Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm"

Transkriptio

1 Luku 2 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan. Fonetiikka tarkoittaa yleisesti puheen tutkimusta, joka sisältää piirteitä edellisistä tieteenaloista. Puheenkäsittelyn kannalta joudumme toistaiseksi keskittymään puheen alempiin tasoihin, joissa kysytään esimerkiksi: Millaisia erilaisia äänteitä on olemassa? Mikä on perustaajuus/puheen resonanssitaajuudet tietyllä hetkellä? Miten puhetta kannattaa koodata? Mitä foneemeja tietyssä puhejaksossa esiintyy? Näiden ja muiden kysymysten selvittämiseksi tarvitaan perustietoja siitä, millainen signaali puhe oikeastaan on. Suuri osa puheen akustisista ominaisuuksista juontaa juurensa ihmisen puheentuottojärjestelmän ominaisuuksiin. Siksi tämän järjestelmän toiminta katsotaan ensin läpi, ja sen jälkeen sitä pyritään mallintamaan. 2.1 Puhe-elimet Hyviä kuvioita liittyen oheiseen tekstiin löytyy osoitteesta Akustisesti puhe on ilmanpaineen vaihtelua, jonka voimanlähteenä on keuhkoissa oleva tiivistetty ilma. Sisäänhengityksessä pallea ja kylkivälilihakset jännittyvät, jolloin rintakehä laajenee ja keuhkoihin syntyy alipaine ja ilmaa virtaa niihin. Uloshengityksen aikana lihakset rentoutuvat, jolloin rintakehä supistuu, ja ilmaa virtaa ulos keuhkojen ylipaineesta johtuen. Puhetta esiintyy lähes yksinomaan uloshengityksen aikana. Kannattaa pitää mielessä, että puhe-elimet (keuhkot, kieli, äänihuulet, yms.) ovat alun perin kehittyneet mahdollistamaan ihmi- 19

2 20 LUKU 2. FONETIIKKAA sen muita toimintoja, lähinnä hengityksen ja syömisen, ja ovat vasta myöhemmin adaptoituneet myös puheen tuottamiseen. Kurkunpää on kehittynyt elin, jonka päätarkoituksena on toimia läppänä jokaa erottaa ruokatorven henkitorvesta nielaisemisen ajaksi. Puheentuoton kannalta oleellisinta kurkunpäässä on että se muokkaa keuhkoista lähtevän äänettömän ilmavirran jollain tapaa kuuluvaksi. Kurkunpää muodostuu seuraavista osista: kilpirusto (aataminomena), äänihuulet ja kannurustot. Äänihuulten välissä olevaa rakoa nimitetään ääniraoksi eli glottikseksi ja se muodostuu huuliraosta (äänihuulten välissä) ja rustoraosta (kannurustojen välissä), ks. kuvio 2.1. Ihminen pystyy säätelemään monipuolisesti ääniraon muotoa kurkunpään lihaksien avulla. Kuvio 2.1: Kurkunpään poikkileikkaus äänihuulten kohdalta ylhäältä katsottuna, kuvion leikattu henkilö katsoo ylöspäin (http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/). Ääntöväylällä tarkoitetaan yleensä puhe-elimiä kurkunpään jälkeen, ks. kuvio 2.2. Nämä jakautuvat seuraaviin alueisiin: nieluontelo, nenäontelo ja suuontelo. Tärkeimmät puhe-elimet ääntöväylässä ovat kieli, kitapurje, alaleuka ja huulet. Kieli on puheentuoton tärkein elin: sen eri asennot määräävät suurimman osan äänteistä. Kitapurje on lihas, jonka avulla voidaan erottaa nieluontelo nenäontelosta. Ohessa lyhyt suomi-englanti-termistö aiheesta:

3 2.1. PUHE-ELIMET 21 alveolar ridge hammasvalli bronchus keuhkoputki cricoid cartilage rengasrusto epiglottis kurkunkansi glottis äänirako larynx kurkunpää nasal cavity nenäontelo thyroid cartilage kilpirusto trachea henkitorvi vocal tract ääntöväylä pharynx nielu velum, soft palate kitapurje arytenoid cartilage kannurusto cartilage rusto diaphragm pallea false vocal folds taskuhuulet hyoid bone kieliluu lungs keuhkot palate kitalaki tongue kieli vocal folds äänihuulet oral pharynx, pharyngeal cavity nieluontelo uvula kitakieleke Kuvio 2.2: Ääniväylän puhe-elimet (Thomas W. Parsons, Voice and Speech Processing, McGraw-Hill, Inc., s. 63).

