Foneettiset symbolit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Foneettiset symbolit"

Transkriptio

1 Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto- ja vastaanottoelimet eivät vaihtele kielittäin jotkut äänteet kaikissa kielissä ([a] ja [i]), toiset hyvinkin har voissa

2 IPA International Phonetic Alphabet: symboli jokaiselle ihmiskielessä erottelevasti (distinktiivisesti) käytetylle äänteelle Kehitetty viimeisen sadan vuoden aikana Uusia symboleja lisätään sitä mukaa kun niitä löytyy sellaisissa kielissä, joille foneettista kuvausta ei aikaisemmin ole tehty IPA jatkoa IPAn lähtökohtana on latinalainen aakkosto suurilla ja pienillä merkeillä ero ( case sensitive ): [g] ja [G] ovat siis eri äänteitä, samoin kuin [n] ja [N] merkkejä voidaan myös kääntää ylösalaisin: [!], ["] lisäpiirteitä voidaan esittään ns. diakriittien avulla: [t!], [n"] lisäksi on otettu mukaan merkkejä kreikkalaisesta aakkostosta: [#] joitain merkkejä on myös muunneltu: [$], [%]

3 Normaali ja patologinen puhe Normaalin puheen lisäksi IPAan on lisätty joukko symboleja patologisen puheen kuvaamista varten Transkription tyypit Transkriptio voi olla hyvin tarkkaa, jolloin kysymyksessä on ns. kapea tarkekirjoitus (narrow transcription), joka sisältää mahdollisimma paljon foneettisia yksityiskohtia, tai foneemista (broad transc.), jossa käytetään lähinnä kuvattavan kielen foneemeja tarkkeina

4 Ääni ja äänentuotto kaikki normaali puhe perustuu keuhkoista tulevaan kontrolloituun ilmavirtaan; näin tuotettu puhe on pulmonista ilmavirta kulkee siis keuhkoista kurkunpään (larynx) kautta nieluun (pharynx) ja ylempään ääniväylään kurkunpään yläpuolista osaa kutsutaan ääntöväyläksi (vocal tract) erotukseksi ääniväylästä, joka sisältää kaikki ilmakanavat Kurkunpää

5 Kurkunpää Äänihuule ja äänirako

6 Sointi ja soinnittomuus Äänihuulet tuottavat äänteiden soinnin joutumalla ns. periodiseen liikkeeseen keuhkoista tulevan ilmavirran avulla. Esimerkiksi vokaalit ovat lähes aina soinnillisia Ilman tätä äänihuulten toimintaa, fonaatiota, tuotetut äänteet ovat siis soinnittomia: esim. [s] ja [f] konsonanttien sointi siis vaihtelee; joskus sointi on ainoa konsonantteja erotteleva piirre: [f] vs. [v] Äänihuulten värähtely

7 Bernouillin efekti Kuiskattu puhe kuiskatessa äänihuulet eivät värähtele kuiskaus ei kuitenkaan ole sama asia kuin soinnittomuus! kuiskatessa tuotetaan kohinaa glottisraossa ja sillä korvataan fonaation aiheuttama pörinä niissä kohdin puhetta joissa normaalisti on sointia näin ollen kuiskatut [ava] ja [afa] ovat erilaisia

8 Artikulaatiopaikka Artikulaatiopaikalla viitataan siihen alueeseen, jossa tietyn äänteen tuottaminen tapahtuu Artikulaatiopaikasta puhutaan lähinnä konsonanttien yhteydessä Puheentuottoelimistö

9 Ääntöväylä Artikulaatiopaikat ääniväylässä Artikulaatiopaikat 1. huulet (bi)labiaalinen 2. huulet + ylähampaat labiodentaalinen 3. hampaat dentaalinen 4. hampaiden takapinta post-dentaalinen 5. hammasvalli alveolaarinen 6. (kova) kitalaki palataalinen 7. kitapurje velaarinen 8. nielu faryngaalinen 9. nielu faryngaalinen 10. kurkunpää faryngaalinen 11. kielen kärki apikaalinen 12. kielen lapa koronaalinen, laminaalinen 13. kielen selkä dorsaalinen 14. kielen tyvi radikaalinen 15. kielen alapinta sublaminaalinen

10 Kieli Kärki Tip Apex Lapa Etuosa Blade Front Lamina,coro na Selkä Back Dorsum Juuri Root Radix Laide/reuna Side Latera Artikulaatio Artikulaatiolla tarkoitetaan kapeuman tai sulkeuman tuottamista ääntöväylään jonkin äänteen tuottamiseksi Yleensä ns. artikulaattoreita (articulator) on kaksi: aktiivinen ja passiivinen -- aktiivinen artikulaattori liikkuu kohti passiivista Yleensä passiivisena artikulaattorina toimii ääntöväylän yläosa; hampaat ja kitalaki ja aktiivisena joko kieli tai huulet Tapoja artikuloida on useita

