S elo s t u s Reisjärven Mäntyperällä ~3Y3tJ y v suoritetuista tutkimuksista

Transkriptio

1 Outokumpu Oy Malminetsintäosasto Vihanti 1. Lähtökohta S elo s t u s Reisjärven Mäntyperällä ~3Y3tJ y v suoritetuista tutkimuksista Aihe Reisjärven tutkimuksiin saatiin kevättalvella -57, jolloin maanvilj. Väinö Luomanen lähetti Outokumpuun malminetsintäosastolle näytteitä karbonaattipitoisesta karsikivestä, joka sisälsi kohtalaisesti kuparikiisua. Allekirjoittanut kävi toteamassa lohkareen löytöpaikan, joka sijaitsee Reisjärven Mäntyperällä vv tehdyn ja vielä keskeneräisen valtion savottatien varrella Parikunnan t alosta n. 5 km SE. Osa pulterista oli paljastunut soramontun avaustyön yhteydessä, jolloin sitä oli rikottu ampumalla. Ampukivistä kerätystä näytteestä (9,3 kg) tehtiin analyysi, joka antoi seuraavan tuloksen: Cu 1,42 %, Zn 0,5 %, Pb - %, Fe 2,9 %, S 1,5 %, Au 1,2 g/t ja Ag 7 g/t. Myöhemmin kaivettiin pulteri kokonaisuudessaan esiin, jolloin se osottautui olevan lähes 3 m 3 :n kokoinen, kulmistaan hieman pyöristynyt pitkänomainen lohkare. Lohkare on n. 0,5-1,5 m:n syvyydessä hyvin kivisessä moreenissa, jossa kivet ova t me lkein kulmikkaita. Lohkare paljastettuna Reisjärvi, Mäntyperä Lohkareen lähiympäristö Reisjärvi, Mäntyperä

2 Laadultaan lohkare on runsaasti karbonaattia sisältävää karsikiveä, jossa päämineraalina on karbonaatin lisäksi voimakkaasti pleokroinen vihreä sarvivälke. Lisämineraaleina ovat epidootti, kvartsi, plagioklaasi ja titaniitti. Malmimineraaleista on runsain kuparikiisu, jonka lisäksi esiintyy hiukan pyriittiä ja tämän yhteydessä sinkkivälkettä. Cuk pirote on ~päho~qr~enist~ 1,42 %. ja koko kiven keskimääräinen Cu-pitoisuus on Rakenteeltaan kivi on miltei breksiamainen. Kvartsiplagioklaasi muodostaa kooltaan vaihtelevia palloja tai fragmentteja. - Lohkare-etsintäryhmä (Ojala - Jalava - Pasanen - Koskisuu) siirrettiin Reisjärven alueelle ja ryhmä majoittui Metsähallituksen Mäntyjärven kämpälle, joka sijaitsee tutkitun alueen painopisteessä.'lohkare-etsintä alotettiin lähtökohtana olleen lohkareen välittömästä ympäristöstä. Elokuun loppuun mennessä, jolloin työt lopetettiin, tuli suht. yksityiskohtaisesti tutkituksi n. 30 km 2 :n laajuinen alue, jonka rajat ilmenevät liitteenä olevasta kartasta. Allekirjoittanut kartotti kalliopaljastumat huomattavasti laajemmalta alueelta kuin millä lohkare-etsintää suoritettiin. Hakumagnetometraus tutkittavalla alueella 500 m:n linjavälein alotettiin ja päättyi Kriitilliseksi katsottavalla alueella jatkettiin vielä mittausta Slingramilla (20 m:n kelaväli) magnetometrauslinjoja pitkin. Mittaukset lopetettiin Fil. tri Veikko Okko kävi tutustumassa lähtökohtana olleen lohkareen löytöpaikkaan. 3. Lohkarehavainnot Tri Okon lausunnon mukaan on tutkittu alue ablaatiomoreenia, mistä johtuu maiseman rikkonaisuus, järvien runsaus sekä alueen runsas kivisyys. Maaston Buodot eivät noudata kallioperän muotoja ja moreenipeite on yleensä paksu. Lisäksi alueella on hyvin runsaasti ns. kivirakkoja, jotka Okon käsityksen mukaan ovat syntyneet roudan vaikutuksesta. Näin ollen on lohkareiston selvittämiselle koe alueella ollut erinomaiset edellytykset olemassa. Runsas lohkareisto on toisaalta aiheuttanut sen, että tutkimus on alueellisesti eden-