4 22 LUKU 2. FONETIIKKAA 2.2 Puheentuotto Puhetta muodostuu, kun keuhkoista lähtevä ilmavirta kulkee ääniraon eli glottiksen läpi ja moduloituu ääntöväylässä. Ääniraosta lähtevä ääni voidaan ajatella herätteeksi, jonka ääntöväylä suodattaa. Ilmavirtaus sinänsä on äänetöntä, joten äänteet muodostetaan tavalla tai toisella aiheuttamalla muutoksia keuhkoista lähtevään ilmavirtaan. Alla on lueteltu glottiksen eri herätetyypit. soinnilliset äänteet Glottis aukenee ja sulkeutuu jaksollisesti, mikä aiheuttaa katkonaisen ilmavirran. Yhtä auki-kiinni jaksoa sanotaan värähdykseksi, ja sen kesto määrää äänen perustaajuuden jota säädetään esim. laulamisessa. Tyypillisesti taajuus on n Hz (matalampi miehillä, korkeampi naisilla ja lapsilla). Äänteitä, joissa äänihuulet värähtelevät, sanotaan soinnillisiksi (esim. kaikki vokaalit). hengitys Glottis on auki. Ilmavirta on tasaista ja sen takia (lähes) äänetöntä. soinnittomat äänteet Glottis on jonkin verran auki mutta äänihuulet eivät värähtele. kuiskaus Glottis on kiinni mutta rustorako auki, jolloin muodostuu kuultavaa hankaushälyä (friction). Kuvio 2.3: Äänihuulten asento eri äännetyypeissä (Kalevi Wiik, Fonetiikan Peruskurssi, WSOY, 1981). Ääntöväylä suodattaa glottisherätteen puhe-elinten asennosta riippuvalla tavalla. Kunkin äänteen aikana ääntöväylällä on tyypillinen (äänteestä riippuva) muotonsa, jota voidaan mallintaa akustisena putkena. Tällä putkella on erityisesti tietyt resonanssitaajuudet, joiden johdosta äänteen spektrissä on havaittavissa vahvistuneita osavärähtelyalueita eli formantteja. Formantit ovat tärkein seuraus ääniväylän moduloinnista; niiden avulla voidaan luokitella kaikki vokaalit. Toinen tapa muodostaa äänteitä on aiheuttaa ääntöväylän johonkin osaan kapeikko jonka

5 2.3. ARTIKULATORISTA FONETIIKKAA 23 läpi kulkiessaan ilmavirta muuttuu pyörteiseksi. Kolmas laaja äänteiden luokka saadaan sulkemalla hetkeksi ääntöväylä kokonaan joltain kohtaa ja avaamalla se, jolloin ilmavirta poksahtaa ulos. Seuraavassa luvussa on selitetty tämän kurssin jatkon kannalta oleellisimmat tiedot siitä, miten puhe-elimet tuottavat tietyn äänteen ja millaisia akustisia ominaisuuksia äänteellä tästä konfiguraatiosta johtuen on. Yleisesti artikulatorinen fonetiikka tutkii, millä tavalla puhe-elimet sijoittuvat tietyn äänteen aikaansaamiseksi kun taas akustisessa fonetiikassa tutkitaan akustisen aallon ja puhe-elinten asentojen yhteyttä (tästä lisää myöhemmin). 2.3 Artikulatorista fonetiikkaa Eräs tärkeä fonetiikan tavoite on luokitella eri kielissä esiintyvät äänteet. Tätä tarkoitusta varten kehitettiin vuonna 1888 International phonetic alphabet (IPA). IPA:n luokittelusta ollaan jokseenkin yksimielisiä, mutta lähinnä merkinnällisistä syistä (IPAssa käytetyttyjä symboleita ei löydy kirjoituskoneesta) käytetään muitakin foneettisia aakkostoja, mm. Arpabet. IPA-luokitus löytyy osoitteesta Äänteitä voidaan käsitellä foneettiselta kannalta, jolloin tarkastelu ei ole sidoksissa mihinkään tiettyyn kieleen, vaan äänteet pyritään kuvaamaan mahdollisimman täsmällisesti niiden artikuloinnin (puhe-elinten asennon) avulla. Toinen lähestymistapa on fonologinen, jossa tarkastellaan tietyssä kielessä esiintyviä eri äänteitä, erityisesti niiden äänteiden luokkaa jotka tulkitaan samaksi. Esimerkiksi [k] ja [p] ovat suomen kielessä eri äänteitä koska sanaa kala ei ymmärretä samaksi kuin sanaa pala. Sen sijaan äänteet [s] ja "suhu-[s]"(kuten esim. sanassa shekki) eivät muuta sanan merkitystä, joten ne tulkitaan suomen kielessä samaksi äänteeksi, kun taas esim. venäjän kielessä ne ovat eri äänteitä. Kaikkien maailman kielten äänteet jakautuvat vokaaleihin ja konsonantteihin (selitetty tarkemmin alla), joita edelleen jakaa tarkemmin eri ominaisuuksien perusteella (myös selitetty tarkemmin alla). Kannattaa koko ajan pitää mielessä että tämän kappaleen luokittelu on tullut pyrkimyksestä selittää miten ihmisten äänteet muodostuvat; puhuminen onnistuu varsin hyvin tietämättä tästä luokituksesta mitään (joskus jopa paremmin) Vokaalit Vokaalit (engl. vowel) ovat soinnillisia äänteitä, joissa ääniväylä on avoin. Eri kielissä saattaa kuitenkin esiintyä tarvetta edellisen määritelmän hienosäätöön, esim. suomen kielessä vokaalit määritellään äänteiksi joissa ääntä pääsee esteettä suun keskeltä ulos (näin päästään eroon nasaaleista [n] ja [m] sekä lateraalista [l]).