11 Paikat artikulaattorit Artikulaatiopaikka Aktiivinen a. Passivinen a. Bilabiaalinen ylä- ja alahuulet -- Labiodentaalinen alahuuli yläetuhampaat Dentaalinen kielen kärki ylähetuhampaat Alveolaarinen kielen kärki tai lapa hammasvalli Postalveolaarinen kielen kärki tai lapa hammasvallin takaosa Retrofleksinen kielen kärki kova kitalaki Palataalinen kielen etuosa (lapa) kova kitalaki Velaarinen kielen takaosa (selkä) kitapurje, pehmeä kitalaki Uvulaarinen kielen takaosa (selkä) uvula Faryngaalinen kielen juuri nielun takaseinämä Glottaalinen äänihuulet -- Alveolaarinen artikulaatio

12 Velaarinen artikulaatio Labiodentaalinen artikulaatio

13 Postalveolaarinen artikulaatio Kompleksiset artikulaatiot Joitain kapeumia/sulkeumia voi äännettä kohti olla useampiakin; esim. englannin [w] on labiaalinen, mutta samalla kielen selkä on noussut kohti pehmeää kitalakea kaksoisvee -äänne on siis labiovelaarinen aproksimantti vastaavasti ranskan [&] on labiopalataalinen aproksimantti tällaisissa äänteissä on primääri ja sekundääri artikulaatio

14 Homorgaaniset äänteet Äänteet, jotka tuotetaan samassa artikulaatiopaikassa ovat homorgaanisia: [t d l s ' n r] Suomen [t!] ja [d] eivät ole täydellisesti homorgaanisia! Kielissä on usein homorgaanisia äännejonoja: engl. jump, hand, cold, think; suomen jumppa, pultti, penkki... Artikulaatiopaikat maailman kielissä käytettyjen artikulaatiopaikkojen määrä vaihtelee suuresti kielittäin; esim. useissa kielissä (klusiileilla) on vain kolme paikkaa: bilabiaalinen, alveolaarinen ja velaarinen hyvin harvoissa kielissä käytetään yli viittä artikulaatiopaikkaa klusiileilla artikulaatiopaikat voidaan laittaa yleisyytensä suhteen seuraavaan karkeaan järjestykseen: alveol./dentaalinen > velaarinen > bilab. >> palat. > uvul > retrofl. > muut

Foneettiset symbolit. Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat. IPA jatkoa IPA. Martti Vainio -- syksy 2005

Foneettiset symbolit. Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat. IPA jatkoa IPA. Martti Vainio -- syksy 2005 Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2005 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-

Lisätiedot

Puhe ja kommunikaatio

Puhe ja kommunikaatio Puhe ja kommunikaatio Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin muodoista hienostunein ja monimutkaisin -- siihen on kerrostunut useanlaista informaatiota, joiden määrittelyyn tarvitaan jonkinlainen

Lisätiedot

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN » Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 Äänet, resonanssi ja spektrit ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 Äänet, resonanssi ja spektrit S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat

FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat Martti Vainio -- syksy 2006 Artikulaatiotavat Konsonantit voivat siis vaihdella artikulaatipaikan mukaan ja sen mukaan ovatko ne soinnillisia vai eivät

Lisätiedot

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm Luku 2 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet 4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.

Lisätiedot

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.

Lisätiedot

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen II

Puheen tuotto ja havaitseminen II Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen

Lisätiedot

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen: Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta

Lisätiedot

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta

Lisätiedot

Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen.

Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheentuoton fonetiikan kertausta p.1/109 Vfo251 Puhesynteesin

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio

Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Puheentuoton lähde-suodin -malli Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Puheen tuotto ja havaitseminen I

Puheen tuotto ja havaitseminen I Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 Puheentuoton lähde-suodin -malli S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

SGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät

SGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät SGN-41 Puheenkäsittelyn menetelmät Konsta Koppinen konsta.koppinen@tut.fi 18. joulukuuta 26 Sisältö 1 Signaalinkäsittelyn kertausta 1 1.1 Spektri, DFT, DTFT........................ 1 1.2 Aika-taajuusresoluutio.......................

