Pegmatiittitutkimukset Kajaanin mlk :ssa ja Vuolijoen kunnan koillisosassa
|
|
- Elisabet Penttilä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 A K1STOKA M19 Koskee : Kajaani mlk R. Alviola Pegmatiittitutkimukset Kajaanin mlk :ssa ja Vuolijoen kunnan koillisosassa Kesällä 1970 Kajaanin mlk :ssa ja Vuolijoella suoritetut pegmatiittitutkimukset ovat jatkoa niille tutkimuksille, jotka aloitettiin valtiongeologi E. Aurolan määräyksestä kesällä 1969 Kajaanin mlk :n Koutaniemessä (raportti M17/ Kaj mlk-69/1/85). Tutkimuskohteena on ollut Kajaanin kaupungin lounais - ja eteläpuolella sijaitseva postkarjalainen (ikämääritys, O. Kouvo, Geologi 21964) graniittialue, johon liittyy berylli- ja kolumbiittipitoisia pegmatiitte - ja sekä muskoviittirikkaita albiittijuonia. Vuosina tutkittu alue, noin 18x25 km on suunnilleen kolmasosa Kajaanin lounais- ja eteläpuolella sijaitsevasta graniittialueesta (kuva 2, sivu 2). Kesällä 1970 tutki Kajaanin graniittialuetta geologi R. Alviolan ja kesäharjoittelija M. Oksaman muodostama työryhmä. Heidän tutkimansa alueet jakaantuvat seuraavasti : Kuva 1. Kesällä 1970 tutkittu alue 01 Oulu rvi 1 O i :Kouta Kartoittanut R.A lviola v ~~ 1 Fak~_ i/ KAJAA Kartoittanut M. Oksama v.1970 Kartoittaneet R.Atviola ja M.Oksama yhdessä v.1970 ~ r vm00 OTANMÅKI \T t\, ~, i i 10
2 2 Kuva 2. Vuosina 1969 ja 1970 tutkitut osat Kajaanin graniittialueesta / f J I I J f J. t I + + I f ~t + J,1 + I f f + + UOLIJOKI R OTANMÄKP +* Ii ~~ + ~' ; -_ J * JAA i Vuore i * * SR --*- -,k,k ; k * *. * h* / 1 Mom~ia * * * * +,-- 0 ~s 1 J 'l * *Murto / eki k h s of ---* * O * * * ~c~ / *~ --', - S S i (~ / * J f s r J J O r ` J I~ ~~* * f * * * * S *k ; 141 Nuosjärvi ' '.'... ~ \... Mustotanm f I, j \. f f Ko/mlsö I f S \ f f. ~) 'I r S \.. r J J f I S - * * * S I J S JQ vs S f S S JI 5 S.,\ * * : * k? ~Sukevo s ; 'f S S f J ti S S s J S Lao ajärvi S 5 ~~y~ Kattioperä W.W.Wilkmonin kivilajikartasto yksinkertaistaen 1 l* *I Nuorempi graniitti.... Emäksisiä kivilajeja I Vanhempi graniitti 6 Granii tigneissiä Kiitteliuske,-gneissi ja fylliitti v.1969 kartoitettu alue Kvartsiitti v.1970 kartoitettu alue km Kenttäkarttoina käytettiin topografikarttojen keskeneräisiä, 1 : mittakaavaisia työkopioita (lehdet , 06, 08 ja ) ja valmiita perus - karttoja, joiden mittakaava on 1 : (lehdet ja 12). Aikaisemmat tutkimukset W. W. Wilkman käsittelee Kajaanin graniittialuetta varsin yksityiskohtaisesti Suomen geologisen yleiskartan (l : ) lehti Kajaani, vuonna 1931 ilmestyneessä selityksessä. Julkaisussaan Geologische und Petrographische Untersuchungen im Kainuugebiete, vuodelta 1928 (Bull. Comm. geol. Finlande 78) Heikki Väyrynen tarkastelee lähinnä Kajaanin pohjoispuoleisen
3 3 alueen liuskemuodostumia. Veikko Pääkkönen käsittelee julkaisussaan Otanmäki the Ilmenite -Magnetite Ore Field in Finland (Bull. Comm. geol. Finlande 171) vuodelta 1956 myös Kajaanin graniittialuetta, mutta vain alueen luoteisinta nurkkausta. W. W. Wilkmanin mukaan Kajaanin graniittialue kuuluu postkalevalaisiin graniitteihin, jotka muodostavat laajoja massiiveja Oulujärven etelä-, pohjois- ja luoteispuolella. Näitä liuskemuodostumia lävistäviä postkalevalaisia eli postkarjalaisia graniitteja esiintyy koko karjalaisen poimutusvyöhykkeen alueella. Ne kuuluvat intrusiivisarjaan, joka alkaa ultraemäksisistä kivilajeista ja ulottuu kaikkien välivaiheiden kautta alkalirikkaisiin graniitteihin saakka (Heikki Väyrynen, 1954, Suomen kallioperä, sivu 181). Tutkimusalueen