MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa"

Transkriptio

1 MAINOS Kreikan kielen historia 2. luento: Indoeurooppalaisesta kantakielestä kreikan murteiksi! Lyle Campbell (University of Utah)! päärakennus, sali 12! klo 10-12: Are There Universals of Grammatical Borrowing?! klo 14-16: What is Gained from Documenting Endangered Languages? 2 Kielimuotoja Kreikka IE-kuviossa! kantakreikka " heti kantakielestä eriytymisen jälkeen " en. Proto-Greek, sa. Urgriechisch! varhaiskreikka! " juuri ennen murteiden eriytymistä " en. Early Greek, sa. Frühgriechisch! lineaari-b -kreikka " vain yhtä murretta säilynyt! aakkoskreikka: useita murteita (perinteisiä esitystapoja) (Andrew Garrettin ehdotus) lähde: A. Garrett, A New Model of Indo-European Subgrouping and Dispersal, Proceedings of the Twenty-Fifth Annual Meeting of the Berkeley Linguistics Society, Berkeley 1999,

2 vs. kanta-ie (1)! vokaalisysteemi säilynyt (a e i o u)! konsonanttien määrä vähentynyt " syllabiset (ḷ ṛ ṃ ṇ) muuttuneet ( > V, C, CV, VC) " labiovelaarit k w, g w, k wh, g wh muuttuneet ( > C) " aspiroidut soinnilliset klusiilit (b h, d h, g h ) menettäneet soinnillisuutensa ( > p h, t h, k h ) " laryngaalit h 1, h 2, h 3 (, h 4 ) > ø (jättäen jälkiä)! tavurakenne yksinkertaistunut " CsC > CC, obstruentti + sonorantti vs. kanta-ie (2)! sijojen määrä vähentynyt " ablatiivi, instrumentaali ja lokatiivi kadonneet! verbin futuurin muodot omaperäisiä! sananrajalla tapahtunut paljon " aspiraatiometateesi, Grassmannin laki! "#$%, &#'()* " paino kolmen viimeisen tavun alueelle " sananloppuiset klusiilit hävinneet " sananloppuinen nasaali /m/ > /n/ Palataan hetkeksi lineaari-bkreikkaan Lineaari-B ja aakkoskreikka vs. kanta-ie (1) Lineaari-B! vokaalisysteemi säilynyt (a e i o u)! konsonanttien määrä vähentynyt hiukan " syllabiset (ḷ ṛ ṃ ṇ) ainakin paikoittain säilyneet " w säilynyt, j ilmeisesti myös " labiovelaarit k w, g w, k wh säilyneet; g wh > k wh " aspiroidut soinnilliset klusiilit menettäneet soinnillisuutensa " laryngaalit > ø (jättäen jälkiä)! vokaalisysteemi säilynyt (a e i o u)! konsonanttien määrä vähentynyt selvästi " syllabiset (ḷ ṛ ṃ ṇ) muuttuneet " j ja w monissa murteissa > ø " labiovelaarit k w, g w, k wh, g wh muuttuneet muiksi konson. " aspiroidut soinnilliset klusiilit menettäneet soinnillisuutensa " laryngaalit > ø (jättäen jälkiä) 7

3 Lineaari-B ja aakkoskreikka vs. kanta-ie (2) Lineaari-B! tavurakenne ilm. samanlainen kuin IE:ssä! sijat enimmäkseen säilyneet " aikaisempi käsitys: instr. abl. ja lok. hävinneet " uusi tutkimus: ainakin instr. ja lok. säilyneet yksikössä (Hajnal)! tavurakenne yksinkertaistunut " CsC > CC, obstruentti + sonorantti yksinkertaistuneet! sijojen määrä vähentynyt " ablatiivi, instrumentaali ja lokatiivi kadonneet! sananrajalla tapahtunut paljon Lineaari-B-kreikka ja aakkoskreikka: yhteistä! sanapaino siirtynyt jollekin kolmesta viimeisestä tavusta! äännemuutoksia " ti > si osin; s:n aspiroituminen vokaalien luona! lineaari B -kreikan ero IE-kantakieleen erityisesti sanastossa! mitä jää jäljelle kantakreikasta? " Garrett: pikemmin kyse tietyn alueen IE-murteiden konvergenssista " osin liioiteltua, mutta tutkimus jatkuu kutsuu 11 Muuttuvia äänteitä: labiovelaarit! vrt. it. "questo", "qui"; "uguale"! muuttuvat toisiksi konsonanteiksi! yleinen trendi: " > dentaalikonsonantti etuvokaalin edellä! &$*, &+,-./' (< *k w -), "0$12 (*k wh -) " > labiaalikonsonantti takavokaalin ja konsonantin edellä! toisaalta! 3-4, 56,,2, 7)1-* (< *k w -, *g w -, *g wh -) " esim. /u/:n lähellä > velaarikons. (898,-*, 19%)