Lisätiedot

4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne

4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne 4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne Fonologiaksi kutsutaan deskriptiivisen kieliopin osaa, jossa kuvataan toisen jäsennystason elementtejä (ks. edellä ns. kaksoisjäsennys). Näillä äänne-elementeillä ei

Lisätiedot

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2008 Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä Antti Iivonen Fonetiikan peruskäsitteitä Toim. Antti Iivonen & Reijo Aulanko Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen

Lisätiedot

kl 2014 Tampereen yliopisto Fonetiikan jatkokurssi Johdanto Puheen tuottaminen

kl 2014 Tampereen yliopisto Fonetiikan jatkokurssi Johdanto Puheen tuottaminen akustisia Tampereen yliopisto kl 2014 Puheketju ja fonetiikan osa-alueet akustisia Artikulatorinen fonetiikka Akustinen fonetiikka Auditiivinen fonetiikka akustisia ARTIKULAATIO FONAATIO INITIAATIO : ilmavirtamekanismit

Lisätiedot

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on

Lisätiedot

Yleisen fonetiikan peruskurssi

Yleisen fonetiikan peruskurssi Yleisen fonetiikan Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi to 10 12 PÄÄTALO D11 pe 10 12 PÄÄTALO D11 Yhteystiedot Michael O Dell Työhuone: Pinni B 4046, ti klo 10 11, puh. 6350 Sähköposti: michael.odell@uta.fi

Lisätiedot

5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA

5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA 5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA Tässä osassa läpikl pikäyn lyhyesti äänteiden eli vokaalien ja konsonanttien kuvauksen periaatteita ja esittelen artikulatorisen fonologian olettamuksen, että äänteiden aivoedustuma

Lisätiedot

Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon

Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Marjo Rönkkö puheterapeutti HUS, Korvaklinikka Foniatrian pkl Puheen tuottoon tarvitaan: Idea

Lisätiedot

Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta

Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Henri Metsävuori Pro gradu -tutkielma Fonetiikka Kieli- ja käännöstieteiden laitos Turun yliopisto Kesäkuu 2011 TURUN YLIOPISTO Kieli-

Lisätiedot

6. IHMISEN ÄÄNT KOHTI PUHEKYKYÄ

6. IHMISEN ÄÄNT KOHTI PUHEKYKYÄ 6. IHMISEN ÄÄNT NTÖVÄYLÄN N KEHITYS KOHTI PUHEKYKYÄ On selvää ää,, että meistä on tullut puhuvia asteittaisen evoluution tuloksena. Puhekykymme perustuu lukuisiin esisopeutumiin, joista lähes kaikki voidaan

Lisätiedot

5 Akustiikan peruskäsitteitä

5 Akustiikan peruskäsitteitä Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 14 5 Akustiikan peruskäsitteitä ääni = ilmapartikkelien edestakaista liikettä, "tihentymien ja harventumien" vuorottelua, ilmanpaineen

Lisätiedot

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi

Lisätiedot

ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT. Tiina Pilbacka-Rönk. nkä

ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT. Tiina Pilbacka-Rönk. nkä ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT Tiina Pilbacka-Rönk nkä ? Hyvä ääni ni (Laukkanen, A-M.1999) A Se on kuultavissa. Kommunikatiivisesti tarkoituksenmukainen (riittävästi vaihtelua) Fysiologisesti tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Luonnolliset vs. muodolliset kielet

Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnollisia kieliä ovat esim. 1. englanti, 2. suomi, 3. ranska. Muodollisia kieliä ovat esim. 1. lauselogiikan kieli (ilmaisut p, p q jne.), 2. C++, FORTRAN, 3. bittijonokokoelma

Lisätiedot

TTS. Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech,

TTS. Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech, Tekstiä, plaa plaa, plaa Puhesynteesi (tekstistä puheeksi, engl. text-tospeech, TTS): Generoidaan tietokoneen avulla akustinen puhesignaali annetun tekstin perusteella. TTS HUOM: Vaikka nyt keskitytäänkin

Lisätiedot

S-äänteen harjoitteluohjeet

S-äänteen harjoitteluohjeet Puheterapia 1 (11) S-äänteen harjoitteluohjeet S-äänteen muodostaminen S-äänne muodostuu siten, että kieli on kourumaisena yläetuhampaiden takana hammasvallia vasten Kielen ja hammasvallin väliin jää siis

Lisätiedot

äänteiden tuottamista ntymistä tyypillisellä ja

äänteiden tuottamista ntymistä tyypillisellä ja Artikulaatioksi kutsutaan puheää äänteiden tuottamista ja käyttk yttämistä.. Se on myös äänteiden ääntymist ntymistä tyypillisellä ja tietyllä kohdalla äänt ntöväylää. Fonologia on oppi äänteist nteistä.

Lisätiedot

Katsauksia. Tarkekirjoituksen yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta'

Katsauksia. Tarkekirjoituksen yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta' Tarkekirjoituksen yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta' Siperian kielten tutkimuksen ongelmia Minkä tahansa kielen äänneopin tutkimuksessa on ennen pitkää ratkaistava kysymys siitä, miten asianomaista

Lisätiedot

Puhekorpukseet. Puhekorpukset ja puhetietokannat. Puhekorpus. Martti Vainio

Puhekorpukseet. Puhekorpukset ja puhetietokannat. Puhekorpus. Martti Vainio Puhekorpukset ja puhetietokannat Puhekorpus Puhekorpukset Martti Vainio Määritelmä: Puhutun kielen korpus (engl. spoken language corpus) on mikä tahansa kokoelma puheäänitteitä, joka on tietokoneen luettavassa

Lisätiedot

LOGOPEDIAN VALINTAKOE Nimi: Pitääkö väittämä paikkaansa? Rastita vastauksesi alla olevaan taulukkoon.

LOGOPEDIAN VALINTAKOE Nimi: Pitääkö väittämä paikkaansa? Rastita vastauksesi alla olevaan taulukkoon. LOGOPEDIAN VALINTAKOE 2005 Nimi: Henkilötunnus: Valintakoe kevät 2005: Kysymys 1 kirjasta Iivonen, A. & Aulanko, R. (toim.): Fonetiikan peruskäsitteitä. Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Clt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat. Ilmavirta. Artikulaatiotavat. Ilmavirta,)paine)ja)turbulenssi. Martti)Vainio)--)syksy).

Clt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat. Ilmavirta. Artikulaatiotavat. Ilmavirta,)paine)ja)turbulenssi. Martti)Vainio)--)syksy). Artikulaatiotavat Clt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat Martti)Vainio)--)syksy). 00/ Konsonantit)voivat)siis)vaihdella)artikulaatipaikan)mukaan)ja) sen)mukaan)ovatko)ne)soinnillisia)vai)eivät

Lisätiedot

Aistit ja kommunikaatio ARTIKULAATIO. Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT

Aistit ja kommunikaatio ARTIKULAATIO. Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT ARTIKULAATIO Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy 1 ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT Fonologinen häiriö =äännejärjestelmien, kielijärjestelmien ja ja äänteitä koskevien sääntöjen

Lisätiedot

2. PUHE ON IHMISEN LUONTAINEN KOMMUNIKAATIOMUOTO

2. PUHE ON IHMISEN LUONTAINEN KOMMUNIKAATIOMUOTO 2. PUHE ON IHMISEN LUONTAINEN KOMMUNIKAATIOMUOTO Osan 2 tavoitteena on valaista puheen ainutlaatuisuutta ihmisen luontaisena kommunikaatiomuotona. Se on ihmisen käyttk yttäytymispiirteistä ehkä ainoa,

Lisätiedot

L-äänteen harjoitteluohjeet

L-äänteen harjoitteluohjeet Puheterapia 1 (10) L-äänteen harjoitteluohjeet L-äänteen muodostaminen L-äänne muodostuu, kun kielen kärki koskettaa litteänä ja leveänä yläetuhampaiden takana sijaitsevan hammasvallin keskikohtaa Ilma

Lisätiedot

Varhainen leikki ja sen arviointi

Varhainen leikki ja sen arviointi Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset

Lisätiedot

MUSIIKILLISEN HARJAANTUMISEN JA MUSIIKILLISTEN ELEMENTTIEN EROTTELUKYVYN YHTEYS ENGLANNIN KIELEN FONEETTISEEN EROTTELUKYKYYN 7.

MUSIIKILLISEN HARJAANTUMISEN JA MUSIIKILLISTEN ELEMENTTIEN EROTTELUKYVYN YHTEYS ENGLANNIN KIELEN FONEETTISEEN EROTTELUKYKYYN 7. MUSIIKILLISEN HARJAANTUMISEN JA MUSIIKILLISTEN ELEMENTTIEN EROTTELUKYVYN YHTEYS ENGLANNIN KIELEN FONEETTISEEN EROTTELUKYKYYN 7. LUOKKALAISILLA SUOMENKIELISILLÄ NUORILLA Pro Gradu -tutkielma Musiikin laitos

Lisätiedot

Mari Wiklund RANSKAN

Mari Wiklund RANSKAN Mari Wiklund RANSKAN Ä Ä N T Ä M I S O P A S ISBN 978-951-792-720-8 Mari Wiklund Finn Lectura, 2015 Graafinen suunnittelu ja piirroskuvitus Susanna Appel Tämä teos on yhdistetty työ- ja oppikirja. Teos

Lisätiedot

NONVERBAALISTEN ORAALIMOTORISTEN TAITOJEN YHTEYS ARTIKULAATION TARKKUUTEEN

NONVERBAALISTEN ORAALIMOTORISTEN TAITOJEN YHTEYS ARTIKULAATION TARKKUUTEEN NONVERBAALISTEN ORAALIMOTORISTEN TAITOJEN YHTEYS ARTIKULAATION TARKKUUTEEN Kaisa Punkeri Logopedian pro gradu -tutkielma Toukokuu 2013 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Humanistinen tiedekunta

Lisätiedot

LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA

LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA Auli Pöyhönen Kandidaatintutkielma Musiikkikasvatus Jyväskylän yliopisto Kevätlukukausi 2014 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos

Lisätiedot

Ääntöväylän 3D- mallintaminen. TkT Daniel Aalto TYKS, Suu- ja leukasairauksien klinikka

Ääntöväylän 3D- mallintaminen. TkT Daniel Aalto TYKS, Suu- ja leukasairauksien klinikka Ääntöväylän 3D- mallintaminen TkT Daniel Aalto TYKS, Suu- ja leukasairauksien klinikka Tervehdys ryhmältämme! Turun yliopisto & TYKS: Prof. Risto- Pekka Happonen, Prof. RiiHa Parkkola, Dos. Tero Soukka,

Lisätiedot

Mik suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO. Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja

Mik suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO. Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja Mik Mikä sortaa äänen suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja Suomessa työskentelee runsaasti puhumista / äänenkäyttöä edellyttävissä ammateissa lähes 900 000 henkilöä (arvio

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ. önä INKER

OPINNÄYTETYÖ. önä INKER 20122 OPINNÄYTETYÖ Tanssinopettajan ääni Tanssinopetus puhetyö önä INKER I KANNN INEN TANSSII NOPETTAA JAN MAI STERIOHH JELMA TANSSINOPETTAJAN MAISTERIOHJELMA 20122 OPINNÄYTETYÖ Tanssinopettajan ääni Tanssinopetus

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Definiciones de términos finés 1

Definiciones de términos finés 1 Definiciones de términos finés 1 abdomen Vatsa subst. / / vatsat rintakehän ja lantion välissä selkärangan edessä sijaitseva alue (Lääketieteen termit) e.g. Vatsa jaetaan alueisiin, joiden perusteella

Lisätiedot

SGN-4010, Puheenkäsittelyn menetelmät Harjoitus 6, 18. ja

SGN-4010, Puheenkäsittelyn menetelmät Harjoitus 6, 18. ja SGN-4010, Puheenkäsittelyn menetelmät Harjoitus 6, 18. ja 21.2.2010 1. (Matlab, 2 pistettä) Vokaalit ja soinnilliset konsonantit ovat lähes jaksollisia ja niillä on äänihuulten värähtelystä johtuva perustaajuus.

Lisätiedot

Suukappaleharjoitus Vol.1

Suukappaleharjoitus Vol.1 q = 80 (rubato) Suukappaleharjoitus Vol. b mf (piano + suukappale) b (kielitä) b - - - - - - - - - - - - - - b b 5 (glissando) b w w w q = 0-05 Trumpet in Bb PLAY LEGATO PLAY WITH TONGE b mf n b n n b

Lisätiedot

Puhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003

Puhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003 Puhesynteesi Signaalin generointi Martti Vainio mailto:martti.vainio@helsinki.fi 11. huhtikuuta 2003 Signaalin generointi puhesynteesissä Kuinka tuottaa foneettisesta symbolisesta tiedosta jatkuvaa signaalia

Lisätiedot

RIKKINÄISISSÄ FARKUISSA OOPPERALAVALLE? KLASSISEN LAULUN JA POPULAARILAULUN EROISTA JA YHTÄLÄISYYKSISTÄ

RIKKINÄISISSÄ FARKUISSA OOPPERALAVALLE? KLASSISEN LAULUN JA POPULAARILAULUN EROISTA JA YHTÄLÄISYYKSISTÄ RIKKINÄISISSÄ FARKUISSA OOPPERALAVALLE? KLASSISEN LAULUN JA POPULAARILAULUN EROISTA JA YHTÄLÄISYYKSISTÄ Kimmo Riikonen Pro gradu -tutkielma Musiikkikasvatus Helmikuu 2013 Jyväskylän yliopisto 2 JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN

KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN Hanna Elo Logopedian pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Puheopin laitos Elokuu 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Hanna

Lisätiedot

Puhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38

Puhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesin historiaa Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein.

