Yleisen fonetiikan peruskurssi

Transkriptio

1 Yleisen fonetiikan Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi to PÄÄTALO D11 pe PÄÄTALO D11

2 Yhteystiedot Michael O Dell Työhuone: Pinni B 4046, ti klo 10 11, puh Sähköposti: michael.odell@uta.fi kotisivu: sivuaineet//

3 Kurssin suoritus lopputentti, sovitaan ensi viikolla viikko 19, esim. to uusintatentti noin 2 viikkoa myöhemmin myöhemminkin tenttimismahdollisuuksia muuta kirjallisuutta ei vaadita mutta sallittua, esim. Wiik, perusteet

4 Mitä on? kreikan fonē (φoνη) ääni Kielitieteen osa-alue, joka tarkastelee puhetapahtumaa, varsinkin sen konkreettisimpia (fyysisiä) piirteitä Kuvataan maailman kielten puheääniä (P. Ladefoged)

5 Puheketju ja fonetiikan osa-alueet

6 INITIAATIO ARTIKULAATIO FONAATIO

7 Puheen tuottamismekansmin osajärjestelmät supraglottaalinen järjestelmä glottaalinen järjestelmä subglottaalinen järjestelmä

8 Supraglottaalinen järjestelmä

9 Ontelot nenäontelo suuontelo nielu

10 Artikulaattorit huulet kieli (leuka) kitapurje (nenäportti) äänihuulet

11 Ääntöpaikat / Artikulaatiopaikat

12 Konsonanttien luokittelu Sointi Ääntöpaikka Ääntötapa

13 Suomen konsonantit b c d f g h j k l m n p q r s t v w x z yhteenveto bilabiaali labiodentaali dentaali alveolaari palataali velaari glottaali klusiili p b t d k g P frikatiivi f v s h H nasaali m n N lateraali tremulantti r puolivokaali V j l

14 Ääntötapoja: klusiili Täydellinen sulkeuma: hetkeksi ilman virtaaminen lakkaa kokonaan (nenäportti kiinni) konsonantit

15 Ääntötapoja: frikatiivi ilman esteitä virta etenee tasaisesti; pieni este ei muuta virtaamistapaa tarpeeksi ahtaassa kapeikossa syntyy turbulenssia, joka aiheuttaa ns. hankaushälyä eli frikaatiota frikatiivin artikulaatiossa kapeikko on niin ahdas, että syntyy frikaatiota konsonantit

16 Ääntötapoja: nasaali suuontelossa täydellinen sulkeuma kuten klusiilissa nenäportti auki: ilma pääsee virtaamaan nenäontelon kautta ulos konsonantit

17 Ääntötapoja: lateraali kielen laiteet alhaalla ilma pääsee kiertämällä virtaamaan vaikka reitti on suljettu keskeltä (vrt. klusiili) konsonantit

18 Ääntötapoja: tremulantti Monta nopeaa sulkeumaa (vrt. klusiili), mutta sulkeumat muodostuvat aerodynaamisesti konsonantit

19 Ääntötapoja: puolivokaali Kapeikko (vrt. frikatiivi), mutta ei niin ahdas, että syntyisi hankaushälyä konsonantit

20 Konsonanttiluokkia ääntötavan mukaan konsonantit klusiilit obstruentit spirantit kapeikko tasainen frikatiivit sibilantit kapeikko kourumainen nasaalit resonantit likvidat tremulantit lateraalit puolivokaalit

21 Kansainväl. foneett. transkriptio (IPA)

22 Lisämerkkejä (tarkkeita)

23 Postalveolaareja Englanti, frikatiiveja: [ S ], [ Z ] shy ujo [ SaI ] azure taivaansininen ]

24 Retrofleksisia konsonantteja Kielen kärki taipuu taaksepäin kohti kitakupua Hindi, klusiileja: [ ú ], [ ã ] tahti [ t al ] lykätä [ úal ] linssi [ d al ] oksa [ ãal ] lehti [ p@t t a ] poimu [ p@úúa ]

25 Uvulaarisia konsonantteja Grönlanti anoraq anorakki [ anokaq ] Ranska frikatiivi: roue pyörä [ Ku ] tremulantti: [ ö ] Édith Piaf: Non, je ne regrette rien

26 Faryngaalisia konsonantteja Arabia, frikatiiveja: [ è ] [ Q ] Samir Yazbek: Diqqii yaa rabaaba [ diqqii diqqii jaa rabaaba diqqii Qaafaraa Pilèabaabaa (2x) baqadi maa raaèou wigaabuu wallaquu biqalbii lqadaabaa (2x)... ]

