Sisällys. Sisällys. Esipuhe Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset"

Transkriptio

1 Sisällys Esipuhe Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet Äänteiden tuotto Vokaalit Konsonantit Fonologia Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen kehityksen edellytykset Antti Iivonen 2 Lapsen ääntöelimistön normaali kehitys Vauvan ääntöelimistön rakenne ja motoriikka Puhemotoriikan ja kuulemisen yhteys...33 Pirjo Korpilahti 3 Kuulohavainnot puheen omaksumisen perustana Varhaiset kuuloreaktiot Kuuloreaktioista kuulohavaintoihin Kuullun hahmottuminen kielellisiksi yksiköiksi Kohti omaa kieltä Sanojen tunnistus ja käyttöyhteys Miten arvioida kuulohavaintoja?

2 Pienten sanat Matti Lehtihalmes 4 Lapsen äänteellisen kehityksen hermostollinen perusta Puheen erityisyys Hermoston kehitys Puhekyvyn edellytyksenä oleva aivotoiminta Puhemotoriikka Puheen ennakointi- ja palautejärjestelmät Lopuksi...55 Sari Kunnari & Leila Paavola 5 Vuorovaikutus äänteellisen kehityksen perustana Vuorovaikutuksen välttämättömyys Vanhempien kriisit ja erityisvauvojen tarpeet Vuorovaikutus äänteellistä kehitystä edistävänä tekijänä...61 II Äänteellisen kehityksen merkkipaalut 6 Äänteellinen kehitys ja sen kaudet Milloin fonologian omaksuminen alkaa? Kehityksen kielikohtaiset erot Fonologisen kehityksen yhteys muuhun kielelliseen kehitykseen Äänteellisen kehityksen kaudet Esileksikaalinen kausi Ääntely ennen jokellusta Refleksinen vaihe Kujerteluvaihe Äänen ääriominaisuuksien kokeiluvaihe Jokellus Toistava jokellus Varioiva jokellus Jokelluksen yhteys myöhempään puheen ja kielen kehitykseen...76

3 Antti Iivonen 7.4 Varhaisen ääntelyn ja jokeltelun vokaalit Terminologiaa Vokaalimaiset äännökset ennen varsinaisia sanoja Esileksikaalisen kauden konsonantit Ensisanojen kausi Varhainen sanaston kehitys Sanan määritelmä Sanaston koko ja koostumus Sanaston kehitykseen vaikuttavat tekijät Sanaston arviointi Sanaston kehityksen yhteys myöhempään kielen kehitykseen...88 Antti Iivonen 8.2 Vokaalien kehitys protosanoista kielen mukaiseen järjestelmään Protosanojen vokaalit Systemaattisen fonologian kausi Konsonanttien kehitys ensisanoista kohti kielenmukaista järjestelmää Konsonantti-inventaarin koko Kieliympäristön merkitys konsonanttien kehitykselle Suomen kielen konsonantit universaalin kehityksen näkökulmasta Ensisanojen rakenteet Valikoivuus ja suosikkirakenteet Yksivokaalisuus ja yksikonsonanttisuus Kaksitavuisuuden rajoitus Sananloppuinen avotavuisuus Kehityksen yksilöllisyys Klaus Laalo & Sari Kunnari 8.5 Hoivakieli Hoivakielen ominaispiirteet ja niiden vaikutus kielen kehitykseen Hoivakielen deminutiivit: tunteiden ilmaisemista ja kielen rakenteen yksinkertaistamista Klaus Laalo 8.6 Äännetason vaikutus taivutuksen varhaiseen kehitykseen