4 Muuttuvia äänteitä: labiovelaarit (2)! murteissa vaihtelevia tuloksia! "aiolialaiset" tunnistaa bilabiaaleista! "4": boiot. 3+&&/#0*, Hom. 3$:;#0*; joon.-att. &+::/#0* / -&&-! "5" lesb. & thess , joon.-att. 3+1&0! joonial. murteiden välillä eroja! kirjall. jooniassa 8<*, 8)&0, 8-4, 8)"01! "hallinto-joon." ja att. 3<*, 3)&0, 3-4, 3)"01! 5-9,-./': door. =>,-! boiot. 50',-, thessal. 50,,- Katoavia äänteitä (1): j! aakkoskreikkaan tultaessa harvinainen " poikkeus Kypros! sananalkuisena > h tai z! vokaalien välissä > ø! konsonanttiyhdistelmissä " usein klusiilin jälkeen > s (#_) tai ss (V_V)! näin *tj, *t h j, *kj, *k h j, *k w j, *k wh j! mutta *p (h) j > pt; *dj, gj, gwj >? " -rj-, -nj-: edellinen vokaali pidentyy tai lisätty välivokaali " -lj-: yleensä > -,,- Katoavia äänteitä (2): w Katoavia äänteitä (3): s! säilynyt lineaari-b -kreikassa! säilyy monissa murteissa pitkään (kirjain!) " erityisen kestävä sananalkuisena ennen vokaalia " joonial.-attikalaisissa murteissa > ø / h! sanan sisällä heikompi " sanan sisällä -Vwr-yhdistelmässä > u " -nw-, -lw-, -rw-: erilaisia tuloksia murteissa! sananloppuisena ja yhtymässä soinnittoman klusiilin kanssa toki säilyy! sananalkuisena vokaalien välissä ja ennen vokaalia > h " vokaalien välissä seuraava vaihe: > ø! konsonanttiyhdistelmissä " s + sonorantti: s > h > ø! mutta ed. vokaali pitenee, eri tuloksia murteesta riippuen " sonorantti + s: eri tuloksia eri aikoina ja murteissa! s häviää ja sonorantti pidentyy! s säilyy, sonorantti häviää mutta ed. vokaali pidentyy! soinnillistuu soinnillisen konsonantin edellä

5 Muuta äänteistä! assimilaatiot, sandhi-ilmiöt! diftongit: ai, ei, oi, au, eu, ou " IE: myös diftongeja, joissa a, e, o pitkiä " kreikassa a:i, e:i, o:i säilyvät sanan lopussa (muuten ensimmäinen vokaali lyhenee) " Huom.! ei > e: ja ou > o: jo l.! seuraus eräiden konsonanttien katoamisesta: " paljon vokaaliyhdistelmiä > kontraktiot! kontraktioissa murrekohtaista vaihtelua " elisiot ilmeisen yleisiä Aakkoskreikan alun konsonantit ob str ue nti t so no ra nti t klusiilit frikatiivit bilab. +soinn. b d g soinn. p p h t t h k k h +soinn. soinn. artikulaatiotapa soinnillisuus labiodent. a r t ik ul aa t i op ai k k a dent. alveol. postalv. palat. velaar. glott. nasaalit m n lateraalit l tremulantit +soinn. r puolivokaalit (w) s (h) Morfologiaa: sijataivutus! vähemmän läpinäkyvä kuin IEkantakielessä äännemuutosten takia! kolme taivutusluokkaa: " o-vartaloiset (2. deklinaatio)! temaattinen deklinaatio " a-vartaloiset (1. deklinaatio) " atemaattinen deklinaatio (3. deklinaatio)! i-, u-, eu-, ja konsonanttivartaloiset Nominatiivi, vokatiivi ja akkusatiivi! IE-tausta:! kreikka erkanee tästä varsinkin mon. nom. (ja vok.) osalta 1. ja 2. deklinaatiossa " neutrin mon. kollektiivisuutta ilmaiseva pääte *-a: > -a