3 nyt suht. hitaasti. Valtaosa alueen lohkareistosta on erilaisia graniitteja ja gneissejä. Näiden lisäksi tavataan rajoitetulla alueella suht. runsaasti vulkaanisia kiviä, kuten plagioklaasi- ja uraliittiplagioklaasi porfyriittejä, aglomeraatteja ja amfiboliitteja, joista osa karbonaattipi toisia. Kiistattom~~~_k_2:!s;!:_~~-'y}-ä si ~as_~oin_~_~~vat~~ lainkaart. Allekirjoittaneelle onkin vähitellen muodostunut käsitys, että karsikiveksi katsottu Luomasen lohkare ja karbonaattipitoiset amfiboliitit ovat itseasiassa samaa heimoa. Tähän viittaa sekin, että mainitunlaiset amfiboliitit sisältävät jokseenkin yleisesti heikkoa Cuk-pirotetta. Edellämainittujen lisäksi lohkareistossa tavataan erilaisia gabroja, osaksi hyvin muuttuneita. Kiilleliuskeita ja kvartsiitteja sitävastoin ei löydetty lainkaan. Alueen vulkaaniset kivet ovat suht. yleisesti kiisupitoisia. Cuk:n ohella esiintyy Sk ja Fek sekä muutamassa poikkeustapauksessa Ask ja Moh. Pitoisuudet ovat kuitenkin erittäin pienet. Paras karb. pito afb-lohkare sisältää analyysin mukaan 0,21 % Cu. Muutamat gabroista sisältävät heikkoa Fek-, Sk- ja Fempirotetta. Parhaimmista tehdyt analyysit osottavat, etteivät ne sisällä lainkaan nikkeliä. Liitteenä olevalle kartalle on merkitty kaikki kiisupitoiset karb. pito afb ( = ka-afb ) -lohkareet sekä runsaammin kiisuja sisältävät afb-lohkareet. Tästä käy selville, että ka-afblohkareisto muodostaa jokseenkin selväpiirteisen, hyvin pienessä kulmassa aukeavan viuhkan, jonka kanta sattuu todennäköisimmin paltoaukeamalle Parikunnan talosta n. 0,5-1,5 km W tai SW. Kenttätyön loppuvaiheessa suoritettiin kolmen päivän aikana lohkare-etsintää Vuohtojärven S-puolisella alueella, jolloin tavattiin sama_n t~yj)_pi_siä, Cuk-pi toisia ka-afb lohkarei ta. Nämä lohkareet tosin sattuvat edelläkuvatun lohkar:e_v"_iul:l~?:l1}~!:..~e_en, mutta en pitäisi todennäköisenä, että ne kuuluvat kuitenkaan samaan. Pitkäjärven ympäristössä, n. 7 km NW, on nimittäin Wilkmannin kartan mukaan porfyriittimuodostuma, johon maist. Pehkoselta saamieni tietojen mukaan liittyy myös amfiboliitteja, ja tämän tyyppisiä lohkareita olen parilla exkursiolla Vuohtojärven W-puolella tavannut hyvin runsaasti. Näin ollen on todennäköistä, että edellä mainitut Cuk-pitoiset karb. pito afb-lohkareet eivät kuulu Mäntyperän lohkareviuhkaan.