4 Pienten sanat 9 Systemaattisen fonologisen kehityksen ja fonologisen viimeistelyn kaudet Systemaattisen fonologisen kehityksen kauden rajoitukset ja niitä palvelevat fonologiset prosessit Vokaalien yhdistelyyn liittyviä rajoituksia Konsonanttien yhdistelyyn liittyviä rajoituksia Pitkien sanojen tuottoon liittyviä rajoituksia Inventaaripuutteista aiheutuvia fonologisia prosesseja Lopuksi Fonologisen viimeistelyn kausi Anneli Brown 9.3 Morfofonologinen kehitys Konsonanttivaihtelut Vokaalivaihtelut Loppukahdennus Lopuksi Äänteellisten taitojen arviointi Äänteellisten taitojen arviointimenetelmät Vanhempien haastattelu Lapsen havainnointi tutkimustilanteessa Ääni- ja videotallenteet Strukturoitu arviointi Aineiston koko ja laatu Kirjaamiskäytäntöjä Äänteellisten taitojen uudet arviointimenetelmät Lopuksi Matti Leiwo & Pirjo Kulju 11 Fonologisen kehityksen teoreettinen kuvaus Fonologiset transformaatiot Havaitseminen ja tuottaminen mallintamisessa Ekstraktio, tuottamisstrategiat ja rajoitukset Universaalirajoitukset ja nonlineaarinen fonologia Fonologisen tarkastelun yhteys lukitaitojen oppimiseen ja sanojen tuottamisen välttämiseen viivästyneessä kielenkehityksessä Lopuksi...166

5 III Äänteellisen kehityksen ongelmat ja kuntoutus 12 Diagnosoinnin haasteita Puheen, kielen ja kommunikoinnin kehittymisen seuraaminen Rajanvedon vaikeuksia Diagnoosin tekeminen yhteistyössä Äännevirheet ja niiden kuntoutus Äännevirheet Foneemiset äännevirheet Foneettiset äännevirheet Artikulaatioterapia /r/-terapia /s/-terapia Lopuksi Fonologisen järjestelmän ongelmat Fonologisten häiriöiden alaryhmiä Fonologisten häiriöiden kuntoutus Terapiatekniikoita Muita puheterapiassa huomioitavia seikkoja Motoriset puhehäiriöt ja niiden kuntoutus Kehityksellinen verbaalinen dyspraksia Kehityksellisen verbaalisen dyspraksian kuvaus Kehityksellisen verbaalisen dyspraksian motorinen kuntoutus Lopuksi Elisa Heikkinen & Sari Kunnari 15.2 CP-vammaisten lasten dysartria Dysartrioiden luokittelu Dysartrisen puheen ominaispiirteet Dysartrian puheterapeuttinen kuntoutus Lopuksi

6 Pienten sanat Helena Heimo 15.3 Änkytys Puheen sujuvuus ja sujumattomuus Änkytyksen esiintyvyys ja tausta Änkytyksen ominaispiirteitä Änkytyksen vaikeusaste Lyhyt- ja pitkäkestoinen änkytys Puheterapeutin arvio Pienen lapsen änkytysterapia Koululaisen änkytysterapia Eila Lonka 16 Kuulovika lapsen äänteellisen kehityksen haasteena Kuulovikojen esiintyvyys ja luokittelu Varhainen äänteellinen kehitys Vokaalien ja konsonanttien havaitseminen ja oppiminen Sisäkorvaistute puheen oppimisen tukena Kuulovikaisen lapsen äänteellisen kehityksen tukeminen Äänteiden oppimisen erityiskeinot Kuulovikaisten lasten kuntoutuksen uudet visiot Marjukka Paaso & Tuula Savinainen-Makkonen 17 Huuli-suulakihalkioiden vaikutukset äänteelliseen kehitykseen Halkiovauvan äänteellinen kehitys Halkiovauvan esileksikaalinen kehitys Halkiopuheen erityispiirteitä Halkiolapsen puheterapia Syömisongelmiin vaikuttaminen Halkiopuheeseen kohdistuva puheterapia Kirurginen hoito halkiopuheongelmissa Lopuksi Tuula Savinainen-Makkonen & Hanna Hällback 18 Äänteellisen kehityksen ongelmat sairauksien ja oireyhtymien osana Sairauksia ja oireyhtymiä, joihin liittyy äänteellisen kehityksen ongelmia Kuntoutuksen suuntaviivoja Vuorovaikutus on kaiken ydin Puheen kehityksen varhainen tukeminen...282