länsiosa, Vuoreslahden ja Vuottolahden välinen alue (liite 1) on W. W. Wilkmanin mukaan punaista mikrokliinigraniittia, jonka raekoko vaihtelee apliittimaisen ja pegmatiittimaisen välillä. Tutkimusalueen luoteis - nurkka, Varpaniemi ympäristöineen on W. W. Wilkmanin mukaan postkalevalaista graniittia vanhempaa graniittia, samanikäistä kuin Otanmäen ympäristön graniitti (vrt. kuva 2, sivu 2). Lisäksi hän on merkinnyt Suomen geologiselle yleiskartalle (1 :400000) lehti Kajaani, Kajaanin graniittialueen kohdalle yhden graniittigneissisulkeuman, useita sulkeumia kalevalaista gneis - siä ja yhden sulkeuman kalevalaista metabasiittia. Tutkimusalueen kivilajit Gneissit Kajaanin graniittialueella tavataan yleisesti gneissisulkeumia, paikoin varsin runsaastikin kuten esim, alueen länsiosassa, Maunuksenmäen alueella (paljastumakartta, liite 1). Vallitseva gneissityyppi tutkimusalueella on har - maa kiillegneis si. Vaalean tai tumman harmaata kiillegneis siä, paikoin kiilleliusketta esiintyy graniittialueen koillis- ja pohjoispuolella sekä graniittialueen länsiosassa. Graniittialueen länsiosan harmaassa kiillegneississä on yleisesti tummia sarvivälkepitoisia tai amfiboliittisia välikerroksia. Kirkkoniemen ja Lapinniemen eteläosan rantapaljastumilla nähdään, miten tummat välikerrokset ovat poimuttuneet kauniiksi pystypoimuiksi, joiden
4 4 amplitudi vaihtelee 20 cm :stä noin yhteen metriin. Graniittipaljastumilla nähdään usein, miten gneissisulkeumaa ympäröivä punainen graniitti on suuntautunut, jopa liuskeutunut. Näin syntyneen graniittigneissin, "kontaktigneissin" liuskeisuus on sama kuin sulkeuman gneissinkin. Tutkimusalueen luoteisosassa sijaitsevan Isokankaan paljastumat ovat pääasiassa vaalean punertavaa, selvästi liuskeista gneissiä. Gneissi on hienorakeista ja kvartsiittimaista. Tummat mineraalit puuttuvat lähes kokonaan. Sen sijaan kivessä on harvakseltaan tummia, sarvivälke - ja epidoot - tipitoisia juovia. Tutkimusalueen itäosassa, Olliskanvaaran alueella gneissi on harmaata, juovaista, heikosti liuskeista sarvivälkegneissiä. Kva rt s Iitti Liitteenä olevan paljastumakartan alueelta on tavattu kvartsiitteja neljästä eri kohdasta : - Maunuksenmäen lounais puolelta (useita paljastumia) - Paljakankallioilta Koutaniemestä (kolme paljastumaa) - Kattilajärven lounaispuolelta Koutaniemestä (kolme paljastumaa) - Huuhkajanvaaralta, alueen itäreunasta (kaksi paljastumaa) Kvartsiitti on väriltään harmaata-punertavan harmaata. Värin vaihtelu johtuu lähinnä maasälpäpitoisuuden vaihtelusta. Kvartsiitti on selvästi liuskeista ja kerroksellista. Lähes puhtaat kvartsikerrokset, joissa on maasälpää ehkä 5 % vuorottelevat maasälpärikkaiden kerrosten kanssa, joissa on maasälpää lähes 50 %. Maasälpä on pääasiassa kalimaasälpää. Maunuksenmäen lounaispuoleisilla paljastumilla nähdään pegmatiittigraniitin leikkaavan kvartsiitin kerroksellisuuden ja liuskeisuuden kulkua. Esimerkiksi Vuolijoen ja Kajaanin mlk :n rajalla sijaitsevalla paljastumalla on kvartsiitin ja pegmatiittigraniitin kontakti hyvin nähtävissä. Kontaktia lähestyttäessä pienenee pegmatiittigraniitin raekoko noin 20 cm :n matkalla 10 mm: stä noin 1 mm :iin, Kvartsiitti muuttuu kontaktin kohdalla hyvin hienorakei-