Luentosarjan alustava ohjelma. Kreikan kielen historia. Historiallinen kielitiede ja kreikka. Kielimuotoja. 1. luento: Johdanto, lineaari-b -kreikka

Luentosarjan alustava ohjelma. Kreikan kielen historia. Historiallinen kielitiede ja kreikka. Kielimuotoja. 1. luento: Johdanto, lineaari-b -kreikka Luentosarjan alustava ohjelma 31.10 Mitä on kreikan kielihistorian tutkimus? Lineaari-B-kreikka Kreikan kielen historia 7.11. Fonologiaa ja morfologiaa "indoeuroopasta" aakkoskreikan murteiksi 14.11. Epiikan

Lisätiedot

1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11

1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11 Luku 1. Johdanto 11 1.5. Fonologia Koska muinaisbabylonian puhujia ei enää ole jäljellä, tietomme siitä, miten kieltä äännettiin, täytyy perustua muihin lähteisiin. Koska kieli oli unohduksissa noin kahden

Lisätiedot

FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat

FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat Martti Vainio -- syksy 2006 Artikulaatiotavat Konsonantit voivat siis vaihdella artikulaatipaikan mukaan ja sen mukaan ovatko ne soinnillisia vai eivät

Lisätiedot

9.9. Kielen historia - yleistä 15.9. Indoeuroopasta kreikkaan; 16.9. 22.9. Aakkoskreikan murteet 23.9. 29.9. 30.9.

9.9. Kielen historia - yleistä 15.9. Indoeuroopasta kreikkaan; 16.9. 22.9. Aakkoskreikan murteet 23.9. 29.9. 30.9. Alustava ohjelma Kreikan kielen historia indoeuroopasta Bysanttiin syksy 2009 Kalle Korhonen 9.9. Kielen historia - yleistä 15.9. Indoeuroopasta kreikkaan; 16.9. mykeneläinen kielimuoto 22.9. Aakkoskreikan

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN » Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa

Lisätiedot

Clt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat. Ilmavirta. Artikulaatiotavat. Ilmavirta,)paine)ja)turbulenssi. Martti)Vainio)--)syksy).

Clt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat. Ilmavirta. Artikulaatiotavat. Ilmavirta,)paine)ja)turbulenssi. Martti)Vainio)--)syksy). Artikulaatiotavat Clt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat Martti)Vainio)--)syksy). 00/ Konsonantit)voivat)siis)vaihdella)artikulaatipaikan)mukaan)ja) sen)mukaan)ovatko)ne)soinnillisia)vai)eivät

Lisätiedot

4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne

4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne 4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne Fonologiaksi kutsutaan deskriptiivisen kieliopin osaa, jossa kuvataan toisen jäsennystason elementtejä (ks. edellä ns. kaksoisjäsennys). Näillä äänne-elementeillä ei

Lisätiedot

Harjoituksia ELLIn korteille.

Harjoituksia ELLIn korteille. Harjoituksia ELLIn korteille. Tämän ohjeen harjoitukset on laadittu ELLIN korttien kanssa tehtäviksi. Harjoituksissa ELLIN kortteja käytetään tukena, siten että tehtävään kuuluvat kortit ovat näkyvillä.