Lisätiedot

Puhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein

Puhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein Puhesynteesin historiaa Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein. 1900-luvulla

Lisätiedot

Ihmisen ääni fysikaalisena ilmiönä

Ihmisen ääni fysikaalisena ilmiönä Ihmisen ääni fysikaalisena ilmiönä Joonas Vatjus Kandidaatti tutkielma Oulun yliopisto 2016 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Ääni...... 3 2.1 Ääniaallot... 4 2.2 Äänen kulkeutuminen ja äänienergia...

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN

Lisätiedot

Puhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein

Puhesynteesin historiaa. Puhesynteesi. Historiaa: Kempelen. Historiaa: Kratzenstein Puhesynteesin historiaa Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein. 1900-luvulla

Lisätiedot

Puhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38

Puhesynteesi. Martti Vainio. Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto. Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesi Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puhesynteesi p.1/38 Puhesynteesin historiaa Mekaaniset synteesit: 1700-luvulla asiaa harrastivat Wolfgang von Kempelen ja Christian Kratzenstein.

Lisätiedot

Miten katson lapsen keuhkokuvaa

Miten katson lapsen keuhkokuvaa Miten katson lapsen keuhkokuvaa Käypä hoito -suositus Alahengitystieinfektiot (lapset) Raija Seuri 11.6.2014 Lapsen kuvan tulkinnassa muistettava Hengitysvaihe Huonoon sisäänhengitykseen voi liittyä tiivistymiä,

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Peruskäsitteet luonnollinen kieli on jonkin ihmisyhteisön kieli

Lisätiedot

R-äänteen harjoitteluohjeet

R-äänteen harjoitteluohjeet Puheterapia 1 (11) R-äänteen harjoitteluohjeet R-äänteen muodostaminen R ääntyy yläetuhampaiden takana, samassa paikassa kuin D-äänne. Kielen kärki lyö leveänä ja vähän kuppimaisena hammasvalliin, ja ulos

Lisätiedot

VÄITÖSKIRJOJA LAPSEN FONOLOGIASTA

VÄITÖSKIRJOJA LAPSEN FONOLOGIASTA Suuri suomi ruotsi-sanakirja. Helsinki: WSOY 1997. VIKS, ÜLLE 1992: Väike vormisõnastik. I: Sissejuhatus & grammatika. Väike vormisõnastik II: Sõnastik & lisad. Tallinn: Eesti Teaduste Akadeemia Keele

Lisätiedot

Uusia ajatuksia švaasta

Uusia ajatuksia švaasta Uusia ajatuksia švaasta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 44 Kielitieteen päivät Jyväskylä 18 20 toukokuuta 2017 Johdanto švaa (< hepr; tai harv svarabhakti < sanskr) on laajalti suomen murteissa esiintyvä,

Lisätiedot

Vfo254: Puhekorpusten käyttö

Vfo254: Puhekorpusten käyttö Aikataulu ja kurssin sisältö Puhekorpukset ja niiden käyttö Kurssi on jaettu luentoihin, joissa käsitellään seuraavia asioita: Puhekorpusten suunnittelu Vfo 254: Puhekorpusten käsittely Martti Vainio Puhedatan

Lisätiedot

MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa

MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa MAINOS Kreikan kielen historia 2. luento: Indoeurooppalaisesta kantakielestä kreikan murteiksi! Lyle Campbell (University of Utah)! 19.11. päärakennus, sali 12! klo 10-12: Are There Universals of Grammatical

Lisätiedot

Satusofia Kangasluoma LAULAJAN ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMIA

Satusofia Kangasluoma LAULAJAN ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMIA Satusofia Kangasluoma LAULAJAN ÄÄNENKÄYTÖN ONGELMIA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Taiteen yksikkö, Musiikin koulutusohjelma Toukokuu 2007 TIIVISTELMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Muodolliset kieliopit

Muodolliset kieliopit Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.

