Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Sipoo/Sibbo

Transkriptio

1 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Sipoo/Sibbo Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät / Kommunutredare

2 Kuntajaon kehittäminen kuntarakennelaissa Kuntarakenneselvitys mm. metropoliselvitys Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. (Kuntarakennelaki 2 ) Yhdistymisselvityksessä tulee arvioida kuntien yhdistymisen suhdetta metropolihallinnon tarpeeseen erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta. (Kuntarakennelaki 4e ) pp.kk.vvvv 2

3 Kuntauudistus lakihankkeet Metropolihallinto Budjettiriihi: Lakiesitys 14 kunnan metropolihallinnosta mennessä; keskeistä kuntien kannalta MAL-tehtävien sisältö Sote-uudistus Lakiluonnos lausuntokierroksella asti, lakiesitys 11/2014, voimaan 2017; keskeistä kuntien kannalta tuottamisvastuun edellytykset Kuntalaki Lakiluonnoksen lausuntoaika päättyi , lakiesitys 10/2014, voimaan 2015; kuntien hallinnon, päätöksenteon ja talouden pelisäännöt VOS-laki Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta vahvistettiin elokuussa 2014 ja tulee voimaan ensi vuoden alussa pp.kk.vvvv 3

4 Metropoliselvityksen kunnat Vihti Tuusula Kerava Espoo Vantaa Sipoo Kauniainen Helsinki Kirkkonummi Selvitys valmiina

5 Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös osaliitosvaihtoehdot voivat sisältyä selvitykseen. Metropolialueen kuntarakennetta tarkastellaan alueen kokonaisedun näkökulmasta Selvityksen perusteella selvittäjät voivat tehdä kuntien valtuustoille ehdotuksen kuntajaon muuttamisesta Selvittäjät voivat tehdä esityksen VM:lle kunnallisen kansanäänestyksen toimittamisesta

6 Tulevaisuuden metropolin 2030 strategiset tavoitteet 1. Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä 2. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä metropoli 3. Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö 4. Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue 12 kriteeriä pp.kk.vvvv 6

7 Alustava linjaus Metropolialueen ja koko Suomen tulevaisuuden menestys edellyttää metropolin ydinalueen kolmen kaupungin yhteistä onnistumista. Metropolialueen kokonaisedun kannalta tärkeimpiä menestystekijöitä pystytään vahvistamaan parhaiten yhdistämällä pääkaupunkisedun kaupungit ja Sipoo uudeksi kunnaksi, metropolikaupungiksi. Pahinta olisi, jos pääkaupunkiseutu jakautuisi toiminnallisesti ja sosiaalisesti kahtia. Kansallisesti erittäin merkittävän Aviapoliksen alueen kehittämispotentiaalin mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen onnistuisi parhaiten, jos alue kokonaisuudessaan on osa metropolikaupunkia. Tämä edellyttää osakuntaliitosta Tuusulasta. Metropolikaupungin kehysalueen kuntarakenteen uudistaminen tukisi selvityksen tavoitetta voimavarojen kokoamisesta. Kuntalähtöisen Keski-Uudenmaan kuntajakoselvityksen onnistuminen toteuttaa myös 9 kunnan erityisen kuntajakoselvityksen tavoitteita. Kirkkonummi ja Vihti ovat tärkeä osa metropolikaupungin kehittyvää kehysaluetta. Myös Länsi-Uudellamaalla tarvitaan voimavarojen kokoamista. Vihdin ja Kirkkonummen kuntien yhdistyminen tukisi tätä tavoitetta. 7

8 Metropolikaupunki ja -seutu Kolme kuntaa: Espoo-Helsinki- Kauniainen-Sipoo-Vantaa Helsinki-Vantaan lentokentän yritysvyöhyke (Aviapolis) kokonaisuudessaan metropolikaupungin osaksi Vihti Espoo Tuusula Vantaa Kerava Sipoo Kirkkonummi-Vihti (+Lohja ym.) Kauniainen Helsinki Kerava-Tuusula (+Hyvinkää-Järvenpää- Mäntsälä-Nurmijärvi- Pornainen) Kirkkonummi 8