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta

Lisätiedot

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Peruskäsitteet luonnollinen kieli on jonkin ihmisyhteisön kieli

Lisätiedot

Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011

Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011 Kreikan muistivihko Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muoto-opin keskeisimmät kohdat 1.

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet. Martti Vainio,

Fonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet. Martti Vainio, Fonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet Martti Vainio, 4.10.2005 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan

Lisätiedot

K3 1. DEKL. FEM. (luonnos)

K3 1. DEKL. FEM. (luonnos) K3 1. DEKL. FEM. (luonnos) K KREIKKA, https://genfibeta.weebly.com/k.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) K3 NOMINIT JA PARTIKKELIT, https://genfibeta.weebly.com/k3.html K3

Lisätiedot

Yleisen fonetiikan peruskurssi

Yleisen fonetiikan peruskurssi Yleisen fonetiikan Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi to 10 12 PÄÄTALO D11 pe 10 12 PÄÄTALO D11 Yhteystiedot Michael O Dell Työhuone: Pinni B 4046, ti klo 10 11, puh. 6350 Sähköposti: michael.odell@uta.fi

Lisätiedot

ÄÄNTEET JA KIRJOITUS. Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - äänteet ja kirjoitus - LUKU I

ÄÄNTEET JA KIRJOITUS. Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - äänteet ja kirjoitus - LUKU I LUKU I ÄÄNTEET JA KIRJOITUS Tässä käsikirjassa muinaiskirkkoslaavia merkitään latinalaisilla kirjaimilla. Yhtenä syynä on se, että tämä on käytäntö, johon opiskelija tulee törmäämään lähes kaikessa muinaiskirkkoslaavia

Lisätiedot

Yhteinen sanasto auttaa alkuun

Yhteinen sanasto auttaa alkuun Hakkame rääkima Onko viron kieli suomen kielen kaltainen? rommi-rusina = rummi-rosina munkki syö munkkia -virolainen ymmärtää väärin minulla on nälkä kõht on tühi hakkame rääkima toores viiner = raaka

Lisätiedot

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen II

Puheen tuotto ja havaitseminen II Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen

Lisätiedot

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen II

Puheen tuotto ja havaitseminen II Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen

Lisätiedot

Kreikan muistivihko. Eli mitä syksyn muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2006

Kreikan muistivihko. Eli mitä syksyn muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2006 Kreikan muistivihko Eli mitä syksyn muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2006 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muotoopin keskeisimmät asiat syksyn

Lisätiedot

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet 4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVI. Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - substantiivi - LUKU III

SUBSTANTIIVI. Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - substantiivi - LUKU III LUKU III SUBSTANTIIVI 1. Substantiivin kieliopilliset ominaisuudet Substantiivit jakautuvat kolmeen sukuun, maskuliineihin, feminiineihin ja neutreihin. Suku ei ole varsinaisesti substantiivin taivutuskategoria

Lisätiedot

kl 2014 Tampereen yliopisto Fonetiikan jatkokurssi Johdanto Puheen tuottaminen

kl 2014 Tampereen yliopisto Fonetiikan jatkokurssi Johdanto Puheen tuottaminen akustisia Tampereen yliopisto kl 2014 Puheketju ja fonetiikan osa-alueet akustisia Artikulatorinen fonetiikka Akustinen fonetiikka Auditiivinen fonetiikka akustisia ARTIKULAATIO FONAATIO INITIAATIO : ilmavirtamekanismit

Lisätiedot

Kreikan muistivihko. Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008

Kreikan muistivihko. Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008 Kreikan muistivihko Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muotoopin keskeisimmät asiat

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty. Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään -materiaali on kokoelma tehtäviä

Lisätiedot

ää*r: rfrtlqäe'räs rr[; äsüä FäF r."f F'*üe ;=v* tr, $rr;gt :r1 älfese li ä; äepö* l4:e x1;'.äö l--g! li r: ; ;;*; ssü ntirs E,pä ;;qi?