Lisätiedot

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille. Puheen analyysin viitekehys. Puhe ja Kommunikaatio. Puhe ja kommunikaatio (jatkoa)

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille. Puheen analyysin viitekehys. Puhe ja Kommunikaatio. Puhe ja kommunikaatio (jatkoa) Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Puheen analyysin viitekehys Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/43 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001

Lisätiedot

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/43 Puheen analyysin viitekehys S-114.770 Kieli kommunikaatiossa... Kevät 2001

Lisätiedot

Cervical auscultation Puheterapeutti Katriina Pirhonen Puheterapeutti Heli Äikäs

Cervical auscultation Puheterapeutti Katriina Pirhonen Puheterapeutti Heli Äikäs Cervical auscultation Puheterapeutti Katriina Pirhonen Puheterapeutti Heli Äikäs Historiaa Nielemisäänien kuuntelemista/tulkintaa Erilaisten fysiologisten tapahtumien ääni-ilmiöitä (yskäisy, nielaisu,

Lisätiedot

ÄÄNTÖBALANSSI-METODI LAULUNOPETUKSESSA. Hannele Valtasaari Pro gradu -tutkielma Musiikkitiede 13.8.2012 Jyväskylän yliopisto

ÄÄNTÖBALANSSI-METODI LAULUNOPETUKSESSA. Hannele Valtasaari Pro gradu -tutkielma Musiikkitiede 13.8.2012 Jyväskylän yliopisto ÄÄNTÖBALANSSI-METODI LAULUNOPETUKSESSA Hannele Valtasaari Pro gradu -tutkielma Musiikkitiede 13.8.2012 Jyväskylän yliopisto 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen tiedekunta Tekijä Author

Lisätiedot

MIELIKUVIEN KÄYTTÖ LAULUNOPETUKSEN TYÖVÄLINEENÄ

MIELIKUVIEN KÄYTTÖ LAULUNOPETUKSEN TYÖVÄLINEENÄ MIELIKUVIEN KÄYTTÖ LAULUNOPETUKSEN TYÖVÄLINEENÄ Leila Saari Pro gradu -tutkielma Musiikkikasvatus Syksy 2015 Jyväskylän yliopisto 2 Sisällysluettelo MIELIKUVIEN KÄYTTÖ LAULUNOPETUKSEN TUKENA 1 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Äänen koodaus automaattisessa puheentunnistuksessa

Äänen koodaus automaattisessa puheentunnistuksessa Äänen koodaus automaattisessa puheentunnistuksessa Roman Kossarev LuK-tutkielma Kuopion yliopisto Tieojenkäsittelytieteen laitos Toukokuu 2003 1 Tiivistelmä KUOPION YLIOPISTO, Informaatioteknologian ja

Lisätiedot

Puheen hyödyntäminen laulunopetuksessa

Puheen hyödyntäminen laulunopetuksessa KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Musiikin koulutusohjelma Oona-Marleena Talvensaari Puheen hyödyntäminen laulunopetuksessa Opinnäytetyö Helmikuu 2017 2 OPINNÄYTETYÖ Helmikuu 2017 Musiikin koulutusohjelma Tekijä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan

Lisätiedot

ÄÄNENMURROS JA LAULAMINEN Äänenmurrosvaiheessa olevan nuoren opettaminen

ÄÄNENMURROS JA LAULAMINEN Äänenmurrosvaiheessa olevan nuoren opettaminen ÄÄNENMURROS JA LAULAMINEN Äänenmurrosvaiheessa olevan nuoren opettaminen Paula Rautamaa Pro gradu -tutkielma Musiikkikasvatus Kevät 2012 Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen

Lisätiedot

Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä

Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä Fonetiikka ja fonologia p. 1/47 Fonetiikka ja fonologia Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä Martti Vainio Puhetieteiden laitos, Helsingin yliopisto FP1 Fonetiikan perusteet

Lisätiedot

Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä

Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä Puhe ja kommunikaatio Fonetiikka ja fonologia Fonetiikan asema semioottisesti ja fonologian peruskäsitteistöä Martti Vainio Puhetieteiden laitos, Helsingin yliopisto Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin

Lisätiedot

Ruotsin kielen perusopinnot suoritettuaan opiskelija. Ruotsin kielen perusopinnot suoritettuaan opiskelija

Ruotsin kielen perusopinnot suoritettuaan opiskelija. Ruotsin kielen perusopinnot suoritettuaan opiskelija 2132230 RUOTSIN KIELEN PERUSOPINNOT, 30 op Osaamistavoitteet Kaikki ruotsin kielen perusopintojen opintojaksot ovat pakollisia. Ruotsin kielen perusopintokokonaisuus (30 op) painottuu peruskielitaidon

Lisätiedot

LASTEN ÄÄNTEELLINEN KEHITYS: TUTKIMUSMETODOLOGIAA

LASTEN ÄÄNTEELLINEN KEHITYS: TUTKIMUSMETODOLOGIAA Puhe ja kieli, 28:4, 167 185 (2008) 167 LASTEN ÄÄNTEELLINEN KEHITYS: TUTKIMUSMETODOLOGIAA Katri Saaristo-Helin, Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto Tuula Savinainen-Makkonen, Oulun yliopisto Lasten äänteellisen