7 Oraalimotorinen harjoittelu puheen tuoton tukena Puhetta tukevia ja vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä Äänteellinen kuntoutus ja sen tarpeellisuus Puheterapiamuodon valinta Yhteistyö vanhempien ja muiden lähi-ihmisten kanssa Kuntoutuksen vaikuttavuus Yksilöllinen kuntoutuksen tarve ja resurssipula Diagnoosin viivästymiseen liittyviä seurauksia Lähteet Sanasto Kirjoittajat

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri

Lisätiedot

Logopedian kandi- ja maisteriohjelmien esittely. Kaisa Launonen Logopedian yliopistonlehtori

Logopedian kandi- ja maisteriohjelmien esittely. Kaisa Launonen Logopedian yliopistonlehtori Logopedian kandi- ja maisteriohjelmien esittely Kaisa Launonen Logopedian yliopistonlehtori Logopedian opinnot 300 op Teoriaopinnot 92 op Metodiopinnot 30 op + gradu 40 op Perusopinnot 25 op (1. vuosi)

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Aistit ja kommunikaatio ARTIKULAATIO. Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT

Aistit ja kommunikaatio ARTIKULAATIO. Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT ARTIKULAATIO Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy 1 ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT Fonologinen häiriö =äännejärjestelmien, kielijärjestelmien ja ja äänteitä koskevien sääntöjen

Lisätiedot

Varhainen leikki ja sen arviointi

Varhainen leikki ja sen arviointi Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

3 Varhaisten vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kehitys

3 Varhaisten vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kehitys Sisällys 1 Johdatus pragmatiikan peruskäsitteisiin ja lasten pragmatiikan vaikeuksiin Soile Loukusa, Leila Paavola ja Matti Leiwo... 11 1.1 Pragmaattisen tutkimuskentän historiaa ja määrittelyä...11 1.2

Lisätiedot

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS

LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS Sari Kunnari, Elisa Heikkinen, Soile Loukusa, Tuula Savinainen-Makkonen, Anna-Leena Martikainen & Sini Smolander Child Language

Lisätiedot

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,

Lisätiedot

Kehityksellinen verbaali dyspraksia; kuvaus lapsen puheen ja kielen kehityksestä iässä 2:0-4:6. Mira Pihlajamaa 02/ 2006 Helsingin yliopisto

Kehityksellinen verbaali dyspraksia; kuvaus lapsen puheen ja kielen kehityksestä iässä 2:0-4:6. Mira Pihlajamaa 02/ 2006 Helsingin yliopisto Kehityksellinen verbaali dyspraksia; kuvaus lapsen puheen ja kielen kehityksestä iässä 2:0-4:6 Mira Pihlajamaa 02/ 2006 Helsingin yliopisto HELSINGIN YLIOPISTO Ä HELSINGFORS UNIVERSITET Ä UNIVERSITY OF

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

FONOLOGIA, EPÄSANANTOISTOTAIDOT JA SANASTON TASO LAPSILLA, JOILLA ON KEHITYKSELLINEN VERBAALI DYSPRAKSIA: MONITAPAUSTUTKIMUS

FONOLOGIA, EPÄSANANTOISTOTAIDOT JA SANASTON TASO LAPSILLA, JOILLA ON KEHITYKSELLINEN VERBAALI DYSPRAKSIA: MONITAPAUSTUTKIMUS FONOLOGIA, EPÄSANANTOISTOTAIDOT JA SANASTON TASO LAPSILLA, JOILLA ON KEHITYKSELLINEN VERBAALI DYSPRAKSIA: MONITAPAUSTUTKIMUS Saara Hippi Pro gradu -tutkielma Elokuu 2015 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Normaali, hidas, poikkeava vai erityinen? - Lapsi kielen kehityksen matkassa

Normaali, hidas, poikkeava vai erityinen? - Lapsi kielen kehityksen matkassa Normaali, hidas, poikkeava vai erityinen? - Lapsi kielen kehityksen matkassa Pauliina Lindgren Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro Gradu -tutkielma Tampereen