ää*r: rfrtlqäe'räs rr[; äsüä FäF r.f F'*üe ;=v* tr, $rr;gt :r1 älfese li ä; äepö* l4:e x1;'.äö l--g! li r: ; ;;*; ssü ntirs E,pä ;;qi? j X \: c : 1:8" : Z : : ) ) c 1 T [ b[ ]4 ) < c 1 ü ]T G \\ e p > : [ : e L [? p 2 9 Z S: c? [:? " : e :: [ : >9 Y :[ p e ß < 1 9 1 \ c 4 > ) 1 :91$ :e h b 1 6 " ö:p:?e S9e R ü e $ :1 ee \ eö 4:e 1ö X

Lisätiedot

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm Luku 2 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

Foneettiset symbolit

Foneettiset symbolit Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-

Lisätiedot

SUOMEN ROMANIKIELEN RAKENNE

SUOMEN ROMANIKIELEN RAKENNE R SUOMEN ROMANIKIELEN RAKENNE Kimmo Granqvist 2016 1 Suomen romanikielen rakenne 1.1 Johdanto Seuraavilla sivuilla on lyhyt katsaus Suomen romanikielen rakenteeseen. Katsaus perustuu Kimmo Granqvistin

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 Äänet, resonanssi ja spektrit ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Lisätiedot

Aistit ja kommunikaatio ARTIKULAATIO. Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT

Aistit ja kommunikaatio ARTIKULAATIO. Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT ARTIKULAATIO Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy 1 ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT Fonologinen häiriö =äännejärjestelmien, kielijärjestelmien ja ja äänteitä koskevien sääntöjen

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=."fl: ä; E!, \ ins:" qgg ;._ EE üg.

3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=.fl: ä; E!, \ ins: qgg ;._ EE üg. t AJ 1., t4 t4 \J : h J \) (.) \ ( J r ) tḡr (u (1) m * t *h& r( t{ L.C g :LA( g9; p ö m. gr iop ö O t : U 0J (U.p JJ! ä; >

Lisätiedot

Sijojen synty ja säilyminen

Sijojen synty ja säilyminen synty ja synty ja Leonid Kulikov: Evolution of Case Systems 7. huhtikuuta 2009 synty ja Sisältö 1 2 3 synty ja Indoarjalaisten kielten sijoista Sanskritissa kahdeksan sijaa Nuoremmissa IA-kielissä sijajärjestelmä

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Verbisuffiksit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Verbisuffiksit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Verbisuffiksit Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Verbin morfotaksi I VETITIIVI ajj- kielto II PERSOONAPREFIKSI u- he (prefiksi) IIIa PREFORMATIIVI ša- kausatiivi IIIb VARTALO -šmar-

Lisätiedot

NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b

NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b I RAUTARUUKKI Oy I RAUTUVAARAN YlVlPÄ.RISTi-)N ALUEELLI- MALMINETSINTÄ NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 0/7b I 3.2. - 30.4.976 osa II -- TUTKIMUSALUE LAATIJA I JAKELU KUNTA LAAT.PVM HYV. SlVlOY OU ma KARTTALEHTI

Lisätiedot

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty ) Verbien kertaus Aleksi Sahala 27.09.2015 (päivitetty 10.09.2017) Split-ergatiivisuus verbeissä Persoonaprefiksien ja suffiksien funktio riippuu siitä, onko verbi marû- vai ḫamṭu-konjugaatiossa. Lauseenjäsenten

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi.

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi. PUU / j j l Y / E H ÄÄ l l l l r r Ä E H Ä l l j l j H rl r j K PUU j r r j r IE OA P P r j r l J rj r P r l j r l l j l r r j r j r P P l r j r l j P j Ml r j rg j r r l M A R JA r l l O E H ÄÄ l / l

Lisätiedot

Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio

Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio Nicholas Volk 7.2.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Idea Äänteet ovat stabiileimmillaan keskellä äännettä, joten mallinnetaan siirtymät äänteestä

Lisätiedot

ROMANIKIELEN TAUSTA JA MURTEET

ROMANIKIELEN TAUSTA JA MURTEET R ROMANIKIELEN TAUSTA JA MURTEET Kimmo Granqvist 2016 1 Protoromanista varhaisromaniin Romanikielen kantamuotona pidetään protoromania. Se on rekonstruktio, joka perustuu vanhoihin indoarjalaisiin prototyyppeihin