Lisätiedot

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Mitä puhe on? Fonetiikan perusteet kieliteknologeille Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Mitä puhe on? p.1/55 Tyypillinen ilmaus: 6 khz frequency 0 Hz 150 Hz F0 50 Hz 81 db intensity

Lisätiedot

Inhalare la voce imua äänessä

Inhalare la voce imua äänessä Antti Pakkanen Inhalare la voce imua äänessä Ajatuksia kokonaisvaltaisesta lauluäänen soinnista ja sen opettamisesta Metropolia Ammattikorkeakoulu Musiikkipedagogi Musiikin koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

CIBES PARALLEL TYYLIKÄS PORRASHISSI

CIBES PARALLEL TYYLIKÄS PORRASHISSI CIBES PARALLEL TYYLIKÄS PORRASHISSI 2 CIBES PARALLEL Parallel-porrashissi on kehitetty erittäin huolellisesti ja kaikki yksityiskohdat huomioiden, mikä näkyy sen ulkonäössä, toiminnallisessa ergonomiassa

Lisätiedot

Automaattiteoria diskreetin signaalinkäsittelyn perusmallit ja -menetelmät ( diskreettien I/O-kuvausten yleinen teoria)

Automaattiteoria diskreetin signaalinkäsittelyn perusmallit ja -menetelmät ( diskreettien I/O-kuvausten yleinen teoria) 1.6 Aakkostot, merkkijonot ja kielet Automaattiteoria diskreetin signaalinkäsittelyn perusmallit ja -menetelmät ( diskreettien I/O-kuvausten yleinen teoria) 1011 Input Automaton Output Automaatin käsite

Lisätiedot

Työn nimi Äänenhuollon hyvät käytännöt musiikinopettajan työssä Klusterianalyysi ääniongelmista, niiden ratkaisuista ja elintapatekijöistä

Työn nimi Äänenhuollon hyvät käytännöt musiikinopettajan työssä Klusterianalyysi ääniongelmista, niiden ratkaisuista ja elintapatekijöistä Kasvatustieteiden tiedekunta Musiikkikasvatuksen koulutus Tiivistelmä opinnäytetyöstä Tekijä Pöllänen Henna-Mari Työn nimi Äänenhuollon hyvät käytännöt musiikinopettajan työssä Klusterianalyysi ääniongelmista,

Lisätiedot

Talvikki Eerola. Ainutlaatuinen ääni Löytöretkellä ihmisääneen

Talvikki Eerola. Ainutlaatuinen ääni Löytöretkellä ihmisääneen Talvikki Eerola Ainutlaatuinen ääni Löytöretkellä ihmisääneen Metropolia Ammattikorkeakoulu Teatteri-ilmaisun ohjaaja Esittävän taiteen koulutusohjelma Opinnäytetyö 18.4.2012 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko

Lisätiedot

uv n, v 1, ja uv i w A kaikilla

uv n, v 1, ja uv i w A kaikilla 2.8 Säännöllisten kielten rajoituksista Kardinaliteettisyistä on oltava olemassa (paljon) ei-säännöllisiä kieliä: kieliä on ylinumeroituva määrä, säännöllisiä lausekkeita vain numeroituvasti. Voidaanko

Lisätiedot

Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Liite N: Kielivaatimukset

Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Liite N: Kielivaatimukset Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite N: Kielivaatimukset VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 JÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

Suomen d ja r sosiofoneettisessa kentässä

Suomen d ja r sosiofoneettisessa kentässä LIISA MUSTANOJA MICHAEL O DELL Suomen d ja r sosiofoneettisessa kentässä uomessa d ja r liittyvät tiiviisti toisiinsa ainakin siinä mielessä, että suomeen kuuluu eri kielimuotoja ja murteita, jotka eroavat

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

KANDIDAATINTYÖ. Lassi Heikkinen Ilkka Leinonen Antero Tossavainen

KANDIDAATINTYÖ. Lassi Heikkinen Ilkka Leinonen Antero Tossavainen KANDIDAATINTYÖ Lassi Heikkinen Ilkka Leinonen Antero Tossavainen SÄHKÖ- JA TIETOTEKNIIKAN OSASTO TIETOTEKNIIKKA 2008 KANDIDAATINTYÖ Suomenkielisen puhesyntetisaattorin toteuttaminen difonikonkatenaatiosynteesillä

Lisätiedot