6 24 LUKU 2. FONETIIKKAA Vokaalit taas voidaan luokitella seuraavien ominaisuuksien perusteella: kielen asento huulten pyöreys nasaalisuus Erityisesti kielen asennossa on oleellista ääniväylän kapeimman kohdan sijainti. Tämä voidaan esittää ns. vokaalidiagrammin avulla, jossa on kuvallisesti esitetty kielen keskiviivan korkein kohta suussa. [i] [y] [u] [e] [ö] [o] [ä] [a] Kuvio 2.4: Vokaalidiagrammi, jossa on esitettynä kielen korkein kohta suomen eri vokaaleissa. Kuvio esittää pelkistetysti vasemmalle katsovan henkilön suuonteloa. Huulten asennon perusteella äänteitä nimitetään labiaalisiksi (jos huulet ovat pyöristetyt) tai illabiaalisiksi (jos eivät). Esim. suomen [i] ja [y] eroavat lähinnä huulten pyöreyden perusteella. Nasaalisuus liittyy siihen, onko kitapurje alhaalla vai ylhäällä. Kun kitapurje on alhaalla eli auki, ilmavirta pääsee nenäonteloon ja syntyy nasaalinen äänne, ja vastaavasti kitapurjeen ollessa ylhäällä syntyy oraalinen äänne.

7 2.3. ARTIKULATORISTA FONETIIKKAA Konsonantit Konsonanteissa (engl. consonant) ilmavirta ei pääse vapaasti suun kautta ulos. Tarkemmin ottaen konsonantit voidaan luokitella seuraavien ominaisuuksien perusteella: ääntymäpaikka ääntymätapa sointi Ääntymäpaikka (engl. place of articulation) kertoo missä kohdassa ääntöväylää muodostuu tärkein kapeikko. Esimerkisi [p]-äänteessä kapeikko muodostuu huulten välissä ja [t]-äänteessä kielen ja ylähampaiden takana. Eri ääntymäpaikat ovat (ks. kuvio 2.5): bilabiaalinen huulten välissä labiodentaalinen alahuulen ja ylähampaiden välissä dentaalinen hampaiden välissä alveolaarinen hammasvallin ja kielen välissä palato-alveolaarinen kitalaen etuosan ja kielen välissä palataalinen kitalaen ja kielen välissä velaarinen kitapurjeen ja kielen välissä uvulaarinen kitapurjeen kärjen (uvula) ja kielen välissä faryngaalinen nielun takaosan ja kielen välissä Ääntymätavalla (engl. manner of articulation) tarkoitetaan sitä, kuinka vapaasti ilmavirta pääsee virtaamaan konsonanttia äännettäessä. Konsonantteja joissa ilmavirralla on vapaa ulospääsy sanotaan resonanteiksi ja niitä joissa ei sanotaan obstruenteiksi. Resonantit voidaan edelleen ryhmitellä tarkemmin: puolivokaalit (engl. approximant). Nämä muistuttavat vokaaleja, mutta kielellä tai huulilla muodostettava kapeikko on ahtaampi kuin vokaaleilla. Suomen puolivokaaleja ovat [j] ja [v].

8 26 LUKU 2. FONETIIKKAA Kuvio 2.5: Konsonanttien ääntymäpaikat: 1: bilabiaalinen, 2: labiodentaalinen, 3: interdentaalinen, 4: dentaalinen, 5: alveoraalinen, 6: palataalinen, 7: velaarinen, 8: uvulaarinen, 9: faryngaalinen, 10: laryngaalinen, 11: apikaalinen, 12: koronaalinen, 13: laminaalinen, 14: dorsaalinen, 15: radikaalinen, 16: sublingvaalinen, 17: epiglottaalinen. nasaalit. Nasaaleissa ilmavirta kulkee ulos vain nenän kautta, suomessa [n], [m], [ng]. likvidat. Näissä ilmavirta tulee suusta eri tavalla kuin vokaaleissa. Likvidat jaotellaan edelleen lateraaleiksi joissa ilmavirta kulkee kielen laitojen yli (suomessa [l]) ja tremulanteiksi joissa ilmavirta on katkonainen (suomessa [r]). Samoin obstruenttien jakoa voidaan hienontaa: klusiilit (engl. plosive). Näissä obstruenteissa ilmavirta katkaistaan kokonaan (suomessa [p], [t], [k]). Myös [b], [d], [g] voidaan laskea suomen kielen foneemeiksi vaikka kaikki suomea puhuvat eivät käytä näitä puheessa; nämä ovat muuten samat kuin äänteet [p], [t] ja [k], mutta ovat soinnillisia. frikatiivit. Ilmavirta estetään osittain, suomessa [s], [h], sekä vieraampana [f].

9 2.4. SUOMEN KIELEN ÄÄNTEET 27 Sointi ilmaisee onko konsonantti soinnillinen vai soinniton. Soinnillisia konsonantteja suomen kielessä ovat kaikki paitsi [p],[t],[k],[h] ja [s] (sekä [f]). Itse asiassa [h] voi esiintyä ns. henkäyssoinnillisena äänteenä (kuten sanassa paha), jolloin ääniraon huulirako värähtelee etuosaltaan ja rustorako on auki. Edellisten kolmen ominaisuuden (ääntymäpaikka, ääntymätapa ja sointi) perusteella voidaan luokitella kaikki konsonantit. Esimerkkejä: [m] on soinnillinen bilabiaalinen nasaali ja [k] on soinniton palataalinen klusiili. Kysymys: onko suomen kielessä soinnitonta dentaalista klusiilia? Entä soinnillista labiodentaalista resonanttia? 2.4 Suomen kielen äänteet Alla on suomen kielen äänteiden jaottelu ääntymätavan mukaan: vokaalit: [a],[e],[i],[o],[u],[y],[ä],[ö] konsonantit resonantit puolivokaalit: [j],[v] nasaalit: [n],[m],[ng] lateraali: [l] tremulantti: [r] obstruentit frikatiivit: [h],[s] (myös [f]) klusiilit: [p],[t],[k] (myös [b],[d],[g]) Lisäksi suomessa kaikki äänteet poislukien [d], [g], [f] voidaan kahdentaa, esimerkiksi muta, mutta, muuta, mutaa ja muuttaa ovat kaikki eri sanoja. "Äng-äänne"[ng] esiintyy tosin aina pitkänä (esim. kengät) ellei sitä seuraa konsonantti (kenkä), ja [v] ja [h] eivät yleensä esiinny pitkinä paitsi joskus loppukahdennuksen yhteydessä (homevvaurio). 2.5 Muita foneettisia piirteitä Yleistä äänneluokkaa kutsutaan foneemiksi, kun taas yksittäistä puhuttua realisaatiota kutsutaan fooniksi (kaikki foonit ovat siis periaatteessa erilaisia). Tietyssä