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi

Lisätiedot

Verbien morfologia. I á: II ĕá: III e: IV í, î

Verbien morfologia. I á: II ĕá: III e: IV í, î Verbien morfologia Verbien sanakirjamuoto on infinitiivi. Tämän edeltää yleensä partikkeli a: a fí olla. Romanian verbit on perinteisesti jaettu neljään konjugaatioon infinitiivin päätteen mukaan: I á:

Lisätiedot

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta

Lisätiedot

SUMERI 2. HY ma 10-12,

SUMERI 2. HY ma 10-12, SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta

Lisätiedot

Vfo254: Puhekorpusten käyttö. Puhekorpusten lingvistinen representaatio. Yleistä. Symbolinen representaatio. Martti Vainio. Transkription tarkkuus

Vfo254: Puhekorpusten käyttö. Puhekorpusten lingvistinen representaatio. Yleistä. Symbolinen representaatio. Martti Vainio. Transkription tarkkuus Symbolinen representaatio Vfo 254: Puhekorpusten käsittely: Puhekorpusten lingvistinen representaatio Martti Vainio Puhekorpuksen tutkimininen on mahdollista vain symbolisen representaation kautta näytteistettyä

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Peruskäsitteet luonnollinen kieli on jonkin ihmisyhteisön kieli

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2011 1 LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Oman äidinkielen ja kotikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaisen kantakielen äänne- ja muotorakenteesta

Suomalais-ugrilaisen kantakielen äänne- ja muotorakenteesta Suomalais-ugrilaisen kantakielen äänne- ja muotorakenteesta (Esitetty pääkohdittain virkaanastujaisesitelmänä Helsingin yliopistossa 6. 2. 1957.) Suomalais-ugrilaisen kielikunnan jäseniä yhdistää monin

Lisätiedot

Puhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003

Puhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003 Puhesynteesi Signaalin generointi Martti Vainio mailto:martti.vainio@helsinki.fi 11. huhtikuuta 2003 Signaalin generointi puhesynteesissä Kuinka tuottaa foneettisesta symbolisesta tiedosta jatkuvaa signaalia

Lisätiedot

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin

Lisätiedot

T I I V I S T E L M Ä L A T I N A N R A K E N T E E S T A

T I I V I S T E L M Ä L A T I N A N R A K E N T E E S T A T I I V I S T E L M Ä L A T I N A N R A K E N T E E S T A (Henrik Roschier, yrhrosc@st.jyu.fi) LATINAN KIELI- JA KIRJALLISUUSHISTORIALLISET KAUDET esikirjallinen ( 250 eaa., olemassa vain hajanaisia lähteitä,

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaista ääntämistä germaanisissa kielissä

Suomalais-ugrilaista ääntämistä germaanisissa kielissä Suomalais-ugrilaista ääntämistä germaanisissa kielissä Kalevi Wiik Ovatko germaaniset kielet suomalais-ugrilaisesti murtaen puhuttua indoeurooppalaista kantakieltä? Elämmekö uralilaisen/suomalais-ugrilaisen

Lisätiedot

Henkilönnimet osana kieltä ja sen järjestelmää Antti Leino

Henkilönnimet osana kieltä ja sen järjestelmää Antti Leino Henkilönnimet osana kieltä ja sen järjestelmää 11.11.2015 Antti Leino Antti Leino: Henkilönnimet osana kieltä ja sen järjestelmää 11.11.2015 2(10) Johdanto Nimi identifioi kohteensa Antti Leino: Henkilönnimet

Lisätiedot

Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta

Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Henri Metsävuori Pro gradu -tutkielma Fonetiikka Kieli- ja käännöstieteiden laitos Turun yliopisto Kesäkuu 2011 TURUN YLIOPISTO Kieli-

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Sija ja semanttinen rooli

Sija ja semanttinen rooli 3 tasoa Sija ja semanttinen rooli semanttinen rooli (esim. agentti) kieliopillinen suhde (esim. subjekti) sija (esim. nominatiivi tai ergatiivi) The Oxford Handbook of Case, Chapter 17 (Case, Grammatical