9 Vihti Tuusula Sipoo Vantaa Espoo K. Helsinki Kirkkonummi MML, 2012 Huomioitu vain > 10% pendelöinti pp.kk.vvvv 9

10 Metropolikaupunki Muodostuu Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista, Vantaasta, Sipoosta ja Tuusulan eteläosasta (1.078 miljoonaa asukasta) Sisäiseltä rakenteeltaan monikeskuksinen Jakautuu palvelualueisiin, joilla on vaaleilla valitut aluevaltuustot ja lähipalvelujen järjestämisvastuu. Palvelualueita 15-20, jolloin niiden laskennallinen koko nykyisellä väestöpohjalla on asukasta. Väestöpohja on viitteellinen, ja riippuu Metropolikaupungin eri osa-alueiden toiminnallisista tarpeista. Palvelualueita kehitetään osana kaupunkikeskusverkkoa. Jos palvelualueella on useampi kuin yksi kaupunkikeskus, joku niistä on alueensa pääkeskus Palvelualueilla ja niiden alakeskuksissa on tarpeellinen määrä kaupunginosia ja pienalueita mm. asemakaavoitusta ja tilastointia varten pp.kk.vvvv 10

11 Metropolikaupungin monikeskuksisuus pp.kk.vvvv 11

12 pp.kk.vvvv 12

13 Metropolikaupungin hahmottelua Isot asiat ratkaistaan isolla alueella, pienet lähellä ihmistä Asukkaiden palvelutarpeet lähtökohtana Saavutettavuus ja käyttöfrekvenssi palveluverkon kriteereinä Lähidemokratian vahvistaminen Sote lain ja metropolihallintolain sisällöt ja aikataulut vaikuttavat metropoliselvityksen sisältöön pp.kk.vvvv 13

14 Metropolikaupungin maankäyttö, asuminen, liikenne Sote-alue Metropolihallinto ym. Metropolikaupunki Palvelualueet (15-20) Jakaantuu palvelualueisiin, joissa yksi tai useampi kaupunkikeskus. Yksi kaupunkikeskus on palvelualueen hallintokeskus M-kaupungin kaupunkikeskukset Kaupunkikeskus on asumisen, työpaikkojen, kaupallisten palvelujen keskittymä ja liikentee solmukohta pp.kk.vvvv 14

15 Palvelujen järjestämistasot metropolikaupungissa Tason määräytymiskriteerit Sote-alue Metropolihallinto ym. Palvelujen järjestäminen /tuottaminen Talous, hallinto, johtaminen Sosiaali- ja terveyspalvelut (järjestäminen) Metropolihallinto: suppeat tehtävät, ml. HSL ja ositt. HSY Uudenmaan liitto ym. Sote-palvelujen tuottamisvastuu Saavutettavuus joukkoliikenteellä Käyttöfrekvenssi: päivittäin viikoittain - vuosittain Metropolikaupunki ICT-strategiat ja hallinto Yhdyskuntarakenne, asuminen, liikennejärjestelmä Kilpailukyky, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Sosiaalinen koheesio Saavutettavuus kävellen tai joukkoliikenteellä Päivittäinen käyttö Asukkaiden arjen toiminnallinen alue Sote-lähipalvelujen tuottaja strategian. mukaisesti, Kaupunkikeskukset ja niitä ympäröivät palvelualueet - kattavat koko M- kaupungin maaalueen Päivähoito, varhaiskasvatus Perusopetus 2.Asteen koulutus, taiteen perusopetus, kulttuuripalvelut Liikunta-, jää- ja uimahallit Työllisyyspalvelut Kaupunkikeskukset Nuorisotilat, kirjastot Lähiliikuntapaikat Kotiin annettavat palvelut, sähköiset palvelut pp.kk.vvvv 15

16 Demokratian toteutuminen metropolikaupungissa Sote-alue Metropolihallinto ym. Sote alue: kuntayhtymä. Kuntien valitsemat edustajat Metropolihallinto: kuntayhtymä Uudenmaan liitto: kuntayhtymä. Kuntien valitsemat edustaj Sote-palvelutuotannon käyttäjäraati, jossa riotsinkielisten palvelujen jaosto 2. Asteen koulutuksen johtokunnat Metropoli- Kaupunki: Valtuusto Valtuuston valitsema hallitus Pormestari? Nuoriso-, seniori-, vammaisneuvostot ym, Kansanäänestykset Osallistuva suunnittelu Osallistuva budjetointi Johtokunnat, vanheimpainryhmät Palvelualueet (15-20) Suorilla vaaleilla valittu aluevaltuusto Käyttäjäraadit Osallistuva suunnittelu & budjetointi Aluevaltuuston kokoontumispaikka Sote-lähipalvelujen (kunnalliset ja yksityiset) käyttäjäraadit Kaupunkikeskukset Pienen aluehallinnon toimitilat pp.kk.vvvv 16