4 4. Kallioperähavainnot Allekirjoittanut kartotti lohkare-etsintävaiheen aikana kaikki tutkimusalueen ja sen lähiympäristön kalliot. Ablaatiomoreenin alueella on, kuten tavallista, hyvin vähän paljastumia. Lestijärven W-puolella sitävastoin olisi ollut hyvin runsaasti kallioita, mutta näistä on vain osa kartotettu. Pohjakarttoina kallioperä kartotuksessa ja osittain myös lohkare-etsinnässä on käytetty oikaisemattomia ilmakuvakarttoja. Mäntyperän S-osassa (n. x = ~ S) ovat kaikki kartotetut paljastumat suht. karkearakeista porfyyrigraniittia, jossa miltei poikkeuksetta tavataan porfyriitin tapaisia suikaleita. Tämä graniitti lieneekin luonteeltaan migmatiittinen, jossa pohjana ovat vulkaaniset liuskeet. Graniitti on selvästi suuntautunutta, kulku lähes E-W, ja kaade keskimäärin 70 0 s. Tämän N-puolella tavataan yhdessä laajahkossa paljastumaryhmässä (22/PI) porfyri~_tt~ä, tivälikerro~sia. jossa on epämääräisiä ~e..-~_omerb:_at_ Tämä onkin itseasiassa hyvin tärkeä havainto, sen vuoksi, että edellisessä luvussa kuvatun lohkareiston lähtökohtaa ei välttämättä tarvitse etsiä juuri tätä kauvempaa. Porfyriitin N-puolella kivilaji vaihettuu aluksi dioriitiksi ja x = 7052 korkeudella gabroksi. Gabro-dioriittimassiivi rajoittuu idässä hienorakeiseen, voimakkaasti liuskeiseen ja pienoispoimuttuneeseen gneissigraniittiin, jonka kokoomus lienee lähempänä kvartsidioriittia kuin kaligraniittia. N50 0 W. Useista paljastumista on mitattu yhtäpitävä uurresuunta et mittauks t Magneettisten ja sähköisten mittausten tulokset ilmenevät yksityiskohtaisesti liitteenä olevasta kartasta. Tämän mukaan alueen S~osan migmatiittigraniittialue on häiriöistä vapaa, kun sensijaan dioriitti-gabro massiivin alueella on yleisesti hajanaisia magneettisia vetoja. Nämä vedot saavat luonnollisen selityksen gabrolohkareissa ja myöskin eräässä paljastumassa (3/PI) esiintyvästä heikosta magnetiitti ja/tai magneettikiisupitoisuudesta. Voimakkain magneettinen ja sähköinen häiriö sattuu n. 0,5-1,5 km Parikunnan talosta W, eli samaan kohtaan, mihin lohkareiden ajateltu lähtökohtakin.

5 6. Johtopäätökset Yleisesti voidaan Reisjärven tutkimusalueella saatuja tuloksia pitää negatiivisina siitä syystä, että löydettyjen johtolohkareiden Cu-pitoisuus lukuunottamatta lähtökohtana olevaa on kovin pieni. Tämä ei mielestäni ole kuitenkaan vielä riittävä peruste aiheen lopulliseksi hylkäämiseksi sen vuoksi, että geofysiikallisesti todettu häiriöalue on suhteellisen selväpiirteinen ja rajoitettu ja sopii sijaintinsa puolesta hyvin ns. emäkallion sijaintipaikaksi. Tämän perusteella ehdotan, että liitekarttaan rajoitetulla alueella (2 km 2 ) suoritettaisiin yksityiskohtainen magneettinen ja sähköinen mittaus sekä paljastumaharavatutkimus. Mikäli näiden tulosten perusteella voidaan osottaa sopiva kohta, olisi kallio paljastettava. Jos moreenipeite osottautuu liian paksuksi ja mikäli mittaustulokset ovat lupaavia, voisi alueella ehkä suorittaa moreenitutkimuksen. Reisjärven valtausvarauksen voimassaoloaika meni umpeen Kriitilliseksi katsottava alue jäi sitäpaitsi jo alunperin varausalueen ulkopuolelle. Sen vuoksi ei ole mitään estettä uuden varauksen tekemiseen, jos se on tarpeellista. Lampinsaari ?~rt0-~ Pauli Isokangas Liitteet: Paljastuma-lohkarekartta Metsähallituksen talouskartta Geofysiikalliset kartat