5 5 seksi ja lasimaiseksi. Samalta paljastumalta löytyneessä irtolohkareessa nähdään osittain sulaneita kvartsiittikappaleita pegmatiittigraniitissa. Ultraemäksiset kivet Tutkimusalueelta on tavattu ultraemäksisiä kiviä kolmelta eri paljastumalta : Ounaksen kylän koillispuolelta ja kaakkoispuolelta sekä Maunuksensuon länsireunasta. Lisäksi on löydetty kaksi ultrae.mäksisen kiven irtolohkaretta, jotka eivät todennäköisesti ole peräisin em. paljastumilta. Toinen irtolohkareista on löytynyt Koutaniemen Paljakankallioilta ja toinen noin 1 km Maunuksenmäestä länteen. Kajaanin graniittialueella sulkeumina esiintyvät ultraemäksiset kivet ovat enimmäkseen serpentiinikiviä. Ohuthieessä nähdään, että serpentiinin joukossa on relikteinä oliiviini- ja tremoliittikiteiden fragmentteja. Toinen päätyyppi on tremoliittiserpentiinikivi, jossa on serpentiinin lisäksi tremoliittia ja talkkia. Tremoliitin serpentiiniytyminen ja talkkiutuminen on ilmeisesti jäänyt puolitiehen. Tremoliittiserpentiinikivi on paikoin rapautunut noin yhden senttimetrin syvyyteen. Tässä rapautumiskuoressa on pehmeäkuituista tremoliittiasbestia. Sekä serpentiinikivessä että vähemmän serpentiiniytyneessä tremoliittiserpentiinikivessä on ohuthieessä mustana tai punertavan ruskeana näkyvää malmimineraalia. Ounaksen kaakkoispuolella sijaitsevilla serpentiniittipaljastumilla nähdään myös tumman vihreää kloriittikiveä, jossa on runsaasti 1-3 mm :n läpimittaisia, omamuotoisia magnetiittikiteitä. Kaikki kolme serpentiniittipaljastuma-aluetta sattuvat aeromagneettisella kartalla joko positiiviseen anomaliaan ta anomalian reunalle. Kiven magnetiittipitoisuuden huomioonottaen on luonnollista, että sen kohdalla on positiivinen magneettinen anomalia. Graniitti Kesällä 1969 Koutaniemessä suoritettujen pegmatiittitutkimusten jälkeen näytti siltä, että pegmatiittigraniittia esiintyy lähellä kiillegneissin ja
6 6 graniittialueen kontaktia. Kontaktista etelään päin eli kohti graniittialueen keskusta raekoko pienenee. Kesällä 1970 suoritettujen tutkimusten jälkeen voidaan todeta, että edellä sanottu pitää paikkansa paitsi Koutaniemen myös Koutaniemen itäpuolella sijaitsevan Parkinniemen suhteen. Sen sijaan tutkimusalueen länsiosassa ei tällaista säännönmukaista raekoon muutosta ole havaittavissa. Liitteenä olevalla paljastumakartalla esiintyy graniitteja pääasiassa kahdella alueella : - Kontiosuon ympäristössä, johon kuuluvat Koutaniemen ja Parkinniemen eteläosa, Olliskanvaara, Huuhkajanvaara, Mustankangas, Teerivaara ja sen kaakkois- sekä eteläpuolella olevat paljastumat. Kontiosuon graniitista käytetään nimeä Koutaniemen graniitti. - Varpaniemen - Itärannan alueella. Tästä graniittityypistä käytetään nimeä Varpaniemen graniitti. Kontio suon ympäristön graniitti eli Koutaniemen graniitti on punainen, hie - norakeinen graniitti, jonka raekoko vaihtelee 1-10 mm :iin, mutta on yleensä 1-3 mm. Hienorakeisessa graniitissa on aina lisäksi karkearakeisempia pegmatiittigraniittiosueita ja siellä täällä jopa 10cm :n läpimittaisia kirjomaasälpäkiteitä. Koutaniemen graniitille on luonteenomaista kaksikiilteisyys ja lisäksi kiilteen vähyys. Biotiitti on miltei poikkeuksetta pääkiille, mutta yleensä graniitissa on myös vähän muskoviittia. Kuitenkin kiille on miltei aksessorinen mineraali Koutaniemen graniitissa. Koutaniemen graniitti ei ole yleensä suuntautunutta paitsi gneissisulkeumien ympäristössä. Tällöin graniitti voi olla jopa liuskeista. Liuskeisuuden kulku ja kaade ovat samat kuin sulkeumien gneissin. Koutaniemen eteläosassa graniitissa on hyvin kehittynyt vaakarakoilu. Usein ovat muutkin rakoilusuunnat siinä määrin kehittyneet, että graniitista on lohkeillut suoraluuimaisia paasia kuten esim. Purovaaran ja sen ympäristön palja stumilla.
7 7 Koutaniemen graniitissa esiintyvät seuraavat mineraalit : - punainen kalimaasälpä - vaaleampi plagioklaasi An vaalean ruskea kvartsi - biotiitti ja vähemmän muskoviittia - satunnaisesti punaista granaattia ja magnetiittia Muskoviitti esiintyy paitsi tavalliseen tapaan kiillepinkkoina myös tähkämäisinä kimppuina eli ns. sädemuskoviittina kuten Pohjanmaan pegmatiittialue illakin. Muskoviittirikkaassa graniitissa on runsaammin granaattia kuin biotiittivaltaisessa graniitissa. Varpaniemen -Itärannan alueen graniitti eli Varpaniemen graniitti on tummahkon punainen, hienorakeinen graniitti, jonka raekoko vaihtelee 1-5 mm : iin, mutta on yleensä 1-2 mm. Varpaniemen graniitti on raekooltaan homogeenisempi kuin Koutaniemen graniitti. Karkearakeisempia osueita, joissa raekoko on noin 5 mm tavataan vain satunnaisesti. Niiden yhteydessä on siellä täällä joitakin 1-2 cm :n läpimittaisia maasälpärakeita. Varpaniemen graniitille on luonteenomaista yksikiilteisyys ja kiilteen runsaus verrattuna kiilteen määrään Koutaniemen graniitissa. Kiilteenä on biotiitti, joka antaa graniitille tummahkon punaisen värin. Varpaniemen graniitti on heikosti suuntautunut, pilsteinen. Biotiittisuomut ovat asettuneet suurin piirtein yhdensuuntaisesti. Varpaniemen graniitista on tavattu seuraavat mineraalit : - punainen kalimaasälpä - vaaleampi plagioklaasi An vaalean ruskea kvartsi - biotiitti - vähän magnetiittia Ohuthieessä voidaan nähdä mustanruskean biotiitin lisäksi satunnaisesti vihreää
8 8 biotiittia. Biotiitti on yleisesti muuttunut reunoiltaan muskoviitiksi ja kloriitikisi, joskus epidootiksi. Plagioklaasi on serisiittiytynyttä. Epidoottia voi nähdä Varpaniemen graniitissa paljain silminkin. Varpaniemen Palokankaan eteläisimmällä paljastumalla graniitissa on cm leveitä ruhjevyöhykkeitä, joissa nähdään vaalean vihertävää, massamaista epidoottia. Pegmatiittigraniitti Edelläselostettujen graniittialueiden ympärillä on varsin epähomogeeninen, karkearakeisempi graniittinen vyöhyke, pegmatiittigraniittivyöhyke. Epähomogeenisuutta aiheuttavat ensinnäkin pegmatiittigraniittialueella tavattavat lukuisat sulkeumat ja toiseksi vaihtelut pegmatiittigraniitin värissä, raekoossa ja koostumuksessa. Pegmatiittigraniitti on väriltään yleensä vaalean punaista - punaista, harvoin valkeata tai siniharmaata. Sen raekoko on tavallisesti 1-3 cm, mutta saattaa olla satunnaisesti suurempikin, jopa lähes 10 cm. Lisäksi pegmatiittigraniitissa on yleisesti 1-2 m2 :n kokoisia kirjomaasälpäosueita, joissa raekoko on cm. Toisaalta lähes jokaisella pegmatiittigraniittipaljastumalla on myös hienorakeisia, graniittisia osueita. Pegmatiittigraniitti on tavallisesti kaksikiilteistä ja biotiitti on pääkiille. Sarvivaaran ja Pirunvaaran ympäristön pegmatiittigraniiteissa muskoviitti on poikkeuksellisesti pääkiille. Tutkimusalueella on lähes jokaisella havaintoalueella suoritettu yksi tai useampia värjäyskokeita. Allekirjoittaneen kenttäkäyttöön soveltaman värjäysmenetelmän avulla (R.Alviola, Geologi 81970) on tutkittu kalimaasälvän esiintymistä Kajaanin graniittialueen kivilajeissa. Lukuisien pegmatiittigraniittipaljastumilla suoritettujen värjäyskokeiden perusteella on voitu todeta, että pegmatiittigraniitissa K :Na vaihtelee suuresti. Paikoin pegmatiittigraniitissa on kalimaasälpää enemmän kuin plagioklaasia, paikoin on vain vähän kalimaasälpää plagioklaasin joukossa. Kun värjätyt alueet ovat olleet yleensä 1-2 dm 2 :n suuruisia on kokonaiskuvan muodostaminen vaikeata. Koutaniemen alueelta vuonna 1969 koottujen pegmatiittigra-
9 9 niittinäytteiden alkalianalyysin mukaan (K 2 0 :Na 20=2,45 :6,61) pegmatiittigraniitti on plagioklaasivaltaista. Tutkimusalueen länsiosassa on pegmatiittigraniitissa runsaasti gneissi- ja kvartsiittisulkeumia. Pegmatiittigraniitti ei ole kuitenkaan suuntautunut näiden sulkeumain yhteydessä, vaan kuten edellä on selostettu leikkaa, jopa breksioi niitä. Tutkimusalueen koillisosassa, Parkinniemellä kontaktisuhteet ovat erilaiset. Täällä pegmatiittigraniitti on selvästi suuntautunut gneissisulkeumien yhteydessä. Pegmatiittigraniitista on todettu seuraavat mineraalit : - vaalean punainen, harvemmin väritön tai valkea plagioklaasi An punainen tai vaalean punainen, harvoin valkea tai siniharmaa kalimaasälpä - vaalean ruskea tai harmaa kvartsi - biotiitti, joka on tavallisesti pääkiille, mutta muskoviittiakin on vähän. Kuitenkin Koutaniemen ja Parkinniemen alueella muskoviitti on pääkiille kuten edellä on mainittu. - pegmatiittigraniitin hienorakeisimmissa ja muskoviittirikkaammissa tyypeissä on usein vähän punaista granaattia - biotiittivaltaisissa tyypeissä on satunnaisesti vähän magnetiittia. Tutkimusalueen länsiosassa, Ounaksen kylän itäpuoleisilla pegmatiittigraniittipaljastumilla on biotiitin asemesta tummina mineraaleina kloriittia ja magnetiittia. Teollisuus mine raalie siintymät Vuonna 1970 suoritetuissa kenttätutkimuksissa ei Kajaanin graniittialueelta tavattu kompleksipegmatiittisia osueita eikä muskoviittirikkaita juonia. Kun Kajaanin graniittialueesta on tutkittu suunnilleen kolmasosa voidaan todeta, että kompleksipegmatiittisia osueita ja muskoviittirikkaita juonia on tavattu ainoastaan läheltä kiillegneissin ja graniittialueen kontaktia. Tähän mennessä tällaisia osueita ja juonia on löydetty vain Kajaanin mlk :n