17 Kyselyn tulokset Miten kuntarajat vaikuttavat arkeesi?

18 Vastausjakauma vastaajan kotikunnan mukaan Joku muu 2 % Vihti 0 % Ei ilmoitettu 10 % Espoo 20 % Vantaa 15 % Tuusula 5 % Helsinki 22 % Sipoo 11 % Kirkkonummi 7 % Kerava 2 % Kauniainen 6 % pp.kk.vvvv 18

19 Sipoolaisten vastauksien pääteemat Julkisen liikenteen kehittäminen Tarpeen kehittää Helsingin suuntaan, paljon työssäkäyntiä Helsinkiin Julkiset liikenneyhteydet huonot myös Porvooseen, mikä koetaan hankalaksi sote-palvelujen saatavuuden kannalta Yksityisautoilu painottuu liikkumisen tavoissa, tähän kaivattiin muutosta Palvelut Kaivataan mahdollisuutta käyttää palveluja yli kuntarajojen Vantaan ja Helsingin puolella Riittävä lähipalvelujen taso tulee säilyttää Oman kunnan palveluihin oltiin tyytyväisiä Lähidemokratia Demokratian karkaa kauemmaksi pp.kk.vvvv 19

20 Vastauksia sipoolaisilta Haluamme osaksi metropolia ja osaksi Helsinkiä. Eteläistä rannikko-sipoota ei saa liittää Keski-Uusimaahan tai Porvoon jatkoksi. Kannatamme Sibbesborgin sekä rannikon rakentamista vetovoimaiseksi ja tiiviksi Helsingin osaksi metro- tai raideliikenteen päähän Pääkaupunki kokonaisuuden kehittämisen kannalta olisi järkevintä että olisi yksi kunta, mutta huomioiden kuitenkin kaikkien palveluiden saatavuus kaikille asukkaille tasapuolisesti. Oman kunnan alueella kuntalaisen palvelut erittäin hyvät. Mikäli kuntarajat poistetaan palvelut heikkenevät merkittävästi ja karkaavat kauemmas. Myös päätöksenteko muuttuu epädemokraattisemmaksi ja oman kunnan "edunvalvonta" katoaa käytännössä kokonaan. Lähidemokratia kärsii merkittävästi. Koen että demokratia toimii kun päättäjät asuvat samoilla alueilla kuin minä. Kaikki tarvittava on oman kunnan puolella. En näe mitään tarvetta kuntarajojen siirrolle. En usko että liian iso kunta toimisi paremmin. pp.kk.vvvv 20

21 Muita viestejä selvittäjille Kuntaliitoksessa mallia ei saa ottaa yhdestä kunnasta vaan luoda kokonaan uusi hallinnon ja palvelujen järjestämisen malli Paikallisdemokratian ja lähihallinnon vahvistamisen tarve korostuu jos kuntaliitoksia tapahtuu Lähipalvelujen säilyminen erityisen tärkeää Kaupunkien erilaisuuden lisäksi kaupunginosien todettiin olevan erilaisia ja ominaislaatuisia, mikä olisi hyvä huomioida selvityksessä Myös historiallinen ja paikallinen identiteetti keskeistä huomioida selvityksessä pp.kk.vvvv 21

22 Selvitystyö elo-lokakuu Espoo, Kauniainen, Helsinki, Sipoo ja Vantaa Muodostettu alueen kuntajohtajista yhdistymissopimuksen valmisteluryhmä, joka työstää sopimusta kuntajakoselvittäjien johdolla Viiden kunnan henkilöstöryhmä ja viranhaltijaverkosto kokoontuvat Kirkkonummi ja Vihti Keskusteltu Kirkkonummen ja Vihdin kanssa voimavarojen kokoamiseksi Länsi-Uudellamaalla Tuusula ja Kerava Tuetaan Tuusulaa ja Keravaa voimavarojen kokoamiseksi Keski- Uudenmaan kuntien oman selvityksen pohjalta Keskustelu VM/KAO:n kanssa Tuusulan eteläinen osan (rajautuu lentokenttään) liittämiseksi Metropolikaupunkiin Selvitysalueen yhdeksän kunnan seurantaryhmä ja henkilöstöryhmä kokoontuvat syksyn kuluessa; kuntalaisten kuulemistilaisuudet 9 kunnassa alkaneet; selvittäjät käyvät 9 kunnan valtuustoissa syksyn aikana 22

23 Seuraa metropoliselvitystä: Metropoliselvitys.fi Metropolutredningen.fi Twitter: