SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS KERTOMUS KARTTALEHTEEN N226 E N S K Ä R TE H NYT A. F. TIGERSTEDT SUOMENTANUT W.W. WILKMAN
|
|
- Reino Parviainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS KERTOMUS KARTTALEHTEEN N226 E N S K Ä R TE H NYT A. F. TIGERSTEDT SUOMENTANUT W.W. WILKMAN
2 "jfy - / ' -r, >.. ;... -,,...., i. c - - " _.. l- V.:, ' - - n,. - _ / V
3 SUOMEN GEOLOOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N 2 26 ENSKÄR. TEHNYT A. F. TIGERSTEDT. SUOMENTANUT W. W. WILKMAN. KUOPIO O. W. BACKMANIN KIRJAPAINO.
4
5 Karttalehti N:o 26, Enskär, kartoitettiin jo kevätkesällä 1890, vaikka esiintyneistä syistä karttalehden julkaiseminen on viipynyt aina tähän asti. Koska alue käsittää ainoastaan muutamia saaria Pohjanlahdessa joissa kallioperä on erittäin yksitoikkoinen ja useimmissa tapauksissa lähinnä idässä olevan karttalehden vastaavien osien kaltainen, jota Hj. Gylling ennen tarkkaan on selitellyt, niin riittänee tässä lyhyttajuinen ja niin sanoaksemvie summittainen kertomus. Helsingissä 1 p. Tammikuuta A. F. Tigerstedt.
6
7 Geolooginen karttalehti N:o 26, Enskär, käsittää osia seuraavista pitä- Karttalehden jistä: Pyhämaasta, Uudestakirkosta ja Uudestakaupungista sekä vih- maantieteeldoin myös pienen kulman Kivimaan pitäjää, jossa Enskärin majakka sijaitsee. Tämä alue on kokonaan saaristoa, sisältäen muutamia suurempia Alueen yleisaaria sekä suuren joukon pienempiä. Ainoastaan suuremmilla saa- nen lu onne. rilla on irtonaisia muodostuksia nähtävänä, kun taas kaikki muut ovat melkein yksinomaan paljasta kallioperää, jonka halkeamiin sentään usein kyllä puita ja pensaita on juurtunut. Ainoastaan pienimmät saaret ovat tykkänään kasvittomia. Vieläpä kaukana ulkona merellä oleva, yksinäinen saari Wäkkari on tosiaan vähän harvan ja kuihtuneen, mutta kuitenkaan ei niin aivan vähäpätöisen mäntymetsän kaunistama. Mikä on tälle saaristolle omituista ennen kauempana etelässä ja pitkin Suomenlahden rannikkoa olevaa, on kallioperän lakea muoto. Ainoastaan harvoin kohoavat saaret korkeilla ja jyrkillä rannoilla merestä, tavalisesti ovat kalliot matalia ja lakeita. Tämä on antanut aihetta joukolle omituisia asianhaaroja, sekä painanut tähän saaristoon aivan erityisen leiman. Kuten tunnettu, nousee suomalais-skandinaavilainen valli hitaasti mutta varmaan meren helmasta. Sen sijaan kun että nyt niinkuin muussa saaristossa on tavallista, meren alla olevan kallioperän korkeimmat huiput ensin tulevat yksityisten luotojen muodossa näkyviin, tavallisesti jotensakin syvän veden ympäröiminä, ilmaantuu täällä lakea kallioperä verrattain laajaperäisten, matalien karien muodossa, joittenka ala usein nousee yhteen tai kahteen kilometriin. Matalalla vedellä muodostavat ne joskus suuria maa-aloja, korkealla vedellä sitävastoin katoavat
8 6 kokonaan. Sellaiset lakeat ja matalat saaret sisässään lukemattomia matalia vesilätäkköjä sekä paksun meriruokokerroksen peittäminä ovat erittäin omituisia alueelle. Mutta myös jo korkealla yli vedenpinnan olevat saaret ja maat" tarjoovat samoista syistä omituisen ulkonäön. Ne muodostavat harvoin yksijaksoisia joukkoja, vaan ovat tavallisesti suurimmassa määrässä lahtien, salmien, järvien ja kaikellaisten pienempien vesijoukkojen leikkaamia. Monet niistä muodostavat senvuoksi sekasotkun, jonka läpikulkemiseen tarvitaan tarkkaa paikallistietoa. Kun tähän lisätään että kasvillisuus, suljetuilla suojatuilla lahdilla ja salmilla monesti peittää kalliot aina vesirajaan asti, niin voidaan helposti kuvitella mielessään tämän luonnonihanuudesta rikkaan seudun omituista luonnetta. Asukkaat ja Seutu on suhteellisesti tiheään asuttua, ja suuremmilla saarilla elinkeinot, löytyy kyliäkin, joissa on useita taloja. Että kuitenkaan ei mitään erityistä maanviljelystä täällä voi tulla kysymykseen, huomataan helposti. Kalastus on pää-elinkeinona ja on erittäin tuottava. Ei vähäistä tulonlähdettä tarjoo linnun- ja hylkeenpyynti. Näistä eläimistä näkyy nimittäin seutu olevan etenkin rikas ja eroaa myös sen kautta jyrkästi saaristosta Suomen etelärannikolla. Syynä tähän lienee kai osaksi se ravinnon rikkaus, jota suuret ruokojen peittämät karit tarjoovat osaksi on se luultavasti kuitenkin haettava siinä suuremmassa suojassa, jota eläinmaailma nauttii asukkaitten puolelta. Kiinteän kallioperän laatu. Niinkuin jo on mainittu on kiinteän kallioperän laatu erittäin yksitoikkoinen, kun se yksinomaan on gneissin, graniitin ja pegmatiittigraniitin muodostama. Kapean juonen muodossa tavataan myös diabaasia alueella. Gneissiä. Gneissiä tavataan kolmessa eri muodossa, osittain vaaleanharmaana kiillegneissinä eli tummanharmaana mustana sarvivälke-
9 gneissinä, osittain myös punaisena hienorakeisena gneissinä. Tämän vuorilajin löytöpaikat ovat seuraavat: Wäkkarin eteläpää on harmaata sarvivälkegneissiä,,, keskikohta on punaista gneissiä,,, pohjoispää on harmaata kiillegneissiä sekä lähinnä sarvivälkegneissiä vähän punaista gneissiä, sittemmin pegmatiittigraniittia gneissimurtokappaleitten kanssa. Kulkusuunta on keskimäärin P L, kaade pystysuorasta 65 :een E. Sinniskärillä löytyy harmaata kiille- ja sarvivälkegneissiä pyrokseeni- ja epidoottirikkailla kyhmyillä. Kerrat ovat paikoittain hyvin rypistyneitä; muuten on keskisuunta P L tai I L:nen, kaade pystysuora tai jyrkästi eteläinen. Rönnskärillä on sekä punaista että harmaata gneissiä. Molemmat ovat erinomaisen selvästi kerrostuneita ja hyvin hienoliuskaisia sekä lohkeavat helposti ohueisiin, säännöllisiin levyihin. Tämän tähden voisi niitten teknillinen käytäntö tulla kysymykseen, jollei saari olisi niin matala, että louhos jo ensi alusta tulisi olemaan melkein merenpinnan rajalla. Suunta on P L, kaade vaakasuorasta PI:een. Niinkuin Wäkkarilla näkyy myös täällä harmaa gneissi kerrostuvan punaisen päälle, vaikka tämän ei suinkaan luonnollisesti tarvitse määrätä todellista geologista ikäsuhdetta. Puttsaaren pohjoispäässä muodostavat kiille- ja sarvivälkegneissi puoli-ympyränmuotoisen kaaren, kaateella ympyrän keskipistettä kohti. Paljon suuremmassa määrässä kuin gneissiä tavataan graniittia Graniittia, karttalehdellä, ja on tosiaankin täällä vallitsevana vuorilajina. Väri on kaikkialla harmaa vähän vaihtelevilla muunnoksilla, joista erittäin vähäistä vivahdusta punaiseen voidaan monessa paikassa huomata. Rinnakkaisrakenne on selvään muodostunut ja riippuu mustien biotiittilevyjen yhdensuuntaisesta asemasta. Muut päämineraalit ovat: väritön eli vaaleanharmaa, jokseenkin harvoin siniseen vivahtava kvartsi sekä valkea eli harmaa ortoklaasi ja samanvärinen oligoklaasi. Joskus liittyy biotiittiin siellä täällä harvaan muskoviittihiukkasia. Rajoilla gneissiä vastaan juoksee graniitti-suonia ja juonia gneis- 7
10 8 siin, jotka joskus ovat hyvin täydellisesti tähän sekoittuneita. Graniitti sisältää myös itse jotenkin lukuisia gneissimurtokappaleita. Sisäisemmissä osissansa on se sitävastoin merkillisen vapaa sellaisista. Tälle graniitille omituista on monessa paikassa erinomainen tasaisuus ja puhtaus halkeamista, jonkatähden se arvattavasti ansaitsisi yleisempää huomiota raaka-aineena kiviteollisuudessa. Mitä lohkosuuntiin tulee, ei ole voitu huomata mitään säännönmukaisuutta. Muutamilla saarilla ovat molemmat pääsuunnat kohtisuorassa toisiansa vastaan, toisilla muodostavat ne enemmän tai vähemmän terävän kulman. Muutamilla paikoilla tavataan sitäpaitsi kolmas lohkosuunta vaakasuorien n. k. pohjahalkeamien muodossa. Pegmatiitti- Geoloogiselle karttalehdelle punaisella värillä merkitystä graniigramittia. tj s t a «on osa hyvin puhdasta pegmatiittigraniittia, jota muodostavat hyvin karkearakeinen jotenkin hyvin eroittunut valkoinen eli vaaleanpunainen maasälpä, väritön eli valkoinen kvartsi sekä muskoviitti- ja biotiitti-levyt ja kimput. Vuorilajin väri on osittain valkoinen, osittain se vivahtaa enemmän tai vähemmin punaiseen. Pegmatiitti ei esiinny täällä ainoastaan juonina muissa vuorilajeissa, vaan myös suorastaan vuoria muodostavana. Suuret saaret, niinkuin esim. useat Lökön saarista, Sammoluoto, Letonkari, Kivikari y. m. ovat kokonaan tätä vuorilajia, lukuunottamatta tosiaankin joskus hyvin lukuisia murtokappaleita muista vuorilajeista, joita tavataan pegmatiitissa. Kaikista pegmatiitin mineraaleista on maasälpä paraiten muodostunut. Joskus on sitä tavattu hyvinä kiteinäkin. Yksityisten mineraalien suuruus vaihtelee tavallisesti 0,5 1 kuutiodesimetriin, mutta yksityisiä paikkoja on, joissa maasälpä sekä myös kvartsi voivat muodostaa aina useampia neliödesimetriä suuria pintoja kallioissa. Kirjograniittimaiset muunnokset ovat hyvin tavallisia. Tämän vuorilajin suuren levenemisen johdosta olisi syytä odottaa, että jossakin tavattaisiin maasälpää ja kvartsia sen verran eroittuneina, että näitten mineraalien teknillinen käytäntö voisi tulla kysymykseen. Paha kyllä ei ole sellaisia paikkoja kuitenkaan tavattu; maasälvässä löytyy sitäpaitsi tavallisesti runsaasti kvartsia kirjograniittisesti yhteenkasvaneena, jonka tähden eivät toiveet tässäkään suhteessa näytä erittäin lupaavilta.
11 Niinkuin jo ohimennen mainittiin, tavataan myös diabaasia tut- Diabaasia, kitulla alueella, vaikka ainoastaan kapeana juonena, risteillen eteläisimmän saaren läpi Lökön majakan luona. Juoni kulkee P I suuntaan vähän mutkistelevalla juoksulla, mutta täydellisesti suorilla ja sileillä, pystysuorilla seinillä. 0,3 m, pohjoisessa lähes kaksi metriä. 9 Sen leveys on etelässä noin Muita teknillisesti käytettäviä mineraalia tai vuorilajeja ei löydy Teknillisesti kuin jo ennen mainittu harmaa graniitti. Sitä tavataan kuitenkin erikä y tettä y iä mineraalia tyisillä paikoilla sen verran eheänä, helposti lohottavana ja hyvällä j a vuoriasemalla, että tosiaan ansaitsisi tulla teknikoilta huomioon otetuksi. Kantakiviksi olisi se aivan epäilemättä erittäin sopivaa, katukiviksi sitävastoin luultavasti ei. Kelpaisiko se raaka-aineiksi hiotuille ja kiilloitetuille esineille on vielä vähän epävarmaa, ennenkuin sillä on tehty kokeita. Pienempiä muunnoksia väri vivahduksissa tavataan tämän graniitin eri lajeissa, ja silloin tulisi ensisijassa näitten joukossa löytää sellainen, joka hiomisen jälkeen olisi ostajien mieleen. Ehjän ja helposti murrettavan kiven löytöpaikoista mainittakoon tässä ainoastaan saaret: Peta-Tevaluoto, Nurmine, Tevaluoto, Witsaari, pohjoisosa Lotskäriä, muutamat paikat Ramsöholmalla y. m. lajeja. Irtonaiset muodostukset ynnä jää-aikakauden merkit. Irtonaisista muodostuksista on niinkuin mainittu karttalehti erit- irtonaiset täin köyhä. Ohut murtokivikerros, joka peittää kiinteät kalliot suu- uodos ~ tukset. remmillä saarilla, sekä vielä vähäpätöisempi hiekansekainen savipeite, joka esiintyy muutamissa leveämmissä laaksonuomissa, n. esim. Puttsaarella, on melkein kaikki mitä siinä suhteessa on mainittavaa. Tähän on kuitenkin vielä lisättävä muutamat hyökysora löydöt, jotka esiintyvät muutamilla saarilla hyvin muodostuneitten pengerten muodossa, aina saarien suojapuolella. Niin esim. löytyy Lökön saarilla 3 å 5 vallia erisuuruisista jotenkin puhtaiksi huuhdotuista vierinkivistä aina saarien huipuille asti eli noin 8 metrin korkeuteen. Wäk-
12 Jää-aikakau- 10 karilla löytyy neljä vallia, niinikään aina saaren huipuun asti eli noin 10 metrin korkeuteen yli merenpinnan. Jää-aikakauden merkeistä on tutkittu alue, omituista kyllä, eritden merk- t - n ^öyhä. Selviä pyörökallioita ei melkein löydy ollenkaan ja myös Kia. uurteita tavataan suhteellisesti harvoin. Uurrehavaannoista mainittakoon tässä seuraavat: *) Lökön saaret P 35 L. Riskenkari P 50 L. Wäkkari P 35 L (yhdessä selvien pyörökallioiden kanssa). Linniskär P 40 L. Santakari P 37 L. Pohjakari P 37 L. Rönnskär P 35 L. Väärinnäytös otaksuttu olevan 5 L.
13 "»' ', 'i- - - ' ' v,.... '.,... / v... n >
14 SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. Ilm ha r/ta estyneitä lcjitiä.'. Tuona/aisia karttnheh f fä. Tornio \Outu Mökkola Unsi/uu. fstiin a 'Sortava! rama
1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotJänisvaara TUTKIMUSTIEDOT
Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
LisätiedotSUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN P29 LAVANSAARI SUOMENTANUT J. E.AILIO. >»«
SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN P29 LAVANSAARI T E H NYT HUGO BERGHELL. SUOMENTANUT J. E.AILIO. >»« - b >t % v, -i- - ' : J- ' L, ' - -, ' S ' 'K?... : - - SUOMEN GEOLOGINEN TUTK1MDS
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
LisätiedotRANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita
KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA Y21 RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita Pöyry oy, 29.5.2007 1 NIEMET JA KANNAKSET Todellista rantaviivaa on suoristettu, jolloin siitä on poistunut alle 50m kapeat
LisätiedotKivipolku Lappeenrannan linnoituksessa
Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia
LisätiedotPEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).
LisätiedotGEOLOGINEN YLEISKARTTA
GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI D 4 NURMES VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT W. W. WILKMAN 40 KUVAA JA 5 KARTTAA HELSINKI 1921 GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotKARTTALEHTEEN N214&15.
7 f N SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N214&15. HANKONIEMI & JUSSARÖ. K. AD. MOBERG. A. J. WAREN. v -!=i=frk - y SUOMEN GEOLOOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N= 14 & 15. HÄNKONIEIMI
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotFirmaliiga Högbacka
Firmaliiga 16.5.2017 Högbacka Analyysi reittihärvelipiirrosten pohjalta A-rata 3-4: Pitkä väli, jossa oli useita eri reitinvalintavaihtoehtoja. Haasteita oli rastilta lähdössä ja toteutuksen sujuvuudessa.
LisätiedotTALLENNETTU GTK. Roi mlk 6/Vinsa. Täydennysraportti
OKME Roi mlk 6/Vinsa 001/2633/PR/71 Täydennysraportti TALLENNETTU 1 6. 09. 2010 GTK Tämä raportti on yhteenveto kaikista niistä töistä, joita Vinsan kohteessa on tehty 15. 12. 1967 päivätyn tutkimusraportin
Lisätiedot- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).
1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20
LisätiedotLaukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotEuroopan valtioista ensimmäisiä. sopusoinnuksi. sykkivä sydänl Se on melkein yhtä. kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin
on Euroopan sydän, voimakas, sykkivä sydänl Se on melkein yhtä kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin Gibraltarin uhmailevista kallioista ja tarujen ympäröimästä Kreikasta. Se on, historialliselta näkökannalta
Lisätiedotsuorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
LisätiedotSiuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010
1 Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Nokia Asset Management Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 5 Muinaisjäännös... 6
LisätiedotYmpäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat
Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA
LisätiedotHankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 Hankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kaavakartta... 2 Maastokartta 1:10 000, muinaisjäännös ja tutkimusalue... 3 HANKASALMI 27
LisätiedotHIEKKANIEMEN KAIVAUS Kesällä 2011
1 Kaivaustiedote 3.6.2011 HIEKKANIEMEN KAIVAUS Kesällä 2011 Kaivausaika ti 9.8 la 13.8 Kaivauksen johtaja Ville Laakso puh. 050 555 6312 Taustaryhmä Matti Hakulinen puh. 0400 158374 ja Jukka Luoto 040
LisätiedotMyytävänä olevat tölkinvedin kukkarot
1 MUSTA/HOPEA ISO YMPYRÄ KUKKARO Koko 13 x 13 cm, pronssinvärinen kehys, pronssinvärinen nappi Hinta euroa 30 euroa+ postikulut 3 euroa MUSTA/KULTA ISO YMPYRÄ KUKKARO Koko 13 x 13 cm, pronssinvärinen kehys,
Lisätiedotkvartsidioriittia,vglimuoto kvartsidioriitin ja myloniitin
Y[eta&teknikko Sulo PUinen oli llhett-t Ahlaisten pitiju Lampin kylhsta Poriin radioaktiivisia a&ytteit&,joisaa todettiin olevan uraania,parhaaesa 0.14$. Keaglla 1957 V.O,pohjanlehto $a P,Lammi suorittivat
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotOEOLOOINEN YLEISKARITA
GEOLOOINEN TOIMISTO SUOMEN OEOLOOINEN YLEISKARITA LEHTI D 3 JOENSUU VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNEET BENJ. FROSTERUS JA W. W. WILKMAN 70 KUVAA. 4 KARTTAA JA 8 TAULUA HELSINKI 1920] VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
LisätiedotPihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006
1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...
LisätiedotSUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN P28 SÄKKIJÄRVI HUGO BERGHELL JA BENJ. FROSTERUS SUOMENTANUT J. E.AILIO.
s \ SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN P28 SÄKKIJÄRVI T E H N E E T HUGO BERGHELL JA BENJ. FROSTERUS SUOMENTANUT J. E.AILIO. v' ) .... \.. " 1 A. ->_., - - - i; V V.... -., i- 1 -rjn -.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O 3991/1, SUORITETUISTA TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSISTA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3308 1(7) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2024/-93/1/85 Tammela Kietyönmäki Reijo Alviola 31.3.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotLiite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus
Liite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus 1. Perustiedot Inventointialue: Kiantajärven Saukkojärven tervahaudan tarkastuspaikka sijaitsee
LisätiedotM/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953
M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,
LisätiedotPL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898
OPS M2-1, Liite 1 21.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi LENTOKONEEN VALOT Huom. Katso luku 6 1. MÄÄRITELMIÄ Kun tässä luvussa
LisätiedotLaukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...
LisätiedotYMPYRÄ. Ympyrä opetus.tv:ssä. Määritelmä Kehän pituus Pinta-ala Sektori, kaari, keskuskulma, segmentti ja jänne
YMPYRÄ Ympyrä opetus.tv:ssä Määritelmä Kehän pituus Pinta-ala Sektori, kaari, keskuskulma, segmentti ja jänne KAPPALEEN TERMEJÄ 1. Ympyrä Ympyrä on niiden tason pisteiden joukko, jotka ovat yhtä kaukana
LisätiedotYHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3132/-84/1/10 Savitaipale Boris Lindmark 16.02.1984 SCHEELIITTITUTKIMUKSET SAVITAIPALEELLA KESÄLLÄ 1982 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat
LisätiedotSUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS KERTOMUS KARTTALEHTEEN NI25 F Ö G L Ö T E H NYT BENJ. FROSTERUS SUOMENTANUT W.W. WILKMAN
SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS KERTOMUS KARTTALEHTEEN NI25 F Ö G L Ö T E H NYT BENJ. FROSTERUS SUOMENTANUT W.W. WILKMAN - -»» -* i } -... SUOMEN GEOLOOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N 25 FÖGLÖ TEHNYT
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotSUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N?35. BENJ. FROSTERUS ARVID PONNELIN.
c N SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N?35. A N T R E A BENJ. FROSTERUS ARVID PONNELIN. v J ,. - ' >. V.'-.. A Vi:-; - ^ y r > - v - r SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN
LisätiedotRahjan saaristoluonto
Rahjan saaristoluonto KALVOSARJA 4 Ulkosaaristo Ulkosaaristossa maata ja vettä on jokseenkin yhtä paljon ja merenkäynti on täällä heikompaa kuin merivyöhykkeellä. Lohkare-, kivikko- ja kalliorannoilla
LisätiedotJanakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011
1 Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Insinööritoimisto Matti Jokinen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 4
LisätiedotKuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998
Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.
Lisätiedot1 Laske ympyrän kehän pituus, kun
Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin
LisätiedotM 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotRautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK
Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:
LisätiedotSUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS KERTOMUS KARTTALEHTEEN N? KU M LI N GE. K. AD. MOBERG. SUOMENTANUT A. J. WAREN.
SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS KERTOMUS KARTTALEHTEEN N? KU M LI N GE. T E H NYT K. AD. MOBERG. SUOMENTANUT A. J. WAREN. SUOMEN GEOLOOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN W 16. K U M L I N G I. TEHNYT K.
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotHinnat sisältävät arvonlisäveron
MOSAIIKKI Haitu n. 57.15 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hiili 2,5x2,5 cm 30 x 30 cm 32.63 /ltk Välkehtivän mustasta liuskekivestä
LisätiedotKotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä
Kotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä Geofysikaaliset tutkimukset Kotalahden rikastushiekka-alueen
LisätiedotM/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause
M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotAlustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953
M/17/Yt-53/2 Ylitornio V. Yletyinen Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita
Lisätiedot766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4
766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotHernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011
1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).
Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.12.2016 212 Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4). Vastaus esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4) 213 Merkitään pistettä
LisätiedotMUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS
MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS Niittysmäki-Konkanmäki tuulipuiston osayleiskaava FT Samuel Vaneeckhout 23.5.2012 Perustiedot Kunta: Leppävirran kunta Kylä: Sahkarlahti Tila: Sorsanpelto 13:2 Tiili 5:35 Lehtokallio
Lisätiedotv. 19~ ~ IC~{A, va, I-:Ii t:<..., /1h/3 10 I O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l ,21/./ 01 ft,(,fk" ~""~ a,1" c...
v. 19~ ~ /1h/3 10 I,21/./ 01 O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l IC~{A, va, I-:Ii t:
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Kallioper%kartoitus suoritettiin Teuvan ja Narpion kuntien rajamailla elokuussa 1982, Siella tehdyt havainnot ovat numerosarjaa 1-KPN - 85-KPN, Karttapohjana on kaytetty
Lisätiedot2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet Alueella aikaisemmin tehdyt tutkimukset Selostus tehdyistä jatkotutkimuksista...
Y30/80/1 Martti Salmi, Jan Mitrega TYÖRAPORTT KALLOPOHJAVESTUTKMUKSSTA NKOON KOPPARNÄSSSA G-1,4-1 Sisältö Sivu 1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet... 1 2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet... 3
LisätiedotKangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotMelojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi
Melojan pieni solmuopas Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi Johdanto Meloa voi solmuja osaamatta, mutta osaamalla muutaman perussolmun hän pärjää paremmin. Teltan saa kireäksi, pyykkinaru ei romahda, unohtunut
Lisätiedot= = = 1 3.
9. 10. 2008!"$#&%(')'*,#.-/* P1. lkuperäisen punaisen kuution pinta koostuu kuudesta 3 3-neliöstä, joten sen ala on 6 3 2 = 54. Koska 3 3 =, kuutio jakautuu leikatessa yksikkökuutioksi, joiden kokonaispinta-ala
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotKOLARI Nuottajärvi 1. Ylisen Nuottalompolonvaaran kivikautinen
KOLARI Nuottajärvi 1. Ylisen Nuottalompolonvaaran kivikautinen asuinpaikka Inventointiraportti 2012 Göran Lybäck 1 Sisällysluettelo JOHDANTO 1 KOLARI, NUOTTAJÄRVI 1 2 KUVAUS 3 LUETTELO VALOKUVISTA, ILMAKUVISTA
LisätiedotKULTA/MUSTA RAITA LAUKKU KUKKARON KEHYKSELLÄ
1 KULTA/MUSTA RAITA LAUKKU KUKKARON KEHYKSELLÄ Kukkaron kehys pronssinvärinen Koko 16 x 18 cm Ketju kullanvärinen, pituus noin 100 cm Tölkinvedin kullanvärinen HOPEA/MUSTA/BEIGE RAITA LAUKKU KUKKARON KEHYKSELLÄ
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotJuuri 3 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Kertaus K1. a) Ratkaistaan suorakulmaisen kolmion kateetin pituus x tangentin avulla. tan9 x,5,5 x,5 tan 9 x 2,8... x» 2,8 (cm) Kateetin pituus x on 2,8 cm. b) Ratkaistaan vinokulmaisen kolmion sivun pituus
LisätiedotUuden sukupolven tulisijat Linnatuli-takkamallisto 2009
Uuden sukupolven tulisijat Linnatuli-takkamallisto 2009 www.linnatuli.fi Linnatuli helppo, kestävä ja tyylikäs tulisija Modernista perinteiseen Juhana Laatta: Ruoko pähkinänruskea viivapinta Luukku: Antiikkikupari
Lisätiedotf \ SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N?6 N U R M I <J ARVI. K. AD. MOBERG. SUOMENTANUT A. J. WAREN
f \ V SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N?6 N U R M I
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotKARTTALEHTEEN N223&24.
f \ SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N223&24. JURMO & MÖRSKÄR HUGO BERGHELL. A. J. WAREN.» ifli-t K y "" -,. i.! i' V»tS-fiS - - V- > - -. '... f : -- - v."- v r
LisätiedotParkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011
1 Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotHinnat sisältävät arvonlisäveron
MOSAIIKKI Haitu n. 54.68 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hiili 5x5 30x30cm 31.05 /ltk Musta liuskekivimosaiikki, jonka pinnalla
Lisätiedot! 7! = N! x 8. x x 4 x + 1 = 6.
9. 10. 2008 1. Pinnalta punaiseksi maalattu 3 3 3-kuutio jaetaan 27:ksi samankokoiseksi kuutioksi. Mikä osuus 27 pikkukuution kokonaispinta-alasta on punaiseksi maalattu? 2. Positiivisen kokonaisluvun
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotKARTTALEHTEEN N? 22.
SUOMEN GEOLOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N? 22. W A L K E A L A TE HNYT J. J. SEDERHOLM. SUOMENTANUT A. J. WAREN. SUOMEN GEOLOOGINEN TUTKIMUS. KERTOMUS KARTTALEHTEEN N 22 W Å L K E Å L Å TEHNYT
LisätiedotEteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,
LisätiedotTulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät
Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa
LisätiedotLapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Lapinlahden kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kirveen löytöpaikka...
LisätiedotTyönumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE
Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä
Lisätiedot1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385
LisätiedotOUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~
9 OUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~ 0 K MALMINETSINTX Martti Yrjöla/LAH 23.9.1982 1(8) KIIHTELYSVAARAN, OSKOLANKOSKEN (4241 07) GEOLOGINEN KARTOITUS KESALLA 1982 Sivu 2 (0 7 Sijainti 1 : 400
LisätiedotHELSINKI KORKEASAARI KUPPIKIVEN TARKASTUS
HELSINKI KORKEASAARI KUPPIKIVEN TARKASTUS 14.8.2014 Korkeasaaren kuppikivi (lohkare kuvan keskellä) kuvattuna saaren korkeimmalta kohdalta kohti etelää. Taustalla näkyvät ahmatalo, merimuseon kivirakennus
LisätiedotTÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa
TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan
LisätiedotVeitsiluoto Oy:n liuskekivialue Tervolassa
M 17/T-52/1/87 Tervola Erkki Aurola 11.10.52 Veitsiluoto Oy:n liuskekivialue Tervolassa Lokakuun 5. p:nä 1952 tarkastin yhdessä ins. J. Laantin kanssa Veitsiluoto Oy:n omistaman liuskekivialueen Tervolan
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotLUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2
1 LUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2 Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus 2004 Timo Jussila ja Tapani Rostedt 2 Sisältö: Maastokarttaote... 2 Perustiedot... 3 Abstrakti... 3 Kaivaus... 3 Yleiskartta 1:500...
Lisätiedot2017 KM Porvoon tuomiokirkko KM 41578
Historiallisen ajan kalmistolöytöjä, jotka otettiin talteen Ville Laakson johtamilla pelastuskaivauksilla 13. 16.6., 10. 20.10. ja 6. 13.11. kohteilta Porvoon tuomiokirkko (mj. rek. tunnus 1000014861,
LisätiedotRaasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä
LisätiedotNro 407 KOTISTEN YHDENNETYN SEURANNAN ALUEEN KALLIO- JA MAAPERÄ. Juha Kaija, Tarja Paukola ja Heikki Tanskanen
Nro 47 KOTISTEN YHDENNETYN SEURANNAN ALUEEN KALLIO- JA MAAPERÄ Juha Kaija, Tarja Paukola ja Heikki Tanskanen 1 VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJA Nro 47 KOTISTEN YHDENNETYN SEURANNAN ALUEEN KALLIO-
LisätiedotLuonnonkivilouhinnan materiaalien tehokas käyttö. Kaivannaisalan ympäristöpäivät Lappeenranta
Kaivannaisalan ympäristöpäivät 15 16.9.2009 Lappeenranta 1 Luonnonkiven kriteerit - Eheys - Vähän rakoja, suuri blokkikoko - Tasalaatuisuus - Tasavärinen ja rakenteinen - Ulkonäkö - Mahdollisimman vähän
LisätiedotALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden
1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...
Lisätiedot