10 Koutaniemestä, Paljakankallioilta (vuonna 1969), noin 1/2 km gneissin ja graniitin kontaktista. graniittialueelle päin. Kesällä 1970 suoritetuissa kenttätutkimuksissa pyrittiin myös selvittämään, onko tutkimusalueella laaja-alaisia kalimaasälpärikkaita graniitti- tai pegmatiittigraniittityyppejä eli ekonomisia maasälpäesiintymiä. Tässä mielessä Kajaanin graniittialueella tehtiin lukuisia kalimaasälvän värjäyskokeita. Kokeet osoittivat, kuten edellä on selostettu, pegmatiittigraniittien kaliumnatriumsuhteen vaihtelevan suuresti. Tutkimusalueen graniitit olivat tässä suhteessa homogeenisempia kuin pegmatiittigraniitit. Pelkästään värjäyskokeiden avulla ei maasälpäesiintymän kalium-natriumsuhdetta voi todeta. Värjätyt alueet ovat liian pieniä verrattuna koko esiintymän pinta-alaan, jotta voitaisiin muodostaa luotettava kuva maasälpäesiintymän kalium-natriumsuhteesta. Sitä paitsi pertiittinen kalimaasälpä sisältää aina huomattavia määriä albiittia pääasiassa pertiittijuovina, mutta myös kiinteänä liuoksena. Albiitin määrä pertiittisessä kalimaasälvässä vaihtelee graniittiluokan kivissä % :iin. Kalimaasälvän albiittipitoisuutta ei voi määrittää värjäyskokeilla. Luotettavimman kuvan albiitin määrästä antaa kalimaasälvän kemiallinen analyysi. Samaten maasälvän rautapitoisuus on edelleen määrättävä kemiallisella analyysillä. Kuitenkin värjäyskokeiden perusteella voidaan jo kentällä arvioida kalimaasälvän määrää tutkittavassa maasälpäe siintymäs sä. Kesällä 1970 tutkitulta Kajaaningraniittialueen osalta valittiin kolme näytettä kaliumin, natriumin ja rautapitoisuuden määrittämistä varten. Yksi näytteistä on pegmatiittigraniittia tutkimusalueen länsiosasta, Myllykallion alueelta (10/RA/70) ja muut kaksi graniittinäytteitä. Toinen graniittinäyte on Koutaniemen graniittityyppiä (37/RA/70), näyte on otettu Teerivaaran kaakkoispuoleisilta graniittipaljastumilta. Toinen graniittinäyte edustaa Varpaniemen graniittia (53/RA/70) ja näyte on otettu Varpaniemen Palokankaan paljastumilta.
11 Taulukko 1. Analyysejä Kajaanin graniittialueelta. Analysoinut R. Saikkonen K20 Na 20 K2O :Na20 Fe 20 3 tot. 10/RA./70 9,44 % 2, 26% 4, 2 :1 0, 33 % 37/RA/70 4,37 " 4, , 0 :1 0,31 " 53/RA/70 4, 84 " 3, , 4 :1 1,92 " Pegmatiittigraniittinäytteessä (10/RA/70) ja Koutaniemen graniittityyppiä olevassa graniittinäytteessä (37/RA/70) on rautapitoisuus samaa suuruusluokkaa kuin Koutaniemen alueelta vuonna 1969 analysoiduissa graniitti- ja pegmatiittigraniittinäytteissä (raportti M17/Kaj mlk -69/1/84, sivu 13). Sen sijaan Varpaniemen graniitin rautapitoisuus on huomattavan korkea, mikä johtunee sen suuremmasta biotiitti- ja magnetiittipitoisuudesta (vrt sivu 7 ). Nyt analysoitujen graniittinäytteiden K :Na on samaa suuruusluokkaa analyysitarkkuuden ( + 5 %) puitteissa kuin vuonna 1969 analysoidussa Koutaniemen graniittinäytteessä nro 1, joka sisälsi näytteitä kuudelta eri graniittipaljastumalta Koutaniemessä. Analysoidussa pegmatiittigraniittinäytteessä K 2O :Na 2 0 on poikkeuksellisen korkea 4, 2 :1. Kaliumin ja natriumin määrä ja runsaussuhde sekä rautapitoisuus ovat analysoidussa näytteessä samaa suuruusluokkaa kuin parhailla tunnetuilla pegmatiittigraniittialueilla esimerkiksi Alajärvellä. Vaikka analyysitulos onkin erittäin lupaava on muistettava, että se edustaa vain yhtä pistettä Myllykallion alueen pegmatiittigraniittipaljastumilla ja kuten edellä on mainittu, Kajaanin alueen pegmatiittigraniitit ovat epähomogeenisia. Näinollen Myllykallion alueella olisi siirryttävä detaljiluontoiseen tutkimukseen ; kartoituksineen, näytteenottoineen, ja analyyseineen. Tähän mennessä Kajaanin graniittialueella suoritettujen tutkimusten mukaan näyttää siltä, että ekonomisia maasälpäesiintymiä etsittäessä päähuomio olisi kiinnitettävä alueen pegmatiittigraniitteihin. Tosin pegmatiittigraniitit ovat