10 28 LUKU 2. FONETIIKKAA kielessä samaan äänneluokkaan kuuluvia äänteitä, joilla on kuitenkin joku foneettinen ero, sanotaan allofoneiksi. Yleinen periaate jonkin kielen foneemien määrittämisessä on se voiko jonkin äänteen muuttaminen toiseksi muuttaa sanan merkitystä. Esimerkiksi suomen kielessä kaikki vokaalit voidaan ääntää joko nasaalisina tai ei-nasaalisina sanan merkityksen muuttumatta kun taas vaikkapa ranskan kielessä myös merkitys voi muuttua. Vaikka kielen äänteet kuullaan diskreetteinä foneemeina, itse äänteet eivät ole diskreettejä, äkillisesti toisiinsa muuttuvia aaltomuotoja, vaan äänteet sulautuvat toisiinsa. Tätä ilmiötä kutsutaan yhteisartikuloinniksi (engl. coarticulation). Yhteisartikulointi johtuu pitkäli siitä että puhe-elinten siirtyminen ei ole hetkellinen tapahtuma vaan vaatii aikaa, ja tämän siirtymisen aikana aaltomuoto muuttuu tasaisesti. Lisäksi, yleensä kun puhe-elimet ovat saaneet äänteen riittävän hyvin äännettyä (eli niin hyvin että kuulija sen ymmärtää), ne alkavat siirtyä seuraavan äänteen vaatimaan asentoon. Lisäksi äänteessä käytetty allofoni riippuu usein ympäröivistä äänteistä, erityisesti seuraavasta äänteestä. Prosodialla tarkoitetaan puheen pidempiaikaisia ominaisuuksia, joita ovat lähinnä kvantiteetti, paino ja intonaatio (määrittelyt alla). Prosodian pienin yksikkö foneemin sijasta on yleensä tavu. Tavun yleispätevää määritelmää ei ole olemassa, mutta kielikohtainen määritteleminen onnistuu. Suomen kielessä tavutuksen pääsääntö on se, että tavun raja kulkee jokaisen CV (konsonatti, vokaali) ryhmän edellä (esim. pu-heen-kä-sit-te-ly). Tavu on kielellisesti usein käyttökelpoisempi yksikkö kuin yksittäiset foneemit. Kvantiteetilla tarkoitetaan äänteiden pituutta. Joissakin kielissä (esim. espanja) kvantiteetin muutoksella ei saada sanan merkitystä muuttumaan. Sen sijaan suomen kielessä kvantiteetitti on erottava piirre (eli sillä voidaan muuttaa sanan merkitystä) sekä vokaaleissa (muta, muuta) että konsonanteissa (muta, mutta). Äänteen kvantiteetti riippuu monesta eri tekijästä, kuten äänteen luonnollisesta kestosta, viereisten äänteiden laadusta ja kestosta, äänteiden asemasta tavussa sekä äänteen painosta. Paino tarkoittaa jonkin äänteen painottamista, yleensä suuremmalla teholla tai muuttuneella äänenkorkeudella. Paino voi viitata joko tavupainoon (painotetaan tiettyä tavua sanassa) tai sanapainoon (painotetaan tiettyä sanaa virkkeessä). Suomen kielessä tavupaino on aina ensimmäisellä tavulla (jonka takia suomen kieli on ei-suomalaisen korviin melko monotonisen kuuloista). Intonaatio viittaa puheen äänenkorkeuden muutokseen pidemmän jakson, esim. virkkeen aikana. Äänenkorkeudella voidaan muuttaa joissain kielissä sanojen merkityksiä (esim. kiina) mutta sitä käytetään muissakin kielissä ilmaisemaan esim. välimerkkejä. Esimerkiksi englannin kielessä äänenkorkeus nousee kysymyslauseen lopussa, kun taas suomen kielessä koko kysymyslauseen sävelkorkeus on jonkin verran korkeampi kuin vastaavan väitelauseen.

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet 4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN » Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa

Lisätiedot

Foneettiset symbolit

Foneettiset symbolit Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-

Lisätiedot

FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat

FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat Martti Vainio -- syksy 2006 Artikulaatiotavat Konsonantit voivat siis vaihdella artikulaatipaikan mukaan ja sen mukaan ovatko ne soinnillisia vai eivät

Lisätiedot

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen: Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin

Lisätiedot

Puhe ja kommunikaatio

Puhe ja kommunikaatio Puhe ja kommunikaatio Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin muodoista hienostunein ja monimutkaisin -- siihen on kerrostunut useanlaista informaatiota, joiden määrittelyyn tarvitaan jonkinlainen

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 Äänet, resonanssi ja spektrit ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Lisätiedot

SGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät

SGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät SGN-41 Puheenkäsittelyn menetelmät Konsta Koppinen konsta.koppinen@tut.fi 18. joulukuuta 26 Sisältö 1 Signaalinkäsittelyn kertausta 1 1.1 Spektri, DFT, DTFT........................ 1 1.2 Aika-taajuusresoluutio.......................