27 Puolitremulantti Espanja pero mutta [ pero ] perro koira [ pero ] Suomi lyhyt r jää usein yksitäryiseksi

28 Laterofrikatiivi Grönlanti illu talo [ iììu ] Kymri llwyd ruskea/harmaa [ ìoid ] Lle dach chi n byw? Missä sinä asut? [ ìe:daçinbeu ] Yn Llangollen. Llangollenissa [ 2nìaNgoìen ]

29 Klusiilin vaiheet ja sointi suuväylässä kurkunpäässä imploosio eksploosio okkluusio aika

30 Aspiraatio pitkähkö soinniton vaihe klusiilin eksploosion jälkeen aspiroitu(nut) klusiili, esim. [ p h ] V.O.T. (voice onset time) = aika eksploosion ja soinnin alkamisen välillä Thai: kukkia [ ba:n ] syntymämerkki [ pa:n ] riitaisa [ p h a:n ]

31 Affrikaatta aika sulkeumaäänne, jossa hidas (frikatiivinen) eksploosiovaihe, eli klusiilin ja frikatiivin kiinteä liittymä merkitään IPAssa symboliyhdistelmällä esim. [ ts ] [ dz ] halutessa voi yhdistää kaarella: [ > ts ]

32 Palataalisia konsonantteja Italia nasaali [ ñ ] campagna maaseutu [ kampañña ] vrt. Campania [ kampanja ] lateraali [ L ] li taglia leikkaa niitä [ litalla ] vrt. l Italia Italia [ litalja ]

33 Bilabiaalisia frikatiiveja soinniton [ F ] esim. japani: Fuji [ FWdZi ] soinnillinen [ B ] esim. espanja: Habana, Cuba [ abana kuba ]

34 Muita initiaatiomekanismeja ejektiivit + esim. amharan kieli: repi [ ] saartoi [ k@bb@b@ ]

35 Implosiivit esim. fulani: nukkua [ âa:na:de ] täällä [ âo: ] kaksi [ âiâi ]

36 Avulsiivit ns. maiskausäänteet, clickit esim. xhosa 12 avulsiivia Miriam Makeba: Qongqothwane!Xóõ: 83 avulsiivia

37 Vokaali verrattuna konsonanttiin ilma virtaa vapaasti syllabinen (tavua muodostava) konsonanttiluokitus (sointi, ääntöpaikka, ääntötapa) ei kovin sopiva

38 Miten vokaalit eroavat toisistaan? esim. suomen i ja y? Huulten asento: laveat vokaalit pyöreät vokaalit entä y ja u? Kielen asento: etuvokaalit takavokaalit

39 Kielen asento Kieli liikkuu eteen ja taakse, mutta myös ylös ja alas: suppeat vokaalit väljät vokaalit esim. suomen i e ä

40 Suomen vokaalit etuvokaalit takavokaalit lavea pyöreä lavea pyöreä suppeat i [ i ] y [ y ] u [ u ] väliset e [ e ] ö [ ø ] o [ o ] väljät ä [ æ ] a [ A ]

41 Kielen asento eri vokaaleissa

42 Vokaalikenttä tietyllä merkillä osoitetaan suhteellisen samankaltaista vokaalia, merkillä ei ole absoluuttista arvoa eri kielten vokaalit (hieman) erilaisia, vaikka käytettäisiin samaa merkkiä

43 j l apple K IPA:n vokaalimerkit ht represents a voiced consonant. Shaded areas denote articulations judged impossible. VOWELS Ejectives Examples: Bilabial Dental/alveolar Velar Alveolar fricative -palatal fricatives alveolar lateral flap neous S and x Close Close-mid Open-mid Open Front Central Back i y IY È Ë u U e P Ø o E { ø O œ å a A Å e ò Where symbols appear in pairs, the one to the right represents a rounded vowel.

44 Lisämerkkejä (tarkkeita)

45 Puolisuppea vs. puoliväljä Esim. italiassa: [ e ] [ E ], [ o ] [ O ] 20 [ venti ] reikä [ fo:ro ] tuulet [ venti ] foorumi [ fo:ro ]

46 Muita vokaaleita erottavia ominaisuuksia nasaalivokaalit oraalivokaalit esim. portugalissa som ääni [ sõ ] vrt. sou olen [ so ]

47 Muita vokaalipiirteitä soinnittomat vokaalit retrofleksivokaalit (am.) englanti: [ fä ] (fur turkki ) = (a) The retroflex tongue s (a) The retroflex tongue shape (b) The bunched tongue s diftongit: muuttuva vokaaliartikulaatio suppeneva väljenevä, Figure 1: Midsaggital jne MR images of the and bunched shapes(a subset of database laskeva nouseva, [ ie ] [ i e ]