12 epähomogeenisia ts. K :Na vaihtelee niissä suuresti, mutta samalla niihin näyttää kuuluvan myös erittäin kaliumrikkaita tyyppejä, joiden alueellisesta laajuudesta ei kuitenkaan tutkimusten tässä vaiheessa voida sanoa mitään varmaa. Vaikka Kajaanin graniittialueen graniit set kivilajit ovat ainakin tähänastisten tutkimusten mukaan homogeenisempia kuin pegmatiittigraniitit ne ovat myös kaliumköyhempiä. K 2O :Na 20 on niissä 1 :1 tai vähemmän. Sitäpaitsi Varpaniemen graniitin rautapitoisuus on huomattavan korkea verrattuna tutkimusalueen muihin graniittityyppeihin. Otaniemessä maaliskuun 1 p :nä 1971 Geologi Reijo Alviola
13
TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
Lisätiedotsuorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
LisätiedotSotkamon Kalliojärven pegmatiittialueen tutkimukset vuosina
M 19/3433/-71/1/85 Koskee : 3433 01, 04 3344 03, 06 otkamo R. Alviola 15.4.-71 otkamon Kalliojärven pegmatiittialueen tutkimukset vuosina 1969-1970 Kajaanin talousalueen teollisuuskiviä ja -mineraaleja
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O 3991/1, SUORITETUISTA TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSISTA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3308 1(7) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2024/-93/1/85 Tammela Kietyönmäki Reijo Alviola 31.3.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotOEOLOOINEN YLEISKARITA
GEOLOOINEN TOIMISTO SUOMEN OEOLOOINEN YLEISKARITA LEHTI D 3 JOENSUU VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNEET BENJ. FROSTERUS JA W. W. WILKMAN 70 KUVAA. 4 KARTTAA JA 8 TAULUA HELSINKI 1920] VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
LisätiedotGEOLOGINEN YLEISKARTTA
GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI D 4 NURMES VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT W. W. WILKMAN 40 KUVAA JA 5 KARTTAA HELSINKI 1921 GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotSELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten
LisätiedotOUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982
9 020/2121, 2112/~~~/1982 J-P Perttula/PAL 8.6.1983 1 (6) Olen suorittanut kartoitustoita karttalehtien 2121 02C, 2121 10B, 2112 06A-D ja 2112 09A-D alueilla seuraavasti. 2121 02C -1ehdella Kiikoisissa
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
LisätiedotPEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).
LisätiedotRadioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.
M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
LisätiedotKalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.
M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Kallioper%kartoitus suoritettiin Teuvan ja Narpion kuntien rajamailla elokuussa 1982, Siella tehdyt havainnot ovat numerosarjaa 1-KPN - 85-KPN, Karttapohjana on kaytetty
Lisätiedotkvartsidioriittia,vglimuoto kvartsidioriitin ja myloniitin
Y[eta&teknikko Sulo PUinen oli llhett-t Ahlaisten pitiju Lampin kylhsta Poriin radioaktiivisia a&ytteit&,joisaa todettiin olevan uraania,parhaaesa 0.14$. Keaglla 1957 V.O,pohjanlehto $a P,Lammi suorittivat
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotM/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953
M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotAlustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953
M/17/Yt-53/2 Ylitornio V. Yletyinen Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
Lisätiedotv. 19~ ~ IC~{A, va, I-:Ii t:<..., /1h/3 10 I O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l ,21/./ 01 ft,(,fk" ~""~ a,1" c...
v. 19~ ~ /1h/3 10 I,21/./ 01 O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l IC~{A, va, I-:Ii t:
LisätiedotOUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~
9 OUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~ 0 K MALMINETSINTX Martti Yrjöla/LAH 23.9.1982 1(8) KIIHTELYSVAARAN, OSKOLANKOSKEN (4241 07) GEOLOGINEN KARTOITUS KESALLA 1982 Sivu 2 (0 7 Sijainti 1 : 400
LisätiedotM/17/Yt-45/1 Ylitornio, Uomavaara O. Vaasjoki, Selostus Uomavaaran alueella suoritetuista malmitutkimuksista syyskesällä 1945.
M/17/Yt-45/1 Ylitornio, Uomavaara O. Vaasjoki, 10.10.1945 Selostus Uomavaaran alueella suoritetuista malmitutkimuksista syyskesällä 1945. Selostuksen pohjana käytetyt kartat: K 1 = Suomen geologinen yleiskartta,
LisätiedotKivilaj ien kuvaukset
1 Xartoitusalueena karttale?!den 2014 09 A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12
LisätiedotM 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN
LisätiedotM/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948
M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola 3.2.49 Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948 Tutkimusten aihe Geologisen yleiskartoituksen yhteydessä oli maist. A. Enkovaara löytänyt Kuivaniemen Jokikylästä
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
LisätiedotEavaintoja Pyhäjärven alueen kallioperasta Pieksämaen maalaiskunnassa.