Lisätiedot

Foneettiset symbolit. Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat. IPA jatkoa IPA. Martti Vainio -- syksy 2005

Foneettiset symbolit. Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat. IPA jatkoa IPA. Martti Vainio -- syksy 2005 Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2005 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 Äänet, resonanssi ja spektrit S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.

Lisätiedot

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen II

Puheen tuotto ja havaitseminen II Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta

Lisätiedot

Yleisen fonetiikan peruskurssi

Yleisen fonetiikan peruskurssi Yleisen fonetiikan Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi to 10 12 PÄÄTALO D11 pe 10 12 PÄÄTALO D11 Yhteystiedot Michael O Dell Työhuone: Pinni B 4046, ti klo 10 11, puh. 6350 Sähköposti: michael.odell@uta.fi

Lisätiedot

kl 2014 Tampereen yliopisto Fonetiikan jatkokurssi Johdanto Puheen tuottaminen

kl 2014 Tampereen yliopisto Fonetiikan jatkokurssi Johdanto Puheen tuottaminen akustisia Tampereen yliopisto kl 2014 Puheketju ja fonetiikan osa-alueet akustisia Artikulatorinen fonetiikka Akustinen fonetiikka Auditiivinen fonetiikka akustisia ARTIKULAATIO FONAATIO INITIAATIO : ilmavirtamekanismit

Lisätiedot

Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen.

Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheentuoton fonetiikan kertausta p.1/109 Vfo251 Puhesynteesin

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta

Lisätiedot

Clt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat. Ilmavirta. Artikulaatiotavat. Ilmavirta,)paine)ja)turbulenssi. Martti)Vainio)--)syksy).

Clt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat. Ilmavirta. Artikulaatiotavat. Ilmavirta,)paine)ja)turbulenssi. Martti)Vainio)--)syksy). Artikulaatiotavat Clt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat Martti)Vainio)--)syksy). 00/ Konsonantit)voivat)siis)vaihdella)artikulaatipaikan)mukaan)ja) sen)mukaan)ovatko)ne)soinnillisia)vai)eivät

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio

Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Puheentuoton lähde-suodin -malli Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen I

Puheen tuotto ja havaitseminen I Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 Puheentuoton lähde-suodin -malli S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

5 Akustiikan peruskäsitteitä

5 Akustiikan peruskäsitteitä Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 14 5 Akustiikan peruskäsitteitä ääni = ilmapartikkelien edestakaista liikettä, "tihentymien ja harventumien" vuorottelua, ilmanpaineen

Lisätiedot

4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne

4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne 4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne Fonologiaksi kutsutaan deskriptiivisen kieliopin osaa, jossa kuvataan toisen jäsennystason elementtejä (ks. edellä ns. kaksoisjäsennys). Näillä äänne-elementeillä ei

Lisätiedot

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2008 Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä Antti Iivonen Fonetiikan peruskäsitteitä Toim. Antti Iivonen & Reijo Aulanko Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen

Lisätiedot

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on

Lisätiedot

Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta

Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Henri Metsävuori Pro gradu -tutkielma Fonetiikka Kieli- ja käännöstieteiden laitos Turun yliopisto Kesäkuu 2011 TURUN YLIOPISTO Kieli-

Lisätiedot

TTS. Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech,

TTS. Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech, Tekstiä, plaa plaa, plaa Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech, TTS): Generoidaan tietokoneen avulla akustinen puhesignaali annetun tekstin perusteella. TTS HUOM: Vaikka nyt keskitytäänkin

Lisätiedot

ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT. Tiina Pilbacka-Rönk. nkä

ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT. Tiina Pilbacka-Rönk. nkä ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT Tiina Pilbacka-Rönk nkä ? Hyvä ääni ni (Laukkanen, A-M.1999) A Se on kuultavissa. Kommunikatiivisesti tarkoituksenmukainen (riittävästi vaihtelua) Fysiologisesti tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

4.2 Akustista fonetiikkaa

4.2 Akustista fonetiikkaa 4.2 Akustista fonetiikkaa Akustisessa fonetiikassa tutkitaan puheen akustisia ominaisuuksia ja sitä miten ne seuraavat puheentuottomekanismin toiminnasta. Aiheen tarkka käsitteleminen vaatisi oman kurssinsa,

Lisätiedot

5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA

5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA 5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA Tässä osassa läpikl pikäyn lyhyesti äänteiden eli vokaalien ja konsonanttien kuvauksen periaatteita ja esittelen artikulatorisen fonologian olettamuksen, että äänteiden aivoedustuma

Lisätiedot

Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon

Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Marjo Rönkkö puheterapeutti HUS, Korvaklinikka Foniatrian pkl Puheen tuottoon tarvitaan: Idea

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

T-61.246 DSP: GSM codec

T-61.246 DSP: GSM codec T-61.246 DSP: GSM codec Agenda Johdanto Puheenmuodostus Erilaiset codecit GSM codec Kristo Lehtonen GSM codec 1 Johdanto Analogisen puheen muuttaminen digitaaliseksi Tiedon tiivistäminen pienemmäksi Vähentää