Lisätiedot

Kirjoita yhdyssanat "väärin"

Kirjoita yhdyssanat väärin Kirjoita yhdyssanat "väärin" Muista tarjota Mankelille yhdyssanat "väärin" eli yhdysosat erikseen kirjoitettuna ja muuta ne normaaliasuun vasta, kun ne ovat käyneet hyväksyttävästi mankelin läpi: Jänö

Lisätiedot

5 Akustiikan peruskäsitteitä

5 Akustiikan peruskäsitteitä Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 14 5 Akustiikan peruskäsitteitä ääni = ilmapartikkelien edestakaista liikettä, "tihentymien ja harventumien" vuorottelua, ilmanpaineen

Lisätiedot

Puhe ja kommunikaatio

Puhe ja kommunikaatio Puhe ja kommunikaatio Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin muodoista hienostunein ja monimutkaisin -- siihen on kerrostunut useanlaista informaatiota, joiden määrittelyyn tarvitaan jonkinlainen

Lisätiedot

Systemaattinen synkretismi SIJASYNKRETISMI. Case Syncretism

Systemaattinen synkretismi SIJASYNKRETISMI. Case Syncretism SIJASYNKRETISMI Case Syncretism Matthew Baerman Esitelmä Sijojen teoriaa-kurssilla Nina Valtavirta 25.3.2009 Yksi muoto edustamassa useampaa sijaa Baerman: muotoon perustuva määritelmä Sijat ja niiden

Lisätiedot

Suomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni

Suomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni Suomi 3A Torstai 1. kesäkuuta 2017 Syreeni Lämmittely: Juttele parin kanssa Mitä kuuluu? Millainen päivä sulla on ollut? Mitä sä teit viime viikolla? Kotitehtävä: harjoitus 7 Nominatiivi yksikkövartalo

Lisätiedot

Sumerin fonologian tutkimus on aiheuttanut assyriologeille päänvaivaa jo 150 vuoden ajan. Tutkimus on edistynyt hitaasti ja suuri osa sumerin

Sumerin fonologian tutkimus on aiheuttanut assyriologeille päänvaivaa jo 150 vuoden ajan. Tutkimus on edistynyt hitaasti ja suuri osa sumerin 4 9 Sumerin fonologian tutkimus on aiheuttanut assyriologeille päänvaivaa jo 150 vuoden ajan. Tutkimus on edistynyt hitaasti ja suuri osa sumerin fonologian yksityiskohdista on edelleenkin hämärän peitossa.

Lisätiedot

Duaalin käyttö mansin kielessä Vertailussa käännetty kirjakieli, pohjoismurre ja itämurre

Duaalin käyttö mansin kielessä Vertailussa käännetty kirjakieli, pohjoismurre ja itämurre Duaalin käyttö mansin kielessä Vertailussa käännetty kirjakieli, pohjoismurre ja itämurre Katri Priiki Sivuaineen tutkielma Suomalais-ugrilainen kielentutkimus Suomi ja sen sukukielet Kieli- ja käännöstieteiden

Lisätiedot

KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN

KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN Hanna Elo Logopedian pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Puheopin laitos Elokuu 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Hanna

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen

Lisätiedot

KANTASUOMEN KONSONANTTIHISTORIAA

KANTASUOMEN KONSONANTTIHISTORIAA PETRI KALLIO KANTASUOMEN KONSONANTTIHISTORIAA Vaikka Pekka Sammallahti parhaiten tunnetaan aikamme suurimpana lappologina, hän on ehtinyt niittää mainetta (balto)fennistisilläkin töillään, joista tunnetuimpia

Lisätiedot

Kuoleeko kaukopalvelu? Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät, Turku 11.5.2010

Kuoleeko kaukopalvelu? Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät, Turku 11.5.2010 Kaukopalvelun todellisuus tilastojen valossa Kuoleeko kaukopalvelu? Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät, Turku 11.5.2010 Markku Laitinen Kansalliskirjasto markku.laitinen (at) helsinki.fi http://www.helsinki.fi/~malaitin/