Lisätiedot

FONETIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT PÄÄAINEOPISKELIJOILLE,

FONETIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT PÄÄAINEOPISKELIJOILLE, FONETIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT PÄÄAINEOPISKELIJOILLE, 80 op FONETIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT SIVUAINEOPISKELIJOILLE, 60 op Tavoitteet: Itsenäinen perehtyminen foneettiseen tutkimukseen Edellytykset: Esitiedot:

Lisätiedot

Klaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen

Klaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen Klaara-työpaja Miten selkokieltä puhutaan? 5. 4. 2019 Sari Karjalainen Pilkahduksia puheen ja kielen häiriöiden tutkimuksen kentiltä Logopediassa liikutaan monilla selkokieleen liittyvillä alueilla, mutta

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1 AMMATTILAISENA KASVATUS-, SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA 1.1 Lähihoitaja 1.2 Lähihoitajan toimintaympäristöt 1.2.1 Lähihoitajan toimintaympäristö muuttuu 1.3 Kasvun ja osallisuuden

Lisätiedot

KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia

KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia 20.9.2017 Kielen kehitys ennen kouluikää: 7-9 kk Vauva jokeltelee monipuolisesti 10-15 kk Vauva osaa käyttää eleitä

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus

Kielellinen erityisvaikeus Kielellinen erityisvaikeus Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (Specific language impairment, SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy

Lisätiedot

KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN

KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN Hanna Elo Logopedian pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Puheopin laitos Elokuu 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Hanna

Lisätiedot

Heikkilä Jessica. Kielen kehityksen erityisvaikeuksien tunnistaminen ja tukeminen varhaiskasvatuksessa

Heikkilä Jessica. Kielen kehityksen erityisvaikeuksien tunnistaminen ja tukeminen varhaiskasvatuksessa Heikkilä Jessica Kielen kehityksen erityisvaikeuksien tunnistaminen ja tukeminen varhaiskasvatuksessa Kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus, kandidaatintutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Varhaiskasvatus,

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne

4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne 4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne Fonologiaksi kutsutaan deskriptiivisen kieliopin osaa, jossa kuvataan toisen jäsennystason elementtejä (ks. edellä ns. kaksoisjäsennys). Näillä äänne-elementeillä ei

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

äänteiden tuottamista ntymistä tyypillisellä ja

äänteiden tuottamista ntymistä tyypillisellä ja Artikulaatioksi kutsutaan puheää äänteiden tuottamista ja käyttk yttämistä.. Se on myös äänteiden ääntymist ntymistä tyypillisellä ja tietyllä kohdalla äänt ntöväylää. Fonologia on oppi äänteist nteistä.

Lisätiedot

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen

Lisätiedot

Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN?

Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN? Kielellisen erityisvaikeuden Käypä hoito suositus. Varhainen puuttuminen puheen ja kielen kehityksen häiriöihin Marja Asikainen TAYS Foniatria ayl Kela 26.3.2014: Puheen ja kielen kehityksen häiriöiden

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO ESIKOULULAISET KUVAKIRJAKERTOMUKSEN RAKENTAJINA

TAMPEREEN YLIOPISTO ESIKOULULAISET KUVAKIRJAKERTOMUKSEN RAKENTAJINA TAMPEREEN YLIOPISTO ESIKOULULAISET KUVAKIRJAKERTOMUKSEN RAKENTAJINA Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteen kandidaatin tutkielma Henna Hautamaa Kevät 2013 Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden yksikkö

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo

KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ Antti Aarnisalo Kelan ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat yhteistyössä laatineet suosituksen kuulon apuvälinettä (akustinen kuulokoje, sisäkorvaistute