48 Vokaalien ja konsonanttien välimaastoa puolivokaalit (vrt. suppeat vokaalit) esim. [ i ] [ y ] [ W ] [ u ] [ j ] [ 4 ] [ î ] [ w ] vokaalimainen artikulaatio, mutta ei syllabinen esim. ranskan miette muru [ mjet ] muette mykkä [ m4et ] mouette lokki [ mwet ]

49 Vokaalien ja konsonanttien välimaastoa... syllabiset konsonantit konsonanttimainen artikulaatio, mutta kuitenkin syllabinen esim. tšekin vlk susi [ vl " k ] zrno vilja [ zr " no ] esim. englannin button nappi [ b2pn " ]

50 Sekundaariset artikulaatiot vokaalimainen artikulaatio yhtäaikaa konsonantin kanssa palataalistunut (liudentunut), esim. [ f j ] velaaristunut, esim. [ l G ] faryngaalistunut, esim. [ z Q ] labiaalistunut, esim. [ n w ]

51 Esimerkkejä iiristä labiodentaali frikatiivi fí kutominen [ f j i ] faoi alla [ f G i ] lateraali léigh lue [ l j ej ] lae päivän [ l G e ]

52 kaksi artikulaatiota päällekkäin ajassa (osittain tai kokonaan) PÄÄTYYPIT: eri artikulaattorit artikulaatioiden päämäärät eivät ristiriidassa sama artikulaattori artikulaatiot ristiriitaisia keskenään

53 ... koartikulaatio on kielikohtaista sopivassa määrin koartikulaatio helpottaa kuulijankin työtä vrt. assimilaatio (muutos kielisysteemissä) progressiivinen regressivinen

54 Suprasegmentaaliset ominaisuudet (prosodia) liittyvät äännettä suurempiin yksikköihin tavu, sana, lause,... jotkut ominaisuudet ovat luonnostaan suprasegmentaalisia suhteellinen asteikko vaatii suurempia yksiköitä äänen korkeus äänen voimakkuus ajoitus, rytmi

55 Suprasegmentaaliset ominaisuudet Funktionaalinen luokittelu mihin näitä käytetään eri kielissä? emotionaalinen funktio tunteita leksikaalinen funktio sanatasolla syntaktinen funktio lausetasolla

56 Kurkunpään rakenne ja toiminta

57 Kurkunpään rustot kilpirusto rengasrusto kannurustot

58 Kurkunpään rustot vielä...

59 Kurkunpään poikkileikkaus

60 Äänihuulten asennot (ylhäältä katsottuna)

61 Soinnin synty äänihuulissa lihasvoima subglottaalinen paine Bernoulli-efekti

62 Äänen korkeuden säätö äänihuulten sisäiset lihakset äänihuulten venytys kurkunpään nosto huom. myös äänihuulten koko subglottaalinen paine

63 Äänen korkeuden käyttö eri kielissä leksikaalisessa funktiossa (sanatasolla) sävel(kulku), korko, tooni sävelkieliä syntaktisessa funktiossa (lausetasolla) intonaatio kaikki kielet lausetyyppi syntaktista rakennetta Tässä on tohtori Niemisen käyttäytymistä koskeva tutkimus.

64 Äänen voimakkuuden käyttö leksikaalisessa funktiossa (sanatasolla) sanapaino esim. espanjan [ "termino ] loppu [ ter"mino ] lopetan [ termi"no ] lopetti syntaktisessa funktiossa (lausetasolla) lausepaino, aksentti

65 Ajoituksen (rytmin) käyttö eri kielissä leksikaalisessa funktiossa (sanatasolla) kvantiteetti kvantiteettikieliä syntaktisessa funktiossa (lausetasolla) lauserytmi esim. (se)tswana: väitelauseessa toiseksi viimeinen tavu pitkä [ Ú dzá na:mà ] hän syö lihaa. [ Ú dzá namà ] syökö hän lihaa?

66 Foneettinen kirjoitus (transkriptio) [...] Mitä kuvataan yksittäistä (konkreettista) puhetapahtumaa abstraktia kielimuotoa, esim. kieliyhteisön normia Eroja tarkkuudessa karkea vs. hieno transkriptio karkeuden raja: merkitystä erottavat erot säilyvät foneeminen kirjoitus /.../

67 Mistä erot ääntämyksessä johtuvat? Erot, jotka voivat erottaa merkityksiä distinktiiviset erot, oppositio Satunnaisia eroja vapaa vaihtelu Systemaattisia eroja, jotka eivät erota merkityksiä komplementaariset distribuutiot l. täydennysjakaumat

68 Eroja ääntämyksessä... Miksi kielessä on systemaattisia eroja, jotka eivät välitä merkityseroja? usein äänteen ympäristö vaikuttaa artikulatorinen helppous myös sosiaalinen paine Foneemi ja allofonit, esim. (suomessa): /h/ [ h ] [ H ]

