMIÄ AJATUSTENLUKUA COMPUTER VISION SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA MUUTTUJIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA
LisätiedotUusia ajatuksia švaasta
Uusia ajatuksia švaasta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 44 Kielitieteen päivät Jyväskylä 18 20 toukokuuta 2017 Johdanto švaa (< hepr; tai harv svarabhakti < sanskr) on laajalti suomen murteissa esiintyvä,
LisätiedotUltraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005
Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat
LisätiedotTENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:
TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs
Lisätiedot3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.
3 Ääni ja kuulo 1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin aallon etenemissuunta.
LisätiedotKAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN
KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN Hanna Elo Logopedian pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Puheopin laitos Elokuu 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Hanna
LisätiedotHumanistiset tieteet
Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet
LisätiedotSGN-4200 Digitaalinen audio
SGN-4200 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2013, periodi 4 Anssi Klapuri Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2! Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot,
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotYleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde
Yleistä äänestä (lähde www.paroc.fi) Ääni aaltoliikkeenä Ilmaääntä voidaan ajatella paineen vaihteluna ilmassa. Sillä on aallonpituus, taajuus ja voimakkuus. Ääni etenee lähteestä kohteeseen väliainetta
LisätiedotKansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!
Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen
Lisätiedot