Lisätiedot

SISÄKORVAISTUTETTA KÄYTTÄVIEN JA NORMAALIKUULOISTEN LASTEN ÄÄNTELYN KEHITYS 6 12 KUUKAUDEN (KUULO)IÄSSÄ

SISÄKORVAISTUTETTA KÄYTTÄVIEN JA NORMAALIKUULOISTEN LASTEN ÄÄNTELYN KEHITYS 6 12 KUUKAUDEN (KUULO)IÄSSÄ SISÄKORVAISTUTETTA KÄYTTÄVIEN JA NORMAALIKUULOISTEN LASTEN ÄÄNTELYN KEHITYS 6 12 KUUKAUDEN (KUULO)IÄSSÄ Jaana Niemi Logopedian pro gradu -tutkielma Tammikuu 2013 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta

Lisätiedot

Annika Ismälä PUKKI-HANKKEEN VAIKUTUKSET PILOTTIYKSIKÖIDEN KÄYTÄNNÖN TYÖHÖN

Annika Ismälä PUKKI-HANKKEEN VAIKUTUKSET PILOTTIYKSIKÖIDEN KÄYTÄNNÖN TYÖHÖN Satakunnan ammattikorkeakoulu Annika Ismälä PUKKI-HANKKEEN VAIKUTUKSET PILOTTIYKSIKÖIDEN KÄYTÄNNÖN TYÖHÖN Sosiaali- ja terveys Pori Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaalipedagogiikan suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

LASTEN ÄÄNTEELLINEN KEHITYS: TUTKIMUSMETODOLOGIAA

LASTEN ÄÄNTEELLINEN KEHITYS: TUTKIMUSMETODOLOGIAA Puhe ja kieli, 28:4, 167 185 (2008) 167 LASTEN ÄÄNTEELLINEN KEHITYS: TUTKIMUSMETODOLOGIAA Katri Saaristo-Helin, Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto Tuula Savinainen-Makkonen, Oulun yliopisto Lasten äänteellisen

Lisätiedot

Nykytila Tavoitetila Ihannetila Toimenpiteet Arviointi Mittari/Seurantatapa

Nykytila Tavoitetila Ihannetila Toimenpiteet Arviointi Mittari/Seurantatapa Uudenmaan LAPE / Ketterät kokeilut tuloskortti Ketterän kokeilun nimi: Pute-kioski matalan kynnyksen tapaamismahdollisuus puheterapeutin kanssa Päivämäärä: 19.4.2018 Tuloskortin on laatinut: Taina Olkinuora/

Lisätiedot

Apuvälinekeskus toimii lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden asiantuntijana ja koordinoijana Satakunnassa.

Apuvälinekeskus toimii lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden asiantuntijana ja koordinoijana Satakunnassa. Alueellinen ALS-koulutuspäivä II Apuvälinepalvelut 16.10.2017 Satshp Apuvälinekeskus Apuvälinekeskus toimii lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden asiantuntijana ja koordinoijana Satakunnassa.

Lisätiedot

Hippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät 2016-2017 Alle kouluikäisten kehitysvammaisten lasten ryhmät Ryhmä on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille, jotka hyötyvät puhetta tukevista ja korvaavista

Lisätiedot

LAPSEN PUHEEN SUJUVUUDEN HÄIRIÖT

LAPSEN PUHEEN SUJUVUUDEN HÄIRIÖT LAPSEN PUHEEN SUJUVUUDEN HÄIRIÖT 3. painos 2008, Suomen änkyttäjien yhdistys ry 1. painos 2001 ja 2. painos 2004, Änkyttävien Lasten Yhdistys ÄLY ry Teksti: puheterapeutit Auli Laiho ja Sanna Vehka-aho

Lisätiedot

KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT

KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT Puhe ja kieli, 26:2,71 79 (2006) 71 KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT Sari Kunnari, Oulun yliopisto, Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos Tuula Savinainen-Makkonen,

Lisätiedot

VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS PUHEEN JA KIELEN KEHITYSTÄ TUKEMASSA

VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS PUHEEN JA KIELEN KEHITYSTÄ TUKEMASSA KORHONEN, ELINA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS PUHEEN JA KIELEN KEHITYSTÄ TUKEMASSA Musiikkikasvatuksen kandidaatintyö KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Musiikkikasvatuksen koulutus 2016 Kasvatustieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Varhaiskasvatuksen koulutus Tekijä Anniina Nurkkala Heidi Säilä Työn nimi Varhaiserityisopettajien käsityksiä lapsen