69 helppo tutkia instrumentaalisin keinoin tärkeä vaihe puheketjussa artikulatorista eroa voi käyttää kielessä ainoastaan jos akustiset seuraukset ovat erilaisia

70 Mitä ääni on? nopeita muutoksia ilman paineessa syntynyt painemuutos aiheuttaa muutoksia ympäristössä joten painemuutos etenee kuva (ääni)aallosta tiettynä hetkenä etäisyyden mukaan tietyssä paikassa ajan mukaan

71 Äänen voimakkuus amplitudi desibeli (db)

72 Äänen korkeus frekvenssi eli taajuus hertsi (Hz)

73 Äänen laatu yksinkertainen värähtely siniääni, puhdas ääni, äänes kompleksinen värähtely SPEKTRI: Fourier-analyysi mitä tahansa ääntä voidaan kuvata yksinkertaisten äänien yhdistelmänä

74 Fourier-analyysi siniäänien yhdistelmä Time (s) Time (s) Time (s)

75 Spektri erilainen kuva äänestä amplitudi (db) taajuus (Hz) osasävelien taajuudet ja amplitudit äänen laatu riippuu spektrin rakenteesta (osasävelien keskinäisistä suhteista)

76 Spektri... amplitudi (db) taajuus (Hz)

77 Spektri... kompleksisen äänen korkeus riippuu perussävelestä (perusjaksosta) perustaajuus (Hz) kompleksisen äänen voimakkuus riippuu kaikista osasävelistä intensiteetti (db)

78 Resonanssi jotkut systeemit värähtelevät helpommin tietyillä taajuuksilla eli resonansseilla esim. keinulla on oma mieleinen taajuus silloin systeemi voi toimia ns. taajuussuodattimena lopputulos riippuu syötetyn energian taajuudesta toisin sanoen toiset taajuudet tulevat vahvoina läpi, toisille käy huonommin

79 Ääniväylän resonanssit: lähde-suodatin -teoria ääni heijastuu eli kaikuu kun se kohtaa muutoksen väliaineen joustavuudessa ääniväylässä näin käy ainakin huulilla ja kurkunpäässä ääni siis kaikuu edestakaisin ääniväylässä tämä kaikuminen vahvistaa joitakin taajuuksia (resonansseja), heikentää toisia

80 Formantit kun ääni kulkee ääniväylän läpi sen laatu muuttuu, koska ääniväylän resonanssit aiheuttavat spektrissa huippuja, jotka puuttuvat alkuperäisestä äänilähteestä näitä kutsutaan formanteiksi

81 Formantit... Sound pressure level (db/hz) ääniväylän resonansseista johtuvia huippuja spektrissä Frequency (Hz)

82 Formantit... ääniväylän resonanssit riippuvat sen muodosta tästä syystä formanttien sijainti spektrissa antaa informaatiota ääniväylän muodosta alimmat formantit ovat esim. vokaalin tunnistamisessa tärkeimmät

83 F1 ja F2 suomen vokaaleissa

84 Vielä yksi kuva äänestä: spektrogrammi sama informaatio kuin spektrissä, mutta myös ajalliset muutokset aika vaaka-akselilla taajuus siirtynyt pystyakseliin amplitudierot näkyvät tummuuseroina spektrin huiput (formantit) tummempina laaksot vaaleampina voi seurata esim. formanttien muuttumista

85 Spektrogrammiesimerkki aika (s) taajuus (Hz) 3.5 Time (s)

86 Miten puhetta havaitaan ja ymmärretään Korvan toiminta ulkokorva korvakäytävä, tärykalvo välikorva vasara, alasin, jalustin soikea ikkuna

87 Korvan toimintaa... sisäkorva soikea ikkuna, pyöreä ikkuna simpukka basilaarikalvo

88 Sisäkorva basilaarikalvo vääntyilee kun neste liikkuu aallon edetessä se kasvaa riippuen taajuudesta karvasolut kuulohermo(t) spektri-informaatiota aivoihin

89 Puheen ymmärtäminen korvan avulla äänestä saatu informaatio kuulijan kielellistä tietoa foneettisella tasolla fonologisella tasolla morfosyntaktisella tasolla semanttispragmaattisella tasolla myös puhetilanne, puheen aihe, keskustelun historia

90 Redundanssi puheessa monia vihjeitä samasta informaatiosta lisää ennustettavuutta mikään yksittäinen piirre ei yksin määrää lopullista tulkintaa jos jotkut asiat jäävät kuulematta, puhe on ehkä silti ymmärrettävää 75 ms välein katkottu puhe:

91 Tentit Loppukuulustelu: perjantai klo 10-12, Päätalo D 11 Uusinta: torstai klo 10-12, Pinni B 3109 Nämä kalvot verkossa osoitteessa http: // opiskelu/kurssit//fonpk.pdf