Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit

Transkriptio

1 Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti Õppijakeele analüüs: võimalused, probleemid, vajadused Tallinnan yliopisto,

2 Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti Yhteistyöprojekti: Oulun yliopisto Tallinnan yliopisto Uumajan yliopisto Petroskoin valtionyliopisto. Kansainvälinen oppijansuomen korpus (ICLFI); aineistoa 28 ulkomaisesta yliopistosta 17 eri äidinkielestä lukuisista eri tekstilajeista alkeis-, keski- ja edistyneitten tasoilta.

3 Hypoteeseja oppijankielen universaaleiksi piirteiksi: taustaa Lukuisia yksittäisiä havaintoja oppijankielen piirteistä -> tiedon pirstaleisuus? Paljon manuaalisin aineistoin tehtyä tutkimusta -> tiedon yleistettävyys? Paljon normatiivista tutkimusta (virheanalyysin avulla) -> deskriptiivisyys? Kaksitasoinen tarkastelumalli: 1) ilmiön on edustuttava oppijankielessä olipa ensikieli (L1) mikä tahansa (moniensikieliset korpukset) 2) ilmiön on edustuttava oppijankielessä, olipa kohdekieli (L2) mikä tahansa (eri korpuksista saatujen tulosten vertailu)

4 Havaintoja 1. - Oppijan ensikieli vaikuttaa oppijankieleen (syntaksin, semantiikan ja fonologian tutkimus; indoeurooppalaiset kielet, Ellis 1985, 1994; Kaivapalu 2005). There is - - clear evidence that the L1 acts as a major factor in L2 acquisition (Ellis 1994). - Muut oppijan osaamat kielet vaikuttavat oppijankieleen (Dewaele 1998). - Oppijankieli vaikuttaa ympäröivään kieliyhteisöön (Godin 2006). Hypoteesi 1. Kieltenvälinen vaikutus on universaali piirre oppijankielessä. Kysymys 1. Voiko tehdä yleistä kuvausta kielen eri osa-alueista vai onko kielten välinen vaikutus luonteeltaan sellaista, että se todellistuu kieliparikohtaisina ilmiöinä?

5 Havaintoja 2. Kielen yksinkertaisuus (yksinkertaistuminen, pelkistyminen) on yleistä kielikontaktitilanteissa; huom. ei arvottava käsite! formaalinen pelkistäminen (tarkoituksellinen tuotoksen yksinkertaistaminen, Faerch & Kasper 1984) inherentti ominaisuus Ristiriitaisia tuloksia: havaintoja yksinkertaisuuden puolesta ja sitä vastaan (Grönholm 1992, Granger & Wynne 1998). Hypoteesi 2. Yksinkertaisuus on universaali piirre oppijankielessä. Kysymys 2. Millaisina kielellisinä piirteinä yksinkertaisuus ilmenee oppijankielessä?

6 Havaintoja 3. - Kielenoppijoiden käyttämät ilmaukset voivat antaa ristiriitaisia signaaleja rekisteristä (Field & Yip 1992) - kielenoppijoiden kirjoitetussa kielessä läsnä puhekielisyyksiä (Granger & Mayson 1998, Gilquin & Paquot, in press) - kielenoppijoiden puhekieli on yleiskielisempää kuin natiivien puhekieli (Maijanen 1993, Nieminen 2001, Mikkonen 2007) Hypoteesi 3. Epäkonventionaalisuus (yleiskielisyyden ja puhekielisyyden sekoittuminen) on universaali piirre oppijankielessä. Kysymys 3. Miten saadaan kattavampaa tietoa puhekielen piirteistä?

7 Havaintoja 4. - Kieli ei rakennu millään tasolla siten, että yksiköitä laitettaisiin peräkkäin vapaasti ja sattumanvaraisesti -> kielessä on toistuvia valmiita rakennuselementtejä (prefabricated patterns, Granger 1998). - Kielenoppijan kompetenssista puuttuu tieto kielen idiomaattisuudesta - idiom principle vs. open-choice principle (Sinclair 1991). - Runsaasti havaintoja kielenoppijan tekemistä kollokaatiovirheistä (Hasselgren 1994, Grönholm 1998, Granger 1998, Nesselhauf 2003). Hypoteesi 4. Epäkonventionaalisuus (kontekstuaalinen epäkonventionaalisuus) on universaali piirre oppijankielessä. Kysymys 4. Millaisina ko(n)tekstuaalisina piirteitä epäkonventuaalisuus ilmenee?

8 Havaintoja 5. - Paljon havaintoja kielipiirteiden yliedustumisesta oppijankielessä (liikakäyttö Levenston 1971, Ellis 1994, Grönholm 1993, Granger 1997, Green et al. 2000). - Joitakin huomioita myös aliedustumisesta (Granger 1997). - Hyvin monia oppijankielen ilmiöitä on kuvattu kvantitatiivisesti (minkä lisäksi on tarjottu kvalitatiivisia huomioita tai selityksiä). Hypoteesi 5. Epätyypilliset frekvenssit ovat universaali piirre oppijankielessä; yleisemmän tason universaali (?) Kysymys 5. Miten vältetään kvalitatiivisen tiedon unohtaminen korpusanalyysissä?

9 Hypoteesit koottuna, onko muita? Kieltenainesten epätyypilliset frekvenssit (atypical frequencies of linguistic items) Kieltenvälinen vaikutus (crosslinguistic influence) Yksinkertaisuus (simplicity) Epäkonventionaalisuus (unconventionality) yleiskielisyyden ja puhekielisyyden sekoittuminen epätyypilliset ko(n)tekstuaaliset rakenteet