Lisätiedot

RUMMUTA RUNO, LIIKU LORU, PUHALLA PUHEKUPLIKSI

RUMMUTA RUNO, LIIKU LORU, PUHALLA PUHEKUPLIKSI Opinnäytetyö (AMK) Musiikkipedagogi Musiikkiterapeutti 2012 Maria Laakso RUMMUTA RUNO, LIIKU LORU, PUHALLA PUHEKUPLIKSI musiikkiterapia kielellisen erityisvaikeuden omaavien lasten kuntoutuksessa OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Puhe ja kommunikaatio

Puhe ja kommunikaatio Puhe ja kommunikaatio Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin muodoista hienostunein ja monimutkaisin -- siihen on kerrostunut useanlaista informaatiota, joiden määrittelyyn tarvitaan jonkinlainen

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI)

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo HY Lapsen normaalin kielenkehityksen vaiheita o 7-9 kk monipuolista jokeltelua o 10-15 kk eleitä ilmaisun tukena o 1v6kk 1-30 merkityksellistä

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

Autismikirjo. Tausta, diagnostiikka ja tutkimus. Tero Timonen Maija Castrén Mari Ärölä-Dithapo. Tutustu kirjaan verkkokaupassamme NÄYTESIVUT

Autismikirjo. Tausta, diagnostiikka ja tutkimus. Tero Timonen Maija Castrén Mari Ärölä-Dithapo. Tutustu kirjaan verkkokaupassamme NÄYTESIVUT NÄYTESIVUT Maija Castrén Mari Ärölä-Dithapo Autismikirjo Tausta, diagnostiikka ja tutkimus Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Aluksi Tutustu kirjaan verkkokaupassamme

Lisätiedot

Näkökulmia puheeseen. vahvaan taivutustyyppiin. Suomen ja viron

Näkökulmia puheeseen. vahvaan taivutustyyppiin. Suomen ja viron vahvaan taivutustyyppiin. Suomen ja viron useiden keskenään kilpailevien taivutustyyppien väliset dynaamiset suhteet vaikuttavat eri kehitysvaiheissa eri tavoin siihen, millaisten osin yleisten ja osin

Lisätiedot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Puheen kehityksen ongelmat

Puheen kehityksen ongelmat Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Se on kumminki et ku tietäs niinku seurata ja muuta Kielellisten vaikeuksien ennusmerkit ja varhainen tuki lasten vanhempien kuvaamana Maria Kankkio

Se on kumminki et ku tietäs niinku seurata ja muuta Kielellisten vaikeuksien ennusmerkit ja varhainen tuki lasten vanhempien kuvaamana Maria Kankkio 1 Se on kumminki et ku tietäs niinku seurata ja muuta Kielellisten vaikeuksien ennusmerkit ja varhainen tuki lasten vanhempien kuvaamana Maria Kankkio Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma Kevätlukukausi

Lisätiedot

Puheen- ja kielenkehityksen häiriöt

Puheen- ja kielenkehityksen häiriöt 3 Puheen- ja kielenkehityksen häiriöt Pirjo Korpilahti, Harri Arikka, Tiina Wallden Kielenkehityksestä 46 Perimän merkitys 47 Kielenkehityksen neuraaliset perusteet 48 Kaksi- ja monikielisyys 49 Viivästynyt

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

yö- JA öy-diftongit 2;6-VUOTIAIDEN LASTEN KIELESSÄ

yö- JA öy-diftongit 2;6-VUOTIAIDEN LASTEN KIELESSÄ yö- JA öy-diftongit 2;6-VUOTIAIDEN LASTEN KIELESSÄ Suomen kielen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopistossa kevätlukukaudella 2003 Susanna Honkola JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Humanistinen tiedekunta

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Suotuisia ja haasteellisia luku- ja kirjoitustaidon profiileja