Eavaintoja Pyhäjärven alueen kallioperasta Pieksämaen maalaiskunnassa. Paljastumasuhteet. Paljastumia on yleensä suhteellisen viihän ja usein ne ovat kooltaan pieniä. Sensijaan lohkareita, joiden 3 koko
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKallioperän kartoituskurssi
Itä-Suomen yksikkö 59/2012 18.6.2012 Kuopio Kallioperän kartoituskurssi Kangasniemi 14.-25.5.2012 Perttu Mikkola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 59/2012 18.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
Lisätiedot0 Granii tit: KARTOITETUT ALUEET ALUEEN KIVILAJIT
Kenttätyöt Laukaan alueella suoritettiin ajalla 1.6.-29.8. Työ oli,pä3asiassa kallioperskartoitusta. Lisäksi teimme hiukan lohkare-etsintää sekä mittasime kartoitettuja alueita skinti~lometrillä. 28.7.-2.8.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI Jarmo Nikander
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI 31.01.2000 Jarmo Nikander POKA-KAIRAUKSET VIHANNIN KESKUSTAN LUOTEISPUOLELLA VIHANNIN, RUUKIN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee 3122 06 Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen 19.12.1988 LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
LisätiedotRAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA
ARK 5 i C,", PALE M 19/3314/76/1/10 Koskee 3314 06 Pielavesi Elias Ekdahl 1976-12-30 53 RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA TUTKIMUSKOHTEET Vuonna 1974 Pohjois-Pielavedellä
Lisätiedot1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI
l 1 MALMINETSINTA l I ESITUTKIMUSRAPORTTI RAUTAR KK' OY Esitutkimukset Ranuan Kelan kylä%.o 7/77 alueella ja ympäristössä kesällä 1976 TUTKIMUSALUE Kelan kylä LAATIJA V. Makkonen JAKELU KUNTA RANIIA LAAT.PVM
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee 3812 08 Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen 21.11.1983 MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE 1 Professori Herman Stigzeliukselta saatiin syksyllä 1983 tutkittavaksi
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotSELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976
M 19/3834/-78/3/10 Liittyy 3843 4812 4821 Inari, Nellimö Veikko Helppi 19.12.1978 SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976 Johdanto Geokemian osaston kenttäryhmä suoritti kesällä
LisätiedotKuva 1. Kairauskohteiden - 3 -
Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen
LisätiedotKvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar
Kartoitusalueen vallitsevina kivilajeina ovat kvartsi- dioriitit, kiillegneissit ja' im~iboli~neissit, jotka esiintyvat pitkina, kapeahkoina vyohykkeina. Luonnolli- sesti kooltaan epamaaraiset, raekooltaan
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala
RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero
LisätiedotKallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006
K21.42/2006/3 Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 Raporttiyhteenveto Espoo 29.05.2006 Pekka Sipilä Geologian tutkimuskeskus Sisällys 2 Yhteenveto toiminnasta... 3 Raportti alueelta 1...
Lisätiedotv. tyinen 18 1rrfi ja yhteytta si~~e haittaa Tengelion joes8a oleva huonokuntoinen 56/1 ista"
56/1 v. tyinen ista" Aiheen malmitutkimuksiin Ylitornion Kivilompolossa sai geologinen tutldmuslaitos rakennusmestari Ao Lemisen ja herra Mo Hautalan lahettamista molybdeenihohdepitoisista naytteista"
LisätiedotKENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA
O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee
LisätiedotMIKKELI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA VUORILAJIKARTAN GEOLOGINEN TOIMISTO SELITYS LEHTI C 2 BENJ. FROSTERUS HELSINKI 1903 ARVID PÖNNELIN TEHNYT
GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI C 2 MIKKELI VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT BENJ. FROSTERUS SUOMENTANUT ARVID PÖNNELIN 27 KUV. JA 2 TAULULLA HELSINKI 1903 KUOPIO 1903. K. MALMSTRÖM'IN
LisätiedotEtelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen
Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen 23.01.2001 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SAUVON KUNNASSA SIJAITSEVAN JÄRVENKYLÄN KALSIITTIKIVIESIINTYMÄN (VALTAUSALUEET JÄRVENKYLÄ JA JÄRVENKYLÄ
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
Lisätiedot30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
Lisätiedot1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotYHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3132/-84/1/10 Savitaipale Boris Lindmark 16.02.1984 SCHEELIITTITUTKIMUKSET SAVITAIPALEELLA KESÄLLÄ 1982 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia
LisätiedotM/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause
M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.
LisätiedotFLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA
M 19/3742/-80/1/10 Koskee 3742 04 SODANKYLÄ Kari A. Kinnunen 1980-2-22 FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA Tiivistelmä Palokiimaselän juonikvartsi sisältää
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/-90/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/-90/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 21.12.1990 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN NILAKAISESSA 1989 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotM 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa
/\ 1\S ; KAP PALE M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson 31.7.1989 Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen mineralogiaa ja petrografiaa 5 Taulukko 1. Mikroanalyyseja näytteestä M5.8/84,
LisätiedotOUTOKUMPU OY 015, 020/ , 05/MLP/1984 MALMINETSINTX
OUTOKUMPU OY 05, 020/424 04, 05/MLP/94 MALMINETSINTX Marjatta Parkkinen/LAP 2.2.94 ( 2).. ' '""\\ ~ ).J PARIKKALAN KINNARNIEMEN (424 04, 05) AU-KANSANNAYTEAIHEEN TUTKIMUKSET KESALLA 94. '"' - Sijainti
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKINUSKESKUS M 06/3433/-91/1/10 SOTKAMO NÄRHINIENI Timo Heino 9.5.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA NÄRHINIEMI 1 KAIV. REK. N:O 4007 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
LisätiedotHavaintoja Kangasniemen pitäjän
Havaintoja Kangasniemen pitäjän 1 STRUALAN KYLLN KALLI OPS~STA. Tutkimukset. Istrualan kylässä on mv. Reino Kuitusen löytiimien kiisuuntumien perusteella suoritettu kallioperiikartoitusta ja lohkare-etsintä%
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 11.7/3142/-80/1 Mikkelinmlk Korpijärvi-Mietiäinen Ossi Ikävalko
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 11.7/3142/-80/1 Mikkelinmlk Korpijärvi-Mietiäinen Ossi Ikävalko 04.09.1980 SELOSTUS KORPIJÄRVI-MIETIÄINEN ALUEEN KALLIOPERÄN TUTKIMUKSISTA KESÄLLÄ 1980 2 1. YLEISTÄ 1.1. Tutkimusalue
LisätiedotPerustuu Suomen Geologisen Seuran geokemian symposiumissa pidettyyn esitelmaan.
- r - Ilmari Haapala 1973-04 -25 HAVAINTO JA RAPAKIVIGRANIITTIEN TINA - JA BERYLLIUM- PITOISUUKSISTA Perustuu Suomen Geologisen Seuran geokemian symposiumissa 9.11.1972 pidettyyn esitelmaan. On vanhastaan
LisätiedotSINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o 4789/1) JA VEHKALAMPI 2 (kaiv.rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M 06/3313/94/1/10 TERVO Vehkalampi Jarmo Nikander 4.2.1994 SINKKI-KUPARIMALMITUTKIMUKSET TERVON KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA VEHKALAMPI 1 (kaiv.rek. N:o
LisätiedotSuomen geologinen kartta
Suomen geologinen kartta 1 :100000 Kallioperakartan selitykset 4222 Outokumpu 4224 Polvijarvi 4311 Sivakkavaara Outokummun, Polvijarven ja Sivakkavaaran kartta-alueiden kalliopera Summary : Precambrian
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
LisätiedotRAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3334/80/1/10 Koskee Rautavaara E. Sipilä MALMITUTKIMUKSIA KORPIMÄEN VALTAUSALUEILLA KORPI 1-2.
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3334/80/1/10 Koskee 3334 12 Rautavaara E. Sipilä 03.12.1980 MALMITUTKIMUKSIA KORPIMÄEN VALTAUSALUEILLA KORPI 1-2. - 3 - JOHDANTO Rautavaara ympäristöineen on ollut malminetsijöiden
LisätiedotKallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä
Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta
LisätiedotParhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"
O U T O K U M P U Oy Malminetsinta HAVAINTOJA KESAN 1974 Zn-OHJELMAN ALUEELLISISTA KOHTEISTA Mustasuon kvartsi-maasalpaliuske Hyvinkään gabron SE-reuna-alue Parhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"
LisätiedotSELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ ==============================================
SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ 1954. ============================================== Outokumpu Oy:n Malminetsintäosaston johtajan määräyksestä suoritti allekirjoittanut 22. f.-6.~.54 välisenä
LisätiedotJänisvaara TUTKIMUSTIEDOT
Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VIHANTI, RUUKKI Kuusirati Jarmo Nikander
GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VHANT, RUUKK Kuusirati Jarmo Nikander 14.3.1997 MALMTUTKMUKSET VHANNN JA RUUKN KUNTEN ALUEELLA KARTTA- LEHDELLÄ 2434 06, VUONNA 1996. ~
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3714/-91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3714/-91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 4.6.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SODANKYLÄN PUILETTILAMMELLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotKITTILÄN POKAN ASBESTIAIHE (~tä/26) 2. Sijainti ja karttatilanne s Arvio asbestiaiheen taioudellisesta merkityksestä s. 6
KITTILÄN POKAN ASBESTIAIHE (~tä/26) Sisältö : 1. Löytö- ja tutkimusvaiheet s. 1 2. Sijainti ja karttatilanne s. 2 3. Alueen geologiset yleispiirteet s. 2 4. Asbestiaihe s. 4 5. Arvio asbestiaiheen taioudellisesta
Lisätiedot# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3334/ 89/4/6 0 g - Nilsiä Sääskiniem i 011i hikäs GEOLOGIAN 12. 4. 1989 TUTKIMUSKESKU S Koskee : 3334 05 2 7 ' a a KIRJASTO VÄLI-SUOM I Et Lk-Uv A-K ' f _
Lisätiedot