Lisätiedot

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Kirjaimet. Jakso Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Jakso Vokaalit ja konsonantit Mäkiset harjoituslista Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen

Lisätiedot

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen: Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT

KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT Puhe ja kieli, 26:2,71 79 (2006) 71 KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT Sari Kunnari, Oulun yliopisto, Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos Tuula Savinainen-Makkonen,

Lisätiedot

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala Marû ja modaalit Aleksi Sahala 27.09.2015 Marû Intransitiivitaivutus Marûn intransitiivinen persoonataivutus muodostetaan ensimmäisellä suffiksisarjalla, sekä preesens-futurin tunnuksella {ed} Yksikkö

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

Peitelevy ja peitelaippa

Peitelevy ja peitelaippa Peitelevy ja peitelaippa Tuote LVI-numero Pikakoodi PEITELAATTA MERIKA 5688050 JF92 50-75-110/VALKOINEN 510 PEITELEVY ORAS D70/G1/2 167051 PEITELEVY KAULUKSELLA 50 MM-130 MM PEITELEVY KAULUKSELLA 75 MM-150

Lisätiedot

V CV vc GVC. cw wc. CVVC vcc cvcc

V CV vc GVC. cw wc. CVVC vcc cvcc Suomen tavuista Kalevi Wiik Käsittelen tässä artikkelissa suomen yleiskielen tavuja. Pyrin selvittämään suomen tavujen rakennetta ja vastaamaan mm. kysymykseen, kuinka monta erilaista tavua suomen kielessä

Lisätiedot

šarrāt gen./akk. šarrī Taulukko 3.1 Status constructus -muodot nominaalisen omistajan kanssa. *) Yksikön muodostustapa vaihtelee.

šarrāt gen./akk. šarrī Taulukko 3.1 Status constructus -muodot nominaalisen omistajan kanssa. *) Yksikön muodostustapa vaihtelee. Luku 3 Omistus 3.1. Status constructus Nomineilla on edellisessä luvussa esiteltyjen kategorioiden lisäksi status, joka sen mukaan, mikä nominin asema on lauseessa. Statuksia on kolme: rectus (lyhennetään

Lisätiedot

1 Pöytäkirja Avaa haku

1 Pöytäkirja Avaa haku D yn as t y t i et o pa l ve l u Sivu 1 / 9 Poistuminen ( Toimielimet 1 Jätelautakunta 1 Pöytäkirja 17.12.2013 Avaa haku 1 Jätelautakunta Pöytäkirja 17.12.2013 Pykälä 15 Edellinen asia 1Seuraava asia M

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2008 Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä Antti Iivonen Fonetiikan peruskäsitteitä Toim. Antti Iivonen & Reijo Aulanko Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen

Lisätiedot

Lineaariset Lien ryhmät / Ratkaisut 6 D 381 klo

Lineaariset Lien ryhmät / Ratkaisut 6 D 381 klo JYVÄSKYLÄN YLIOPISO MAEMAIIKAN JA ILASOIEEEN LAIOS Lineaariset Lien ryhmät 27.2.2012 / t 6 D 381 klo. 16-18. 1. Matriisiryhmällä U(n) on epätriviaali normaali aliryhmä SU(n), joka on homomorfismin det

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Kannoin kirjapinoa. Käytän silmälaseja. PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivi vastaa kysymykseen Ketä? Mitä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivilla ilmaistaan jonkin kokonaisuuden

Lisätiedot

Suomen ja unkarin vartalonsisäiset konsonanttiyhtymät

Suomen ja unkarin vartalonsisäiset konsonanttiyhtymät HUNGAROLOGISCHE BEITRÄGE 3. FINNISCH-UGRISCHE KONTRASTIVE UNTERSUCHUNGEN HUNGAROLÓGIA - JYVÄSKYLÄ 1995 Suomen ja unkarin vartalonsisäiset konsonanttiyhtymät Juha LESKINEN - BÁTHORY Ágnes Tämä artikkeli

Lisätiedot