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN

Lisätiedot

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa

Lisätiedot

6. IHMISEN ÄÄNT KOHTI PUHEKYKYÄ

6. IHMISEN ÄÄNT KOHTI PUHEKYKYÄ 6. IHMISEN ÄÄNT NTÖVÄYLÄN N KEHITYS KOHTI PUHEKYKYÄ On selvää ää,, että meistä on tullut puhuvia asteittaisen evoluution tuloksena. Puhekykymme perustuu lukuisiin esisopeutumiin, joista lähes kaikki voidaan

Lisätiedot

2. PUHE ON IHMISEN LUONTAINEN KOMMUNIKAATIOMUOTO

2. PUHE ON IHMISEN LUONTAINEN KOMMUNIKAATIOMUOTO 2. PUHE ON IHMISEN LUONTAINEN KOMMUNIKAATIOMUOTO Osan 2 tavoitteena on valaista puheen ainutlaatuisuutta ihmisen luontaisena kommunikaatiomuotona. Se on ihmisen käyttk yttäytymispiirteistä ehkä ainoa,

Lisätiedot

Puhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003

Puhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003 Puhesynteesi Signaalin generointi Martti Vainio mailto:martti.vainio@helsinki.fi 11. huhtikuuta 2003 Signaalin generointi puhesynteesissä Kuinka tuottaa foneettisesta symbolisesta tiedosta jatkuvaa signaalia

Lisätiedot

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Peruskäsitteet luonnollinen kieli on jonkin ihmisyhteisön kieli

Lisätiedot

LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA

LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA Auli Pöyhönen Kandidaatintutkielma Musiikkikasvatus Jyväskylän yliopisto Kevätlukukausi 2014 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos

Lisätiedot

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa Vierailuluento IMA-kurssilla Heikki Huttunen Lehtori, TkT Signaalinkäsittely, TTY heikki.huttunen@tut.fi Department of Signal Processing Fourier-muunnos

Lisätiedot

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät

8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät 8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme

Lisätiedot

Automaatit. Muodolliset kielet

Automaatit. Muodolliset kielet Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten

Lisätiedot

Satusofia Kangasluoma LAULAJAN ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMIA

Satusofia Kangasluoma LAULAJAN ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMIA Satusofia Kangasluoma LAULAJAN ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMIA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Taiteen yksikkö, Musiikin koulutusohjelma Toukokuu 2007 TIIVISTELMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Suomen prosodian variaation tutkimuksesta

Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tommi Kurki Turun yliopisto Prosodian käsitteestä prosodia käsittää kaikki ne puheen ilmiöt, jotka eivät ole segmentoitavissa

Lisätiedot

Aistit ja kommunikaatio ARTIKULAATIO. Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT

Aistit ja kommunikaatio ARTIKULAATIO. Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT ARTIKULAATIO Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy 1 ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT Fonologinen häiriö =äännejärjestelmien, kielijärjestelmien ja ja äänteitä koskevien sääntöjen

Lisätiedot

Puheenkäsittelyn menetelmät

Puheenkäsittelyn menetelmät 8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 16.9.2004 Akustista fonetiikkaa Ääniaalto Ääniaallolla tarkoitetaan häiriön etenemistä väliaineessa ilman että väliaineen hiukkaset (yleensä ilman kaasumolekyylit)

Lisätiedot

Kielen korkein kohta ja kardinaalivokaalien järjestelmä kielen korkeimman kohdan sijainti suuontelossa ( artikulatorinen vokaalidiagrammi )

Kielen korkein kohta ja kardinaalivokaalien järjestelmä kielen korkeimman kohdan sijainti suuontelossa ( artikulatorinen vokaalidiagrammi ) 48 10 Vokaalit Äänteiden kuvaus- ja määrittelypiirteet (ks. IPA-taulukko): vokaaleilla: väljyys, etisyys, pyöreys, (nasaalisuus) ( konsonanteilla: sointi, ääntymäpaikka, ääntymätapa) 10.1 TUOTTAMINEN Kielen

Lisätiedot

1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11

1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11 Luku 1. Johdanto 11 1.5. Fonologia Koska muinaisbabylonian puhujia ei enää ole jäljellä, tietomme siitä, miten kieltä äännettiin, täytyy perustua muihin lähteisiin. Koska kieli oli unohduksissa noin kahden

Lisätiedot

NONVERBAALISTEN ORAALIMOTORISTEN TAITOJEN YHTEYS ARTIKULAATION TARKKUUTEEN

NONVERBAALISTEN ORAALIMOTORISTEN TAITOJEN YHTEYS ARTIKULAATION TARKKUUTEEN NONVERBAALISTEN ORAALIMOTORISTEN TAITOJEN YHTEYS ARTIKULAATION TARKKUUTEEN Kaisa Punkeri Logopedian pro gradu -tutkielma Toukokuu 2013 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Humanistinen tiedekunta

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

ÄÄNENMURROS JA LAULAMINEN Äänenmurrosvaiheessa olevan nuoren opettaminen

ÄÄNENMURROS JA LAULAMINEN Äänenmurrosvaiheessa olevan nuoren opettaminen ÄÄNENMURROS JA LAULAMINEN Äänenmurrosvaiheessa olevan nuoren opettaminen Paula Rautamaa Pro gradu -tutkielma Musiikkikasvatus Kevät 2012 Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen

Lisätiedot

Suomen puherytmi typologisessa katsannossa

Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Michael O Dell Tampereen yliopisto 36. Kielitieteen päivät Jyväskylässä 14. 16.5.2009 Lopputulemat heti kärkeen suomen tavuajoitteisuus