Suotuisia ja haasteellisia luku- ja kirjoitustaidon profiileja Suotuisia ja haasteellisia luku- ja kirjoitustaidon profiileja Marita Mäkinen Tampereen yliopisto marita.makinen@uta.fi Huomisen tekstitaidot 8.11.2008 Pitkittäistutkimus Lukitaitojen aikaan Aki 6v Aki

Lisätiedot

Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle

Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle HYKS, Silmä-korvasairaala Pää- ja kaulakeskus Foniatrian poliklinikka Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle Foniatrian erikoisalan numero lähetettä tehdessä on 57. Foniatrian alaan kuuluvat äänen,

Lisätiedot

Kela ja vaikeavammaisten

Kela ja vaikeavammaisten Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Riisin, raasin, rusina 3-5 vuotiaiden lasten kielen kehityksen viivästymisistä ja tukemisesta Pirita Hihnala Sosiaalialan koulutusohjelman opinnäytetyö Lapsi- ja nuorisotyö

Lisätiedot

Vanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus

Vanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Vanhat korvat Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Ikähuonokuuloisuus Tarkoitetaan varsinaisesti muista sairauksista riippumatonta iän mittaan etenevää sensorineuraalista kuulovikaa Todettavissa jo 20 ikävuodesta

Lisätiedot

MONIKIELINEN LAPSI PUHETERAPEUTIN ASIAKKAANA

MONIKIELINEN LAPSI PUHETERAPEUTIN ASIAKKAANA MONIKIELINEN LAPSI PUHETERAPEUTIN ASIAKKAANA P uheterapeutti kirjaa juuri lähteneen asiakkaan käyntitietoja, kun oveen koputetaan. Hieman hämmentyneen näköinen isä astuu sisään kolmivuotiaan poikansa kanssa.

Lisätiedot

Maanantaiseminaari VARHAINEN SOSIOEMOTIONAALINEN KYVYKKYYS KIELELLISEN KEHITYKSEN SUUNTAAJANA

Maanantaiseminaari VARHAINEN SOSIOEMOTIONAALINEN KYVYKKYYS KIELELLISEN KEHITYKSEN SUUNTAAJANA VARHAINEN SOSIOEMOTIONAALINEN KYVYKKYYS KIELELLISEN KEHITYKSEN SUUNTAAJANA Leila Paavola-Ruotsalainen Tutkijatohtori Child Language Research Center () Lapsenkielen tutkimuskeskus (www.ouluclrc.fi) Johdanto

Lisätiedot

ASIA Kannanotto Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus suositukseen (07.04.2015)

ASIA Kannanotto Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus suositukseen (07.04.2015) KANNANOTTO Suomen Lastenneurologinen yhdistys c/o Johanna Uusimaa OYS/Lasten ja nuorten klinikka PL 23, 90029 OYS ASIA Kannanotto Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus

Lisätiedot

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita

Lisätiedot

Kuka on erilainen oppija

Kuka on erilainen oppija Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Satakieliseminaarit 2002 2014

Satakieliseminaarit 2002 2014 Satakieliseminaarit 2002 2014 Seminaarijulkaisujen ohjelmien teemat / aiheet vuosina 2002 2014 Seminaarijulkaisu 2002, Vaasa Nottinghamin malli sisäkorvaistutetta käyttävien lasten kuntoutuksessa, 2002

Lisätiedot

Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen

Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen Evantia Juniori-taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble suomi - kommunikointisovelluksella. Evantia360 kommunikoinnin

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä

Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä FT Lea Nieminen Jyväskylän yliopisto 3.10.2016 Lukemisen ja kirjoittamisen monitasoiset prosessit Lukemisen alemman tason prosessit Dekoodaaminen kirjainjono

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Oheinen taulukko kuulovamman asteesta ja sen vaikutuksesta kommunikaatioon on mukailtu EU:n työryhmän luokittelusuositusta, jossa luokitus perustuu paremman korvan 0,5-4 khz:n taajuuksien ääneskynnysten

Lisätiedot