Lisätiedot

TUKI LAULU- JA PUHEÄÄNESSÄ

TUKI LAULU- JA PUHEÄÄNESSÄ TUKI LAULU- JA PUHEÄÄNESSÄ Pop/jazzmusiikin koulutusohjelma Opinnäytetyö 17.4.2008 Lotta Rautiainen Kulttuuri- ja palveluala Koulutusohjelma Pop/jazzmusiikin koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto Pop/jazz

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ. önä INKER

OPINNÄYTETYÖ. önä INKER 20122 OPINNÄYTETYÖ Tanssinopettajan ääni Tanssinopetus puhetyö önä INKER I KANNN INEN TANSSII NOPETTAA JAN MAI STERIOHH JELMA TANSSINOPETTAJAN MAISTERIOHJELMA 20122 OPINNÄYTETYÖ Tanssinopettajan ääni Tanssinopetus

Lisätiedot

12 Prosodiset ominaisuudet

12 Prosodiset ominaisuudet Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 70 12 Prosodiset ominaisuudet (= "suprasegmentaaliset" ominaisuudet) enimmäkseen yksittäisiä äännesegmenttejä isompia kokonaisuuksia

Lisätiedot

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta.

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta. Gimp alkeet XII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 6 GIMP:in tasotyökalu Lue ensin nämä ohjeet! Harjoitus lopussa! GIMP:in tasotyökalu on nimensä mukaisesti työkalu, jolla hallitaan tasoja, niiden läpinäkyvyyttä,

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin

Lisätiedot

MUSIIKILLISEN HARJAANTUMISEN JA MUSIIKILLISTEN ELEMENTTIEN EROTTELUKYVYN YHTEYS ENGLANNIN KIELEN FONEETTISEEN EROTTELUKYKYYN 7.

MUSIIKILLISEN HARJAANTUMISEN JA MUSIIKILLISTEN ELEMENTTIEN EROTTELUKYVYN YHTEYS ENGLANNIN KIELEN FONEETTISEEN EROTTELUKYKYYN 7. MUSIIKILLISEN HARJAANTUMISEN JA MUSIIKILLISTEN ELEMENTTIEN EROTTELUKYVYN YHTEYS ENGLANNIN KIELEN FONEETTISEEN EROTTELUKYKYYN 7. LUOKKALAISILLA SUOMENKIELISILLÄ NUORILLA Pro Gradu -tutkielma Musiikin laitos

Lisätiedot

Ääntöväylän 3D- mallintaminen. TkT Daniel Aalto TYKS, Suu- ja leukasairauksien klinikka

Ääntöväylän 3D- mallintaminen. TkT Daniel Aalto TYKS, Suu- ja leukasairauksien klinikka Ääntöväylän 3D- mallintaminen TkT Daniel Aalto TYKS, Suu- ja leukasairauksien klinikka Tervehdys ryhmältämme! Turun yliopisto & TYKS: Prof. Risto- Pekka Happonen, Prof. RiiHa Parkkola, Dos. Tero Soukka,

Lisätiedot

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients THE audio feature: MFCC Mel Frequency Cepstral Coefficients Ihmiskuulo MFCC- kertoimien tarkoituksena on mallintaa ihmiskorvan toimintaa yleisellä tasolla. Näin on todettu myös tapahtuvan, sillä MFCC:t

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Digitaalinen audio

Digitaalinen audio 8003203 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2005 Tuomas Virtanen Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2 Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot, sekä niissä

Lisätiedot

KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN

KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN KIINALAISEN AIKUISOPISKELIJAN SUOMEN KIELEN FONOLOGIAN OPPIMINEN Jenni Immonen Suomen kielen pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopistossa Syyskuussa 2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen

Lisätiedot

Puhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA

Puhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA Puhetilojen akustiikka Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA Puheen ominaisuudet Äkilliset äänet ja soivat äänet Soinnilliset ja soinnittomat konsonantit (esim. lmn ja kpt) Vokaalit Normaali

Lisätiedot

SGN-4010, Puheenkäsittelyn menetelmät Harjoitus 6, 18. ja

SGN-4010, Puheenkäsittelyn menetelmät Harjoitus 6, 18. ja SGN-4010, Puheenkäsittelyn menetelmät Harjoitus 6, 18. ja 21.2.2010 1. (Matlab, 2 pistettä) Vokaalit ja soinnilliset konsonantit ovat lähes jaksollisia ja niillä on äänihuulten värähtelystä johtuva perustaajuus.

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

Äänen koodaus automaattisessa puheentunnistuksessa

Äänen koodaus automaattisessa puheentunnistuksessa Äänen koodaus automaattisessa puheentunnistuksessa Roman Kossarev LuK-tutkielma Kuopion yliopisto Tieojenkäsittelytieteen laitos Toukokuu 2003 1 Tiivistelmä KUOPION YLIOPISTO, Informaatioteknologian ja

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Organization of (Simultaneous) Spectral Components

Organization of (Simultaneous) Spectral Components Organization of (Simultaneous) Spectral Components ihmiskuulo yrittää ryhmitellä ja yhdistää samasta fyysisestä lähteestä tulevat akustiset komponentit yhdistelyä tapahtuu sekä eri- että samanaikaisille

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

SGN-4200 Digitaalinen audio

SGN-4200 Digitaalinen audio SGN-4200 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2013, periodi 4 Anssi Klapuri Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2! Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot,

Lisätiedot

Puhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38

Puhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesin historiaa Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein.

Lisätiedot

Puhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein

Puhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein Puhesynteesin historiaa Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein. 1900-luvulla

Lisätiedot

PL 9/Siltavuorenpenger 5 A, 00014 Helsingin yliopisto etunimi.sukunimi@helsinki.fi

PL 9/Siltavuorenpenger 5 A, 00014 Helsingin yliopisto etunimi.sukunimi@helsinki.fi HMM-POHJAISEN PUHESYNTEESIN LAADUN PARANTAMINEN GLOTTISPULSSIKIRJASTON AVULLA Tuomo Raitio 1,AnttiSuni 2,HannuPulakka 1, Martti Vainio 2,PaavoAlku 1 1 Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan

Lisätiedot

Puhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein

Puhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein Puhesynteesin historiaa Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein. 1900-luvulla

Lisätiedot

Puhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38

Puhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesin historiaa Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein.

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

RIKKINÄISISSÄ FARKUISSA OOPPERALAVALLE? KLASSISEN LAULUN JA POPULAARILAULUN EROISTA JA YHTÄLÄISYYKSISTÄ

RIKKINÄISISSÄ FARKUISSA OOPPERALAVALLE? KLASSISEN LAULUN JA POPULAARILAULUN EROISTA JA YHTÄLÄISYYKSISTÄ RIKKINÄISISSÄ FARKUISSA OOPPERALAVALLE? KLASSISEN LAULUN JA POPULAARILAULUN EROISTA JA YHTÄLÄISYYKSISTÄ Kimmo Riikonen Pro gradu -tutkielma Musiikkikasvatus Helmikuu 2013 Jyväskylän yliopisto 2 JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Uusia ajatuksia švaasta

Uusia ajatuksia švaasta Uusia ajatuksia švaasta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 44 Kielitieteen päivät Jyväskylä 18 20 toukokuuta 2017 Johdanto švaa (< hepr; tai harv svarabhakti < sanskr) on laajalti suomen murteissa esiintyvä,

Lisätiedot

Mik suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO. Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja

Mik suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO. Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja Mik Mikä sortaa äänen suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja Suomessa työskentelee runsaasti puhumista / äänenkäyttöä edellyttävissä ammateissa lähes 900 000 henkilöä (arvio

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa

MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa MAINOS Kreikan kielen historia 2. luento: Indoeurooppalaisesta kantakielestä kreikan murteiksi! Lyle Campbell (University of Utah)! 19.11. päärakennus, sali 12! klo 10-12: Are There Universals of Grammatical

Lisätiedot

Vieraan kielen ääntämisen ja kuulemisen opetus ja harjoittelu Antti Iivonen ja Seppo Tella

Vieraan kielen ääntämisen ja kuulemisen opetus ja harjoittelu Antti Iivonen ja Seppo Tella Vieraan kielen ääntämisen ja kuulemisen opetus ja harjoittelu Suullisen kielitaidon oppimisessa keskeisiä alueita ovat vieraan kielen ääntämisen ja kuulemisen opetus ja harjoittelu. Niiden merkitys on

Lisätiedot

Suukappaleharjoitus Vol.1

Suukappaleharjoitus Vol.1 q = 80 (rubato) Suukappaleharjoitus Vol. b mf (piano + suukappale) b (kielitä) b - - - - - - - - - - - - - - b b 5 (glissando) b w w w q = 0-05 Trumpet in Bb PLAY LEGATO PLAY WITH TONGE b mf n b n n b

Lisätiedot

VASTASYNTYNEEN ITKUN ANATOMINEN TAUSTA JA KEHITYS. Developmental anatomy of the newborn infant related to crying

VASTASYNTYNEEN ITKUN ANATOMINEN TAUSTA JA KEHITYS. Developmental anatomy of the newborn infant related to crying VASTASYNTYNEEN ITKUN ANATOMINEN TAUSTA JA KEHITYS Developmental anatomy of the newborn infant related to crying Jenna Kangasaho Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

1 Kannat ja kannanvaihto

1 Kannat ja kannanvaihto 1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:

Lisätiedot

Paavo Alku Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos 1. PUHESIGNAALIN OMINAISUUDET. 1.1 Johdanto

Paavo Alku Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos 1. PUHESIGNAALIN OMINAISUUDET. 1.1 Johdanto Paavo Alku Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos 1. PUHESIGNAALIN OMINAISUUDET 1.1 Johdanto Puhe on aina ollut kaikissa kulttuureissa ihmisen tärkein kommunikaatiomuoto. Se on niin

Lisätiedot

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille. Puheen analyysin viitekehys. Puhe ja Kommunikaatio. Puhe ja kommunikaatio (jatkoa)

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille. Puheen analyysin viitekehys. Puhe ja Kommunikaatio. Puhe ja kommunikaatio (jatkoa) Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Puheen analyysin viitekehys Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/43 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001

Lisätiedot

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/43 Puheen analyysin viitekehys S-114.770 Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001

Lisätiedot

Koska HAL ymmärtää mitä puhumme? Puheen automaattinen tunnistus ja ymmärtäminen

Koska HAL ymmärtää mitä puhumme? Puheen automaattinen tunnistus ja ymmärtäminen Koska HAL ymmärtää mitä puhumme? Puheen automaattinen tunnistus ja ymmärtäminen Vuokko Vuori TKK, Informaatiotekniikan laboratorio Vuokko.Vuori@hut.fi Tiivistelmä Tässä työssä pyritään tekemään katsaus

Lisätiedot